KALEVA-PETSAMO-KAUPPI, KEKKOSENTIE-TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA, LIIKENNE- JA KATUALUETTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 8602 Asemakaavamuutoksen selostus 4.2.2016, luonnos Kaava-alue ja sen lähivaikutusalue Kaava-alueen sijainti raitiotieverkolla
2 KALEVA-PETSAMO-KAUPPI, KEKKOSENTIE-TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA, LIIKENNE- JA KATUALUETTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 8602 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 4.2.2016 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8602. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan tavoitteet Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa, Teiskontien ja Kekkosentien risteysalueella. Suunnittelualueen pinta-ala on 1,8 ha. Suunnittelualue on kaavoitettu katu- ja tiealueeksi ja se rajautuu Kalevan asuinalueeseen, Litukan siirtolapuutarhaan ja TAMK:n kampukseen. Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa raitiotien ylikulkusillan sijoittuminen Kekkosentien liikennealueelle. Samalla tarkennetaan liikennealueen rajausta toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Tavoitteet ovat raitiotien tarkennetun yleissuunnitelman mukaiset. Asemakaavamuutos tulee vireille 4.2.2016, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineistoa asetetaan nähtäville 4.2. - 25.2.2016 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään nähtävilläoloaikana tiedossa oleville osallisille. Asemakaavamuutoksella esitetään Kekkosentien liikennealueella kulkeva raitiotien ylikulku sekä katualueella oleva joukkoliikenteen laatukäytävä. Samalla muutetaan Kekkosentien liikennealueen rajausta olevan tilanteen mukaiseksi ja Tekunkadun päässä oleva ohjeellinen kevyen liikenteen alueen osa katualueeksi. Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2016. Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäinen osuus liikennöintiin vuonna 2019.
3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa sijaitsevaa katu- ja liikennealuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Tampereen kaupungin Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa sijaitseva katu- ja liikennealue. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka ja projektiarkkitehti Vesa Kinttula. Dno: TRE:6939/10.02.01/2014 Vireille tulo: 4.2.2016 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa, Teiskontien ja Kekkosentien risteysalueella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaleva, Kauppi ja Petsamo, Kekkosentie-Teiskontie, joukkoliikennesilta, liikenne- ja katualuetta, asemakaavan muutos. Kaava nro 8602. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 4.2.2016, 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma, huhtikuu 2014, Tampereen kaupunki Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma tarkistukset, kesäkuu 2015
4 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa, Teiskontien ja Kekkosentien risteysalueella. Suunnittelualueen pinta-ala on 1,8 ha. Suunnittelualue on kaavoitettu katu- ja tiealueeksi. 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on katu- ja tieympäristöä. Maanpinnan korkeusasema asemakaava-alueella vaihtelee 106 112 mpy Teiskontieltä Hervannan valtaväylälle johtavan rampin keskusalue on istutettu männyllä. Mäntyjen alta on tehty havaintoja lehtoneidonvaipasta (Epipactis helleborine), joka luonnonsuojelulain 42 nojalla rauhoitettu laji. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue rajautuu Kalevan asuinalueeseen, Litukan siirtolapuutarhaan ja TAMK:n kampukseen. Kaleva on 1950-luvun asuinalue, joka on arvotettu myös valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi (RKY). Litukan siirtolapuutarha on rakentunut 1940-luvulta lähtien. TAMK (entinen Tampereen teknillinen opisto) on ollut nykyisellä paikallaan 1960-luvulta lähtien. Asuminen Kalevassa asuu noin 4400 asukasta. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Työpaikat Suurin työpaikkakeskittymä suunnittelualueen läheisyydessä on niin sanottu Kaupin Kampus (TAYS ja TAMK), jossa työskentelee, opiskelee ja asioi päivittäin noin 21 800 ihmistä. Virkistys Suunnittelualueen läheisyydessä on Kaupin urheilupuisto, joka on Tampereella seudullisestikin merkittävä urheilun ja virkistyksen alue. Liikenne Teiskontie - Kekkosentie -yhteys on autoliikenteen pääreitti kaupunkiin Jyväskylästä ja Lahdestä päin lähestyttäessa. Vuorokausittainen liikennemäärä (KVL) Teiskontiellä TAMK:n kohdalla on 36 500 ajoneuvoa ja Ilmarinkadun kohdalla noin 15 000 ajoneuvoa.
5 Vuorokausittaiset liikennemäärät (KVL) Teiskontiellä nykyisin. Suunnittelualueen kautta kulkee useita bussilinjoja. Lähimmät linjaautopysäkit ovat Teiskontiellä ja Kekkosentiellä TAMK:n kohdalla. Suunnittelualueelle johtaa Ilmarinkadun - Teiskontien kevyen liikenteen laatukäytävä. Teiskontien pyörätieyhteydet TAMK:n ja TAYS:n kohdalla ovat tällä hetkellä katkonaiset käynnissä olevien tietöiden vuoksi. Tekniset verkostot Kunnallistekniikka sijaitsee Teiskontien alla. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki.
6 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja palveluiden aluetta (P). Nykyinen eritasoliittymiä on merkitty maakuntakaavaan. Kuntokadun ja Teiskontien risteykseen on merkitty uusi eritasoliittymä. Merkinnällä osoitetaan maakuntakaavan aluevarausten kannalta tärkeät uudet eritasoliittymät. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan maakuntakaavassa oleva eritasoliittymä voidaan liikennemäärien tai maankäytön niin salliessa ensi vaiheessa toteuttaa myös tasoliittymänä. Erityisesti maankäytön tarpeita palvelevan eritasoliittymän toteuttamisen ajoitus ja toteuttamismahdollisuudet tulee varmistaa ennen kuin niiden toteuttamiseen perustuvaa maankäyttöä asemakaavoitetaan pääteiden varsilla ja taakse. Kekkosentie - Teiskontie on kaavassa merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi. Merkinnällä osoitetaan sellaisia maakunnan yhdyskuntarakenteen kannalta merkittäviä yhtenäisiä tieosia (valta-, kantaja seututeitä), joiden kunto, liikennetarve tai ympäröivä maankäyttö edellyttää tien merkittävää parantamista. Aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan tien parantamisessa on otettava huomioon tien liikenteellinen merkittävyys, maankäyttö ja ympäristö. Parantaminen tehdään pääosin nykyisellä paikallaan. Merkintä ei edellytä koko tiejakson parantamista. Maakuntakaava 2040 -luonnoksessa Teiskontien ympärillä on merkintä tiivistettävästä joukkoliikennevyöhykkeestä. Kaleva ja Kissanmaa on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A) ja Kaupin kampuksen alue palvelujen alueeksi (P). TAYS:n kohdalle Teiskontielle on merkitty sekä liityntäpysäköinti että uusi eritasoliittymä. Kekkosentie Teiskontielle asti on merkitty merkittävästi parannettavaksi tieksi. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Ote maakuntakaavaluonnoksesta 2040. Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan suunnittelualue on liikennealuetta. Suunnittelualue rajautuu
7 Kaupin julkisten palvelujen ja hallinnon alueeseen (PY) liikenneaseman palveluvaltaisn yritystoiminnan alueeseen (PK-3) ja Niihaman ryhmäpuutarha-alueeseen (RP-1). Suunnittelualuetta sivuaa kevyen liikenteen pääreitti. Merkinnällä PY on yleiskaavassa osoitettu pääasiallisesti valtion, kaupungin ja muiden julkisten yhteisöjen laitoksille ja toiminnalle varattavat alueet, kuten oppilaitokset, sairaalat, uimahallit, urheiluhallit ja kirkot. Merkinnällä PK-3 on osoitettu lähi-, paikallis- ja aluekeskusten ulkopuolella sijaitsevia liike- ja toimistotilojen alueita sekä työpaikka-alueita. Merkintää koskevan kaavamääräyksen mukaan alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä.suuri osa alueista sijaitsee pääteiden varsilla. Alueet tulisi toteuttaa korkeatasoisina työpaikka-alueina. Alueella sallitaan vain alueen toimintaan liittyvien asuntojen rakentaminen. Merkinnällä RP-1 on yleiskaavassa osoitettu Raholan, Nekalan ja Litukan rakennetut siirtolapuutarha-alueet sekä Linnainmaan uusi siirtolapuutarhavaraus. Ote kantakaupungin osayleiskaavasta. Ote kantakaupungin osayleiskaavasta, liikenne. Kauppi-Niihaman osayleiskaavassa Litukan ryhmäpuutarhalueen pohjoisosa on merkitty ryhmäpuutarha- ja palstaviljelyalueeksi (RP). Kuntokadun pohjoispuolelle on merkitty tieliikenteen alue (LM), joka toimii pysäköintipaikkana. Liikenteen teemakartassa Kekkosentie Teiskontielle asti sekä Teiskontie on merktty valtakunnallisiksi pääväyliksi. Kekkosentien ja Teiskontien varressa kulkee kevyen liikenteen reitti. Kuntokatu on merkitty kokoojakaduksi tai -tieksi.
8 Ote Kauppi-Niihaman osayleiskaavasta. Ote Kauppi-Niihaman osayleiskaavasta, liikenne. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaava 7305 (12.7.1995). Kekkosentien alue on kaavassa osoitettu kauttakulku- tai sisäänajotieksi suoja- ja näkemäalueineen (LT). Teiskontielle Kalevan suuntaan sekä Hervannan valtaväylän rampilta Teiskontielle on osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Teiskontien ja Kekkosentien eritasoristeys on osoitettu asemakaavassa. Tekunkadun eteläpää on asemakaavassa osoitettu ohjeelliseksi yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi alueen osaksi (pp).
9 Ote ajantasa-asemakaavakartasta. Suunnittelualueen rajaus sinisellä. Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.6.2014 raitiotien yleissuunnitelman ja päättänyt ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta. Raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkoi välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana. Päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2016. Raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla. Kaupunginhallitus päätti 16.3.2015, että raitiotien suunnittelu ja toteutus jaetaan kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe sisältää radan Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Raitiotien ensimmäisen vaiheen reitin tarkennettuja yleissuunnitelmia hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 23.6.2015 jatkosuunnittelun lähtökohdiksi. Tarkennetut suunnitelmat hyväksyttiin seuraavista kaduista: Pirkankatu, Rieväkatu, Teiskontie, Tekunkatu, Kuntokatu,
10 Vieritie, Tenniskatu, Insinöörinkatu ja Hermiankatu. Itsenäisyydenkatua ja Sammonkatua koskevat tarkennetut suunnitelmat lautakunta hyväksyi 20.10.2015. Suunnittelulla raitiotiellä on noin 20 siltapaikkaa, joille tarvitaan toimenpiteitä. Noin puolet siltapaikoista on täysin uusia. Nykyisillä siltapaikoilla silta joko uusitaan tai sillalle tehdään jotain toimenpiteitä raitiotiestä johtuen. Yleissuunnitelman päivityksistä kerättiin palautetta Harava-kyselyn avulla heinä-elokuussa 2015. Tullut palaute liittyi erityisesti kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia hyödynnetään katujen tarkemmassa jatkosuunnittelussa. Raitiotien yleissuunnitelmaan pohjautuva maankäytön suunnittelu käynnistyi 4.12.2014 kolmella eri asemakaavalla, joita tämä nyt laadittava asemakaava täydentää. Kaava-alueen sijainti raitiotielinjalla. Yleissuunnitelman tarkistuksen mukaisella linjauksella raitiotie jatkaa Teiskontietä lähes Kekkosentien ylittävälle sillalle saakka ennen kääntymistään omalla sillallaan kohti Tekunkatua. Raitiotie aiheuttaa muutoksia Teiskontien länsiosan autoliikenteelle. Katutilan uusi jako poistaa erillisen, läpiajolle erotetun ajoradan Teiskontien keskelta. Raitiotien myötä läpiajoliikenne on samalla 2-kaistaisella ajoradalla muun liikenteen kanssa. Kekkosentien ylittävältä sillalta raitiotie laskee maksimikaltevuudellä (5%) Tekunkadun nykyiseen korkeuteen. Siltajärjestelyiden myötä TAMK:n läntisimmät tonttiliittymät poistetaan Tekunkadulta. TAMK:n pysäköintialueelle ajo toimii itäpuolisen liittymän kautta. Ajoyhteys siirtolapuutarhaan on esitetty TAMK:n pysäköintialueen kautta ja raitiotiesillan alitse.
11 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Suunnittelualueen maanomistajat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, yleisten alueiden suunnittelu, joukkoliikenne, kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Pirkanmaan pelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Energiantuotanto Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos. Raitiotiehanke Pirkanmaan ELY-keskus Kaleva-seura ry. Muut ilmoituksensa mukaan 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke kuulutetaan vireille 4.2.2016. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineistoa asetetaan nähtäville 4.2. - 3.3.2016 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitetaan tiedossa oleville osallisille. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa ylikulkusillan sijoittuminen Kekkosenkadun liikennealueelle. Tavoite on raitiotien yleissuunnitelman mukainen. Samalla tarkistetaan liikennealueen rajausta Teiskontien pohjoispuolella toteutuneen tilanteen mukaiseksi.
12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksella muutetaan katualueeksi Kekkosentien - Teiskontien risteysalueen luoteisneljänneksen rampit sekä välialue. Kekkosentien liikennealueelle esitetään raitiotien ylitys y-jl -merkinnällä ja liittymät katuverkkoon likimääräisenä ajoneuvoliittymänä (nuolimerkintä). 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet Kaavassa ei esitetä korttelialueita. 4.2.2 Muut alueet Tiealueet Kekkosentie osoitetaan maantien alueeksi (LT-4). Kekkosentien ylittävä raitiotiesilta osoitetaan merkinnällä ohjeellinen alueen ylittävä joukkoliikenteen laatukäytävä (y-jl). Kekkosentien liittyminen Teiskontielle johtaville rampeille osoitetaan ajoneuvoliittymän likimääräisellä sijainnilla (nuolimerkintä). Katualueet Teiskontie etelään johtavalle rampille asti sekä siihen kuuluvat rampit välialueineen merkitään katualueeksi. Tulevan raitiotien ohjeellinen sijainti osoitetaan merkinnällä ohjeellinen joukkoliikennekäytävälle varattu alueen osa (jl-3) Teiskontien ja Kekkosentien eritasoliittymän merkintä säilyy asemakaavassa entisessä laajuudessaan. Tekunkadun eteläosan ohjeellinen yleiselle lajankululle ja pyöräilylle varatun alueen osan merkintä poistetaan. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Koska raitiotiesilta sijaitsee keskellä suurimittakaavaista liikenneympäristöä, sen vaikutukset ympäristössä asuvien ihmisten päivittäisiin elinoloihin ja elinympäristöön jäävät vähäisiksi. Sillan mahdollistama raitiotieliikenne parantaa lähialueiden asukkaiden joukkoliikenneyhteyksiä. Litukan palstaviljelyalueen kulku tapahtuu jatkossa raitiotiesillan alitse, mikä muuttaa viljelyalueen sisäänkäynnin luonnetta nykyisestä. Meluselvitys valmistuu kaavaehdotukseen, kun raitiovaunun kalustovalinnat ovat selvillä Tärinäselvitys valmistuu kaavaehdotukseen, kun raitiovaunun kalustovalinnat ovat selvillä
13 4.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavan mahdollistama rakentaminen heikentää Kekkosentien rampin välialueella olevan, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun, lehtoneidonvaipan (Epipactis helleborine) elinympäristöä. Raitiotien ja raitiotiesillan rakentaminen hävittää osan todetusta esiintymästä. Osa yksilöistä välttyy vahingoittumasta, mikäli rakentamistyössä noudatetaan tarvittavaa huolellisuutta ja esiintymä aidataan pois työmaakäytöstä. Raitiotien toteuttaminen siten, että lehtoneidonvaipan esiintymä säilyisi kokonaisuudessaan, edellyttäisi raitiotien linjaamisen Kaupin kampukselle toista reittiä. Reittivahtoehtoja on tutkittu raitiotien suunnittelun aikana, ja siinä yhteydessä on todettu muut linjausvaihtoehdot liikenteellisistä syistä mahdottomiksi toteuttaa. Siltarakenteen toteuttaminen nyt suunnitellulle paikalleen siten, että lehtoneidonvaipan esiintymä turvattaisiin, aiheuttaisi kustannusten merkittävän kasvun jopa viisinkertaisiksi nykyisestään.
14 4.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Yhdyskuntarakenne Raitiotiesilta mahdollistaa raitiotien ulottamisen TAYS:n alueelle ja Kaupin kampukselle. Kaupin kampus on jo nykyisin merkittävä työpaikka-alue ja tulevaisuudessa työpaikkojen määrä alueella kasvaa edelleen. Raitiotie parantaa merkittävästi alueen joukkoliikennetarjontaa ja tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautolle. Pitkän aikavälin tehdyssä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on tutkittu myös raitiotien laajentamismahdollisuuksia Koilliskeskukseen asti. Tämä mahdollistaa Teiskontien varrelle merkittävää uutta maankäyttöä. Liikenne Raitiotie muuttaa henkilöautoliikenteen järjestelyjä Teiskontien ja Ilmarinkadun liittymässä. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuus paranee muutosten myötä. Raitiotiesillan avulla turvataan myös henkilöautoliikenteen sujuvuus Teiskontieltä Hervannan valtaväylälle johtavilla rampeilla. Raitiotien linjaus Kriikunatien / Tekunkadun kautta aiheuttaa muutoksia Litukan siirtolapuutarhan sekä TAMK:in alueen ajoyhteyksiin. 4.3.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on luonteeltaan suurimittakaavaista liikenneympäristöä, johon pehmeyttä tuovat ramppien välialueen metsitykset ja välikaistojen puu- ja pensasistutukset. Uusi raitiotiesilta sijoittuu kaupunkikuvallisesti Teiskontien sillan vaikutusalueelle, eikä muuta liikenneympäristön mittakaavaa. Raitiotie aiheuttaa aukon rampin välialueen metsitykseen, mutta yleisilme risteysalueella säilyy kuitenkin suhteellisen vihantana. Alla olevissa kaaviokuvissa on esitetty uuden raitiotiesillan vaikutus Kekkosentien liikenneympäristössä.
15 Kaaviomainen esitys Kekkosentien ja Teiskontien risteysalueen nykytilnteesta. Kaaviomainen esitys Kekkosentien ja Teiskontien risteysalueesta tilanteessa, jossa raitiotiesilta on rakennettu. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Litukan siirtolapuutarhaalue ja Tampereen ammattikorkeakoulun kampuksen alue (TAMK), joka Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) kanssa muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Kekkosentien ylittävän raitiotiesillan järjestelyt ja tukimuurit muuttavat pienimittakaavaisen siirtolapuutarhan maisemaa merkittävästi kaupunkimaiseen suuntaan.
16 Alustava luonnos Kekkosentien raitiotiesillasta (Allianssi 2016). 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa Lokakuussa 2016. Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäisen osuus liikennöintiin vuonna 2019. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.