RANTAKYLÄN OSTOSKESKUS Asemakaavan muutos

Kaavaselostus 19.2.2014 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS RANTAKYLÄN OSTOSKESKUS Asemakaavan muutos ASEMAKAAVASELOSTUS Kaavoitusohjelman työ nro 1640 Ilmakuva suunnittelualueesta ( Blom 2012) KÄSITTELYVAIHEET Vireilletulo 21.5.2012 KrakLK Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoimainen

1 RANTAKYLÄN OSTOSKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Rantakylän (11) kaupunginosan korttelin 1189 osaa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Joensuun kaupungin Rantakylän (11) kaupunginosan korttelin 1189 osa sekä yleisiä alueita. Kaavoitusohjelman työ nro 1640. Joensuu 19.2.2014 Kaavoituspäällikkö Juha Pekka Vartiainen

SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 4 1.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN PERUSTELUT... 4 1.2 KAAVAPROSESSI... 4 1.3 TOTEUTTAMINEN... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Luonnonympäristö... 5 2.1.3 Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva... 6 2.1.4 Maanomistus... 7 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 8 2.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 8 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET... 11 3.1 LÄHTÖKOHTA AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET... 11 3.1.1 Kunnan strategioiden asettamat tavoitteet... 11 3.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 13 3.1.3 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana... 16 4 VAIHTOEHDOT... 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU... 17 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT... 17 5.2 ALUEVARAUKSET... 17 5.2.1 Korttelialueet... 17 5.2.2 Muut alueet... 18 5.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 5.3.1 Vaikutukset ympäröiviin alueisiin... 18 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan... 18 5.3.3 Vaikutukset luonnonympäristöön... 18 5.3.4 Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinotoimintaan... 19 5.3.5 Vaikutukset liikenne ja pysäköintijärjestelyihin... 19 5.3.6 Vaikutukset kaupungin strategioihin... 19 5.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 19 5.4.1 Melu... 19 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 20 6 TOTEUTUS... 21 6.1 KAAVAN TOTEUTTAMISTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT21 6.2 KAAVAN TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS... 21 7 SUUNNITTELUVAIHEET... 22 2

TILASTOLOMAKE HANKEKORTTI LIITTEET 1. Asemakaavaehdotus 2. Osallistumis ja arviointisuunnitelma 15.5.2013 3. Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet 4. Luonnos tontin käytöstä 5. Ote asemakaavaluonnoksesta 7.11.2013 6. Yhteenveto luonnosvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet 3

4 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN PERUSTELUT Asemakaavamuutos on aloitettu Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n hakemuksesta keväällä 2013. Kiinteistön omistajan tavoitteena on peruskorjata toinen liikerakennuksista ja samassa yhteydessä rakentaa tontille 8 kerroksinen asuintalo. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kahdeksankerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen ostoskeskuksen peruskorjattavan osan yhteyteen sekä maanalaisen pysäköinnin vaatimat järjestelyt tontilla. Kaavamuutos mahdollistaa myös tonteilla 1 ja 6 sijaitsevan pysäköintialueen tulevaisuuden järjestelyt turvaamalla ajoyhteyden sille ostoskeskuksen tontin kautta. Kaavassa erotetaan kevyen liikenteen katu omaksi alueekseen. Nykyisin se on osana tonttia. Rantakylän asukasluku oli laskusuunnassa pitkään, kunnes se muutaman viimeisen vuoden aikana on kääntynyt nousuun. Lisääntyneen asukasmäärän takana lienee uudisrakentaminen, varsinkin kerrostalojen täydennysrakentaminen. Rantakylän palvelutarjonnan turvaamiseksi jatkossakin on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisen palvelukeskuksen läheisyyteen. Rantakylän keskustasta puuttuu asumista, mikä on johtanut alueen autioitumiseen ilta aikaan koulujen ja muiden palveluiden suljettua ovensa. Tämä johtaa helposti häiriökäyttäytymiseen ja luo turvattomuuden tunnetta ohikulkijoille. Keskustaan lisättävä asuminen vahvistaa ympäristön sosiaalista kontrollia ja ehkäisee näin häiriökäyttäytymistä. Rantakylän keskustan alueella on lähitulevaisuudessa tapahtumassa palveluiden uudelleensijoittumista ainakin koulujen ja päiväkotien osalta. Näiden hankkeiden takia käynnistettiin Rantakylässä syksyllä 2013 myös toinen asemakaavamuutos keskustan alueella. Kyseisen kaavan on tarkoitus valmistua hyväksyttäväksi vuoden 2014 aikana. Ostoskeskuksen kaavamuutos tukee viereistä kaavatyötä mahdollistamalla viereiselle kaavatyölle asetettavien tavoitteiden saavuttamisen. 1.2 KAAVAPROSESSI Ilmoitus kaavan vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä 15.5.2013. Osallistumis ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 23.5. 14.6.2013 ja se esiteltiin yleisötilaisuudessa Pataluodon koululla 29.5.2013. Tilaisuudessa oli 22 henkilöä. Vireilletulovaiheessa jätetyt lausunnot ja mielipiteet ovat kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 7. 29.11.2013. Luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin 18.11.2013 Pataluodon koulun auditoriossa. Tilaisuudessa oli 14 henkilöä. Luonnosvaiheessa jätetyt lausunnot sekä kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä. 1.3 TOTEUTTAMINEN Rakennushankkeen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja rakennushanke on saanut rakennusluvan. Asemakaavaehdotus, liite 1

1139 kt 1 3 7 9 8 LIITE 1, Sivu 1/4 kt 6 52 5 49 50 51 490600 6945500 47 48 II II III II I ajo 18 1189 11 AL RANTAKYLÄ II e=0.75 19 VIII as 90% kt pp 23 27 24 I 5 p 00 kt 18 26 kt 8 14 6 38 6 17 13 1 19 21 2 12 II I V 9 0 10 20 30 40 50 11 100 8 20 50 7 10 1 Ruoritie 9 3 4

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LIITE 1, Sivu 2/4 AL 0060000 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. 0820000 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 0840000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 0850000 Osa-alueen raja. 0860000 Ohjeellinen osa-alueen raja. 19 11 RAN 1189 as 90% VIII e=0.75 0880000 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 0910000 Kaupungin- tai kunnanosan numero. 0920000 Kaupungin- tai kunnanosan nimi. 0930000 Korttelin numero. 0980000 Merkintä osoittaa, kuinka monta prosenttia rakennusalalle sallitusta kerrosalasta saadaan käyttää asuinhuoneistoja varten. 1000000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1050000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan. 1130000 Rakennusala. 1130001 Ohjeellinen rakennusala. 1240000 Maanalaisiin tiloihin johtava ajoluiska. 1340000 Istutettava alueen osa.

pp ajo p 1400000 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. 1470100 Ohjeellinen ajoyhteys. 1510000 Pysäköimispaikka. LIITE 1, Sivu 3/4 1590000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. AL-korttelialueelle saa sijoittaa asuntoja vain asuinrakentamiseen erikseen osoitetulle rakennusalalle. 2. Asuinhuoneistoja saa sijoittaa toisesta kerroksesta ylöspäin niille rakennusaloille, joille on sallittua sijoittaa asuinhuoneistoja. 3. Uudisrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääasiassa punatiiltä puhtaaksi muurattuna tai punaista tiililaattaa. 4. Julkisivut, jotka rajautuvat liikenneväyliin tai toreihin, on toteutettava ilmeeltään vaihtelevina. Keinoina voidaan käyttää esim. porrastamista, valaisua, aukotusta, julkisivumateriaalin vaihtoa. Asuintalon ensimmäisen kerroksen julkisivun on erotuttava muista julkisivuista. 5. Asuntoja varten on osoitettava yhtenäinen ulkotila leikkiin ja oleskeluun. Sen koko on vähintään 6 m2 yhtä asuntoa kohden. Tila on suojattava liikennemelulta. 6. AL-korttelialueelle saa sijoittaa muuntamon. Muuntamon saa sijoittaa myös rakennusalan ulkopuolelle, ei kuitenkaan istutettavalle alueen osalle. 7. AL-korttelialueelta on mahdollistettava ajoyhteyden rakentaminen tonteilla 1 ja 6 sijaitsevalle pysäköintialueelle. 8. AL-korttelialueelle suositellaan rakennettavaksi vain yksi ajoneuvoliittymä Puronsuunkadulta. Mikäli rakennetaan kaksi liittymää, on Utrantietä lähempänä oleva liittymä toteutettava suuntaisliittymänä. 9. Polkupyöräpaikkoja on osoitettava seuraavasti: - yksi polkupyöräpaikka liiketilan kerrosalan 50 m2 kohden - yksi polkupyöräpaikka asuntojen kerrosalan 40 m2 kohden. 10. Pysäköimispaikalle varatulle korttelialueelle voidaan sijoittaa myös polkupyörän pysäköintiä. 11. Polkupyöräpaikat on sijoitettava sisäänkäyntien välittömään läheisyyteen. 12. Vähintään puolet polkupyöräpaikoista on katettava. AUTOPAIKKOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 1. Autopaikkoja on osoitettava seuraavasti: - 1 autopaikka kutakin asuntojen kerrosalan 85 m2 kohden - 1 autopaikka kutakin liikehuoneistojen kerrosalan 50 m2 kohden - 1 autopaikka kutakin toimisto-, ravintola- ja kokoustilojen kerrosalan 70 m2 kohden.

LIITE 1, Sivu 4/4 Pohjakartta kaavoitusmittausasetuksen (1284/99) mukainen Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimies KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ YHDYSKUNTASUUNNITTELU RANTAKYLÄN (11) kaupunginosan korttelin 1189 osan asemakaavan muutos. RANTAKYLÄN OSTOSKESKUS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm 19.2.2014 Mk 1 : 1000 Arkisto Suunn. Katarina Surakka 11/1640 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Ritva Eskelinen

5 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 2.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue sijaitsee Rantakylän palvelukeskuksessa. Aivan lähiympäristöön sijoittuvat kaupunginosan tärkeimmät palvelut: kaupalliset palvelut, koulut, terveydenhoitopalvelut ja seurakunnan palvelut. Rakennuskanta on pääosin 1970 ja 1980 luvuilta, ja osa rakennuksista on lähivuosien aikana korvautumassa uusilla. Asuinrakennukset ovat pääasiassa 3 5 kerroksisia, mutta ns. Skilan alueelle on rakentumassa myös 8 kerroksisia asuinkerrostaloja. Rantakylä sijaitsee Pielisjoen rantaan muodostuneella hietikolla ja se on pinnanmuodoiltaan erittäin tasainen. Luonnonkasvillisuus alueella on pääasiassa keski ikäistä, mäntyvaltaista metsäkasvillisuutta. Rantakylän tärkein maisemallinen elementti on Pielisjoki, muutoin maisemarakenne ei nouse alueella esiin. Kaava alue sijaitsee Pielisjoen pohjoisrannan hietamaalla. Vuoden 1984 rakennettavuusselvityksessä (Havetec) kaava alue kuuluu rakennettavuusluokkaan II: Perusmaa on soraa tai hiekkaa vähintään 3 metrin paksuudelta. Maaperä on yleensä routimatonta ja niin kantavaa, että rakennukset ja rakenteet voidaan perustaa maanvaraisesti. Maaperä soveltuu kantavuutensa puolesta hyvin teollisuus ja kerrostalo kuin pientalovaltaiseenkin rakentamiseen. Rantakylän keskusta on pinnanmuodostukseltaan hyvin tasainen ja kaava alue sijaitsee korkeusasemassa n. 84 mpy. Ote maaperäkartasta 4223 12 (Utra). GTK ja MML. Suunnittelualue rajattu punaisella ympyrällä.

Kaava alue on luonteeltaan täysin rakennettua ympäristöä, jonka kasvillisuus rajoittuu asfaltoidun pysäköintialueen reunamille istutettuihin lehmuksiin ja kevyen liikenteen väylän varrelle istutettuihin koivuihin. Kaava alueella ei ole merkittäviä pohjavesivarantoja. Pintavedet viemäröidään, eikä kaava alueella ole vesistöjä. Kaava alueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita eikä luonnonsuojelulain tai metsälain mukaan suojeltavia alueita tai kohteita. 2.1.3 Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Kaava alueella ei ole asukkaita, koska alue on nykyisin puhtaasti liikekortteli. Pataluodon osa alueella Rantakylässä on noin 1400 asukasta. Lähes neljännes asukkaista (347) on eläkeiässä. Päiväkoti ikäisiä on 67 ja kouluikäisiä 81. Rantakylän keskustaa hallitsevat julkiset rakennukset ovat pääasiassa matalia, 1 2 kerroksisia. Liikekeskustan läheisyydessä asuminen keskittyy 3 6 kerroksisiin kerrostaloihin. Olevaa rakennuskantaa on myöhemmin täydennetty korkeammilla, jopa 8 kerroksisilla rakennuksilla. Kaupunkikuvaa Utrantien varressa hallitsevat kadun varteen jätetyt viheralueet ja istutetut katupuurivit. Julkisten rakennusten akseli koostuu melko matalista rakennuksista, jotka pilkistävät kadun varren puiden välistä. Maamerkeiksi katunäkymässä nousevat uudet 8 kerroksiset asuintalot sekä voimalaitoksen savupiippu. Tärkeimmät näkymät avautuvat katuja myöten. 6 Rantakylän kaupunkikuvallinen analyysi. Rantakylän palvelut sijaitsevat pääasiassa liikekeskustassa. Alueella sijaitsevat niin kaupalliset palvelut kuin kouluja, päiväkoteja, palveluasumista ja terveysasemakin. Työpaikat liikekeskustan alueella liittyvät lähinnä alueen palveluihin.

7 Vuonna 2030 ennustetaan Utrantien liikenteen olevan suunnittelualueen kohdalla n. 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Liidea 2010). Rantakylä on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Suunnittelualueen kohdalla kulkee linja auto neljä kertaa tunnissa. Ennustettu liikennemäärä vuonna 2030 (Liidea 2010). Suunnittelualue merkitty punaisella ympyrällä. Kaava alue on teknisen huollon piirissä. 2.1.4 Maanomistus Kaava alue on kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattu Joensuun yrityskiinteistöt Oy:lle Suunnittelualueen maanomistus: Kartassa valkoinen on yksityisen omistuksessa olevaa maata, keltainen kaupungin omistuksessa ja punertava vuokrattu.

8 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 2.2.1 Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005 ja valtioneuvosto vahvistanut 20.12.2007. Maakuntakaavassa kaava alue on keskustatoimintojen aluetta, ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca). Osia maakuntakaavasta on jätetty vahvistamatta, mutta ne eivät koske tätä kaavamuutosta. Pohjois Karjalan maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois Karjalan maakuntakaavan 2. vaiheen 4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010. Kaavalla sovitetaan yhteen maa ainesten ja turpeenoton sekä luonnonsuojelun tarpeita. Maakuntakaavan 2. vaiheella ei ole vaikutuksia asemakaavamuutokseen. Pohjois Karjalan maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaihetta laaditaan ja se tulee päätettäväksi keväällä 2013. Maakuntakaavan 3. vaiheella ei ole vaikutuksia asemakaavamuutokseen. Ote Pohjois Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheesta

9 Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty seutuvaltuustossa 2.12.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 29.12.2009 ja yleiskaava on tullut voimaan 14.1.2010. Vahvistetussa yleiskaavassa kaava alue on aluekeskuksen keskustatoimintojen aluetta (CA). Utrantien on osoitettu pääkaduksi ja sen varrella kulkee yleiskaavassa kevyen liikenteen laatukäytävä. Rakennusjärjestys Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020. Kaupunginvaltuusto on 25.1.2010 hyväksynyt rakennusjärjestyksen ja se on tullut voimaan 1.4.2010.

10 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 167 1046 (15.1.1986). Voimassa olevassa asemakaavassa tontti on liikerakennusten korttelialuetta (KL 3). Kadun puoleisessa reunalla olevalla rakennusalalla on rakennuksen oltava vähintään kaksikerroksinen ja sen on sijaittava tontin rajalla. Muutoin tontilla sallitaan korkeintaan 3 kerroksinen rakentaminen. Rakennusoikeus on e=0,6. Tämä tarkoittaa 7630 m 2. Kaavassa osa tontista on osoitettu kevyen liikenteen alueeksi. Yhdessä muilla tonteilla olevien vastaavien alueiden kanssa se muodostaa Rantakylän erään pääyhteyden kevyelle liikenteelle. Pohjakartta Ote voimassa olevasta asemakaavasta Pohjakarttana on käytetty teknisen viraston laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:1000. Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö ja rakennuslain 53 :n rakennuskieltoa. Joensuun strategiat Joensuun kulttuuriympäristöselvitys 2005: Joensuun kaupungin strategia Rajaton tulevaisuus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.6.2013. Kaupunkirakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 ( 167).. Kaupungin maapoliittinen ohjelma 2013 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 30.9.2013 ( 134). Asumisen strateginen suunnitelma vuosille 2010 2015 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 31.5.2010. Joensuun seudun yleiskaavan 2020 tausta aineistoksi on laadittu yllä mainittu selvitys. Siihen ei sisälly kohteita tältä kaavamuutosalueelta.

11 Asuinalueiden kehittämisohjelma Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Joensuun kaupunki on hakenut ja päässyt mukaan valtakunnalliseen asuinalueiden kehittämisohjelmaan hankkeella, joka toteutetaan Rantakylän ja Utran kaupunginosissa. Kehittämishankkeella tavoitellaan palveluiltaan vahvan alueen nostamista arvostetuksi asuinalueeksi. Kaupunginhallitus päätti hakeutumisesta asuinalueohjelmaan 10.12.2012 ( 587). Hanke käynnistyi vuoden 2014 alussa. Kaavamuutoksen ja asuinalueohjelman tavoitteet tukevat toisiaan. Rantakylän keskusta alueen asemakaavat ovat pääosin 1970 luvun alusta. Toimintakeskuksen asemakaava käsittää ostoskeskuksen, Pataluodon koulun ja terveysaseman tontit. Se on vuodelta 1986. Uusin kaavamuutos Utrantien eteläpuolella on Skilan alueen muuttaminen asuinkäyttöön. Sen kaava on vuodelta 2006. Rantakylän keskustassa aloitettu laaja julkisia rakennuksia käsittelevä asemakaavamuutos, joka valmistunee vuoden 2014 aikana. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavamuutoksen takana on Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n hakemus, jossa esitetään ostoskeskuksen toisen liikerakennuksen muuttamista ja 8 kerroksisen asuintalon rakentamisen mahdollistamista. Kaavan valmisteluvaiheessa keskusteltiin ympäröivien toimijoiden kanssa heidän toiveistaan ja tarpeistaan, jotta tämän kaavahankkeen yhteydessä tehtävillä ratkaisuilla ei vaikeuteta jatkossa tapahtuvaa alueen kehittämistä. 3.1 LÄHTÖKOHTA AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET 3.1.1 Kunnan strategioiden asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 2013 2016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 104. Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista, yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta. Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon uusiminen.

Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen. Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen. Strategian toteuttamisohjelmat Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmienavulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO 20). Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat. Palveluohjelmia lukuun ottamatta ohjelmat on hyväksytty vuoden 2013 aikana Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle, tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO 20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten, että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen. Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2014 2016: 12 Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestö kehityksen ja palvelutarpeiden ennakoimiseen Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen

13 3.1.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavan I vaiheessa suunnittelualue sijoittuu keskustatoimintojen alue: ydinkaupunkiseudun alakeskus (ca) alueelle. Aluevarausmerkinnällä osoitetaan Joensuun ydinkaupunkiseudun alakeskukset, joihin sijoittuu alueellisia yksityisiä ja julkisia palveluja sekä asumista. Maakuntakaavan II vaiheessa ja III vaiheessa suunnittelualueelle ei sijoitu maakuntakaavan aluevaraus tai kohdemerkintöjä. Maakuntakaavan I vaihe. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu keltaisella nuolella.

14 Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudunkehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu aluekeskuksen keskustatoimintojen alueeksi (CA). Merkinnällä osoitetaan alue, jolle voidaan sijoittaa kaupallisia tai julkisia palveluja, muita alueen luonteeseen soveltuvia työpaikkoja, kerros tai pientaloasumista, puistoja tai lähivirkistysalueita sekä toreja, aukioita, katuja ja muita liikenne ja pysäköintialueita. Alueelle on mahdollista sijoittaa MRL 58.3 :n perusteella vähittäiskaupan suuryksikkö. Yleiskaava mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle, koska se tukee palveluiden saavutettavuutta eikä hajota yhdyskuntarakennetta. Rantakylän keskeinen asuinalue on yleiskaavassa osoitettu täydennysrakennettavaksi alueeksi. Kaava alueen asuinrakentaminenkin toteuttaa Rantakylän keskustan täydennysrakentamisen tavoitteita. Utrantie on osoitettu pääkokoojakaduksi ja sen varrelle on merkitty kulkemaan kevyen liikenteen laatukäytävä. Asemakaavahanke on seutuyleiskaavan mukainen. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:stä. Suunnittelualue on osoitettu keltaisella nuolella.

15 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Vuonna 2011 valmistuneen kauppapaikkaselvityksen (FCG Oy) mukaan Rantakylän alueella oli vuonna 2009 kaksi isoa supermarkettia sekä kaksi isoa ja yksi pieni valintamyymälä. Joensuun alueella keskustan liikkeet keräävät ostovoimaa ympäristöstään, joten myös Rantakylän alueella osa ostoksista haetaan keskustasta ja käytettävissä olevasta ostovoimasta siirtyy siis merkittävä osa muualle kuin omalle alueelle. Kaupan yleisten kehitysnäkymien mukaisesti hypermarketit ja isot supermarketit säilyttävät asemansa myös tulevaisuudessa. Kaupan saavutettavuus paitsi henkilöautolla, myös joukkoliikenteellä ja kävellen tai pyörällä on yksi menestyvän kauppapaikan avaintekijöistä. Tämä korostaa lähikauppojen merkitystä Vielä vuonna 2005 alueella oli 6 päivittäistavarakauppaa. Näistä on kaksi lopettanut, mutta tilalle on tullut uusi supermarket luokan päivittäistavarakauppa. Nykyinen ostoskeskus on rakennettu 1980 luvulla silloisten kaupallisten periaatteiden mukaisesti, eikä se täytä nykyisiä menestyvän kaupankäynnin edellytyksiä vaan vaatii mittavaa peruskorjausta. Korjaustyön tavoitteena on turvata ostoskeskuksen toiminnan vaatimat pysäköintipaikat sekä luoda itse rakennuksesta houkutteleva ja toimiva kauppapaikka. Rantakylän asukasluku oli laskusuunnassa pitkään, kunnes se muutaman viimeisen vuoden aikana on kääntynyt nousuun. Lisääntyneen asukasmäärän takana lienee uudisrakentaminen, varsinkin kerrostalojen täydennysrakentaminen.

3.1.3 Tavoitteiden tarkentuminen suunnittelun aikana Rantakylän palvelutarjonnan turvaamiseksi jatkossakin on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisen palvelukeskuksen läheisyyteen. Rantakylän keskustasta puuttuu asumista, mikä on johtanut alueen autioitumiseen ilta aikaan koulujen ja muiden palveluiden suljettua ovensa. Tämä johtaa helposti häiriökäyttäytymiseen ja luo turvattomuuden tunnetta ohikulkijoille. Keskustaan lisättävä asuminen vahvistaa ympäristön sosiaalista kontrollia ja ehkäisee näin häiriökäyttäytymistä. Jalankulun ja polkupyöräilyn kulkutapaosuudet ovat tutkimusten mukaan selvästi maan keskiarvoa korkeammat. Joensuun kaupunki on sitoutunut edistämään kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita kaupungissa. Rantakylä on varsin tiivis asuinalue, jossa on hyvät kävelyn ja polkupyöräilyn yhteydet alueen sisällä ja ympäröiville alueille. Rantakylä onkin keskustan ohella selkeästi jalankulkuvyöhykettä, jossa pyöräilyn ja kävelyn osuus nousee vielä Joensuun keskiarvoa korkeammaksi. Tärkeä tekijä pyöräilyn edistämisessä on, turvallisten väylien lisäksi, riittävät pyöräpysäköintipaikat asiointia varten. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta tulleiden lausuntojen sekä pidettyjen neuvottelujen perusteella päätettiin laajentaa liikennejärjestelyiden tarkastelu kattamaan lähialue. Työn tavoitteena on määrittää tulevaisuuden tavoitetila, jossa sekä ostoskeskuksen että viereisen terveyskeskuksen pysäköintipaikat tukevat toisiaan sekä mahdollistaa terveyskeskuksen asiointiliikenne suoraan Pataluodonkadulta. Nämä uudet liikennejärjestelyt tulevat osaksi myöhemmin tehtävää laajempaa asemakaavauudistusta alueella, mutta tavoitetila on tärkeää määritellä jo tässä vaiheessa. Itse asemakaava alue pysyi ennallaan. 16 4 VAIHTOEHDOT Asemakaavan muutostarve on lähtenyt ostoskeskuksen kaupallisen toimijan tarpeesta kehittää ostoskeskusta vetovoimaisemmaksi. Samassa yhteydessä halutaan mahdollistaa asuinrakentamista hyvien palveluiden yhteyteen. Olevia rakennuksia halutaan käyttää hyväksi mahdollisimman paljon, jonka takia todelliset tontin käytön vaihtoehdot jäävät vähiin. Tämän takia ei ole nähty perustelluksi tarkastella muita vaihtoehtoja. Vaikutuksia arvioitaessa verrataan ratkaisun vaikutuksia siihen, että hanke jäisi kokonaan toteuttamatta (0 vaihtoehto). Laadittua asemakaavaehdotusta verrataan voimassa olevaan asemakaavaan. Muutoksia arvioidaan oheisen taulukon mukaisesti. Voimassa oleva asemakaava Asemakaavamuutos Tontin pinta ala 12 721 m 2 12 443 m 2 Tonttitehokkuus e= 0,6 e= 0,75 Rakennusoikeus 7633 k m 2 9332 k m 2 Kerrosluku 2 3 2 8

17 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU 5.1 KAAVARATKAISUN KUVAUS JA YLEISPERUSTELUT Nykyisen, puhtaasti liikerakentamiselle varatun korttelialueen käyttöä laajennetaan siten, että tontille sallitaan myös asuminen. Asemakaavassa varataan pysäköinnille nykyistä suurempi osa tontin pintaalasta. Ratkaisun taustalla ovat laskelmat tarvittavasta pysäköintimäärästä, jotta päivittäistavarakauppa nykyisessä laajuudessaan olisi kannattavaa. Ympäristön maankäytön muuttuessa myös liikennejärjestelyt alueella tulevat muuttumaan. Tähän varaudutaan asemakaavassa edellyttämällä kaavamääräyksissä ajoyhteyden mahdollistaminen K korttelialueelta tonteilla 1 ja 6 sijaitsevalle pysäköintialueelle. Pyöräilyn edellytyksiä Rantakylän keskustassa pyritään edistämään kaavaehdotuksessa määritellyllä polkupyöräpaikkojen vaatimuksella (1 pyöräpaikka / 50 m 2 liiketilojen kerrosala, ja 1 pyöräpaikka / 40 m 2 asuntojen kerrosala). Polkupyörien pysäköintiä saa sijoittaa myös pysäköinnille varatulle alueen osalle. Pyöräpaikat on sijoitettava sisäänkäyntien läheisyyteen ja vähintään puolet pyöräpaikoista on katettava. Asemakaavassa sallitaan liikerakennuksen yhteyteen rakennettavaksi korkeintaan 8 kerroksinen asuintalo. Asuntoja kaava mahdollistaa rakennettavaksi noin 42 kpl, mikä tarkoittaa noin 70 asukasta. 5.2 ALUEVARAUKSET 5.2.1 Korttelialueet Kaava alue on kokonaisuudessaan asuin ja liikerakennusten korttelialuetta (AL). Tehokkuusluku on 0,75, mikä tarkoittaa 9332 m 2. Rakennukset on massoiteltu Utrantien ja Rantakylän keskeisen kevyenliikenteenväylän varteen. Utrantien varrelle sallitaan korkeintaan kaksikerroksisen rakennuksen rakentaminen. Toinen rakennus on pääosin kaksikerroksinen. Aukion reunaan sallitaan rakentaa 8 kerroksinen rakennus, johon saa sijoitta asuintiloja toisesta kerroksesta ylöspäin. Asuinrakennuksen yhteyteen edellytetään varattavaksi vähintään 6 m 2 :m suuruinen yhtenäinen ulko oleskelutila asuntoa kohden. Tämä voidaan järjestää myös matalamman osan katolle rakennettavan oleskelutilan avulla. Julkisivujen edellytetään olevan puhtaaksi muurattua tiiltä tai tiililaattaa. Lisäksi liikenneväyliin tai toreihin rajautuva julkisivut on toteutettava ilmeeltään vaihtelevina. Keinoina voidaan käyttää esim. porrastamista, valaisua, aukotusta tai julkisivumateriaalin vaihtoa. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen julkisivun on erotuttava muiden kerroksien julkisivuista. Kaksikerroksisen rakennuksen alle voidaan sijoittaa maanalainen pysäköintilaitos, jonka ajoyhteys järjestetään rakennusten välistä. Tontille mahdollistetaan kahden ajoneuvoliittymän rakentaminen Puronsuunkadulta, mutta kaavamääräyksellä edellytetään lähempänä Utrantietä olevan liittymän toteuttaminen suuntaisliittymänä. Lisäksi kaavamääräyksellä edellytetään ajoyhteyden mahdollistaminen tonteilla 1 ja 6 sijaitsevalle pysäköintialueelle. Tontin pohjoisosan pieni puistomainen alue edellytetään pidettävän jatkossakin istutettuna alueen osana. Se liittyy luontevasti katualueen istutuksiin ja luo viihtyisyyttä kevyen liikenteen väylälle.