Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Transkriptio

1

2 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta edustaja. Työryhmille asetettaan aikataulu, jonka puitteissa työ tehdään esim. kesään 2010 mennessä Starttipäivät valmiussuunnitteluun olivat Mikkelissä ja Savonlinnassa Valmiussuunnittelun vuosiseminaari (Ajankohtaiset asiat, työryhmät/toimialat, päivitykset valmiussuunnitelmaan) Järjestää suuronnettomuus- ja valmiusharjoituksia. Samalla pohditaan seutukuntakohtaisiin poikkeusolojen johtokeskuksiin siirtymistä.

3 TURVALLINEN ETELÄ-SAVO Pelastuslaitos kokoaa tilannekuvan eri toimijoilta saatujen tietojen pohjalta. Kaksi/kolme kärkihanketta. Maakunnan turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja vaihtaa tietoja maakunnan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Maakunnan turvallisuussuunnitelma antaa pohjatietoa kuntien/seutukuntien turvallisuussuunnitteluun. Turvallisuussuunnittelun todellinen/konkreettinen suunnittelu on oltava sillä tasolla missä on varsinainen toiminta.

4 Etelä-Savon turvallisuussuunnittelu Eri viranomaisten/toimijoiden tiedot Etelä-Savon turvallisuustilanne Kuntien/seutukuntien turvallisuussuunnittelu

5 TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TAUSTA JA TAVOITTEET TURVALLISUUSSUUNNITELMAN OSAPUOLET ETELÄ-SAVON TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuuden tunne Rikollisuuden kokonaisuustilanne Rikokset ja häiriöt alueittain Päihteiden käyttö ja siitä aiheutuvat seuraukset Väkivalta Tapaturmat ja onnettomuudet, liikenneturvallisuus ETELÄ-SAVON TURVALLISUUSSUUNNITELMAN PAINOPISTEALUEET TURVALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ( rikosten, häiriöiden, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäiseminen )

6

7

8

9

10

11 Turvallisuussuunnitelma pääpaino on onnettomuuksien, rikollisuuden ja syrjäytymisen estämisessä ja ihmisten hyvinvointiin liittyvissä asioissa Valmiussuunnitelma kunta/toimialakohtainen suunnitelma (organisaation tasolla) siitä, miten palvelut järjestetään normaaliolojen häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa Huomattiin erityisesti ASTAmyrskyn jälkeen 2010 KEHITETTÄVÄÄ

12

13 Asukkaat Poliisi+ Muut toimijat Yhteinen tilannekuva Pelastuslaitos KUNTA Pelastuslaitos tukee/avustaa kuntaa kriisijohtamisessa: pitää yllä turvallisuustilannekuvaa hälyttää tarvittaessa kunnan johtohenkilöstön Pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskus avustaa kuntaa esim. tiedottamisessa antaa tarvittaessa viranomaistiedotteita perustaa tarvittaessa puhelinpalvelun antaa tarvittaessa hätätiedotteita Käynnistää tarvittaessa väestöhälytysjärjestelmän ym.

14 OM VNK SM Puolustus VM YM Opetus MMM LVM Sisäisen turvallisuuden ohjelma Turvallisempi huominen TEM STM STM AVI ELY Lait ja asetukset YTS 2010 AVI ELY Alueellinen turvallisuusohjelma Alueellinen valmiusmatriisi Turvallisuussuunnittelu Maakuntaliitto Maakuntaliitto Poliisi Pelastus SOTE Järjestöt Infra muut Poliisi Pelastus SOTE Järjestöt Infra muut Valmiussuunnittelu Hallinto Tuki SIvistys TH-perus palvelut Sosiaali Vesi, viemäri Energia Hallinto Tuki SIvistys TH-perus palvelut Sosiaali Vesi, viemäri Energia Tarkka suunnitelma siitä miten turvallisuutta edistetään. Suunnitelma on osa kunnan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää Tarkka suunnitelma siitä miten toimitaan eri tilanteissa, normaaliolot, häiriötilanteet, poikkeusolot

15

16 syrjäytyminen turvallisuus koulutus ja työelämä päihteet Yhteiskunnan elintärkeät toiminnat AVI:n valmiustoimikunta Turvallisuussuunnittelu tarvitsee myös yhteistyöfoorumin Pel. laitoksen varautumistyöryhmä K u n n a t Pel. laitoksen varautumistyöryhmä K u n n a t Pel. laitoksen varautumistyöryhmä K u n n a t

17 Lähtökohta on, että varautuminen on osa normaalia pelastustoimintaa. Varautuminen koskettaa kaikkea pelastuslaitoksen toimintaa. (tuki, turvallisuus, pelastustoiminta, ensihoito) Mukana ne toimijat joilla on velvollisuus osallistua pelastustoimintaan. Kuntien edustaja/edustajat mukana tarvittaessa. Pelastuslaitos huolehtii, että pelastustoimintaan ja kuntien varautumista koskeva yhteistyö toimii.

18 Pelastustoiminta Pelastusviranomainen seuraa aktiivisesti ympärillä olevia ilmiöitä: LUOVA Kriittinen infra; sähkö, vesi, atk/puhelin, liikenne ym. Valmiuden nosto tarvittaessa etukäteen mietittyjen parametrien täyttyessä tai tilanteen mukainen reagointi. Kuntien johtoryhmille tieto, kun pelastuslaitos nostaa valmiutta Tilanteen aikana yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö ym. suunniteltu varautumistyöryhmässä Esim. valmiuden nosto myös kunnissa ennen varsinaista tilannetta.

19 Pelastuslaitoksen varautuminen Osa normaalia pelastustoimintaa Toimintatapa häiriötilanteissa Ennakkotiedotteet Tilanteenaikaiset tiedotteet Tiedotteiden sisältö Muu tiedonkeruu ja tiedonvälittäminen Tilannekuva Pelastuslaitoksen uudet tietokannat Vesilaitokset Jätevedenpuhdistamot ja pumppaamot Hoito- ja huoltolaitokset sekä palvelukodit

20 KUNNAN JOHTO YTS2010 JOHTAMISPERIAATTEET KUNNAN JOHDOLLA JÄRJESTETTÄVÄT YHTEISTOIMINTATILAISUUDET VIRANOMAISET, ELINKEINOELÄMÄ, KANSALAISJÄRJESTÖT NOIN KERRAN VUODESSA HÄIRIÖTILANTEIDEN HALLINTA JA POIKKEUSOLOJEN TOIMINTA HALLINTOKUNNAT RISKIKARTOITUS JA UHKA-ARVIOT YHTEISTOIMINTAVERKOSTO TILANNEKUVAJÄRJESTELYT HÄLYTYSMENETTELYT KUNNAN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN SUUNNITELMIEN SISÄLLÖLLINEN TARKASTELU KOULUTUS VALMIUSHARJOITUKSET

21 Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa

22

23 Lähestymistapa Valmiussuunnitelma laaditaan ensisijaisesti normaaliajan häiriötilanteisiin Esim. YTS:n uhkamalleista vain muutama voi johtaa poikkeusoloihin Poikkeusoloissa voi olla tilanteet ovat häiriötilanteita, mutta niitä voi esiintyä tiuhemmin ja hoitamiseen tarvittavat resurssi pienemmät Poikkeusoloissa palvelutasoa yleensä lasketaan yhteiskunnan päätöksillä

24 Luonnononnettomuuksilla voi olla vaikutuksia esimerkiksi seuraaviin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin (YTS 2010): sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriintyminen tietoliikenteen ja tietojärjestelmien käytettävyyden häiriintyminen tieto- ja viestintäteknologisen (ICT) infrastruktuurin vaurioituminen valtakunnallisen radio- ja tele-visiotoiminnan häiriintyminen kuljetusten häiriintyminen polttoainejakelun häiriö päivittäistavarahuollon häiriö vesihuollon (ml jätevesihuolto) häiriintyminen kaukolämmön toimitushäiriö

25 Lähtökohdat Perusidea on, että jokainen osaa omat hommansa normaalitilanteessa Yleinen osa ei ole oppikirja, vaan toimintaa ohjaava paperi Ylemmillä tasoilla kyse yhteistoiminnan kuvauksesta Tärkeintä, että kaikilla tasoilla samat uhat YTS, joiden vaikutukset omaan toimintaan arvioidaan Suunnitelmassa voi olla erilaista tukimateriaalia

26 HÄIRIÖTILANTEET JA PÄÄTEHTÄVÄT ERI HÄIRIÖMALLEISSA OMAN PERUSTEHTÄVÄN LISÄKSI Häiriötilanteet (YTS 2010) Pelastuslaitos Poliisi Sotilasviranomai Terveysviran nen omainen Voimahuollon vakavat häiriöt Tilanteen koordinointi ja toimivaltaisten Yleisen Laaja ja pitkäkestoinen viranomaisten järjestyksen sähkökatko koollekutsuminen turvaaminen Erikoiskalustoapu Evakuoitavien terveydenhoito Alueen valmiussuunnitelma esim. matriisi Tilanteen koordinointi ja toimivaltaisten Yleisen viranomaisten järjestyksen Lämmönjakelun häiriö koollekutsuminen turvaaminen Tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt - kyberuhkat Tilanteen koordinointi ja toimivaltaisten Yleisen Tietoliikenneyhteyksien viranomaisten järjestyksen vakava häiriö koollekutsuminen turvaaminen Väestön terveyden vakava häiriintyminen Erikoiskalustoapu Evakuoitavien terveydenhoito UHKAKUVA: Sähköisen Infran häiriöt TILANNE : Lämmönjakeluhäiriö Kunta XXXXXXX Toiminta häiriötilanteessa Varautuminen / vastuuhenkilöt / hankinnat Hallinto, tukipalvelut Kunnan valmiussuunnitelman yleinen osa häiriötilannekortti Ruoka- ja puhtauspalvelut Tekninen/ Kunnossapito Energia, vesi, viemäri TH/Peruspalvelut Sosiaalipalvelut Sivistystoimi Toimialan omat valmiussuunnitelmat Olemassa olevien ohjeiden mukainen

27 Kehitysehdotukset toimintojen käynnistämisen varmistaminen valtioneuvoston tilannekeskuksen rooli pelastuslaitoksen viesti- ja johtokeskuksen rooli muiden viranomaisten rooli kuntien viranomaisten hälyttäminen. Kunnissa osataan toimia, kun heille saadaan kerrottua mikä on tilanne tilannekuvan muodostuminen on ongelma edelleen puhelinoperaattorit ovat nihkeitä asian suhteen ja tietoa tulee huonosti miten kasataan alueellinen/valtakunnallinen tilannekuva miten varmistetaan kansalaisten tiedonsaanti, voisiko Ylellä olla vielä nykyistä suurempi vastuu toimia viranomaisten tukena. kriisiportaalin luominen

28 televerkkojen varmistaminen edelleen Varavoima/akku-kapasiteettia on lisättävä kotihoidossa olevien henkilöiden turvallisuuden varmistaminen jatkossa ihmiset entistä kauemmin hoidossa omassa kodissa => riskit kasvaa kun terveysviranomaisen arvioi hoidontarpeen, niin jatkossa arvioitava myös kotona selviytyminen häiriotilanteissa valmiussuunnittelun ja organisaatioiden modernisointi kuntien/maakuntien valmiussuunnitteluun on kehitettävä uusi malli poikkeusolojen suojelupiirien/lohkojen uudelleen organisointi palvelemaan myös häiriotilanteissa paikallisten järjestöjen resurssien parempi huomioiminen (vapepa ym.) voiko jatkossa puolustusvoimien käytössä olevaa kalustoa hyödyntää paremmin kuntien ja muiden viranomaisten toiminnassa.