Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Transkriptio

1 Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

2 Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu

3 Käsitteistä Varautuminen: valmistautuminen hätä- ja kriisitilanteisiin (normaali- ja poikkeusoloissa) Valmius: suunnittelun tuloksena saavutettu tila Väestönsuojelu: Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjassa tarkemmin määriteltyjen humanitääristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksilta Valmius- ja varautuminen: Kyky reagoida hätätilanteisiin sekä sen toiminnan, henkilöstön, kaluston ja muiden toimintaedellytysten ennakkosuunnittelu, koulutus, harjoittelu, hankinnat ja varaaminen sekä normaali- että poikkeusoloissa.

4 Mikä turvataan? (kohde) VARAUTUMINEN Mihin varaudutaan? (uhkat) Miten varaudutaan? (keinot, toiminta) Tavoite: Organisaation avaintehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen kaikissa tilanteissa. Eräänlainen palvelusuunnitelma. Ei väestönsuojelusuunnitelma!

5 Viranomaisten varautuminen Valtio Kunnat Verkostot Omatoiminen varautuminen Yritykset Onko enää näin??? Ihmiset Liikelaitokset..ulkoistaminen, alihankintaketjut, sopimushankinta jne. Nykyään varautumisen verkosto! KOKONAISUUS!!! Yhteisöt

6 Sisäasianministeriön tiedote Parempi varautuminen myrskyihin edellyttää toimia usealla tasolla Laaja-alaisten tilanteiden hoitaminen vaatii usean viranomaisen ja yksityisen sektorin toimijoiden osaamista ja harjoiteltua yhteistyötä. Yhteistyötä tulee kehittää edelleen, ministeri Räsänen painottaa.

7 Omatoiminen varautuminen Pelastuslaki 379/ Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia

8 Miksi kuntatoimijat varautuvat? Kuntalaki 365 / , Kunnan tehtävät Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kuntalaki 365 / , Kuntien itsehallinto Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Valmiuslaki 1552 / luku 12, Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

9 Varautumisen tasot ja verkosto

10 YETTS:n ja YTS:n Uhkamallit Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat Laiton maahantulo ja turvallisuutta vaarantavat väestöliikkeet Väestön ravitsemukseen ja terveyteen kohdistuvat uhkat Ympäristöuhkat Taloudelliset uhkat Järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi Suuronnettomuus Kansainvälinen jännitystila Suomen alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus ja sodan uhka Aseellinen hyökkäys ja sota Sodan jälkitila Sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen Väestön terveyden ja toimeentuloturvan vakava häiriintyminen Taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ympäristöuhkat Terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus Väestöliikkeisiin liittyvät uhkat Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö Yhteiskunnan Elintärkeiden Toimintojen Turvaamisen Strategia (2003 ja 2006) Yhteiskunnan TurvallisuusStrategia (2010) Voimahuollon vakavat häiriöt Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt Kuljetuslogistiikan vakavat häiriöt Yhdyskuntatekniikan vakavat häiriöt Elintarvikehuollon vakavat häiriöt Rahoitus- ja maksujärjestelmien vakavat häiriöt Julkisen talouden rahoituksen saatavuuden häiriintyminen Väestön terveyden ja hyvinvoinnin vakavat häiriöt Suuronnettomuudet, luonnon ääri ilmiöt ja ympäristöuhkat Terrorismi sekä yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus Rajaturvallisuuden vakavat häiriöt Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Sotilaallisen voiman käyttö

11 Varautumisen toiminnallinen tavoite A. B. C. D. E. Toimintaoptimi Reagoivasta organisaatiosta ennakoivaan A. Kriisi ennakoidaan, sen toteutuminen estetään tai vaikutuksia pienennetään oleellisesti ja siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. B. Kriisi ennakoidaan, sen mahdollisia vaikutuksia hallitaan tarvittaessa ja siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. C. Kriisi ennakoidaan, sen vaikutuksia ei kyetä hallitsemaan mutta siihen varaudutaan tarkoituksenmukaisesti. D. Kriisiä ei ole ennakoitu, toteutuessa sen vaikutuksia kyetään kuitenkaan hallitsemaan mutta siihen ei ole ennakolta varauduttu. E. Kriisiä ei ole ennakoitu, toteutuessa sen vaikutuksia ei kyetä hallitsemaan, eikä näihin vaikutuksiin ole varauduttu.

12 Varautumisen suojaustavoite Suojausoptimi

13 Varautumisen kustannustehokkuustavoite Panostus kriisiin ennalta A. Kokonaiskustannus Kustannusoptimi B. Kokonaiskustannus C. Kokonaiskustannus Toiminta Kriisin kustannus

14 Kriisit suurentavat pienten heikkouksien merkittävyyttä!

15 Varautumisprosessi

16 Varautumisprosessi avattuna

17 Valmiuden nostaminen ja johtaminen eri turvallisuustilanteissa Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

18 Valmiusasteet Valmius voidaan jakaa kolmeen luokkaan: 1. perusvalmius 2. tehostettu valmius 3. täysvalmius

19 Perusvalmius Valmius jota ylläpidetään normaalioloissa. ^ Tavanomaiset onnettomuus- ja vaaratilanteet hoidetaan perusvalmiudessa. ^ Perusvalmius luodaan ja ylläpidetään normaalioloissa. Siihen kuuluu, että uhkien mukaiset valmiussuunnitelmat on laadittu, tehtäviin on varattu ja koulutettu henkilöstö, asianmukaiset toimitilat ovat olemassa sekä tarvittava materiaali ja välineet on hankittu. Tavoite: Poikkeamien estäminen ^ Varautumisen ja väestönsuojelusanaston mukaan Valmiussuunnittelu pelastuslaitoksissa ohje (SM 2007)

20 Tehostettu valmius Valmius, jota on nostettu perusvalmiudesta. ^ Tehostettuun valmiuteen siirtymistä edellyttävät usein erilaiset suuronnettomuudet, joissa hoitoa ja hoivaa tarvitsevien henkilöiden määrä on tavanomaista suurempi eikä tilanne ole hallittavissa perusvalmiuden organisaatiolla.^ Tehostetussa valmiudessa kohotetaan valmiutta hallita uhkaava onnettomuus- ja vaaratilanne. Tavoite: Poikkeamien normalisointi, ajan voittaminen ^ Varautumisen ja väestönsuojelusanaston mukaan Valmiussuunnittelu pelastuslaitoksissa ohje (SM 2007)

21 Täysvalmius Valmius, jossa voidaan ottaa käyttöön kaikki mahdolliset lisäresurssit ja voimavarat. ^ Täysvalmiutta voidaan tarvita suuronnettomuuksissa tai poikkeusoloissa. ^ Täysvalmiuden saavuttaminen edellyttää usein valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottoa. ^ Täysvalmiudessa otetaan kaikki suunnitellut resurssit käyttöön. Tavoite: Toimintakyvyn varmistaminen ^ Varautumisen ja väestönsuojelusanaston mukaan Valmiussuunnittelu pelastuslaitoksissa ohje (SM 2007)

22 Toiminta eri tilanteissa PERUS -päivittäiset onnettomuudet -P2 / P3 ja P4 -normaalivuorot -sopimuspalokunnat -päivähenkilökunta -huoltotoiminta 8-16 TILANNEKESKUS TEHOSTETTU -suuronnettomuus -P2 / P3 ja P4 -johtokeskus (keskuspaloasema) -normaalivuorot -vapaavuorohälytys -muut pelastuslaitokset -sopimuspalokunnat varikkovalmiudessa -päivähenkilökunnan käyttö -virka-apu -vapaaehtoiset (SPR yms.) -toiminta-, johtamis- ja huoltovalmius -> paikalla -> kotipäivystyksessä -muonitus yms. huolto Tulee olla valmius! TÄYS(valmiuslaki voimassa) -poikkeusolo tai sen uhka -P1, P2 / P3 ja P4 -johtokeskus (kpa / Kannusilta) -vuorojen tihentäminen -muut pelastuslaitokset -sopimuspalokuntien täysvalmius -päivähenkilökunnan työajan muutokset -virka-apu -väestönsuojelujärjestelmän valmiuden tehostaminen -vapaaehtoiset (SPR yms.) -huoltovalmius -materiaalivarastot -muonitus yms. huolto Pääkohdat suunniteltu

23 Johtaminen yhteistoimintatilanteessa Pelastuslaki 379 / Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Yleisjohtaja vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Eri toimialojen yksiköt toimivat oman johtonsa alaisuudessa siten, että niiden toimenpiteet kokonaisuudessaan edistävät onnettomuuden tai tilanteen seurausten tehokasta torjuntaa. Tilanteen yleisjohtaja voi muodostaa avukseen viranomaisten, laitosten ja toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten yksiköiden edustajista koostuvan johtoryhmän ja kutsua asiantuntijoita avukseen.

24 Yhteistyö pelastustoiminnassa Pelastuslaki 379 / Valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin 47 :ssä säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. 5) sosiaali- ja terveysviranomaiset ja hallinnonalan laitokset vastaavat niitä koskevissa säädöksissä määrätyn työnjaon mukaisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä sekä psykososiaalisen tuen palveluista ja onnettomuuden johdosta hätään joutuneiden huollosta ja majoituksesta;

25 Kiitos mielenkiinnosta! Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö / Palopäällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yhteystiedot: Sähköposti: jaakko.pekki@espoo.fi Puhelin: LinkedIn: Jaakko Pekki Kysyttävää ja keskustelua?