LIITE 2. Hattulan kunta Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.4.2012, tark. 20.9.2013
HATTULAN KUNTA 2 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavahankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu 20.9.2013 kaava-alueen laajentumisen ja oleellisesti muuttuneen aikataulun vuoksi. Lisäksi on mm. tarkennettu kaavan lähtökohtia ja tavoitteita, voimassa olevien kaavojen sisältöä sekä lisätty Kanta-Hämeen 1 vaihemaakuntakaava. Perusselvitysten listaa on täydennetty ja osallisluettelo tarkistettu. Myös muita vähäisempiä muutoksia on tehty. Tekstissä käytetyt lyhenteet: MRL Maankäyttö- ja rakennuslaki MRA Maankäyttö- ja rakennusasetus 1. Perustiedot kaavahankkeesta 1.1. Ranta-asemakaavoitettava alue ja sijainti Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Tyrvännön niemessä Vanajaveden rannassa, maanteitse n. 15 km päässä Hattulan keskustasta pohjoiseen. Hotelli Petäys Resort sijaitsee n. 300 m länteen. Kaavoitettava alue käsittää Hattulan kunnan Suotalan kylän kiinteistöt 1:5, 1:14, 1:18, 1:31, 1:37, 1:42, 1:43, 1:55 ja 1:64 sekä osan kiinteistöstä 1:83, osan yleisestä tiestä 895:2:15 (mt 3061, Tyrvännöntie) ja vesialueesta 876:8. Osalla kaavoitettavaa aluetta on voimassa ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan muutos koskee korttelia 3 sekä lähivirkistys- ja yleisen tien alueita. Ks. tarkemmin kohta 1.3. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 6,6 ha. Kaava-alueen alustava rajaus on esitetty kansilehden kuvassa. Alueen rajausta voidaan tarpeen mukaan muuttaa kaavahankkeen aikana. 1.2. Kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet Aloitteen ranta-asemakaavan muuttamisesta ja laajentamisesta on tehnyt Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, joka omistaa tilat 1:37 (Kuntala) sekä 1:64 (Pihlaja). PAM Ry omistaa myös läheisen Hotelli Petäys Resortin, jonka toimintaedellytyksiä kaavahankkeella on tarkoitus parantaa. Hattulan kunnanhallitus on tehnyt 15.08.2011 päätöksen ranta-asemakaavoituksesta ja kaavan vireille tulosta. Kaavan tavoitteena on parantaa Hotelli Petäys Resortin toimintaedellytyksiä varteenotettavana matkailuja kokouspalveluiden tuottajana. Hotellialueella olevien palveluiden lisäksi riittävä ja monipuolinen majoitustarjonta on ehdoton perusedellytys. Nyt laadittavalla ranta-asemakaavalla on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen. Kiinteistöille 1:37 ja 1:64 on ajateltu toteutettavan pienimuotoisia lomahuoneistotyyppisiä majoitusrakennuksia. Rakennukset olisivat kokoluokaltaan pari- ja rivitaloja, jotka sopeutuvat maastoon ja maisemaan kerrostaloratkaisuja paremmin. Kiinteistöllä 1:37 sijaitsee entinen Tyrvännön kunnantalo sekä kunnalliskoti, jotka edustavat funktionalismia. Em. tavoitteita tukien kaavassa tutkitaan myös mahdollisuutta siirtää osa yleistä tietä (mt 3061, Tyrvännöntie) kauemmas järvenrannasta mm. kiinteistöjen 1:37 ja 1:64 eteläpuolelle. Suunnittelualueeseen on otettu mukaan myös joitakin Tyrvännöntien varren tai siihen liikenteellisesti liittyviä kiinteistöjä, jotka ovat nykyisin loma-asuntokäytössä tai rakentamattomia. Tyrvännöntien mahdollisen siirtämisen vuoksi liikenneyhteydet näille kiinteistöille ovat myös kaavassa ratkaistava asia. Lisäksi
HATTULAN KUNTA 3 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 mukaan on otettu muutama kiinteistö, jolloin syntyy yhtenäinen kaavoitettu kokonaisuus aina Elolankärkeen asti (ks. kuva 2). Tavoitteena on huomioida laaditut perusselvitykset sekä mm. vesiensuojelu ja tarkastella alueen kehittämistä myös kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta. Myös kulkuyhteyksien turvaaminen mm. rannan yhteisalueelle tulee turvata. Ranta-asemakaavan vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pidon yhteydessä (teknisen lautakunnan päätös 25.4.2012). 1.3. Yleispiirteisten kaavojen antamat lähtökohdat Maakuntakaava Aluetta koskee Kanta-Hämeen maakuntakaava 2006, joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 29.11.2004. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn jälkeen 28.12.2007. Korkein hallinto-oikeus kumosi Ympäristöministeriön valmistelemasta vahvistuspäätöksestä 44 turvetuotantoaluetta, jotka eivät kuitenkaan liity tähän ranta-asemakaava-alueeseen. Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti on kuvassa 1. Kuva 1. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa noin puolelle suunnittelualuetta ei ole osoitettu aluevarauksia. Suunnittelualueen länsiosa sijoittuu osittain RM-alueelle (matkailupalvelujen alue; n:o 12, Suotaalan kylän kulttuurimaisema) ja kaakkoiskärki MT-alueelle (maatalousalue, merkittävä yhtenäinen peltoalue; n:o 21, Tyrvännön
HATTULAN KUNTA 4 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 kylä; maisemakuvaltaan yhtenäinen viljelykäytössä säilytettävä pelto). Koko alue sisältyy maisemaaluemerkintään ma (kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue) sekä pohjavesialueeseen (tärkeä ja muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue). Kuntalan tilalla sijaitseva pohjavedenpumppaamo on osoitettu kohdemerkinnällä vedenottamo tai pohjaveden imeytys. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuva venevalkama on osoitettu kohdemerkinnällä virkistyskohde, matkailu- tai venesatama. Venesatamaan johtaa laivaväylä, vesimatkailureitti. Suunnittelualueelta n. 300 m kaakkoon sijaitsee Tyrvännön kirkko, joka on osoitettu kohdemerkinnällä arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012. Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. 1. vaihemaakuntakaava keskittyy alue- ja yhdyskuntarakenteen, asumisen ja elinkeinotoimintojen sekä liikennejärjestelmän ja teknisen huollon palvelujen kehittämiseen. Ko. kaavassa ei ole käsitelty kaikkia maankäytön kysymyksiä, ja nykyinen maakuntakaava onkin voimassa niiltä osin kuin alueita ei ole muutettu tai kumottu 1. vaihemaakuntakaavassa. 1. vaihemaakuntakaavassa ei Tyrvännön alueelle ole osoitettu aluevarauksia tai toimintoja. Kaavassa on osoitettu ainoastaan Tyrvännöntie ja kolme kiinteää muinaisjäännöstä ranta-asemakaava-alueelta länteen (Antiala) ja kaakkoon (Anttila 1 ja 2). Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Ranta-asemakaava Osalla kaavoitettavaa aluetta on voimassa ranta-asemakaava, joka on hyväksytty Hattulan kunnanvaltuustossa 15.6.2005. Päätöksestä jätettiin valitus. Hattulan kunnanhallituksen 16.4.2007 tekemän päätöksen nojalla kaava on tullut voimaan valituksen alaista aluetta lukuun ottamatta 1.8.2007. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi valituksen 9.9.2008, joten kaava on tullut myös muilta osin voimaan 9.10.2008. Ranta-asemakaava on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Voimassa oleva ranta-asemakaava (harmaat alueet). Tämän kaavahankkeen likimääräinen rajaus esitetty punaisella viivalla.
HATTULAN KUNTA 5 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 Ranta-asemakaavan muutosalueelle on osoitettu seuraavia aluevarausmerkintöjä: Kuntalan tila 1:37 on osoitettu merkinnällä AKP/s (Asuinpienkerrostalojen korttelialue, jolla ympäristö säilytetään. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden uuden asuinpienkerrostalon kahden olemassa olevan asuinpienkerrostalon lisäksi. Rakennusoikeus rakennuspaikalla saa olla enintään 1500 k-m2. Olemassa olevat kerrostalot tulee säilyttää ulkoasultaan nykyisessä muodossaan eikä niitä saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Mahdollisesta purkamisesta on pyydettävä museoviraston lausunto. Uusi kerrostalo pitää sopeuttaa vanhojen rakennusten tyyliin, ulkoasuun ja ympäröivän alueen muuhun vanhaan kulttuuriympäristöön.). Kerroslukumäärä on II. Alue muodostaa korttelin 3 tontin 1. Kuntalan kaakkoispuolelle sijoittuva tilan 1:64 Pihlaja alue on osoitettu merkinnällä RA-1 (Lomaasuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa erillisiä tai kytkettyjä loma-asuntoja enintään 500 k-m2. Kerrosala yhtä erillistä rakennusta kohti saa olla enintään 100 k-m2. Rakennusten suunnittelussa ja sijoittamisessa tulee huomioida rakennuspaikan kuuluminen osana Vanajaveden laakson maisemaselvityksessä mainittua arvokasta avointa viljelymaisemaa. Rakennuslupien myöntämisen yhteydessä tulee esittää sitova rakennuspaikkakohtainen toteuttamissuunnitelma rakentamisesta ja kaavamääräysten mukaisista suojaistutuksista. Rakennuspaikkaa ei saa lohkoa useammaksi tilaksi.). Kerroslukumäärä on Iu1/2. Alue muodostaa korttelin 3 tontin 2. Rantavyöhyke on osoitettu merkinnällä VL (Lähivirkistysalue. Alueelle saa rakentaa ulkoilupolkuja ja ulkoilua palvelevia rakenteita ja laitteita. Alue on tarkoitettu kaava-alueen tilojen käyttöön.) Korttelialueiden ja rantavyöhykkeen väliin jää yleisen tien aluetta LT. Kaavassa on annettu yleismääräyksiä liittyen rakennusten, rakenteiden ja laitureiden sopivuudesta luontoon ja toteutuneeseen rakennuskantaan, rakentamattomien alueiden säilyttämiseen luonnonmukaisina ja rannan suojapuuston säilyttämiseen. Koko alue on myös I-luokan pohjavesialuetta, ja kaavassa on annettu myös tähän liittyviä määräyksiä, kuten myös autopaikkojen lukumäärään ja vesihuoltoon liittyen. 2. Vuorovaikutusmenettelyt 2.1. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: kaavoitettavan alueen maanomistajat lähialueiden maanomistajat ja asukkaat kaavoitettavan alueen ja siihen rajautuvien yhteisalueiden osakkaat Viranomaiset ja yhteisöt: Hattulan kunta Hämeenlinnan Ympäristöpalvelut (Hattulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena) Hämeen ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus (yleiset tiet) Hämeen liitto Museovirasto Kanta-Hämeen Pelastuslaitos HS-Vesi Vanajavesikeskus Tyrväntö-Seura ry Elenia Verkko Oy Suotaalan-Lahdentaan kyläyhdistys ry
HATTULAN KUNTA 6 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 2.2. Tiedotustavat Kaavahankkeen eri vaiheista ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla, lehtikuulutuksilla, kunnan internetsivuilla (www.hattula.fi > Rakentaminen ja tekniikka) sekä kirjeitse kaavoitettavan alueen ja siihen rajoittuvien alueiden omistajille sekä viranomaisille ja yhteisöille. (MRL 6 ) 2.3. Osallistumismenettelyt, palautteen antaminen Asukastilaisuus järjestettiin 30.8.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (pvm. 24.4.2012) on asetettu teknisen lautakunnan 25.4.2012 tekemällä päätöksellä julkisesti nähtäville ja siitä on pyydetty lausunnot. Myös muilla osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipiteensä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoi palautetta yhdeksän viranomaistahoa, yhteisöä tai yritystä sekä 12 yksityistä, joista monessa oli useita allekirjoittaneita. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty 20.9.2013. Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä kaavoituksen eri vaiheissa. Ks. tarkemmin kohta 5, kaavaprosessin eteneminen. 2.4. Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta sekä valmistelu- että ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan (MRL 66, MRA 26 ). Toistaiseksi viranomaisyhteistyötä on järjestetty seuraavasti: 10.8.2011 järjestettiin alustava viranomaistyöneuvottelu Tyrvännöntien siirrosta Uudenmaan ELY-keskuksessa. 18.8.2011 Museoviraston edustajien kanssa käytiin alustava katselmus paikalla. Katselmuksessa käsiteltiin olemassa olevat rakennukset ja tien siirron vaikutukset. 22.9.2011 Museovirastolta saatiin kirjallinen lausunto Tyrvännön vanhan kunnantalon ja kunnalliskodin purkamisesta. 12.10.2011 solmittiin Uudenmaan ELY-keskuksen ja PAM Ry:n välinen sopimus tiesuunnittelusta (tien siirto). 25.10.2011 järjestettiin kokous, jossa käsiteltiin tien siirron suunnittelua. 25.11.2011 järjestettiin MRL:n mukainen tavoitevaiheen viranomaisneuvottelu Hattulan kunnassa. 3.2.2012 järjestettiin kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien sekä kaavan laatijan välinen työneuvottelu koskien yleisen tien siirtoa 3. Selvitykset ja suunnitelmat 3.1. Aiemmin tehdyt selvitykset Voimassa olevan ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä on tehty maisemaselvitys (DI Juha Poutanen, 1.4.2005). Vuonna 2001 on laadittu luontoselvitys (FK Teppo Häyhä, 2001). Sekä maisemaselvitys että luontoselvitys on laadittu uudestaan tämän kaavahankkeen yhteydessä; ks. kohta 3.2. Aluetta koskevat julkaisut ja päätökset: Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto (lisäksi perusselvityskartta), Mikkola Marja, et al.; Alueelliset ympäristöjulkaisut 245, Hämeen Ympäristökeskus, 2001 Rakennettu Häme Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö, Putkonen Lauri, et al.; Hämeen liitto, 2003 Kyliä ja kortteleita Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys, Putkonen Lauri, Ivars Marja; Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, 2003 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi (valtioneuvoston periaatepäätös 1995)
HATTULAN KUNTA 7 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 3.2. Uudet selvitykset Kaava-aluetta koskien on laadittu seuraavat selvitykset tai suunnitelmat: arkeologinen inventointi, 21.1.2012 (Mikroliitti Oy) tien siirtoa koskevat suunnitelmat, 16.3.2012 (Destia Oy) luontoselvitys, 14.6.2012 (Teppo Häyhä) maisemaselvitys, 18.9.2013 (Arkkitehtitoimisto Neva Oy) Muita selvityksiä tehdään tarpeen mukaan (MRL 9 ). 4. Vaikutusten arviointi 4.1. Arvioitavat vaikutukset Ranta-asemakaavoituksen yhteydessä selvitetään ja arvioidaan kaavan toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia seuraavasti (MRL 9, MRA 1 ): Vaikutukset luonnonympäristöön, mm. maisemaan, kasvillisuuteen sekä pinta- ja pohjavesiin. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, kuten taajamakuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja kulttuuriympäristöön. Taloudelliset vaikutukset (mm. uudet työpaikat, tiestön ja vesihuoltoverkon rakentaminen ym.) Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, melu, savu, pöly). Sosiaaliset vaikutukset (työllisyys, turvallisuus, palveluiden riittävyys, viihtyisyys). Vaikutukset maisemaan ja ympäristökuvaan. Vaikutukset NATURA -alueisiin, joista lähimmät sijaitsevat Vanajaveden Retulansaaressa. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, tulee ranta-asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin ottaa huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ) sekä selvittää kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan (MRA 25 ). Lisäksi ranta-asemakaavan ollessa kyseessä on otettava huomioon ranta-alueiden loma-asutusta koskevat erityiset sisältövaatimukset (MRL 73 ). 4.2. Vaikutusalue Ranta-asemakaavan vaikutusalue on suunnittelualueen lisäksi lähiympäristö. Maiseman kannalta vaikutukset ulottuvat avoimille peltoalueille sekä mahdollisesti vesialueelle. 4.3. Vaikutusten arviointimenetelmät Ranta-asemakaavan vaikutusten arviointia tehdään kaavoitushankkeen aikana lähtötietoihin, maastokäynteihin ja tehtyihin selvityksiin perustuen. Apuna käytetään lisäksi kartta- ja valokuva-aineistoa. 4.4. Osallistuminen vaikutusten arviointiin Osallisilla on mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia jättämällä mielipiteitä kaavoitushankkeen eri vaiheissa. Ks. tarkemmin kohta 5, kaavaprosessin eteneminen. 5. Kaavaprosessin eteneminen 5.1. Suunnittelun vaiheet ja päätöksenteon aikataulu Vaihe Laatija / päätöksen tekijä / osapuolet Ajankohta Kaavoituksen aloittaminen, vireille tulo ja valmisteluvaihe Päätös ranta-asemakaavan muutoksen laatimisesta khall 15.08.2011
HATTULAN KUNTA 8 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 Infotilaisuus alueen asukkaille ja naapureille - 30.08.2011 Tavoitevaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) viranom., kaavan laatija, kunta 25.11.2011 Arkeologinen inventointi Mikroliitti Oy 21.1.2012 Päätös kaavoituksen vireilletulosta khall 15.8.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavan laatija 24.4.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen, kaavahankkeesta kuuluttaminen tekn. ltk 25.4.2012 Kaavoituksen pohjakartan hyväksyminen Maanmittauslaitos 16.11.2012 Luontoselvitys selvityksen laatija 14.6.2012 Maisemaselvitys selvityksen laatija 18.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistus kaavan laatija 20.9.2013 1. viranomaistyöneuvottelu viranom., kaavan laatija, kunta 10 / 2013 Kaavaluonnokset liiteaineistoineen, 2 kpl kaavan laatija 10 / 2013 Valmisteluaineisto julkisesti nähtäville, lausuntopyynnöt kunta (ltk / khall) 10-11 / 2013 Valmisteluvaiheen nähtävilläpito (30 vrk), lausunnot ja mielipiteet - 11-12 / 2013 Vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen palautteen ja vastineiden käsittely kaavan laatija 4 / 2014 Ehdotusvaihe 2. viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) viranom., kaavan laatija, kunta 4 / 2014 Kaavaehdotusaineisto, rakentamistapaohjeet kaavan laatija 5-6 / 2014 Kaavaehdotus julkisesti nähtäville (MRL 65 ), lausuntopyynnöt kunta (ltk / khall) 6-7 / 2014 Ehdotusvaiheen nähtävilläpito (30 vrk), lausunnot ja muistutukset - 7-8 / 2014 Vastineet kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen palautteen ja vastineiden käsittely kaavan laatija kunta (ltk / khall) 9-10 / 2014 Kaavan hyväksyminen tekn. ltk, khall, kvalt 11 / 2014 Voimaantulo - 12 / 2014 Esitetty aikataulu on arvio, joka saattaa muuttua suunnittelun aikana. Eri vaiheet voivat myös limittyä keskenään. 5.2. Suunnittelun, vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin liittyminen toisiinsa Osallisilta saatu palaute huomioidaan suunnittelutyössä ja sitä hyödynnetään myös vaikutusten arvioinnissa.
HATTULAN KUNTA 9 Petäyksen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 24.4.2012, tark. 20.9.2013 6. Lisätietojen antajien yhteystiedot Hattulan kunta, Parolantie 42, 13720 Parola, www.hattula.fi > Rakentaminen ja tekniikka. Sähköposti: etunimi.sukunimi@hattula.fi. Tekninen johtaja Janne Teeriaho. Puh. (03) 673 1235. Asemakaavan laatija Arkkitehtitoimisto Neva Oy, Sorsapuisto 1, 33500 Tampere. Sähköpostit: etunimi.sukunimi@neva.fi Vastuuhenkilö toimitusjohtaja Petteri Neva, arkkitehti SAFA. Puh. 040 513 6966. Jukka Salonen, RA. Puh. 050 518 4666. Pasi Vierimaa, RA, ark.yo., YKS 492. Puh. 0400 689 918. Tampereella, 20. päivänä syyskuuta 2013 Petteri Neva, kaavan laatija Pasi Vierimaa, RA, YKS 492 Arkkitehtitoimisto Neva Oy
1 Hattula Petäyksen ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Kustantaja: PAM ry
2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi ja havainnot... 2 Karttoja... 5 Kansikuva: Tasaista savipeltoa Petäykseen menevän tien lounaispuolella Perustiedot Alue: Hattulan Tyrvännössä, Vanajaveden niemessä, Hotelli Petäyksen kaakkoispuolella ja Enolankärjen nimen eteläpuolella sijaitseva kaavamuutosalue, laajuudeltaan noin 460 x 140 m. Tarkoitus: Alueen kattava tarkastus. Selvittää onko alueella muinaisjäännöksiä. Kustantaja: PAM ry. Kaavoittaja Arkkitehtitoimisto Neva Oy. Työaika: Kenttätyöaika: 16.12.2011. Tekijät: Mikroliitti Oy, Hannu Poutiainen. Valmistelu ja raportin viimeistely T. Jussila Tulokset: Alueelta ei tunnettu muinaisjäännöksiä. Alue tarkastettiin kattavasti silmänvaraisesti. Alueella ei havaittu muinaisjäännöksiä. Tutkimusalueen sijainti osoitettu ympyrällä. Lähiseudun muinaisjäännökset eri symbolein. Inventointi ja havainnot Aluetta ollaan kaavoittamassa ja sinne suunnitellaan uutta matkailuun liittyvää rakentamista. Nykyinen Petäykseen vievä tie siirretään rannasta kulkemaan kaavoitettavan alueen länsireunaa. Maanomistaja tilasi Mikroliitti Oy:ltä alueen muinaisjäännösinventoinnin. Inventointi suoritettiin joulukuun puolessa välissä v. 2011. Olosuhteet olivat havainnoinnin kannalta hyvät, joskin valoisan päivän aika lyhyenpuoleinen, mutta sinä aikana alue voitiin tutkia kattavasti yhden
3 päivän aikana. Sää, valaistus ja muut olosuhteet olivat inventoinnin kannalta erinomaiset. Inventoitava alue käveltiin järjestelmällisesti läpi. 700-600 m alueen länsipuolella sijaitsee Antialan laaja röykkiöalue sekä sen eteläpuolella Anttilan miekanhiontakivi ja röykkiö. Alueella voisi siten periaatteessa sijaita rautakautisia muinaisjäännöksiä sekä rantasidonnaisia kivikautisia muinaisjäännöksiä. Inventointimenetelminä käytettiin lapionpistoja, koekuopitusta, pintapoimintaa (vähäisessä määrin), maanäytekairauksia ja silmänvaraista havainnointia. Alue tutkittiin täysin kattavasti, myös suunnitellun uuden tielinjan alue. Alueen kaikki pellot olivat inventointiajankohtana joko nurmella, kesannolla tai muutoin peitteisiä, joskin paikka paikoin oli pintamaata näkyvissä. Vanajaveden rannassa oli pieni pelto avoimena. Maalaji osoittautui olevan savea/hiesua/savimultamaata. Piha-alueet ovat käsiteltyjä, tasattuja ja rakennettuja. Metsänhakkuita alueella oli tehty hiljattain Petäykseen menevän tien kaakkoispuolen kostealla ja alavalla vesijättömaalla. Tien koillis- ja luoteispuoli Vanajaveden rannassa ja/tai sen tuntumassa on alavaa ja osin lohkareista sekä kosteaa vesijättömaata. Maantie on perustettu pitkällä matkalla aivan entisen rantatörmän päälle. Maantien lounaispuolella pelto on tasaista savimaata. Tien kaakkoispuolella kaava-alueen pohjoisosassa maasto on alavaa ja kosteaa vesijättöä. Petäykseen menevän tien lounaispuolella pellolla aivan maantien reunassa havaittiin raivauskivikasa 15x5x1 m (N 6783207 E 356480). Kyseessä ei ole muinaisjäännös. Muita kulttuurihistoriallisesti (tai arkeologisesti) mainittavia kohteita ei nyt suoritetun maastotyön aikana kaava-alueella todettu. Espoo 21.1.2012 Hannu Poutiainen, puolesta Timo Jussila Vesijättöä Petäykseen menevän tien koillispuolella
4 Raivauskivikasa Petäykseen menevän tien lounaispuolella. Kaava-alueen keskiosaa. Kesannolla olevaa tasaista savipeltoa Petäykseen menevän tien lounaispuolella. Hakattua savista vesijättöä Petäykseen menevän tien kaakkoispuolella..
5 Rantaa ja vesijättöä Petäykseen menevän tien koillispuolella. Karttoja Tutkimusalue rajattu vihreällä. Läheiset muinaisjäännökset punaisella pallolla - muinaisjäännösalueet laajempia.
Tutkimusalue rajattu vihreällä. Havaittu raivausröykkiö = punainen pallo. Kyseessä ei ole muinaisjäännös. 6
Hattula Petäys Asemakaavan luontoselvitys 14.6.2012 Teppo Häyhä
2 1 JOHDANTO 1.1 Tavoitteet Tämä luontoselvitys on tehty Hattulan Petäyksen asemakaava-alueen suunnittelun pohjaksi. Selvityksen tarkoituksena on kattaa maankäyttö- ja rakennuslain kaavoitukselle asettamat elinympäristöjen- ja lajiensuojelun vaatimukset. Työhön sisältyvät: (1) kasvillisuus- ja kasvistoselvitys (2) arvokkaiden luontotyyppien paikantaminen (3) liito-oravaselvitys (4) linnustoselvitys (5) sudenkorentojen havainnointi (6) viitasammakon havainnointi Tulosten pohjalta on määritetty ranta-asemakaavan laatimista varten tavoitteet ja suositukset, joita noudattamalla luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tähän selvitykseen ei sisälly kaavahankkeen vaikutusten arviointi. Selvityksen on tehnyt FM Teppo Häyhä 26.7.2011 ja 12.6.2012 välisenä aikana. 1.2 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Hattulan Tyrvännössä, Vanajanselän eteläosan rannalla. Asemakaava-alue sijoittuu Petäyksen hotellin kaakkoispuoliselle alueelle. Selvitysalueeseen on rajattu kaava-alueen lisäksi hotellin ja kaava-alueen väliset osat mukaan lukien Elolankärjen ja Petäyksenniemen välinen lahti rantoineen (kuva 1). Selvitysalueen pinta-ala on noin kymmenen hehtaaria, ja rantaviivaa on noin 600 metriä. Maakuntakaavassa alue on matkailupalvelujen aluetta (RM). Venereitti alkaa hotellin venerannasta. Kuva 1. Luontoselvityksen aluerajaus (sinisellä).
3 2 MENETELMÄT 2.1 Kasvillisuus- ja kasvistoselvitykset Suunnittelualueen kasvillisuus selvitettiin jakamalla alue puuston ja aluskasvillisuuden perusteella kasvillisuuskuvioihin. Kuvioiden rajat piirrettiin maastossa suurimittakaavaiselle (1:5000) kartalle (kuva 3). Kultakin kuviolta selvitettiin ja merkittiin ylös geomorfologiset perustiedot sekä arvioitiin luonnontilaan ja kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät. Kuvioiden kasvisto tutkittiin kerroksittain (puu-, pensas-, kenttä- ja pohjakerros), ja havaitut lajit jaoteltiin valta- ja seuralaislajeihin. Alueen kasvillisuus on kuvattu kuvioittain luvussa 3.2. Kasvillisuustutkimuksen yhteydessä kirjattiin kaikki alueella havaitut putkilokasvit (liite 1). Rakennettujen osien, kuten pihojen ja pysäköintialueiden, kasvillisuutta ei selvitetty. Kasvillisuuskuviointi ja kasvistolista tehtiin 29.7.2011. Tietoja täydennettiin 18.10.2011 sekä kevään 2012 linnusto- ja liito-oravaselvitysten yhteydessä. 2.2 Arvokkaiden luontotyyppikohteiden paikantaminen Tässä luontoselvityksessä on pyritty paikantamaan lakisääteisten suojelualueiden, kuten luonnonsuojelulain (29 ) suojeltavien luontotyyppien, metsäasetuksen (10 ) erityisen arvokkaiden elinympäristöjen ja vesilain (15a ja 17a ) luontotyyppien, lisäksi kaikenlaiset luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Arvokkaiden luontotyyppikohteiden rajaukset perustuvat kasvillisuusselvitykseen. Lajistotietojen, luonnontilan ja edustavuuden perustella kullekin arvokohteelle on määritetty luonnonsuojelullista arvoa kuvastava arvoluokka. Luokituksessa on sovellettu perinnemaisemien luontotyyppikohteiden seitsemänasteista arvoluokitusta: 2.3 Linnustoselvitys P- = lähiympäristöstä poikkeava kohde P = paikallisesti arvokas P+ = paikallisesti arvokas, lähellä maakunnallista tasoa M- = maakunnallisesti arvokas, puutteita luonnontilassa M = maakunnallisesti arvokas M+ = maakunnallisesti arvokas, lähellä valtakunnallista tasoa V = valtakunnallisesti arvokas Alueen maalinnustoa selvitettiin kartoituslaskentamenetelmällä, jossa tarkoituksena on selvittää alueen pesimälinnusto, pesivien parien määrät ja linnuston kannalta tärkeät kohteet. Selvitettävä alue rajattiin kaava-alueen rajausta laajemmaksi. Selvitysalueen kaikki osat kierrettiin hitaasti kävellen, välillä pysähdellen ja samalla lintuja havainnoiden. Lintujen havaintopaikat merkittiin kartalle, ja havainnoista kirjattiin mahdollisuuksien mukaan ylös laji, sukupuoli, ikä ja käyttäytyminen (laulava, varoitteleva, lentävä jne.). Laskentojen jälkeen havainnoista tulkittiin huomionarvoisten lajien pesinnät ja reviirit. Huomionarvoisia lajeja ovat lintudirektiivin liitteessä mainitut linnut, uhanalaiset ja silmälläpidettävät linnut sekä paikallisesti harvinaiset linnut. Pesiviksi on tulkittu pesälle ruokaa kantavat, varoittelevat ja laulavat yksilöt. Laskentakertoja oli kolme: (1) 29.4.12, klo 5.52-7.07. Sää: melkein selkeää (pilvisyys 2/8), lämpötila + 4 C, tuulta 0 m/s (2) 22.5.12, klo 5.18-6.47. Sää: aurinkoinen (pilvisyys 0/8), lämpötila + 7 C, SE-tuulta 1-3 m/s, laskennan lopussa lämpötila + 12 C (3) 4.6.12, klo 4.18-6.00. Sää: melko selkeää (pilvisyys 3/8), lämpötila + 6-8 C, S-tuulta 2-4 m/s
4 Kaikilla kerroilla oli lintujen havainnointiin erinomainen sää. Lisäksi lintuja havainnoitiin 15.10.2011, 18.10.2011, 11.4.2012 ja 3.5.2012. 2.4 Liito-oravaselvitys Liito-orava on luokiteltu Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa vaarantuneeksi lajiksi. EU:n luontodirektiivissä se on yhteisön tärkeänä pitämä laji, jonka suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Tämä edellyttää lajin ja sen elinympäristöjen tarkastelua. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 :ssä liito-oravan selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden paikantaminen tehtiin etsimällä uloste-, virtsaja syöntijälkiä kaava-alueen ja lähimetsien puustoisista osista. Liito-orava on tunnetusti havumetsien laji, joka elää useimmiten kuusivaltaisissa vanhoissa tai varttuneissa metsissä. Oleellinen liito-oravalle sopivan metsän piirre on lehtipuustoisuus, koska leppä, koivu ja haapa ovat lajin ravintopuita ja viimeksi mainitut usein myös pesäpaikkoja. Etsintä tehtiin 11.4.2012. Etsinnässä havainnoitiin kaikkien isojen (runkoläpimitta yli 15 senttimetriä) puiden tyvet. 2.5 Sudenkorentojen havainnointi Sudenkorentojen havainnoinnin tavoite oli (1) selvittää alueen rantakosteikoissa elävät sudenkorentolajit, (2) paikantaa selvitysalueen sudenkorennoille tärkeät alueet ja (3) paikantaa alueella mahdollisesti esiintyvien harvinaisten lajien sekä luontodirektiivin liitteissä II ja IVa mainittujen lajien esiintymät. Sudenkorentoja elää lähes kaikenlaisissa vesistöissä. Rehevät, runsaasti vesi- ja rantakasvillisuutta sisältävät, suojaisat ja matalat vesialueet ovat sudenkorentojen suosimia elinympäristöjä. Sudenkorentojen koko elinkierto eli toukkavaiheet, kuoriutuminen, aikuisten ravinnonhankinta ja lisääntyminen tapahtuvat usein samalla paikalla. Isoilla järvillä laji- ja yksilömäärät ovat korkeimmillaan matalissa ja runsaskasvustoisissa lahdissa. Kaava-alueelta valittiin tarkemman havainnoinnin kohteeksi alueen kolme rantakosteikkoa: (1) Elolanlahti, (2) Elolankärjen ja Petäyksenniemen välinen lahti ja (3) Petäyksenniemen länsipuolinen lahti. Rantakosteikoilla havainnoitiin aikuisia, lentäviä sudenkorentoja kahdesti, ensimmäisen kerran 29.7.2011 (keski- ja loppukesän lajit) ja toisen kerran 8.6.2012 (alkukesän lajit). Havainnointi tehtiin rannalta käsin kiikaria apuna käyttäen. Elolanlahdella liikuttiin myös vesialueella kanootilla. Rantakosteikkojen lisäksi sudenkorentoja havainnoitiin selvitysalueen aurinkoisilla metsänreunoilla ja paisteisilla kohdilla. Havaitut sudenkorentolajit kirjattiin ylös, ja havainnoinnin päätteeksi kullekin lajille annettiin runsausarvo asteikolla 1-5. Runsausasteikko: 1-1-2 yksilöä 2-3-9 yksilöä 3-10-100 yksilöä 4-100-1000 yksilöä 5 - yli 1000 yksilöä Havainnoinnin tulokset on esitetty luvussa 3.5. 2.6 Viitasammakon havainnointi Viitasammakko (Rana arvalis) on Euroopan unionin luontodirektiivin (Neuvoston direktiivi 92/43, ETY, liite IVa) suojelema laji, jonka kaikenlainen häirintä sekä lisääntymispaikkojen
5 hävittäminen ja heikentäminen ovat kiellettyjä. Viitasammakkojen havainnoinnin tarkoituksena oli selvittää alueella mahdollisesti sijaitsevat lisääntymispaikat. Lajin esiintymistä selvitettiin havainnoimalla kutuaikaan kurnuttavia yksilöitä. Havainnointi tehtiin iltahämärissä ja pimeällä 3.5.2012, klo 21.55-23.25. 3 TULOKSET 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit 3.1.1 Yleiskuvaus Selvitysalueesta noin 60 % on rakennettua (piha-alueita, teitä, pysäköintialue ja urheilukenttiä), 10 % peltoa ja loput 30 % metsää. Petäyksen niemen kärjessä on vanhaa metsää kasvava kangasmetsäkumpare. Vanha männikkö on enimmäkseen lehtomaista kangasta, joskin mäen kuivimmissa osissa on kuivien lehtojen piirteitä. Toinen, kasvillisuudeltaan enemmän lehtomainen, metsäkumpare sijaitsee niemen tyvellä. Kummankin metsän kasvillisuudessa näkyy aiempi laidunkäyttö niittykasvien runsautena. Muut suunnittelualueen metsät ovat vanhan rantatörmän alapuolelle kasvaneita rantalehtoja. Metsät ovat tervaleppävaltaisia, kasvillisuudeltaan pääasiassa kosteaa suurruoholehtoa (FiT). Kaikkia rantalepikoita luonnehtii tiheä kerroksellinen lehtipuusto ja varjostuksen takia niukka kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus. Tervalepikoiden aluskasvillisuutta luonnehtivat metsäalvejuuri, hiirenporrras, mesiangervo, vuohenputki, punakoiso ja käenkaali. Petäyksen niemen ja Elolankärjen rannat ovat kaltevasti viettäviä, kivikkoisiksi ja lohkareisiksi huuhtoutuneita kivennäismaarantoja. Alueen suojaiset rannat ovat vesirajan molemmin puolin loivasti viettäviä ja pehmeäpohjaisia. Kauas vesirajasta ulottuvalla matalan veden alueella on runsasta vesikasvillisuutta. Lahtien pohjukoissa on isoulpukan, uistinvidan ja palpakon muodostamaa harvahkoa kelluslehtistä vesikasvillisuutta. Vesirajan molemmin puolin on vaihtelevan laajuisia isosorsimovaltaisia rantaniittyjä. Näiden kasvillisuus on hyvin yksipuolista, koska tiheissä isosorsimokasvustoissa ei juurikaan kasva muita kosteikkokasveja. 3.1.2 Kasvillisuuskuviot Kuvio 1. Varttunutta lehtomaisen kankaan ja tuoreen lehdon sekametsää, jonka valtapuusto on harvennettu väljäksi ja tasaikäiseksi. Kuvion koilliskulmassa on kahdeksan isoa haapaa, muualla valtapuuston muodostavat mänty ja rauduskoivu. Harvennuksissa lähes kokonaan poistettuun aluspuustoon on jätetty muutama vaahtera, pihlaja ja haapa. Pensaskerroksessa on lehtipuiden taimia, etenkin haapaa sekä paikoin vadelmaa ja terttuseljaa. Laikuittain vaihteleva kenttäkerros on ruohovaltainen, paikoin kulutuksen ja aiemman tiheäpuustoisen vaiheen jäljiltä aukkoinen. Yleisesti kasvustoja muodostavat maitohorsma, nokkonen, rönsyleinikki, valkovuokko ja vuohenputki. Melko runsaina kasvavat myös hiirenporras, mesiangervo, niittyleinikki, voikukka ja ahomansikka. Lehtomaisuutta kasvillisuudessa ilmentävät edellä mainitut kosteiden lehtojen kasvit mesiangervo ja hiirenporras sekä niukkoina kasvavat mustakonnanmarja, sinivuokko ja näsiä.