ESITYS LAPIN PELASTUSLAITOKSEN PELASTUSTOIMINNANJOHTAMISEN KEHITTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 ESITYS LAPIN PELASTUSLAITOKSEN PELASTUSTOIMINNANJOHTAMISEN KEHITTÄMISESTÄ

2 Sisällys Johdanto... 3 Yhden päivystävän palomestarin malli... 4 Työryhmän esitys Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän uudistamisesta... 6 Yhteenveto... 8

3 Johdanto Työryhmä sai vt. pelastusjohtajalta tehtäväkseen selvittää yhden aktiivityössä olevan palomestarin ja yhden varalla olevan palomestarin johtamismallin toimivuus Lapin pelastuslaitoksella. Tämän selvityksen lisäksi on vuonna 2017 tehty selvitys kahdesta aktiivityössä olevasta palomestarista, niiden hyödyistä ja haitoista sekä arvio kustannusvaikutuksista. Reunaehdot olivat samat kuin vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä. Vuoden 2017 selvitys oli pohjana uudelle selvitystyölle. Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmän uudistamisen suunnittelun lähtötavoite on, että Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 2011/407 6 ja 7 määritellyt vaatimukset. Selvityksen lisäksi on tehty vertailu yhden aktiivityössä olevan palomestarin eduista ja haitoista verrattuna kahden aktiivistyössä olevan palomestarin malliin. Sisäministeriön ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ehdotus pelastustoiminnan johtamisen suunnitteluperusteiden kehittämiselle ottaa kantaa pelastustoimen johtamisen tulevaisuuden näkymiin. Ehdotuksen mukaan tilannekeskuksia perustettaisiin valtakunnallisesti viidelle eri paikkakunnalle. Tilannekeskusten tulevaisuus on kuitenkin yhä avoinna, joten niiden tilanteeseen ei voida tässä vaiheessa ottaa sen suurempaa kantaa. On kuitenkin hyvä huomioida kumppanuusverkoston esitys ja miettiä tilannekeskusten sijaintia/tarpeellisuutta.

4 Yhden päivystävän palomestarin malli Vuonna 2017 tehdyn selvityksen perusteella Lapin pelastuslaitoksen alueella on vuodessa noin pelastustoimen hälytystehtävää, joka tarkoittaa noin 12 hälytystehtävää päivässä. Näistä tehtävistä noin 270 on joukkue- tai komppaniatason tehtäviä (vuodessa 0,7 tehtävää per päivä / 4,9 tehtävää per viikko). Joukkue ja komppaniatason tehtävien lisäksi palomestarille tulee tiedoksi myös pienemmät tehtävät. Vuonna 2017 tehdyn arvion perusteella vähintään pelastusjoukkueen tasoisten tehtävän hoitaminen kestää keskimäärin 5,5 h. Tehtäviin kuuluu johtaminen, pelastustoiminta, tiedottaminen sekä huolto- ja raportointitehtävät (ka 3,5 h / keskisuuri tehtävä (Pronto + huolto + raportointi + tiedottaminen, yhteensä arviolta noin 5,5 h / keskisuuri tehtävä). Aktiivityössä olevan palomestarin tehtävänä on toimia pelastustoiminnanjohtajana, ylläpitää tilannekuvaa sekä hoitaa viranomaisyhteistyötä koko maakunnan alueella. Palomestari vastaa lisäksi välittömästä väestön varoittamisesta, onnettomuustiedottamisesta, vaaratiedotteiden laatimisesta, valmiussiirroista, virka-apu pyyntöjen laatimisesta, muiden yhteistyötahojen johtoryhmien informoimisesta sekä ulkopuolisten resurssien järjestämisestä. Edellä mainitut perusteet huomioiden työryhmä näkee, että yksi alueellinen aktiivityössä oleva päivystävä palomestari P30 ei pysty osallistumaan pelastustoiminnan johtamiseen johtokeskuksen ulkopuolella, koska tällöin johtokeskus jää miehittämättä ja tilannekuva Lapin pelastuslaitoksen alueelta jää ylläpitämättä. Tällöin myös muiden pelastustehtävien tukeminen pelastuslaitoksen alueella jää vajavaiseksi. Tästä syystä P30 järjestelmä pitäisi rakentaa nykyisen varallaolojärjestelmän lisäksi. Työaika Tehtävämäärien perusteella yhden palomestarin mallissa töitä tehtäisiin kahdessa vuorossa, joka edellyttäisi 8 viran sitomista pelkästään P30-toimintaan. Hyödyt Lapin pelastuslaitokselle tulee johtokeskusvalmius, joka on miehitetty 24/7. Lapin pelastuslaitoksen johtokeskus on näin ollen enemmänkin tilannekeskukseen verrattava, kuin johtokeskus. Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmä täyttäisin valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 2011/407 6 ja 7 vaatimukset. Haitat - Tehtävämäärien perusteella P30 mestarille ei pysty määrittämään muita vastuualueita.

5 - Nykyisestä organisaatiosta ei voi irrottaa 8 päällystöviranhaltijaa ilman merkittävää organisaatiomuutosta. - P30 ei ole hyödynnettävissä onnettomuustehtävissä tilannepaikalla edes omalla paikkakunnallaan. Kustannukset - P30 toiminta vaatii 6-8 uutta päällystövirkaa työaikamallista riippuen. Tehtävämäärien perusteella P30 mestarin työaika tulee olemaan kahdessa vuorossa. Tämän lisäksi varallaolojärjestelmään vaaditaan nykyinen määrä viranhaltijoita ja sopimuspalomiehiä. Kustannusarvio yhden päivystävän palomestarin mallista (ei sisällä työnantajakuluja) Toteutusvaihtoehdot Kustannus 8 uutta virkaa 6 uutta virkaa Palomestarin palkka (8 x 3121 x 12 kk) (6 x 3121 x 12 kk) Lisät (8 x 960 x 12 kk) (6 x 960 x 12 kk) Kustannukset yhteensä Yhteenveto Työryhmän mielestä yksi aktiivityössä oleva palomestari ei pysty takaamaan jatkuvaa tilannekuvan ylläpitämistä sekä pelastustoiminnan johtovalmiutta koko pelastuslaitoksen alueella, mikäli hän irtautuu johtokeskuksesta tehtävälle. Työryhmän mielestä johtokeskuksessa toimiva palomestari toimii lähinnä tilannekeskuksena, jolloin sitä ei voida hyödyntää kentällä. Palomestarin tehtävänkuva muodostuisi lähinnä kenttää avustavista tehtävistä, jotka toistaiseksi kuuluvat P20 päivystäjälle.

6 Työryhmän esitys Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän uudistamisesta Työryhmä esittää, että Lapin pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena on saada järjestelmä vastaamaan valtionneuvoston asetuksen pelastustoimesta 2011/407 6 ja 7 vaatimia pätevyysvaatimuksia. Toisessa vaiheessa johtamisjärjestelmä rakennetaan vastaamaan täysimittaisesti pelastustoiminnan johtamiselle sekä maakunnalliselle varautumiselle asetettuja vaatimuksia. Johtamisjärjestelmän uudistus tehostaa ja yhdenmukaistaa pelastustoimen johtamista, viranomaisyhteistyötä, sekä mahdollistaa pelastuslaitoksen tilannekuvan ylläpitämisen koko maakunnan alueella kaikissa tilanteissa. Päivystävän palomestarin tehtävät hoidetaan omien virkatehtävin ohella, kuten nykyisessäkin järjestelmässä. Vaihe 1-3 kpl päivystäviä palomestareita: - P30 (läntinen alue). Siirtyy 2-vuorotyöhön - P31 (itäinen alue, 34 ja 35 alue yhdistyy). Yleistyöaika + varallaolo - P32 (pohjoinen alue, 36, 37 sekä 38 alue yhdistyy). Yleistyöaika + varallaolo - Vasteiden suunnittelu vastaamaan pelastustoimen muodostelmia P3-alueittain (komppania/yhtymä) - Kelpoisuuden omaavien henkilöiden nimeäminen tehtävään P3-alueittain. - Pelastustoiminnan johtamisohjeiden ja viestiliikenneohjeen päivittäminen vastaamaan uusia P3- alueita. - Ryhmänjohtajien/ tilannepaikanjohtajien nimeäminen kunnittain. (päätoimiset+sivutoimiset) - P30 alue muodostaa tilannekeskuksen joka miehitetään 24/7/365 - Syksy Eniten kelpoisuuden omaavaa päällystöä (8-9 hlöä). - Välitön johtamisvalmius pelastuslaitoksen alueella. - Kemin valmistuvan turvallisuusluokitellun-tilan hyödyntäminen tilannekeskuksen tiloina. - Tukee muita päivystäviä palomestareita.

7 - Osallistuu operatiiviseen kenttätoimintaan läntisellä alueella. - P31 ja P32 alueet - Toimii alueen lähimpänä päivystävänä palomestarina ja osallistuu operatiiviseen toimintaan alueellaan. - Ylläpitävät tarvittaessa pelastuslaitoksen tilannekuvaa, kun P30 on tehtävällä. - Pelastuskomppaniat muodostuvat P3-alueiden mukaan, jolloin P31 ja P32 toimivat pelastustoiminnanjohtajina. (Pelke) - Vasteen mukaiset toiminnat suurissa tehtävissä koko pelastuslaitoksen alueella. Esimerkki nykyisen P31-alueen kustannuksista verrattuna uuteen P30-alueen kustannuksiin. Nykyisen järjestelmän kulut (P31-alue) / v Varallaolokorvaukset ( ) Ylityöt ( ) Viikkolepopäivät (laskennallinen hinta) 7000 Kustannusvaikutukset yhteensä Uusi järjestelmä (P30) Haittalisät 8 henkilöä (20,5%) Kustannusvaikutus Vaihe 2 - P31 ja P32 alueet yhdistyvät mennessä ja muodostavat toisen päivystävän palomestarin alueen. (Aluejaon uudelleen tarkastelu P30 ja P31 alueilla) - Valmius 24/7/365 - Pelastuslaitoksen johtokeskus Rovaniemelle uuden paloaseman myötä. Mahdollisesti yhteiset tilat ensihoidon kenttäjohdon kanssa. Toimii myös maakunnan turvallisuuden koordinoinnin keskuksena. - P31 tilat johtokeskustiloissa.

8 Yhteenveto Vuonna Lapissa toimii 2 päivystävää palomestaria, joissa on ympärivuorokautinen maakunnallinen johtokeskusvalmius ja toisessa tilannekeskusvalmius. Lapin pelastuslaitoksen palvelutasopäätös tulee tarkastaa vastaamaan maakunnan riskejä. Uudella johtamisjärjestelmällä pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden asettamiin haasteisiin esimerkiksi teollisuuden, lisääntyvän matkailun ja viranomaisyhteistyön osalta. Matkailun on ennustettu kasvavan nelinkertaiseksi seuraavien kymmenen vuoden aikana. Myös useita teollisuuden tuotantolaitoksia on suunnitteilla eri puolille maakuntaa. Osa suurteollisuuden tuotantolaitoksista sijoittuu muualle kuin 1- riskialueille. Johtamisjärjestelmän uudistuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen tulee P2 päivystäjän sekä muiden operatiivista pelastustyötä tekevien tehtävänkuvat ottaa uudelleen tarkasteluun, jotta päällekkäisiä tehtäviä saataisiin karsittua ja toimintaa tehostettua.

9 TYÖRYHMÄN JÄSENET: