Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 3.5.2016 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 2.12.2015 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINVALTUUSTO KUOPION KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRIS- TÖN SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAA- VOITUS 785
SISÄLTÖ: Liite kaupunginvaltuuston esityslistaan 5.9.2016 asiaan 7399/2015 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Hankesuunnitteluvaiheessa tutkitut vaihtoehdot 4.5.2 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot 4.5.3 Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten arviointi 4.5.4 Asemakaavan muutosratkaisun valinta ja perusteet 4.5.5 Ehdotusvaiheen suunnitelmat 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavamuutoksen rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavatalous
6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS LIITTEET 1/1 2 Asemakaavan muutoksen seurantalomake 2/1 Asemakaavan muutoskartta 2/2 4 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset 3.1 Havainnepiirustus / Asemapiirros QVIM Arkkitehdit Oy 3.2 Havainnepiirustus / Kellari QVIM Arkkitehdit Oy 3.3 Havainnepiirustus / Kellari autohalli QVIM Arkkitehdit Oy 3.4 Havainnepiirustus / 1. kerros QVIM Arkkitehdit Oy 3.5 Havainnepiirustus / 2...5. kerros QVIM Arkkitehdit Oy 3.6 Havainnepiirustus / 6. kerros QVIM Arkkitehdit Oy 3.7 Havainnepiirustus / Vesikatto, QVIM Arkkitehdit Oy 3.8 Havainnepiirustus / Leikkaus A1 QVIM Arkkitehdit Oy 3.9 Havainnepiirustus / Leikkaus B5 QVIM Arkkitehdit Oy 3.10 Havainnepiirustus / Katunäkymä Kasarmikadulta QVIM Arkkitehdit 3.11 Havainnepiirustus / Katunäkymä Lapinlinnankujalta QVIM Arkkitehdit 3.12 Havainnepiirustus / Katujulkisivu Kasarmikatu itään QVIM Arkkitehdit Oy 3.13 Havainnepiirustus / Katujulkisivu Lapinlinnankuja etelään QVIM Arkkitehdit Oy 3.14 Havainnepiirustus / Ilmakuvasovitus QVIM Arkkitehdit Oy 3.15 Havainneaineiston selostus QVIM Arkkitehdit Oy 4 Poistokartta / ote ajantasa-asemakaavasta 5.1 Lähialueen vesihuoltoverkostot 5.2 Kuopion Energian keskijänniteverkko 5.3 Kuopion Energian pienjänniteverkko 5.4 Kuopion Energian ulkovaloverkko 5.5 Kuopion Energian muu sähköverkko 5.6 Kaukolämpöverkko 6 Meluselvitys 7 Valmisteluvaiheen vaihtoehtoehdot 8 Vireilletulo- ja valmisteluvaiheessa saadut mielipiteet vastineineen
KUVAT 1 Suunnittelualueen rajaus.. 5 2 Ilmakuva suunnittelualueelta... 7 3 Näkymä Kasarmikadulta etelään... 8 4 Näkymä Kasarmikadulta pohjoiseen... 9 5 Näkymä Lapinlinnankujalta länteen... 9 6 Näkymä Lapinlinnakujalta itään... 10 7 Ote maakuntakaavasta. 11 8 Ote keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta... 12 9 Ote antasa-asemakaavasta... 13 10 Ote Kuopion kulttuurihistoriallisista rakennuskohteista... 14 11 Torikatu 28, asuintaloryhmä Kasarmikadun suunnasta... 14 12 Sisätautisairaala, E Hindersson... 15 13 Ote rännikatujen kehittämissuunnitelmasta... 16 14 Hankesuunnitelmavaiheen luonnosvaihtoehto VE1...... 22 15 Hankesuunnitelmavaiheen luonnosvaihtoehto VE2... 22 16 Hankesuunnitelmavaiheen luonnosvaihtoehto VE3... 23 17 Luonnosvaiheen asemapiirros...... 24 18 Näkymä Kasarmikadulta pohjoiseen, nykytilanne... 25 19 Näkymä Kasarmikadulta pohjoiseen, VE1... 25 20 Näkymä Kasarmikadulta pohjoiseen, VE2...... 25 21 Näkymä Lapinlinnankujalta itään, nykytilanne... 26 22 Näkymä Lapinlinnankujalta itään, VE1... 26 23 Näkymä Lapinlinnankujalta itään, VE2... 26 24 Ilmakuva pohjoiseen VE1... 29 25 Ilmakuva etelään VE2... 29 26 Näkymä Kasarmikadulta, ehdotusvaiheen suunnitelma... 31 27 Näkymä Lapinlinnankujalta, ehdotusvaiheen suunnitelma... 32 28 Alustava luonnos korttelin 6 maanalaisista pysäköintimahdollisuuksista.. 32
ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos, joka koskee 3.5.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee: Alueen sijainti: Kuopion kaupungin 6. kaupunginosan (Hatsala), korttelin 6 tonttia 3. Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavakeskustassa Kasarmikadun ja Lapinlinnankujan risteyksessä. KUVA 1. SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS Kaavatunnus: 785 Kaavatyön tarkoitus: Kaavamuutoksen tarkoituksena on selvittää 6-kerroksisen asuinkerrostalon sijoittamista Kasarmikatu 6 tontille. Tavoitteena on järjestää osaan asunnoista palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. 5
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet Asemakaavan muutostyö on tullut vireille Niiralan Kulma Oy:n hakemuksesta 2.12.2015. Kaavatyön taustalla on vuonna 2011 tehty valtuustoaloite palvelukodista vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille, vuonna 2013 laadittu Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys asumispalveluista ja sairaalapalveluista sekä vuonna 2015 laadittu Erityisryhmien asumispalvelut - hankesuunnitelma. Perusturva- ja terveyslautakunta on kokouksessaan 25.8.2015 hyväksynyt Erityisryhmien asumispalveluiden hankesuunnitelman. Kaupunginhallitus on hyväksynyt Erityisryhmien asumispalveluiden hankesuunnitelman, sekä tonttia 6-6-3 koskevan aiesopimuksen 9.11.2015. Kaavatyö sisältyy vuosien 2015 ja 2016 kaavoituskatsauksiin ja asemakaavoituksen työohjelmiin. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 2.12.2015. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 7.12.2015 8.1.2016. Aineiston nähtävänäolosta lähetettiin tiedote naapurikiinteistöjen edustajille 30.11.2015. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 11.12.2015. Nähtävänäoloaikana yksi naapurikiinteistö jätti mielipiteensä. Asemakaavan valmisteluaineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 17.2.2016. Valmisteluaineisto oli tämän jälkeen julkisesti nähtävänä 22.2 23.3.2016. Aineiston nähtävänäolosta lähetettiin tiedote naapurikiinteistöjen edustajille. Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 2.3.2016. Valmisteluaineistosta järjestettiin info- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 4.3.2016. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi mielipidettä ja yksi lausunto. 2.2 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa 6-kerroksisen asuinkerrostalon sijoittaminen Kasarmikatu 6 tontille. Tavoitteena on järjestää osaan asunnoista palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Kaavatyön yhteydessä selvitetään tarvittavat leikki- ja oleskelutilat sekä autopaikat, jotka pyritään toteuttamaan tontille. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Uudisrakentaminen on mahdollista toteuttaa asemakaavan muutoksen perusteella heti kun se kaavatilanteen sekä teknisten ja taloudellisten toteuttamisedellytysten puolesta on mahdollista. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6
Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavakeskustassa Kasarmikadun varrella, Lapinlinnankujan ja Kasarmikadun risteyksessä. Alueella oleva rakentaminen on toteutunut pääosin 1950-1960 luvuilla. Valtaosa ympäröivistä rakennuksista on 5-6 kerroksisia asuinkerrostaloja. Poikkeuksena on kaksikerroksinen asuinrakennus Lapinlinnankujan varrella, suunnittelualueen eteläpuolella. Osassa Kasarmikadun varren rakennuksia on liiketiloja ensimmäisessä kerroksessa. Julkisivumateriaaleina on käytetty pääosin rappausta ja tiiltä. Kasarmikadun yleisilme on säilynyt kaupunkikuvaltaan verrattain yhtenäisenä. Merkittävimpänä poikkeuksena kaupunkikuvassa on suunnittelualueen tontilla sijaitseva 2-kerroksinen metalliverhoiltu liikerakennus. KUVA 2. ILMAKUVA SUUNNITTELUALUEELTA 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat kauttaaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Tontti muodostuu liikerakennuksen lisäksi betonirakenteisesta pysäköintikannesta ja kauttaaltaan asfaltoidusta piha-alueesta. Tontilla ei ole vettäläpäiseviä nurmi/ hiek- 7
ka-alueita. Tontin pohjoisrajalla sijaitsee kaksi pienehköä koivua. Lisäksi katualueelle, Lapinlinnankujalle on istutettu kaksi pientä pihlajaa. Lapinlinnankuja on II-laatuluokan mukaisesti rakennettu rännikatu. Katu on jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jolla läpiajo on kielletty. Korkeuseroa koko alueella on enimmillään noin 1,5 metriä. Maasto on suhteellisen tasaista kohoten tontin luoteisnurkalle. Maasto on tontilla Kasarmikadun ja Lapinlinnankadun risteyskohdassa +101.1, Kasarmikadulla korkeimmillaan +101.2 ja Lapinlinnankujalla korkeimmillaan +101.9. Maaperä Maanpinta on tasovälillä 101.1 ja 102.5. Mittausosasto tekee tontilla maaperän kairauksia, jos se on ennen rakennuksen purkua teknisesti mahdollista. Läheisten kairausten perusteella, maaperän voidaan arvioida todennäköisesti olevan hiekkaperäistä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue kuuluu ruutukaavakeskustan korttelirakenteeseen. Suunnittelualue rajautuu lisäksi Lapinlinnankujaan, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä rännikatuverkostoa. Kasarmikatu 6:ssa sijaitsevan kiinteistön 6 6-3 omistaja on Kuopion kaupunki. Tontin pinta-ala on 1090 m2. Tontilla olevan rakennuksen kerrosala on rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan 2450 k-m2. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin 14.12.1937. Tontilla sijaitseva rakennus on kaksikerroksinen, vuonna 1975 rakennettu rakennus, jossa toimii tällä hetkellä kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa. Rakennuksen runko on betonia ja julkisivut metallilevyä. Rakennukseen liittyy osittain rakennuksen ulkopuolelle ulottuva maanalainen pysäköintihalli/ maanpäällinen pysäköintikansi. Kiinteistö on nykyiselle toiminnalle huonosti soveltuva, koska se ei ole esteetön. Kiinteistössä on todettu sisäilmaongelmia ja sen jatkokäyttö edellyttäisi laajamittaista korjausta. Parhaillaan ollaan suunnittelemassa toimintojen siirtämistä pysyvästi pois rakennuksesta. 8
KUVA 3. NÄKYMÄ KASARMIKADULTA ETELÄÄN KUVA 4. NÄKYMÄ KASARMIKADULTA POHJOISEEN Suunnittelualueen pohjoispuolella, tontilla 6-6-2 sijaitsee vuonna 1957 valmistunut rapattu kuusikerroksinen asuinkerrostalo (3105 k- m²). Rakennuksessa on 46 asuntoa. Suunnittelualueen vastapäätä (6-7-7), Kasarmikadun toisella puolella sijaitsee vuonna 1963 valmistunut Kasarmikatua reunustava asuin- ja liikerakennus (3415 k-m²). Rakennuksessa on viisi kerrosta. Liiketilat sijaitsevat maantasossa. Rakennuksessa on 58 asuntoa ja sen julkisivut ovat vaaleaa tiiltä ja betonia. Tontilla 6-9-2, suunnittelualueen eteläpuolella, Lapinlinnankujan toisella puolella, Kasarmikadun varressa sijaitsee viisikerroksinen vuonna 1961 valmistunut asuinkerrostalo (1164 k-m²). Tässä pistemäisessä rakennuksessa asuntoja on 20. Rakennuksen julkisivut ovat pääosin tiiltä. Rakennuksen vieressä, samalla tontilla sijaitsee matalampi kaksikerroksinen rapattu asuinrakennus (299k-m²). Rakennuksessa on neljä asuntoa ja se liittyy viereisellä tontilla sijaitsevaan samankorkuiseen rakennukseen. 9
KUVA 5. NÄKYMÄ LAPINLINNANKUJALTA LÄNTEEN. KUVA 6. NÄKYMÄ LAPINLINNANKUJALTA ITÄÄN. Lapinlinnankujan eteläpuolella, suunnittelualueen lounaispuolella, tontilla 6-9-1 sijaitsee 2-kerroksinen vuonna 1952 valmistunut rapattu asuinpientalo (204 k-m²), jossa on neljä asuntoa. Samalla tontilla, Sairaalakadun varressa sijaitsee rivitalo vuonna 1896 valmistunut puinen yksikerroksinen rivitalo (225 k-m²). Suunnittelualueen länsipuolella, tontilla 6-6-4, Sairaalakadun varressa sijaitse vuonna 1961 valmistunut kuusikerroksinen asuinkerrostalo (1554 k-m²), jossa on 32 asuntoa. Rakennuksen julkisivut ovat tiiltä ja betonia. Kaava-alueen luoteispuolella, tontilla 6-6-1 sijaitsee vuonna 1950 rakennettu kuusikerroksinen asuinkerrostalo (1989 k-m²). Rakennus reunustaa Kauppakatua, siinä on 24 asuntoa ja sen julkisivut on rapattu. 10
3.1.4 Maanomistus Tontti ja sitä reunustavat katualueet ovat Kuopion kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuopion seudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 3.7.2008. Kaavassa alueelle kohdistuu keskustatoimintojen alue -merkintä C 11.100. Kuopion keskusta-alue Hatsalan alue mukaan luettuna osoitetaan aluevarauksella C, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja, vähittäiskaupan suuryksikköjä sekä asumista. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palveluiden sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kaupunkikuvaan, saavutettavuuteen sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. KUVA 7. OTE MAAKUNTAKAAVASTA 11
Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu ympäristöministeriössä 7.12.2011. Kaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia määräyksiä. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.1.2014. Kaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia määräyksiä. Yleiskaava Alueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen yleiskaava, joka on vahvistunut 9.10.2001. Alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) ja palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Suunnittelunalueen eteläpuolella kulkee kevyenliikenteen pääyhteys Lapinlinnankujaa pitkin. KUVA 8. OTE KESKEISEN KAUPUNKIALUEEN YLEISKAAVASTA 12
Asemakaava Tonttia 6-6-3 koskeva asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 16.10.1975. Siinä alue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jota saa käyttää enintään 20 % asuinhuoneistoiksi (AL2). Suurin sallittu kerrosluku on suunnittelualueella II. Ympäröivien tonttien kaavamerkintä on asuinkerrostalojen korttelialuetta, joka sallii liikehuoneistojen rakentamisen ensimmäiseen kerrokseen (AK-6). Alueen ensimmäinen asemakaava vahvistui 21.4.1903. Asemakaavan muutos vahvistui alueelle 4.10.1958. Alueen nykyinen, voimassa oleva, asemakaavan muutos vahvistui 16.10.1975. KUVA 9. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Tontti 6-6-3 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL2). Sallitusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää asuinhuoneistoiksi. Asuntoja ei saa sijoittaa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen. Sallitusta liikekerrosalasta saa enintään 20 % sijoittaa kellarikerrokseen, joka on osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolella. Milloin autopaikkojen lähiajan tarve on asemakaavassa määrättyä pienempi, voi maistraatti raken- 13
nuslupaa antaessaan myöntää autopaikkojen järjestämisestä lykkäystä, kuitenkin enintään 50 %:lle asemakaavassa määrätyistä autopaikkojen määrästä ja enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Rakennuksen suurin sallittu korkeus on tontilla II. Rakennuksen suurin sallittu kerrosala on 1300 km2. Tontille on osoitettu rakennusalaa, jolle saa rakentaa maanalaisia pysäköintitiloja (map) ja pysäköimispaikkoja (p). Muut selvitykset Alue sisältyy aluerajauksellisesti valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, rännikatuverkostoon. Suunnittelualueeseen ei sisälly rännikatuja, mutta se rajautuu etelässä Lapinlinnankujaan, joka on osa rännikatuverkostoa. Tontti sisältyy Kuopion kulttuuriympäristö Strategia ja hoito-ohjeet -raportin aluerajaukseen Kuopion keskustan ruutukaava. KUVA 10. KULTTUURIHISTORIALLISET RAKENNUSKOHTEET Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa on määritelty alueen kulttuurihistorialliset rakennuskohteet. Kaava-alueen lähimmät kohteet ovat Kasarmikadun ja Torikadun risteyksessä sijaitsevat 1920-luvulla rakennetut puutalot sekä Lapinlinnakujan päätteenä oleva entinen kaupunginsairaalan puuverhottu lisärakennus, joka kuuluu osaksi lääninsairaalan suojeltua aluekokonaisuutta. Osoitteessa Torikatu 28 (6-4-2) sijaitsevat puutalot on rakennettu vuonna 1933. Rakennukset on suunnitellut J. Nykänen ja ne on myöhemmin kunnostettu. Rakennukset muodostavat tiiviin asuinkorttelin. Rakennuksilla on inventoinnin mukaan rakennushistoriallista merkitystä sekä merkitystä asuinrakennuksena. Kohteen merkitys on paikallinen. Rakennukset on asemakaavassa suojeltu sr-1 merkinnällä. 14
KUVA 11. TORIKATU 28, ASUINTALORYHMÄ KASARMIKADUN SUUNNASTA, J. NYKÄNEN Osoitteessa Sairaalakatu 4(6-5-5) sijaitseva entinen kaupunginsairaalan lisärakennus on vuonna 1885 rakennettu puutalo. Rakennus kunnostettiin arkkitehti Eskil Hinderssonin suunnitelmien mukaan kaupunginsairaalan päärakennuksen rakennustöiden yhteydessä. Rakennus on yksikerroksinen puuverhoiltu, aumakattoinen ja hirsirunkoinen. Rakennuksessa oli alun perin neljä kahden hengen potilashuonetta, sekä laboratorio ja sairaanhoitajan huoneen ja keittiön käsittävä asunto. Rakennuksella on kulttuurihistoriallista merkitystä rakennushistoriallisesti sekä kollektiivilaitoksena. Rakennus on paikallisesti merkittävä. Rakennus on asemakaavassa suojeltu sr-1 merkinnällä. KUVA 12. SISÄTAUTISAIRAALA, E. HINDERSSON Ohjelmat ja tavoitteet: Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009 ja ne sisältävät muun muassa toimivaan aluerakenteeseen sekä eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun liittyviä erityistavoitteita. 15
Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma 2009 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.4.2009 otettavaksi aktiiviseen käyttöön kaikessa valmistelussa. Kuopion pitkän aikavälin kehittämistä ohjaava kaupunkitason strategia 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.6.2010. Sen päätavoitteiden mukaan Kuopiosta muodostetaan Itä-Suomen suunnannäyttäjä ja veturi, joka on vetovoimainen yritysten, yrittäjien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden kaupunki ja jossa on vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä, nuorekas ilmapiiri, erinomaiset kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut sekä luonnonläheinen ja puhdas ympäristö. Valtion ja Kuopion kaupunkiseudun välinen kasvusopimus on allekirjoitettu 20.12.2013. Kuopion kasvusopimuksen tavoitteena on vahvistaa Kuopion kaupunkiseudun kilpailukykyä, yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä sekä sosiaalista eheyttä, jotta väestön kasvuun sekä uusien asuntojen ja työpaikkojen määrään asetetut tavoitteet toteutuvat. Kasvusopimuksessa esitetään strategiset painopisteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Kuopion kulttuuriympäristö strategia ja hoito-ohjeet ohjelman on hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.10.2007 ohjeellisena noudatettavaksi. Ohjelma käsittää Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelman sekä Kuopion kulttuuriympäristöjen vaalimisen yleisiä periaatteita käsittelevän strategisen osuuden jatkotoimenpide-ehdotuksineen. Keskustan ruutukaava-alueen osalta ohjelmassa on todettu toimenpidesuosituksena muun muassa, että pääkatujen varsilla rakennukset ovat rännikatuihin verrattuna korkeampia ja rakentamistapa pelkistetympää. Keskustan kaupunkikuvaa pyritään eheyttämään. Rännikatujen mittakaava säilytetään ja sitä pidetään rakentamisen lähtökohtana korkeita rakennuksia välttäen. Rännikatujen kehittämissuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 17.10.2005. Suunnitelman mukaan Lapinlinnankujan laatuluokaksi on määritelty II (peruslaatu). Katu on jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jolla läpiajo on kielletty. Kadun päätepisteenä on läheinen Valkeisen Sairaala. Lapinlinnankujaa on kunnostettu 1990-luvulla. Korjaustavoitteena on jatkossa parantaa katualueen rajausta Lapinlinnankujalla mm. kaava-alueen rajalla (kartalla osoitettu siksak merkinnällä). KUVA 13. OTE RÄNNIKATUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA 16
Rakennusjärjestys Kuopion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.5.2012 ja se on tullut voimaan Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 14.6.2013. Tonttijako ja -rekisteri Tontti 6-6-3 on mitattu ja merkitty kiinteistörekisteriin 14.12.1937. Hatsalan katualueet ovat kiinteistörekisterissä. Tontin pinta-ala on 1090 m2. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n asettamat vaatimukset. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset: Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita. Suunnittelualue rajautuu etelässä Lapinlinnakujaan, joka on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, rännikatuverkostoa. Tontti sisältyy lisäksi Kuopion kulttuuriympäristö Strategia ja hoito-ohjeet -raportin aluerajaukseen Kuopion keskustan ruutukaava. Meluselvitys Kunnallistekninen osasto on laatinut tonttia koskevan meluselvityksen. Selvityksen mukaisesti Kasarmikadun puolella laskennallisen ja vaadittavan sisämelutason suurin erotus asuinhuoneiden osalta on päivällä 25 db ja yöllä 22 db. Tontin oleskelualueilla meluarvot jäävät alle ohjearvon. Meluselvitys on selostuksen liitteenä 6. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Niiralan Kulma Oy on hakenut asemakaavan muutosta tontille 6-6-3. Hakemuksessa esitetään hankesuunnitelman mukaisen asuinkerrostalon sijoittamista tontille. Hankesuunnitelman mukaan tavoitteena on järjestää osaan asunnoista palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Osaan asunnoista tulee normaaleja vuokra-asuntoja. Vuonna 2011 tehtiin valtuustoaloite palvelukodista vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille. Aloitetta on käsitelty Perusturva- ja terveyslautakunnassa. 17
Vuonna 2013 Kuopion kaupunki laati Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksen asumispalveluista ja sairaalapalveluista. Selvityksen mukaan vuonna 2030 mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarvitaan 600 asumispaikkaa, kun nykyinen asumispaikkamäärä on n. 400. Nykyisin kaupunki järjestää erityisryhmien asumista enimmäkseen ostopalveluna. Tarve uusille kaupungin tuottamille asumispaikoille vuoteen 2030 mennessä on noin 300. Elokuussa 2015 Kuopion kaupungin hankesuunnittelutyöryhmä laati Erityisryhmien asumispalvelut hankesuunnitelman, jossa esitetään, että Kasarmikatu 6 tontille rakennetaan asuinkerrostalo, johon järjestetään tehostettua ja tuettua asumista. Hanke tuo lisäkapasiteettia mielenterveyskuntoutujien asuntojen kasvavaan tarpeeseen, auttaa korjaamaan palvelurakennevinoumaa, sekä tuo säästöjä kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Aloite asemakaavan muutostyöhön on tullut Niiralan kulma Oy:n asemakaavanmuutoshakemuksena 27.10.2015. Tätä ennen Kuopion kaupungin hankesuunnittelutyöryhmä on laatinut Erityisryhmien asumispalvelut hankesuunnitelman, jossa esitetään, että Kasarmikatu 6 tontille rakennetaan asuinkerrostalo. Hankesuunnitelma on hyväksytty perusturva- ja terveyslautakunnassa 25.8.2015 ja kaupunginhallituksessa 9.11.2015. Kuopion kaupungin ja kaavatyön hakijan Niiralan Kulma Oy:n välille on laadittu kaupunginhallituksen 9.11.2015 hyväksymä aiesopimusluonnos, jonka mukaan tarkoituksena on, että: Kaupungin omistama tontti vuokrataan Niiralan kulma Oy:lle. Rakennukset luovutetaan veloituksetta purettaviksi Niiralan Kulma Oy:lle, joka toimii hankkeessa rakennuttajana ja uudisrakennuksen tulevana omistajana. Kaupunki vuokraa jatkossa mielenterveyskuntoutujien palvelukäyttöön tulevat asuintilat. Asemakaavan muutostyö sisältyi asemakaavoituksen vuosien 2015 ja 2016 työohjelmiin sekä kaavoituskatsauksiin. Kaupunkirakennelautakuntaa tiedotettiin kaavan vireilletulosta 2.12.2015. OAS (osallistumis- ja arviointisuunnitelma) oli sen jälkeen nähtävänä 7.12.2015 8.1.2016. Naapurikiinteistöjä tiedotettiin vireilletulosta erikseen kirjeellä sekä lähetettiin OAS. Kaavoituksen aloituskokous pidettiin 11.12.2015. Asemakaavan valmisteluaineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 17.2.2016. Valmisteluaineisto oli tämän jälkeen julkisesti nähtävänä 22.2 23.3.2016. Aineiston nähtävänäolosta lähetettiin tiedote naapurikiinteistöjen edustajille. Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 2.3.2016. Valmisteluaineistosta järjestettiin info- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 4.3.2016. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi mielipidettä ja yksi lausunto. 18
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat, kiinteistöjen omistajat, lähialueen asukkaat, Pohjois- Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, Kuopion Vesi Liikelaitos, Kuopion Energia Oy, Kuopion Sähköverkko Oy, Savon Voima Oy, DNA Oy, TeliaSonera Oyj, Kanta-Kuopion Seura ry, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Pohjois-Savon pelastuslaitos, Niiralan kulma Oy ja kaupungin viranomaiset 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutostyöhön on tehnyt aloitteen Niiralan Kulma Oy hakemalla 27.10.2015 asemakaavan muutosta tontille 6-6-3. Hanke on sisältynyt vuosien 2015 ja 2016 kaavoituskatsauksiin työnumerolla 33 (362). Asemakaavan muutostyö on aloitettu syksyllä 2015. Asemakaavan vireilletuloaineisto (osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS) annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 2.12.2015. ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli sen jälkeen nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä. Vireilletulosta tiedotettiin keskeisiä osallisia myös kirjeellä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Vireilletuloaineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS, 25.11.2015) ovat olleet MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävinä 7.12.2015-8.1.2016. Vireilletulosta ja nähtävänäolosta tiedotettiin nähtävänäolokuulutuksessa ja lisäksi naapurikiinteistöjä on tiedotettu myös erillisellä tiedonantokirjeellä. Nähtävänäoloaikana jätettiin yksi mielipide. Kaavatyön aloituskokous hakijan kanssa pidettiin 25.11.2015. Kokouksessa käytiin läpi hankesuunnitteluvaiheessa laadittuja alustavia suunnitelmia, jatkotoimenpiteitä ja aikataulua. Kaupungin eri tahojen kanssa järjestettiin kaavatyön aloituskokous 11.12.2015, jossa olivat edustettuina perusturva- ja terveydenhuolto, alueellinen rakennusvalvonta, tilakeskus, kunnallistekniikan suunnittelu, maaomaisuuden hallinta ja Kuopion Vesi Liikelaitos. Viher- ja virkistysaluesuunnittelu, alueellinen ympäristönsuojelu ja Kuopion Energia eivät voineet osallistua kokoukseen, mutta toimittivat kommentit suunnittelua koskien ennen kokousta. Kokouksessa käytiin läpi kaavoitustilanne, hankkeen lähtökohdat, sekä alustavat hankkeen luonnossuunnitelmat. Kokouksen aikana keskusteltiin tarvittavista selvityksistä, jatkotoimenpiteistä ja kaavahankkeen aikataulusta. Asemakaavan valmisteluaineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 17.2.2016. Valmisteluaineisto oli tämän jälkeen julkisesti nähtävänä 22.2 23.3.2016. Aineiston nähtävänäolosta lähetettiin tiedote naapurikiinteistöjen edustajille. Valmisteluaineistoa esiteltiin yleisötilaisuudessa 2.3.2016. Valmisteluaineistosta saatiin lausun- 19
to laajennetulta kaupunkikuvatyöryhmältä sekä kaksi mielipidettä, joista yksi oli naapurikiinteistöltä. Valmisteluaineistosta järjestettiin info- ja keskustelutilaisuus sidosryhmille 4.3.2016. Kokouksessa olivat läsnä tonttipalvelut, Niiralan Kulma Oy, Kuopion Sähköverkko Oy, Kuopion Energia Oy / kaukolämpö, asuntotoimi ja kaupunkikuvatyöryhmä. Kokouksessa keskusteltiin mm. kaupunkikuvasta, liittymistä, vuokrasopimuksesta, hankkeen merkittävyydestä kaupungin näkökulmasta, hankkeen kustannuksista, sekä aikataulusta. Kokouksessa sovittiin myös jatkosuunnittelun periaatteista. Aineisto lähetettiin tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle, naapurikiinteistöille, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistykselle, Kanta- Kuopion seuralle sekä sitä erikseen pyytäneille. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto on toimitettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle tiedoksi. Kaavatyöstä ei ole ollut tarpeen pitää viranomaisneuvottelua. 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on sijoittaa 6-kerroksinen asuinkerrostalo Kasarmikatu 6 tontille (6-6-3). Osaan asunnoista järjestetään palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Hakemuksen mukainen käyttö vastaa yleiskaavallisia tavoitteita. Alue on yleiskaavallisissa suunnitelmissa tarkoitettu keskustan laajenemisalueeksi sekä asuin- liike ja toimistokäyttöön. Kaupungin kehityksen kannalta tavoitteena on tukea kaupunkikeskustan kehittämistä lisäämällä asuntotuotantoa ydinkeskustan palvelujen ja toimintojen äärellä. Keskustaalueen asuntojen määrän lisäämisen ohella vahvistetaan samalla keskusta-alueen palvelujen säilymistä sekä sitä kautta keskusta-alueen vetovoimaisuutta ja elävyyttä Kuopion kaupungin strategian 2020 mukaisesti. Tavoitteena on toteuttaa myös Kuopion kasvusopimuksen mukaisesti Kuopion kasvuohjelman 2020 tavoitteita: väestönkasvu 1100 1200 vuodessa ja yli 800 uuden asunnon valmistuminen vuodessa. Tämän lisäksi tavoitteena on yhdyskuntarakenteen taloudellinen ja kestävän kehityksen mukainen tiivistäminen tehostamalla tontin käyttöä. Kaupungin asettamia sosiaalisia tavoitteita ovat lisäkapasiteetin saaminen mielenterveyskuntoutujien asuntojen kasvavaan tarpeeseen, palvelurakennevinoumaan korjaaminen ja säästöjen tuominen kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin. 20
Suunnittelutilanteesta, alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavan muutoksen kaupunkikuvallisena tavoitteena on Kasarmikadun varren rakennusrivistön hahmon yhtenäistäminen. Tämän lisäksi tavoitteena on yhdyskuntarakenteen taloudellinen ja kestävän kehityksen mukainen tiivistäminen tehostamalla tontin käyttöä. Samalla tavoitteena on löytää arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen ratkaisu nyt ohjelmoidulle uudisrakentamiselle, joka sopeutuu myös ympäristön olemassa olevaan rakennuskantaan. Samoin tulee huomioida olemassa olevasta rakennuskannasta avautuvat näkymät ja asumisviihtyisyys. Tavoitteena on toteuttaa rakentaminen siten, että se toisaalta noudattaa kaupungin pääkatujen varsien kaupunkikuvallista linjaa (kerroskorkeudet, rakennusten sijoitus, ajoyhteydet tontille), mutta toisaalta luo sellaisen ratkaisun, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapurikiinteistölle ja että alueella säilyy olemassa olevien merkittävien rakennusten muodostama hierarkia. Rännikatujen varsilla pienmittakaavaisuutta puolestaan pidetään rakentamisessa lähtökohtana ja korkeita rakennuksia vältetään. Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti rajataan rännikaduilla mahdollisimman vähäiseksi. Kuopion kulttuuriympäristö strategia ja hoito-ohjeet ohjelman toimenpidesuosituksen mukaisesti pääkatujen varsilla rakennukset ovat rännikatuihin verrattuna korkeampia ja rakentamistapa pelkistetympää. Tavoitteena on sijoittaa uudisrakennuksen rakennusmassa tontilla pääkadun, eli Kasarmikadun varrelle ja pyrkiä säilyttämään rännikadun mittakaava Lapinlinnankujalla korttelin sisäosissa. Tavoitteena on rännikatuverkoston kehittämissuunnitelman mukaisesti kehittää Lapinlinnankujan rännikatua tontin kohdalla rajaamalla katualue pihaalueesta yhtenäisellä aidalla. Asuinympäristön laatuun liittyvänä tavoitteena on luoda mahdollisimman viihtyisä asuinympäristö. Tämä pyritään turvaamaan riittävällä piha- ja leikkialueella sekä rakennuksen sijoituksella ja kerroskorkeuksien porrastuksella. Rakennuksen massoittelu ja rakennusoikeus suhteutetaan muuhun lähialueen rakentamiseen. Tarvittavat pysäköintipaikat pyritään toteuttamaan tontilla pääosin maanalaispysäköintinä. Kaavatyön aikana on tarkoitus selvittää tontilla olemassa olevassa rakennuksessa sijaitsevan sähkömuuntamon uusi sijoituspaikka tontilla. Muuntamon sijaintia ei ole esitetty luonnosvaiheen kaavakarttaan, sijainti tarkentuu ehdotusvaiheessa. Kaavatyön aikana selvitetään lisäksi tontin luoteiskulmalla sijaitsevan neljän kiinteistön yhteisen jätekatoksen järjestelyjä. Todennäköistä on, että jätekatos joudutaan purkamaan ja hankkeen aikana suunnitellaan ja toteutetaan tilalle kokonaan uusi jätekatos kaikkien osakkaiden käyttöön. Työaikainen jätehuolto hoidetaan tilapäisjärjestelyin. Jätekatoksen rakentamisesta ja jätehuollon tilapäisjärjestelyistä ei aiheudu naapuritaloyhtiöille kustannuksia. Naapurikiinteistöjen jätehuolto tullaan turvaamaan, taloyhtiöiden tarpeet huomioimaan ja haitta minimoimaan. 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Hankkeen havainneaineisto on tehty yhteistyössä hakijan arkkitehtisuunnittelusta vastaavan konsultin (QVIM Arkkitehdit Oy) kanssa. 21
4.5.1 Hankesuunnitteluvaiheessa tutkitut vaihtoehdot Hankesuunnitteluvaiheessa tutkittiin kolmea eri massoitteluvaihtoehtoa. Kaikissa vaihtoehdoissa liikennöinti tontille kulkee Kasarmikadulta, tontin koilliskulmalta. Hankesuunnitteluvaiheen luonnosvaihtoehto VE1 Luonnosvaihtoehdossa VE1 rakennuksen päämassa on Lapinlinnankadun suuntaisesti. Rakennuksessa on keskikäytävä jonka molemmissa päissä on porrashuoneet. Huoneistot sijoittuvat keskikäytävän molemmin puolin. Pysäköinti on järjestetty osittain rakennuksen kellarikerrokseen ja osittain pihakannen alle. Oleskelupiha jää rakennusmassan pohjoispuolelle, tontin luoteiskulmaan. Rakennuksessa on viisi asuinkerrosta, huoneistoja on yhteensä 54 kpl. Bruttoala on yhteensä 3986 brm2. KUVA 14. Hankesuunnitelmavaiheen luonnosvaihtoehto VE1 Hankesuunnitteluvaiheen luonnosvaihtoehto VE2 Luonnosvaihtoehdossa VE2 pistemäinen rakennusmassa on sijoitettu Kasarmikadun varteen. Huoneistot on järjestetty hissin ja porrashuoneen ympärille. Pysäköinti on sijoitettu pääosin pihakannen alle tontin länsikulmaan. Oleskelualue jää pihakannen päälle. Rakennuksessa on 6 asuinkerrosta ja huoneistoja on yhteensä 40 kpl. Bruttoala on yhteensä 2956 brm2. 22
KUVA 15. Hankesuunnitelmavaiheen luonnosvaihtoehto VE2 Hankesuunnitteluvaiheen luonnosvaihtoehto VE3 Luonnosvaihtoehdossa VE3 rakennusmassa on pistemäinen, mutta rakennusmassa on pidempi kuin vaihtoehdossa VE2 ja se on sijoitettu Lapinlinnankadun suuntaisesti. Rakennuksessa on hissiä, valokuilua ja porrashuonetta kiertävä keskikäytävä, jonka ympärille huoneistot on järjestetty. Pysäköinti sijoittuu oleskelupihan alle sekä rakennuksen kellariin. Rakennuksessa on 5 asuinkerrosta ja huoneistoja on yhteensä 44 kpl. Bruttoala on yhteensä 4130 brm2. KUVA 16. Hankesuunnitelmavaiheen luonnosvaihtoehto VE3 23
Hankesuunnitteluvaiheen luonnosvaihtoehto VE2 valittiin jatkotyöstöön perustuen kaupunkikuvallisiin ja tontinkäytöllisiin syihin, vaikka tässä vaihtoehdossa asuntoja on vähiten. Asuntojen suurempi määrä olisi hankaloittanut myös autopaikkojen järjestämistä. VE1:ssä oleskelupiha olisi ollut pieni ja varjoisa. 4.5.2 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkasteluna on tutkittu kahta vaihtoehtoa: VE1 ja VE2. Valmisteluvaiheen vaihtoehdot ovat tämän selostuksen liitteinä 3.1...3.16 ja niistä ilmenee vaihtoehtojen yksityiskohtaisemmat tiedot. Molemmissa vaihtoehdoissa rakennusmassa sijoittuu Kasarmikadun varrelle, viereisten rakennusten kanssa samaan linjaan. Rakennuksen kerroskorkeus on sopeutettu Kasarmikadun yhtenäiseen räystäslinjaan. Pääosa kiinteistön tarvitsemista autopaikoista on sijoitettu maan alle joko pihakannen alle tai rakennuksen kellariin (15 ap). Osa autopaikoista on sijoitettu pihakannen päälle (4ap). Oleskelupiha sijoittuu suunnitelmissa rännikadun varteen, tontin lounaiskulmaan. Piha-alueella on lisäksi toinen pienempi oleskelupiha tontin pohjoislaidalla. Varastot ja jätekatos sijoittuvat tontin länsirajalle rajaten oleskelupihaa. Rakennuksen polkupyöräpysäköinnille on määrätty 5 kiinteää, runkolukittavaa liike- ja vieraspolkupyöräpaikkaa. Lisäksi asuntojen polkupyöräpaikkatarve määräytyy rakennusjärjestyksen mukaisesti. KUVA 17. Luonnosvaiheen asemapiirros 24
Vaihtoehdot VE1 ja VE2 poikkeavat tosistaan ylimmän kerroksen sisäänvedon osalta. Vaihtoehdossa VE1 ylin kerros on sisäänvedetty Kasarmikadun puolella, kun taas vaihtoehdossa VE2 sisäänveto on tehty sekä Kasarmikadun että Lapinlinnankujan puolelle. Vaihtoehdossa VE1 on luonnossuunnitelman mukaisesti kerrosalaa tontilla yhteensä n. 2401,5 k-m² (josta 94 k-m² piharakennuksille). Tontin tehokkuus (e) on 2.2. Asuntoja vaihtoehdossa on yhteensä 37. Ympärivuotisen tuen piirissä olevia asuntoja suunnitelmassa on 15 kpl ja tuettuja asuntoja 12kpl. Rakennuksessa on lisäksi 10 normaalia vuokra-asuntoa sekä kaksi yhteistilaa ja palvelukeskus. Autopaikkatarve on normaalin asumisen osalta 7 ap ja palveluasumisen osalta 6 ap. Yhteensä autopaikkatarve on 13 ap. Vaihtoehdossa VE2 on kerrosalaa tontilla yhteensä n. 2341 k-m²(josta 94 k-m² piharakennuksille). Tontin tehokkuus (e) on 2.15. Asuntoja vaihtoehdossa on 36. Ympärivuotisen tuen piirissä olevia asuntoja suunnitelmassa on 15 kpl ja tuettuja asuntoja 12kpl. Rakennuksessa on lisäksi 9 normaalia vuokra-asuntoa sekä kaksi yhteistilaa ja palvelukeskus Autopaikkatarve on normaalin asumisen osalta 6 ap ja palveluasumisen osalta 6 ap. Yhteensä autopaikkatarve on 12 ap. 25
KUVA 18. Näkymä Kasarmikadulta pohjoiseen, nykytilanne KUVA 19. Näkymä Kasarmikadulta pohjoiseen, VE1 KUVA 20. Näkymä Kasarmikadulta, pohjoiseen, VE2 26
Liite kaupunginvaltuuston esityslistaan 5.9.2016 asiaan 7399/2015 KUVA 21. Näkymä Lapinlinnankujalta itään, nykytilanne KUVA 22. Näkymä Lapinlinnankujalta itään, VE1 KUVA 23. Näkymä Lapinlinnankujalta itään, VE2 27
4.5.3 Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan, sekä kulttuuri- ja esihistoriaan Asemakaavan valmisteluvaiheen vaihtoehtojen mukainen rakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa täydentämällä Kasarmikadun varren rakennusrivistöä, kun suunnittelualueen tontin selvästi ympäröivää katutilaa matalampi 2-kerroksinen rakennus korvautuu kadun mittakaavaan paremmin sopeutuvalla 6-kerroksisella rakennusmassalla. Kasarmikadun väljä ja avoin katutila selkiytyy suunnittelualueen tontin kohdalla. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole oleellista eroa Kasarmikadun kaupunkikuvan kannalta. Uusi rakennus muuttaa rännikadulta avautuvia näkymiä. Hankkeella kohennetaan rännikatumiljöötä rajaamalla katualuetta rännikatujen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kuopion kulttuuriympäristö - strategia ja hoito-ohjeet ohjelman toimenpidesuosituksena on keskustan ruutukaava-aleen osalta, että pääkatujen varsilla rakennukset ovat rännikatuihin verrattuna korkeampia. Toimenpidesuosituksen mukaisesti uusi asuinkerrostalo on sijoitettu tontille pääkadun varteen ja näin on säilytetty Lapinlinnankujan rännikadun pienimittakaavaisuus korttelin sisäosissa. Vaihtoehto VE2 sopeutuu räystäskorkeudeltaan rännikadun mittakaavaan hieman paremmin kuin vaihtoehto VE1. Toisaalta vaihtoehto VE1:n selkeämpi rakennusmassa toimii kauniina vastinparina Sairaalakatu 5 kiinteistölle. Molemmissa vaihtoehdoissa nykytilannetta korkeampi rakentaminen vaikuttaa kaupunkikuvan lisäksi myös naapurirakennuksista avautuviin lähi- ja kaukomaisema näkymiin. Lähialueen asukkaat saattavat kokea tämän heikennyksenä nykytilanteeseen niin maisemallisten, ympäristöllisten kuin asunnon hintaan vaikuttavien tekijöiden osalta. Vaihtoehtojen VE1 ja VE2 välillä ei ole oleellista eroa viereisistä rakennuksista avautuvien näkymien kannalta. Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön Keskustan täydennysrakentaminen edistää kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja on ilmastopoliittisen ohjelman mukainen. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennetään hyödyntäen olemassa olevaa kunnallistekniikka ja palveluverkostoa. Tontin tehokkaampi käyttö vähentää nykyisen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle suuntautuvan asuntorakentamisen paineita. Kaava-alue sijoittuu olevaan kaupunkirakenteeseen ja liikenneverkostoon ja on kauttaaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Suunnittelualue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Alue on saavutettavissa kevyen liikenteen osalta kevyen liikenteen väylien ja rännikatujen kautta. Autoliikenneyhteydet toimivat olevan katuverkon välityksellä. Keskustan täydennysrakentaminen vähentää yksityisautoilun tarvetta. Suunnittelualue on rakennettua aluetta, jolla ei juuri ole luonnonympäristöä. Rakentamisen myötä tontille muodostuu uutta rakennettua pihan oleskelualuetta. Alueen rakentaminen ei lisää pinnoitettujen alueiden, eikä alueelta tulevien hulevesien määrää. 28
Vaikutukset liikenteeseen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Uudisrakentaminen saattaa paikallisesti hieman lisätä ajoliikennettä pysäköintitiloihin Kasarmikadulla, koska tontille on tulossa nykyistä enemmän autopaikkoja. Alue kuuluu kuitenkin keskustan ruutukaava-alueeseen, jolla on normaalia keskustan katuliikennettä. Hankkeen aiheuttamalla asukasliikenteen lisäyksellä ei ole merkitystä kokonaisuus huomioiden. Suunnittelualueen liikenteen päästöt ovat keskustan ruutukaava-alueen päästöjen tasoa. Suunnittelualue kuuluu keskustan ruutukaava-alueeseen ja sen pohjois- itä ja eteläsivuja vastaan kohdistuu normaalia keskustan katuliikennemelua. Liikennemelun vaikutuksia on tarkemmin selostettu meluselvityksessä (liite 6). Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Kaupunkikeskustaan sijoittuvat liike-, toimisto- ja pysäköintitilat tukevat keskustan elinvoimaisuutta ja lisäävät sen palvelutarjontaa. Kaupunkikeskustaan sijoittuvat asuintilat lisäävät keskustan palvelujen kysyntää. Kaavahanke tuo säästöjä Kuopion kaupungille. Kaavahankkeen myötä voidaan vähentää ostopalveluna järjestettyä erityisryhmien asumista, sekä psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivien määrää tarjoamalla tarpeenmukaista asumisen tukea avohoidossa. Alue on osa keskustan palvelurakennetta. Täydennysrakentaminen vahvistaa keskustan asemaa liike- asuin- ja palvelualueena. Alueelle syntyy kaavamuutoksen myötä uusia työpaikkoja ja asuntoja. Yritysvaikutukset ovat positiiviset. Sosiaaliset vaikutukset Asuinkerrostalon rakentaminen tontille ei muuta ympäristön sosiaalisia olosuhteita. Hankkeella ei vaikeuteta minkään väestöryhmän toimintamahdollisuuksia lähiympäristössä. Alue tukeutuu ydinkeskustan kaupallisiin, terveydenhuoltoon liittyviin ja muihin palveluihin. Kaupunkikeskustaan sijoittuvat asuintilat lisäävät osaltaan keskustan palvelujen kysyntää ja vahvistavat näin ollen niiden säilymistä. Uusi monipuolinen asuntotuotanto lisää mahdollisuuksia asumiseen ydinkeskustassa palvelujen äärellä. Hanke tuo lisäkapasiteettia erityisryhmien asumisen kasvavaan tarpeeseen. Hanke tukee erityisryhmien asumispalveluiden strategista linjausta sijoittaa erityisasuminen muun asumisen sekaan välttäen suuria keskittymiä. Tontin sijainti on erityisasumiseen hyvällä paikalla keskustan ja olemassa olevien palveluiden välittömässä läheisyydessä tukien mielenterveyspotilaiden kuntoutumista. 29
KUVA 24. Ilmakuva pohjoiseen, VE1 KUVA 25. Ilmakuva pohjoiseen, VE2 4.5.4 Asemakaavan muutosratkaisun valinta ja perusteet Kaavan valmisteluaineisto on laadittu hankesuunnitelman pohjalta huomioiden vireilletulovaiheen mielipiteet sekä käydyt neuvottelut. Edellä esitetyt vaihtoehdot olivat valmisteluaineistona nähtävinä ja niistä järjestettiin tiedotustilaisuus sidosryhmille. Nähtävänäoloaikana jätettiin yksi lausunto ja aineistosta saatiin kaksi mielipidettä. Valmisteluaineistosta saatu laajennetun kaupunkikuvatyöryhmän lausunto suositti jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehto VE2:ta sekä pihakannelle katukuvaa elävöittävää kasvillisuutta. Kuopion hyötypyöräilijät ry aktiivi toivoi tontille enemmän polkupyöräpaikkoja. Asunto Oy Kasarmikatu 4 mielipiteessä esitettiin vaihtoehto VE2 mukaista rakentamista. Mielipiteessä esitettiin, myös että rakennusta ei sijoitettaisi Lapinlinnankujan katualueeseen kiinni, vaan mahdollisimman etäälle tontin rajasta. Vastineet saatuun lausuntoon ja mielipiteisiin ovat tämän selostuksen liitteenä 8. Ennen lopullisen kaavaehdotuksen laatimista valmisteluaineiston sidosryhmäneuvottelussa 4.3.2016 päätettiin jatkosuunnittelun periaatteista. Neuvottelussa päätettiin, että jatkosuunnittelussa tutkittaisiin ylimmän kerroksen erottamista alemmista kerroksista siten, että siitä muodostuisi enemmän perinteistä ullakkokerrosta muistuttava kerros. Muutos toteutettaisiin materiaalin ja värin muutoksella, sisäänvetona Kasarmikadun puolella sekä räystäslinjan jatkamisella Lapinlinnankujan puolella. Lopullinen asemakaavaehdotus laadittiin täsmennetyn vaihtoehdon pohjalta. 4.5.5 Ehdotusvaiheen suunnitelma Ehdotusvaiheen suunnitelma on laadittu luonnosvaiheen VE1 pohjalta, jossa ylin kerros on sisäänvedetty Kasarmikadun puolella. Suunnitelmaa on jatkotyöstetty sidosryhmäneuvottelussa sovitun mukaisesti siten, että rakennuksen ylin kerros on erotettu alemmista kerroksista suunnittelemalla siitä enemmän perinteistä ullakkokerrosta muistuttavana kerros. Ehdotusvaiheen suunnitelmissa erillinen ullakkomainen kerros on toteutettu julkisivun materiaali- ja värimuutoksin, räystäslinjan jatkamisella Lapinlinnankujan puolelle, sekä ylimmän kerroksen sisäänvedolla Kasarmikadun puolella. Näillä toimenpiteillä rakennuksen korkeus on sovitettu Kasarminkadun ja Lapinlinnan- 30
kujan varrella olevien asuinrakennusten korkeuksiin. Rakennuksen sisäpihan puolella täyskorkea julkisivu muodostaa yhtenäisen kaupunkitilan naapuritonttien 6-1,6-2 ja 6-4 samankorkuisten julkisivujen kanssa. KUVA 26. Näkymä Kasarmikadulta, ehdotusvaiheen suunnitelma Uudisrakennus sijoittuu Kasarmikadun ja Lapinlinnakujan kulmaan muodostamaan ehyttä kaupunkikuvaa ja rajattua katutilaa. Samalla korttelin sisälle muodostuu muurein ja piharakennuksin rajattu suojainen pihatila. Uudisrakennuksen katujen varrelle sijoittuvissa asunnoissa on ranskalaiset tuuletusparvekkeet, pihan puolen asunnoissa normaali lasitetut parvekkeet. Rakennuksen katolle on suunniteltu aurinkopaneelit. Suunnitelmassa tontilla on kerrosalaa yhteensä 2443, josta 94 k-m2 on osoitettu piharakennuksille. Tontin tehokkuus e=2.24. Asuntoja suunnitelmassa on 37. Asunnoista 15 kpl on ympärivuorokautisesti avustettavaa ns. tehostetusti tuettua asumista, ja 12 kpl tuettua asumista. Kaksi huoneistoa on näiden lisäksi varattu yhteistiloiksi, ja yksi henkilökunnan palvelukeskukseksi. Loput kymmenen asuntoa ovat Niiralan Kulma Oy:n normaaleja vuokra-asuntoja. Tehostetusti tuetut asunnot sijaitsevat alimmissa kerroksissa. Palveluasuntoja on kahta päätyyppiä, jotka ovat kooltaan 35m2 ja 41m2. Talon isoimmat asunnot ovat 59m2. Autopaikkoja on suunnitelmassa yhteensä 19. Näistä suurin osa on sijoitettu kellarikerroksen autohalliin. Autopaikkanormi on normaalin asumisen osalta 7 AP ja palveluasumisen osalta 7 AP, yhteensä 14 AP. Neljä autopaikkaa on sijoitettu pihakannelle, loput autohalliin. Sähkömuuntamo on sijoitettu suunnitelmissa pihakannelle johtavan ajoluiskan alle. Tontin luoteiskulmassa sijaitseva korttelin yhteinen jätekatos uusitaan rakennustöiden yhteydessä. Sen alasta 14 k-m2 sijaitsee tontilla ja naapuritonteilla 41 k-m2. 31
KUVA 27. Näkymä Lapinlinnakujalta, ehdotusvaiheen suunnitelma Suunnitelmaa on luonnosvaiheesta jatkokehitetty pysäköinnin osalta mahdollistamalla kaavassa tontin 6-6-3 pysäköintihalliin liittyminen myös korttelin muilta tonteilta. Asemakaavoitus on tiedustellut naapuritonttien 6-6-1, 6-6-2 ja 6-6-4 halukkuutta liittyä pysäköintihalliin. Tässä vaiheessa mikään taloyhtiöistä ei ole ilmoittautunut mukaan hankkeeseen. Kaavaan on kuitenkin i-merkinnällä varattu ajorampin kohdalle alueen osa, jonka kautta ajoliikenne viereisille tonteille sallitaan. Tämä mahdollistaa pysäköintihalliin liittymisen tulevaisuudessa. Myös tontin rakentamisessa varaudutaan pysäköintihalliin liittymisen vaatimukset. KUVA 28. Alustava luonnos korttelin 6 maanalaisista pysäköintimahdollisuuksista, asemakaavoitus 32
Havainneaineisto on kokonaisuudessaan selostuksen liitteenä 3.1 3.15. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavamuutoksen rakenne Suunnittelualueen rakenne noudattaa maakuntakaavan ja yleiskaavan tavoitteita ja periaatteita. Asemakaavan muutoksella tontti 6-6-3 kaavoitetaan asuin-, liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialueeksi (ALP-2). Asemakaavan muutos mahdollistaa 6- kerroksisen asuinrakennuksen sijoittamisen tontille. Asemakaavan muutos mahdollistaa tontin monikäytön mahdollisesti tulevaisuudessa tulevien uusienkin tarpeiden mukaisesti. Uudisrakentaminen ja siitä aiheutuva kerrosalan lisääntyminen sekä tontin käyttötarkoituksen muuttaminen sallien mm. asumiseen vastaa ruutukaavakeskustassa noudatettuja kaavoitusperiaatteita. Korttelialueen käyttötarkoitus on määritelty väljästi niin, että asuintilojen lisäksi tontille voi sijoittaa myös liike- toimisto ja palveluasumistiloja. Rakennuksien tarvitsemat leikki- ja oleskelualueet toteutetaan tontin sisäpihalle tai pihakannelle. Tontin tarvitsemat autopaikat on esitetty sijoitettavaksi tontin maanalaiseen pysäköintihalliin ja osin myös pihakannelle. Polkupyöräpysäköinnin osalta kaavaan merkitään liiketiloille ja vieraspolkupyöräpaikoille polkupyöräpysäköintinormi. Asuntojen polkupyöräpysäköinti toteutetaan rakennusjärjestyksen määräysten mukaisesti (polkupyörien säilytyspaikkoja tulee asukkaita varten olla vähintään kaksi paikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet paikoista tulee olla katetussa tilassa). Rakennuksen korkeus on määritelty julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeuden avulla. Versiossa VE1 Kasarmikadun varrella luku on 119.1 (vastaa n. viittä kerrosta) ja Lapinlinnankujan varrella 122.1 (vastaa n. kuutta kerrosta). Rakennuksen massa porrastuu syvemmällä rakennuksen rungossa kuusikerroksiseksi. Tontti liittyy ympäröivään liikenneverkkoon Kasarmikadun kautta. Tontin eteläpuolella kulkeva rännikatu Lapinlinnankuja säilyy jalankululle ja polkupyöräilylle rauhoitettuna katualueena. Suunnittelualuetta ympäröivä kunnallistekninen verkosto on valmiiksi rakennettu ja säilyy pääpiirteittäin ennallaan. Tontille rakentaminen edellyttää tontilla sijaitsevan sähkömuuntamon uudelleen sijoittamista. Liikenteellisesti alue on helposti saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla. Hankkeen tuottama liikennemäärän lisäys ei ole olennaista. Kaavaratkaisu ei heikennä mahdollisuuksia käyttää virkistysalueita tai yhteyksiä virkistysalueille, koska alue ei liity virkistysalueisiin. Kaavaratkaisun vaikutus alueen viihtyvyyteen (melu, saasteet, ympäristövaikutukset) ei heikkene nykytilanteeseen nähden. 33