S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PORVOON TILAKESKUS MARKKU PARTANEN Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Svartså skola Tutkimusselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27476
Tutkimusselostus 1 (49) Pirinen Juhani Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen kohde... 1 1.1 Tutkimuksen tarkoitus... 1 1.2 Tehdyt tutkimukset ja tutkimuksen rajaus... 1 1.3 Tärkeimmät havainnot, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset... 1 2 Yleistiedot... 3 2.1 Tutkimuskohde... 3 2.2 Tutkimuksen tekijät... 3 2.3 Tutkimuksen ajankohta... 3 2.4 Muut mahdolliset tahot... 3 3 Kohteen yleiskuvaus... 4 3.1 Paikannuskuvat... 4 3.2 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat... 6 4 Lähtötiedot... 6 5 Tutkimusmenetelmät... 6 6 Rakenneteknisten tutkimusten tulokset... 7 6.1 Havainnot ja mittaustulokset... 7 Alapohja... 7 Julkisivut, ulkoseinät, ikkunat ja ovet... 10 6.2 Johtopäätökset... 14 6.3 Toimenpide-ehdotukset... 14 6.4 Havainnot ja mittaustulokset... 16 Alapohja... 16 Julkisivut, ulkoseinät, ikkunat ja ovet... 20 6.5 Johtopäätökset... 23 6.6 Toimenpide-ehdotukset... 24 7 Päiväys ja allekirjoitukset... 25 Liitteet:... 25
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 1 (48) Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus, Svartså skola 1 Tutkimuksen kohde Svartså skola käsittää kaksi koulurakennusta, joissa on eri aikakausien rakenteita. 1.1 Tutkimuksen tarkoitus Tutkimusten tarkoituksena oli selvittää rakennuksissa koettujen sisäilmaoireiden aiheuttajia ja rakennusten korjattavuutta. 1.2 Tehdyt tutkimukset ja tutkimuksen rajaus Tutkimukset koostuivat aistinvaraista havainnoista, pintakosteusmittauksista ja rakenneavauksista. Riskialttiiksi arvioiduista kohdista otettiin materiaalinäytteitä, joille tehtiin mikrobianalyysit. Silmin nähden vaurioituneista materiaaleista ei näytteitä otettu, vaan niistä otettiin valokuvat. Ilmavuotoja tutkittiin savuampullin avulla. Tutkimus rajattiin rakenteiden tutkimiseen eikä esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmää tutkittu. 1.3 Tärkeimmät havainnot, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Koulurakennus, talo 1 Koulurakennuksen alapohjassa on voimakas mikrobiperäiseltä vaikuttava haju ja ilma pääsee epätiiviiden rakenteiden kautta sisään kaikkialta ulko- ja väliseinien raoista. Osa alimmaisista hirsistä on sisäpinnalta myös lahovaurioituneita ja osa lähes ulkopuolisen maan tasossa. Alapohjasta on pihan puoli (koillisreuna) korjattu muutama vuosi sitten, mutta lahoja kohtia ei ilmeisesti ole kaikkia poistettu tai laho on syntynyt korjauksen jälkeen. Alapohjan maapohja on isolla alueella kostea, koska sadevedet pääsevät alapohjatilaan ja maapohja nostaa keskialueella kosteutta hiekkakerroksen pintaan. Alapohjassa on koneellinen tuuletus, joka ei tarkastushetkellä toiminut. Koneessa on automaattisäädin, joka on joko rikki tai väärin säädetty. Alapohjatilan kosteus on ollut niin korkea, että uudehkot tuulensuojalevyt ovat kuprulla ja silmin nähden homehtuneet talon keskialueella. Rakennuksen eteläosassa alapohjarakenteet ovat ilmeisesti alkuperäiset. Myös näissä rakenteissa on alapinnassa näkyviä laho- ja homevaurioita ja eristeestä otetussa materiaalinäytteessä todettiin mikrobivaurio. Keittiön kynnyksen alueella on ilmeisesti pesuvesistä aiheutunut paikallinen mikrobivaurio. Vanhan hirsirakenteen kylkeen on tehty maanvastaiselle laatalla perustettuja lisärakennuksia (eteistiloja, WC-tilat), jossa yhteydessä vanhat hirret on jätetty betonin ja mahdollisesti hiekan sisään. Alimmat hirret ovat näillä osin todennäköisesti lahovaurioituneet hiekkatäytön puolelta. Rakennetta ei saatu kokonaan auki.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 2 (48) Katto on hyvässä kunnossa ja samoin seinähirret alaosia lukuun ottamatta. Yläpohjasta puuttuu ilmansulku, mutta seinähirsistä tai kattorakenteista ei löytynyt tämän aiheuttamia vaurioita. Yläpohjan turve-eristeestä löytyi paikoitellen mikrobikasvustoja. Talo on korjattavissa, mutta vaatii paremman perustusten kuivatusjärjestelmän ja ilmeisesti alapohja pitää korjata kauttaaltaan uusiksi. Lisäosat pitää purkaa tai rakentaa alapohjaliittymä vanhaan rakennukseen toisella tavalla. Osa väliseinistä alkaa alapohjan tuuletustilasta ja vaatii perusteellisen alaosan korjauksen ja puhdistuksen. Yläpohjan lämmöneristeet pitää poistaa ja rakenne uusia. Hieno vanha talo, jonka korjaaminen vaatii hyvät suunnitelmat, taitoa, käsityötä ja viitseliäisyyttä. Asuinrakennus, talo 2 Nk. asuinrakennus on huonommassa kunnossa kuin koulurakennus. Vanha osa on jätetty talon keskelle laajennuksien yhteydessä jolloin sen alapohjan tuuletus on häiriintynyt, eikä se tuuletu juuri lainkaan toiselta puolelta. Lisäksi sadevedet ovat päässeet alapohjaan. Tuulettuvassa alapohjaosiossa on voimakas mikrobiperäiseltä vaikuttava haju. Rakennuksen uudehko jatko-osa lounaispäädyssä on rakennettu maanvastaiselle laatalle, jolloin alkuperäisen rakennuksen alimmat hirret ovat jääneet betonivalun ja kenties myös hiekan sekaan. Rakennetta ei saatu kokonaan auki. Todennäköisesti alimmat hirret ovat lahovaurioituneet. Kellarillinen osa on myös huonossa kunnossa. Kosteus on noussut kellarin seinille ja jostain tulee vettä käsityötilan lattialle. Kellarissa on portaikon alla myös avoimia putkitusten läpivientejä suoraan maapohjaan. Osa kellarikerroksesta on maatäytöllä ja näiden osien seinille kosteus on noussut noin puolen metrin korkeuteen. Avoimen kellarin päälle rakennetut välipohjarakenteet ovat kohtuullisessa kunnossa. Maalla täytetyn kellarin kohdalla alapohjarakenteet ovat mikrobivaurioituneet, koska ne on tehty tuulettumattomina puulattioina hiekkakerroksen yläpuolelle. Myös seinien alaosien rakenteissa on tällä alueella vaurioita. Katto on hyvässä kunnossa, vaikka onkin keskiosalta ulkoapäin ruosteessa. Keskiosalta katto vaatisi nopean ruosteen poiston maalauksen, jotta se ei pääsisi ruostumaan puhki. Vesikaton vanhoissa lämmöneristeissä todettiin mikrobikasvustoja, mutta uudet mineraalivillaeristeet olivat kunnossa. Kellarikerroksen kuntoon saaminen on haastavaa. Vaikeaa on myös keskellä olevan vanhan osan lattian ja täytetyn kellarin päällä olevan lattian ja vaurioituneiden alahirsien korjaaminen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 3 (48) 2 Yleistiedot 2.1 Tutkimuskohde Tutkittava kohde on kiinteistö, jossa on kaksi koulukäytössä ollutta rakennusta. Rakennusten alkuperäiset osat ovat kivisen perustuksen varaan rakennettuja hirsirakennuksia, joita on laajennettu eri suunnista myöhempien vuosien rakennustekniikalla. Nk. koulurakennuksessa on yksi kerros, kun taas nk. asuinrakennuksessa on kolme kerrosta. Koulurakennuksessa (rakennus 1) on pääosin painovoimainen ilmanvaihto ja tuloilmalämmittimet. Asuinrakennuksessa (rakennus 2) on tulopoistoilmanvaihtolaitteisto, joka palvelee pääosaa keskikerroksesta. 2.2 Tutkimuksen tekijät Juhani Pirinen, Paavo Kero, 2.3 Tutkimuksen ajankohta Tutkimuskäynnit suoritettiin 25.6.2015 (Pirinen ja Kero) ja 30.6.2015 (Pirinen yksin). 2.4 Muut mahdolliset tahot 25.6 paikalla oli lisäksi huoltomies Roland Blomqvist ja rakenneavauksia suorittanut Porvoon Paalurakenne Oy. 30.6 paikalla oli Roland Blomqvist.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 4 (48) 3 Kohteen yleiskuvaus 3.1 Paikannuskuvat Asemapiirros: Koulurakennus:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 5 (48) Asuinrakennus:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 6 (48) 3.2 Tiedossa olevat sisäilmaongelmat Tiloissa on koettu oireilua, jonka takia talojen rakenteet on päätetty tutkia. Tutkijoilla ei ole sisäilmaongelmista tarkempaa tietoa. 4 Lähtötiedot Asemapiirros, pohjapiirrokset, Kosteuskartoitus Polygon, 15.04.2015, IV-piirustus vuodelta 1981. 5 Tutkimusmenetelmät Pintakosteusmittaus Pintakosteusmittarilla rakenteen pinnasta asuintalon kellarissa Pintakosteudenosoitin Gann Hydromette Compact B Ilmavuoto- ja tiiveys Rakenteiden ilmavuotokohtia havainnoitiin Dräger -savuilmaisimen avulla Rakenneavaukset 20 kpl Materiaalinäytteiden analysointi Turun Yliopiston Aerobiologian laboratoriossa Aistinvaraisesti selvästi vaurioituneilta näyttäneistä kohdista/rakenteista ei otettu materiaalinäytteitä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 7 (48) 6 Rakenneteknisten tutkimusten tulokset Rakenneosien havainnot on esitetty peräkkäin mahdollisine mittaustuloksineen. 6.1 Havainnot ja mittaustulokset Koulu (rakennus 1) Alapohja Rakennuksessa on pääosin ryömintätilainen alapohja, lisärakennuksissa maanvastainen teräsbetonilaatta. Noin kolmasosa lattiasta on uusittu lähivuosina pihan (koillisen) puolelta, toinen puoli (lounas) vanhempaa, ilmeisesti alkuperäistä rakennetta. Ryömintätilaan tehdystä tarkastusluukusta purkautui voimakasta mikrobiperäiseltä vaikuttavaa hajua, virtaussuunta oli alapohjasta sisätilaan jo ennen rakenteiden avausta. Alapohjassa haju voimistui sisäpihan puolelta takapuolelle (lounasta kohti) edetessä, alapohjan pintamaan päällä oli singeli, mutta takapuolella oli kosteita maanpintoja laajoilla alueilla varsinkin ulkopuolen syöksytorvien kohdalla. Kaikkien syöksytorvien alla ei ollut rännikaivoja. Keittiön lattiassa on aikaisemmin todettu mikrobivaurio, joka on todennäköisesti aiheutunut kynnyksen kautta päässeistä lattian pesuvesistä (ks. Polygonin raportti). Kuva 1. Pihan puolella (kaakko) rossipohja on uusittu ja pohja on kuiva.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 8 (48) Kuva 2. Alimmissa hirsissä on kuitenkin lahovaurioita koillisreunassa. Kuva 3. Keskemmällä uudehkot tuulensuojalevyt ovat kosteuden vaikutuksesta taipuneet ja levyjen pinnassa on mikrobien aiheuttamia pilkkuja. Kuva 4. Keskellä ja lounaispuolella on rossipohjassa vanhat rakenteet ja maapohja on kostea.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 9 (48) Kuva 5. Osa palkeista on lahovaurioitunut. Kuva 6. Alapohjassa on anturiohjattu tuuletus, jossa ei aistinvaraisesti tuntunut virtausta, eli tuuletus ei toiminut. Ohjain oli automaattiasennossa, eli laitteistossa on vikaa. Kuva 7. Alapohjaan pääsee kosteutta myös puutteellisten sadevesijärjestelmien takia. Katon vedet kastelevat perustuksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 10 (48) Julkisivut, ulkoseinät, ikkunat ja ovet Ulkoseinät ovat pääasiassa hirsirunkoseiniä, joissa on sisäpuolinen levytys. Ikkunoilla ja ovilla ei ilmeisesti ole tekemistä koettujen sisäilmaongelmien kanssa. Kuva 8. Osa hirsiseinistä alkaa maantasosta, joka altistaa ne home- ja lahovaurioille. Kuva 9. Lisärakennuksena tehdyn eteiskopin lattia (kaakkoisseinusta) on tuulettumaton rossipohja, seinähirret ovat lahonneet sen kohdalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 11 (48) Kuva 10. Lounaispäädyn avauksessa alimmat seinähirret ovat lahovaurioituneet. Pääsyy lienee alapohjan huono tuuletus ja sinne valuvat sadevedet. Vuorilaudoituksen alta puuttuu myös tuuletusrako ja alalista kerää sadevettä. Väliseinät ja pintarakenteet Osa väliseinistä on kantavia hirsiseiniä, jotka ulottuvat ryömintätilaan asti. Näiden seinien vierustoilta on ilmavuotoja sisätilaan. Kuva 11. Ilma vuotaa alapohjasta kynnyksen kohdalla hirsisen väliseinän liitoksessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 12 (48) Kuva 12. Sisäkulmaan on tehty eteinen ja märkätilaosio maanvastaisella perustuksella. Alkuperäiset seinähirret on jätetty perustuspalkin muotiksi, jolloin hirret ovat betonia vasten ja alimmainen hirsi ehkä hiekan sisällä. Hirsi on erittäin todennäköisesti vaurioitunut, mutta tutkimuksessa ei peruspalkkia saati piikattua auki riittävän syvältä. Yläpohjat ja vesikatot Vesikate on pääosin hyväkuntoista konesaumakatetta. Katon ikä ei ollut tiedossa. Katossa voi olla eri aikakausilta olevia osia, kuten rakennuksessakin. Katolta puuttuvat kulkutiet ilmanvaihtokoneille. Yläpohjan lämmöneriste on pääasiassa turvetta, mutta myös sekalaista muuta luonnoneristettä, lastua ja rakennusjätettä. Yläpohjassa ei ole ilman- tai höyrynsulkua avatuissa kohdissa. Hirsistä ei löytynyt lahovauriota avatuista kohdista. Vanhan osan yläpohjan rakenne on: sisäverhous, lauta, ilmaväli n. 50 mm, lauta, orgaaninen täyte n. 400 mm, tuuletustila, aluslaudoitus, peltikate. Sisäkulmaan rakennetussa uudessa märkätilaosiossa yläpohjan rakenne on: sisälevytys, höyrynsulkumuovi, lasivilla 200 mm, tervapaperi, tuuletustila, aluslaudoitus, peltikate.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 13 (48) Kuva 13. Yläpohjan eriste on turvetta, pehkua ja lastua. Yläpohjassa ei ole ilman- tai höyrynsulkua. Tämä avaus on keittiön kohdalta. Hirsissä ei ole ulkoseinällä lahovaurioita eristekerroksen kohdalla. Kuva 14. Sisäkulmaan rakennetun eteis/märkätilaosion yläpohja on hyväkuntoinen. Piha-alueet Lounaispuolella on rakennuksen seinustalla rehevää kasvillisuutta, joka pitää julkisivua kosteana. Syöksytorvista purkautuva vesi pitää monin paikoin rakennuksen ympärystää kosteana, eikä vesi poistu tarpeeksi nopeasti seinustalta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 14 (48) Ilmanvaihto Kuva 15. Sadevesien purkaminen on huonoa monin paikoin rakennusta. Eteläpuolella sadevedet ohjautuvat alapohjaan aiheuttaen osaltaan alapohjan vauriot. Eteläpuolella myös kasvillisuutta on runsaasti talon seinustalla. Kiinteistössä on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä ja lämmittävät korvausilmaventtiilit. Keittiön ilmanvaihtojärjestelmää ei tutkittu. 6.2 Johtopäätökset Tuulettuvat alapohjat ovat vaurioituneet alapohjaan pääsevän sadeveden ja huonon tuulettuvuuden takia, alapohjatilassa on voimakas mikrobiperäiseltä vaikuttava haju. Rakennuksen alla olevat kalliot viettävät taloa kohden siten, että vesi kulkeutuu helposti talon alle ja jää ilmeisesti sinne pussiin. Sisäkulmaan ja kaakkoisseinälle rakennetut lisäosat on rakennettu siten, että ne vaurioittavat alkuperäisen rakennuksen hirsiseinien alaosia. Keittiössä on käyttö- tai siivousvesistä johtuva paikallinen kosteusvaurio kynnyksen kohdalla. Alapohjasta sisään vuotava ilma ja keittiön lattian kosteusvaurio aiheuttavat rakennukseen sisäilmaongelmia. 6.3 Toimenpide-ehdotukset Alapohja Rakennuksen alapohja on ilmeinen sisäilmaongelmien aiheuttaja. Alapohja pitää kokonaisuudessaan rakentaa uudestaan. Maapohja pitää saada kuivemmaksi, eli uusia salaojitukset, sadevesijärjestelmät, muotoilla kalliot ja tiiviit maakerrokset rakennuksen alla ja
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 15 (48) sivuilla oikein, jotta vesi ei pääse talon alle ja tehdä riittävät karkean kiviaineksen vaihdot sekä rakennuksen sisä- että ulkopuolelle. Tuuletus pitää saada riittäväksi ja varmatoimiseksi. Alapohjarakenne pitää tehdä ilmatiiviiksi. Lisärakennusten maanvastaisten lattioiden ja hirsiseinien liitos pitää purkaa ja rakentaa toisella tavalla. Ulkoseinät, ikkunat ja ulko-ovet Alimmista hirsistä osa pitää vaihtaa kokonaan ja osasta pitää poistaa lahovaurioituneita osia piiluamalla ja pinnat puhdistaa. Maanpintoja pitää rakennuksen ympärillä saada laskettua, jotta alimmat hirret saadaan kunnolla irti maasta. Toinen vaihtoehto on vaihtaa alimpia hirsiä kiviaineiseen materiaaliin. Rankarakenteiset osat saatetaan joutua purkamaan kokonaan, koska niiden perustukset estävät hirsien säilymisen. Ikkunoiden ja ovien vaikutukset sisäilmahaittoihin lienevät vähäiset. Väliseinät ja pintarakenteet Väliseinien, kuten myös ulkoseinien, vierustat on saatava ilmatiiviiksi lattiarakenteen korjauksen yhteydessä. Pintarakenteilla ei liene vaikutusta kohteen sisäilmaongelmiin. Yläpohjat ja vesikatot Yläpohjan eristeet kannatta poistaa ja rakentaa yläpohjaan höyry- tai ilmatiivistys ja uudet lämmöneristykset. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon oikea rakentamistapa tähän rakennukseen on haastava tehtävä. Jos rakennukseen tehdään koneellinen ilmanvaihto, pitää painesuhteen alapohjan läpi olla aina lähellä nollaa, jotta ilmavirtaukset alapohjasta sisälle minimoituisivat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 16 (48) 6.4 Havainnot ja mittaustulokset Asuinrakennus (rakennus 2) Alapohja Keskellä rakennusta olevassa alkuperäisessä osassa on ryömintätilainen alapohja, lounaan puoleisessa lisärakennuksessa maanvastainen teräsbetonilaatta ja koillisen puoleisessa lisärakennuksessa kellarillinen alapohja. Ryömintätila tuulettui huonosti ja luoteen puolen luukku oli suljettu ja haudattu hiekkaan. Avaamisen jälkeen luukusta purkautui voimakasta mikrobiperäistä hajua ja ryömintätila oli erittäin kostea. Lisärakennuksen maanvastainen alapohja on valettu hirsiä vasten, siten että alimmat hirret ovat hiekassa. Kellarillisen osan lattian alta puuttuvat lämmöneristeet ja lattia on rinteen puolelta kostea. Rinteen puolelta sadevedet pääsevät kellarin seinään ja lattian alle, mm. osa ovikarmien alapuista on läpilahonneita. Osa kellarista oli maatäytetty ja täytön päälle tehty puurakenteinen lattia on mikrobivaurioitunut. Kaikkien syöksytorvien alla ei ole rännikaivoja. Kuva 16. Keskellä olevan ryömintätilallisen osan alapohja on lahovaurioitunut.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 17 (48) Kuva 17. Uuden osan betonilaatta valettu hirsiä vasten, jolloin alimmat hirret ovat todennäköisesti hiekan sisällä toisesta kyljestään. Hirret ovat todennäköisesti lahovaurioituneet. Rossipohjan alalauta on laho ja kutterinlastu haisee mikrobeilta. Kuva 18. Portaikon alla on märkä maa näkyvissä putkiliitoksen kohdalla. Osa ovenkarmeista on lahovaurioitunut.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 18 (48) Kuva 19. Osa kellarista on maatäytetty ja sen päälle on tehty puurakenteinen tuulettumaton alapohja. Alapohja on mikrobivaurioitunut ja samalla ovat lahonneet myös seinien alaosat. Kellarinseinät Kellarinseinät ovat betonia, jonka sisäpinnassa on bitumisively ja punatiilimuurauksella tehty rotveeraus. Sisäpinta on rapattu. Osa kellarista on täytetty maalla ja tämän osion kohdalla kosteus on noussut seinissä yli puolen metrin korkeuteen irrottaen rappausta ja maaleja. Kellarinseinissä ei ole ulkopuolista vesieristystä tai se on niin syvällä, että sitä ei löydetty. Salaojituksesta ei löydetty merkkejä, mutta sellainen voi silti rakennuksessa olla. Sen toimintakyky on joka tapauksessa heikko. Sadevesijärjestelmän ohi pääsevät vedet kulkeutuvat kellarinseinän ali kellarin lattian alle vaurioittaen lattiapäällysteitä, jalkalistoja ja varsinkin lattiabetonin sisään jätettyjä ovikarmeja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 19 (48) Kuva 20. Kellarillisella osalla sade- ja pintavedet ohjautuvat mm. oheisesta kolosta seinää vasten ja alapohjan alle asti. Kuva 21. Kosteuden nousu näkyy monin paikoin kellarin seinissä. Kuva 22. Kellarin päällä on betoniholvi, jossa on vesieriste purutäytteen alla. Vesieristeessä on hajusta päätellen jonkin verran kreosoottia. Betoniholvin päällä olevista puruista ei löydetty mikrobivaurioita.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 20 (48) Julkisivut, ulkoseinät, ikkunat ja ovet Keskimmäisen, vanhan, osan ulkoseinät ovat hirsirunkoseiniä, joissa on sisäpuolinen levytys. Kellarillisen osan ulkoseinät ovat mineraalivillaeristeisiä (100 mm) puurankaseiniä. Ilmatiivistyksenä ja tuulensuojana on pahvi. Uusimman maanvastaisella perustuksella olevan päädyn ulkoseinät ovat mineraalivillaeristeisiä (150 mm) rankaseiniä, joissa ilmasulkuna on tervapaperi ja tuulensuojana huokoinen kuitulevy Kaikista julkisivuista puuttuu toimiva tuuletusrako pintalaudan takaa. Uusimmassa osassa on vaakasuuntaisen koolauksen kohdalla tuulettumaton ilmarako. Rakennuksessa on eri aikakausien ikkunoita, joilla ei liene merkitystä sisäilmaongelmien kannalta. Kuva 23. Kellarillisen osan ulkoseinät ovat lahovaurioituneet syöksytorven kohdalta. Oksapahvi on homeessa. Samalla kohdalla on sisäpuolella tuulettamaton rossipohja täytetyn kellarin päällä. Vaurio johtunee monen tekijän kokonaisvaikutuksesta; syöksytorven vedet, puuttuva tuuletus julkisivulaudan takaa ja alapohjasta tuleva kosteusrasitus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 21 (48) Kuva 24. Uusimman osan julkisivun taustalta puuttuu yhtenäinen tuuletusrako. Julkisivussa kasvaa paikoitellen mikrobeja, todennäköisesti levää. Rakennuksen sijaintipaikka on kostea ja kasvustot estävät julkisivun kuivamista. Väliseinät ja pintarakenteet Väliseinillä ja pintarakenteilla ei liene suurta vaikutusta rakennuksen sisäilmaongelmiin. Yläpohjat ja vesikatot Vesikate on pääosin hyväkuntoista rivipeltikatetta. Katon ikä ei ollut tiedossa, mutta keskellä on selvästi vanhempi osa kuin muualla rakennuksessa. Keskiosalta on maali irronnut pinnasta, mutta sisäpuolella ei ole ruostetta. Yläpohjatilassa on eri aikakausien lämmöneristeitä, vanhimmalla osalla turvetta, kellarillisella osalla kutterinlastua ja uudemmalla osalla mineraalivillaeriste. Viimeiseksi mainitussa on höyrynsulkumuovi alapinnassa. Muissa rakenteissa on pahvia ja tervepaperia ilmansulkukerroksina. Purutäyteosassa ilmasulku on kahtena 100 mm välein sijaitsevana kerroksena alapinnasta katsoen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 22 (48) Kuva 25. Asuinrakennuksen vesikatteen keskiosan (vanha osa) maali irtoilee. Sisäpuolella pellissä ei ole ruostetta. Kuva 26. Uusimman osan yläpohja on hyvässä kunnossa. Kuva 27. Vanhan ja uuden osan väliin on jätetty purkamattomia ulkoseiniä rakenteisiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 23 (48) Kuva 28. Rakennuksessa on tulopoistoilmanvaihtokone, joka on sijoitettu uuden osan ullakolle. Konetta ei avattu eikä tutkittu ullakkotilan pölyisyyden ja tehtyjen rakenneavausten takia. Kone on huollon kannalta huonossa paikassa. 6.5 Johtopäätökset Tuulettuva alapohja on vaurioitunut huonon tuulettuvuuden ja puutteellisen sadevesien ohjauksen takia, alapohjatilassa on voimakas mikrobiperäiseltä vaikuttava haju. Maalla täytetyn kellariosan päällä oleva lattia on lahovaurioitunut. Kellariseinät ovat kosteita lähes koko kellarin alueella ja kellarissa on portaikon alla pohjamaa näkyvissä ja lahovaurioita ovikarmeissa. Kellarin alapohja on kostea ja sen alta puuttuu lämmöneriste. Eteläpäätyyn rakennettu lisäosa on rakennettu siten, että se vaurioittaa alkuperäisen rakennuksen tuulettuvan alapohjan hirsiseinien alaosia. Osa ulkoseinien puurakenteista on laho- ja homevaurioitunut. Alapohjasta sisään vuotava ilma samoin kuin kostea kellari aiheuttavat rakennukseen sisäilmaongelmia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 24 (48) 6.6 Toimenpide-ehdotukset Alapohja ja kellari Rakennuksen tuulettuva alapohja ja täytetyn kellarin päällä oleva alapohja ovat ilmeisiä sisäilmaongelmien aiheuttajia. Alapohjat pitää kokonaisuudessaan rakentaa uudestaan. Kellarin lattia pitää purkaa ja rakentaa uudestaan. Kellarin seinät pitää kaivaa auki, salaojittaa ja veden- ja lämmöneristää. Sadevesijärjestelmät pitää korjata. Vesikaton keskiosa pitää puhdistaa ja maalata nopeasti ennen kuin se ruostuu. Ulkoseinät, ikkunat ja ulko-ovet Alimmista hirsistä osa pitää vaihtaa kokonaan ja osasta pitää poistaa lahovaurioituneita osia piiluamalla ja pinnat puhdistaa. Maanpintoja pitää rakennuksen ympärillä saada laskettua, jotta alimmat hirret saadaan kunnolla irti maasta. Toinen vaihtoehto on vaihtaa alimpia hirsiä kiviaineiseen materiaaliin. Rankarakenteisten seinien alaosia joudutaan paikoin purkamaan ja korjaamaan. Ikkunoiden ja ovien vaikutukset sisäilmahaittoihin lienevät vähäiset paitsi kellarin osalta, jossa osa oven karmeista pitää purkaa ja vaihtaa. Väliseinät ja pintarakenteet Vanhan ja uuden osan väliin on jätetty väliseinien sisään vanhoja julkisivuja, jotka pitää purkaa. Pintarakenteilla ei liene vaikutusta kohteen sisäilmaongelmiin. Yläpohjat ja vesikatot Yläpohjan eristeistä vanhimmat osat kannattaa poistaa ja rakentaa yläpohjaan höyry- tai ilmatiivistys ja uudet lämmöneristykset. Ilmanvaihto Rakennuksessa on tulopoisto -ilmanvaihto. Kone on kohtuullisen uusi. Koneen ympäristö pitää saada pölyttömäksi ja kone ja kanavisto pitää todennäköisesti puhdistaa. Rakenteiden korjausten jälkeen ilmanvaihto pitää säätää mahdollisimman vähän alipaineiseksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 25 (48) 7 Päiväys ja allekirjoitukset Helsinki 07.08.2015 Tutkimuksen johtaja Kuntotutkija Juhani Pirinen TkT Paavo Kero DI Liitteet: 1. 25.6.2015 otettujen materiaalinäytteiden laboratorion alkuperäiset analyysivastaukset 2. 29.6.2015 otettujen materiaalinäytteiden laboratorion alkuperäiset analyysivastaukset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 26 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 27 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 28 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 29 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 30 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 31 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 32 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 33 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 34 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 35 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 36 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 37 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 38 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 39 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 40 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 41 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 42 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 43 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 44 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 45 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 46 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 47 (48)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Tutkimusselostus 48 (48)