Hankinnat elinvoimajohtamisen instrumenttina Hankintalain näkökulmia Kuntatalo 22.11.2011 Katariina Huikko Lakimies
Toimintaympäristö
Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ (YHTEISTOIMINTA-ALUE/LAAJAN VÄESTÖPOHJAN KY) Palvelustrategia PALVELUTUOTANTO OMA TUOTANTO - yksikkö -liikelaitos OSAKEYHTIÖ -kunta - kuntien yhteinen OSTOPALVELUT -yritykset - yhteisöt KUNTAYHTYMÄ - normaali kuntayhtymä -liikelaitoskuntayhtymä PALVELUSETELI- JÄRJESTELMÄT TOINEN KUNTA
Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat vuosina 2000-2010 mrd. euroa: muutos-%: 2000 2008 2009 2010 08-09 09-10 00-10 keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 10,80 11,50 12,37 6,5 7,5 7,5 - Aineet, tarvikkeet, tavarat 2,40 3,66 3,63 3,74-1,0 3,0 4,5 - Palveluiden ostot 1) 3,23 6,55 7,29 7,99 11,2 9,6 9,5 - Vuokrat 0,37 0,59 0,58 0,64-0,8 10,1 5,7 Investointihankinnat yht. 2) 2,50 3,85 3,68 4,60-4,4 25,0 6,3 - Rakennukset 1,04 1,47 1,49 1,60 1,0 7,8 4,4 - Maa- ja vesialueet 0,20 0,23 0,21 0,34-6,6 61,3 5,7 - Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,80 1,40 1,35 1,95-3,7 44,9 9,3 - Muut investointihankinnat 0,46 0,75 0,63 0,70-15,8 10,7 4,2 Hankinnat yhteensä 8,50 14,65 15,18 16,97 3,6 11,8 7,2 Ulkoiset menot yhteensä 25,30 37,42 38,43 42,56 2,7 10,8 5,3 Hankintojen osuus, % 33,6 39,2 39,5 39,9 Vuoden 2010 investointihankinnoissa sekä ulkoisissa menoissa yhteensä on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 1) Palveluiden ostot eivät sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä ostoja. Ne on eliminoitu vähentämällä palveluiden ostoista kuntien saamat myyntitulot kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kuntayhtymien saamat myyntitulot kunnilta ja kuntayhtymiltä 2) Aineellisten hyödykkeiden hankinta. Lähde: Tilastokeskus Katariina 24.11.2011 Huikko Lakimies Kuntaliitto
Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat vuosina 2000-2010, mrd. 8,50 9,30 9,74 10,36 10,93 11,38 12,25 13,08 14,65 15,18 16,97 Vuoden 2010 investointihankinnoissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus 24.11.2011
Hankintaprosessin vaiheet Hankinnan suunnittelu, valmistelu ja toteutustavan valinta Hankinnan kohteen määrittely sekä hankintaehdotuksen teko tarvittaessa Hankintamenettelyn valinta Hankinnasta ilmoittaminen (HILMA) Tarjouspyynnön laatiminen ja lähettäminen Tarjousten vastaanottaminen ja avaaminen Ehdokkaiden/tarjoajien soveltuvuuden arviointi Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen Tarjousten vertailu Hankintapäätöksen tekeminen Hankintapäätöksen tiedoksianto Sopimuksen tekeminen Sopimuksen ja toimituksen valvonta Laskujen käsittely ja maksaminen Määrärahojen seuranta Hankintalain sääntelyssä 6 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Huomioitavia seikkoja hankintalain näkökulmasta Elinvoimanäkökulma
Julkinen hankinta Palveluhankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus Valmistelu Sopimuskausi, esim. 5 vuotta Tärkeintä on miettiä: - mitä halutaan hankkia ja millainen sopimus veisi tavoitteeseen? - miten sopimuksen toteutumista valvotaan? Valmistelu ja perehtyminen vie aikaa! 7 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Hankinnan lopputulokseen vaikuttavia seikkoja Bulkkituotteet ja olemassa olevat markkinat:» Hankintamenettelyn valinta» Hankinnan kokonaisarvo ja kilpailutusrytmi» Hankintasopimuskausi» Hankitaanko hintaa vai laatua» Laatukriteerien määritys» Osatarjousten mahdollistaminen» Vaihtoehtoisten tarjousten mahdollistaminen Markkinat ovat vasta kehittymässä» Markkinakartoitus/ tietopyyntö/ ennakkoilmoitus» Innovointi» Hankintasopimuskausi 9 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Sijainnin vaatimus Sijainnin vaatimus on lainsäädännön näkökulmasta lähtökohtaisesti syrjivä: sen tulee olla perusteltu. Jos vaatimuksella on liityntä hankinnan kohteeseen ja jos sen vaikutus heijastuu tarjouksen hintaan tai laatuun, voi se olla sallittu Oikeuskäytännön mukaan erityisesti sote-palveluissa sijainnin vaatimus voi olla perusteltu (MAO 110/09) Merkityksellistä maantieteellisen sijainnin käytön kannalta on hankinnan konteksti» sosiaalipalveluissa voi ehkä perustellummin hankinnan kohteen ja käyttäjien tarpeen kannalta perustella vaatimuksen asettamisen kuin metsänhoitopalveluissa (MAO 176/04) - puita ei kiinnosta, mistä päin niiden hoitajat tulevat.» Merkitystä ei sen sijaan liene sillä, mihin kriteerikategoriaan kriteerin asettaa (soveltuvuusehto, tekn. eritelmä vai vertailuperuste). Kysymys on kaikissa kategorioissa syrjimättömyydestä Palveluhankinnoissa sijainnin vaatimus on mahdollista sijoittaa ns. lisälaaduksi (MAO 372/11, 314/11) 10 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Tarjousten vertailu Vertailu on tehtävä hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vertailuperusteiden mukaan Tarjouksen valintaperusteet:» Halvin hinta TAI» Hinta + Laatu = Kokonaistaloudellinen edullisuus» Joskus myös myös pelkkä laatu (ns. ranskalaiset urakat)» Jos vertailuperustetta ei ole ilmoitettu, vertailu tehdään halvimman hinnan perusteella. HUOM! Hankintayksikkö päättää, mihin rima sijoittuu! 23 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Sopimuskausi = Keskeisessä asemassa sopimuksen monitorointi, ts. sopimuksen seuranta ja arviointi» Sopimuskaudella toimitaan sopimuksen mukaan» Edellyttää, että sopimuksessa on huomioitu toiminnan kehittäminen, motivointi ja mahdollisuudet puuttua huonoon toteutukseen» Millä keinoin motivoidaan tarjoajaa tavoittelemaan ostajalle tärkeää lopputulosta ja kehittymään sopimuskaudella?» Palautteen huomioiminen sopimuskaudella ja sopimuskauden jälkeen» Sopimuskumppanin luotettavuus tärkeää puolin ja toisin 21 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Innovaatiot Innovaatiot ovat osa ns. toissijaisia tavoitteita Julkisyhteisöjä kannustetaan edistämään uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa Tekes myöntää myös hankintayksiköille avustusta innovaatioita edistävien hankintojen suunnitteluun ja osaamisen hankkimiseen tai hankinnan sisältämään kehittämistoimintaan Hankintalakia ei sovelleta lainkaan palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja» Jos hyöty hankinnasta tulee usealle taholle, esim. yritykselle ja hankintayksikölle yhdessä tai usealle hankintayksikölle yhdessä (riskin ja hyödyn jakautuminen)» Hankintayksikkö voi myös rahoittaa tutkimuksen yhdessä yrityksen tai muiden hankintayksiköiden kanssa» POIKKEUS: Lakia sovelletaan, jos niiden hyöty tulee yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja jos hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun suoraan 13 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Rajapinta EU:n valtiontukisääntelyyn
EU:n valtiontukisääntely Yrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat keskeiset puitteet määritetään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107-109 artikloissa Valtiontukisäännökset koskevat myös kuntien myöntämiä tukia Lähtökohtaisesti valtiontuet kiellettyjä (107.1 art.) Lähtökohtaisesti voidaan hyväksyä vain sellaiset tuet, jotka komissio on hyväksynyt ja katsonut yhteismarkkinoille soveltuvaksi» Jäsenvaltioiden ilmoitusvelvollisuus (108 art.) Riski tuen takaisinperinnästä Tuen periminen takaisin tuensaajalta korkoineen Tuen maksamisen keskeyttäminen 15 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Toimenpide on valtiontukea, jos se on:» Jäsenvaltion rahoittama tai valtion varoista myönnetty Julkisia varoja/etu kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin» Toimenpide/etu antaa valikoiva etua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa ts. selektiivinen, kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin» Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua Kilpailuvaikutuskriteeri» Toimenpide (saattaa) vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan Kauppavaikutuskriteeri Kaikkien valtiontuen tunnusmerkkien on täytyttävä Yritys tuen saajana, huomioitava että yrityksen käsite on laaja: Kaikki toimijat, jotka harjoittavat markkinaehtoista, taloudellista toimintaa sen oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta riippumatta» Taloudellisesta toiminnasta on kyse, kun tavaroita tai palveluita tarjotaan tietyillä markkinoilla» Keskeistä on julkisen rahan kanavoiminen markkinaolosuhteissa toimiville yksiköille Ei edellytä taloudellisen voiton tavoittelua Lopullinen tuensaaja eli taho, joka tuesta tosiasiallisesti hyötyy 16 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Valtiontuen erilaiset muodot Esimerkkejä: Avustukset, ei-markkinaehtoiset korkotuet, lainat, pääomalainat, takaukset Valikoiva veron tai sosiaaliturvamaksun huojennus Alihinnoiteltu kiinteistön myynti taikka vuokra, myös ylihinnoiteltu kauppahinta Yksinoikeus infrastruktuuriin Hankinta ilman kilpailuttamismenettelyä tilanteessa, jossa hankintalainsäädäntöä on sovellettava Kyseessä ei ole tuki, jos: Laina, takaus tai pääomasijoitus täysin samoin ehdoin kuin yksityinen taho, ja yksityisen rahan osuus on merkittävä (miel. yli 50%) Lainasta peritään korkotiedonannon (EUVL 19.1.2008 C 14/6) mukainen korko Takauksesta peritään takaustiedonannon (EUVL 20.6.2008 C 155/10) mukainen takausprovisio Maa-alueiden kaupat, ks. EYVL 10.7.1997, C 209/3 17 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
SGEI-sääntely valtiontukien ja hankinnan rajapinnassa Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin tarkoitetut palvelut, SGEI (Services of General Economic Interest) SEUT 106 artikla Käytännön toteutus: julkisyhteisö antaa yhdelle toimijalle julkisen palvelun velvoitteen tämän toimijan tulee suorittaa palvelua velvoitteen mukaisesti Käyttötilanteina usein esim. syrjäseutujen liikennepalvelut tarjolla ei markkinaehtoista toimintaa, koska toiminta ei ole kannattavaa liikennepalvelut on kuitenkin jollain tasolla toteutettava. Palveluvelvoitteen sisältönä on lähtökohtaisesti yksin- tai erityisoikeus vain palveluvelvoitteen saaja voi suorittaa palvelua» Yksinoikeus on usein rahanarvoista etua saajalleen. Näin ei kuitenkaan ole, jos markkinoita ei ole: olemattomien markkinoiden rajaamisesta yhdelle toimijalle ei saa lisäetua» Tämän vuoksi julkisen palveluvelvoitteen myöntämisen yhteydessä annetaan lisäksi rahallinen korvaus / subventoidaan toimintaa 18 24.11.2011 Katariina Huikko Lakimies Kuntaliitto
Kiitos! katariina.huikko@kuntaliitto.fi 050-566 4327