ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM www.eriarc.fi PORVOON KAUPUNKI KÄRRÄNGEN, PELLINKI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Muutos koskee Vähä-Pellingin kylän kiinteistön 20:16 RA- ja M-alueita. 16.11.2010 Laatija Eriksson Arkkitehdit Oy Patrick Eriksson, arkkitehti SAFA, YKS-420 Maarit Suomenkorpi, maisema-arkkitehti, YKS-359 Meritullinkatu 11 C, 00170 Helsinki Puh: 0108 354 200 Vireille tulo 21.11.2007 Käsittely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) kaavoitus- ja rakennuslautakunta 4.3.2010 76 nähtävillä 31.3.-23.4.2010 Asemakaavaluonnos kaavoitus- ja rakennuslautakunta 4.3.2010 76 nähtävillä 31.3.-23.4.2010 Asemakaavaehdotus kaavoitus- ja rakennuslautakunta 12.8.2010 261 nähtävillä 15.9.-1.10.2010 Asemakaavan hyväksyminen kaavoitus- ja rakennuslautakunta 25.11.2010
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 2 (17) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ks. kansilehti. 1.2 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Porvoon kaupungissa Lill-Pellingin saaressa Kärrängenin alueella. Kohde on Lill-Pellingin pohjoisrannassa. Suunnittelualueen maapinta-ala on n. 2,5 ha. Kuva: Kaava-alueen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Päätarkoitus: Kaava-alueen pinta-ala: Kaavaselostus koskee: Kärrängen, Pellinki, ranta-asemakaavan muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhden perinteisen rantasaunan rakentaminen tilalle RN:o 20:16 edellyttäen, että molemmat takamaaston tontit yhdistetään, jolloin syntyy yksi tavanomainen tontti. n. 2,5 ha 16.11.2010 päivättyä asemakaava karttaa
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 3 (17) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Rakennetun ympäristön erityisarvot... 9 3.1.5 Väestö... 9 3.1.6 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.2 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.1.2 Rantaviiva... 13
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 4 (17) 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.3.2 Muut alueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 14 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön... 15 5.4.3 Taloudelliset vaikutukset... 15 5.4.4 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset... 15 5.4.5 Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys... 15 5.5 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 15 5.6 Suhde maakuntakaavaan... 16 5.7 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 17 6.2 Toteutuksen seuranta... 17 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta, 1:2000 3. Havainnekuva 1:2000 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Porvoon Vähä-Pellingin kaava-alueen luontoselvitys, FCG Planeko Oy/ Jari Kärkkäinen, 1.12.2008. 2. Natura-arviointi, Kärrängen ranta-asemakaavan muutos. FCG Finnish Consulting Group Oy / Jari Kärkkäinen, 26.5.2010.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 5 (17) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitukseen on lähdetty maanomistajan aloitteesta. Kaavan laatijaksi valittiin Eriksson Arkkitehdit Oy. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä ranta-asemakaavaluonnosta 4.3.2010 76 ja ne olivat yleisesti nähtävillä 31.3.-23.4.2010 välisen ajan. Luonnoksesta ei saapunut mielipiteitä. Lausunnoissa oli kiinnitetty huomiota radonturvalliseen rakentamiseen, talousveden saantiin sekä pohjakartan päivitykseen. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksessa, joka saatettiin Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn 12.8.2010. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi ranta-asemakaavan muutosehdotuksen 12.8.2010. Ehdotus Kärrängenin ranta-asemakaavan muutokseksi on ollut MRA 27 mukaisesti julkisesti nähtävänä 15.9.-1.10.2010 ja pyydetyt lausunnot on saatu. Uudenmaan ELY-keskuksella, ympäristönsuojelulautakunnalla eikä terveydensuojelujaostolla ollut huomautettavaa. Muistutuksia ei jätetty. 2.2 Asemakaava Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhden perinteisen rantasaunan rakentaminen tilalle RN:o 20:16 edellyttäen, että molemmat takamaaston tontit yhdistetään, jolloin syntyy yksi tavanomainen tontti. Päärakennus on rakennettu 2000-luvulla. Voimassa olevan kaavan kaksi tonttia on kaavamuutoksessa yhdistetty, alueelle sallittu yksi loma-asunto ja kaksi vierasmajaa, talousrakennuksia sekä rantasauna, jolle on kaavamuutoksessa osoitettu erillinen rakennusala. Tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva ranta-asemakaava vastaamaan päärakennuksen poikkeusluvan mukaista rakennuspaikkaa, sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen. Ranta-asemakaavassa rantaan on jätetty maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Merkinnällä pyritään rannan puuston säilyttämiseen ja ranta-alueen maiseman säilyttämiseen mahdollisimman luonnonmukaisena ja siten rakentamisen maisemaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 6 (17) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin 22 km Porvoon keskustasta kaakkoon, saaristossa Lill- Pellingissä kallioisella, mäntyvaltaisella Kärrängenin alueella. Asemakaavamuutosalueen maapinta-ala on n. 2,5 ha. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueelle on laadittu erillinen luontoselvitys (FCG Planeko Oy/ Jari Kärkkäinen) sekä Natura-arviointi, (FCG Finnish Consulting Group Oy / Jari Kärkkäinen). Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Pellingin alueen kallioperä kuuluu svekokarjalaisen vuorijonon syvälle kuluneeseen juuriosaan. Pellingin saaristossa ja sen ympäristössä on harvinaisen hyvin säilynyt etupäässä vulkaanisista kivistä koostunut alue, joka muodostaa oman Etelä-Suomen kallioperän yleisestä tyylistä poikkeavan kokonaisuutensa. Selvitysalueen kallioperä on emäksistä tuffiittia. Maaperä on moreenia ja kalliomaata, jota peittää ohut, alle 1 m paksuinen, moreenipeite. Kuva: Asemakaava-alueen rantaa. Taustalla Lillängsviken. Kasvillisuus Kaava-alueen kasvillisuus on mäntyvaltaista kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Paikoin esiintyy mustikkatyypin kasvillisuutta. Kangasmetsäkasvillisuutta leimaa heinäisyys. Alueelta löytyy myös pieni kanervatyypin kalliomännikkö ja tervaleppää. Hiekkarannan rantalajisto on alueelle tyypillistä ja tavanomaista.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 7 (17) Kuva Kasvillisuus on kuivahkoa puolukkatyypin kangasta. Kuva: Ranta Tärnäsin poukamassa on suojaisa ja matala, kapea hiekkaranta. Maisema Vähä-Pellingin alue kuuluu Porvoon eteläpuolella olevaan sisäsaaristovyöhykkeeseen. Alue on saaristolle tyypillistä karua, kallioista ja mäntyvaltaista maisemaa, jossa rehevät kaislikoituneet lahdenpoukamat ja jyrkät avokallioiset rannat vuorottelevat. Suunnittelualue on pinnanmuodoltaan loivaa rinnemaastoa, alueen pohjoisosassa, rannalla on jyrkkä kalliorinne. Pohjoisranta on
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 8 (17) suojaisa ja kohtuullisen rehevä. Alueen itäosa laskeutuu kalliokumpareiden väliseen kapeaan ja rehevään Kärrängen-laaksoon, joka kulkee Vähä- Pellingin niemen poikki. Alueen länsiosassa on kalliopaljastumia ja matala rantakallio, joka erottuu hyvin vesimaisemasta. Rantakalliolta avautuu kaunis Bålssundetin maisema. Rakennettua maisemaa edustaa länsiosassa oleva loma-asunto ja rantaan vievä ajoura. Kuva: Näkymä rantaan Lillängsvikenin lahdelta päin. Arvokkaat luontokohteet Kaavoitusta varten alueelle tehdyissä luontoselvityksissä ei ole todettu luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai muita luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita. Alueelta ei todettu eikä ole tiedossa luontodirektiivin II tai IV eikä lintudirektiivin I lajeja. Alueelta ei todettu eikä ole tiedossa uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Erillisessä Natura-tarkastelussa on todettu, että kaavasta ei aiheudu luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentissa tarkoitettua todennäköisesti merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 -suojelualueverkostoon. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Alueen länsiosassa rinteessä on 2000-luvulla rakennettu yksi kaavan mukainen loma-asuntorakennus, jossa ei ole saunaa. Pellingin saaristossa on lomasekä ympärivuotista asutusta. Saarille on lossiyhteys mantereelta.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 9 (17) Palvelut Pellingin saarella noin 4,5 km päässä sijaitsee koulu 1-2-luokille, esiopetus sekä ryhmäperhepäiväkoti. Alueella on myös museo, kappeli, kurssikeskus sekä nuorisoseurantalo Skärgårdshemmet, joka tarjoaa juhlapalveluita. Sunintien varrella noin 2 km päässä on lähin kauppa ja noin 4 km päässä mantereella toinen. Ulkoilu ja virkistys Pellingin idyllinen saaristo kauniine kalliorantoineen, komeine mäntymetsineen sekä pienpiirteisine merenlahtineen ja salmineen tarjoaa hyvät lähtökohdat liikkumiselle ja ulkoilulle. Sandholmuddenissa 4,5 km päässä sijaitsee veneilijöiden palvelukeskittymä, käyntisatama palveluineen, mm. kahvila ja kesätori. Kunnallistekniikka Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon ja talousveden toimittaa Porvoon saariston vesihuolto-osuuskunta. Kiinteistön jätevedet käsitellään pienpuhdistamossa. 3.1.4 Rakennetun ympäristön erityisarvot 3.1.5 Väestö Arvokkaat rakennukset Alueella ei ole suojeltuja rakennuksia. Muinaismuistot Alueella ei sijaitse tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Kaavoitettavalla alueella on yksi loma-asunto. 3.1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 15.2.2010 vahvistanut Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan. Vahvistamispäätöksestä on valitettu, joten seutukaava on voimassa toistaiseksi. Maakuntakaavassa Kärrängenin maa-alueille alueelle ei ole osoitettu maakunnallisia tavoitteita. Vesistöt kuuluvat Natura 2000 -alueisiin, mikä tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Itä-Uudenmaan liitto on aloittanut valmistelut 2. vaihemaakuntakaavan tekemiseksi toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti vuonna 2008.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 10 (17) Kuva: Ote ympäristöministeriössä vahvistettavana olevasta maakuntakaavasta. Asemakaavamuutosalueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Alueella ovat voimassa 14.11.2000 vahvistettu seutukaava ja 5.4.2002 vahvistettu vaihemaakuntakaava. Kaavayhdistelmässä alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). Kuva: Ote voimassa olevasta 14.11.2000 vahvistetun seutukaavan ja 5.4.2002 vahvistetun vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. Asemakaavamuutosalueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 11 (17) Yleiskaava Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alue on mukana Porvoon maalaiskunnan kylien ja haja-asutusalueiden osayleiskaavassa, joka on hyväksytty valtuustossa 22.4.1996. Alueelle on laadittu 1980-luvun lopussa rantaosayleiskaavaa, joka jäi kesken. Pellingin saariston osayleiskaava on tekeillä. Asemakaava Alueella on voimassa vuonna 1992 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavassa alueelle on osoitettu takamaastoon kaksi tonttia/loma-asuntojen rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi loma-asuntorakennus, jonka kerrosala enintään 95 k-m2. Lisäksi kullekin rakennuspaikalle saadaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 35 k-m2 ja talousrakennuksia, joiden kerrosala on yhteensä enintään 30 k-m2. Sauna voidaan sijoittaa asuntorakennukseen. Toiselle rakennuspaikalle on 2000-luvulla rakennettu yksi kaavan mukainen loma-asuntorakennus, jossa ei ole saunaa. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.12.2007. Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 12 (17) Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty Porvoon kaupungin kiinteistö- ja mittausosaston toimittamaa pohjakarttaa, joka täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Kaavakarttaa on päivitetty kesällä 2010 tehdyillä mittauksilla. Ympäristöselvitykset Luontoselvitys, Porvoon Vähä-Pellingin kaava-alue. FCG Planeko Oy / Jari Kärkkäinen, 2008. Natura-arviointi, Kärrängen ranta-asemakaavan muutos. FCG Finnish Consulting Group Oy / Jari Kärkkäinen, 26.5.2010. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhden perinteisen rantasaunan rakentaminen tilalle RN:o 20:16 edellyttäen, että molemmat takamaaston tontit yhdistetään, jolloin syntyy yksi tavanomainen tontti. Päärakennus on rakennettu 2000-luvulla. Voimassa olevan kaavan kaksi tonttia on kaavamuutoksessa yhdistetty, alueelle sallittu yksi loma-asunto ja kaksi vierasmajaa, talousrakennuksia sekä rantasauna, jolle on kaavamuutoksessa osoitettu erillinen rakennusala. Tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva asemakaava vastaamaan päärakennuksen poikkeusluvan mukaista rakennuspaikkaa, sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen. Ranta-asemakaavassa rantaan on jätetty Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Merkinnällä pyritään rannan puuston säilyttämiseen ja ranta-alueen maiseman säilyttämiseen mahdollisimman luonnonmukaisena ja siten rakentamisen maisemaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutokseen on ryhdytty maanomistajan aloitteesta. Kaavan laatijaksi on valittu Eriksson Arkkitehdit Oy. Kaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä ranta-asemakaavaluonnosta 4.3.2010 76 ja ne olivat yleisesti nähtävillä 31.3.-23.4.2010 välisen ajan. Luonnoksesta ei saapunut mielipiteitä. Lausunnoissa oli kiinnitetty huomiota radonturvalliseen rakentamiseen, talousveden saantiin sekä pohjakartan päivitykseen. Lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksessa, joka saatettiin Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan käsittelyyn 12.8.2010. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoitustyö on järjestetty siten, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 13 (17) vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta kaavan laadinnan eri vaiheissa. Luettelo osallisista sekä osallisten mahdollisuudet osallistua kaavan laadintaan sekä alustava aikataulu on kuvattu kaavan Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. 4.3.2 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aikana järjestetään viranomaisneuvottelut ja pyydetään lausunnot Maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena on ajantasaistaa voimassa oleva ranta-asemakaava vastaamaan päärakennuksen poikkeusluvan mukaista rakennuspaikkaa, sekä mahdollistaa rantasaunan rakentaminen. Maakuntakaavan asettamat tavoitteet Voimassa olevassa seutukaavassa ranta-alue on osoitettu MY-alueeksi. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa alueelle ei kohdistu tavoitteita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Rantaviiva Alueen pinta-ala on noin 2,5ha. Rakennusoikeutta muodostuu kaavamuutoksella RA-alueelle yhteensä 220 k-m². Pinta-alat kaavavarauksittain: RA-alue 11665 m² M-alue 10556 m² MY-alue 2565 m² Rantaviivan pituus on yhteensä 196 metriä, josta M-alueen rantaviivaa on 96 metriä ja MY-alueen 100 metriä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on rantaan osoitettu MY-alue, jolla pyritään rannan puuston säilyttämiseen ja ranta-alueen maiseman säilyttämiseen mahdollisimman luonnonmukaisena ja siten rakentamisen maisemaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 14 (17) 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Lomarakennusten korttelialue (RA) Päärakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi lomarakennus, jonka kerrosala on enintään 95 k-m2 ja 2 kerrosalaltaan enintään 30k-m2 vierasmajaa sekä talous- rakennuksia joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 30 k-m2. Saunan rakennuspaikalle saadaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 35 k-m2. Rakennusten julkisivumateriaali tulee olla puuta. Värityksen tulee olla hillitty ja soveltua maisemaan. Rakennukset on varustettava harjakatolla. Vesiklosettia ei saa asentaa. Kortteliin saadaan muodostaa enintään ohjeellisen tonttijaon mukainen määrä tontteja. 5.3.2 Muut alueet Rakentamisessa tulee huomioida mahdollinen radonhaitta. Maa- ja metsätalousalue (M) Puolet ranta-asemakaavan muutosalueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) RA-tontin kohdalle rantaan on osoitettu maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella oleva suojapuusto tulee säilyttää ja aluetta hoitaa siten, että maisema säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. 5.4 Kaavan vaikutukset Ranta-asemakaavan muutoksen vaikutukset ovat vähäisiä ja kohdistuvat lähinnä suunnittelualueeseen. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Kaavamuutos ei olennaisesti muuta alueen yhdyskuntarakennetta. Rakennusoikeuden määrä ei kasva.. Rantapuusto on edellytetty säilytettäväksi, joten rantamaisema ei merkittävästi muutu nykyisestä. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta väestön rakenteeseen ja kehitykseen. Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista vaikutusta palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan. Virkistys Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta virkistykseen. Liikenne Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista vaikutusta liikenteeseen.
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 15 (17) Tekninen huolto Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamolla. Uudet rakennukset liitetään olemassa olevaan järjestelmään. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luontoympäristöön Maisema Rannan puuston säilyttäminen vähentää maisemaan kohdistuvia vaikutuksia ja meren lahdelta katsottuna ranta säilyy nykyisellään. Maaston koreimmat kohdat, avokallioiset lakialueet, on säilytetty metsäalueena, jolloin metsän profiili säilyy. Luonto Kaavamuutoksen mukainen päärakennus on rakennettu. Rantasaunan rakennuspaikka on tavanomaista kuivahkoa mäntykangasta eikä kaavan toteuttaminen vaaranna luontoarvoja. 5.4.3 Taloudelliset vaikutukset Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista taloudellisia vaikutuksia. 5.4.4 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. 5.4.5 Ympäristön häiriötekijät ja viihtyisyys Kaavan toteuttamisella ei ole olennaista vaikutuksia ympäristön häiriötekijöihin ja viihtyisyyteen. Rakentamisessa tulee huomioida mahdollinen radonhaitta. 5.5 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueidenkäyttötavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että Ranta-asemakaava Maaperä on pääasiassa moreenia, paikoin kalliota. Rakennuspaikat soveltuvat rakentamiseen. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti pienpuhdistamolla. Uudet rakennukset liitetään olemassa olevaan järjestelmään. Kaavamuutoksessa on osoitettu rantaan erityisitä ympäristöarvoja käsittävä MY-alue, jolla oleva
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 16 (17) turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. suojapuusto tulee säilyttää ja hoitaa siten, että alue säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. 5.6 Suhde maakuntakaavaan Kaava noudattaa voimassaolevaa seutukaavaa. Ranta-alue on osoitettu MYalueeksi. Vahvistettavana oleva maakuntakaava ei aseta ranta-asemakaavan muutokselle tavoitteita. 5.7 Kaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaava: Ranta-asemakaavan muutos on vähäinen verrattuna voimassa olevaan ranta-asemakaavaan. Kaavamuutoksella ei ole oleellista vaikutusta yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, taloudellisuuteen ja ekologiseen kestävyyteen. Alueella on yksi 2000-luvulla rakennettu päärakennus, jonka yhteyteen kaavamuutos sallii kaksi vierasmajaa sekä erillisen rantasaunan. Pellingin saaristossa sijaitsee sekä loma- että ympärivuotista asumista ja palveluita. Kaavamuutos koskee lomaasuntoaluetta. Alueella on olemassa oleva kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kaavamuutos toteuttaa tavoitetta. Rakentamisessa tulee huomioida mahdollinen radonhaitta. Kaavamuutos koskee lomaasuntoaluetta. Loma-asukkaat hyödyntävät kunnallisia palveluita. Alueella on olemassa oleva kiinteistökohtainen jätevesien
Kärrängen, Pellinki, Ranta-asemakaavan muutos 16.11.2010 17 (17) käsittelyjärjestelmä. 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa Kaavamuutoksessa rantaalueen puusto on edellytetty säilytettäväksi siten, että maisema säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena. Kaava-alueella läheisyydessä on hyvät virkistysmahdollisuudet. Kaavamuutoksen toteuttaminen ei aiheuta kohtuutonta haittaa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutoksen toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta. Helsingissä 16.11.2010 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Patrick Eriksson toimitusjohtaja arkkitehti SAFA, YKS-420 Maarit Suomenkorpi projektijohtaja maisema-arkkitehti, YKS-359