Valt 14.12.2015 80 liite nro 4 1 KAUHAVAN KAUPUNKI Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma 2017-2018 Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa 14.12.2015 80
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut... 3 1.1. Kaupunkistrategia... 3 1.2. Kaupungin alue, väestö ja työpaikat... 4 1.3. Kaupungin taloudellinen tilanne... 6 1.4. Yleinen taloudellinen tilanne... 7 1.5. Talousarvion laadintaperusteet... 8 1.6. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus... 12 1.7. Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen... 13 1.8. Konsernin tavoitteet... 13 2. Käyttötalousosa... 18 2.1. Toimielintasoiset tavoitteet ja talousarviot... 20 2.1.1. Keskusvaalilautakunta... 20 2.1.2. Tarkastuslautakunta... 20 2.1.3. Kaupunginvaltuusto... 21 2.1.4. Kaupunginhallitus... 22 2.1.5. Perusturva... 29 2.1.6. Kasvatus- ja opetuslautakunta... 29 2.1.7. Vapaa-aikalautakunta... 36 2.1.8. Tekninen lautakunta... 39 2.1.9. Ympäristölautakunta... 42 2.2. Yhdistelmä käyttötalouden määrärahoista ja tuloarvioista... 44 2.3. Henkilöstö... 45 3. Tuloslaskelmaosa... 49 4. Investointiosa... 50 5. Rahoitusosa... 54 6. Taloussuunnitelma 2016 2018... 55 7. Liitteet... 57
3 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kaupunkistrategia Kauhava -konsernin arvot: Millaisia arvoja haluamme toiminnallamme edistää? Vastuullisuus ja yhteistoiminta Kannamme toiminnassamme kestävän kehityksen perustalta yhteistä vastuuta yhteisöstä, yksilöstä, ympäristöstä ja alueemme tulevaisuudesta. Kaupunkikonsernina toimimme yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteenamme on kaupunkilaisille ja yhteisöille suunnattujen palvelujen laadukas ja tehokas järjestäminen. Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus Noudatamme päätöksenteossamme tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Toimimme avoimesti ja johdonmukaisesti kuntalaistemme hyvinvoinnin tukena. Olemme uskottava yhteistyökumppani, joka on valmis aktiiviseen yhteistoimintaan samat päämäärät jakavan toimijan kanssa. Luovuus ja yrittäjyys Suhtaudumme avarakatseisesti uusiin asioihin ja ihmisiin. Uusiutuaksemme olemme valmiit kokeilemaan erilaisia tapoja toimia. Uskomme luovuuden, yhteistoiminnan ja yrittäjyyden merkitykseen kaupunkimme kehittymisen voimavarana. Terveys ja turvallisuus Edistämme toiminnassamme tervettä elämäntapaa ja kestävää ympäristöä. Tahdomme luoda asuin- ja elinympäristölle, työn tekemiselle ja vapaa-ajalle terveelliset, turvalliset ja viihtyisät puitteet. Kestävyys Edistämme uusiutuvien luonnonvarojen ja lähiruuan hyödyntämistä sekä ekologisesti tehokasta energiankäyttöä. Pidämme huolta taloutemme kestävyydestä ja osaamisemme tasosta palvelutoimintamme ja kehittymisemme perustana. Visio: Millaisen Kauhavan tahdomme tehdä? Kauhava on maaseutumainen ja vireästi kehittyvä kaupunki, joka toimii Etelä-Pohjanmaan pohjoisosan hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. Kaupunki tarjoaa asukkailleen hyvän elämän puitteet viihtyisässä ja luonnonläheisessä asumis- ja elinympäristössä. Turvattu tulevaisuus Kauhavalla rakentuu yhteen hiileen puhaltavan yhteisöllisyyden ja monipuolisen palvelu-, työpaikka- ja vapaa-aikatarjonnan tuloksena.
4 Painopisteet: Mihin panostamme erityisesti? Kehittämisessä on otettava erityisesti huomioon, että Kauhava toimii yhtenä kaupunkikokonaisuutena. Se ei ole liitoskuntien kaupunginosista muodostuva koonnos, vaan omaehtoisesti kehittyvä yhteisönsä, jonka kokonaisetu on paikkakunnan tulevaisuuden rakentamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Painopisteet määrittelevät, minkä asioiden varaan kaupungin kehittäminen rakennetaan ja mihin kaupungin omat panostukset erityisesti suunnataan. Painopisteiden yhteisenä tavoitteena on noin 20.000 asukkaan kasvava ja kehittyvä kaupunki, jossa lapsiperheiden ja työpaikkojen määrä lisääntyy ja elinkeinoelämä monipuolistuu 1. Hyvä yhteishenki, yhteistoiminta ja yhteisöllisyys aikaansaavat suotuisan kehittämisilmapiirin. 2. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyys luo vetovoimaa. 3. Uutta luova yrittäjyys rakentaa elinvoimaa. 4. Tasapainoinen talous turvaa kaupungin peruspalvelut ja kehityksen. 1.2. Kaupungin alue, väestö ja työpaikat Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan ja K8-kaupunkiseuturyhmään. Entinen Härmänmaan alue kuuluu kehitysalueen tukialuejaossa 2-alueeseen ja Järviseutu korkeimpaan 1- alueeseen, eli Kauhavan kaupunki kuuluu eri osiltaan eri tukialueille. Maakuntajaossa kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kaupungin alue on pinta-alaltaan 1.1.2015 tilanteen mukaan 1.313,46 km². Alue on suhteellisen harvaan asuttu väestötiheyden ollessa 12,87 henkilöä/km² (koko maa 18,01, Lapua 19,98). Asutuksesta noin 37 % on haja-asutusta. Taulukko: Taajama- ja haja-asutusalueen väestö 1.1.2014 tilanteen mukaan. Asukas lkm % Alahärmän kk 2.300 13,5 Kauhavan kt 5.613 32,9 Kortesjärven kk 601 3,5 Ylihärmän kk 2.238 13,1 Haja-asutus 6.262 36,7 Tuntematon 51 0,3 Yhteensä 17.065 100 Kaupungin väkiluku on vähentynyt vuodesta 2009 yhteensä 625 henkilöä ja väestömääräennuste on edelleen laskeva. Vuonna 2018 kaupungin väkiluku on tilastokeskuksen ennusteen mukaan 16.454 henkilöä.
5 Taulukko Väestön määrä ja rakenne 31.12.2009 alkaen 31.12.09 31.12.10 31.12.11 31.12.12 31.12.13 31.12.14 0-14 v. 2.995 2.920 2.915 2.917 2.871 2.818 15 64 v. 10.829 10.621 10.486 10.308 10.073 9.894 Yli 64 v. 3.721 3.767 3.864 3.977 4.121 4.208 yhteensä 17.545 17.308 17.265 17.202 17.065 16.920 Taulukko: Väestön ikäjakauma prosentteina 31.12.2009 alkaen 31.12.09 31.12.10 31.12.11 31.12.12 31.12.13 31.12.14 0-14 v. 17,1 16,9 16,9 17,0 16,8 16,7 15-64 v. 61,7 61,4 60,7 59,9 59,0 58,5 Yli 64 v. 21,2 21,8 22,4 23,1 24,1 24,9 yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Edellä olevista taulukoista voi todeta, että vähennystä on tapahtunut nimenomaan työikäisen väestön kohdalla. Lasten määrä on loivasti laskeva ja yli 64-vuotiaiden määrä puolestaan noussut. Ulkomaalaisia oli vuoden lopussa 377 henkilöä. Alle 19-vuotiaita muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia oli vuoden 2014 lopussa 73, näistä ruotsinkielisiä oli 7 kpl. Tämä asettaa haasteita niin varhaiskasvatukselle kuin koulutoimellekin. Väestöllinen huoltosuhde oli Kauhavalla vuonna 2015 72,8 %, joka tarkoittaa, että sataa työikäistä kohden on 72,8 lasta ja ikääntynyttä. Väestöllinen huoltosuhde tunnusluku pohjautuu pelkästään väestön ikärakenteeseen eikä ota huomioon työllisyyttä. Väestöennusteen mukaan huoltosuhde ei parane tulevaisuudessa yhdessäkään Suomen kunnassa, ja vuonna 2020 Suomessa lasketaan olevan lähes 100 kuntaa, joissa huoltosuhde nousee yli 100:n eli lapsia ja vanhuksia on enemmän kuin työikäisiä. Taulukko: Väestöllinen huoltosuhde Kauhavalla vuosina 2011, 2015 ja 2020 (ennuste) 2020 2011 2015 (ennuste) Huoltosuhde 64,6 % 72,8 % 80,1 % Väestörakennetta mitataan myös ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on työllisiä kohti. Kauhavan osalta tilastokeskuksella on viimeisin tieto vuodelta 2012, jolloin taloudellinen huoltosuhdeluku oli 142,9. Tämä tarkoittaa, että sataa työllistä henkilöä kohden on 142,9 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Taloudellinen huoltosuhde on hieman pienentynyt lamavuodesta 2009, jolloin se oli 153,9. Työssäkäyvien määrä heijastuu suoraan kunnan maksukykyyn. Mitä enemmän kunnassa on työssäkäyviä, sitä enemmän kunta saa tuloveroa. Kaupungin työllisyystilanne on heikentynyt aiempiin vuosiin verrattuna. Työttömien määrä on kääntynyt nousuun vuonna 2012. Tilanteen heikentymisestä huolimatta työllisyystilanne oli Kauhavalla Ely-keskuksen työllisyyskatsauksen 10/2015 mukaan Etelä-Pohjanmaan neljänneksi paras. Eteläpohjanmaan työttömyysaste oli 31.10.2015 10,6 %.
6 Taulukko: Työttömien lukumäärä ja työttömyysaste vuosina 2009 2015 (31.12. tilanteen mukaan) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 31.10.15 Työttömät (lkm) 777 497 459 481 571 635 578 Työttömyysaste (%) 7,7 7,3 5,3 5,2 7,7 8,4 7,7 Lokakuun 2015 tilanteen mukaan työttömyyden rakenne oli seuraava: naisia 46,0 % (lokakuu 2014 40,0 %), yli vuoden työttömänä olleita 16,6 % (13,1 %), alle 25-vuotiaita 13,3 % (15,0 %) ja yli 50- vuotiaita 38,2 % (37,0 %). On kuitenkin muistettava, että kaikki työttömät eivät ole työvoimahallinnon tilastoissa. Valtio lisäsi kunnille 1.1.2015 alkaen korvausvastuuta pitkäaikaistyöttömistä siten, että kuntien työmarkkinatuen korvausvastuu alkaa jo 300 työttömyyspäivän jälkeen aiemman 500 työttömyyspäivän sijaan. 300 työttömyyspäivän jälkeen kunnat korvaavat 50 % työmarkkinatuesta, 1.000 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta kunta korvaa 70 %. Tämän uudistuksen ja pitkäaikaistyöttömien määrän selvän kasvun seurauksena kaupungin maksuosuus työmarkkinatukeen (ns. sakkomaksu) on yli kaksinkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna. Kauhava on ollut lamavuosien jälkeen työpaikkaomavarainen kunta eli työpaikkoja on ollut enemmän kuin työntekijöitä. Tämän hetkinen tilastotieto on vuodelta 2012, jolloin työpaikkoja oli 7 438 ja ammatissa toimivaa väestöä oli samana ajankohtana 7.083. Vuonna 2012 asuinkunnassaan työssä kävi 5.642 henkilöä. Pendelöinti on suhteellisen yleistä; sisäänpendelöijiä oli vuonna 2012 lähes 1.800 ja ulospendelöijiä noin 1.450 henkilöä. 1.3. Kaupungin taloudellinen tilanne Kauhavan kaupungin avaavassa taseessa 1.1.2015 on kertynyttä ylijäämää noin 7,9 miljoonaa euroa. Kaupungilla on oman pääoman alaisina rahastoina Kortesjärven ja Ylihärmän alueen ylijäämärahastot (pääoma 1.1.2015 935.000 euroa). Kaupunginvaltuusto on 16.11.2015 jatkanut rahastojen käyttöaikaa vuoden 2020 loppuun saakka. Rahastoa käytetään Kortesjärven ja Ylihärmän entisten kuntien alueella toteutettaviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin, joista ei jatkossa aiheudu käyttökustannuksia. Kaupungilla on myös pääomaltaan enintään 150.000 euron henkilökuntarahasto. Vuoden 2015 alkuperäinen talousarvio oli laadittu noin 1,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tammikuussa saatujen päätösten mukaiset sekä peruspalvelujen että Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudet olivat selvästi budjetoituja suurammat. Tämä huomioiden talousarvio jäi vain hivenen alijäämäiseksi. Talousarvioon tehtiin joulukuussa tarkistuksia, joiden seurauksena budjetoitu tulos parani, mutta jäi vielä noin 0,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kunnallisen tuloveron kertymän ennustetaan jäävän lähes miljoona euroa budjetoitua alhaisemmaksi. Sen sijaan yhteisöveroa kertynee noin 0,5 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Mikäli vuoden 2015 käyttötalous toteutuu budjetoidun mukaisena, tullee tilikauden 2015 tulos olemaan lähellä nollaa. Taseeseen kertynyt ylijäämä pysyy tähän perustuen lähes avaavan taseen tasolla. Valtionosuudet kehittyvät suotuisasti vuonna 2016 julkisen talouden tasapainottamistoimina toteutetun kuntien valtionosuuksien leikkauksista ja indeksijäädytyksistä huolimatta. Tämä johtuu valtionosuuksiin tehtävästä valtion ja kuntien välisestä kustannusten jaon tarkistuksesta, joka tehdään täysimääräisenä. Lisäksi valtio korvaa kunnille veroperustemuutosten takia syntyvät verotulomenetykset valtionosuuksina. Verotuloja kertyy vuonna 2016 vähemmän kuin vuonna 2015. Asiaa on selvitetty kohdassa Verotulot. Vaikka sekä kaupungin oma että Kuntayhtymä Kaksineuvoisen menokehitys on negatiivinen, vuosikatetaso ei ole riittävä kaupungin raskas investointiohjelma huomioiden. Investoinneista seuraa suunnitelman mukaisten poistojen määrän lisääntymisen, mikä aihe-
7 uttaa suuria paineita kaupungin talouden tasapainolle lähivuosina. Vuoden 2016 talousarvio on kuitenkin laadittu lievästi ylijäämäiseksi pyrkimyksenä pitää määrärahataso kuitenkin realistisena. Kaupungin tuloveroprosentti on selvästi Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa korkeampi. Sote- ja aluehallintouudistuksen myötä kuntien tehtävät ja rahoitusjärjestelmä tulevat muuttumaan merkittävästi. Jotta tuossa yhteydessä Kauhavan veroprosentti saadaan kilpailukykyiselle tasolle, tulee vuoden 2016 alkuvuoden aikana muodostaa päättäjille käsitys kunnan tuotettavaksi jäävien palveluiden kustannustasosta maakunnan keskiarvoon, vastaavan kokoisiin ja naapurikuntiin verrattuna. Sen jälkeen linjataan toimenpiteet, joilla kustannustaso saadaan optimaaliselle ja kestävälle tasolle. Palveluverkkoratkaisujen lisäksi on haettava uusia toimintatapoja ja malleja. Kuntaliitossopimuksessa sovituista, yhdistymisavustuksesta rahoitettavista investoinneista on Kangas-Annala yhteyden rakentamisen kesken vuoden 2015 lopussa. Hanke on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2016. Kangas-Annala tie- ja siltayhteyden toteuttamista varten on taseeseen muodostettu 1.775.000 euron investointivaraus. 1.4. Yleinen taloudellinen tilanne Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuotteen määrä laski 0,4 prosenttia. Bruttokansantuote laski myös vuosina 2013 ja 2012. Vuoden 2015 osalta suhdanne-ennusteissa on odotettu talouden kääntyvän hitaaseen kasvuun vuoden loppua kohti. Syyskuussa 2015 julkaistuissa ennusteissa Valtionvarainministeriö, PTT ja ETLA arvioivat BKT:n vuosimuutoksen olevan kasvavan 0,2 prosenttia ja PT 0,4 prosenttia. Danske Bank ennustaa BKT:n pysyvän vuoden 2014 tasolla. Handelsbank ennustaa muutokseksi -0,2 prosenttia ja Nordea -0,3 prosenttia. Vuonna 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman vuodesta 2015 johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Teollisuustuotannon ennustetaan lisääntyvän 2,5 prosenttia, mutta kasvuvauhti on historiaan nähden vaatimatonta ja lähtötaso matala. Palvelujen tuotannon ennustetaan kasvavan vuonna 2016 vajaan prosentin. Vuodelle 2017 VM arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia. Talouskasvun taustalla on kotimainen kysyntä, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennusteen mukaan vuoden 2015 2017 kumulatiivinen kasvu jää vain 2,5 prosenttiin ja BKT:n määrä jää 3,6 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2008. Suomen taloudellinen tilanne on siis edelleen heikko ja suurien haasteiden edessä. Työttömyysasteen arvioidaan vuonna 2015 olevan 9,6 prosenttia ja 9,4 prosenttia vuonna 2016. Vuoden 2017 työttömyysasteeksi ennustetaan 9,1 prosenttia. Vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin VM arvioi vuonna 2015 kohoavan 1,1 prosenttia palkkasumman kasvaessa 0,5 prosenttia. Vuosina 2016 ja 2017 ansiotason kasvuvauhdiksi ennustetaan 1,2 prosenttia kumpanakin vuonna. Palkkasumman ennustetaan kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 2016 ja 1,7 prosenttia vuonna 2017. Korkotason odotetaan pysyvän maltillisena. 3 kuukauden euriborkoron ennustetaan nousevan nykyisestä nollatasosta 0,1 prosenttiin vuonna 2016 ja 0,2 prosenttiin vuonna 2017. 10 vuoden korko nousee vuoden 2015 0,7 prosentista 1,0 prosenttiin vuonna 2016 ja 1,5 prosenttiin vuonna 2017. Lähde: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus. Syksy 2015. VM:n julkaisu 32a/2015.
8 Kuntien talous vuosina 2015 2017 Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2015 noin 0,8 prosenttia (0,7 % vuonna 2014). Palkkasumma kasvaa 0,5 prosenttia. Vuonna 2016 kunta-alan ansiotaso-indeksi kohonnee 1,1 prosenttia. Palkkasumman arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Pääsääntöisesti 1.2.2016 toteutettavien palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,6 prosenttia 13 kuukauden sopimusjaksolla. Vuonna 2017 palkkasumma kasvaa 1,7 prosenttia. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan 0,5 prosenttia. Vuonna 2015 kustannustason kasvun arvioidaan olevan 0,6 prosenttia, vuonna 2016 1,2 prosenttia ja vuonna 2017 1,1 prosenttia. Kuntien verotulot kasvavat vuonna 2015 noin 2,9 prosenttia. Vuonna 2015 verotulot kokonaisuutena pienenevät noin 0,5 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi vuonna 2015 0,10 prosenttiyksikköä 19,84 prosenttiin. Kunnallisen tuloveron tilitykset kohoavat vuonna 2015 noin 2,2 prosentilla edellisestä vuodesta. Vuonna 2016 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vain noin 0,5 prosentilla. Matalaa kasvutasoa selittää tuloverosta tehtävien ansiotulo- ja perusvähennyksen tason nousu sekä työttömyyden kasvu. Vuonna 2017 kunnallisverotilitysten arvioidaan kasvavan noin 1,9 prosentilla. Yhteisöveron tilitykset kasvavat vuonna 2015 noin 7,1 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2016 tilitysten arvioidaan pienenevän peräti 15,9 prosentilla. Tämä johtuu yhteisöveron kuntien jako-osuuden tilapäisen viiden prosenttiyksikön korotuksen poistumisesta. Vuonna 2017 yhteisöveron tuoton odotetaan kasvavan 1,8 prosenttia. Kiinteistöveron tilityksen kasvavat 6,5 prosenttia vuonna 2015 vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2016 kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 2,8 prosentilla ja vuonna 2017 3,9 prosentilla. Kuntien yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan vuonna 2015 muodostuvan noin 0,19 miljardia euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2016 alijäämätasoksi arvioidaan noin 0,29 mrd. euroa ja vuonna 2017 noin 0,27 mrd. euroa. Investointien määrän ennustetaan vuonna 2015 olevan noin 3,57 mrd. euroa. Vuosien 2016 ja 2017 investointitasoksi arvioidaan 3,61 mrd. euroa. Lainakannan arvioidaan nousevan siten, että vuonna 2015 lainakanta on 18,20 mrd. euroa, vuonna 2016 19,91 mrd. euroa ja vuonna 2017 21,51 mrd. euroa. Lähde: Kuntatalousohjelma 28.9.2015, Kuntaliiton laskelmat sekä Kuntatyönantajat. 1.5. Talousarvion laadintaperusteet Käyttötalouden osalta talousarvio on valtuustoon nähden sitova toimielintasolla ja kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin nähden tehtävä tai osatehtävä tasolla. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankeryhmittäin toimielintasolla kuitenkin siten, että mikäli yksittäisen investointihankkeen arvo on yli 500.000 euroa, käsitellään se erillisenä hankkeena, jolle myönnetään oma määräraha. Ylijäämärahasto- ja yhdistymisavustusinvestointien määrärahat myönnetään yksilöidyille hankkeille. Kaupunginhallitus on vahvistanut Kauhavan kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi 3 vuotta. Kaupungin hallinnoimat hankkeet on budjetoitu sille tehtäväalueelle, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hankkeiden kuntarahaosuuksiin on vuodelle 2016 varattu yhteensä 422.000 euroa.
9 Palkat ja henkilöstömenot Palkat on budjetoitu vakanssirakenteen mukaisena. Palkkojen korotuksiin on varattu 0,7 prosenttia. Palkkoja ja henkilöstömenoja tarkastellaan lähemmin luvussa 3.3 Henkilöstö. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Perusturvan järjestäminen on vuoden 2009 alusta lukien siirretty Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle,, johon kuuluvat Kauhavan kaupungin lisäksi Lappajärven ja Evijärven kunnat. Kansalaisopistopalvelut ostetaan Järvilakeuden kansalaisopistolta. Ympäristöterveydenhuollon palvelut hankitaan Seinäjoen kaupungilta. Seinäjoen kaupungilta / Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ostetaan palo- ja pelastustoimen palvelut. Näin ollen merkittävin menoryhmä kaupungin talousarviossa on palvelujen ostot. Velkaneuvontapalvelut ostetaan Lappajärven kunnalta. Kauhavan kaupunki tuottaa Evijärven ja Lappajärven kunnille maaseututoimen viranomaispalvelut sekä maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut sekä varhaiskasvatuspalvelut. Lappajärven kunnalle myydään musiikkiopistopalvelut. Kaupungin käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 59.263.540 euroa Siitä: - Kuntayhtymä Kaksineuvoisen oma toiminta 37.404.990 euroa - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20.709.000 euroa - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 999.550 euroa - Esh:n ostot yksityisiltä palveluntuottajilta 150.000 euroa Etelä-Pohjanmaan liitto 240.160 euroa Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 0 euroa Järviseudun ammatti-instituutin kuntayhtymä Seinäjoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Seinäjoen kaupunki, palo- ja pelastustoimi Järvilakeuden kansalaisopisto 0 euroa 464.500 euroa 1.495.440 euroa 185.000 euroa Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjämallin mukaan kotikunnille ei määrätä erillistä maksuosuutta, vaan kunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen rahoitukseen niiltä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta perittävällä asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Jäsenkuntien mahdollinen suoritusvelvollisuus kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa tai erillisillä päätöksillä. Avustusmäärärahat Avustusmäärärahat perustuvat osittain sopimuksiin ja aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Muilta osin avustuskäytännöt on yhtenäistetty kaupungin taloudellisiin ja toiminnallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Asukaslautakunnat päättävät kaupunginosien alueella toimivien kyläyhdistysten ym. paikallisten toimijoiden avustamisesta.
10 Kaupunginhallitus ei myönnä vuosittaisia toiminta-avustuksia. Toimielimien käytössä olevat avustusmäärärahat on ilmoitettu luvussa 2 Käyttötalousosa kunkin toimielimen kohdalla. Verotulot Kaupungin tuloveroprosentiksi vuodelle 2016 on määrätty 21,75, eli tuloveroprosentti pidettiin vuoden 2015 tasolla. Vuoden 2014 suhteellisen hyvästä työllisyystilanteesta ja tuloveroprosenttiin tehdystä 1,00 prosenttiyksikön tarkistuksesta johtuen kaupungin kunnallisveron vuoden 2014 tuotto kasvoi 4,7 prosentilla vuodesta 2013. Kasvu oli 1,0 prosenttiyksikköä valtakunnallista keskiarvoa (3,7 %) korkeampi. Vuoden 2015 alkuvuoden aikana kunnallisveron tilitykset ovat olleet selvästi vuotta 2014 korkeammat, mutta marraskuulle osuva edellisen vuoden maksuunpanotilitys ja joulukuulle kohdistuva vuoden 2015 kuntakohtaisen jako-osuuden tarkistus muuttaa tilanteen siten, että vuoden 2015 kunnallisveron tilitykset tullevat jäämään noin 0,6 1,0 miljoonaa euroa vuotta 2014 pienemmiksi (noin -1,5 %). Negatiivinen kehitys johtuu mm. talouden laskusuhdanteesta johtuvasta työttömyysasteen hienoisesta heikkenemisestä ja työikäisen väestömäärän vähenemisestä. Myös Lentosotakoulun lakkauttamisella on kehitykseen hienoinen vaikutus. Vuonna 2016 kunnallisen tuloveron tuoton arvioidaan jäävän peräti 2,9 prosenttia vuoden 2015 kertymää pienemmäksi. Tämä johtuu edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös valtion päättämistä, tuloverosta tehtävien vähennysten tason noususta. Yhteisöveron tuotto oli marraskuun 2015 lopussa lähes 0,4 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa aikaa korkeampi. Vuonna 2016 kaupungin saaman yhteisöveron määrän arvioidaan pienenevän noin 7,9 prosenttia vuoden 2015 talousarvioon ja noin 15 prosenttia vuoden toteutuvaan kertymään verrattuna. Muutos johtuu yhteisöveron kuntien jako-osuuden tilapäisen korotuksen poistumisesta. Kiinteistöveron tuotto on budjetoitu kiinteistöjen verotusarvoihin perustuen. Kauhavan kaupungille on määrätty seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,95 % Vakituinen asuinrakennus 0,55 % Muu asuinrakennus 1,10 % Voimalaitokset 3,00 % Rakentamattomat rakennuspaikat 2,00 %. Verotulojen määräksi on arvioitu: Tulovero (kunnallisvero) Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot, euroa/asukas 47.816.000 euroa 3.247.000 euroa 3.901.000 euroa 54.964.000 euroa 3.265 euroa Valtionosuudet Valtionosuuksiin on budjetoitu valtiovarainministeriön peruspalveluihin maksama ns. yhden putken valtionosuus sekä sen ulkopuolelle jäävät, opetus- ja kulttuuriministeriön päätettävät valtionosuudet. OKM:n valtionosuudessa on huomioitu turvapaikanhakijoiden perusopetukseen valmistavan
11 opetuksen oppilasmääräksi 35 siten, että yhden oppilaan osalta opetus kestää vuonna 2016 yli 8 kuukautta. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset (menot ja tulot) on budjetoitu käyttötalouteen. Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Valtionosuudet, euroa/asukas 49.389.300 euroa -210.200 euroa 49.179.100 euroa 2.921 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen korvaus lomitustoiminnan kustannuksista on budjetoitu toimintatuottoihin. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vuokraa kaupungilta toimintaansa tarvitsemia tiloja. Kaupunki vastaa omistamiensa tilojen kunnossapitokustannuksista sekä pääosin siivouksesta. Kuntayhtymä maksaa perussopimuksen mukaisesti vuonna 2016 käyttövuokraa 3,40 euroa/m² ja korvaa siivouksesta siivousintensiteetin mukaisesti perushinnasta 5,37 euroa/m² viikoittaisen siivouskertojen mukaisesti johdetut kulut. Lisäksi kuntayhtymä maksaa pääomavuokrana kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kaupunki myy Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle myös ateriapalveluita. Kauhavan Vesi Oy vuokraa toimintaansa tarvitsemat, kaupungin omistuksessa olevan vesihuoltoja jätevesihuolto-omaisuuden. Omaisuuden siirtoa yhtiön omistukseen selvitetään vuoden 2016 aikana. Kauhavan Vesi Oy ostaa toistaiseksi kaupungilta taloushallintopalvelut. Valtionosuuksien yhteydessä maksettavat perusoppilaiden kotikuntakorvaukset on budjetoitu toimintatuottoihin. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Pitkäaikaista lainaa otetaan kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisenä päätöksenä hyväksymä enimmäismäärä vuodessa. Talousarvion rahoitusosassa määritelty pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksista määrätään hallintosäännössä. Lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen tasoa pyritään lähentämään. Lainakanta pidetään lainakustannusriskien minimoimiseksi mahdollisimman monipuolisena ja korkoriskeiltä voidaan suojautua eri instrumentteja käyttäen. Talousarviolainojen lisäksi kaupunki voi käyttää lyhytaikaisia rahoitusinstrumentteja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on sopimukset kuntatodistusohjelmista Danske Bank Oyj:n, Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Lyhytaikaisen luoton nostovaltuuksista em. sopimusten rajoissa määrätään hallintosäännössä.
12 Taloussuunnitelma Veroprosentit pidetään taloussuunnitelmakaudella vuoden 2015 tasolla. Tuloveroprosentti on jonkin verran Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa korkeampi ja kiinteistöveroprosenteista yleinen kiinteistöveroprosentti Etelä-Pohjanmaan keskiarvon alapuolella sekä muilta osin Etelä- Pohjanmaan keskiarvossa. Toiminnan tehostamisen sekä palvelujen ja palveluverkon uudelleenjärjestämisen avulla menokehitys pidetään maltillisella tasolla. Maltillisesta menokehityksestä huolimatta talous painuu alijäämäiseksi suunnittelukauden lopulla. Alijäämäkehitys johtuu verorahoituksen hitaasta kasvusta ja erityisesti poistojen määrän lisääntymisestä raskaan investointiohjelman seurauksena. Lainakannan kasvun myötä kasvavat myös korkomenot. Myös korkotaso tullee nousemaan suunnitelmakauden lopussa. Suunnitelmakauden aikana kiinnitetään erityistä huomioita myös tuottavuuden parantamiseen. Henkilöstölisäyksiin on suhtauduttava kriittisesti. Tulossa olevalla sote- ja aluehallintouudistuksella voi olla vaikutuksia myös kaupungin henkilöstöön, erityisesti tukipalveluissa. Poistoja lisäävät investoinnit tulee pitää suunnitelmakauden jälkeen poistojen tasolla. Investointitaso on ollut kaupungin taloudelliseen kestokykyyn nähden selvästi liian korkea vuodesta 2013 alkaen. Lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella peräti 18 miljoonalla eurolla johtuen korkeasta investointitasosta ja siitä, että investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella. Jotta rahoitus olisi tasapainossa, pitäisi lainojen lyhennykset ja poistojen määrä olla lähes samalla tasolla. Tämä lähes toteutuu. Suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2014 tilinpäätöksen mukainen 7,9 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä. Vuoden 2015 tulokseksi on huomioitu alkuperäisen talousarvion mukainen 1,105 miljoonan euron alijäämä. Vuoden 2016 tuloksen arvioidaan muodostuvan 0,235 euroa ylijäämäiseksi. Vuosi 2017 muodostuu lievästi ylijäämäiseksi, mutta tulos painuu alijäämäiseksi vuonna 2018. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä suunnitelmakaudella. 1.6. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kaupunginvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2016) talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2017 2018 ohjeellisena noudatettavaksi. Valtuusto päättää ulkoiset määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet toimielimittäin, paitsi perusturvan osalta, jolle päätetään oma määräraha toimiala-tasoisena. Investointimäärärahat myönnetään toimielimille hankkeittain. Talousarvio on siis kaupunginvaltuustoon nähden sitova bruttomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta toimielintasolla ja investointien osalta toimielintasolla hankkeittain tai hankeryhmittäin. Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova siten, että se osoittaa talousarviopäätöksellä otettavan uuden lainan enimmäismäärän. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat tilivelvolliset viranhaltijat ja ao. toimielimet. Tilivelvolliset viranhaltijat on mainittu toimielinkohtaisten tavoitteiden yhteydessä. Perusturvan osalta tilivelvollinen on kaupunginjohtaja, tuloslaskelman erien sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksen osalta hallintojohtaja. Teknisen toimialan investoinneista tilivelvollinen on tekninen johtaja, sivistystoimialan investoinneista sivistysjohtaja ja kaupunginhallituksen investoinneista kaupunginjohtaja.
13 1.7. Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen Kuntalaki edellyttää, että kunnan talouden on oltava tasapainossa. Kauhavan kaupungin taseessa 1.1.2015 on kertynyttä ylijäämää 7.933.000 euroa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä myös taloussuunnitelmakauden ajan. Näin ollen kuntalain edellyttämä talouden tasapainovaatimus toteutuu, eikä erillistä toimenpideohjelmaa 1.8. Konsernin tavoitteet Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kuntalain uudistuksessa on kiinnitetty huomioita konsernitasoiseen tarkasteluun ja omistajaohjaukseen. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kauhavan kaupungin konserniohje on päivitetty kaupunginvaltuustossa 18.5.2015. Siinä annetaan toimintaohjeet ja periaatteet Kauhava-konserniin kuuluville tytäryhteisöille ja soveltuvin osin kuntayhtymille ja osakkuusyhteisöille. Konserniohjeet koskevat tämän luvun loppuun koottuja yhteisöjä. Kaupunkistrategiassa on asetettu myös konsernia koskevia tavoitteita. Yhdeksi kaupunkistrategian painopisteeksi on määrätty tasapainoinen talous. Tavoitteena on varmistaa kaupungin ja sen konserniyksiköiden talouden tasapaino jatkuvalla tuottavuustyöllä, tulopohjan kehittämisellä ja aktiivisella omistajaohjauksella. Tavoitetta mitataan tytäryhtiöiden osalta taloudellisella tuloksella, jonka on oltava kaikkien tytäryhtiöiden osalta vähintään lievästi voitollinen. Vuokrataloyhtiöt: Ryhmään kuuluvat Kauhavan Vuokra-asunnot Oy ja sen tytäryhtiöt As Oy Kauhavan Jokihovi. Koy Sakunkoto, As Oy Tilhentupa 1 ja 2. Vuokrataloyhtiöiden viimeisenä vaiheena sulautetaan Koy Sakunkoto Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:öön. Vuokra-asunnot Oy ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Tilikauden tulos: lievästi positiivinen Yhtiöillä ei ole velvollisuutta maksaa osinkoa kaupungille. Yhtiön vakavaraisuus paranee: Omavaraisuusaste yli 12 % vuonna 2020 Yhtiöiden maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun tavoitearvo vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos vähintään nolla. Vieraan pääoman määrä: enintään 500 euroa / vuokrattu m². Toiminnalliset tavoitteet: Asukkaille tarjotaan viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö: Asukasvaihtuvuus enintään 30 % / vuosi Tilojen käyttöaste:
14 Vähintään 92 %:ssa tiloista on vuokralaiset Päätöksen saaminen asuntohakemukseen: Enintään 7 päivää hakemuksen jättämisestä Vuokrasaamiset: Saamisten määrä enintään 3 % liikevaihdosta Poistot vastaavat lainojen lyhennyksiä Yhtiö tekee EVL:n mukaiset maksimipoistot Lainoja lyhennetään vuosittain vähintään poistojen verran Yhtiö voi toimia asuntomarkkinatilanteen edellyttäessä kaupunkistrategian mukaisesti kiinteistöjä hankkivana ja asuntoja rakennuttavana operaattorina. Muut kiinteistöyhtiöt ja yhtiöt: Ryhmään kuuluvat Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökeskus, Kiinteistö Oy Riihi, Kiinteistö Oy Ylihärmän liikekeskus VT19, Kiinteistö Oy Tietotalo ja Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy, josta on muodostettu kaupungin koko alueen kattava yritystiloja hallinnoiva ja rakennuttava yhtiö. Elinkeinotoiminnan edellytyksiin liittyvien yhtiöiden toimitusjohtajuudet keskitetään samalle henkilölle ja taloushallinnot siirretään kaupungin taloustoimiston vastattavaksi. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: Vähintään nollatulos. Yhtiöillä ei ole osingonmaksuvelvollisuutta kaupungille. Yhtiön vakavaraisuus paranee: Omavaraisuusaste yli 15 % vuoteen 2020 mennessä Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos vähintään nolla Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman täysimääräisesti: käyttöaste vähintään 90 % Vuokrasaamisten määrä: enintään 3 % liikevaihdosta Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle on mahdollista. Kauhavan Vesi Oy: Kauhavan Vesi Oy tuottaa talous- ja jätevesihuoltoa Kauhavan kaupungin asukkaille ja alueen teollisuudelle. Yhtiön tavoitteena on tarjota alueelle korkealaatuinen ja varma palvelutaso nyt ja tulevaisuudessa. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöisyys, suunnitelmallisuus ja kestävän kehityksen periaatteet. Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: Voitollinen / Positiivinen Tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle: 2 %. Yhtiön vakavaraisuus: Omavaraisuusaste yli 25%. Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0
15 Current ratio tunnusluvun arvo vähintään 1,5. Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos positiivinen Investoinnit: Tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Merkittävät toiminnan laajennus-, laitos yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla, jolle kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa. Kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen. Toiminnalliset tavoitteet: Toimintavarmuus: yksittäisen vedenjakelukatkoksen enimmäispituus 12 tuntia Veden laatu: Talousvesi täyttää talousvesiasetuksen (461/2000) mukaiset terveysperusteiset sekä laatusuosituksien mukaiset laatuvaatimukset Jätevedenpuhdistamojen toiminta: Puhdistettu jätevesi täyttää viranomaisten ja lupaehtojen vaatimukset Vuotovesien määrää pyritään vähentämään: Jätevesiverkostoja saneerataan Kauhavan ja Kortesjärven alueella vuotovesimäärän pienentämiseksi Voltin puhdistamon käsittelypiirissä olevat verkostot, vuotovesien määrä enintään 20 % Laskuttamattoman talousveden määrä alle 20 % (Suomessa keskimäärin 18,4 %). Kauhavan Kaukolämpö Oy Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: Voitollinen / positiivinen Tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle: 2 % Yhtiön vakavaraisuus: Omavaraisuusaste yli 25 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 Current ratio tunnusluvun arvo vähintään 2,0 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos positiivinen Investoinnit: Tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Merkittävät toiminnan laajennus-, laitos yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla, jolle kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen voimassaolevan lainsäädännön puitteissa. Kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen. Toiminnalliset tavoitteet: Lämmönjakelun turvaaminen kaikissa olosuhteissa: Toimitusvarmuus asiakasjakelussa 99,9 % Asiakkaiden / Liittymien määrä: Uusia liittyjiä otetaan, mikäli se on mahdollista nykyinen verkosto kannattavasti hyödyntäen ja sitä kustannustehokkaasti laajentaen
16 Lämmöntuotannossa hyödynnetään kannattavuustavoitteesta tinkimättä mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaraaka-ainetta: Uusiutuvan energiaraaka-aineen osuus vähintään 95 %. Lämpöhävikin määrän minimointi: Verkoston hyötysuhde vähintään 86 %. Kauhavan Jäähalli Oy Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: vähintään nollatulos Käyttötuntihinta: hoitokustannukset kattava Kaupunki tukee yhtiötä vuonna 2015 taloudellisesti vain yhtiön pääomakulujen kannalta välttämättömällä määrällä Yhtiön vakavaraisuus vahvistuu: Omavaraisuusaste vähintään 20 % vuonna 2020 Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo vähintään 0,5. Toiminnalliset tavoitteet: Käyttötunnit: vähintään 1500 tuntia Kesäaikaisen käytön kehittäminen Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: Voitollinen / positiivinen Yhtiön vakavaraisuus: Omavaraisuusaste yli 50 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos positiivinen. Toiminnalliset tavoitteet Suomen Yrittäjäopiston päätoimipaikka ja hallinto sijaitsevat Kauhavalla Suomen Yrittäjäopistolla on valtakunnallisesti tunnustettu asema yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana vuonna 2016. Selvitetään edellytykset muodostaa Yrittäjäopiston korttelista toimitilojen, kustannusten ja markkinoinnin kannalta jäsentynyt ja tehokas sekä omistajuudeltaan yhtenäinen kokonaisuus. Yrittäjyyslukiotoiminnan kehittäminen yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa.
17 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Kuntayhtymän päätehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi) asukkaille perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Yhtymä tuottaa perusturvapalvelut kaupungin asettaman rahoituskehyksen puitteissa ja koordinoi erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen käyttöä. Kauhavan alueella on normaalien terveyskeskuspalvelujen lisäksi lääkärin iltavastaanottoja viikonlopun kiirevastaanotto sekä tarvittava osastohoito. Tarvittavat sosiaali- ja ikäihmisten palvelut on saatavissa Kauhavan kaupungin alueella. Perusturva on järjestettävä kustannustehokkaasti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalipalvelujen kustannuskehitykseen. Palvelutuotantoa kehitetään kaikilla tulosalueilla kohti valtakunnallisia laatusuosituksia. Kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisellä kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtajan raportoinnilla kaupungille. Kuukausittaiseen käyttöön perustuva tasauslasku on toimitettava kaupungille kohtuullisessa ajassa. Sote-uudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti tavoitteena Kauhavan kaupungin alueen muodostuminen Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen sote-palveluja tarjoavaksi keskukseksi. Kuntayhtymän perussopimus uudistetaan vuonna 2016.
18 2. KÄYTTÖTALOUSOSA Ulkoisten toimintatuottojen määräksi arvioidaan 12.524.050 euroa, mikä on 779.700 euroa (-5,9 %) vähemmän kuin vuoden 2015 alkuperäisessä talousarviossa. Myyntituottoja on arvioitu kertyvän 7.042.500 euroa, mikä on 8,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myyntituottojen pieneneminen johtuu maatalouslomituksen vähenemisestä seuraavasta lomitusmaksujen ja Melan korvauksen pienenemisestä sekä ulkoisten ateriamyyntituottojen vähenemisestä Maksutuotoiksi on budjetoitu 2.254.730 euroa, missä on kasvua 1,1 prosenttia vuodesta 2015. Tukien ja avustusten määrä nousee 29,3 prosentilla ollen 559.490 euroa. Muutos johtuu lisääntyneisiin työterveyshuollon kustannuksiin saatavasta Kela-korvauksesta sekä kaupungin hallinnoimaan turkishankkeeseen tulevasta rahoituksesta. Muita toimintatuottaja arvioidaan kertyvän 2.667.330 euroa, mikä on 9,0 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuotena. Muiden toimintatuottojen pieneneminen selittyy vesihuolto-omaisuuden vuokratulon jakamisesta varsinaiseen vuokraan, joka käsitellään toimintatuottona, sekä korkotuloihin. Käytäntöä on noudatettu jo vuoden 2015 kirjanpidossa, vaikka talousarviossa molemmat vuokranosuudet on budjetoitu muihin toimintatuottoihin Kaupungin käyttötalouden ulkoiset menot vuodelle 2016 ovat talousarvion mukaan 111.385.940 euroa. Vuoden 2015 alkuperäisen talousarvion käyttötalousmenoihin verrattuna vuoden 2016 menot ovat 180.110 euroa (-0,2 %) pienemmät. Henkilöstömenot pienenevät 348.500 euroa eli 1,0 prosenttia. Talousarviossa on palkkojen sopimuskorotuksiin varattu 0,60 %. Henkilöstökulujen pieneneminen selittyy erityisesti määräaikaisen henkilöstön määrän vähenemisestä, mm. määräaikaisten koulunkäynnin ohjaajien määrä pyritään puolittamaan lukuvuodeksi 2016 2017. Palvelujen ostot kasvavat 230.100 euroa (0,3 %) vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän menot pienenevät 137.370 euroa (3,0 %). Avustuksiin on budjetoitu 2,6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Muihin toimintakuluihin on budjetoitu 1.162.800 euroa, mikä on 10,0 prosenttia kuluvaa vuotta enemmän selittyen mm. vuokramenojen lisääntymisellä. Talousarvio ei kuitenkaan ole sitova tiliryhmätasolla. Toimielimet voivat käyttösuunnitelman hyväksyessään kohdistaa valtuuston myöntämän määrärahan uudelleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Toimintakate eli verorahoituksella katettava osuus on -98.861.890 euroa. Toimintakate heikkenee 599.590 euroa eli 0,6 prosenttia vuoden 2015 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Käyttötalousosa on valtuustoon nähden sitova ulkoisten toimintakulujen ja tuottojen osalta (käyttötaloustulot ja menot) toimielimittäin. Sisäiset ja ulkoiset erät on eriteltynä tehtävittäin tavoitteiden yhteydessä. Sisäiset erät käsitellään informatiivisia. Vuoden 2015 ja 2016 ovat vertailukelpoisia sekä toimintatuottojen ja toimintakulujen sekä tiliryhmien ja toimielimien välillä. Sen sijaan vuoden 2014 tietoja ei voida suoraan verrata vuosien 2015 ja 2016 lukuihin johtuen varhaiskasvatuksen siirtymisestä kaupungin järjestettäväksi 1.8.2014 alkaen. Huomio koskee sekä ulkoisia että sisäisiä eriä.
19 Kuva 1. Käyttötalousmenot menolajeittain Kuva 2. Käyttötalousmenot toimialoittain
20 2.1. Toimielintasoiset tavoitteet ja talousarviot Toimielimet ovat osana talousarvioprosessia määritelleet valtuustoon nähden sitovat, strategiset tavoitteet. Lisäksi toimielimet ovat voineet asettaa myös ao. toimielimeen nähden sitovia, toiminnallisia tavoitteita. Toimielimistä keskusvaalilautakunnalle ja kaupunginvaltuustolle ei ole asetettu tavoitteita. Perusturvan osalta Kuntayhtymä Kaksineuvoisen tavoitteet on asetettu osana Kauhavan kaupunki konsernin tavoitteita luvussa 1.6. 2.1.1. Keskusvaalilautakunta Talous TP 2014 TA + muutokset TA 2016 Keskusvaalilautakunta 2015 Toimintatulot, ulkoiset 26.848 26.590 0 Toimintamenot, ulkoiset 30.410 23.990 0 Toimintakate, ulkoinen -3.562 2.600 0 Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset 26.848 26.590 0 Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset 30.741 23.990 0 Toimintakate -3.893 2.600 0 Vuonna 2016 ei ole säännönmukaisia vaaleja. Suunnitelmavuonna 2017 on kuntavaalit ja 2018 presidentinvaalit. 2.1.2. Tarkastuslautakunta Tehtäväalueet: Tilintarkastus Tilivelvollinen viranhaltija: Sivistystoimen hallintopäällikkö Strategiset tavoitteet Jatkuvasti laadukas ja hyödyllinen arviointitoiminta (= arviointi prosessi) Sisäisellä valvonnalla varmistetaan toiminnan laillisuus. Tilintarkastustoiminnan ohjaaminen (= tilintarkastus prosessi) Mittari ja tavoitetaso: Vuoden 2015 arviointikertomuksen laadinta ja tilintarkastuksen toteuttaminen sekä tilinpäätöksen hyväksymisen valmistelu kaupunginvaltuustolle kesäkuun 2016 kokoukseen. Puhdas tilintarkastuskertomus. Lakisääteisen tilintarkastuksen toteutumisen varmistaminen. Kaikki tarkastuspäivät JHTT:n toimesta.
21 Talous TP 2014 TA + muutokset TA 2016 Tarkastuslautakunta 2015 Toimintatulot, ulkoiset 0 0 0 Toimintamenot, ulkoiset 48.030 55.720 43.780 Toimintakate, ulkoinen -48.030-55.720-43.780 Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset 0 0 0 Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset 48.442 55.720 43.780 Toimintakate -48.442-55.720-43.780 Hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin painopistealueet ovat kaupunkikonsernin kokonaisarvioinnissa ja tarkentuvat arviointisuunnitelmassa ja työohjelmassa. Tarkastuslautakunnan erikseen päättämien (ad hoc) arviointien ja tarkastusten toteuttaminen. Tilintarkastajan avustaminen toteuttamalla erikseen sovittavat tarkastustoimeksiannot. Elektronisen kokouskäytännön valmistelutoimenpiteitä jatketaan. Tarkastuslautakunnan määrärahaan sisältyy 2.000 euron varaus sisäisen tarkastuksen ostopalveluun. 2.1.3. Kaupunginvaltuusto Talous TP 2014 TA + muutokset TA 2016 Valtuusto 2015 Toimintatulot, ulkoiset 0 0 0 Toimintamenot, ulkoiset 101.213 109.670 128.720 Toimintakate, ulkoinen -101.213-109.670-128.720 Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset 0 0 0 Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset 171.096 109.670 203.620 Toimintakate -171.096-109.670-203.620 Kaupunginvaltuuston määrärahaan sisältyy 7.000 euron käyttövarat esimerkiksi valtuuston tutustumis-/opintomatkaan tai iltakoulujen järjestämiseen.
22 2.1.4. Kaupunginhallitus Kaupungin toimielinrakenteesta on vuonna 2015 tehdyssä hallintosääntötarkistuksessa poistettu kaupunginhallituksen alainen elinkeino- ja maaseutujaosto. Vuoden 2015 aikana toimielinrakennemuutoksen johdosta on perustettu erilliset elinkeino- ja maaseutuasioiden neuvottelukunnat, joilla ei ole hallintosäännön mukaista toimielinasemaa. Tämän vuoksi kehitystoimen talousarvio siirtyy osaksi kaupunginhallituksen budjettia. Tehtäväalueet: Hallinto ja talous sekä ylijäämärahastot Tilivelvollinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Strategiset tavoitteet: Tavoite Päätökset ovat kaupunkistrategian mukaisia. Mittari ja tavoitetaso Kaupunkistrategian toteutumisaste. Kaupunkistrategian toimintasuunnitelman toteutumisraportti. Kauhava tarjoaa yrityksille hyvän ja kehittyvän toimintaympäristön Uusien yritysten lukumäärä: Vähintään seutukunnallista tasoa. Kehittämis- ja investointihankkeiden määrä: Seutukunnan keskitasoa korkeampi. Työttömyysprosentti: Seutukunnan alhaisin. Kaupungin talous on lievästi ylijäämäinen. Määrällisesti ja laadullisesti riittävästi kaavoitettuja teollisuus- ja liiketontteja. Tuloslaskelma: Tilikauden tulos vähintään 0. Investointitaso pidetään taloussuunnitelmakaudelle kestävällä tasolla. Henkilötyövuosien määrä on aleneva suunnitelmakaudelle (pl mahdolliset organisaatiomuutokset) Sairauspoissaolojen aleneminen ja sairauslomien pitkittymisen ennaltaehkäisy. Tase: Taseessa on kertynyttä ylijäämää. Poistoja aiheuttavien investointien määrä = poistot. Henkilötyövuosien määrä henkilöstöraportin mukaan: Vähenevä. Sairauspoissaolokustannukset: Pienenevä kustannus Toiminnalliset tavoitteet (kaupunginhallitukseen nähden sitovia): Tavoite Mittari ja tavoitetaso Päätöksenteko / asioiden käsittely on viivytyksetöntä ja tasapuolista. Käsittelyaika: alle 3 kk vireilletulosta. Toimeenpano: enintään 10 pv kokouksesta. Kehityskeskus (elinkeino-, maaseutu- ja loma- Kehityskeskuksen asiakaspalaute: Vähin-
23 toimi) tarjoaa laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut. Kehityskeskus tarjoaa yrityksille ja yhteisöille palveluja kehittämis- ja investointihankkeiden suunnittelussa yhteistyössä alueellisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Kehityskeskus pitää säännöllisesti yhteyttä yrittäjä-, tuottaja-, kehittämis- ja viranomaisorganisaatioihin. tään 3/5. Elinkeinotoimen palvelut ja resurssit on järjestetty siten, että yritykset saavat toiminnallista tukea niiden kaikissa elinkaarivaiheissa. Maaseututoimen palvelut ja resurssit on järjestetty tehokkaasti siten, että tilalukumäärä toimihenkilöä kohden on maakunnallista keskiarvoa korkeampi. Lomitustoimen palvelut ja resurssit on järjestetty siten, että lomaoikeuteen oikeutetut pystyvät pitämään lomansa (26 pv) lomavuoden aikana tasaisesti. Yritysten, kaupungin ja yhteisöjen saamat kehittämis- ja investointituet: Vähintään seutukunnallista keskiarvoa. Maaseutuelinkeinojen sekä elinkeinoasioiden neuvottelukuntien tapaamiset: 2-4 krt/vuodessa. Lomituksen yhteistoimintaryhmän palaveri: Vähintään kerran vuodessa. Riittävät ja laadullisesti kattavat verkostot ja osallistuminen seudulliseen yhteistoimintaan. Talous TP 2014 TA + muutokset TA 2016 Kaupunginhallitus 2015 Toimintatulot, ulkoiset 5.892.340 5.337.470 5.089.070 Toimintamenot, ulkoiset 9.126.482 9.054.230 9.108.460 Toimintakate, ulkoinen -3.234.142-3.716.760-4.019.390 Toimintatulot, sisäiset + ulkoiset 6.106.106 5.527.290 5.364.230 Toimintamenot, sisäiset + ulkoiset 9.491.487 9.213.660 9.458.200 Toimintakate -3.385.381-3.686.370-4.093.970 Keskushallinto Kauhavan kaupunginhallituksen kahden vuoden toimikausi on alkanut vuoden 2015 alusta. Kuntalain muutoksesta johtuen kaupunginhallituksen kuten myös valtuuston toimikausi jatkuu poikkeuksellisesti 31.5.2017 saakka. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varattu määrärahat kaupunginhallituksen, kehittämistoimikunnan, konserni- ja henkilöstöjaoston, vanhus- ja vammaisneuvoston, yt-ryhmän, työsuojelutoimikunnan, muiden toimikuntien ja asukaslautakuntien kokouskuluihin. Kaupunginhallituksen talousarvioon sisältyy yleis-, talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon, muun yleishallinnon, kehitystoimen hallinnon, elinkeinotoimen ja kehittämisen sekä maaseutu- ja lomatoimen menot ja tulot. Muuhun yleishallintoon sisältyy mm. maksuosuudet velkaneuvontaan, verotuskustannuksiin, Etelä-
24 Pohjanmaan Liitolle, Suomen Kuntaliitolle ja Kuntatyönantajille, yhteisöjen jäsenmaksut, teosto- ja gramex-maksut sekä pieneläinten talteenoton ja joukkoliikenteen kulut. Kehitystoimen toimintaa esitellään jäljempänä tarkemmin. Kaupunginhallituksen talousarviossa on varattu 90.000 euroa käytettäväksi strategisiin hankkeisiin. Kaupunginjohtaja päättää em. määrärahan käyttämisestä 10.000 euroon saakka / hanke. Talousarvioon ei sisälly kaupungin yleishallinnon hallinnoimia kehittämishankkeita. Mahdollisten uusien hankkeiden hakeminen edellyttää kaupunginhallituksen hyväksymisen. Kaupunginhallitukselle on osoitettu 5.000 euron avustusmääräraha, 10.000 euron käyttövarat ja 20.000 euron edustusmääräraha. Näiden käytöstä päättää kaupunginjohtaja. Asukaslautakunnille on osoitettu 43.600 euron avustusmääräraha. LSK Business Park Oy:lle on osoitettu 7.500 euron avustusmääräraha upseerikerhon rakennuksen vuotuisiin ylläpitokustannuksiin kaupunginhallituksen päätöksen 6.10.2014 255 mukaisesti. Kaupunki tuottaa omien taloushallintopalvelujensa lisäksi palvelut myös Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:lle, Kauhavan Vesi Oy:lle, Kauhavan Kaukolämpö Oy:lle ja Kiinteistö Oy Riihelle. Uusia tytäryhteisöjä otetaan palvelun piiriin tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Talous- ja palkkahallinnon kustannukset siirretään vyöryttämällä (kustannuslaskennallisena eränä) hallintokunnille. Vuonna 2016 sopimusperusteisesti tarjotaan poliisihallinnon ja maistraatin sekä verohallinnon palveluja kaupungintalolla. Ajokorttiasiat siirtyvät vuoden 2016 alusta Trafille. Kunnanosakeskuksissa on saatavilla työvoimahallinnon palveluja, Alahärmän palvelutoimistosta lisäksi Kelan palveluja. Kaupungilla on käytössä tietoturvallinen kansalaisen asiointitili, jota kautta kuntalaiset voivat laittaa asioitaan vireille sekä saada päätökset. Työllistämisessä on varauduttu velvoitetyöllistettävien palkkaukseen. Määräraha on arvio, ja sen riittävyys on epätodennäköistä. Henkilöstöhallinto hankkii organisaation käyttöön KuntaRekryn Kehitä ja johda HRD-osion, joka systematisoi mm kehitys- ja aktiivisen aikaisen keskustelut. Kaupungilla on tiedotuskanavana kotisivujen lisäksi käytössä Facebook-profiili. Tämä helpottaa ja nopeuttaa tiedottamista, mutta se myös edellyttää kaikkien hallintokuntien sitoutumista ja työpanoksen osoittamista tähän työhön. Tietoturvaan, käytännössä henkilökunnan tietoisuuteen tietoturvasta, joudutaan panostamaan aiempaa enemmän mobiililaitteiden käytön lisääntyessä. Toimintaympäristön muutos taloussuunnitelmakaudella Sote- ja aluehallintouudistuksen toteutus vuonna 2019 edellyttää kunnilta valmistautumista muutokseen jo taloussuunnitelmakaudella. Uudistuksella on merkittävä vaikutus kuntien talousarvioihin, kun taloudellisesti merkittävin toimiala siirtyy pois kuntien budjeteista. Muutoksella on vaikutusta myös kuntien tukipalveluhenkilöstön tarpeeseen. Uudistuksen myötä myös kuntien toiminnan rahoitus muuttuu merkittävästi. Valtionosuusjärjestelmää on tarpeen muuttaa, lisäksi kunnallisen tuloverotuksen taso tulee muuttumaan. Uudistuksen vaikutukset tulee tiedostaa ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Valtionosuuksien leikkaamista jatketaan vuoteen 2017, mikä kiristää kuntataloutta edelleen. Kauhavan kaupungin osalta myös investointitasosta seuraava suunnitelman mukaisten poistojen raju