Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus"

Marja Heino
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki

2 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien uudistaminen» Katariina Huikko, lakimies Ajankohtaista oikeuskäytäntöä» Juha Kontkanen, hankinta-asiantuntija /hp

uudistaminen» Katariina Huikko, lakimies Ajankohtaista

3 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat vuosina mrd. euroa: muutos-%: keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 10,80 11,50 12,37 6,5 7,5 7,5 - Aineet, tarvikkeet, tavarat 2,40 3,66 3,63 3,74-1,0 3,0 4,5 - Palveluiden ostot 1) 3,23 6,55 7,29 7,99 11,2 9,6 9,5 - Vuokrat 0,37 0,59 0,58 0,64-0,8 10,1 5,7 Investointihankinnat yht. 2) 2,50 3,85 3,68 4,60-4,4 25,0 6,3 - Rakennukset 1,04 1,47 1,49 1,60 1,0 7,8 4,4 - Maa- ja vesialueet 0,20 0,23 0,21 0,34-6,6 61,3 5,7 - Kiinteät rakenteet ja laitteet 0,80 1,40 1,35 1,95-3,7 44,9 9,3 - Muut investointihankinnat 0,46 0,75 0,63 0,70-15,8 10,7 4,2 Hankinnat yhteensä 8,50 14,65 15,18 16,97 3,6 11,8 7,2 Ulkoiset menot yhteensä 25,30 37,42 38,43 42,56 2,7 10,8 5,3 Hankintojen osuus, % 33,6 39,2 39,5 39,9 Vuoden 2010 investointihankinnoissa sekä ulkoisissa menoissa yhteensä on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. 1) Palveluiden ostot eivät sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä ostoja. Ne on eliminoitu vähentämällä palveluiden ostoista kuntien saamat myyntitulot kunnilta ja kuntayhtymiltä sekä kuntayhtymien saamat myyntitulot kunnilta ja kuntayhtymiltä 2) Aineellisten hyödykkeiden hankinta /hp Lähde: Tilastokeskus

4 Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset hankinnat vuosina , mrd. 8,50 9,30 9,74 10,36 10,93 11,38 12,25 13,08 14,65 15,18 16,97 Vuoden 2010 investointihankinnoissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus /hp

2010 investointihankinnoissa on mukana Helsingin seudun

5 Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot vuosina Milj. euroa: Muutos-% Muutos-% keskim. vuodessa Yhteensä ,0 Siitä: - Ostot valtiolta ,0 - Ostot kunnilta ,8 - Ostot kuntayhtymiltä ,5 - Ostot muilta ,1 7,3 9,4 18,0 5,6 12,0 Lähde: Tilastokeskus /hp

vuodessa Yhteensä 3 932 8 784 9 836 12,0 Siitä: - Ostot valtiolta 30 63 96 51,0 - Ostot kunnilta

6 Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä; Osuus käyttökustannuksista 1) 1997 ja 2010, % Tehtäväluokka: Sosiaali- ja terveystoimi yht. Lastensuojelun laitos- ja perhehoito sekä muut lasten ja perheiden palv. Päihdehuolto Muut vanhusten ja vamm. palv. 2) Vammaisten laitospalvelut sekä vammaisten työllistämistoiminta Vanhusten laitospalvelut Perusterveydenhuollon hammash. Perusterveydenhuolto pl. hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm. vanhusten ja vammaisten päivähoito, päivä-/palvelukeskukset, palvelutalot, ryhmäkodit ja muut vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, vanhusten ja vammaisten perhehoito, vammaisetuudet sekä omaishoidon tuki % /hp Lähde: Tilastokeskus

Perusterveydenhuolto pl. hammash. Kotipalvelu Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito 1) Käyttökustannukset = toimintamenot (ml. sisäiset erät) + poistot + vyörytyserät. 2) mm.

7 KHO 2012:61 sidosyksikkö työterveyshuollossa Kaupunki ja kaksi kuntayhtymää perustivat työterveyshuollon palvelujen järjestämiseksi osakeyhtiön. Omistajat olivat sitoutuneet määräajaksi hankkimaan työterveyshuollon palvelut yhtiöltä. Yhtiön liikevaihdosta noin 75 prosenttia muodostui omistajille tarjotuista palveluista ja loput noin 25 prosenttia yhtiön ulkopuolisille tarjotuista palveluista. Yhtiön ulkopuolisiin suuntautunut toiminta muodostui kunnan järjestettäväksi säädetyn, niin sanotun lakisääteisen työterveyshuollon palvelujen tarjoamisen lisäksi merkittävässä määrin sellaisten sairaanhoito- ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoamisesta, jotka eivät kuuluneet lakisääteiseen työterveyshuoltoon. Tältä osin yhtiö tosiasiassa kilpaili palveluvalikoimansa perusteella yksityisten työterveyshuollon palvelujen tarjoajien kanssa samoista asiakkaista. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että yhtiö ei harjoittanut julkisista hankinnoista annetun lain 10 :ssä tarkoitetulla tavalla pääosaa toiminnastaan sen omistajien kanssa. Yhtiön omistajien päätös hankkia työterveyshuollon palvelut yhtiöltä ei siten ollut kyseisessä pykälässä tarkoitettu hankintayksikön sidosyksiköltä tehtävä hankinta, johon lakia ei olisi tullut soveltaa Juha Myllymäki

Yhtiön liikevaihdosta noin 75 prosenttia muodostui omistajille tarjotuista palveluista ja loput noin 25 prosenttia yhtiön ulkopuolisille tarjotuista palveluista.

8 KHO 2012:61 sidosyksikkö työterveyshuollossa Sidosyksikön määritelmä» Omistajien valvonta (strategiset päätökset, ei yksityistä omistusta)» Tuottaa palveluja pääosin omistajilleen (ei markkinoilla toimiva yritys) Asiakaspalvelut voivat olla omistajille tuotettuja vrt. myös MAO 139/08 Palvelun lakisääteisyyden merkitys» Työterveyshuolto: työnantajan järjestämisvastuu, kunta vastaa palvelujen saatavuudesta» Lakisääteiset palvelut katsottiin tuotetun omistajille Analyysi luettavissa Juha Myllymäki

9 KHO 2012:71, käyttöoikeussopimus Kaupunkien A, B ja C kilpailuttamat kuljetuspalvelut ja tilaustenvälityspalvelut eivät muodostaneet jakamatonta hankintakokonaisuutta, koska palvelut eivät liittyneet hankintalain tarkoittamalla erottamattomalla tavalla toisiinsa eikä asiassa ollut tarvetta sopimuksen tekemiseen yhden ainoan sopimuskumppanin kanssa. Kysymyksessä oli hankintalaissa tarkoitettu käyttöoikeussopimus, kun kaupungit A, B ja C olivat kuljetuspalveluja koskevassa tarjouspyynnössä ilmoittaneet, että kuljetusten hoitaminen edellytti sitoutumista kaupunkien osoittamaan tilaustenvälitysjärjestelmään, jonka tuottaja oli kilpailutuksen myöhemmässä vaiheessa yksilöity X Oy:ksi, ja kun X Oy:n saama korvaus ei ollut peräisin kaupungeilta, vaan kuljetuksen tilanneilta asiakkailta. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa oli huomioitava hankintamenettelyyn osallistuneiden kaupunkien A, B ja C sopimuskokonaisuuksien arvo sekä kahden vuoden pituisen varsinaisen sopimuskauden lisäksi optioehdosta johtuva kahden vuoden jatkoaika Juha Myllymäki

Kysymyksessä oli hankintalaissa tarkoitettu käyttöoikeussopimus, kun kaupungit A, B ja C olivat kuljetuspalveluja koskevassa tarjouspyynnössä ilmoittaneet, että kuljetusten hoitaminen edellytti

10 KIITOS HUOMIOSTANNE Juha Myllymäki

Samankaltaiset tiedostot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien ulkoisista hankinnoista vuosina 2000- mrd. euroa: 2000 2011 muutos-%: 11-12 12-13 00-13 keskim./v Käyttötaloushankinnat yht. 6,00 13,40 14,16 14,67 5,7 3,6 7,1 - Aineet,