2. Tilikauden tuloksen muodostuminen 24 2.1 Tuloslaskelma 24 2.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 28

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1 Toimintaympäristö 1 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 1.3 Henkilöstön määrä ja muutokset 6 1.4 Jyväskylän talouden kehitys 8 1.5 Strategiset kehittämishankkeet 2005 11 1.6 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 15 1.7 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä 20 2. Tilikauden tuloksen muodostuminen 24 2.1 Tuloslaskelma 24 2.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 28 3. Toiminnan rahoitus 33 3.1 Rahoituslaskelma 33 3.2 Rahoituslaskelman tunnusluvut 35 4. Rahoitusasema ja sen muutokset 36 4.1 Tase 37 4.2 Taseen tunnusluvut 39 5. Kokonaistulot ja -menot 41 6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 42 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 42 6.2 Konsernitase 43 6.3 Konsernin toiminnan ohjaus 46 6.4 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 46 6.5 Konsernitaseen tunnusluvut 47 7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 52 7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 52 7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 53 8. Talousarvion toteutuminen 54 8.1 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja käyttötalousosan toteutumisvertailu 56 8.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 87 8.3 Investointiosan toteutuminen 89 8.4 Rahoitusosan toteutuminen 91 8.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 93 8.6 Ylittyneet määrärahat ja alittuneet tuloarviot 95

9. Tilinpäätöslaskelmat 99 9.1 Tuloslaskelma 99 9.2 Rahoituslaskelma 100 9.3 Tase 101 9.4 Konsernitase 103 10. Tilinpäätöksen liitetiedot 105 10.1 Rahoituslaskelma 105 10.2 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 105 10.3 Tuloslaskelman liitetiedot 106 10.4 Tasetta koskevat liitetiedot 108 10.5 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 112 10.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 113 10.7 Omistukset muissa yhteisöissä 114 10.8 Liikelaitosten tilinpäätöslaskelmat 116 10.9 Kunnan konsernitilinpäätöksen liitetiedot 137 10.10 Yhdistelmälaskelmat 140 11. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 144 12. Allekirjoitukset 148

1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1. Toimintaympäristö Jyväskylän kasvu jatkuu: Vuoden 2005 aikana kaupungin asukasluku nousi lähes 900:lla, mikä oli Espoon ja Oulun jälkeen suhteellisesti nopeinta suurten kaupunkien joukossa. Myös koko Jyväskylän seudun kasvu oli maan ripeimpiä. Naapurikuntien väestö lisääntyi yli 600:lla. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 62 % ja työpaikoista 64 %. 2500 2000 1500 Väkiluvun muutokset 1996-2005* Seudun muut kunnat Jyväskylä 1000 500 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005* Jyväskyläläisten lisäys on pitkään koostunut pääosin nuorten aikuisten muuttovoitosta, mutta viime vuonna väkiluvun lisäys kertyi enemmän luonnollisesta kasvusta kuin muuttoliikkeestä. Vuonna 2005 syntyi 1 063 jyväskyläläistä, mikä on suurin määrä vuoden 1984 jälkeen. Muuttoliikkeen johdosta 0-vuotiaita oli vuoden lopussa tuhatkunta. Kaupungin järjestämien päivähoidon palvelujen kysyntä pysyi ennallaan. Perusopetusta antavissa kouluissa ja lukioissa oli oppilaita 165 (1,9 %) vähemmin kuin vuonna 2004. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyi 230:lla eli kaksi prosenttia. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 424 ja nettolisäystä kertyi 213. Kasvumäärä oli korkein vuoden 1996 jälkeen. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Työllisten määrän kasvu oli edelleen lähinnä palveluyritysten varassa. Vuonna 2005 oli jyväskyläläisiä ennakkotiedon mukaan 84 434. Heistä työllisiä oli 36 000 (42,6 %). Vuodesta 1995, jolloin työllisten osuus oli 36,9 %, väestön lisäys oli 10 370 ja työllisten 9 040. 60 000 Työlliset ja muut jyväskyläläiset 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Työlliset Muut 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004* 2005*

2 Työllisten lisääntymisestä huolimatta työttömyys jatkui suurimpana ongelmana. Työttömiä oli vuonna 2005 keskimäärin 6 079 eli 19 vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja keskimääräinen työttömyysaste (14,8 %) oli 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2004. Työttömyysasteen kehitys oli lähes yhtä heikkoa vertailukaupungeissakin. Suomen 14:ssä yli 50 000 asukkaan kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,4 % ja Jyväskylässä 15,3 %. 25 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa 20 15 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Asunto- ja muu rakentaminen jatkui Jyväskylässä vilkkaana: Asuntoja valmistui 869, mikä on vähän enemmän kuin vuosina 1985-2004 keskimäärin. Muu rakennustuotanto (265 000 kuutiometriä) jäi pitkäaikaisen keskiarvon (340 000) alapuolelle. Vuonna 2005 myönnettyjen rakennuslupien perusteella asuntorakentamisen määrä pysyy ennallaan ja muun rakentamisen volyymi kasvaa merkittävästi vuonna 2006. Taloustutkimus Oy:n vuonna 2005 valmistuneessa VIP imagotutkimuksessa sekä Efektia Oy:n palveluja koskeneessa tutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Uuden aallon Jyväskylä julistautui vuosikymmen sitten kaupunkipolitiikan uudistajaksi Suomessa. Strategian keskeisenä kulmakivenä oli ja on rajoja ylittävän kumppanuuspolitiikan rakentaminen. Kaupunki ei luo menestystään yksin omin toimin, vaan ja ainoastaan onnistumalla rakentamaan kehityshankkeita ja turvaamaan palvelunsa elinkeinoelämän, naapurikuntien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa Vuoden 2004 alusta virallistettu uusi seutukuntajako kasvatti Jyväskylän seudun kuntien lukumäärän viidestä yhdeksään. Noin 165 000 asukkaan, toiminnallisesti rajattomaksi pyrkivä Jyväskylän seutu rakentaa yhä enemmän yhteen tiivistyvää tulevaisuuttaan verkostokaupunkihankkeella. Kymmenentenä kuntana siinä on mukana Suolahti. Verkostokaupungin ensimmäisessä aallossa luotiin luottamuksen pohjaa kirkastamalla käsityksiä monen toimijan yhteisistä pyrkimyksistä. Sitä jatkettiin toimintokohtaisilla selvityksillä. Nyt ollaan toisessa aallossa, jolloin käydään toteuttamaan seudullisia ratkaisuja myös kunnallisiin peruspalveluihin. Tämän askeleen on väitetty olevan seutupolitiikan uskottavuuden todellinen mittari. Näköpiirissä on jo vaiheittain etenevän verkostokaupungin kolmas aalto, kuntarakenteen uudistus seutupohjalta. Jo vuoden 2008 alkuun mennessä on verkostokaupungin alueella mahdollisuus järjestää kaksi kolmannesta kunnallisista palveluista yli kuntarajojen.

3 Toiminnallisuus ja seudullisuus ovat Jyväskylän lähtökohtia myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Asiaa koskevassa kannanotossa kaupunginhallitus totesi 23.1.2006 mm. seuraavaa: Kasvava Jyväskylä on mahdollinen, toiminnallisesti perusteltu ja kansanvaltainen vastaus myös demokratiavajeeseen, mikä on yhdessä ongelmaksi todettu. Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kuntaliitoksen selvityshanke on käynnistänyt kuntarakenneuudistuksen seuraavan vaiheen. Montako kuntaa on jo vuoden 2009 alussa liittymässä yhteen, sen näyttää lähitulevaisuus. Kaupungin vuosikate ei tilinpäätöksen mukaan kattanut poistoja ja lainakanta kasvoi merkittävästi. Investointien taso oli edelleen korkea. Talouden voidaan siten katsoa olleen vuonna 2005 epätasapainossa. Vuosikate kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja lainakannan kasvu pieneni, joten talouden suuntaa voidaan pitää oikeana. Tilikauden ylijäämä oli seurausta satunnaisista, kertaluonteisista tuloista joita ilman edellisten vuosien alijäämä olisi edelleen kasvanut. 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnallisvaalit Kaupunginvaltuusto valittiin lokakuussa vuonna 2004 toimitetuissa kunnallisvaaleissa. Vaalien tulos muodostui seuraavaksi: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Kansallinen Kokoomus Suomen Keskusta Vihreä liitto Vasemmistoliitto Kristillisdemokraatit Suomen Kommunistinen Puolue 18 valtuutettua 12 valtuutettua 12 valtuutettua 7 valtuutettua 5 valtuutettua 3 valtuutettua 2 valtuutettua. Vaalien jälkeen yksi valtuutettu ilmoitti siirtyvänsä vasemmistoliiton valtuustoryhmästä sitoutumattomana Suomen Kommunistisen Puolueen valtuustoryhmään. Kaupunginvaltuusto Valtuusto piti vuoden 2005 aikana 13 kokousta ja käsitteli 211 asiaa. Kokousten lisäksi pidettiin viisi valtuustoseminaaria. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Henna Virkkunen (KOK) ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jukka Juusela (KESK) ja toisena varapuheenjohtajana Hilkka Illman (SDP). Keskeisiä asioita valtuuston työskentelyssä olivat hallinnon uudistuksen loppuunsaattaminen, kaupungin uusien strategioiden valmistelu ja hyväksyminen, peruspalvelut, kaupunkisuunnittelu ja talous sekä verkostokaupunkiyhteistyö ja siihen liittyen kunta- ja palvelurakenneuudistus. Valtuusto antoi lausunnon kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeesta. Valtuusto päätti Tanssisali Lutakon toimitiloista ja Cygnaeus-lukion toiminnan siirrosta Wilhelm Schildtin katu 2 koulukiinteistöön. Valtuusto päätti uuden voimalaitoksen sijoituspaikasta, Jyväskylän Veden liiketoiminnan ja omaisuuden myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle sekä uimahallin ja Hipposhallin lunastamisesta kaupungille.

4 Valtuusto hyväksyi Kinkomaan sairaalan muutostöiden rahoituksen ja Kyllön terveysaseman peruskorjauksen hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi vesihuollon kehittämissuunnitelman sekä asunto-ohjelman vuosille 2005 2007. Valtuusto merkitsi tiedoksi kaupungin keskustan kehittämisen vision ja kaavoitusohjelman vuosille 2006 2008. Kaupunkisuunnitteluun liittyen valtuusto hyväksyi postikorttelin asemakaavan muutoksen, Keljon Prisman asemakaavan muutoksen, Ainolanrinne II:n asemakaavan, asemakaavan muutoksen keskussairaalan pysäköintitaloa varten, entisen linja-autoaseman asemakaavan muutoksen, Haukkalanrannan alueen asemakaavan, Kaakkolampi II:n asemakaavan, Korteniityn alueen asemakaavan, Savelan alueen asemakaavan muutoksen sekä entisen rautatieaseman asemakaavan muutoksen. Lisäksi valtuusto hyväksyi Lutakonpuiston hankesuunnitelman. Valtuusto hyväksyi kaupungin liiketoiminnan omistajapoliittiset linjaukset. Valtuusto hyväksyi vuoden 2004 tilinpäätöksen ja sen yhteydessä henkilöstökertomuksen. Valtuusto hyväksyi myös vuoden 2006 talousarvion ja siihen liittyvän taloussuunnitelman sekä päätti voimalaitosrakennusta lukuun ottamatta pitää veroprosentit ennallaan. Lisäksi valtuusto päätti tilintarkastajan valinnasta vuosille 2005 2008. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus keskittyi kaupunkiyhteisön kokonaisjohtamiseen sekä toimialojen ja tytäryhtiöiden strategiseen johtamiseen. Kaupunginhallitus kokoontui 43 kertaa ja käsitteli 589 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 19 ja niissä käsiteltiin 45 asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Veijo Koskinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirkko Selin (KESK) ja toisena varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (KOK). Kaupunginhallitus huolehtii valtuustossa käsiteltävien asioiden valmistelusta. Tällöin erityisesti hallinnon uudistamiseen, talouden tasapainottamiseen, kaupunkisuunnitteluun ja verkostokaupunkiyhteistyöhön sekä elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat olivat keskeisiä. Kaupunginhallitus antoi Keski-Suomen ympäristökeskukselle lausunnon Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelmasta 2005 2015 ja Keski-Suomen tiepiirille Rantaväylän kehittämissuunnitelmasta sekä hyväksyi Hippoksen alueen suunnittelun periaatteet ja merkitsi tiedoksi kaavoitusohjelman vuosille 2006 2008. Lisäksi kaupunginhallitus antoi ympäristökeskukselle lausunnon uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä, Jyväskylän maalaiskunnalle Kuohu Vesanka - Ruoke osayleiskaavaehdotuksesta ja Keski- Suomen liitolle maakuntasuunnitelman alustavasta luonnoksesta. Kaupunginhallitus päätti kaupungin riskienhallinnasta ja vakuuttamisesta, omistajaohjauksen toteuttamisesta kaupungin tytär- ja osakkuusyhtiöissä ja toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) hankkimisesta sekä vahvisti konserniohjeet. Kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen ja Jyväskylän kaupungin kansainvälistämisstrategian. Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylän kaupungin ja Kiinassa sijaitsevan Kunmingin kaupungin välisen yhteistyösopimuksen.

5 Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi opetuslautakunnan laatiman kouluverkon taloudellisia vaikutuksia koskevan selvityksen. Peruspalvelujen osalta kaupunginhallitus hyväksyi selonteon lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilanteesta vuonna 2004 sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisen. Lisäksi kaupunginhallitus päätti hakeutumisesta Terve Kunta verkostoon toimikaudelle 2005-2008 ja päätti, että kaupunki lähtee mukaan Keski-Suomen matkapalvelukeskuksen toimintaan. Kaupunginhallitus hyväksyi yhteisen selvityksen tekemisen Korpilahden kunnan ja Jyväskylän kaupungin kuntaliitoksesta. Toimielimet Kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus ovat lisäksi valinneet jäsenet seuraaviin toimielimiin: - kaupunginhallitus - kaupunkisuunnittelulautakunta - opetuslautakunta - kulttuuri- ja nuorisolautakunta - kunnan keskusvaalilautakunta - liikuntalautakunta - rakennus- ja ympäristölautakunta - sosiaali- ja terveyslautakunta - tarkastuslautakunta - Keski-Suomen pelastuslautakunta - Säynätsalon kaupunginosalautakunta - tuotannollisten tukipalvelujen johtokunta - Jyväskylän Veden johtokunta - Kylän Kattauksen johtokunta - Jyväskylän Seudun Työterveyden johtokunta - Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta - kuntayhtymien yhtymävaltuustot - historiatoimikunta - kaupungin edustajia eri yhteisöihin, yhtiöihin, yhdistyksiin, säätiöihin yms.

1.3 Henkilöstön määrä ja muutokset 6 Palkkaa saavan henkilöstön määrä vuosina 1995-2005 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 4465 4415 4673 4555 4600 4673 5039 5020 5140 5066 4971 713 895 1120 1083 1100 1132 1335 1354 1328 1210 1083 3752 3620 3553 3472 3500 3541 3704 3766 3812 3856 3888 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Vakinaiset Määräaikaiset Palkkaa saavaa henkilöstöä oli vuoden 2005 viimeisenä päivänä 4 971 (sis. 43 sivutoimista tuntiopettajaa) eli 95 henkilöä vähemmän kuin edellisvuoden viimeisenä päivänä. Vakinaisia työntekijöitä oli yhteensä 3 888 henkilöä eli 78 % kaupungin henkilöstöstä. Vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi koko kaupunkitasolla 32 henkilöllä, kun verrataan keskenään vuoden viimeisten päivien lukuja (31.12.2004 31.12.2005). Palkkaa saavat vakinaiset henkilöt (31.1.2005-31.12.2005) 4000 3927 3879 3917 3921 3907 3913 3871 3909 3894 3890 3870 3888 3000 2000 1000 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vakinaisten palvelussuhteiden lukumäärä oli 4 226 (31.12.2005), joka oli sama kuin edellisvuonna. Vuoden lopussa oli palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla yhteensä 346 henkilöä (vuonna 2004 370 henkilöä). Palkkaa saavan henkilöstön vähennykset ovat kohdistuneet määräaikaisiin työntekijöihin. Määräaikaisten työntekijöiden määrä väheni 127 työntekijällä, kun verrataan vuoden viimeisten päivien lukuja. Kaupungin määräaikaisesta henkilöstöstä oli sijaisia yli puolet, 57 %. Kaupungin sijaisista 71 % työskenteli sosiaali- ja terveystoimessa. Muita määräaikaisia työsuhteita kuin sijaisia oli erityisesti sivistystoimessa, jossa työskentelee puolet kaupungin muista määräaikaisista. Kuvio 2 kuvaa vakinaisen palkkaa saavan vakinaisen henkilöstön kuukausittaista vaihtelua. Kuviot 3 ja 4 kuvaavat määräaikaisen henkilöstön määrien vaihtelua vuoden aikana.

7 Määräaikaiset ilman sijaisia 2005 700 650 600 550 500 450 550 574 589 584 618 650 530 474 494 473 482 465 400 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Sijaiset 2005 900 850 800 750 700 650 600 550 500 450 400 tammi 705 739 helmi maalis 841 huhti 726 745 795 touko kesä heinä 736 663 626 635 618 608 elo syys loka marras joulu Henkilöstön määrä toimialoittain 31.12.2005 tilasto Toimiala: vakinaiset määräaikaiset sijaiset yhteensä työllistetyt Sos. ja terv.palv. 1822 113 440 2375 47 Sivistystoimi 880 286 102 1268 77 Yhdyskuntatoimi 146 9 6 161 3 Liiketoiminta 118 8 6 132 1 Hallintokeskus 45 0 1 46 1 Liikelaitokset: Total 229 29 6 264 10 Altek 184 7 0 191 4 Kylän Kattaus 137 8 40 185 7 Pelastuslaitos 204 2 9 215 0 Työterveys 36 1 8 45 1 Vesilaitos 65 2 0 67 0 Tilapalvelu 22 0 0 22 0 Yhteensä 3888 465 618 4971 151

8 Kaupungin henkilöstömäärä on lähtenyt laskuun kesästä 2005 alkaen. Henkilöstömäärät vähenivät kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa, paitsi liiketoimintatoimialueella, jossa henkilöstömäärä kasvoi talous- ja hankintapalvelukeskuksen perustamisen myötä 50 henkilöllä vuoden aikana. Talous- ja hankintapalvelukeskukseen siirtyi toimialoilta pääasiassa kaupungin vakinaista henkilöstöä. Kaupungin henkilöstömäärän vähenemisen taustalla on taloustoimikunnan edellyttämä 10 % henkilöstömäärän vähennys. Vähennyksiä on saatu aikaan siten, että määräaikaisia työsuhteita ei ole uusittu, sijaisuuksia ei ole täytetty, eikä vapautuviin tehtäviin ole palkattu uusia työntekijöitä siinä määrin kuin edellisvuonna. Henkilöstövähennykset on toteutettu Jyväskylä-sopimuksen periaatteiden mukaisesti ilman irtisanomisia tai lomautuksia. Taloustoimikunnan lähtökohta henkilöstömäärän vähennyksille valtuustokaudella on kaupungin 31.12.2004 henkilöstömäärä, joka oli 5 066. Vuoden 2005 lopulle asetettu henkilöstömäärätavoite oli 4 946 (ei sisällä vesilaitoksen 67 työntekijää). Kaupungin palkkaa saava henkilöstömäärä oli viime vuoden lopussa 4 971 (sisältää vesilaitoksen 67 työntekijää). Kun vesilaitoksen henkilöstö vähennetään kaupungin henkilöstömäärästä 31.12.2005, on taloustoimikunnan edellyttämä henkilöstömäärän vähennystavoite alitettu 42 henkilöllä. 1.4 Jyväskylän talouden kehitys Kuntatalouden jatkuva vaikea tilanne heijastui myös Jyväskylään ja kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2005 edelleen heikko joskin edellistä vuotta parempi. Vuosikate oli 15,3 milj. euroa ja toteutui 12,3 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 6,3 miljoonaa muutettua talousarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 65,2 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate parani 10,2 milj. euroa. Käyttötulojen vertailukelpoinen kasvu oli 10,6 miljoonaa ja käyttömenot kasvoivat saman verran, joten käyttötalouden nettomenot pysyivät edellisen vuoden suuruisina (-0,02 %). Tähän ja samalla vuosikatteen suuruuteen vaikuttivat ratkaisevasti poikkeuksellisen suuret maan myyntitulot. Käyttömenojen 3,3 prosentin kasvu oli merkittävästi alhaisempi kuin kunnissa keskimäärin, joten kehityksen suunta on oikea ja talouden tasapainotustoimenpiteet alkavat tuottaa tulosta. Alkuperäinen talousarvio ylittyi myyntivoittojen osalta noin 9 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot lisääntyivät 7,5 milj. euroa eli 4,1 % ja opetustoimen nettomenot kasvoivat 3,5 milj. euroa (5,2 %). Verotulot kasvoivat 6,8 milj. euroa ja valtionosuudet 4,0 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 4,2 milj. euroa eli 2,2 %. Kunnallisverojen pieni kasvu oli seurausta mm. ansiotulovähennyksen kasvusta, joka osin kompensoitiin valtionosuuksien lisäyksen avulla. Yhteisöveron tuotto kasvoi 1,1 milj. euroa (7,7 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,4 miljoona euroa (9,8 %). Poikkeuksellisen suuri kasvu oli seurausta siitä, että vuoteen 2004 kohdistui suuria aikaisempien vuosien verojen oikaisuja. Toimialat pysyivät talousarvioissaan hyvin. Käyttötalouden nettomenot alittivat muutetun talousarvion 1,5 miljoonalla eurolla. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna nettomenot alittuivat 6,6 miljoonalla eurolla poikkeuksellisen suurten maan myyntivoittojen seurauksena. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 2 miljoonalla eurolla. Menojen ylittyminen pystyttiin ennakoimaan ja ottamaan huomioon talousarvion muutoksina vuoden aikana.

9 Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 159,1 milj. euroa eli 1 885 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 11,5 milj. euroa (118 /asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Investointien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja oli kaikkiaan 37,8 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Virastotalon peruskorjaus (3,6 milj. euroa), Kypärämäen (2,3), Lohikosken (1,1) ja Keljonkankaan (0,7) koulujen peruskorjaukset. Uimahalli ja Hipposhalli siirtyivät kaupungin omistukseen. Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 10,1 milj. euroa ja vesilaitoksen investointeihin 5,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 ylijäämä on 102,7 milj. euroa. Kun aikaisempien vuosien alijäämät olivat yhteensä 13,2 milj. euroa, vuoden 2005 lopussa yhteenlaskettuna ylijäämä on 89,5 milj. euroa. Poikkeuksellisen suuri ylijäämä on seurausta vuoden 2005 lopussa tehdystä Jyväskylän Veden myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle. Kaupasta kirjattiin kaikkiaan 116,2 miljoonan euron myyntivoitto. Ilman tätä vuosi 2005 olisi ollut edelleen selvästi alijäämäinen. Talous toteutui talousarviossa ennakoitua paremmin mutta talouden voidaan katsoa olleen vuonna 2005 edelleen epätasapainossa. Plussat + Asukasluku ja työpaikkojen määrä kasvoivat edelleen + Jyväskylän ja seudun asema tutkimusten mukaan maan vahvimpia + Ohjelma talouden tervehdyttämiseksi ja palvelurakenteen uudistamiseksi + Talouden suunta kääntyi, alijäämä pystyttiin kattamaan + Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi Miinukset - Työttömyysaste oli edelleen korkea - Vuosikatteen paraneminen ja alijäämän kattaminen osin kertaluonteisten tekijöiden seurausta - Palvelurakennepäätökset näkyvät taloudessa viiveellä - Talouden rakenteellinen epätasapaino on edelleen olemassa 35 Nettoinvestoinnit (ilman vesilaitoskauppaa), poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa 30 25 20 15 22 24 17,6 15,1 15 16 17 28 18 30 21,8 20 27 24,5 21 21 18 29 23 23 21 15,3 10 5 0 12,8 10 3,5 5,7 5,1 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate

10 Tulot 2005 584,7 milj.euroa Investointitulot 19,8 % Antolainojen vähennys 0,8 % Lainanotto 4,8 % Käyttötulot 11,9 % Verotulot 26,8 % Tulorahoituksen korjauserät 15,5 % Satunnaiset tulot 13,8 % Korko-, rahoitus- ja muut tuotot 1,1 % Valtionosuudet 5,6 % Menot 2005 585,5 milj.euroa Lainojen lyhennykset 4,6 % Antolainojen lisäys 24,5 % Konsernihallinto 2,5 % Liiketoimintatoimiala 1,3 % Sosiaali- ja terveystoimen toimiala 33,8 % Investointimenot 6,2 % Korko-, rahoitus- ja muut menot 0,8 % Tulorahoituksen korjauserät 0,1 % Valmistus omaan käyttöön 2,3 % Liikelaitokset 11,8 % Sivistytoimen toimiala 9,5 % Yhdyskuntatoimen toimiala 2,7 %

1.5 Strategiset kehittämishankkeet 2005 11 1. Kaupunkistrategian uudistaminen Tavoite: Koulutus- ja kehittämisohjelman yhteydessä uudistetaan kaupungin strategia. Poliittisten päätöksentekijöiden osallistumisesta strategian laadintaan tehdään erillinen ohjelma. Strategialla vahvistetaan verkostokaupunkiyhteistyötä, tuetaan uudistuvaa ja innovatiivista kaupunkipolitiikkaa, parannetaan palvelutuotantoprosessien toimivuutta, tehostetaan resurssien käyttöä ja saatetaan kaupungin talous tasapainoon. Kaupunkistrategian uudistaminen perustui ns. kolmikantaperiaatteelle eli poliittisten päättäjien, viranhaltijoiden ja henkilöstön edustajien yhteistyölle. Strategian laadinnassa olivat toimialat keskeisesti mukana. Ne tekivät omat strategiansa laatimisprosessin yhteydessä. Strategian laadinta kytkettiin yhteen toiminta- ja taloussuunnitelman tekemiseen. Strategiset linjaukset sisältyvät vuosien 2006-2008 taloussuunnitelmaan. 2. Palvelutuotannon seudullinen uudistaminen Tavoite: Vuonna 2004 tehdään selvitys seudullisesta palvelurakenteesta ja -kapasiteetista. Selvityksen perusteella tunnistetaan niitä kohdealueita, joissa on eritystä tarvetta uudistaa palvelurakenteita seudulliselta perustalta. Vuonna 2005 kehittämistoimet suunnataan selvityksen perusteella valittuihin kohteisiin. Tavoitteena on nykyisen palveluranteen seudullinen tiivistäminen ja kapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen. Erityisenä tavoitteena on estää turhia opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen investointeja ja vahvistaa yhteisten palvelujen käyttöä yli hallinnollisten rajojen. Vuoden 2005 aikana valmistui edellisvuonna alkanut peruspalveluita koskenut seudullinen selvitys, joka käsitti mm. päivähoitoa, vanhuspalveluja, peruskouluja, lukioita ja tilahallintoa. Selvityksen jälkeen työtä on jatkettu edellishankkeilla, joissa on ollut omat vastuuhenkilöt. Hankkeista on raportoitu kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien ryhmää, joka on ohjannut valmistelua. Päivähoidon seudullinen hanke on edennyt vuonna 2006 päätöksentekovaiheeseen. 3. Kolmannen sektorin toiminnan tukirakenteiden vahvistaminen Tavoite: Järjestöistä on muodostunut merkittäviä seudullisia hyvinvointipoliittisia toimijoita. Niiden kautta kanavoituu taloudellisia resursseja ja sisällöllistä osaamista seudulle. Kolmannen sektorin yhteistyön edistäjänä ja tuki- ja neuvontaorganisaationa toimii Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT). Kaupunki yhdessä seudun ja maakunnan muiden toimijoiden kanssa vahvistaa KYT:in toimintaedellytyksiä kolmannen sektorin tukirakenteiden luomisessa. Yhtenä konkreettisena tavoitteena on aikaansaada Ray:n rahoituksen turvin toimitilaratkaisu (Hyvinvoinnin edistämiskeskus), joka turvaa järjestöjen ammattihenkilökunnalle riittävät ja ajanmukaiset tilat sekä edistää järjestöjen välistä yhteistyötä. Kaupunki on myöntänyt vuoden 2005 talousarvion työllistämismäärärahasta tukea Keski-Suomen yhteisöjen Tuki ry:lle (KYT), joka on järjestöjen tuki- ja neuvontaorganisaatio ja joka vastaa useista järjestöjen yhteistä Eu- yms. hankkeista. KYT on aloittanut vuoden aikana uusia hankkeita.

12 Vuoden aikana aloittivat Jyväskylässä Stakesin aluetoimisto ja lapsiasiainvaltuutetun toimisto. Kaupunki on antanut vuokratukea Stakesin aluetoimistolle, joka sijaitsee osoitteessa Matarakatu 4. Samaan taloon on muuttanut useita järjestöjä ja sinne on syntymässä Hyvinvoinnin Edistämiskeskuksen nimellä kulkeva hyvinvointialan toimijoiden keskittymä. 4. Vitapolis Tavoite: Vitapolis kokoaa yhteen ikääntyvän väestön hyvinvointiin liittyvää osaamista Jyväskylän seudulla. Tavoitteena on tuottaa palveluja sekä seudullisiin että valtakunnallisiin, ja mahdollisesti myös kansainvälisiin tarpeisiin. Vitapolis yhdistää julkista ja yksityistä osaamista ja toimintaa vankkaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkimukseen ja -opetukseen. Yhteistyönä kehitetään laaja-alaista osaamista ja näyttöön ja uusiin näkemyksiin perustuvia hyvän toiminnan malleja. Osaaminen Vitapolikseen kuuluva Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter -säätiö on aloittanut toimintansa loppuvuodesta 2005. Säätiölle on valittu hallitus ja valtuuskunta sekä määräaikainen johtaja vuodelle 2006. Säätiössä tulee työskentelemään lisäksi osa-aikainen projektityöntekijä ja alkuvuodesta 2006 haetaan myös määräaikaiseen työsuhteeseen erikoistutkijaa, jonka tehtävänä on hankevalmistelutyö yhdessä johtajan kanssa. Erityisesti vuosi 2006 tulee olemaan säätiön jäsenyhteisöjen käynnissä olevien gerontologian alueen hankkeiden verkottamista GeroCenter - säätiön toiminta-alustalle sekä uusien hankevalmistelujen työstämistä eri yhteistyötahojen kanssa. Säätiön tarkoitus on ylläpitää ja edistää ikääntyvien ja iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja hyvinvointia sekä luoda tiedollisia ja toiminnallisia edellytyksiä hyvälle ja tasapainoiselle vanhenemiselle gerontologisen ja muiden vanhenemista tutkivien tieteenalojen tiedon ja osaamisen pohjalta. Säätiön kotipaikka on Jyväskylä, mutta sen jäsenyhteisöt edustavat monipuolisesti seudullista ja kansallista toimintakenttää. Kiinteistöt Vitapolis-hankkeen toteuttamisedellytyksistä kiinteistötalouden näkökulmasta päätettiin teettää hankeselvitys syksyllä 2005. Hankeselvityksessä konkretisoidaan toimintakokonaisuus erityisesti yksityisten palveluntuottajien osalta. Konkretisoidun toimintakokonaisuuden ja kiinteistöistä tehtävien kuntoarvioiden perusteella laaditaan arviot Vitapolis-hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta kiinteistötalouden näkökulmasta. Hankeselvitys valmistuu kesään 2006 mennessä. 5. Seudullinen päivähoito Tavoite: Hankkeen tavoitteena on palvelujärjestelmä, joka tarjoaa seudulla asuville perheille joustavan päivähoitopalvelun ja kuntien yhteiset erityispalvelut. Samalla tarkistetaan päivähoidon palveluverkko, toimitilatarve ja peruskorjaustarpeet. Yksityisen hoidon ja kotihoidon tuen muodot ja taso yhdenmukaistetaan. Kaksivuotinen päivähoidon seudullinen kokeilu käynnistyi toukokuussa 2005, mukana on kahdeksan kuntaa. Hankkeen tuloksena on valmisteltu päivähoidon seudullinen palvelualue, joka mahdollistaa 1.8.2006 alkaen päivähoitopaikkojen käytön yli kuntarajojen. Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan päivähoitopalveluiden yhdistämisestä yhteiseen organisaatioon on valmistunut esitys päätöksentekoa varten.

13 Yksityisen hoidon tuen kuntalisä on yhdenmukaistettu 1.1.2006 alkaen neljässä kunnassa ja kolmen kunnan kuntalisä maksatus on keskitetty päivähoidon palvelukeskukselle. Jyväskylän kaupungin päiväkotiverkkosuunnitelma 2005-2010 perustuu kaupungin kaavoitussuunnitelmiin, rakentamisaikatauluihin, väestöarvioon, palvelutarpeen kehittymiseen. Siinä on huomioitu tilojen kunto, alueen koulu- ja muut tilat. Jyväskylän maalaiskunnan kanssa on sovittu kuntien raja-alueiden päivähoitopalveluiden järjestämisestä. 6. Innoroad Jyväskylä - Tieliikenteen osaamiskeskus Tavoite: Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiantona ELC Finland Oy teki vuonna 2004 esiselvityksen tiekuljetuselinkeinon kehittämisestä Suomessa. ELC Finland Oy on tehnyt sittemmin Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön ja Keski-Suomen liiton toimeksiannosta liiketoimintasuunnitelman Jyväskylän vahvuuksista ja mahdollisuuksista tieliikenteen osaamisen kehittämiselle. Sen mukaan Jyväskylän poikkitieteellinen human technology -ajattelu sekä kuljetusinsinöörikoulutuksen pitkät perinteet luovat hyvän pohjan toimialan strategiselle kehittämiselle. Suunnitelman pohjalta käynnistettävä hanke yhdistää tieliikenteen tutkimustoiminnan (Jyväskylän yliopisto), kuljetus- ja ajoneuvoteknologian opetuksen ja kehityksen (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), ammattihenkilöstön koulutuksen (Jyväskylän ammattiopisto) liiketoiminnan kehittämiseen (Jykes). Projekti laaditutti kevään aikana Tietoykköset Oy:llä selvityksen Jyväskylä - Oulu - ja Jyväskylä - Tukholma -lentoyhteyksien tarpeellisuudesta vientiyrityksille ja julkisille toimijoille. Innoroadin osalta Yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen ajosimulaattori -hanke on edennyt: Agorassa sijaitsevalla simulaattorilla voidaan testata mm. henkilön suoriutumiskykyä väsyneenä ja tämänvaikutuksia ajokäyttäytymiseen. Jamk/TeLi:llä on meneillään kaksi merkittävää hanketta: TEMIL vuoden 2006 loppuun ja KUPES 2005 - kuljetusalan perusselvitys. Innoroad -hanke osallistui (JAO ja Jamk/TeLi) Logistiikka -seminaariin yhteisosastolla 3-5.2.2005. Innoroad Learning Cafe järjestettiin 30.3.. Tilaisuudessa oli läsnä n. 30 tieliikenteen alan asiantuntijaa, seminaarin tavoitteena oli markkinoida hanketta maakunnassa ja jäsentää sitä yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa. Hanke rahoitti Lievestuoreen Road Traffic ja Motor Center -hankkeen liiketoimintasuunnitelman laatimisen. Suunnitelma valmistui 13.6.2005. Jamk on käynnistänyt Innoroad - kehittämiskeskuksen toiminnan viidellä kehittämisalueella: ihminen liikenteessä, turvallisuus, ympäristö, liikenneteknologia ja liiketoimintaosaaminen; keskukseen on resurssoitu myös vetäjät. Yliopiston osalta on selvitetty tutkimuskohteita, jotka liittyvät Agoran Innoroad -teemaan. Yliopiston, Jamk:n ja JAO:n tutkimus- ja kehittämishankkeista on päätetty laatia tarkennettu hankelista, jotka kootaan Innoroadin pääteemojen alle ja selvitetään hankkeiden käynnistysrahoituksen tarpeet (päätökset siirtyivät vuodelle 2006). Innoroadin visuaalinen ilme on päätetty ja käynnistetty markkinointimateriaalin tuotanto. 7. Tuotteistamisklinikka Tavoite: Suomessa on kehittämisessä, rahoittamisessa ja riskien hallinnassa tarve uusille kustannustehokkaille prosessityökaluille. Aluekeskusohjelman kautta käynnistetyssä hyvinvointiteknologiaprosessissa (Wellness Dream Lab) saatua kokemusta voidaan monistaa eri

14 toimialoille ja laajemminkin kehittämistoimintaan. Kaupungin aloitteesta käynnistetään selvitys jatkotoimenpiteistä yhdessä prosessin toimijoiden kanssa. Tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan hankkeelle on saatavissa ulkopuolista rahoitusta, minkä lisäksi palveluille on testattua kysyntää sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Uusi lähestymistapa muuttaa myös oppimisympäristöjä. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on menettely otettu jo käytäntöön, kuten myös Jyväskylän yliopiston Agora Centerissä. Ammattikorkeakoulukentässä on ilmennyt kysyntää saada menettely käyttöön eri puolille Suomea. Hankkeen valmistelu on vielä kesken. Hanke sisältyy korkeakoulujen aluestrategiaan, joka käsitellään opetusministeriön tulosneuvotteluissa kevään 2006 aikana. 8. Monitoimijaisessa ympäristössä tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannonohjausmalli TUMA Tavoite: Hankkeen päätavoite on tuotteistaa tuotannonohjausmalli ja siihen kehitettävä tuotannonohjausjärjestelmä. Tavoitteena on tarjota palvelutuotantoon aikaisempaa tehokkaammat prosessienhallinnan, laadunvalvonnan ja kilpailuttamista tukevat työkalut. Hanke tukee yksityisten ja 3. sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia integroitua aikaisempaa paremmin kuntien hallinnoimiin palveluprosesseihin. Pienten palveluntarjoajien mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin ja aidosti kilpailla suurten kansa ovat vähäiset, ellei kehitetä uusia ratkaisuja kuntien vastuulla oleviin prosesseihin, laadunvalvontaan ja viestinnän menetelmiin. Hankkeessa pilotoidaan sähköisiä työkaluja, jotka tarjoavat myös pienille palveluntuottajille mahdollisuuden tarkoituksenmukaiseen viestintään palvelujen tilaajan kanssa. Nämä työkalut pääosin ostetaan (kilpailutuksen perusteella) olemassa olevilta yrityksiltä ja ne räätälöidä tarpeiden ja tavoitteiden mukaisiksi. Kehitettyjen ratkaisujen pohjalta sekä viranomaisille että palveluyrityksille laaditaan koulutusohjelmat niiden tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Yritysten kasvun ja kehityksen kannalta oleellista on tuottaa palveluita liiketaloudellisesti kannattavasti ja siten, että asiakassuhteista muodostuu riittävän pitkäjänteisiä. Palvelujen tilaaja on suurimmalta osin julkinen sektori (kunnat). Yritysten toiminnan kannalta onkin tärkeää, että ne osallistuvat päämiehen prosessien kehittämiseen ja näin varmistetaan myös kehitettävien työkalujen osuvuus. Tuotannonohjauksen tavoitteet: 1. Mahdollistaa useista palveluntuottajista (monitoimijaympäristössä) koostuvan, joustavan tuotantoresurssin hyödyntämisen. 2. Antaa mahdollisuuden suunnitella ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalle hänen tarpeisiinsa sopivin, kustannustehokkain palvelu ja hoito laatutasolla. 3. Mahdollistaa asiakkaan saaman palvelun ja hoidon seuraamista reaaliajassa. 4. Kehittää informaation kulkua, dokumentointia, tietoturvaa ja laadunvalvontaa. Hanke toteutetaan suurimmissa Länsi-Suomen tavoite 2-alueen kaupungeissa. Prosessimallien ja työkalujen kehittäminen tapahtuu yhteistyössä erikokoisten palveluntuottajien kanssa. Projektin kokonaisjohtamisesta vastaa projektin omistaja Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus. Prosessin läpiviemisessä hyödynnetään Wellness Dream Labissa käyttöönotettua vaiheistettua tuotteistamismallia, jonka avulla järjestelmä saatetaan käyttöön. Malli integroi yleiset laatujärjestelmäkriteerit tuotteistamishankkeeseen. Hankkeen laadun ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

15 1.6 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Konsernihallinto Vuoden 2005 alussa tuli voimaan kaupungin uusi organisaatiorakenne ja uudet luottamuselimet aloittivat toimintansa. Uusi organisaatio perustuu toimialamalliin. Toimialoja ovat sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, yhdyskuntatoimi ja liiketoiminnan toimiala. Myös uudistettu hallintokeskus aloitti toimintansa. Entisestä keskushallinnosta siirtyi toimintoja liiketoiminnan ja yhdyskuntatoimen toimialueille. Hallintokeskus jakaantuu kaupunginkanslian, suunnittelun ja kehittämisen sekä kaupunkipolitiikan vastuualueille. Vuoden aikana on uudistettu johtamisjärjestelmiä ja toimintamalleja uuden organisaatiorakenteen mukaiseksi. Jyväskylän Veden liiketoiminta siirtyi Jyväskylän Energia Oy:n yhteyteen vuoden 2006 alussa. Jyväskylän Veden liikelaitoksen johtokunnan toiminta päättyi vuoden 2005 lopussa. Kaupungille laadittiin uusi strategia, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 28.11.2005 taloussuunnitelman yhteydessä. Strategiaa laadittiin vuoden aikana valtuustoseminaareissa, kaupunginhallituksen iltakouluissa sekä viranhaltija- ja henkilöstöseminaareissa. Strategiassa määritellään suunnat, joilla tasapainotetaan kaupungin talous, varmistetaan kaupungin ja seudun menestys ja kilpailukyky sekä turvataan kuntalaisten hyvinvoinnin perusta. Strategian yhteydessä laadittiin henkilöstöpoliittinen Jyväskylä-sopimus, jonka allekirjoittivat 7.11. kaupunginhallituksen, kaupungin johdon ja ammattijärjestöjen edustajat. Kaupunginvaltuusto on merkinnyt sopimuksen tiedoksi. Sopimuksessa määritellään kaupungin henkilöstöpolitiikan periaatteet valtuustokauden ajaksi. Liiketoiminta Vuoden 2005 alussa käynnistyi liiketoiminnan toimialueella kehittämistyö, jonka tavoitteena on tuotannollisten tukipalvelujen avaaminen kilpialulle. Kehitystyö on koskenut Altek Aluetekniikka, Total Kiinteistöpalvelut ja Kylän Kattaus liikelaitoksia. Syksyllä valmistuivat liikelaitoksia koskeneet konsulttiselvitykset ja kaupunginhallitus teki niiden perusteella periaatepäätöksen kehittämistyön jatkamisen suunnasta. Talous- ja hankintapalvelukeskus aloitti toimintansa liiketoiminnan toimialueella vuoden 2005 aikana. Toiminta käynnistyi siirtämällä kirjanpitoon, laskutukseen, hankintoihin, ostolaskujen käsittelyyn, rahoitukseen ja palkanlaskentaan liittyvät tehtävät ja niihin sitoutuneet resurssit toimialoilta ja liikelaitoksista palvelukeskukseen. Palvelukeskuksen tehostamiselle on asetettu selkeät tavoitteet vuoden 2008 loppuun saakka. Vuoden aikana valmisteltiin periaatteet hankintatoimen linjauksista ja kaupungin omistajapolitiikasta. Hankintatoimen linjaukset hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Omistajapolitiikan periaatteista päättäminen siirtyi vuoden 2006 puolelle. Total Kiinteistöpalvelu Liikelaitoksen taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, joihin itse voitiin vaikuttaa, saavutettiin tai ylitettiin. Sisäisten sopimusten hintataso on edelleen pääsääntöisesti vuoden 2002 tasolla verrattuna toimialan yleiseen kehitykseen. Tämä on perustunut pitkäjänteiseen tuottavuuden kasvuun ja kulujen suhteelliseen vähentymiseen. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut organisoinnin, tuotantotapojen ja uusien innovaatioiden kehittäminen. Vuodesta 2001 alkanut johdon, esimiesten ja henkilöstön valmennus ja muu ammatillinen koulutus ovat osaltaan vaikuttaneet hyvien tulosten saavuttamiseen.

16 Henkilöstö väheni tuotannossa suunnitellusti. Hallintohenkilöstö väheni neljällä. Omista mikrotukipalveluista luovuttiin, hallintopalveluita keskitettiin talous- ja hankintapalvelukeskukseen ja yksikköön jääneet palvelut järjestettiin uudelleen. Toimintavuotena pääpaino oli nykyisten palveluiden kehittämisessä niin sisäisesti kuin asiakkaidenkin kanssa. Kumppanuuteen perustuvien palveluiden kysyntä ja määrä lisääntyivät. Hyvää kilpailukykyasemaa markkinoilla osoitti valtakunnallisen markkinatutkimuksen tulos. Kylän Kattaus Kylän Kattaus on toiminut kaksi vuotta liikelaitoksena toteuttamalla asiakaslähtöistä liiketoimintamallia. Tulosaluepohjaisesta liiketoimintamallista on saatu myönteisiä kokemuksia. Joitakin muutoksia on tehty saatujen kokemusten perusteella. Tilaus- ja laskutuskäytännöt on muutettu sähköisiksi. Laskentaa ja raportointia on kehitetty. Laskentajärjestelmän kautta tarkennetaan ja tehostetaan liikelaitos- ja talokohtaista kehittämistyötä. Talokohtaisen hinnoittelun myötä tilaajan osallistumista palveluntarvearviointiin on tehostettu. Arvioitua suurempi liikevaihto selittyy lisääntyneellä palvelutuotannolla erityisesti vanhusruokailun sekä päiväkotiruokailun tulosalueella. Lisääntynyt palvelutuotanto on vastaavasti aiheuttanut arvioitua enemmän kustannuksia. Samoin palvelujen ostojen, lähinnä kuljetuskustannusten, menot olivat ennakoitua korkeammat. Henkilöstökustannukset säilyivät tehostuneen toiminnan vuoksi lähes vuoden 2004 tasolla. Henkilötyövuosien määrä aleni 4,7:llä vuoden 2005 aikana. Keski-Suomen pelastuslaitos Palkkojen harmonisointi otettiin käyttöön 1.1.2005. Henkilöstömenot nousivat 7,9 %. VPK:n palkanlaskenta siirtyi kunnista pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos aloitti 1.3.2005 talous- ja hankintapalvelukeskuksen asiakkaana. Sairaankuljetuksen kaikissa viidessä toimipisteessä otettiin käyttöön uusi laskutusohjelma. Pelastuslaitoksen yhtenäinen palveluhinnasto vahvistettiin ja otettiin käyttöön 1.5.2005. Sosiaali- ja terveystoimi Johto ja hallinto Kaupungin talouspalvelujen uudelleenjärjestäminen ja talouspalvelukeskuksen perustaminen palvelemaan koko kaupunkia keskitetysti merkitsivät suuria muutoksia johdon ja hallinnon henkilöstörakenteeseen. Kuluneen vuoden aikana palvelukeskukseen siirtyi kaikkiaan 14 palkkasihteeriä ja neljä maksuliikesihteeriä, jotka olivat hoitaneet sosiaali- ja terveyspalveluiden palkanlaskennan sekä maksuliikenteen. Henkilöstön siirron myötä hallintoon jäi vain strateginen talousohjaus ja -laskenta. Sosiaali- ja mielenterveyspalvelut Yleinen edunvalvonta siirtyi vuoden 2005 alussa liiketoiminnan erillispalveluihin ja nuorisotyö sivistystoimeen. Hyve- ja vapaaehtoistoiminta siirtyivät sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hallintoon. Työllisyyspalveluiden muutto Kolmikulmaan edisti tavoitteellisen yhteistyön alkamista kuntouttavan sosiaalityön ja perusturvan palveluyksikön kanssa. Kuokkalan sosiaaliaseman palveluiden integrointi osaksi Tapionkadun ja Vapaudenkadun sosiaaliasemia paransi palveluiden sisäistä koordinointia. Asiakkaiden asiointimatkat pitenivät. Tulosalueen useissa palveluissa otettiin käyttöön Effica-tietojärjestelmä.

17 Avoterveydenhuoltopalvelut Hoitoon pääsyn turvaamisen lainsäädäntö astui voimaan 1.3.2005. Palvelutarve kasvoi, koska laki edellyttää välitöntä yhteydensaantia terveysasemalle, kolmessa arkipäivässä tapahtuvaa terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaa terveyspalvelutarpeen arviointia ja tarpeelliseksi todetun hoidon toteuttamista kolmen kuukauden sisällä (hammashuollossa kuuden kuukauden sisällä). Hoitotakuun mukanaan tuomaan palvelutarpeen kasvuun voitiin avosairaanhoidossa vastata viiden sairaanhoitajan lisäresurssilla. Se mahdollisti myös omahoitajajärjestelmän laajentamisen koko kaupunkia koskevaksi. Hammashuollossa hoitotakuuseen vastaamiseen ei ollut lisähenkilöstöresurssia osoitettavissa; hoidon toteuttamisen jonotusajat pitkittyivät neljän kuukauden mittaisiksi. Lasten päivähoito Päivähoidon palveluvalikoimaa monipuolistettiin perhe- ja leikkitoiminnan uusilla järjestelyillä. Lastenkerhojen määrää ja kestoa sekä henkilöstöresurssia lisättiin elokuun alusta. Tavoitteena oli tarjota täysipainoinen vaihtoehto lapsille, joilla ei ole varsinaisen päivähoidon tarvetta sekä vähentää päiväkotien osapäivähoidon tarvetta. Kerhotoiminnan tilastointi aloitettiin, sen vaikutus näkyy myös päivähoidon tunnusluvuissa, joiden mukaan 68 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista käytti kunnallisia päivähoitopalveluita vuoden 2005 aikana. Päiväkotiverkkosuunnitelma vuosille 2005 2010 valmistui kaupunkisuunnittelun, tilapalvelun ja päivähoidon yhteistyönä lukuun ottamatta Kortepohja Kypärämäen ja ydinkeskustan alueiden palveluita. Päiväkotiverkkosuunnitelmassa arvioitiin Myllytuvan päiväkodin uudisrakennus kiireellisimmäksi, koska päiväkodin toiminta siirrettiin väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Pienimpien päiväkotiyksiköiden ruokapalvelut siirtyivät päivähoidon henkilöstön hoidettavaksi ja päiväkotien ryhmärakenteita tarkistettiin. Tällöin päiväkotien hoitopaikkojen määrä lisääntyi. Päiväkotien toimintaa supistettiin koulujen loma-aikoina; samalla henkilöstön vuosilomia keskitettiin ja vähennettiin sijaisten käyttöä. Asiakasmaksujen määrittäminen keskitettiin tulosalueen toimistoon, jolloin päiväkotien johtajilta vapautui työaikaa asiakaspalveluun ja lähiesimiestyöhön. Vuoden aikana valmistui Jyvävasu 2005-2008 Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen linjaukset 2005-2007 sekä erityisvarhaiskasvatuksen linjaukset ja toimintasuunnitelma päivähoidossa ja esiopetuksessa 2004-2010. Päivähoidon turvallisuussuunnitelmaa täydennettiin lasten turvallisuus päivähoitopalveluissa -osiolla. Jyväskylä oli mukana maakunnallisissa pelastetaan perhepäivähoito ja verkostoituva erityispäivähoito -kehittämishankkeissa. Niiden tuloksia käytetään perhepäivähoidon ohjauksen tukena sekä perustana erityispäivähoidon seudulliselle yhtenäistämiselle. Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala Päiväkeskustoimintojen siirtyminen Keljon vanhainkodille mahdollisti tilojen käytön tehostamisen ja ulkopuolelta vuokratuista tiloista luopumisen. Fysio- ja toimintaterapian yhdistyminen kuntoutuksen kokonaisuudeksi selkiytti uusien tiimien avulla toimintamallia ja vahvisti entisestään kotona ja laitoksessa toteutettavan työn kuntouttavaa näkökulmaa. Muutos lisäsi tulosalueen henkilöstömäärää 41,5 henkilöllä. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ja palveluohjaus vakiintuivat osaksi päiväkeskusten toimintaa, ennaltaehkäisevänä toimintana käynnistettiin seniorineuvolatoiminta. Palveluohjausta järjestettiin päiväkeskusten lisäksi kolmessa tavaratalossa.

18 Palvelusetelien vakiinnuttaminen osaksi koti- ja omaishoitoa lisäsi asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja nopeutti kotiutuksia. Palveluasumiseen lisättiin asukaspaikkoja muuttamalla yhden hengen huoneita kahden hengen huoneiksi. Palveluasumista laajennettiin omana toimintana Telkänpesän ja Kotikaaren uusissa tiloissa. Terveyskeskussairaalan hoidettujen potilaitten määrän kasvu mahdollistui ylipaikkojen avulla. Päiväsairaalan hoitoaika lyheni. Sivistystoimi Johto ja hallinto Perustettiin sivistystoimen hallinto- ja suunnitteluyksikkö. Sivistystoimenjohtajan lisäksi vuoden aikana yksikköön siirrettiin talousjohtaja ja osa tiedottajan ja sihteerin työpanoksesta. Tarvittavat määrärahat siirrettiin opetuspalvelu-keskuksen määrärahasta. Opetustoimi Jyväskylän seudun kansalaisopisto aloitti toimintansa kuntayhtymämuotoisena. Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuosiluokilla 4,6 ja 8. Lukion uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön. Lukioiden johtokunta aloitti toimintansa. Perusopetuksen kaikki johtokunnat ovat nyt aluejohtokuntia. Erityiskouluilla on kaksi johtokuntaa. Kesäkuussa päätettiin lakkauttaa kolme koulua: Jokivarren koulu 1.8.23006, Cygnaeuksen koulu ja Voionmaan koulu 1.8.2007 alkaen. Cygnaeus-lukio päätettiin siirtää ammattiopistolta vapautuviin tiloihin Wilhelm Schildtin katu 2:een. Säynätsalon koulut päätettiin liittää yhteiseksi hallinnolliseksi yksiköksi 1.8.2006 alkaen. Käynnistettiin sekä perusopetuksen että toisen asteen opetuksen seutuyhteistyön selvittämisprojektit. Kulttuuri- ja nuorisotoimi Kuvataidekoulun uusi opetussuunnitelma arkkitehtuuri- ja kuvataideopetukseen hyväksyttiin. Koulu siirtyi antamaan ainoastaan laajan oppimäärän mukaista opetusta syyslukukaudesta 2005 alkaen. Jyväskylän taidemuseo luopui 1.11.2005 Valtiontalon näyttelytilasta Suojasta. Kaupunginteatteri ja kaupunginorkesteri siirtyivät kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuuteen. Kaupunginkirjaston Aalto-kirjastojärjestelmään liittyivät Korpilahti, Luhanka, Sumiainen, Suolahti ja Äänekoski. Kirjastoverkkoselvitys valmistui. Alueellinen nuorisotyö ja kulttuurinen nuorisotyö ja kansalaistoiminta yhdistettiin Nuorisoasiainkeskukseksi 11.1.2005. Nuorisotilaverkostoa supistettiin luopumalla vuoden aikana Keljonkankaan kerhotilasta, Linja-autoaseman bänditilasta ja Lohikosken asukas- ja nuorisotilasta. Liikuntatoimi Vehkalammen jalkapallokenttä otettiin käyttöön.