ALEVA, PETSAMO JA KAUPPI, KEKKOSENTIE - TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA

Transkriptio

1 ALEVA, PETSAMO JA KAUPPI, KEKKOSENTIE - TEISKONTIE, JOUKKOLIIKENNESILTA Suunnittelualueen esittely: Asemakaavan muutos alue sijaitsee noin 2,5 kilometriä itään kaupungin keskustasta Kalevan, Kaupin ja Petsamon kaupunginosissa, Teiskontien ja Kekkosentien risteysalueella. Suunnittelualueen pintaala on 2,0 ha ja se on kaavoitettu katu- ja tiealueeksi ja se rajautuu Kalevan asuinalueeseen, Litukan siirtolapuutarhaan ja TAMK:n kampukseen. Kalevassa, suunnittelualueen kaupunginosassa, asuu noin 4400 asukasta, mutta kyseisellä suunnittelualueella asutusta ei ole, sillä se on kaavoitettu liikennealueeksi Tampereen vahvistetussa yleiskaavassa. Suunnittelualueen läheisyydessä suurin työpaikkakeskittymä on Kaupin kampus, johon kuuluu TAYS ja TAMK, joissa työskentelee, opiskelee ja asioi päivittäin n ihmistä. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseen myös Kaupin urheilupuisto, joka on Tampereella seudullisestikin merkittävä urheilun ja virkistyksen alue. Asemakaavan muutoksen lähtökohdat: Tampereen kaupunki on tehnyt päätöksen jatkaa raitiotien suunnittelua, jonka tarkoituksena on vastata kasvavan kaupungin ja kaupunkiseudun tarpeita. Tällä asemakaavan muutoksella pyritäänkin mahdollistamaan raitiotien ylikulkusillan sijoittuminen Kekkosentien liikennealueelle. Ylikulkusilta mahdollistaakin raitiotien kulun Teiskontieltä Tekunkadulle, jossa Kaupin Kampuksen kävijät pääsevät tätä hyödyntämään. Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki. Asemakaavan muutoksen tavoitteet: Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa ylikulkusillan sijoittuminen Kekkosentien liikennealueelle, joka on myöskin raitiotien

2 yleissuunnitelman mukainen. Tavoitteeseen muokkaantui lisäksi raitiotiestä aiheutuvien melu- ja tärinähaittojen minimointi ja vaikutusten vähentäminen, sillä aloitusvaiheen palautteessa oli tullut esille raitiotien aiheuttamat melu- ja tärinähaitasta siirtolapuutarhamökeille. Asemakaavan kuvaus: Asemakaavamuutoksella esitetään Kekkosentien liikennealueella kulkeva raitiotien ylikulku sekä katualueella oleva joukkoliikenteen laatukäytävä. Samalla muutetaan Kekkosentien liikennealueen rajausta olevan tilanteen mukaiseksi ja Tekunkadun päässä oleva ohjeellinen kevyen liikenteen alueen osa katualueeksi. Asemakaavaan ei kuulu korttelialueita sen sijainnin ja yleiskaavan määräämän liikennealueen vuoksi. Kaavassa on osoitettu Kekkosentie maantiealueeksi. Sitä ylittävälle raitiotiesillalle osoitetaan asemakaavamuutoksessa paikka omalla merkinnällään (ohjeellinen alueen ylittävä joukkoliikenteen laatukäytävä (y-jl)). Myöskin liittymä Teiskontielle Kekkosentieltä on merkittynä asemakaavan muutokseen. Kekkosentien liittyminen Teiskontielle johtaville rampeille osoitetaankin ajoneuvoliittymän likimääräisellä sijainnilla (nuolimerkintä). Näille tiealuelille annetaan myöskin yleismääräys melunsuojauksen parantamisesta Litukan siirtolapuutarhaa vasten. Katualueeksi asemakaavan muutoksessa on osoitettu Teiskontie etelään johtavalle rapille asti sekä siihen kuuluvat rampit välialueineen. Joukkoliikennekäytäväksi (jl-3) merkitty alue on ohjeellinen ja tarkoittaa tulevan raitiotien sijaintia. Kekkosentien ja Teiskontien eritasoliittymä säilyy kaava muutoksessa ennallaan ja on merkitty karttaan (e). Jalankululle ja pyöräilylle varattu osa poistetaan Tekun kadun eteläosasta, ja sen tilalle on merkitty mahdollisuus saada rakentaa kadun tai liikennealueen alittava jalankulku- ja polkupyörätie, jolla tontille ajo on sallittu. Asemakaavassa on myös merkittynä Tekunkadulle liittymäkiellot, samoin katualueelta viereiselle RP-3 -tontille liittymän luoteisneljänneksessä on kielletty liittyä. Katualueen välialueelle on merkitty istutettava alueen osa. Nykyisein siellä oleva puusto onkin siis mahdollisuuksien mukaan säilytettävä ja sitä on täydennettävä. Myöskin asemakaavan yleismääräyksissä ohjeita annetaan melu- ja tärinähaitan torjumiseksi sekä rakenteiden toteuttamisesta kaupunkikuvalliset estetiikat huomioiden.

3 Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön: Uusi silta sijaitsee keskellä suurimittakaavaista liikenneympäristöä, joten sen vaikutukset ympäristössä asuvien ihmisten päivittäisiin elinoloihin ja elinympäristöön jäävät vähäisiksi. Sillan mahdollistama raitiotieliikenne parantaa lähialueiden asukkaiden joukkoliikenneyhteyksiä (/Kaleva ja jossain määrin myös Kissanmaata/ TAYS:n pysäkki) sekä TAYS:n ja Kaupin kampuksen (TAMK) saavutettavuutta. Silta on siten palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta tarpeellinen keskustan ja keskussairaalan välille muodostuvalle raitiotieyhteydelle. Silta ja sen rakenteet muuttavat lähinnä Tekunkatua olevien siirtolapuutarhamökkien näkymiä huomattavasti. Melu Suurin melun lähde kaava-alueella on Kekkosentien liikenne. Nykytilanteessa liikennemelu nousee lähimpien siirtolapuutarhamökkien kohdalla päivällä yli 55 db ja yöllä yli 50 db. Tämä asemakaavamuutos mahdollistaa joukkoliikennesillan rakentamisen Kekkosentien ylitse. Kaavamuutoksen vaikutus melun suhteen rajoittuu uuden sillan tuoman vaikutuksen meluhaittaan. Alustavan meluselvityksen mukaan raitiotien aiheuttama laskennallinen keskiäänitaso Litukan siirtolapuutarhan lähimpien loma-asuinrakennusten kohdalla on 52 db(a) tien puolella. Raitiovaunun melu voi hetkellistasolla (LAeq,5s) olla mökkien tien puolella noin 70 db(a), kun ratikkaa ohittaa ko. tarkastelupisteen. Siten melun häiriövaikutus on hetkellisesti mahdollinen. Raitiotien siltarakenteet tulevat todennäköisesti heijastamaan melua Kekkosentieltä Litukan suuntaan. Meluvaikutukset tulee selvittää ja suojarakentaminen suunnitella kaavan toteuttamisen yhteydessä. Tärinä ja runkomelu Alustavan tärinäselvityksen (Pöyry 2016) mukaan tärinän arvioidaan ulottuvan Tekunkadun ympäristössä noin 30 m etäisyydelle radasta. Värähtelyn määrä voi jossain määrin ylittää VTT:n asuinrakennusten suositusarvot. Raitiotien aiheuttama tärinä ei uhkaa vaurioittaa alueen rakenteita tai rakennuksia, mutta herkimmät asukkaat voivat kokea tärinän häiritsevänä. Vaikutukset luonnonympäristöön: Lehtoneidonvaippa Kaavan mahdollistama rakentaminen heikentää Kekkosentien rampin välialueella olevan, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun, lehtoneidonvaipan (Epipactis helleborine) elinympäristöä. Raitiotien ja raitiotiesillan rakentaminen hävittää osan todetusta esiintymästä.

4 Raitiotien toteuttaminen siten, että lehtoneidonvaipan esiintymä säilyisi kokonaisuudessaan, edellyttäisi raitiotien linjaamisen Kaupin kampukselle toista reittiä. Reittivahtoehtoja on tutkittu, mutta on todettu muut linjausvaihtoehdot liikenteellisistä syistä mahdottomiksi toteuttaa ja liian kalliiksikin. Rakentamisen vaikutusta lehtoneidonvaipan esiintymään voidaan kompensoida siirtoistutuksin, joissa radan alle jääviä yksilöitä siirretään olosuhteiltaan suotuisille kasvupaikoille. Liito-orava Kaava-alueen ympäristössä on tehty liito-oravahavaintoja TAMK:n alueelta ja Variskalliolta. Raitiotien toteutuessa on merkittävää säilyttää liito-oravan kulkuyhteydet Teiskontien varressa sekä edelleen Kuntokadun yli kohti Kaupin metsässä, Biokadun pohjoispuolella havaittuja elinalueita. Vaihtoehtoisia kulkuyhteyksiä voidaan tarkastella jatkossa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Yhdyskuntarakenne Raitiotiesilta mahdollistaa raitiotien ulottamisen TAYS:n alueelle ja Kaupin kampukselle ja edelleen jatkossa Koillis-keskukseen asti, mikä mahdollistaa Teiskontien varrelle merkittävää uutta maankäyttöä. Kaupin kampus on jo nykyisin merkittävä työpaikka-alue ja tulevaisuudessa työpaikkojen määrä alueella kasvaa edelleen. Raitiotie parantaa merkittävästi alueen joukkoliikennetarjontaa ja tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöautolle.

5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön: Vaikutukset Kekkosentielle Kaava-alue on luonteeltaan suurimittakaavaista liikenneympäristöä, johon pehmeyttä tuovat ramppien välialueen metsitykset ja välikaistojen puuja pensasistutukset. Uusi raitiotiesilta sijoittuu kaupunkikuvallisesti Teiskontien sillan vaikutusalueelle, eikä muuta liikenneympäristön mittakaavaa. Raitiotie aiheuttaa aukon rampin välialueen metsitykseen. Vaikutusta välialueen istutuksiin pyritään vähentämään merkitsemällä välialueelle istutettava alueen osa (i-11/yllä muutoskaavassa). Kekkosentien näkymä tulevaisuudessa Vaikutukset Litukan siirtolapuutarha-alueeseen ja TAMK:n kampukselle Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevat Litukan siirtolapuutarha-alue ja Tampereen ammattikorkeakoulun kampuksen alue (TAMK), joka Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (TAYS) kanssa muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden Kaupin alueella. Kaupunkikuvallisesti joukkoliikenteen laatukäytävään liittyvät katumuutokset, silta ja tukimuuri muuttavat merkittävästi alueen kaupunkikuvaa ja ympäristöä. Silltaan liittyvän tukimuuri sekä mahdolliset meluntorjuntarakenteet ohjataan kaavassa toteuttamaan kaupunkikuvan kannalta korkeatasoisesti. Siltaan liittyvät tukimuurirakenteet ohjataan toteuttamaan siten, että ne absorboivat heijastuvaa melua.

6 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman, jonka johdosta tämä (Kekkosentien raitiotiesillan) asemakaavan muutos laaditaan. Raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkoi tästä välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana. Päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään kaupunginvaltuustossa lokakuussa Kaupunginhallitus päätti , että raitiotien suunnittelu ja toteutus jaetaan kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe sisältää radan Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Raitiotien ensimmäisen vaiheen reitin tarkennettuja yleissuunnitelmia hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa jatkosuunnittelun lähtökohdiksi (tässä Teiskontie ja Tekunkatu mukana). Suunnittelulla raitiotiellä on noin 20 siltapaikkaa, joille tarvitaan toimenpiteitä. Noin puolet siltapaikoista on täysin uusia (kuten Kekkosentien). Jatkosuunnittelu: Yleissuunnitelman päivityksistä kerättiin palautetta Harava-kyselyn avulla heinä-elokuussa 2015, jonka tuloksia hyödynnetään katujen tarkemmassa jatkosuunnittelussa (erityisesti kevyenliikenteen olosuhteiden osalta). Toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat: Katu- ja ympäristösuunnitelma Raitiotien suunnitelma Siltasuunnitelma Meluntorjuntasuunnitelma Liito-oravaselvitys Asemakaavan toteuttamisen ajoittaminen: Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa lokakuussa Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäinen osuus liikennöintiin vuonna Lähteet: