LUONNOSVERSIO 06.05.2014 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA OLKILUODON VOIMALAITOKSEN SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 1 (45) LUONNOSVERSIO 06.05.2014 ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA OLKILUODON VOIMALAITOKSEN SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA ASIAKIRJAN TARKISTAMINEN Versio Pvm Tekijä Kommentit Hyväksyjä 1.0 HK Käsitelty Olkiluodon UT-ryhmässä 1.2 15.4.2011 RA05 Kehityksen väliversio 1.21 28.4.2011 RA05 Päivitetty versio kommentoitavaksi 1.21 03.05.2011 RA05 Käsitelty Olkiluodon UT-ryhmässä 1.22 07.06.2011 RA05 Käsitelty OLKI-SVP-ryhmässä 1.3 10.6.2011 RA05 Päivitysversio lausunnolle 1.31 1.8.2011 RA05 OLKI 11 harjoituksen käyttöversio 1.32 04.04.2012 RA05 STUK:n kommentit ja säteilytilanneohje huomioitu 1.4 2.12.2013 RA05 Uusi versio edellisestä 1.41 13.2.2014 RA05 Yhdenmukaistettu formaatti/päivitys kommentoitavaksi, esillä OLKI-SVPryhmässä. 1.42 6.5.2014 RA05 Kommenttien huomioiminen 1.43 6.5.2014 RA05 Editointi, sisällysluettelo

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 2 (45) JAKELU 1 Arkistokappale 2 Esittelykappale (ei sisällä luottamuksellisia tietoja eikä liitteitä) Satakunnan pelastuslaitos, Rauman toimialue (Rauman toimisto) 3 Satakunnan pelastuslaitos, pelastusjohtaja 4 Satakunnan pelastuslaitos, johtokeskus (RSA-Pel-JoKe) 5 Rauman johtokeskus (Rauman TA:n PkE) 6 Ala-Satakunnan pelastusviranomaispäivystäjä 7 Porin päivystysalueen pelastusviranomaispäivystäjä 8 Sisäasiainministeriö, pelastusosasto 9 Säteilyturvakeskus 10 Teollisuuden Voima Oyj 11 Lounais-Suomen poliisilaitos 12 Eurajoen kunta 13 Luvian kunta 14 Rauman kaupunki 15 Sosiaali- ja terveysministeriö 16 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 17 Satakunnan sairaanhoitopiiri 18 Maa- ja metsätalousministeriö 19 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 20 Liikenne- ja viestintäministeriö 21 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 22 Liikennevirasto 23 Ilmatieteen laitos 24 Läntisen maanpuolustusalueen esikunta 25 Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26 Satakunnan elinkeino, ympäristö ja liikennekeskus 27 Varsinais-Suomen elinkeino, ympäristö ja liikennekeskus 28 Porin hätäkeskus 29 Länsi-Suomen merivartioston esikunta 30 Oy Yleisradio Ab, YLE-turvallisuusyksikkö Kukin suunnitelmakappaleen haltija vastaa asiakirjaturvallisuudesta omassa piirissään ja jakelee asiakirjaa tarvittavassa laajuudessa yksiköilleen, osastoilleen, virastoilleen tms. Tulevaisuudessa suunnitelma-asiakirjan jakelu suoritetaan suojattujen extranetsivujen kautta, jossa suunnitelman perusosa on aina käyttäjätunnustenhaltijoiden saatavilla ja jossa on linkki turvaluokiteltujen osien tilaamiseksi.

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 3 (45) SISÄLLYSLUETTELO sivu 0. ASIAKIRJAN JULKISUUS 1. JOHDANTO 1.1 Olkiluodon voimalaitoksen perustiedot 1.2 Perusteet 1.3 Suojavyöhyke ja varautumisalue 2. ILMOITUKSET JA HÄLYTTÄMINEN 2.1 Valmiustilanteet ja niiden edellyttämät toimet 2.2 Hätäilmoitus ja hälytykset 3. JOHTAMINEN 3.1 Johtamisen perusteet 3.2 Pelastustoiminnan johtaminen ja johtoelimet 3.2.1 Pelastustoiminnan johtaja 3.2.2 Pelastustoiminnan johtoelimet 3.3 Viranomaisten tehtävät pelastustoiminnassa 3.4 Johtaminen voimalaitosalueella 3.5 Poliisin johtovastuu rikosperusteissa tilanteessa 4 TILANNEKUVA 4.1 Olkiluodon voimalaitoksen tilannekuva 4.2 Säteilyturvakeskuksen tilannekuva 4.3 Pelastustoimen tilannekuva 4.4 Poliisin tilannekuva 5 SÄTEILYNVALVONTA 5.1. Yleistä 5.2. Tehtäväjako 5.2.1 Olkiluodon voimalaitoksen mittaustoiminta 5.2.2. Pelastuslaitoksen säteilynmittaustoiminta 5.2.3. Säteilyturvakeskuksen säteilymittaustoiminta 5.2.4 Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen säteilymittaustoiminta 6. VIESTINTÄ 6.1 Ennalta annettavat tiedot 6.2 Viestintävastuu moniviranomaistehtävässä 6.3 Viestintä vaaratilanteessa 6.3.1 Vaaratiedote 6.3.2 Vaaratiedotteen välittäminen 6.3.3 Yleinen vaaramerkki väestönhälyttimillä 6.4 Pelastustoiminnan johtajan tiedotustoiminta 6.4.1 Pelastustoiminnan johtokeskuksen tiedotusyksikkö 6.4.2 Tiedotustilaisuudet 6.4.3 Väestön suora neuvonta 7 SUOJELUTOIMENPITEET 7.1 Välittömät toimenpiteet Olkiluodon voimalaitoksen varautumisalueella 7.1.1 Välittömiä toimenpiteitä ydinvoimalaitoksen varautumisalueella

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 4 (45) 7.2 Suojelutoimet säteilyonnettomuuden varhaisvaiheessa 7.2.1 Suojelutoimet säteilyonnettomuuden varhaisvaiheessa 7.2.2 Lievennetty sisälle suojautuminen 7.2.3 Joditablettien ottaminen 7.2.3.1 Joditablettien saatavuus 7.2.4 Alueen evakuoiminen 7.2.5 Kulkurajoitukset 7.2.6 Työntekijöiden suojelu varhaisvaiheessa 7.3 Elintarvikkeita, muita tuotteita ja niiden tuotantoa koskevat toimenpiteet 7.3.1 Elintarvikkeiden alkutuotannon, raaka-aineen ja tuotantolaitosten suojaaminen 7.3.1.1 Elintarvikkeiden alkutuotannon suojaaminen 7.3.1.2 Raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden suojaaminen 7.3.1.3 Tuotantolaitoksia koskevat toimenpiteet 7.3.1.4 Elintarvikkeiden ja kaupan rajoitukset 8 HARJOITUKSET JA VÄESTÖN KUULEMINEN 8.1 Koulutuksen tavoitteet 8.2 Harjoitus- ja koulutussuunnitelma 8.2 Suunnitelman ylläpito 8.3 Väestön kuuleminen LIITTEET: HUOM! Liitteet on numeroitu sen suunnitelmakohdan mukaan, johon ne liittyvät, ei juoksevasti. Liite 1.2 Ohjeet, viranomaisasiakirjat ja muut käytetyt lähteet. Liite 1.3a Suojavyöhykekartta Liite 1.3b Suojavyöhykkeen ja varautumisalueen kartta, sektorit Liite 1.3c Lounais-Suomen kartta etäisyysrenkain. Liite 2.2a Hälytyskaavio säteilyonnettomuuden varalta Liite 2.2b Satakunnan pelastuslaitoksen hälytysohje Porin hätäkeskukselle Olkiluodon voimalaitokseen liittyvässä säteilyvaaratilanteessa (turvaluokiteltu IV) Liite 2.2c Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen hälytysohje Olkiluodon voimalaitoseen liittyvänä säteilyonnettomuuden varalta (turvaluokiteltu IV) LIITE 3.1 Pelastustoiminnan johtaminen pelastusjohtajan päätös Liite 3.2.2a Pelastustoimen johtokeskuksen muistilista Liite 3.2.2b Pelastustoimen johtokeskuksen yhteydet ja varustus (turvaluokiteltu III) LIITE 3.3 Toimijoiden vastuut ja tehtäväjako säteilyonnettomuustilanteen varalta LIITE 4 Tilannekuva ja tilannekuvajärjestelmät LIITE 5.1 Säteilynvalvontaohje säteilyonnettomuuden varalta (turvaluokiteltu IV) Liite 6 SMa 774/2011 tiedottamisesta säteilyvaaratilanteessa Liite 6.1a Toimintaohje säteilyvaaran varalle - suomi (julkinen tiedote helmikuu 2014). Liite 6.1b Toimintaohje säteilyvaaran varalle - englanti (julkinen tiedote helmikuu 2014) Liite 6.2.1a Vaaratiedotelomake Liite 6.2.1b Tiedotemalleja (turvaluokiteltu IV) Liite 6.2.1c Vaaratiedoteopas (SM julkaisu 1/2013) Liite 6.3.1 Pelastustoiminnan johtokeskuksen tiedotusyksikön toimintaohje (Pelastusjohtajan johtamispäätöksen liite) Liite 6.3.3 Satakunnan kiinteät väestönhälyttimet (kartta) Liite 7a Säteilyturvakeskuksen ohje (VAL 1) Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen varhaisvaiheessa

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 5 (45) Liite 7b Säteilyturvakeskuksen ohje (VAL 2) Suojelutoimet säteilyvaaratilanteen jälkivaiheissa Liite 7.2.3.1 Hyvä tietää joditableteista (STUK:n artikkeli) Liite 8.1 Koulutussuunnitelma 2014 2017 0 ASIAKIRJAN JULKISUUS Tämän asiakirjan ja sen liitteiden osalta on voimassa, mitä Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 määrää. Lain tässä sovellettava osa koskee nimenomaisesti valtion viranomaisen asiakirjoja. Vaikka tämä asiakirja on kunnallisen viranomaisen laatima, se sisältää valtionviranomaisen ja muiden tahojen luottamuksellista tietoa, siksi lakia sovelletaan tähän asiakirjaan. Turvallisuusluokitus: (Lähde: Määräys tietoaineistojen turvallisuusluokittelusta ja salassa pidettävien tietoaineistojen käsittelystä sisäasiainhallinnossa. Versio 1.0. Helsinki: Sisäministeriön hallinnonalan tietoturvallisuuden ohjausryhmä, 2006., ks Ohje tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetun asetuksen täytäntöönpanosta VAHTI 2/2010) Tämä asiakirjan liitteet sisältävät seuraavasti luokiteltuja tietoja: III turvallisuusluokan tietoaineisto (Luottamuksellinen) sisältää salassa pidettävää tietoa, jonka paljastuminen vaarantaisi viranomaisten toimintaedellytyksiä, liike- tai ammattisalaisuuksia tai henkilötiedon suojaa. IV turvallisuusluokka tietoaineisto (viranomaiskäyttö tai käyttö rajoitettu). Turvallisuusluokkaan IV kirjattavalle tietoaineistolle on tyypillistä laaja käsittelytarve, korkea käytettävyys, soveltuvuus päivittäiseen työskentelyyn ja tiedon paljastumisen aiheuttama vähäinen vahinko salassa pidon perusteena olevalle asialle. Turvallisuusluokkaan IV luokitellun tietoaineiston käsittelyssä noudatetaan samoja periaatteita kuin turvallisuusluokan III tietoaineiston osalta. Tämä asiakirjan liitteet on merkittävä yllä olevan mukaisesti. Merkinnät ja luokitus käyvät ilmi myös sisällysluettelosta. Asiakirjaa ja sen liitteitä saadaan jaella vain niille viranomais- ja yhteistyötahoille, jotka osallistuvat tämän suunnitelman tarkoittamaan pelastustoimintaan, siihen liittyvään koulutukseen tai toiminnan ohjaamiseen ja valvontaan. Mahdolliset jakelun laajennukset päättää ja suorittaa Satakunnan pelastuslaitos. Asiakirjan vastaanottanut ja sitä hallussaan pitävä taho on vastuussa turvaluokituksen mukaisesti asiakirjan hallinnasta niin, että tiedon välittyminen asiattomille tahoille voidaan estää.

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 6 (45) Henkilöille, jotka eri viranomaisorganisaatioissa käsittelevät tätä asiakirjaa, sen osia tai liitteitä tulee antaa tieto asian luottamuksellisesta luonteesta. 1 JOHDANTO 1.1 Olkiluodon voimalaitoksen perustiedot Satakunnan pelastuslaitoksen toimialueella Eurajoen Olkiluodossa sijaitsee ydinvoimalaitos. Voimalaitokseen kuuluu kaksi toiminnassa olevaa kiehutusvesireaktorityyppistä ydinvoimalaitosyksikköä OL1 ja OL2. Laitosalueella sijaitsee myös muita ydinlaitoksia: käytetyn ydinpolttoaineen varasto (KPA), maanalainen voimalaitosjätteen varasto (VLJ) sekä keski ja matala-aktiivisten jätteiden varastot (KAJ ja MAJ). Lisäksi alueella on erilaisia varasto-, työpaja- ja toimistotiloja. Voimalaitosta operoi toimiluvanhaltija, Teollisuuden Voima Oyj. Kohteen osoite: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto 27160 EURAJOKI Henkilömäärä voimalaitoksella on yleensä n. 50-1500 riippuen vuorokauden ajasta ja viikonpäivästä. Vuosihuoltojen aikana loppukeväällä/alkukesällä alueella voi olla lisäksi n. 800..1200 henkilöä. Valmistumisvuosi OL1 1979, OL2 1982 Nettotuotto n. 840 MWe/laitos Olkiluotoon rakennetaan painevesityyppistä OL3-voimalaitosta OL1- ja OL2-laitosten välittömään läheisyyteen. Työmaan henkilömäärä vaihtelee työvaiheen, viikonpäivän ja vuorokauden ajan mukaan n. 40..2200. Rakennustöiden on arvioitu valmistuvan vuoden 2017aikana. 1.2 Perusteet Tällä asiakirjalla täytettävä suunnitteluvelvoite perustuu pelastuslain (379/2011) 48 :n 1) kohdan ja säteilylain (592/1991) 67 :n 2 momentin määräyksiin sekä sisäasiainministeriön asetukseen (406/2011) erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta ja asetukseen (774/2011) tiedottamisesta säteilyvaaratilanteessa. Suunnitelmassa käytetty nimikkeistö ja terminologia perustuu voimassa oleviin säädöksiin sekä muihin pelastustoimessa yleisessä käytössä oleviin käsitteisiin ja nimikkeisiin. Pelastustoimen johtoelimistä on käytetty pelastustoimen

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 7 (45) kumppanuusverkoston 2013 hyväksymän käsitteistön mukaisia nimikkeitä. Tämä suunnitelma on pelastustoimintaa johtavan pelastusviranomaisen johtamissuunnitelma, jota sovelletaan sellaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa, jotka aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa tarvetta suojelutoimin voimalaitosalueella tai sen ulkopuolella. Ulkoinen pelastussuunnitelma koskee väestön suojaamiseksi tarvittavia välittömiä toimenpiteitä ja muita kiireellisiä suojelutoimia. Suunnitelmaa voidaan soveltaa muussakin laajaalaisessa säteilyonnettomuudessa. Ydinvoimalaitosonnettomuus saattaa edellyttää terveysolojen, ympäristön ja elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaa ja muita sellaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on pienentää säteilyn haittavaikutuksia. Näiden toimenpiteiden suunnittelusta ja toimeenpanosta vastaavat asianomaiset viranomaiset, jotka suunnittelevat nämä toimet ja varautuvat niihin ennakolta sekä käynnistävät tarvittavat suojelutoimenpiteet samanaikaisesti pelastustoimenpiteiden kanssa. Tämän ulkoisen pelastussuunnitelman perusteella varautumisalueella olevat kunnat varautuvat tämän suunnitelman tarkoittamiin suojaamistoimiin ja kunnan muiden toimintojen jatkamiseen säteilyvaaratilanteessa. Varautumisalueen laajuus on esitetty jäljempänä kohdassa 1.3. Pelastustoimintaan liittyviä toimintoja kunnan alueella toteutetaan pelastustoiminnan johtajan määräysten mukaisesti käyttäen hyväksi kuntien häiriötilannesuunnitelmia ja poikkeusolojen suunnitelmia. Varautumisalueen kunnilla (Eurajoki, Luvia ja Rauma) on erityinen velvoite säteilyonnettomuuteen varautumiseen. Satakunnan pelastuslaitos, Porin hätäkeskus, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, muut aluehallintoviranomaiset ja keskushallintoviranomaiset suunnittelevat oman toimintansa säteilyonnettomuudessa. Satakunnan pelastuslaitoksen tulee saada tiedot keskus- ja aluehallintoviranomaisten suunnitelmista. Tämä ulkoinen pelastussuunnitelma sisältää kuvauksen toimintaorganisaatiosta, ilmoituksista, hälyttämisestä ja johtamisesta sekä suojelutoimista. Pelastussuunnitelmaa on kuitenkin pidettävä vain yleisenä johtamissuunnitelmana ja kussakin onnettomuustilanteessa tarvittavat toimenpiteet on harkittava tilanteen mukaan.

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 8 (45) 1.3 Suojavyöhyke ja varautumisalue Säteilyonnettomuuteen varautuville tahoille tämä suunnitelma on osa pelastustoimelle kuuluvaa eri toimialojen suunnitelmien yhteensovittamistehtävää. Kukin toimiala ottaa tässä suunnitelmassa esitetyt asiat huomioon omien suunnitelmiensa valmistelussa. Varautumisalueen kunnat tarkistavat varautumissuunnitelmansa yhteistyössä Satakunnan pelastuslaitoksen kanssa. Suunnitelman laadinnassa käytetyt ohjeet, viranomaisasiakirjat ja muut lähteet on kerrottu liitteessä 1.2. Internetistä saatavilla olevien asiakirjojen linkit ovat mukana luettelossa. Liite 1.2 Ohjeet, viranomaisasiakirjat ja muut lähteet (luettelo). Tämä suunnitelma koskee pelastustoimintaa ydinvoimalaitosonnettomuuden aiheuttaman säteilyvaaran varalta ensisijaisesti valtioneuvoston asetuksen 716/2013 2 :n tarkoittamalla suojavyöhykkeellä (n. 5 km voimalaitokselta) ja varautumisalueella (n. 20 km voimalaitoksesta), johon kuuluu: - Eurajoen ja Luvian kunnat - Rauman kaupunki lukuun ottamatta entisten Lapin ja Kodisjoen kuntien alueita kuitenkin entisen Lapin kunnan Murtamon kylä kuuluu varautumisalueeseen liitekartan mukaisesti. Liitteenä 1.3a on suojavyöhykkeen kartta ja liitteenä 1.3b varautumisalueen kartta. Varautumisalueen ulkopuolella toimitaan pelastustoiminnan johtajan päätösten ja muiden tilanteessa vaadittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi yleisten pelastussuunnitelmien mukaisesti. Varautumisaluetta käsitellään tarvittaessa kunta- tai kyläkohtaisesti. Kuntien ja kylien rajat asukaslukutietoineen ovat evakuointisuunnitelmassa. LIITE 1.3a Suojavyöhykekartta LIITE 1.3b Suojavyöhykkeen ja varautumisalueen kartta, sektorit LIITE 1.3c Lounais-Suomen kartta 2 ILMOITUKSET JA HÄLYTTÄMINEN 2.1 Valmiustilanteet ja niiden edellyttämät toimet

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 9 (45) Valmiustilanteet on jaettu tilanteen vakavuutta ja hallittavuutta kuvaaviin luokkiin valtioneuvoston asetuksen ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä 716/2013 2 :n mukaan seuraavasti: Varautumistilanne: ydinvoimalaitoksen turvallisuustaso halutaan varmistaa poikkeuksellisessa tilanteessa. Laitoshätätilanne: ydinvoimalaitoksen turvallisuus heikkenee tai uhkaa heiketä merkittävästi. Yleishätätilanne: on olemassa vaara sellaisista radioaktiivisten aineiden päästöistä, jotka saattavat edellyttää suojelutoimenpiteitä ydinvoimalaitoksen ympäristössä. Voimalaitoksen valmiuspäällikön tulee antaa ennuste päästön ajankohdasta ja voimakkuudesta sekä suositukset suojelutoimista niin pian kuin mahdollista. Säteilyturvakeskus ottaa vastuun suojelutoimia koskevien suositusten antamisesta heti kun sillä on riittävät tiedot tilanteesta ja riittävä valmius suositusten antamiseen. Viranomaisten tulee nostaa omaa valmiuttaan suojelutoimenpiteiden toteuttamiseen viimeistään silloin, kun ydinvoimalaitoksen valmiusorganisaatio ilmoittaa laitoksen olevan laitoshätätilanteessa. Viimeistään yleishätätilanteen tultua voimaan pelastustoiminnan johtaja määrää voimalaitosalueen ja 5 km:n suojavyöhykkeen evakuoinnista, jollei päästöennusteesta erityisesti muuta johdu (sisälle suojautuminen). Mikäli on perusteltu syy epäillä, että reaktori voi vaurioitua nopeasti tai että sitä yritetään vaurioittaa tahallisesti, suojavyöhykkeen välitön evakuointi tulee käynnistää riippumatta siitä, mikä on sen hetkinen laitoksen valmiustilanteen luokitus. Samanaikaisesti suojavyöhykkeen evakuoinnin kanssa on tarpeen käynnistää väestön sisälle suojautuminen sillä suunnalla suojavyöhykkeen ulkopuolista varautumisaluetta, jonne mahdollinen päästö sen tapahduttua kulkeutuisi. Sisälle suojautumisen yhteydessä olisi tarpeen ottaa myös jodiannos. Jodin käytöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö (ks. kohta 7.2.3). Mikäli jodiannoksia ei ole heti saatavilla, niitä ei pidä lähteä hakemaan, jottei altistuttaisi radioaktiivisuudelle. Satakunnan pelastuslaitoksen johdon tulee arvioida pelastustoimen organisaatiolta vaadittava valmius, aina kun se saa tiedon voimalaitoksen siirtymisestä johonkin valmiustilaluokkaan. Pelastuslaitos nostaa toimintavalmiuttaan tämän suunnitelman mukai-

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 10 (45) 2.2 Hätäilmoitus ja hälytykset sesti ja lisäksi arvionsa perusteella muutakin valmiuttaan (mm. tiedotustoiminta). Voimalaitoksen valmiusorganisaatio tekee valmiussuunnitelman mukaisesti hätäilmoituksen Porin hätäkeskukselle ja Säteilyturvakeskukselle tilanteista, joista voi aiheutua säteilyvaaraa ympäristön väestölle. Hätäilmoituksen tulee sisältää valmiustilanteen luokka. Porin hätäkeskus ottaa vastaan voimalaitoksen tekemän hätäilmoituksen valmiustilanteesta ja varmentaa sen oikeellisuuden pelastuslaitoksen antamien ohjeiden mukaan. Mahdollista akuuttia onnettomuutta (esim. tulipalo) koskevan hätäilmoituksen oikeellisuutta ei varmenneta, vaan tilanteen mukaiset hälytykset suoritetaan välittömästi hätäkeskuksen ohjeiden mukaan. Tarvittaessa varmennus tehdään näiden hälytysten jälkeen. Mikäli tämän suunnitelman tarkoittama tilanne alkaa sellaisen onnettomuus- tai muun vaaratilanteen yhteydessä, joka edellyttää välitöntä pelastusorganisaation toimintaa kohteessa, tekee voimayhtiö tai muu kohteessa oleva viipymättä hätäilmoituksen hätäkeskukseen, joka hälyttää onnettomuuden tai vaaratilanteen vaatiman vasteen viipymättä. Liite 2.2a Hälytyskaavio säteilyonnettomuuden varalta (turvaluokiteltu IV) Liite 2.2b Satakunnan pelastuslaitoksen hälytysohje Porin hätäkeskukselle Olkiluodon voimalaitokseen liittyvässä säteilyvaaratilanteessa (turvaluokiteltu IV) Liite 2.2c Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskuksen hälytysohje Olkiluodon voimalaitoseen liittyvänä säteilyonnettomuuden varalta (turvaluokiteltu IV) 3 JOHTAMINEN 3.1 Johtamisen perusteet Pelastustoiminnan johtaminen perustuu pelastuslain 34 :n. Lisäksi otetaan huomioon toimintavalmiusohjeistuksen

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 11 (45) ( Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, Sisäinen turvallisuus, sisäasiainministeriön julkaisuja 21/2012) periaatteet. Pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa tai jonka Suomen rajojen ulkopuolelta tuleva päästö ensimmäisenä saavuttaa, jollei toisin ole sovittu. Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa (pelastuslaki 379/2011 35 ). Pelastustoiminnan johtajan toimivalta ulottuu pelastuslain antamin valtuuksin valtion ja kuntien viranomaisiin ja laitoksiin, uhanalaisille alueille, joille pelastustoimintaa on tarpeen ulottaa, sekä muihinkin palokuntiin ja yksityisiin kansalaisiin. Sisäasiainministeriö vastaa yhteistoiminnassa muiden keskushallinnon viranomaisten kanssa valtakunnallisella tasolla tarvittavista toimenpiteistä. Lisäksi sisäasianministeriön pelastusviranomaisella on oikeus antaa pelastustoimintaa koskevia käskyjä ja määrätä pelastustoiminnan johtajasta ja hänen toimialueestaan (pelastuslaki 379/2011 36 ). Pelastustoiminnan johtaja huolehtii yhteydenpidosta voimalaitoksen valmiusorganisaatioon ja Säteilyturvakeskukseen sekä poliisiin Johtovastuun määräytyminen: Pelastustoiminnan johtamisesta säteilyonnettomuudessa vastaa Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusviranomainen. Lääkintätoimen johtamisesta kokonaisuutena vastaa Satakunnan sairaanhoitopiirin lääkintäkomentaja. Kuntien terveyskeskusten toiminnasta vastaa ko. terveyskeskuksen vastaava lääkäri. Ympäristöterveyden valvonnasta vastaa terveydensuojeluviranomainen. o Eurajoki ja Luvia kuuluvat Porin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen, tehtävää hoitaa Porin kaupungin ympäristöviraston terveysvalvontayksikkö o Raumalla tehtävä kuuluu kaupungin sosiaali- ja terveysviraston ympäristönvalvonnalle. Poliisilla on johtovastuu, mikäli tapahtuma on rikosperusteinen (ks. kohta 3.5)

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 12 (45) Johtovastuun siirtymisestä sovitaan lopettavan ja aloittavan johtajan kesken tilanteen sitä edellyttäessä. Johtovastuun siirrosta tulee viipymättä ilmoittaa kaikille toimintaan osallistuville organisaatioille ja tahoille. Satakunnan pelastuslaitos noudattaa pelastusjohtajan päätöstä pelastustoiminnan johtamisesta. Päätöksessä kuvataan pelastustoimen johtamisjärjestelyt Satakunnassa. LIITE 3.1 Pelastustoiminnan johtaminen pelastusjohtajan päätös PÄIVITETTÄVÄNÄ - KESKENERÄINEN 3.2 Pelastustoiminnan johtaminen ja johtoelimet 3.2.1 Pelastustoiminnan johtaja Pelastustoimintaa johtaa tilanteen alkuvaiheessa Satakunnan pelastuslaitoksen Ala-Satakunnan päivystysalueen päivystävä palomestari (RSA P32), tai muu tehtävään hälytetty Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusviranomainen. Johtovastuu säilyy päivystävällä palomestarilla kunnes ylempi pelastusviranomainen ottaa johtovastuun. Johtovastuun siirto tapahtuu pelastustoiminnan johtaminen -päätöksen mukaisesti. Satakunnan pelastuslaitoksen ylempiä pelastusviranomaisia ovat: - pelastusjohtaja - pelastuspäälliköt - aluepalopäälliköt 3.2.2 Pelastustoiminnan johtoelimet Pelastuslaitos perustaa pelastustoiminnan johtajan käskystä tarpeen mukaan johtoelimiä tukemaan pelastustoiminnan johtamista ja pitämään yhteyttä muihin toimintaan osallistuviin organisaatioihin ja toimijoihin. Päivystävä palomestari perustaa tilanteen niin vaatiessa onnettomuusalueelle pelastuskomppanian tai pelastusyhtymän esikunnan (PelKE/PelYE). Ylempi pelastusviranomainen perustaa pelastustoiminnan johtokeskuksen (Pel-JoKe), jossa pelastustoiminnan johtajan apuna toimii esikunta, joka kootaan pelastuslaitoksen henkilöstöstä. Työrauha- ja turvallisuussyistä Pel-JoKe:n sijaintia ei yleensä julkisteta. Yleisö saa yhteyden pelastustoiminnan johtoon pelastuslaitoksen normaalien yhteyskäytäntöjen mukaisesti.

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 13 (45) Tarvittaessa tiedonvälitystä ja kysymyksiin vastaamista varten perustetaan palvelunumero, joko itse tai yhteistyössä muiden tarpeellisten tahojen kanssa tai sovitaan palvelun hoitamisesta keskushallinnon toimesta. Palvelunumero ilmoitetaan yleisölle palvelun käynnistyessä. Pel-JoKe:n toimii pelastustoiminnan johtaminen - pelastusjohtajan päätöksen mukaisesti. Organisaatio ja tehtävät kuvataan päätösasiakirjan liitteissä, jotka ovat tämän suunnitelman liitteen 3.1 yhteydessä. Toimenpideluettelot on esitetty suunnitelman liitteessä 3.4.2a. Erityisiä ohjeita annetaan johtamispäätöksen liitteissä. Pelastuslaitos ylläpitää tarvittavia tiloja ja viestiyhteyksiä ym. tarvittavia valmiuksia johtokeskustoiminnan käynnistämiseksi tarvittaessa viivytyksettä. Tiedot viestiyhteyksistä eivät ole julkisia. Viranomaisten välisen yhteistoiminnan tehostamiseksi pelastustoiminnan johtaja kutsuu tarvittaessa koolle pelastustoimen johtoryhmän, johon kuuluu toimintaan osallistuvien viranomaisten sekä kohteen edustajia ja asiantuntijoita. Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on tehdä esityksiä oman toimialansa asioista pelastustoiminnan johtajan päätöksen tukemiseksi sekä johtaa omia toimialueitaan tai toimia yhteyshenkilönä päätöksen tekevän viranomaisen ja pelastustoimen johtajan välillä. Heidän tehtävänään on myös välittää Pel-JoKe:n ylläpitämää tilannekuvaa omille organisaatioilleen sekä saattaa oman toimialansa tilannekuva pelastustoiminnan johtajan tietoon. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan ollessa estyneenä hänen sijaisenaan toimii muu ylempi pelastusviranomainen virka-asema ja ikäjärjestyksen mukaisesti. Pel-JoKe:n johtoryhmän kokoonpano: - Pelastustoimi Satakunnan pelastuslaitoksen edustaja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen edustaja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen edustaja - Poliisitoimi Lounais-Suomen poliisilaitoksen edustaja - Terveystoimi Satakunnan sairaanhoitopiirin ensihoidon ylilääkäri tai hänen nimeämänsä henkilö - Sosiaalitoimi

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 14 (45) Virka-aikana sosiaalitoimen asioita johdetaan kuntien johtokeskuksista Virka-ajan ulkopuolella: Satakunnan sosiaalipäivystyksen edustaja kutsutaan johtoryhmään - Terveydensuojelu Porin kaupungin ympäristöviraston terveydenvalvontayksikön edustaja - Tiedotustoiminta Pelastustoiminnan johtajan nimeämä tiedotuspäällikkö (pelastuslaitoksen päällystöviranhaltija) - Puolustusvoimat Puolustusvoimien yhteysupseeri - Länsi-Suomen merivartiosto Rajavartiolaitoksen yhteysupseeri - Liikennevirasto Liikenneviraston yhteyshenkilö - Asiantuntijat: Olkiluodon voimalaitoksen yhdyshenkilö Säteilyturvakeskuksen edustaja Johtoryhmään nimettyjen henkilöiden varahenkilöinä toimivat kullakin toimialalla ne henkilöt, jotka muutenkin toimivat ko. henkilön sijaisina. Toimialakohtaisista poikkeuksista päätetään ko. toimialalla. Johtoryhmän jäsenet ja heidän varahenkilönsä päivittävät yhteystietonsa Satakunnan pelastuslaitoksen tilannekeskukselle viipymättä tietojen muuttuessa ja vähintään kerran vuodessa, vaikkei muutoksia olisikaan tullut. Liite 3.2.2a Pelastustoimen johtokeskuksen muistilista Liite 3.2.2b Pelastustoimen johtokeskuksen yhteyteystiedot TURVALUOKITELTU IV 3.3 Viranomaisten tehtävät pelastustoiminnassa Vakavassa laajaa aluetta koskevassa säteilyvaaratilanteessa tarvitaan toimia useimmilta hallinnon aloilta ja kaikilla hallintotasoilla. Toiminnassa on mukana myös yrityksiä ja järjestöjä.

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 15 (45) Säteilyvaaratilanteen aiheuttamia haittoja torjutaan tai vähennetään kunkin viranomaisen omilla toimilla yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Velvoite toimintaan ja siihen varautumiseen perustuu eri viranomaisten toimivaltuuksia määrittelevään lainsäädäntöön. Jokaisella viranomaisella tulee olla oma yksityiskohtainen operatiivisen toiminnan suunnitelmansa. Varautuminen laaja-alaiseen säteilyvaaratilanteeseen voidaan jakaa karkeasti varhaisvaiheen välittömien toimien ja jälkivaiheen toimien hallitsemiseen. Välittömissä toimissa päävastuu on pelastusviranomaisella. Jälkivaiheessa, siirryttäessä pelastustoiminnasta elinympäristön turvallisuuden varmentamiseen liittyviin toimiin, päävastuu on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla. Säteilyturvakeskus arvioi säteilyvaaratilanteen turvallisuusmerkitystä ja antaa suojelutoimia koskevia suosituksia toimivaltaisille viranomaisille. Kunnille suositusten perusteella tehdyt päätökset välittyvät ohjaavien hallinnonalojen kautta muun tuen ja ohjauksen yhteydessä. Eri hallinnonaloilla päätökset suojelutoimista tehdään hallinnon eri tasoilla. Esimerkiksi koko vaara-aluetta koskevista väestön suojaamistoimista päättää pelastustoiminnan johtaja. Joditablettien ottamisesta päätetään ministeriötasolla sosiaali- ja terveysministeriössä ja elintarvikkeiden turvallisuutta koskevista toimista päättää Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Talousveden ja muun elinympäristön turvallisuuteen liittyviä toimia ohjaa ja tarvittaessa päätöksiä antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tai aluehallintovirastot sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Valtioneuvoston tasolla toimivaltainen ministeriö johtaa toimintaa ja tarpeen mukaan ministeriöiden yhteistoimintaa. Aluehallinnon tasolla aluehallintovirasto (AVI) kokoaa tarvittaessa alueensa tilannekuvan ja sovittaa yhteen alueellista toimintaa. Tehtäväjako, toimivaltuudet ja vastuu on määritelty sisäasiainministeriön johdolla kootussa oppaassa Säteilyvaaratilanteet toimijoiden vastuut ja tehtävät (SM:n julkaisuja 38/2012). Oppaan mukainen vastuu- ja tehtäväjako on esitetty liitteessä 3.3. LIITE 3.3 Toimijoiden vastuut ja tehtäväjako säteilyonnettomuustilanteen varalta 3.4 Johtovastuun vaihtuminen

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 16 (45) 3.5 Johtaminen voimalaitosalueella Säteilyonnettomuuteen liittyvä yleisjohtajan johtovastuu voi vaihtua kahdella perusteella: - Johtovastuussa olevan viranomaistahon ylempi toimivaltainen viranomaisporras ottaa johtovastuun itselleen tai siirtää sen toiselle saman tahon viranomaiselle. (Esim. sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusviranomainen voi ottaa johtovastuun itselleen tai määrätä sen muulle pelastusviranomaiselle.) - Onnettomuustilanteeseen liittyvä viranomaistoiminta tulee vaiheeseen, jossa säädösperustaisesti alkaa muun kuin yleisjohtajana sillä hetkellä toimivan viranomaisen johtovastuu. (Esim. rikosperustaisen tilanteen (ks. kohta 3.6) akuutti poliisitoiminta on päättynyt ja yleisjohto siirtyy pelastusviranomaiselle TAI säteilyonnettomuuden jälkivaiheessa pelastusviranomainen toteaa varsinaisen pelastustoiminnan päättyneeksi ja siirtää johtovastuun STM:n hallinnonalalle.) Johtovastuun vaihtumisesta on aina ilmoitettava selvästi kaikille toiminnassa mukana oleville tahoille. Kun vaihto on tapahtunut, siitä ilmoittaa välittömästi johtovastuun ottanut viranomainen. Johtovastuun vaihtuminen tulee kirjata tilanteenseurantajärjestelmiin ja toimintapäiväkirjoihin. Valtioneuvoston asetuksen ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (716/2013) mukaisesti ydinvoimalaitoksen toimiluvan haltijan on viipymättä käynnistettävä valmiussuunnitelman mukaiset toimet tilanteen hallitsemiseksi ja säteilyaltistuksen estämiseksi tai rajoittamiseksi. Ydinvoimalaitoksen valmiussuunnitelman mukainen valmiuspäällikkö käynnistää ja johtaa voimalaitoksen valmiusorganisaation toimintaa valmiustilanteessa. Luvanhaltijan on toimitettava pelastustoiminnan johtajalle, alueen pelastuslaitokselle ja Säteilyturvakeskukselle ajantasaista tilannekuvaa tapahtumasta sekä merkittävät ydinvoimalaitosta koskevat päätökset ja niiden perusteet valmiustilanteen aikana. Ydinvoimalaitoksen valmiuspäällikkö antaa väestön suojelutoimenpiteitä koskevia suosituksia pelastustoiminnan johtajalle, kunnes Säteilyturvakeskus ottaa vastuun kyseisten suositusten antamisesta. Ydinvoimalaitoksen valmiuspäällikön on huolehdittava siitä, että pelastustoiminnan johtajan avuksi asetetaan ydintekniikkaan ja säteilysuojeluun perehtynyttä henkilöstöä. Ydinturvallisuuteen ja säteilysuojeluun liittyvien asioiden johtaminen ydinvoimalaitoksella kuuluu voimalaitoksen valmiuspäällikölle (luvanhaltijalle). Voimalaitosalueella toimittaessa tulee huolehtia yhteistoiminnasta viranomaisten ja voimalaitoksen valmiusorganisaation kesken. Tämä hoidetaan edellä mainittujen pelastustoiminnan johtajan käyttöön asetettujen voimalaitoksen yhteyshenkilöiden kautta.

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 17 (45) 3.6 Poliisin johtovastuu rikosperusteissa tilanteessa Olkiluodon ydinvoimalaitoksella tapahtuvissa rikosperusteisissa tilanteissa johtovastuu on poliisilla. Mikäli ei tiedetä onko kyseessä rikos, se viranomainen, joka on aloittanut toiminnan johtamisen (tai muu toimija, luvanhaltija) vastaa siitä niin kauan, kun on selvinnyt mille viranomaiselle johtovastuu kuuluu. Mikäli säteilyonnettomuus tai sen uhkatilanne alkaa poliisijohtoisena tapahtumana, hoidetaan pelastustoimintaa poliisin yleisjohdon alaisuudessa tässä suunnitelmassa kuvattujen pelastustoiminnan johtoelinten ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Rikollisen toiminnan tai sen uhan liittyessä häiriötilanteeseen tai muuhun tilanteeseen, on johtovastuu poliisilla niin kauan kuin rikollisella toiminnalla vaarannetaan tai uhataan vaarantaa henkeä tai terveyttä tai aiheutetaan tai uhataan aiheuttaa omaisuusvahinkoja. Johtosuhteita voidaan vaihtaa vasta sen jälkeen kun on saatu varmuus siitä, että väkivallan käytön uhka on poistunut ja yleisjohtovastuun siirtämisestä tulee aina sopia erikseen. Viranomaisten on annettava poliisilain 872/2011 9 luvun 2 :n mukaan poliisille kuuluvan tehtävän suorittamiseksi sellaista tarpeellista virka-apua, jonka antamiseen asianomainen viranomainen on toimivaltainen. Pelastusviranomaisten kohdalla tämä tarkoittaa tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin ryhtymistä ja yhteyshenkilön lähettämistä poliisin tilanne- tai kenttä sekä yleisjohtopaikkoihin. Satakunnan pelastuslaitos lähettää rikosperusteisessa tilanteessa poliisin tilanne- / kenttäjohtamispaikkaan ensisijaisesti päivystävän palomestarin. Poliisi yleisjohtopaikkaan pelastuslaitos lähettää ensisijaisesti ylemmän pelastusviranomaisen. Mikäli tilanne ydinvoimalaitoksella tai pelastustoimen muu tehtävätilanne niin vaatii, voidaan poliisin johtamispaikkoihin lähettää muukin pelastusviranomainen. Tilanne- / kenttäjohtopaikan kyseessä ollessa tästä päättää tehtävään ensisijaisesti hälytetty päivystävä palomestari ja yleisjohtopaikan kohdalla ylempi pelastusviranomainen. 4. TILANNEKUVA Tässä luvussa on kuvattu neljän keskeisen toimijan tilannekuvan sisältöä ja välittämistä. Laajemmin tilannekuvan ylläpito ja välittäminen eri hallinnonaloilla ja tasoilla on kuvattu ohjeessa Säteily-

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 18 (45) vaaratilanteet - toimijoiden vastuut ja tehtävät, Sisäasiainministeriön julkaisu 38/2012. Tilannekuvan ylläpitoon ja jakamiseen käytettävät järjestelmät säteilyonnettomuustilanteessa ovat toistaiseksi hajanaiset, eikä yhteistä, laajaa tilannekuvaa voida vielä luoda muuten kuin yhdistelemällä eri lähteistä (tilannekuvista) saatavissa olevia tietoja kunkin tahon omilla johtopaikoilla. Nykyisestä tilannekuvan muodostumisesta piirretty esitys on liitteenä 4. LIITE 4 Tilannekuva ja tilannekuvajärjestelmät 4.1 Olkiluodon voimalaitoksen tilannekuva Voimalaitoksen tilannekuva muodostetaan laitoksen valmiusorganisaation toimesta ja se koostuu kolmesta osasta: 1. Valmiuskeskuksen tilannekuvasta, johon kuuluu: - laitostiedot /-parametrit - valmiustilanneluokka ja sen muutokset - tärkeimmät päätökset - tärkeimmät tapahtumat laitoksella, laitosalueella ja ympäristössä - tilanne mahdollisten päästöjen osalta o arvio päästöreitistä o päästön arvioitu alkamisaika ja kesto sekä näihin vaikuttavat o tekijät o arvioitu päästömäärä (nuklidikohtaisesti, mikäli o mahdollista) ja päästön vaikutusalue o arvioidut ympäristön säteilyannokset - toimenpidesuositukset väestön suojaamiseksi (kunnes STUK ottaa suositusvastuun) - yhteydenpito STUK:n ja pelastustoiminnan johtoon - tukiryhmälle annetut tehtävät 2. Tukiryhmän tilannetaulu (luodaan tilannekuvan perusteella): - tärkeimmät tapahtumat - tärkeimmät päätökset - tärkeimpien parametrien kehitys ja - turvallisuusjärjestelmien käyttötila - päästöarviot - INES-luokitusarvio 3. Viranomaisille jaettava tilannekuva - yleisselvitykset / tilanneyhteenveto

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 19 (45) o laitostilannekuva o tärkeimmät päätökset o korjaustoiminnan eteneminen o työntekijöiden säteilysuojelu Viranomaisille jaetaan tilannekuvaa osana valmiuspäällikön tilannepäiväkirjaa. Säteilyturvakeskus saa lisäksi laitos- ja parametritietoja suoraan voimalaitoksen ohjausjärjestelmistä. Voimalaitoksen valmiusorganisaatio seuraa niin voimalaitoksen kuin kokonaistilanteen tilannekuvaa hyödyntäen mm. seuraavia järjestelmiä: voimalaitoksen tilannekirjaus, Finri, USVA ja oma media seuranta. Lisäksi toimiluvanhaltija (=voimayhtiö) ylläpitää tiedotuksellista tilannekuvaa sisäiseen käyttöön. Voimalaitoksen valmiustoimintaan liittyviä käsitteitä: Valmiusorganisaatio Valmiustilanteen aikaista toimintaa varten luvanhaltijalla on oltava johtamisjärjestelyt ja organisaatio. Valmiustilanteissa toimintaa toteuttavan henkilöstön tehtävät on määriteltävä etukäteen (VnA 716/2013 6 ). Valmiuspäällikkö Johtaa voimalaitoksen valmiusorganisaatiota. Voimalaitoksen asiantuntija On voimalaitoksen henkilökuntaan kuuluva henkilö, joka siirtyy valmiustilanteissa Pel-JoKe:en yhdyshenkilöksi pelastustoiminnan johtajan ja voimalaitoksen valmiusorganisaation välille. 4.2 Säteilyturvakeskuksen tilannekuva STUK muodostaa omaa tarvettaan varten tilannekuvan mm. saamistaan voimalaitoksen parametritiedoista, Ilmatieteen laitoksen säädatasta, leviämismalli ja annoslaskelmatiedoista sekä ulkoisen säteilynvalvontaverkon antamista tiedoista. Lisäksi tilannekuvaan liittyvää tietoa saadaan eri yhteyksien avulla voimalaitokselta ja toimintaan osallistuvilta viranomaisilta. STUK:n sisäinen tilannekuva sisältää: laitostilannetta koskevat tiedot ja STUKin arviot laitostilanteen hallinnasta ja kehittymisestä säteilytilannetta ja sen turvallisuusmerkitystä koskevat tiedot ja arviot

ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA SÄTEILYONNETTOMUUDEN VARALTA 20 (45) tiedot STUKin antamista suojelutoimia koskevista suosituksista ja muista neuvoista tiedot kotimaisille ja ulkomaisille viranomaisille lähetetyistä tiedonannoista ja STUKin tiedottamisesta (Finri) tiedot siitä, mitä suojelutoimia toimivaltaiset viranomaiset ovat päättäneet toteuttaa, milloin ja miten niistä on tiedotettu ja mikä on suojelutoimien toteutusaste, mikäli ne on ilmoitettu STUK:lle. STUK välittää tilannekuvaa yhteistyötahoille suojatuilla verkkosivuillaan (Finri), VIRVE -puheryhmässä, STUKin yhdyshenkilöiden välityksellä ja normaalein puhelinyhteyksin. Finrissä STUK välittää tietoa säteilytilanteesta, sen turvallisuusmerkityksestä ja suosituksia tilanteessa tarvittavista suojelutoimista. Finrissä on suomen- ja englanninkieliset sivut. Ruotsiksi julkaistava aineisto, esimerkiksi lehdistötiedotteet, tallennetaan suomenkielisille sivuille. VIRVE puheryhmää käytetään nopeaan suositusten välittämiseen pelastustoiminnan johtajalle sekä tilannekuvan yhtenäisyyden varmistamiseen STUKin, pelastustoiminnan johdon, voimalaitoksen ja poliisin kesken. Muihin suojelutoimista päättäviin tahoihin (esim. STM ja Evira) normaalit puhelinyhteydet varmistavat yhtenäistä tilannekuvaa. STUKin yhdyshenkilöt varmistavat tiedonvälitystä ja yhtenäistä tilannekuvaa PEL-JOKEssa ja sisäasiainministeriössä. STUKin tilannekuvaan liittyviä käsitteitä: Finri Finri (Finnish Emergency Response Information eli Säteilyturvakeskuksen tilannetiedot poikkeavista tapahtumista) on Säteilyturvakeskuksen suojattu verkkosivusto, jolla se säteilyvaaratilanteessa välittää tietoa yhteistyötahoille. USVA USVA (Ulkoisen Säteilyn VAlvonta) on STUKin hallinnoima säteilyvalvontaan osallistuvien viranomaisten käyttämä säteilymittaustietojen hallintajärjestelmä. VIRVE-puheryhmä VIRVE-puheryhmä viittaa viranomaisverkon tarkoitusta varten perustettuun puheryhmään, jota käytetään nopeaan tiedon välittämiseen ja tilannekuvan yhtenäisyyden varmistamiseen STUKin, pelastustoiminnan johdon ja voimalaitoksen kesken. SM:n johto ja poliisi kuuntelevat puheryhmän liikennettä. 4.3 Pelastustoimen tilannekuva