Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio

Transkriptio

1 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, perustelumuistio Yleiset perustelut 1 Johdanto Ydinenergialain (990/1987) muutoksella (676/2015) yleisten turvallisuusmääräysten antovalta siirrettiin Säteilyturvakeskukselle. Tämä määräysehdotus perustuu siten ydinenergialain 7 q :ssä säädettyihin, voimaan tuleviin teknisluontoisten määräysten antovaltuuksiin. Tässä määräysehdotuksessa esitetyt vaatimukset perustuvat ydinenergialain 7 q :n kohtaan 23, ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjen suunnittelu, toimintavalmius ja toiminta valmiustilanteessa. 2 Nykytila Yleisistä turvallisuusmääräyksistä säädetään nykyään valtioneuvoston asetuksilla. Ehdotettua määräystä vastaavat säännökset ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjen suunnittelusta, valmiuden ylläpitämisestä ja toiminnasta valmiustilanteessa on annettu valtioneuvoston asetuksella ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (716/2013). Asetuksella 716/2013 uudistettiin ja korvattiin aiemmin annettu valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (735/2008). Asetus muutettiin, koska useat asetukseen vaikuttavat lait olivat muuttuneet [(379/2011), (406/2011), (774/2011)]. Lisäksi uudistuksessa huomioitiin Fukushiman onnettomuudesta saatujen oppien perusteella samalla voimalaitosalueella olevan usean ydinlaitoksen samanaikaisen onnettomuuden mahdollisuus. 3 Määräyksen tarkoitus ja keskeiset ehdotukset Ehdotetulla määräyksellä annetaan tarkentavat säännökset ydinenergialain 7 p :ssä säädettyyn vaatimukseen ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä. Sisältöalaltaan määräys vastaa pääosin nykyistä valtioneuvoston asetusta ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä Ydinenergialain 7 q :stä on siirretty 82 :ään valtioneuvostolle osoitetut valtuutukset edelleen säätää asetuksella asioista, jotka kuuluvat muiden viranomaisten toiminta-alueelle, ja joista STUK ei voi määräyksiä antaa. Ydinenergia-asetuksessa (161/1988, YEA) säädetään pelastustoiminnan ja turvajärjestelyihin liittyvien uhkatilanteiden johtovastuista. 4 Määräyksen vaikutukset Koska määräyksessä ei esitetä olennaisesti sisällöltään muuttuneita tai uusia vaatimuksia, joita ei olisi ollut mukana jo valtioneuvoston asetuksessa 716/2013, ei määräyksellä arvioida olevan merkittäviä taloudellisia tai muita erityisiä vaikutuksia. Määräys ei vaikuta nykyisen asetuksen 716/2013 voimaantulon aiheuttamiin muutoksiin luvanhalti-

2 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 2 (6) joiden valmiussuunnitelmissa ja -organisaatioissa, varattavan kaluston ja materiaalin määrissä eikä valmiustilanteiden hoitamiseen varattavissa toimitiloissa. 5 Määräyksen valmistelu Määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä valmisteltiin Säteilyturvakeskuksessa virkatyönä osana STUKin määräysten valmistelemiseksi perustamaa projektia (VALMA), jonka tehtävänä oli ohjata määräysten valmistelua, taata eri määräysten yhtenäisyys sekä vastata STUKin määräysten lainmukaisuudesta ja ulkoasusta. Määräysehdotuksesta pyydettiin lausuntoja työ- ja elinkeinoministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, ympäristöministeriöltä, sisäministeriöltä, ulkoasiainministeriöltä, ydinturvallisuusneuvottelukunnalta, Fortum Power and Heat Oy:ltä, Teollisuuden Voima Oyj:ltä, Posiva Oy:ltä, Fennovoima Oy:ltä, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ltä, Talvivaara Sotkamo Oy:ltä, Satakunnan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksilta sekä Lounais- Suomen ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksilta. Ydinturvallisuusneuvottelukunta, Fortum Power and Heat Oy, Teollisuuden Voima Oyj, Posiva Oy, Satakunnan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitokset sekä Lounais-Suomen poliisilaitos esittivät lausunnoissaan määräysluonnoksen sisällöstä kommentteja. Fennovoima Oy, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, työja elinkeinoministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Talvivaara Sotkamo Oy eivät esittäneet lausunnoissaan tätä määräystä koskevia kommentteja. Lausuntojen perusteella määräysluonnoksen pykäliin 2, 3, 4, 8 ja 12 tehtiin joitakin muutoksia. Tehdyillä muutoksilla pääasiassa täsmennettiin ja selkeytettiin kyseisten pykälien vaatimuksia. 4 :n kohtaan 3 lisättiin ydinturvallisuusneuvottelukunnan lausunnon perusteella luvanhaltijalle vaatimus päästöstä väestölle aiheutuvan säteilyaltistuksen arvioinnista valmiustilanteessa. Koska vaatimuksen mukainen toiminta on ollut osa ydinvoimalaitosten varautumista jo pitkään ja vaatimus sisältyy voimassa olevaan ohjeeseen YVL C.5, ei lisäyksellä muuteta oleellisesti määräyksen vaatimustasoa. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala Määräyksen soveltamisala kattaa ydinvoimalaitokset. Näiden lisäksi soveltamisalaan kuuluvat muut ydinlaitokset siten kuin niistä aiheutuva vaara edellyttää. Tämä tarkoittaa muun muassa käytetyn ydinpolttoaineen ja muun ydinjätteen varastointia ja käsittelyä. Määräyksessä esitetyt vaatimukset otetaan huomioon, kun päätetään käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten turvallisuusvaatimuksista. 2 Määritelmät Määräyksen 2 :ssä esitetään määräyksessä käytettävät keskeiset termit ja niiden määritelmät. Määritelmiin on lisätty selvyyden vuoksi luvanhaltijan määritelmä sellaisena, kuin se vakiintuneesti esiintyy YVL-ohjeistossa.

3 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 3 (6) Vakavan onnettomuuden määritelmä huomioi myös ydinpolttoaineen vaurioitumisen mahdollisuuden varsinaisen reaktoripainesäiliön ulkopuolella olevissa säilytysaltaissa ja varastoissa. Voimalaitosalueen määritelmä sisältää myös samalla alueella olevien muiden ydinlaitosten alueet, koska valmiustilanteiden kannalta on tarkoituksenmukaista käsitellä kaikkia tällaisia alueita yhtenä kokonaisuutena. Määritelmässä oleva viittaus poliisilakiin (872/2011) on päivitetty. Valmiustilanteiden luokittelulla määritetään muun muassa voimalaitoksen ja viranomaisten hälytys- ja toimintalaajuus. 3 Suunnitteluperusteet onnettomuuden johdosta WENRAn päivittämät ja julkaisemat vertailutasot [2]. Valmiussuunnittelun perustavoitteet kuvataan 3 :n kohdassa 1. Valmiussuunnittelun perusteiksi on Fukushiman onnettomuuden kokemusten perusteella päätetty kaikkien voimalaitosalueella olevien ydinlaitosten samanaikaisen onnettomuuden mahdollisuus ja valmiustilanteen pitkä kesto. 3 :n kohdan 2 muotoilua on täsmennetty valtioneuvoston asetukseen 716/2013 nähden. Suunnitteluperusteiden arviointi on tehtävä säännöllisesti ja muutoin tarvittaessa. Säännöllisesti tehtävien arviointien välin tulee olla kahdesta neljään vuotta ja arvioinnin tulee olla kuvattuna luvanhaltijan toimintajärjestelmässä. Tällä vaatimuksella varmistetaan osaltaan, että ydinlaitosten valmiustoiminnan suunnittelussa seurataan käyttökokemuksia ja alan yleistä kehitystä. Erilaiset tilanteet, kuten palotilanteet tai lainvastaiseen toimintaan liittyvät uhkatilanteet voivat johtaa valmiustilanteeseen. Siten valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen ydinvoimalaitoksen käyttötoiminnan, palontorjuntaan liittyvän toiminnan ja turvajärjestelyjen ja niitä koskevien suunnitelmien sekä viranomaisten ydinvoimalaitosonnettomuuden varalta laatiman ulkoisen pelastussuunnitelman kanssa. 4 Varautuminen onnettomuuden johdosta WENRAn päivittämät julkaisemat vertailutasot [2]. Määräyksen 4 :n kohdassa 1 määrätään luvanhaltija tilanteen analysoinnin ja arvioinnin ohella varautumaan onnettomuuden hallintaan ja rajoittamiseen tarvittaviin toimenpiteisiin. Väestölle ja tiedostusvälineille tiedottamisen ohella luvanhaltijan on osaltaan huolehdittava jatkuvasta ja tehokkaasta tiedonvaihdosta viranomaisten kanssa. Määräyksen 4 :n kohtaan 3 on lisätty vaatimus päästöistä väestölle aiheutuvan säteilyaltistuksen arvioinnista varautumisalueella. Valtioneuvoston asetuksessa 716/2013 tätä ei edellytetty, mutta toiminta on kuulunut luvanhaltijoiden valmiusorganisaation toimintaan jo pitkään ja sitä koskeva vaatimus on ohjeessa YVL C.5.

4 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 4 (6) Valmiustilanteen johtamista varten varattavan tilan (valmiuskeskus) toimintakelpoisuudesta valmiustilanteen aikana ja erityisesti pitkäaikaisessa sähkönmenetyksessä on huolehdittava. Voimalaitosalueen ulkopuolella on oltava tila, josta valmiustilannetta voidaan johtaa, mikäli valmiuskeskus ei ole käytettävissä. Fukushiman onnettomuuden kokemusten perusteella valmiustilanteen johtaminen voimalaitosalueella voi muodostua hankalaksi tai mahdottomaksi, mikäli infrastruktuuri on tuhoutunut tai merkittävä määrä radioaktiivisuutta on levinnyt ympäristöön. Määräyksen 4 :n viimeisessä kohdassa esitetään vaatimus valmiusjärjestelyjen ylläpitoa ja kehittämistä varten olevista johtamisjärjestelyistä ja organisaatiosta. 5 Valmiusohjeet Toiminta valmiustilanteessa edellyttää toiminnan suunnittelua ja ohjeistamista etukäteen. Määräyksen 5 :ssä kuvataan luvanhaltijan velvollisuus laatia valmiusorganisaation toiminnan kannalta tarvittavat valmiusohjeet. 6 Valmiusorganisaatio onnettomuuden johdosta WENRAn päivittämät ja julkaisemat vertailutasot [2]. Valmiusjärjestelyt ja tilanteen aikainen toiminta on suunniteltava etukäteen, jotta toiminta valmiustilanteessa on tehokasta sekä oikein ajoitettua ja mitoitettua. Luvanhaltijan on määriteltävä valmiusjärjestelyjä toteuttavan henkilöstön eli valmiusorganisaation tehtävät ja vastuut ottaen huomioon 3 :n suunnitteluperusteet, erityisesti valmiusorganisaation nopea tavoitettavuus ja tilanteen pitkäkestoisuuden mahdollisuus. 7 Käyttöön otettavan ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyt Määräyksessä esitetään vaatimukset käyttöönotettavan ydinvoimalaitosyksikön valmiusjärjestelyille. Polttoaineen lataaminen reaktoriin edellyttää käyttölupaa, ja käyttölupaa hakiessaan luvanhaltijan on toimitettava STUKille suunnitelmat valmiusjärjestelyiksi (YEA 36 ). Harjoituksella osoitetaan valmiusjärjestelyjen toimivuus. 8 Toimintavalmiuden ylläpitäminen ja kehittäminen onnettomuuden johdosta WENRAn päivittämät ja julkaisemat vertailutasot [2]. Luvanhaltijalla on velvollisuus järjestää valmiuskoulutusta kaikille voimalaitosalueella työskenteleville. Vaatimus koskee työsuhteen kestosta ja työnantajasta riippumatta kaikkia alueella työskenteleviä. Luvanhaltijan on järjestettävä vuosittain valmiusharjoituksia. Vähintään joka kolmas vuosi valmiusharjoitus on järjestettävä yhteistoimintaharjoituksena viranomaisten kanssa.

5 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 5 (6) Vähintään kolmivuotisella koulutussuunnitelmalla halutaan varmistua kaikkien toimintavalmiuden osa-alueiden koulutustarpeiden järjestelmällisestä huomioimisesta ja toiminnan pitkäjänteisestä kehittämisestä. Kaikilla toimintavalmiuden osa-alueilla tulee järjestää suunnitelmallista koulutusta kolmen vuoden välein tai useammin. Vaatimus valmiusharjoitusten ja valmiusjärjestelyjen arvioinnista velvoittaa seuraamaan valmiusjärjestelyihin liittyviä kokemuksia, tutkimusta ja teknistä kehitystä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Säännöllisesti tehtävien arviointien välin tulee olla kahdesta neljään vuotta ja arvioinnin tulee olla kuvattuna luvanhaltijan toimintajärjestelmässä. 9 Toiminta valmiustilanteessa Luvanhaltijaa koskevat keskeiset vaatimukset valmiustilanteessa ovat laitostilanteen hallinta ja säteilyaltistuksen ehkäiseminen ja rajoittaminen sekä tilannekuvan välittäminen viranomaisille. Tähän tarkoitetukseen suunnitellut toimenpiteet ja välineet kuvataan luvanhaltijan valmiussuunnitelmassa ja valmiusohjeissa. Tilanteen hallintaan saamiseksi ja pelastustoiminnan käynnistämisen mahdollistamiseksi on näihin toimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. 10 Tiedonkulku valmiustilanteessa Luvanhaltijan on sovittava viranomaisten kanssa hälytys- ja yhteydenpitomenettelyistä ja toiminta on ohjeistettava siten, että ilmoitukset valmiustilanteen syntymisestä tehdään viivytyksettä. 11 Toiminnan johtaminen valmiustilanteessa Määräyksen 11 :n kohdassa 1 on esitetty viittaus ydinenergia-asetukseen, jossa säädetään pelastustoiminnan ja turvajärjestelyihin liittyvien uhkatilanteiden johtovastuista. Vastaavasti asetuksessa 716/2013 ollutta johtovastuita käsittelevää tekstiä on poistettu. Kohdassa 2 korostetaan valmiussuunnitelman mukaisen valmiuspäällikön roolia valmiusorganisaation toiminnan johtamisessa sekä luvanhaltijan velvollisuutta huolehtia ydin- ja säteilyturvallisuudesta. Voimalaitosalueen työntekijöiden valmiustilanteiden aikainen suojelu tulee olla kuvattuna voimalaitoksen valmiussuunnitelmassa. On erittäin tärkeää, että tämä työntekijöiden valmiustilanteiden aikainen suojelu ja erityisesti siihen liittyvä yhteistyö viranomaisten kanssa kuvataan ulkoisessa pelastussuunnitelmassa. 12 Valmiustilanteen purkaminen Pykälässä on otettu huomioon IAEA:n yleiset turvallisuusvaatimukset [1]. Pykälässä velvoitetaan luvanhaltijaa määrittelemään kriteerit valmiustilanteen purkamiselle ja varautumaan yhteistoimintaan pelastusviranomaisten kanssa, jos pelastustoiminta jatkuu valmiustilanteen purkamisen jälkeen. 13 Pelastustoimintaan liittyvät toimenpiteet Pykälässä on otettu huomioon IAEA:n yleiset turvallisuusvaatimukset [1].

6 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 6 (6) Luvanhaltijalla on velvollisuus osallistua ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaan pelastuslain 48 nojalla. Määräyksen 13 :n kohdassa 2 määrätään luvanhaltijan velvollisuudesta osallistua ennakolta varautumisalueen väestön ohjeistamiseen ja valmiustilanteen aikana suojavyöhykkeellä olevan väestön varoittamiseen. 14 Voimaantulo Määräys tulee voimaan , jolloin valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyistä kumoutuu suoraan lain (676/2015) nojalla. Määräyksen voimaantullessa vireillä oleviin asioihin sovelletaan tätä määräystä, koska määräyksellä ei tosiasiallisesti muuteta kumoutuvien valtioneuvoston asetusten sisältämiä vaatimuksia. Määräyksen saatavuus, ohjaus ja neuvonta: Määräys julkaistaan Säteilyturvakeskuksen määräyskokoelmassa, jonka osoite Finlexissä on: Määräys on myös saatavilla Säteilyturvakeskuksesta. Viiteluettelo 1. Preparedness and Response for a Nuclear or Radiological Emergency, IAEA Safety Standard Series, General Safety Requirements GSR Part 7,, IAEA Vienna, WENRA Safety Reference Levels for Existing Reactors, Update in Relation to Lessons learned from Tepco Fukushima Dai-Ichi Accidents, WENRA RHWG, 2014