VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginvaltuusto 20.5.2013

Kansi: Viestintä Kannen kuva: Vantaan aineistopankki Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2013

VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto... 2 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 6 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys... 7 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö... 15 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 16 1.1.7 Ympäristötekijät... 18 1.2 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 18 1.3 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 20 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 20 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 22 1.4 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 24 1.5 KOKONAISTULOT JA MENOT... 29 1.6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 30 1.6.1 Konsernitilinpäätöksen sisältyvät yhteisöt... 30 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 31 1.6.3 Olennaiset konserniyhteisöjä koskevat tapahtumat... 31 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 33 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 35 1.7 TILINPÄÄTÖKSEN KESKEISET LIITETIEDOT... 39 1.8 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 40 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 41 2.1 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 41... 78 2.2 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN... 85 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 85 2.2.2 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2012... 164 2.2.3 Investointien toteutuminen... 167 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia)... 174 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 175 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 176 3.1 VANTAAN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA... 176 3.2 VANTAAN KAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA... 177 3.3 VANTAAN KAUPUNGIN TASE... 178 3.4 VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITULOSLASKELMA... 180 3.5 VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNIRAHOITUSLASKELMA... 181 3.6 VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNITASE... 182

4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 184 4.1 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 184 4.1.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 184 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 185 4.2 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 187 4.3 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 190 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 190 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 195 4.4 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 200 4.5 YMPÄRISTÖTILINPITOA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 203 4.6 HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... 207 5. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 208 5.1 KESKI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMEN LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS... 208 5.1.1 Toimintakertomus... 208 5.1.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu... 217 5.1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 219 5.1.4 Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot... 222 5.1.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 225 5.2 VANTAAN TYÖTERVEYS LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS... 226 5.2.1 Toimintakertomus... 226 5.2.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu... 230 5.2.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 231 5.2.4 Vantaan työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot... 234 5.2.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 237 5.3 SUUN TERVEYDENHUOLLON LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS... 238 5.3.1 Toimintakertomus... 238 5.3.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu... 241 5.3.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut... 242 5.3.4 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot... 245 5.3.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 247 5.4 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN... 248 5.5 MUIDEN ERIYTETTYJEN YKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET... 250 5.5.1 Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat... 250 5.5.2 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat... 251 5.5.3 Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat... 253 5.5.4 Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat... 254 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 255 6.1 KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT JA SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ... 255 6.2 LUETTELO TOSITELAJEISTA... 256 6.3 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT... 258 7. ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 260

1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Talouden vaikeat ajat ovat koetelleet koko Eurooppaa jo muutaman vuoden ajan. Viime vuoden aikana taantumaksi muuttunut taloustilanne heikentää niin valtion kuin kuntienkin verotulopohjaa, ja lisää kasvavan työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Eikä helpotusta ole luvassa: lähitulevaisuudessa ei ole näköpiirissä suuria parannuksia. Vuonna 2012 hallitus päätti tasapainottaa julkista taloutta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Toimenpide pienensi valtionosuuksia ympäri maan, Vantaalla yli 20 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan kaupungin verotulot kasvoivat arvioitua vähemmän: talousarvion verotuloarvio alittui lähes 11 miljoonalla eurolla. Vantaalla yhteisöveron jako-osuus on kuitenkin kasvanut viime vuosina, ja sama kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Tästä huolimatta verotulot ja valtionosuudet yhteensä jäivät viime vuonna neljä miljoonaa euroa alle talousarvion. Vantaan kaupungin nettoinvestoinnit olivat lähes 160 miljoonaa euroa vuonna 2012. Näistä omalla tulorahoituksella katettiin 40,5 %. Kaupungin velkamäärä kasvoi vuoden aikana 95 miljoonalla eurolla. Vaikka kasvu oli talousarvion mukainen, tilanne on pitkällä aikavälillä kestämätön. Valtuuston päättämän sitovan tavoitteen pohjalta kaupungille valmisteltiin kevään aikana talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma (TVO). Sen tavoitteena on menojen kasvua hillitsemällä ja investointien tasoa alentamalla saada kaupungin velan määrän kasvu pysäytettyä taloussuunnitelmakauden loppuun mennessä. Valtuusto hyväksyi talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kesäkuussa. Vuodelle 2013 laadittu talousarvio perustuu ohjelman linjauksiin ja tavoitteisiin. Kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio sitoutui talouden tasapainottamiseen ja velan kasvun pysäyttämiseen. Viime vuoden aikana opin huomaamaan, että Vantaan ammattitaitoinen virkakunta pystyy viemään myös vaikeat päätökset täytäntöön hyvinvointivaltion rakenteita vahingoittamatta, jos poliittista tahtoa siihen riittää. Tasapainoinen talous on myös palvelujen kehittämisen edellytys. 1

1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta 30.1.2012 asti Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne 27.8.2012 asti Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Peura Sirpa 30.1.2012 lähtien Porthén Jari Puha Seija Sandell Annukka 27.8.2012 lähtien Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde 2

Vihreä liitto Alén Sini Huhta Jaana 18.6.2012 lähtien Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi 27.8.2012 asti Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 18.6.2012 asti Valtanen Hanna 27.8.2012 lähtien Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut 13.8.2012 asti Ryhänen Riitta Wallenius Arja 13.8.2012 lähtien Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Seija Puha (KOK) 3

Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä (31.12.2012) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Tilivelvolliset (31.12.2012) Kaupunginjohtaja Kari Nenonen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren 4

Vantaan kaupungin organisaatio 2012 5

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalous painui taantumaan syksyllä 2012 kolmatta vuotta jatkuneen euroalueen finanssi- ja pankkikriisin seurauksena. Euroopan taloustaantuma heijastui erityisesti vientiteollisuuteen ja teollisuuden tuotanto jopa laski viime vuonna. Myös rakentamisen näkymät ja työllisyys heikkenivät voimakkaasti. BKT:n kasvu pysähtyi ja saattoi ennakkotietojen valossa hieman laskea vuonna 2012. Työvoimahallinnon työnvälitystilaston mukaan työttömyysaste oli koko maassa 10,7 prosenttia vuoden lopussa. Vuoden aikana työttömien määrä kasvoi 27 000 henkilöllä. Kuluttajahinnat kohosivat noin 3 prosenttia, ansiotaso 3,4 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 3,7 prosenttia vuonna 2012. Euroalueen talouskriisi on pitänyt valtion ja kuntienkin velkojen korkotason alhaisena ja Suomen AAA-luottoluokitus marginaalit kohtuullisena. Pankkien vakavaraisuusvaatimusten nostaminen on kohottamassa myös uusien lainojen marginaaleja. 3 kk:n euribor oli keskimäärin 0,6 prosenttia ja uusien luottojen keskikorko oli 2,3 prosenttia vuonna 2012. Valtion velka oli 46 prosenttia ja koko julkisyhteisöjen velka 53,6 prosenttia BKT:stä vuoden 2012 lopussa. Ennakkotietojen mukaan kuntien talous heikkeni dramaattisesti tuloksen painuessa miinukselle vuonna 2012. Kuntien toimintakate heikkeni 6,2 prosenttia verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvaessa yhteensä vain 2,5 prosenttia. Kuntien verotulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 miljardia euroa ja velkaa oli yhteensä 12,3 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Kunnilla oli velkaa 2 282 euroa asukasta kohden laskettuna. Vuosikate oli negatiivinen 63 kunnalla ja vuosikate oli poistoja pienempi 220 kunnalla. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla myös vuonna 2012. Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Ennakkotietojen mukaan Uudenmaan väkiluku oli noin 1 566 500 asukasta vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi 17 500 henkeä, mikä on toiseksi suurin väkiluvun vuosikasvu 2000-luvulla. Espoon ja Helsingin osuus kasvusta oli 12 800 henkeä eli lähes kolme neljäsosaa. Vantaan väkiluku kasvoi vain puolet Espoon kasvusta. Suhteellisesti nopeimmin kasvia kuntia olivat Järvenpää, Mäntsälä ja Espoo. Väkiluku supistui yhdeksässä kunnassa: Hangossa, Karjalohjalla, Karkkilassa, Myrskylässä, Lapinjärvellä, Inkoossa, Raaseporissa, Loviisassa ja Keravalla. Uudenmaan työllisyyskehitys oli vuonna 2012 kaksijakoinen. Vielä alkuvuonna 2012 Uudenmaan työttömyysaste oli vähän pienempi kuin vuotta aiemmin. Ensimmäiset merkit suhdanteiden heikkenemisestä tulivat kesän kynnyksellä. Vuoden 2012 lopussa työttömiä oli jo yli 6 000 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa, kaikkiaan työttömiä oli 62 900. Työttömyysaste nousi 6,9 prosentista 7,5 prosenttiin. Nuorisotyöttömyys kasvoi suhteellisesti vähemmän ja pitkäaikaistyöttömyys suhteellisesti enemmän kuin yleinen työttömyys vuonna 2012. Joulukuussa 2012 avoimia työpaikkoja oli noin 8 600, se oli noin 650 vähemmän kuin joulukuussa 2011. Alkukesällä talousnäkymät synkkenivät koko Euroopassa. Euroopan keskuspankki reagoi tilanteeseen ja lupasi tarvittaessa ostaa rajoituksetta kriisimaiden lyhytaikaisia velkakirjoja. Pitkälti tämä lupaus rauhoitti rahamarkkinat loppuvuodeksi 2012, ja euroalueen akuuttivelkakriisi hellitti. Kriisimaat Espanja ja Italia saivat lainaa selvästi aiempaa alhaisemmalla korolla, ja pörssikurssit nousivat Euroopassa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Reaalitalouden kehitys oli kuitenkin vielä heikkoa niin Euroopassa, Suomessa kuin Uudellamaallakin. Ennakkoarvion mukaan Uudenmaan alueen BKT kasvoi noin puoli prosenttia vuonna 2012, koko maan kasvu jäi nollaan. Talouden taantuma heijastui myös Helsingin seudun yritysten suhdannekuvaan ja näkymiin heikentävästi. Heikointa yritysten liikevaihdon kehitys oli teollisuudessa, jossa kolmannella vuosineljänneksellä kehitys oli lähes viisi prosenttia miinuksella. Toisaalta kasvua oli yksityisten palvelujen sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Kaupan ja kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto olivat laskussa syksyllä 2012. Henkilöstömäärä kasvoi hieman rakentamisessa ja laski voimakkaasti teollisuudessa. Rakentamisen näkymät heikentyivät voimakkaasti loppuvuotta kohden myös Helsingin seudulla. Taantumasta huolimatta yritysten yhteenlaskettu palkkasumma kasvoi Helsingin seudulla viime vuoden aikana. 6

1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi ennustetun mukaisesti, maahanmuutto edelleen vilkasta Tilastokeskuksen tiedon mukaan Vantaan väkiluku oli 205 312 henkilöä vuoden 2012 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2012 aikana 2 311 henkilöllä. Keväällä 2012 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2012 kasvuksi ennakoitiin 2 300 henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 800 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyi hieman vähemmän, 760 henkilöä. Maassamuutto oli runsas 300 henkilöä tappiollista, mutta ulkomailta Vantaalle muuttoja oli 1 100 enemmän kuin mitä Vantaalta muutettiin ulkomaille. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus oli vielä hieman suurempaa kuin edellisenä ennätysvuonna 2011, jolloin muuttovoittoa ulkomailta kertyi lähes 1 000 henkilön verran. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja liki puolitoista sataa vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2012 aikana hieman enemmän kuin ennustettiin, kaikkiaan runsas 1 230 henkilöä. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina 1995 2012 Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi ja vuonna 2011 maassamuutto olikin Espoossa 670 henkilöä voitollinen. Vuonna 2012 maassamuuton muuttovoitto kuitenkin hieman kaventui. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2012 maassamuutosta kertyi Helsingissä muuttovoittoa peräti 3 100 henkilöä. Myös Helsingin seudun kehyskunnissa maassamuuton muuttovoitto kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Nettosiirtolaisuus on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2012 Espoossa se oli 1 600 ja Helsingissä 3 600 henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Kehyskunnissa siirtolaisuudesta kertyvä muuttovoitto kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna ja oli yhteensä 1 700 henkilöä. Koko maassa nettosiirtolaisuus oli 16 800 henkilöä, mikä on toista tuhatta suurempi kuin vuonna 2011. Helsingin seudun kuntien osuus koko maan nettosiirtolaisuudesta oli hieman alle puolet. Suurin väestönlisäys kertyi Tikkurilan suuralueille Ennakkotiedon mukaan Tikkurilan suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 700 henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 380 ja Aviapoliksessa 270 henkilöä. Muilla suuralueilla alueella asuvan väestön määrä kasvoi tasatahtia, noin 180 henkilöllä. 7

Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Koivukylässä, Simonkylässä ja Viertolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto, Tikkurilassa Simonkylä, Koivukylässä Koivukylän kaupunginosassa, Korsossa Nikinmäki ja Hakunilassa Kuninkaanmäki. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 23 kaupunginosassa, eniten Jokiniemessä. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten lukumäärä muuttui koko kaupungissa pääosin ennustetun mukaisesti, heitä oli vain puolisen sataa ennustettua vähemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään puolen sataa lasta suuntaan tai toiseen: Korsossa ja Hakunilassa alle kouluikäisiä oli ennustettua enemmän, muilla alueilla ennustettua vähemmän. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa nelisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä, Koivukylässä, Korsossa ja Hakunilassa peruskouluikäisiä oli ennustettu määrä, Tikkurilassa ennustettua enemmän, mutta Aviapoliksessa ja Kivistössä ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli kaikilla suuralueilla lähes ennustetun suuruista. Hakunilassa heitä oli hieman ennustettua enemmän ja vastaavasti Tikkurilassa hieman vähemmän. Työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 80 henkilöä enemmän kuin ennustettiin. Kivistössä ja Koivukylässä kasvu oli ennustettua pienempää. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2013 aikana 2 290 asukkaalla. Uusi, vuosia 2014 2023 koskeva väestöennuste tehdään alkuvuodesta ja sitä tarkennetaan touko-kesäkuussa. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Vieraskielisen väestön ennuste Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä Helsingin seudulle laadittiin vuonna 2009 ennuste vieraskielisen väestön kehityksestä tulevina vuosina. Maahanmuuton suuruus on kuitenkin ollut nopeampaa kuin mitä tuolloin ennustettiin. Vuodenvaihteessa 2011/2012 ennustevirhe koko seudulla oli jo 9 000. Niinpä ennuste päivitettiin loppuvuodesta 2012 ja ennusteen muuttovoitto-oletuksia kasvatettiin. Nyt seudulla ennustetaan asuvan vuonna 2030 lähes 300 000 vieraskielistä tai taustaltaan ulkomaalaista henkilöä, 50 000 edellistä ennustetta enemmän. Uuden ennusteen mukaan vieraskielisen väestön määrä kasvaa Vantaalla nykyisestä noin 22 000 henkilöstä noin 56 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Vieraskielisen väestöryhmän osuus koko Vantaan väestöstä kohoaa nykyisestä 11 prosentista 23 prosenttiin. Lähde: Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla vuoteen 2040 Työttömien määrä kasvussa Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,9 prosenttia, mikä oli Karjalohjan ohella korkein lukema Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,7 ja koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueen 7,5 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 9 660, mikä on 780 enemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2012 aikana huhtikuussa, jolloin heitä oli noin 8 500. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2012 joulukuun lopussa 2 635 henkilöä. Se on 325 enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalla nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuonna 2012 oli suurimmillaan heinäkuussa, jolloin heitä oli lähes 1 200. Sen jälkeen määrä on pienentynyt niin, että heitä oli joulukuun lopussa 914, mikä on vain 40 enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. 8

Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina 1995 2012 Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2012 vuoden takaiseen nähden lisääntynyt: lomautettuna oli 550 vantaalaista, satakunta enemmän kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa vajaa 2 000, mikä on 700 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä oli viime vuonna tammikuussa, jolloin niitä oli yli 2 100. Lähde: Uudenmaan ELY-keskuksen ja Vantaan TE-toimiston tilastot Valmistuneiden asuntojen määrä väheni kolmanneksella Vantaalle valmistui vuoden 2012 aikana 1 360 uutta asuntoa eli liki kahdeksan sataa asuntoa vähemmän kuin vuonna 2011. 1990-luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto on ollut 1 650 asuntoa ja 2000- luvulla 1 600 asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun 2 000 asunnon vuositavoitteeseen on 2000- luvulla päästy vain vuosina 2003, 2004 ja 2010. Uusista asunnoista 62 prosenttia rakennettiin kerrostaloihin, 19 prosenttia omakotitaloihin, 7 prosenttia muihin erillisiin pientaloasuntoihin (paritalot ja kytketyt pientalot) ja 12 prosenttia rivitaloihin. Pientaloasuntojen, so. omakotitalojen, muiden erillisten pientaloasuntojen ja rivitaloasuntojen osuus uudisrakentamisesta oli 38 prosenttia. Omakotitalojen rakentaminen on vähentynyt siitä, mitä se on ollut 2000-luvun alkuvuosina. Kerrostaloasuntojen rakentaminen vaihtelee vuosittain eniten, esim. vuonna 2012 niitä valmistui noin 700 vähemmän kuin vuonna 2011. Rivitaloasuntojen rakentaminen on viime vuosina ollut vähäisempää kuin 2000-luvun alkuvuosina. Asuntorakentamisen painopiste vuonna 2012 oli Tikkurilan ja Koivukylän suuralueilla, joille kaikista uusista asunnoista valmistui lähes kolme viidesosaa. Valtion tuella pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2012 valmistuneista asunnoista oli 363, yli neljä sataa vähemmän kuin vuonna 2011. Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja niistä oli 86, kuutisen kymmentä vähemmän kuin vuonna 2011. Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin vuonna 2011 yhteensä 93. 9

Kuvio. Vantaalle vuosina 2000 2012 valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2013 aikana Vantaalle asuntoja valmistunee vain hieman viime vuotta enemmän, 1 550 kpl. Asunnoista kerrostalojen osuus on arviolta 1 050, omakotitalojen 230, kytkettyjen pientalojen 90 ja rivitaloasuntojen 180. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Aviapolis -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Toimitilakerrosalaa rakennettiin vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin Vantaalla työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla vuosia 2005 ja 2009 lukuun ottamatta, jolloin kaupungin työpaikkamäärä väheni, keskimäärin 1 500 työpaikalla vuosittain. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi 2 820 työpaikalla vuoden 2010 aikana. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että vuoden 2011 aikana työpaikkamäärä Vantaalla kasvoi edelleen, mutta vuoden 2012 aikana edellisen vuoden kasvu hävisi niin, että työpaikkoja oli vuodenvaihteessa 2012/2013 vain hieman enemmän kuin vuoden 2010 lopulla. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain 71 000 k-m 2 eli selvästi vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2012 kerrosalaa valmistui vain hieman enemmän (153 400 k-m 2 ) kuin vuonna 2011. Se on 30 000 k-m 2 vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vuonna 2012 valmistuneesta toimitilakerrosalasta kaksi viidesosaa rakennettiin Tikkurilan suuralueelle ja kolmasosa Aviapoliksen suuralueelle. Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (95 %) tehtiin uudisrakennuksiin. Siitä kaksi viidesosaa valmistui varastorakennuksiin, viidesosa liike- ja toimistorakennuksiin ja niin ikään viidesosa teollisuusrakennuksiin. Kuluvana vuonna 2013 muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta hieman pienempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri 10

Kuvio. Vantaalle vuosina 1995 2012 valmistunut muu kuin asuinkerrosala Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 857,1 miljoonaa euroa vuonna 2012. Verotulot kasvoivat 2,6 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Talousarvio alittui verotulojen osalta 10,9 miljoonalla eurolla. Alitusta oli kaikkien verolajien osalta. Kunnallisveroja kaupunki sai 739,1 miljoonaa euroa; 4,1 prosentin kasvu vuoden 2011 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa vastaava muutos oli 3,8 prosenttia. Verovuoden 2012 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 690,2 miljoonaa euroa; 3,2 prosentin kasvu verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoihin verrattuna. Vuoden 2012 lopussa valtio alensi verovuodelta 2012 kuntaryhmän osuuden 62,41 prosenttiin ja Vantaan kuntakohtainen jako-osuus nousi 0,04398:aan; oikaisuna muutokset kompensoivat toisensa. Marraskuun maksuunpanotilitys, eli veropalautukset vuodelta 2011, olivat koko maassakin ennakoitua suuremmat ja marraskuun verotilitys oli Vantaalla yhteensä -4,7 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2011 kaupunki sai tuloverotilityksiä yhteensä 25,4 miljoonaa euroa ja verovuodelta 2010 jälkiveroina 24,2 miljoonaa euroa. Vantaan tuloveroprosentti on 19,00 ja kuntien tuloveroprosentin painotettu keskiarvo oli 19,25 vuonna 2012. Kunnallisveroja kertyi 2,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Yhteisöveroja kaupunki sai 56,3 miljoonaa euroa vuonna 2012, 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Koko maassa vastaava vähennys kuntien yhteisöverojen osalta oli 27,4 prosenttia. Kaupungin jakoosuus kuntien yhteisöverosta oli 0,04606 ja vuonna 2011 vastaava osuus oli 0,04060. Kaupungin jakoosuuden kasvu selittää koko maata pienemmän verotulovähennyksen viime vuonna. Kunnat saivat 28,34 prosenttia koko maassa kertyneistä yhteisöveroista vuonna 2012. Vuoden 2012 yhteisöverokertymää pienensi poikkeuksellisen suuri verovuosia 2009 2011 koskeva palautus veronmaksajalle. Myös talouden taantuma pienensi verovuoden 2012 yhteisöveroennakoita loppuvuodesta. Yhteisöveroja kertyi kaupungille 6,7 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. Kiinteistöveroja kaupunki sai 61,7 miljoonaa euroa vuonna 2012, 3,1 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Kasvu johtui verotusarvojen kasvusta. Kiinteistöjen ja rakennusten verotusarvot kasvoivat yhteensä yli 4 prosenttia vuonna 2012 ja kiinteistöveroja pantiin maksuun hieman yli 63 miljoonaa euroa. Maksuunpannusta kiinteistöverosta lähes 80 prosenttia kertyy yleisen kiinteistöveron alaisista kiinteistöistä ja rakennuksista, noin 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja yksi prosentti rakentamattomista korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Alkuvuoden kiinteistöveroihin tehtiin vähentävä oikaisu. Kiinteistöveroja kertyi 1,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa 2012 arvioitiin. 11

Taulukko: Kaupungin verotulot vuonna 2012 1000 euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot 868 000 0 868 000 857 077-10 923 Kunnan tulovero 742 000 0 742 000 739 107-2 893 Osuus yhteisöveron tuotosta 63 000 0 63 000 56 266-6 734 Kiinteistövero 63 000 0 63 000 61 704-1 296 Taulukko: Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa 2007 18,50 3 336,3 8,2 2008 18,50 3 591,6 7,7 2009 18,50 3 656,7 1,8 2010 19,00 3 730,0 2,0 2011 19,00 3 924,3 5,2 2012* 19,00 * Vuoden 2012 verotus valmistuu syksyllä 2013 Muutos-% Taulukko: Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia 148,2 miljoonaa euroa vuonna 2012, 8,5 prosentin kasvu vuoteen 2011 verrattuna. Peruspalvelujen valtionosuuksia kertyi 148 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia 0,2 miljoonaa euroa. Talousarvio 2012 ylittyi valtionosuuksien osalta 7,2 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM 29.12.2011) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta 145,8 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön päätös (VM 4.9.2012) valtionosuuden vähentämisestä perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta alensi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta 46 013 eurolla. Valtiovarainministeriön päätös (VM 12.12.2012) valtionosuuden lisäämisestä maakuntaliittojen tehtävämuutoksen johdosta lisäsi kaupungin peruspalvelujen valtionosuutta 18 005 eurolla. Vuoden 2011 lopussa kunnille maksettu valtionosuus liittyen työmarkkinajärjestöjen raamisopimukseen on ohjeen mukaan kirjattu vuoden 2012 tilinpäätökseen. Vantaalla tämä osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näitä laskennallisia kustannuksia Vantaalle kertyi yhteensä 773 miljoonaa euroa. Kunnan omarahoitusosuus oli 600 miljoonaa euroa (3 001,5 euroa/asukas) vuonna 2012. Valtionosuuksiin lisätään yleinen osa sekä niihin tehtävät vähennykset ja lisäykset, jotka olivat Vantaalla yhteensä 20,4 miljoonaa euroa vuonna 2012 elatustukeen liittyvä lisäys pois lukien. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -58,5 miljoonaa euroa Vantaalla vuonna 2012 (vuonna 2011-59,3 miljoonaa euroa). Kiinteistöveron poisto tasauslaskelmasta pienensi Vantaan tasausta noin 6,2 miljoonaa euroa vuonna 2012. 12

Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia kaupunki sai Opetushallituksen ennakkolaskelman (OPM 13.12.2011) mukaan -0,5 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2012 Opetushallituksen tekemä tarkistuspäätös oli 0,2 miljoonaa euroa ja näin ollen päätökseen sisältyi 0,7 miljoonan euron oikaisuerä. Suurimmat lisäävät oikaisuerät liittyivät perusopetuksen maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen ja lukiokoulutukseen. Talousarviota valmisteltaessa Kuntaliiton ennakkoarvio kuntien rahoitusosuudesta OKM:n valtionosuuteen oli -375 euroa/asukas, josta se aleni -364,6 euroon lopullisessa päätöksessä. Myös oppilasmäärät ja yksikköhinnat tarkentuvat OKM:n lopulliseen valtionosuuspäätökseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 31,42 ja opetus- ja kulttuuritoimen (ylläpitäjärahoitus) valtionosuusprosentti 41,89 vuonna 2012. Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko: Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2012 1000 euroa Alkuperäinen Taloarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Valtionosuudet 141 000 0 141 000 148 170 7 170 Peruspalvelujen valtionosuus 147 981 Opetus- ja kulttuuritoimen 189 Muut valtionosuudet 0 Vuoden 2012 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion 14.11.2011. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat 30.1.2012. Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi 238 000 euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2012 talousarvion 14.11.2011. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat 30.1.2012. Vuoden 2012 alkuperäinen valtuuston hyväksymä talousarvio päättyi 238 000 euron ylijäämään. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta erotettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön liiketoimintasiirrolla luovutetut ateria-, siivous- ja kiinteistöpalvelujen tulosalueiden tulot ja menot ja talousarvio päätyi -5,7 miljoonan euron alijäämään, sekä yhteensä 176,9 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2012 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2012 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -17 miljoonaa euroa ja bruttoinvestointitasoksi 196,8 miljoonaa euroa. 13

Vuoden 2012 tilinpäätös päätyy -3,7 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on syksyn 2012 aikana kaupunginhallitukselle raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Korkokulujen ja verotulojen alittuminen on vuoden 2012 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1 341,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 329 miljoonaa euroa. Toimintakulujen alitus johtui mm. hoitopalveluostojen alittumisesta, toimeentulotuen ennakoitua pienemmistä avustuksista sekä ennakoitua pienemmistä palveluostoista HSY:ltä. Toimintakulujen toteumaprosentti oli 99,1 prosenttia. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2012 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2012 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,6 prosenttia, yhteisöveron toteuma 89,3 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 97,9 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 105,1 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä (verotulot + valtionosuudet) alitti talousarvion 3,7 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2012 yhteensä 17,6 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2012 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 8 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. edelleen poikkeuksellisen alhaisena pysyneen korkotason johdosta sekä 1,4 miljoonalla eurolla ylittyneistä korkotuotoista. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat loppuvuoden 2012 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Kaupungin toteutuneet poistot vuonna 2012 olivat 68,4 miljoonaa euroa joka oli 99,2 prosenttia talousarvioon nähden. Poistojen määrä on alhainen 166,7 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon nähden. Kaupunginhallitus päätti 4.6.2012 muuttaa suunnitelman mukaisten poistojen perusteita 1.1.2013 alkaen. Poistoaikojen muutos kasvattaa taloussuunnitelmakaudella merkittävästi poistojen tasoa suhteessa investointien omahankintamenoihin. Kaupungin vuosikatteeksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä muodostui 64,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi -3,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos sisältää kertaluonteisena eränä kaupungin omistamien vuokraasuntojen myyntivoiton 6,7 miljoonaa euroa. Investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat (liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien) 13,6 miljoonaa euroa, menot 190,5 miljoonaa euroa ja investointiosan netto 176,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 aikana valtuusto päätti lisäksi korottaa investointiosan määrärahoja tiettyjen talousarvion sitovuustasojen osalta yhteensä 6,3 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 toteutuneet investointien bruttomenot olivat 166,7 miljoonaa euroa, joista Kehäradan osuus on 44,5 miljoonaa euroa ja Kehä III:n osuus 1,9 miljoonaa euroa. Investointiosan tuloja toteutui 14,1 miljoonaa euroa, joten vuoden 2012 investointiosan netto oli yhteensä 152,6 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat julkisen käyttöomaisuuden ja kiinteän omaisuuden hankeryhmissä. Suurimpia poikkeamia vuoden 2012 muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Liikennealueiden investointien alittuminen 11 miljoonalla eurolla - Kehäradan investointien alittuminen 10,5 miljoonalla eurolla - Kiinteän omaisuuden ostojen alittuminen 6,8 miljoonalla eurolla Talousarvion 2012 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 95 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui vuonna 2012 hieman talousarviota paremmin ja nettoinvestoinnit 24,3 miljoonaa euroa budjetoitua alemmalla tasolla. Kaupungin lainamäärää kasvatettiin vuoden 2012 aikana talousarvion mukaisesti 95 miljoonalla eurolla. Ilman vuokra-asuntojen 6,7 miljoonan euron myyntivoittoa olisi lainamäärää jouduttu kasvattamaan yli 100 miljoonalla eurolla kassatilanteen pitämiseksi vastaavalla tasolla. 14

1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä 31.12.2011 31.12.2012 Keskushallinto 886 888 Sosiaali- ja terveystoimi 2 910 2 951 Sivistystoimi 5 355 5 363 Maankäyttö ja ympäristö 596 673 Tilakeskus 1 101 - Vapaa-aika ja asukaspalvelut 529 600 Yhteensä 11 377 10 475 Palkkamenot olivat vuoden aikana yhteensä noin 359 miljoonaa euroa ja palkkasumma kasvoi viime vuoden vertailupalkkasummasta (eliminoitu Tilapalvelut Oy:n vaikutus) noin 3,6 prosenttia. Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Kunta 10 eli henkilöstökysely toteutettiin syksyllä. Vantaan kaupungin tulokset olivat pysyneet hyvinä. Vantaan vahvuuksina nousi esiin sosiaalinen pääoma, tulos- ja kehityskeskustelujen käyminen sekä täydennyskoulutuksen riittävyys. Kehittämistä kaipaavat tulos- ja kehityskeskustelujen laatu, vaikutusmahdollisuudet muutoksissa ja nouseva trendi uhka- ja väkivaltatilanteissa. Tulosalueiden johtamisjärjestelmien arvioinneista puolella arviointi on tehty tai työn alla ja loput toteutuvat kevään 2013 aikana. Vuoden aikana kehitettiin systemaattista esimiesvalmennuspolkua: uudet esimiehet (kutsukoulutus kaikille), johtamistarjotin (ajankohtaisia aihioita), uusi TVO:ta tukeva esimiesvalmennus (jo tehtävissä toimiville esimiehille), Johtamisen erikoisammattitutkinto päälliköille ja ylimmän johdon valmennukset. Sairauspoissaolot vähenivät 0,3 prosentilla mikä oli hieno saavutus. Watti 1 (päättyi keväällä 2012) ja 2 (alkoi keväällä 2012) hyvinvointihankkeissa oli yhteensä noin 1 700 kaupungin työntekijää. Heille tehtiin kuntotestaukset, tarvittaessa ohjaus työterveyshuoltoon tai tehokuntoutukseen ja työyhteisöjen terveysjohtamiseen panostaminen. Erityisesti Watti 2-hankkeen tulokset tulevat olemaan hyviä. Järjestelmien kehittäminen Vuoden aikana toteutettiin hr -työpöytäpalveluihin esimiehille raportteja tukemaan operatiivista henkilöstöjohtamista ja aktiivista välittämistä. Lisäksi toteutettiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain vaatimat muutokset poissaolojen hallintaan ja tietojen siirtoon työterveyshuollon palveluntuottajille. Lisäksi toteutettiin keskitettyjen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen ja julkaistiin Avaimessa tuotekortit ja prosessikuvaukset. 15

1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Vantaan kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja sopimustoimintaa säätelevät lakien ja asetusten lisäksi mm. johtosäännöt, hallinto- ja taloussääntö sekä eri toimialojen ja tulosalueiden vastuulla olevien toimintojen osalta näiden tulosalueiden laatimat ohjeet. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2. Toiminnalliset riskit Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkuu vielä ainakin vuoden 2013 alkupuolella. Kasvun hidastumisen taustalla ovat hallitusten elvytystoimien päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän heikkous. Euroalue ja EU ovat kääntyneet lievään taantumaan, jonka odotetaan oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Maailmantalouden riskit painottuvat edelleen negatiiviselle puolelle. Erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus Suomen talouteen seuraavien vuosien aikana. Vuonna 2012 Suomen vuoden BKT:n ennustetaan supistuvan 0,1 %. Vuoden 2013 kasvuksi ennustetaan 0,5 %. Työllisyys on lähtenyt vuoden 2012 lopulla heikkenemään. Joulukuussa 2012 Vantaan työttömyysaste oli 8,9 %, kun se vuoden 2011 joulukuussa oli 8,2 %. Työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Heikentynyt talouskasvu vaikuttaa kuntien verorahoituksen kehitykseen. Vantaalla on suuri paine sopeuttaa menokehitystä alentuneeseen verorahoitukseen, jotta kaupungin velkaantuneisuutta saataisiin hillittyä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) 18.6.2012. Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta 2013 2016 koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Lisäksi ohjelmassa on esitetty kehittämislinjauksia ja aloitettavia selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukyky varmistetaan myös pidemmällä aikavälillä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. Kaupunki tavoittelee kohdennetuilla toimenpiteillä ja nopeassa aikataulussa kaupungin talouden tasapainottamista ja velkaantumiskehityksen saamista hallintaan. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoitotehtävissä. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kaupungin talouden kestävyyden kannalta keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Kaupungin vuoden 2012 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään haastaviin markkinaolosuhteisiin nähden kohtuullisilla ehdoilla. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. 16

Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan kaupungin ja sen liikelaitosten lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset kilpailutettiin vuonna 2008. Vakuutukset tullaan kilpailuttamaan vuonna 2013. Vuonna 2010 Vantaan kaupunki kilpailutti osuudelleen Kehärataprojektissa toissijaisen asennus- ja rakennustyövakuutuksen, jonka kattavuutta päivitetään vuosittain projektin edetessä. Kaupungilla ja sen liikelaitoksilla on ajantasainen ja kattava vakuutusturva sekä vakuutusyhtiön tarjoamat riskienhallinta- ja vahinkojen torjuntapalvelut. Niiltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vakuutuksia, ne katetaan rahoituksen tulosalueen hallinnoimasta vahinkorahastosta. Vahinkorahaston säännöt päivitettiin vuonna 2012. Häiriötilanteisiin varautuminen ja valmiussuunnittelu Sähkönjakelussa mahdollisesti tapahtuvat häiriöt ovat merkittävä riski kaupungin asukkailleen tarjoamien palvelujen jatkuvuudelle. Vantaan Energia Oy:n kanssa on tiivistetty yhteistyötä ja sovittu käytännöistä, joilla varmistetaan sähkön saatavuuden palauttaminen häiriötilanteissa kaikkein tärkeimpiin kohteisiin mahdollisimman nopeasti. Kaupungin ja Vantaan Energian yhteistä tiedottamista sähkönjakelun häiriöiden alueellisista vaikutuksista ja ajallisesta kestosta on tehostettu. Koska lähes kaikki kaupungin toiminnot ovat hyvin riippuvaisia sähkön saatavuudesta, varavoiman käyttöönoton mahdollisuuksia tutkitaan jatkossa mm. sosiaali- ja terveydenhuollon kriittisissä palvelupisteissä sekä hoitolaitoksissa. Kaupunki on käynnistämässä usean vuoden kestävää ohjelmaa varavoiman saatavuuden lisäämiseksi. Kaupungin palvelutuotannon jatkuvuudelle merkittävä riski on tietojärjestelmien ja tietoliikenteen häiriöt. Häiriötilanteissa tärkeintä on varmistaa, että kaupungilla on käytössään ko. palveluja tuottavien yritysten varajärjestelmät. Tietohallinnon tulosalue testaa yhteistyössä kaupungin merkittävimpien ICT-palveluja tuottavien yritysten kanssa näiden kykyä toimia myös häiriötilanteissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen, koulujen ja varhaiskasvatuksen palvelujen laadulle merkittävä riski on puhtaan veden saatavuus. Kaupunki on edellyttänyt vesihuollosta Vantaalla vastaavan Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän huolehtivan omilla valmiussuunnitelmillaan ja muilla varautumisjärjestelyillä vedenjakelun häiriöiden ennalta ehkäisemisestä sekä häiriötilanteissa vedenjakelun mahdollisimman pikaisesta palauttamisesta. Kaupunki hankkii sekä palveluja että palvelutuotannolle tärkeitä materiaaleja yrityksiltä. Kaupungin hankintasäännöissä edellytetään, että hankintasopimuksia tehtäessä varmistetaan yrityksen kyky huolehtia sopimusten edellyttämien palveluiden tai tavaroiden toimittamisesta myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kaupunki varautuu vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiuslain ja valtion viranomaisten mahdollisten ohjeiden mukaisesti pitämällä kaupunginvalmiussuunnitelmat ajan tasalla sekä huolehtimalla muista kaupungin vastuulla olevien yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen varautumisjärjestelyistä. 17

1.1.7 Ympäristötekijät Ympäristötilinpito toteutettiin Vantaalla nyt kuudetta kertaa. Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tai kuntayhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut ja investoinnit on määritelty kuutoskaupunkien kestävän kehityksen raportoinnin kehittämistyön yhteydessä. Ympäristöasioista laaditaan kaupungissa erillinen kestävän kehityksen raportti. Ympäristötulolla tarkoitetaan kuntaorganisaation toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi ympäristölupamaksut, mahdollisesta ympäristötoiminnasta saadut myyntitulot ja ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien kunnostustöiden ja siivousten korvaukset. Vuonna 2012 Vantaan kaupunkiorganisaation ympäristötuotot olivat 0,2 miljoonaa euroa. Tuotot kattoivat 0,1 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista. Vantaalla lähes kaikki ympäristötuotot tulivat vuonna 2012 jätehuollon myyntituloista. Ympäristötuottoja kertyi 1,0 euroa asukasta kohden. Ympäristömenoja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös jäte-, sähkö- ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu katsotaan ympäristömenoiksi. Vuonna 2012 ympäristökuluja ja ympäristöinvestointien poistoja kaupungille kertyi 21,3 miljoonaa euroa ja ne käsittivät 1,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista ja poistoista. Suurin ympäristökustannuserä oli muut ympäristönsuojelutoimenpiteet. Asukasta kohti laskettuna kuluja kertyi 103,6 euroa. Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista. Vuonna 2012 Vantaan kaupunki investoi ympäristönsuojeluun 5,5 miljoonaa euroa ja ne muodostivat 3,3 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Suurimmat ympäristöinvestoinnit tehtiin maaperän- ja pohjaveden suojeluun sekä melun- ja tärinän torjuntaan. Asukasta kohti ympäristöinvestointeihin käytettiin 26,8 euroa. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hyvän johtamis- ja hallintotavan puitteet muodostuvat johtosäännöillä, taloussäännöillä ja hallintosäännöillä tehdyistä organisaatioratkaisuista sekä johtamisessa tehdystä töiden järjestämisestä. Toimialojen riskien ja uhkien arvioinnin osa-alueet ovat riskien tunnistaminen, riskien arviointi sekä riskeihin vastaaminen. Tärkeimpiin ja vaikutuksiltaan merkittävimpiin toimintoihin ja prosesseihin sisältyy lainsäädäntöön sekä kaupungin sisäisiin ohjeisiin liittyviä arviointeja ja niihin liittyviä ennakoivia, todentavia ja varmentavia toimenpiteitä. Toimialoilla riskien hallinta on integroitu osaksi päivittäisen johtamisen, hallinnon ja toiminnan prosesseja. Tarvittavat riskien hallintaan pyrkivät ratkaisut tehdään kunkin päätöksenteon ja toiminnan organisoinnin sekä tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Tietojärjestelmien osalta riskien hallinta ja jatkuvuussuunnittelu on toteutettu tietohallinnon palvelukeskuksen johdolla. Kaupungin toimialojen ja liikelaitosten sisäistä valvontaa täydentävät sisäisen tarkastuksen tarkastushavainnot, jotka käsitellään johtoryhmissä. Pääosin riskienhallintaa toteutetaan osana kaupungin johtamiskäytäntöjä turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien, valmiussuunnittelun, henkilöstösuunnitelmien, työsuojelun toimintaohjelmien, viestintäsuunnitelmien ja esimiestoimintaa mittaavien tutkimusten muodossa. Henkilöstöhallinnon ohjeet on dokumentoitu Palvelusuhdeasiain käsikirjaan, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi syyskuussa 2007 "Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet" -ohjeen. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on täydennetty itsearviointimenetelmällä. Vantaan kaupungin johtoryhmä on linjannut, että toimialat, tulosalueet ja tulosyksiköt, joilla on käytössään oma budjetti, käyttävät toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa CAF (Common Assessment Framework) -arviointimallia. Arviointiperusteet toimivat johtamisen ja kehittämisen apuvälineenä. Toiminnan kuvaukset tehdään vähintään kerran valtuustokaudessa, välivuosina käytetään kevyempää CAF pika-arviointia. Näiden pohjalta kirjataan priorisoidut kehittämiskohteet. Tulosalueiden priorisoiduista kehittämiskohteista on tehty kaupunkitasoinen yhteenveto. Esille nousivat mm. prosessien kehittäminen ja niiden kuvaaminen, systemaattisten asia- 18

kaspalautejärjestelmien kehittäminen ja tulosten hyödyntäminen sekä mittaroinnin kehittäminen. CAF ja hyvän hallintotavan arviointi täydentävät toisiaan. CAF- arviointimallin avulla kehitetään johtamista ja toimintaa sekä seurataan tulosten kehittymistä. Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnilla varmistetaan vuosittain, että riskienhallinta, sisäinen valvonta, johtaminen, ja tiedotus toimivat sovittujen ohjeiden mukaisesti. Vantaan kaupungin strategia linjaa tavoitteiden asettamisen yhdensuuntaiseksi koko kaupungin tasolla siten, että niissä huomioidaan kaupungin taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet. Strategisten ja taloudellisten tavoitteiden linjakkuutta tarkastellaan tuloskortti- ja budjettinavigoinneissa ja tavoitteiden toteutumista johtoryhmissä, joissa päätetään tarvittavista korvaavista toimenpiteistä. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain kaupungin johtoryhmässä sekä toimialoilla ja liikelaitoksissa kaikilla toiminnan tasoilla. Käyttösuunnitelman toteutumaennuste päivitetään säännöllisesti vähintään osavuosikatsausten yhteydessä, jotka käsitellään myös kaupunginhallituksessa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa ja tulosalueen tehtävät on määritelty keskushallinnon johtosäännössä. Tarkastustyö perustuu kalenterivuoden kattavaan kaupunginjohtajan hyväksymään vuosisuunnitelmaan, joka yhteen sovitetaan ulkoisen tarkastuksen työohjelmien kanssa. Tarkastusten tuloksista raportoitiin kuukausittain kaupunginjohtajalle ja puolivuosittain kaupunginhallitukselle. Tarkastusraportit toimitettiin niiden valmistuttua kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle ja koko kaupunkia tai tiettyä toimialaa koskevissa tapauksissa toimialan apulaiskaupunginjohtajalle/toimialan johtajalle ja asianosaisille esimiehille sekä toimialaa merkittävästi koskevissa tapauksissa lautakunnan/johtokunnan puheenjohtajalle. Tytäryhteisöä koskevissa tarkastuksissa tarkastusraportit toimitettiin myös ko. yhtiöön ja konsernijaostoon. Vuonna 2012 sisäinen tarkastus on tehnyt 29 varsinaista tarkastusta, 11 jälkitarkastusta ja 78 kassantarkastusta. Lisäksi arvioitiin hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista 12 tulosalueella. Varsinaisia tarkastuksia tehtiin kaikille toimialoille ja ne kohdistuivat laajasti yleishallintoon, henkilöstöhallintoon, omaisuuden hallintaan, tavaroiden ja palveluiden hankintaan, taloushallintoon, tietohallintoon sekä sopimuksiin. Tarkastuksista viisi kohdistui kaupungin tytäryhtiöihin. Tulosalueella työskenteli 6 henkilöä. Tarkastukset eivät tuoneet esiin sellaisia laajempia asiakokonaisuuksia, joissa olisi merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan tehostamistarpeita. 19

1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2012 tilikauden tulos oli 3,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden alijäämä oli 3,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos heikkeni 17,0 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuottojen, valmistus omaan käyttöön, verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu vuoteen 2011 verrattuna alitti toimintakulujen kasvun 14,0 miljoonalla eurolla. Rahoitustuotot vähennettynä rahoituskuluilla heikkenivät 0,2 miljoonaa euroa. Poistot kasvoivat 2,6 miljoonaa euroa. Tuloslaskelma 2012 2011 2010 milj. milj. milj. Toimintatuotot 218,1 208,9 182,9 Valmistus omaan käyttöön 133,3 153,7 96,7 Toimintakulut - 1 309,4-1 273,6-1 154,3 Toimintakate - 958,1-910,9-874,7 Verotulot 857,1 835,6 804,7 Valtionosuudet 148,2 136,6 129,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 14,6 15,4 13,4 Muut rahoitustuotot 18,4 18,8 17,3 Korkokulut - 15,3-15,9-11,8 Muut rahoituskulut - 0,1-0,6-0,4 Vuosikate 64,7 79,0 77,5 Poistot ja arvonalentumiset - 68,4-65,8-62,2 Satunnaiset erät 0,0 0,0 201,7 Tilikauden tulos - 3,7 13,3 216,9 Tilinpäätössiirrot 0,5-0,1-7,7 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 3,2 13,2 209,2 Kunnan tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tässä yhteydessä esitetty tuloslaskelma sisältää kaupungin, liikelaitoksien ja rahastojen ulkoiset tuotot ja kulut. Tuotot Vantaan kaupungin kokonaistuotot vuonna 2012 ilman valmistus omaan käyttöön olivat 1 256,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 40,9 miljoonaa euroa eli 3,4 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 9,2 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi yhteensä 857,1 miljoonaa euroa. Vuoteen 2011 verrattuna kasvua oli 21,5 miljoonaa euroa (2,6 prosenttia). Valtionosuuksia kertyi vuonna 2012 yhteensä 148,2 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 11,6 miljoonaa euroa (8,5 prosenttia). Kulut Vantaan kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2012 oli 1 393,3 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 37,5 miljoonaa (2,8 prosenttia). Toimintakulut kasvoivat 35,8 miljoonaa euroa vuodesta 2011. Suurimmista kulueristä henkilöstökulut pienenivät 11,7 miljoonaa euroa (2,4 prosenttia). Runsaat 1000 henkilöä siirtyi liikkeen luovutuksen perusteella Vantaan Tilapalvelut Oy:lle. Palvelujen ostot kasvoivat 38,5 miljoonaa euroa (6,3 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Omaan käyttöön valmistettujen, taseeseen aktivoitujen hyödykkeiden arvo laski 20,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. 20

Taulukko. Tuotot vv. 2011 2012 Kuvio. Vuoden 2012 tuottojen jakautuminen Tuotot 2012 2011 milj. milj. Toimintatuotot 218,1 208,9 Verotulot 857,1 835,6 Valtionosuudet 148,2 136,6 Rahoitustuotot 33,0 34,2 Yhteensä 1 256,3 1 215,4 Valtionosuudet 12 % Rahoitustuotot 3 % Toimintatuotot 17 % Verotulot 68 % Taulukko. Kulut vv. 2011 2012 Kuvio. Vuoden 2012 kulujen jakautuminen 2012 2011 Kulut milj. milj. Henkilöstökulut 472,5 484,2 Palvelujen ostot 650,9 612,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 42,9 40,0 Avustukset 96,2 88,6 Rahoituskulut Muut 1 % toimintakulut 3 % Avustukset 7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 % Poistot 5 % Henkilöstökulut 34 % Muut toimintakulut 46,9 48,5 Rahoituskulut 15,4 16,5 Poistot 68,4 65,8 Yhteensä 1 393,3 1 355,8 Palvelujen ostot 47 % Toiminta- ja vuosikate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena muodostuva kaupungin toimintakate osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli vuonna 2012-958,1 miljoonaa euroa. Se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 47,2 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on pysynyt viiden vuoden tarkastelujaksolla tasaisena. Toimintatuotot kattoivat vuonna 2012 toimintakuluista 18,5 prosenttia. Tuloslaskelman tunnusluvut 2012 2011 2010 Toimintatuotot/ toimintakulut, % 18,5 18,7 17,3 Vuosikate/ poistot, % 94,6 120,2 124,5 Vuosikate, euroa/ asukas 315,4 389,3 387,2 Asukasmäärä 205 312 203 001 200 055 21

Vuosikate kuvaa kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Kaupungin vuosikate pieneni edellisestä vuodesta 18,1 prosenttia ollen 64,7 miljoonaa euroa. Kaupungin tulorahoitus vuosikatteella mitattuna on alijäämäinen. Asukaskohtainen vuosikate on laskenut vuoden 2011 tasosta 74 euroa, ollen 315,4 euroa/ asukas vuonna 2012. Vantaan kaupungin tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (144 miljoonaa euroa) asukasmäärällä, jolloin arvoksi muodostuu 702 euroa/ asukas. Tilikauden tulos ja yli-/ alijäämä Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset, saadaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus eli tilikauden tulos. Poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaan. Niitä tehtiin yhteensä 68,4 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tilikauden tulos heikkeni edellisestä vuodesta 16,9 miljoonaa euroa, ollen vuonna 2012-3,7 miljoonaa euroa. Tilikauden alijäämä poistoeron ja varausten muutosten sekä rahastosiirtojen jälkeen oli 3,2 miljoonaa euroa. 1.3.2 Toiminnan rahoitus Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitoksien eli Suun terveydenhuollon, Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden sekä rahastojen varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja taseesta. Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2012 oli 86,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2012 investointimenot olivat 166,7 miljoonaa euroa. Investointien omahankintameno, eli investointimenojen ja investointien rahoitusosuuksien erotus, oli 159,8 miljoonaa euroa, eli vähennystä edellisvuoteen 12,1 miljoonaa euroa (7,6 prosenttia). Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta puolestaan oli 72,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunki otti uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 125 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 30 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen nettolisäykseksi muodostui siten 95 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 79,3 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Rahavarat vähenivät 13,8 miljoonaa euroa vuoden 2012 aikana. 22

Rahoituslaskelma 2012 2011 2010 milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 64,7 79,0 77,4 Satunnaiset erät 0,0 0,0 201,7 Tulorahoituksen korjauserät - 31,9-30,8-22,9 Investointien rahavirta Investointimenot - 166,7-175,6-209,3 Rahoitusosuudet investointeihin 6,9 3,7 6,7 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 40,2 45,9 191,5 Toiminnan ja investointien rahavirta - 86,7-77,8 245,1 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 1,2-236,7-0,1 Antolainasaamisten vähennykset 1,0 0,9 0,6 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125,0 130,0 80,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 30,0-50,7-47,1 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,4 23,4-1,5 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0-0,2 Muut maksuvalmiuden muutokset - 22,3 226,8-274,6 Rahoituksen rahavirta 72,9 93,6-242,9 Rahavarojen muutos - 13,8 15,7 2,2 Rahavarat 31.12. 114,3 128,1 112,3 Rahavarat 1.1. 128,1 112,3 110,1 Rahoituslaskelman tunnusluvut 2012 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 40,5 46,0 38,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 34,1 17,2 31,1 Lainanhoitokate 1,8 1,4 1,5 Kassan riittävyys, pv 30,0 29,2 30,9 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuonna 2012 Vantaan kaupungin investoinneista jäi rahoitettavaksi lainarahoituksella, omaisuuden myynnillä tai rahavarojen käytöllä 59,5 prosenttia. Vuosikatteen ja investointien omahankintamenon kehitystä vuosina 2000-2012 havainnollistetaan alla olevassa kuvassa. 23

Kuvio. Vuosikate ja investointien omahankintameno 2000 2012 Pääomamenojen tulorahoitus osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tunnusluvun arvo osoittaa, että vuonna 2012 vuosikatteella pystyttiin rahoittamaan vain 34,1 prosenttia pääomamenoista. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Vantaan kaupungilla lainanhoitokate oli 1,8 vuonna 2012. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, sillä tunnusluvun arvo on yli 1. Hyvänä lainanhoitokykyä voidaan pitää silloin, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Vantaan kaupungin vuoden 2012 lopun rahavaroilla olisi voitu kattaa 30 päivän kassasta maksut. 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase käsittää sekä kaupungin että liikelaitoksien, eli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden ja Suun terveydenhuollon, sekä Asuntolainarahaston, Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston, Sosiaalisen luototuksen rahaston ja Vahinkorahaston taseyksiköiden taseet yhdisteltyinä. Sisäiset erät, kuten keskinäiset saatavat ja velat, eivät sisälly taseeseen. Vastaavaa Pysyviin vastaaviin sisällytetään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena sekä toimialasijoittamisen osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli vuoden 2012 lopussa 1 659,2 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien suurin erä on aineelliset hyödykkeet, joita oli 1 021,5 miljoonaa euroa vuoden 2012 lopussa (53,9 prosenttia taseen loppusummasta). Rakennusten arvo oli vuoden 2012 lopussa 36,2 miljoonaa euroa korkeampi vuoden 2011 lopun tilanteeseen nähden. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo oli vuoden 2012 lopussa 67,2 miljoonaa euroa korkeampi kuin vuoden 2011 lopussa. 24

Sijoituksia, eli osakkeita ja osuuksia sekä muita saamisia oli vuoden 2012 lopussa 605,5 miljoonaa euroa (31,9 prosenttia vastaavien kokonaismäärästä). Sijoitukset kasvoivat 11,9 miljoonaa euroa vuonna 2012. Toimeksiantojen varat koostuivat pääosin välitetyistä valtion asuntolainoista, jotka vähenivät 2,3 miljoonaan euroon edellisvuoden 2,7 miljoonasta eurosta. Vaihtuviin vastaaviin luetaan vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli vuoden lopussa yhteensä 235,2 miljoonaa euroa (12,4 prosenttia taseen loppusummasta). Muuhun vaihto-omaisuuteen sisältyy 49,1 miljoonan edestä Kehä III:n perusparannusmenoja, joiden osalta Tiehallinto maksaa valtion osuuden vuoden 2013 alussa. Saamisia oli vuoden lopussa yhteensä 70,6 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia myyntisaamisia on 25,2 miljoonaa euroa ja lainasaamisia 20,2 miljoonaa euroa. Muita saamisia on 21,6 miljoonaa euroa ja siirtosaamisia 3 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 114,2 miljoonaa euroa, eli ne olivat vähentyneet edellisvuoden lopun tilanteeseen nähden 13,8 miljoonaa euroa. Vastattavaa Oma pääoma oli vuoden lopussa 783,2 miljoonaa euroa (41,3 prosenttia taseen loppusummasta). Oma pääoma koostui peruspääomasta 349,1 miljoonaa, muiden omien rahastojen pääomasta 97,6 miljoonaa sekä edellisten tilikausien ylijäämistä 339,7 miljoonaa ja tilikauden alijäämästä 3,2 miljoonaa euroa. Muita omia rahastoja ovat Asuntolaina-, Marja-Vantaan ja keskusten kehittämis-, Sosiaalisen luototuksen- ja Vahinkorahasto. Vapaaehtoisina varauksina on tehty investointivarauksia, joiden summa vuoden 2012 lopussa oli 0,3 miljoonaa euroa. Investointivarauksien käyttämisestä hankintamenoa kattamaan syntyi vuonna 2012 poistoeron lisäystä 0,3 miljoonan edestä. Pakollisissa varauksissa oli 0,6 miljoonan euron varaus KuEL:n ulkopuolella tehtyjä eläkesitoumuksia varten ja muita pakollisia varauksia 3,9 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen pääomista oli välitettyjä valtion asuntolainoja 2,5 miljoonaa ja lahjoitusrahastojen pääomia 0,7 miljoonaa euroa. Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 1 105 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi vuoden aikana 95,4 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa yhteensä 953,1 miljoonaa euroa. Muihin pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin kuului siirtovelkoina lomapalkka- ja korkojaksotuksia ja muita tilinpäätösjaksotuksia yhteensä 64,8 miljoonaa, ostovelkoja 55,8 miljoonaa, saatuja ennakoita 13 miljoonaa sekä muita velkoja 18,2 miljoonaa euroa. 25

Tase 2012 2011 2010 milj. milj. milj. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 1 659,2 1 566,2 1 239,9 Aineettomat hyödykkeet 32,1 29,6 20,8 Aineettomat oikeudet 9,2 6,1 3,1 Muut pitkävaikutteiset menot 22,9 23,5 17,7 Aineelliset hyödykkeet 1 021,5 943,0 862,6 Maa- ja vesialueet 213,4 205,6 212,6 Rakennukset 451,3 415,1 390,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet 324,6 257,4 209,7 Koneet ja kalusto 16,9 18,3 17,8 Muut aineelliset hyödykkeet 0,3 0,3 0,3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 14,9 46,3 31,6 Sijoitukset 605,5 593,6 356,6 Osakkeet ja osuudet 321,4 309,6 308,5 Muut lainasaamiset 284,0 284,0 48,1 Muut saamiset 0,2 0,0 0,0 Toimeksiantojen varat 2,3 2,7 3,0 Valtion toimeksiannot 2,3 2,7 3,0 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,0 0,0 0,1 Vaihtuvat vastaavat 235,2 224,4 428,5 Vaihto-omaisuus 50,4 48,7 34,6 Aineet ja tarvikkeet 1,2 1,4 1,0 Muu vaihto-omaisuus 49,1 47,3 33,6 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,6 2,2 235,3 Lainasaamiset 0,6 0,5 235,2 Muut saamiset 0,0 1,7 0,0 Lyhytaikaiset saamiset 70,0 45,5 46,3 Myyntisaamiset 25,2 19,2 22,6 Lainasaamiset 20,2 0,4 0,5 Muut saamiset 21,6 20,5 16,6 Siirtosaamiset 3,0 5,4 6,6 Rahoitusarvopaperit 0,1 0,1 0,1 Osakkeet ja osuudet 0,1 0,1 0,1 Rahat ja pankkisaamiset 114,2 128,0 112,3 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 896,7 1 793,4 1 671,4 26

Tase 2012 2011 2010 milj. milj. milj. VASTATTAVAA Oma pääoma 783,2 778,1 766,5 Peruspääoma 349,1 349,1 349,1 Muut omat rahastot 97,6 97,3 77,3 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 339,7 318,4 130,8 Tilikauden yli-/alijäämä - 3,2 13,2 209,2 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 0,9 1,1 1,0 Poistoero 0,6 0,3 1,0 Vapaaehtoiset varaukset 0,3 0,8 0,0 Pakolliset varaukset 4,5 3,3 2,3 Eläkevaraukset 0,6 0,7 0,7 Muut pakolliset varaukset 3,9 2,6 1,6 Toimeksiantojen pääomat 3,2 3,8 4,7 Valtion toimeksiannot 2,5 2,8 3,6 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,7 1,0 1,1 Vieras pääoma 1 105,0 1 007,1 896,9 Pitkäaikainen vieras pääoma 792,7 800,3 699,5 Joukkovelkakirjalainat 118,8 224,5 230,2 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 665,0 565,2 457,3 Lainat julkisyhteisöiltä 9,0 10,5 12,0 Lyhytaikainen vieras pääoma 312,2 206,9 197,5 Joukkovelkakirjalainat 105,7 5,7 5,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 24,5 22,0 43,5 Lainat julkisyhteisöiltä 1,5 1,5 1,5 Lainat muilta luotonantajilta 28,7 28,3 4,9 Saadut ennakot 13,0 7,0 11,6 Ostovelat 55,8 58,8 53,1 Muut velat 18,2 17,9 17,2 Siirtovelat 64,8 65,7 59,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 896,7 1 793,4 1 671,4 Kuvio. Taseen vastaavaa Kuvio. Taseen vastattavaa 27

Taseen tunnusluvut 2012 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 41,6 43,6 46,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 89,3 84,7 79,3 Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. 336,5 331,6 340,0 Kertynyt yli-/ alijäämä, / asukas 1 638,9 1 633,7 1 699,7 Lainakanta 31.12., milj. 953,1 857,8 755,2 Lainakanta 31.12., / asukas 4 642,4 4 225,5 3 774,8 Lainasaamiset 31.12., milj. 284,0 284,0 48,1 Asukasmäärä 205 312 203 001 200 055 Omavaraisuusasteella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Vantaan kaupungin omavaraisuusaste oli vuoden 2012 lopussa 41,6 prosenttia, mikä tarkoittaa, että Vantaan kaupungilla on merkittävän suuri velkarasite kannettavanaan. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, että Vantaan kaupungin käyttötuloista olisi vuonna 2012 tarvittu 89,3 prosenttia vieraan pääoman takaisinmaksuun. Asukaskohtainen lainakanta on noussut 4 642,4 euroon asukasta kohti. Kuvio. Lainamäärän kehitys 2000-2012 28

1.5 Kokonaistulot ja menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden ja Suun Terveydenhuollon tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Myös Asuntolainarahasto, Marja- Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto, Sosiaalisen luototuksen rahasto ja Vahinkorahasto on yhdistelty laskelmiin. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2012 olivat 1 395,7 miljoonaa euroa ja kokonaismenot 1 387,3 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotukseksi muodostui 8,5 miljoonaa euroa. Kun tähän lukuun lisätään rahoituslaskelmasta Muut maksuvalmiuden muutokset (-22,3 miljoonaa euroa), saadaan kassavarojen muutokseksi -13,8 miljoonaa euroa. Se vastaa rahoituslaskelman kassavarojen vähennystä vuoden 2012 aikana. Kokonaistulot ja menot 2012 2012 2011 2011 milj. % milj. % Tulot Toiminta Toimintatuotot 218,1 15,6 208,9 15,3 Verotulot 857,1 61,4 835,6 61,0 Valtionosuudet 148,2 10,6 136,6 10,0 Korkotuotot 14,6 1,0 15,4 1,1 Muut rahoitustuotot 18,4 1,3 18,8 1,4 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -33,7-2,4-32,0-2,3 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 6,9 0,5 3,7 0,3 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 40,2 2,9 45,9 3,4 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 1,0 0,1 0,9 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125,0 9,0 135,8 9,9 Kokonaistulot yhteensä 1 395,7 100,0 1 369,7 100,0 Menot Toiminta Toimintakulut 1 309,4 94,4 1 273,6 80,6 - Valmistus omaan käyttöön -133,3-9,6-153,7-9,7 Korkokulut 15,3 1,1 15,9 1,0 Muut rahoituskulut 0,1 0,0 0,6 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lisäys (-), vähennys (+) -1,2-0,1-1,0-0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -0,7-0,1-0,2 0,0 Investoinnit Investointimenot 166,7 12,0 175,6 11,1 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 1,2 0,1 236,7 15,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 30,0 2,2 56,5 3,6 Lyhytaikaisten lainojen muutos -0,4 0,0-23,4-1,5 Kokonaismenot yhteensä 1 387,3 100,0 1 580,7 100,0 Vähennyserinä tuloissa ovat Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa Valmistus omaan käyttöön ja Käyttöomaisuuden myyntitappiot sekä Pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. 29

1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1 Konsernitilinpäätöksen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistusosuus yhteisössä. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa 20-50 prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöt ovat yhdistelty ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistely konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Asunto-osakeyhtiöt 4 kpl Kiinteistöyhtiöt 22 kpl joista myyty tilikauden 2012 aikana 1 kpl Muut yhtiöt 23 kpl Säätiöt 2 kpl joista määräysvalta lakannut tilikauden 2012 aikana 1 kpl Kuntayhtymät 9 kpl Osakkuusyhteisöt 15 kpl Yhteensä 75 kpl 30

1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Vantaan kaupunkikonserniin kuuluvat kaupunki ja ne osakeyhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt, joissa kaupungilla yksin tai tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernijohto vastaa kaupunkikonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Vantaan kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat sekä toimialajohtajat. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimi konsernijaosto (2013 alkaen yleisjaosto), joka avustaa kaupunginhallitusta konsernihallinnon järjestämisessä kaupunginvaltuuston hyväksymässä konsernistrategiassa sekä muissa kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen antamissa ohjeissa ja määräyksissä tarkoitetulla tavalla, ja valmistelee sellaisen yhteisön perustamisen ja purkamisen, jossa kaupunki on omistajana tai jäsenenä. Konsernistrategian mukaan kaupunginvaltuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet talousarviossa ja -suunnitelmassa. Tytäryhteisön strategista suunnittelua ohjaa kaupungin hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 1.2.2006 konsernistrategian, joka sisältää toimivallan ja toimintaperiaatteet, jolla johdetaan, ohjataan ja valvotaan konsernia kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn konsernistrategian 17.12.2012 ( 7). Konsernistrategia on ajantasaistettu lainsäädännön ja kaupungin organisaatiomuutosten osalta. Strategiaan on lisätty mm. EU:n valtiontukisäännöksiä, lahjonnan vastaisia periaatteita ja yhteiskuntavastuuta koskevat kirjaukset. Strategiaan on otettu kokonaan uusi henkilöstöasioita koskeva luku, jossa on määritelty tytäryhteisöjen työnantajajärjestäytyminen ja eläkejärjestelmä, toimitusjohtajasopimukset, henkilöstöpolitiikka, raportointi ja henkilöstöjohtamisen tukipalvelut. Muilta osin konsernistrategian konserniohjauksen menettelytapoja on tarkistettu ja terävöitetty. Päivitetyn konsernistrategian liitteiksi on otettu toimielimen jäsenen suostumuslomake ja ilmoitus sidonnaisuuksista. Konsernistrategia ei sido Vantaan Energia Oy:tä. Päivitetty konsernistrategia tullaan jalkauttamaan 2013 vuoden aikana tytäryhteisöjen hallitusten jäsenille ja toimitusjohtajille järjestettävällä erillisellä koulutuspäivällä sekä tarpeen tullen hallitusten kokouksissa. 1.6.3 Olennaiset konserniyhteisöjä koskevat tapahtumat Tytäryhtiöt Vantaan Tilapalvelut Oy aloitti toimintansa 1.1.2012. Yhtiön palvelukseen siirtyi noin 1 000 henkilöä ns. vanhoina työntekijöinä ja se tuottaa palveluita in-house -periaatteella Vantaan kaupungille. Vantaan kaupungin Tilakeskus ja Tilaajapalvelut sekä Vantaan Tilapalvelut Oy ovat laatineet palvelusopimukset, joista oli vuoden 2012 lopussa allekirjoitettuina noin 80 %:ia kaikista neuvottelun kohteena olevista sopimuksista. Sopimukset kattavat mm. kiinteistönhuollon, varhaiskasvatuksen ateriapalvelun, varhaiskasvatuksen puhtauspalvelun sekä peruskoulujen, lukioiden, kirjastojen, Varian ja aikuisopiston ateria-, puhtausja vahtimestaripalvelun. Vantaan Energia Oy:n uuden jätevoimalan rakentaminen eteni vuonna 2012 suunnitellun aikataulun ja budjetin mukaisesti. Jätevoimalalle saatiin helmikuussa lainvoimainen rakennuslupa ja sen arvioidaan valmistuvan 2014. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 17.1.2013 päätöksensä jätevoimalan ympäristöluvasta tammikuussa 2012 tehtyihin valituksiin. KHO hylkäsi pääosin tehdyt valitukset, mutta palautti mm. teollisuuden ja kaupan jätteitä koskevan osuuden uudelleen aluehallintovirastoon käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Tällä lisäkäsittelyllä ei uskota olevan vaikutusta jätevoimalan suunniteltuun käyttöönottoaikatauluun. Vantaan kaupungin vuonna 2011 jätevoimalan rahoitukseen myöntämästä takauslimiitistä tehtyihin valituksiin saatiin keväällä 2012 päätös Helsingin hallinto-oikeudelta, joka kumosi kaupunginvaltuuston takauspäätöksen päätöksenteon menettelyvirheen vuoksi. Kesällä 2012 Vantaan kaupunginvaltuusto päätti uudelleen 31

omavelkaisen takauslimiitin myöntämisestä. Tästä päätöksestä tehty valitus odottaa käsittelyä Helsingin hallinto-oikeudessa. Variston lämpökeskuksen rakentamista Martinlaakson voimalaitoksen hiilikentän läheisyyteen valmisteltiin ja kattiloiden sekä kattilarakennusten toimitussopimus allekirjoitettiin joulukuussa. Lämpökeskus valmistuu keväällä 2014. Lisäksi Vantaan Energia päätti kesällä sitoutua Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeen jatkorahoitukseen vuoden 2013 ensimmäiselle vuosipuoliskolle sekä syksyllä osallistua Suomen Hyötytuuli Oy:n Kirrinsannan tuulivoimahankkeeseen. VAV Asunnot Oy konsernissa valmistui vuonna 2012 83 asuntoa ja 157 asunnon rakentaminen aloitettiin. Toimintavuonna sovittiin kahden vuokratalokohteen ja yhden mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun kohteen urakkasopimukset. Aloitettu asuntotuotanto rahoitetaan valtion pitkäaikaisella korkotukilainalla ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n käynnistys- ja erityisryhmien investointiavustuksilla. Kiinteistöjen suunnitelmalliset korjaukset painottuivat edellisten vuosien tapaan asuntojen kylpyhuonekorjauksiin (59 %) ja keittiökorjauksiin (10 %). Toimintavuoden lopussa asunnonhakijoita oli rekisterissä noin 4 900. Vuokraasuntojen kysynnän oletetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Vuonna 2012 myytiin maanomistusyhtiö Kiinteistöosakeyhtiö Pakkalan Kartanonkoski 97 Sato Oyj:lle. Säätiöt Vantaan Jäähallisäätiö on lakkautettu helmikuussa 2012 Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttyä lopputilityksen. Kirkonkylän säätiön lakkauttamisprosessi aloitettiin Patentti- ja rekisterihallituksen myönnettyä säätiön lakkautusluvan joulukuussa 2012. Lakkautusprosessi jatkuu vuoden 2013 ensimmäiselle neljännekselle. Tiedekeskussäätiön sääntöihin hyväksyttiin huhtikuussa 2012 muutos, jonka mukaisesti Vantaan kaupungilla on oikeus nimetä valtuuskunnan jäsenistä 14/29 (ennen 14/27). Näin ollen säätiö ei enää ole kaupungin tytäryhtiön asemassa. Kuntayhtymät Vantaan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17. joulukuuta sopimuksen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin hankintayhteistyöstä. Apotti on HUS:n ja pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen tietojärjestelmähanke. Vantaa pidättää itsellään oikeuden jättäytyä hankkeen ulkopuolelle, mikäli hanke ei täytä Vantaan kaupungin vaatimuksia. Helsinki, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi olivat tehneet hankkeesta myönteisen päätöksen jo aiemmin. Espoon kaupunginvaltuusto päätti 28.1.2013, että Espoo jää pois hankkeesta. Muuta 22.6.2011 allekirjoitettiin Vantaan kaupungin, Asunto Oy Leppäpuiston ja Kulovalkeantien Pysäköinti Oy:n välinen sopimus Tikkurilan keskustan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja pysäköintiyhtiön ostamisesta kaupungille, pysäköintilaitoksen maanvuokrasopimus sekä esisopimus maanluovutuksesta. Tikkurilan keskustan maanalainen pysäköintilaitos valmistui 2012 lopulla käsittäen 357 autopaikkaa. Vuoden 2012 lopulla Vantaan kaupunki osti Tikkuparkki Oy:n koko osakekannan (282 autopaikkaa) Asunto Oy Leppäpuistolta. Maanpäällisen pysäköintilaitoksen rakentaminen alkaa vuoden 2013 alussa. Maanpäälliseen pysäköintilaitokseen sijoittuu 234 autopaikkaa, joista 106 autopaikkaa on tarkoitettu yleiseen pysäköintiin, jotka tulevat Ratakujan Pysäköinti Oy:n omistukseen. Maanpäällisen pysäköintilaitoksen valmistuttua Vantaan kaupunki tulee ostamaan Ratakuja Pysäköinti Oy:n osakekannan. Vuoden 2012 lopulla valmistui talous- ja velkaohjelmaan liittyvä liikuntayhtiöiden aseman ja hallinnon tarkastelu konsernissa selvitys. Tytäryhteisöistä talouspalvelukeskuksen hoidettavaksi vuonna 2012 siirtyivät Vantaan Tilapalvelut Oy:n, VTKkonsernin ja Kiinteistö Oy Tiedepuiston talouspalvelut. 32

Konsernihallinto kilpailutti tytäryhteisöjen tilintarkastuspalvelut tilikausille 2013 2016. Tilintarkastajat valittiin konsernijaoston kokouksessa 10.12.2012 3. 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Ohjeiden anto kunnan edustajille kaupunkikonsernin yhtiöissä Konsernijaosto antoi vuonna 2012 menettelyohjeet kaupunkikonsernin yhtiöiden ja muiden yhteisöjen yhtiökokouksissa sekä kuntayhtymien ylimmissä päättävissä toimielimissä päätettävistä asioista. Lisäksi Keskushallinnon toimialan johtosääntöjen 18 :n sekä 19 :n mukaisesti voivat kaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä sekä Keskushallinnon apulaiskaupunginjohtaja tai hänen määräämänsä päättää kiireellisissä tapauksissa menettelyohjeen antamisesta ja kaupungin edustajan määräämisestä yhteisöjen kokouksiin, joissa kaupungin etua on valvottava ja sen mielipidettä kuultava. Tilikaudella 2012 konsernijaosto antoi 41 menettelyohjetta yhtiö- ja yhtymäkokouksia varten. Konsernijaosto on delegoinut toimitila- ja asuntoyhtiöitä sekä maanomistusyhtiöitä koskevat yhtiökokousasiat asiantuntijatoimialoille. Viranhaltijapäätöksinä annettiin 24 menettelyohjetta yhtiö- ja yhtymäkokouksia varten. Konsernijaosto antoi tilikauden aikana konsernistrategian mukaisen omistajan ennakkosuostumuksen VAV Asunnot Oy:lle kiinteistön myyntiin ja Kiinteistö Oy Kehäsuoralle määräalan myyntiin. Tytäryhteisöjen toiminnan valvonta ja taloudellisen aseman seuranta ja analysointi Konsernistrategian mukaan kaupungin ja tytäryhteisön välillä pidetään kaksi kertaa vuodessa suunnittelu- ja neuvottelutilaisuus (navigointitilaisuus) kaupungin ja yhteisön strategioiden yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä vuositason toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi. Kirjalliset navigoinnit konsernijaostolle toteutetaan vuosittain tytäryhteisöiden riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevan kyselyn yhteydessä. Navigointi voidaan toteuttaa myös muuna yhteistyönä tai kirjallisesti käyttäen konsernihallinnon tulosalueen tätä tarkoitusta varten tekemää lomakepohjaa. Tytäryhteisöjen tuloksenseuranta toteutettiin vuonna 2012 siten, että tytäryhteisöt toimittivat konsernihallinnolle määrämuotoiset Excel-raportit kultakin vuosineljännekseltä. Raporteista laadittiin konsernijaostolle yhteenveto, jossa tulosta verrattiin budjettiin, edellisen vuoden tilinpäätökseen ja vastaavan neljänneksen tulokseen edellisenä vuonna. Kaikki toimivat tytäryhteisöt ovat palauttaneet neljännesvuosiraportit. Merkittävien tytäryhtiöiden toiminnasta, taloudesta ja toiminnan tunnusluvuista laadittiin laajempi osavuotiskatsaus neljännesvuosittain Excel raporttien lisäksi. Konsernistrategian mukaisesti tytäryhteisöjen tulee toimittaa keskushallinnon apulaiskaupunginjohtajalle tai tämän määräämälle vastuuhenkilölle hallitustensa kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Lisäksi merkittävien tytäryhtiöitten tulee toimittaa konsernihallintoon toiminta-, talous- ja investointisuunnitelmansa. Keskeisten konserniyhtiöiden hallituksiin on nimetty konsernijaoston antamien menettelyohjeiden mukaisesti tilakeskuksen, konsernihallinnon tai liikuntapalveluiden tulosalueilta asiantuntijat, jotka yhtiöiden hallitukset kutsuvat tarpeen mukaan kokouksiin. Tytäryhtiöille on tilikauden aikana lähetetty viisi konsernihallinnon tiedotetta, jotka koskivat mm. hankinta- ja verolakien muutoksia, työehtosopimuksia, suunnitelman mukaisten poistojen muutosta sekä tytäryhteisöjen tilintarkastajien kilpailutusta. Keskitettyjen konsernipalveluiden käyttö Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa keskitetty on rahoituksen tulosalueelle. Keskityksen tavoitteena on tehokas rahoitus- ja korkoriskin hallinta, kustannussäästöt sekä rahavirtojen optimointi. Rahoituksen tulosalue on kilpailuttanut vuonna 2007 konsernitili- ja maksuliikepalvelut kaupunkikonsernin tarpeisiin. Konsernitili- ja maksuliikepalvelut kilpailutetaan vuoden 2013 alussa. Vuoden 2012 aikana konser- 33

nitiliin liitettiin Vantaan Energia Oy, Vantaan Kiinteistö ja Vesi Oy sekä Kiinteistöosakeyhtiöt Kehäsuora, Kehäportti ja Itäkehä. Keskushallinnon tulosalueet tuottavat Vantaan Tilapalvelut Oy:n tukipalvelut pl. palkanlaskentapalvelut. Hankintakeskus, konsernihallinto, rahoitus, tietohallinto ja talouspalvelukeskus ovat kilpailuttaneet koko konsernin käyttöön puitesopimuksia sekä ohjeistaneet tytäryhteisöjä kilpailutettujen sopimustoimittajien käyttämisessä. Konsernihallinnon lakimiehet antoivat asiantuntijapalveluita julkisissa hankinnoissa, sopimusasioissa ja muissa tehtäväalueensa lakiasioissa. Konsernihallinto kilpailutti vuonna 2012 oman juridisen osaamisensa tueksi lakiasioiden asiantuntijapalvelut koko konsernille. Henkilöstökeskus antoi asiantuntijapalveluita henkilöstö- ja työsopimusasioissa. Tilakeskus antoi asiantuntijapalveluita asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Konsernivalvonnan kehittäminen Konserniyhteisöjen taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportoinnin kehittämistä jatketaan vuonna 2011 käyttöön otetulla SAP -toiminnanohjausjärjestelmällä ja siirtämällä vähitellen tytäryhtiöiden kirjanpito talouspalvelukeskukseen. Konsernihallinto on antanut lainopillisia palveluita konserniyhtiöille ja kaupungin toimialoille ja tehnyt konsernin yhteisöihin liittyviä selvityksiä. Riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan toimivuus tytäryhteisöissä Vantaan kaupungin ja tytäryhteisöjen riskienhallinta järjestetään noudattaen yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Konsernijaoston (nyk. yleisjaosto) tehtävänä on päättää palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Vakuutusmeklari huolehtii konsernin vakuutusten kattavuudesta ja kilpailuttamisesta. Kaupunkikonsernin vakuutukset kilpailutetaan vuoden 2013 aikana. Tytäryhteisön hallituksen on huolehdittava siitä, että yhteisön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä seurataan. Konsernihallinto on tehnyt selvityksen yhtiöiden riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilasta niistä konserniyhtiöstä, joiden yhtiökokousasiat käsitellään konsernijaostossa. Kyselyn tulokset on esitetty konsernijaostolle 12.3.2012 :ssä 7. Selvityksen mukaan riskienhallinta on yhteisöjen koon ja toiminnan laajuuden kannalta toteutettu toiminnan vaatimalla tavalla. Sisäinen valvonta on keskeisimmissä yhtiöissä osa johtamista ja hyvää hallintotapaa. Tytäryhtiöissä sisäisestä valvonnasta vastaavat yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Kaupungin sisäisellä tarkastuksella on oikeus kaupunginjohtajan toimeksiannon mukaisesti tarkastaa tytäryhteisöjen toimintaa. Sisäinen tarkastus suorittaa työohjelmansa tai erillispäätöksen mukaisia tarkastuksia sekä raportoi havainnoista ja johtopäätöksistä konsernijohdolle. Tarkastusta varten tytäryhteisöjen tulee antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa tietojen saamisessa. Tytäryhtiöillä on mahdollisuus käyttää kaupungin sisäistä tarkastusta oman sisäisen tarkastuksensa järjestämisessä. Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti tehtiin tarkastukset koskien Kiinteistö Oy Tiedekeskuksen, Kauppiaitten kauppaoppilaitoksen, Kiinteistö Oy Vantaan Kauppalantalon toimintaa. Lisäksi tehtiin jälkitarkastukset Kiinteistö Oy Tikkurilan terveysaseman ja Vantaan Moottorirata Oy:n toiminnasta. 34

1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma 2012 2011 2010 milj. milj. milj. Toimintatuotot 1 059,3 1 020,2 829,3 Toimintakulut - 1 889,7-1 816,7-1 548,9 Osuus osakk.yht. voitosta (tappiosta) 3,1 5,3 6,2 Toimintakate - 827,2-791,2-713,3 Verotulot 857,1 835,6 804,7 Valtionosuudet 154,6 141,7 129,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 12,4 16,9 13,8 Muut rahoitustuotot 4,8 4,9 3,1 Korkokulut - 43,6-46,4-39,1 Muut rahoituskulut - 2,2-2,6-2,0 Vuosikate 155,8 158,9 196,1 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 138,1-130,5-133,0 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,0-0,7-21,8 Arvonalentumiset 0,0-0,0-1,8 Satunnaiset erät 0,0 0,0 162,6 Tilikauden tulos 17,7 27,7 202,1 Tilinpäätössiirrot - 11,8 2,6-17,1 Vähemmistöosuudet - 7,8-15,4-17,5 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 1,9 14,9 167,5 Konsernituloslaskelman tunnusluvut 2012 2011 2010 Toimintatuotot/ toimintakulut, % 56,1 56,2 53,5 Vuosikate/ poistot, % 112,8 121,8 145,5 Vuosikate, euroa/ asukas 758,8 782,8 980,4 Asukasmäärä 205 312 203 001 200 055 35

Konsernin rahoituslaskelma 2012 2011 2010 milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 155,8 158,9 196,1 Satunnaiset erät 0,0 0,0 162,6 Tulorahoituksen korjauserät - 35,9-25,3-26,7 Investointien rahavirta Investointimenot - 360,8-314,4-585,9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 7,3 3,7 6,0 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 128,4 120,8 279,2 Toiminnan ja investointien rahavirta - 105,3-56,3 31,4 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 0,2-190,6-2,2 Antolainasaamisten vähennykset 1,3 0,0 2,0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 143,6 175,0 313,6 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 165,9-111,6-123,9 Lyhytaikaisten lainojen muutos 129,9-20,9 13,8 Oman pääoman muutokset - 3,5-15,5-36,8 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset - 0,2-0,6 0,3 Vaihto-omaisuuden muutos 2,3-23,5-18,8 Saamisten muutokset - 61,3 146,5-201,9 Korottomien velkojen muutokset 70,7 43,3 47,3 Rahoituksen rahavirta 116,7 2,1-6,6 Rahavarojen muutos 11,4-54,2 24,9 Rahavarat 31.12. 185,5 174,0 228,2 Rahavarat 1.1. 174,0 228,2 203,4 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut 2012 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 44,1 51,2 33,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 30,0 25,9 27,9 Lainanhoitokate 1,0 1,3 1,4 Kassan riittävyys, pv 27,5 25,6 36,2 36

Konsernitase 2012 2011 2010 milj. milj. milj. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 2 774,2 2 649,6 2 381,6 Aineettomat hyödykkeet 44,0 37,1 26,0 Aineettomat oikeudet 11,0 8,4 5,0 Muut pitkävaikutteiset menot 31,3 27,9 20,5 Ennakkomaksut 1,8 0,8 0,5 Aineelliset hyödykkeet 2 411,3 2 290,2 2 227,5 Maa- ja vesialueet 316,6 307,1 315,4 Rakennukset 1 185,6 1 146,1 1 153,7 Kiinteät rakenteet ja laitteet 742,1 651,6 614,9 Koneet ja kalusto 67,4 72,4 73,3 Muut aineelliset hyödykkeet 3,0 3,0 2,7 Ennakkomaksut ja keskener. hank. 96,6 109,9 67,5 Sijoitukset 318,9 322,3 128,1 Osakkuusyhteisöosuudet 47,3 47,2 50,6 Osakkeet ja osuudet 74,7 77,1 70,2 Muut lainasaamiset 195,0 195,1 5,3 Muut saamiset 1,9 2,8 2,1 Toimeksiantojen varat 3,5 4,1 4,3 Vaihtuvat vastaavat 556,5 487,3 664,5 Vaihto-omaisuus 77,6 79,9 56,4 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 86,9 93,4 259,0 Lyhytaikaiset saamiset 206,5 139,9 120,8 Rahoitusarvopaperit 16,2 19,3 32,6 Rahat ja pankkisaamiset 169,2 154,7 195,6 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 334,2 3 141,0 3 050,4 37

Konsernitase 2012 2011 2010 milj. milj. milj. VASTATTAVAA Oma pääoma 812,2 807,4 803,2 Peruspääoma 349,1 349,1 349,1 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,0 0,0 0,2 Arvonkorotusrahasto 0,2 0,2 0,2 Muut omat rahastot 99,7 102,5 79,8 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 365,0 340,6 206,3 Tilikauden yli-/alijäämä -1,9 14,9 167,5 Vähemmistöosuudet 63,9 64,9 59,7 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 103,4 92,3 95,6 Poistoero 101,4 89,5 92,7 Vapaaehtoiset varaukset 2,0 2,8 2,9 Pakolliset varaukset 14,9 13,8 14,3 Eläkevaraukset 0,9 1,0 1,1 Muut pakolliset varaukset 14,0 12,8 13,2 Toimeksiantojen pääomat 4,3 5,2 6,0 Vieras pääoma 2 335,4 2 157,4 2 071,6 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 655,4 1 676,5 1 613,1 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 123,8 121,8 119,3 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 189,2 59,4 80,3 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 367,1 299,8 258,9 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 334,2 3 141,0 3 050,4 Konsernitaseen tunnusluvut 2012 2011 2010 Omavaraisuusaste, % 27,6 28,8 29,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 111,8 107,2 116,4 Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. 363,1 355,5 373,8 Kertynyt yli-/ alijäämä, / asukas 1 768,6 1 751,1 1 868,3 Konsernin lainakanta 31.12., milj. 1 844,6 1 735,8 1 693,3 Konsernin lainakanta 31.12., / asukas 8 984,2 8 550,8 8 464,3 Konsernin lainasaamiset 31.12., milj. 195,0 195,1 5,3 Asukasmäärä 205 312 203 001 200 055 38

1.7 Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Kaupungin osalta oikaistiin aikaisempiin tilikausiin kohdistuen Kehäradasta tehtyjä poistoja, vuokrakuluihin sisältyneitä pääomavastikkeita ja korotettiin Sosiaalisen luototuksen rahaston pääomaa. Konsernitilinpäätöksessä VAV-konsernin omaan pääomaan on tehty rahastojen vähennyskirjaus. Kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2012 olivat 218 miljoonaa ja konsernin 1 059 miljoonaa euroa, eli lähes 5-kertaiset kaupunkiin verrattuna. Kaupungin verotulokertymästä, 857 miljoonasta eurosta, 86 prosenttia muodostuu kunnan tuloveroista, 7 prosenttia yhteisöveroista ja loput 7 prosenttia muista verotuloista. Olennaisia myyntivoittoja kirjattiin kaupungin puolella tilikaudella 2012 34 miljoonaa ja konsernissa 35 miljoonaa euroa. Osinkotuottoja kaupungille kertyi vuonna 2012 15,4 miljoonaa euroa, joista Vantaan Energia - konsernilta 15 miljoonaa euroa. Taseen vastaavia koskevissa liitetiedoissa on eritelty kaupungin omistukset tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä sekä yhteisyhteisöissä. Liitetiedoista ilmenee lisäksi konsernin osuus kunkin yhteisön omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden yli- tai alijäämästä. Konsernin oma pääoma tilikauden 2012 lopussa oli 812 miljoonaa euroa, josta Vantaan Energian osuus 83 miljoonaa (10 %), Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän 74 miljoonaa (9 %), VAV-konsernin 48 miljoonaa (6 %) ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 46 miljoonaa euroa (6 %). Konsernin vieras pääoma vuoden 2012 lopussa oli 2 335 miljoonaa euroa, josta VAV:n osuus 512 miljoonaa (22 %), HSY:n 298 miljoonaa (13 %), Vantaan Energian 205 miljoonaa (9 %) ja VTK Kiinteistöt -konsernin osuus 107 miljoonaa euroa (5 %). Konsernin osuus Vantaan Energian ylijäämästä oli 12 miljoonaa ja VAV:n 6 miljoonaa euroa sekä HUS:n alijäämästä 4 miljoonaa euroa. Kaupungin lyhytaikaiset saamiset konserniyhteisöiltä oli vuoden 2012 lopussa 29 miljoonaa euroa, eli kasvua edelliseen vuoteen 26 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainasaamiset kasvoivat 20 miljoonaa euroa johtuen uusien tytäryhtiöiden liittymisestä konsernitiliin. Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvää pitkäaikaista velkaa oli kaupungilla vuoden 2012 lopussa 511 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia siirtovelkoja kaupungilla oli vuoden 2012 lopussa 65 miljoonaa euroa, josta 92 prosenttia muodostui palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotuksista. Konsernissa vastaavat luvut olivat 121 miljoonaa euroa ja 81 prosenttia. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevia liitetietoja tarkastelemalla voidaan havaita, että kaupungilla ei ole velkaa, jonka vakuudeksi olisi annettu kiinnityksiä tai pantattu osakkeita. Konsernissa sen sijaan vakuudeksi annetut kiinnitykset kiinteistöihin vuoden 2012 lopussa olivat 835 miljoonaa, pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 20 miljoonaa sekä muut annetut vakuudet 50 miljoonaa euroa. Annettuja takauksia kaupungilla oli tilikauden päättyessä samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 294 ja muiden puolesta 43 miljoonan euron edestä sekä konsernilla 48 miljoonan euron edestä. Kaupungin muita vastuita ovat 759 miljoonan euron osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista sekä sopimus- ja leasingvastuut 260 miljoonaa euroa. Konsernin leasing- ja muut vastuut olivat vuoden 2012 lopussa 417 miljoonaa euroa. Kaupungin henkilömäärä laski edellisestä vuodesta 1 162 henkilöllä. Pääosin henkilömäärän lasku selittyy Vantaan Tilapalvelut Oy:ön liikkeen luovutuksessa siirtyneillä reilulla 1 000 henkilöllä. Sosiaali- ja terveystoimen, Sivistystoimen ja Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden henkilömäärä laski yhteensä 123 henkilöllä. 39

1.8 Tilikauden tuloksen käsittely Vantaan kaupungin tilikauden tulos ennen poistoeron, varausten ja rahastojen muutosta on 3 685 126,66 euroa alijäämäinen. Tulokseen sisältyvät kaupungin liikelaitosten ja rahastojen tulokset, jotka käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa kirjanpidoissa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden 2012 tuloksen käsittelystä seuraavaa: Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen investointivarausta puretaan johtokunnan esityksen mukaisesti yhteensä 473 558,19 euroa. Tästä nostolavan hankintaan kohdistuu 368 737,43 euroa, josta muodostuu poistoeron lisäys. Poistoeron vähennykseksi kirjataan sammutusyksikön ja nostolavan hankintoihin kohdistuneet poistot 73 725,23 euroa. 104 820,76 euroa investointivarausta puretaan ylimääräisenä eränä. Vantaan työterveys liikelaitoksen investointivarausta puretaan johtokunnan esityksen mukaisesti 20 955,00 euroa QlikView raportointijärjestelmän lisäominaisuuksien hankintaan, jolloin muodostuu poistoeron lisäystä 20 955,00 euroa, sekä kirjataan poistoeron vähennykseksi raportointijärjestelmän hankintaan kohdistuneet poistot 11 435,67 euroa. Asuntolainarahaston ylijäämä, 1 779 341,02 euroa, kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston alijäämä, 1 531 629,89 euroa, kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Sosiaalisen luototuksen rahaston ylijäämä, 16 915,47 euroa, kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Vahinkorahaston alijäämä, 529 633,58 euroa, kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Tilikauden tuloksen käsittelyn jälkeen: Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 169 493,29 euroa, siirretään johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämään. Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 295,77 euroa, siirretään johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämään. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilikauden alijäämä, 576 983,33 euroa katetaan johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämällä. Vantaan kaupungin tilikauden alijäämä, 3 230 138,02 euroa, katetaan edellisten tilikausien ylijäämällä. 40

2. Talousarvion toteutuminen 2.1 Tavoitteiden toteutuminen Toimintakertomus 2012 Sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuusto asetti sitovia tavoitteita vuodelle 2012 yhteensä 35 kpl. Niistä toteutui täysin 22, melko hyvin seitsemän, jossain määrin kaksi ja ei lainkaan kaksi. Lisäksi kahden tavoitteen osalta mittarit antoivat erisuuntaiset toteutumat. Keskeiset hyvinvointitavoitteet koskivat työllisyyttä, koulutusta ja varhaiskasvatusta sekä ikääntyneiden palveluja. Työllisyyden vahvistamisessa toimenpiteet kohdistettiin erityisesti korkean työttömyyden alueille. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kuntakokeilu aloitettiin. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen ovat rajalliset. Pitkäaikaistyöttömien määrä seuraa valtakunnallista talouden kehityssuuntaa, joka on viime vuosina ollut heikko. Nuorisotyöttömyyden osalta tilanne on valoisampi: alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni. Keskeisenä keinona tässä on nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Perusopetuksen ryhmäkokoja pienennettiin hieman opetuksen laadun varmistamiseksi. Lukioissa opetusryhmien koot sen sijaan kasvoivat hiukan, vaikka tavoitteena oli pitää ne entisellä tasolla. Varhaiskasvatuksessa vakiinnutettiin hoitoapupalvelujärjestelmä. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa pyrittiin lisäämään siten, että kaikilla suuralueilla olisi vähintään yksi avoin päiväkoti. Korson osalta tämä ei vielä toteutunut vuonna 2012. Ikääntymispoliittista ohjelmaa toimeenpantiin. Ohjelmalla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus kasvaa. Kaikki toimialat osallistuivat ohjelman toteuttamiseen. Yhteisvastuuta ja ennaltaehkäisyä korostettiin erityisesti lastensuojelussa ja ikääntyneiden palveluissa. Toimialarajat ylittävää yhteistyötä lisättiin. Kaupunki panosti tulevaisuuteen harjoittamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja luomalla edellytyksiä mm. Kivistön alueen toteuttamiselle. Vantaa osallistui myös aktiivisesti Designpääkaupunkivuoden tapahtumien järjestämiseen. Valtuuston päätettäväksi valmisteltiin pääkaupunkiseudun kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkaminen vuosille 2013 2016. Kaupunki on myös vaikuttanut kuntarakenneuudistukseen ja metropoliratkaisuun valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa jatkettiin. Henkilöstöä palkittiin erinomaisista työsuorituksista kaupungin palkitsemisjärjestelmän mukaan. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä väheni 0,3 prosenttiyksikköä. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma esiteltiin kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Valtuusto hyväksyi ohjelman kesäkuussa. Ohjelmassa on esitetty taloussuunnitelmakautta 2013-2016 koskevia toimenpiteitä, joiden avulla käyttötalouden menokehitystä hillitään ja investointitasoa lasketaan. Investointien osalta ohjelma kattaa koko 10 vuoden investointiohjelmakauden. Lisäksi ohjelmassa on esitetty pidemmällä aikavälillä vaikuttavia kehittämislinjauksia ja tehtäviä selvityksiä, joiden avulla kaupungin kilpailukykyisyys pyritään varmistamaan myös pidemmällä tähtäyksellä tulopohjan vahvistamisen ja toiminnan kustannustehokkuuden varmistamisen kautta. 41

Tavoitteet 2012 31.12.2012 42

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Toimiva ja kestävä kaupunki Sitova tavoite Käytetään poikkeuslain antamia mahdollisuuksia kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ja energiatehokkuuskorjausten edistämiseksi. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan kolme kertaa vuodessa eri toimenpiteiden käytön laajuudesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Poikkeuslain mukaisilla päätöksillä on nopeutettu rakentamista ja edistetty kaavan toteuttamista. Kilterinkaaren ja Kilterinkujan alueen täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 14.5.2012 ja siihen liittyvä poikkeamislupa on saanut lainvoiman. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 43

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Toimiva ja kestävä kaupunki Sitova tavoite Kivistön keskeisen alueen asemakaavat valmistuvat vuoden 2012 loppuun mennessä. Toimenpiteet, mittarit Kivistön keskeisen alueen asemakaavat ovat valmiit. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Kivistön aloituskortteleiden kaavoitustyö on käynnissä yhdessä kumppanien kanssa. Keskusta-asuminen 1 -asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012. Kaupunginvaltuuston hyväksymä asuntomessualueen asemakaava on saavuttanut lainvoiman ja muutoskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.12.2012. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 44

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Toimiva ja kestävä kaupunki Sitova tavoite Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan laadinnassa arvioidaan energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt. Toimenpiteet, mittarit Marja-Vantaan asuntomessualueen asemakaavan laadinnassa on arvioitu energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöt. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Asuntomessualueen energiatehokkuutta ja kasvihuonepäästöjä on selvitetty syksyllä 2012 käynnissä olleessa erillisen tutkimushankkeen osaprojektissa. Työ jatkuu vielä vuonna 2013. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 45

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistava elinkeinopolitiikka Sitova tavoite Vehkalan yritysalue käynnistyy ja sinne luodaan sijoittumisedellytyksiä myös pk-yrityksille. Toimenpiteet, mittarit Vehkalan yritysalue on käynnistynyt ja sinne sijoittuu myös pk-yrityksiä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Vehkalan yleissuunnitelma on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa kesäkuussa asemakaavoituksen valmisteluaineistona. Ensimmäisen asemakaavan laatiminen on käynnistynyt osallistumis-/arviointisuunnitelmalla elokuussa. Asemakaavaehdotuksen on arvioitu tulevan hallinnolliseen käsittelyyn vuoden vaihteen jälkeen. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 46

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistava elinkeinopolitiikka Sitova tavoite Designpääkaupunkivuosi ja muut tapahtumat näkyvät vantaalaisten arjessa. Toimenpiteet, mittarit 1) Kyselytutkimus asukkaille. 2) Mediatutkimus WDC-vuoden näkyvyydestä. 3) Uudet yhteistyömuodot yritysten kanssa. 4) Osallistuminen WDC Hyvinvointi-design hankkeeseen. 5) Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun parhaiden tulosten hankkeistamisen selvittäminen toimialojen yhteistyönä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: WDC:n tunnettuus- ja vaikuttavuuskysely asukkaille tehtiin kesäkuussa ja uusittiin joulukuussa. Asukkailta kysyttiin mm. ovatko he osallistuneet designpääkaupungin tapahtumiin Vantaalla, ovatko he lukeneet aiheesta Vantaan nettisivuilta tai facebookista ja olivatko he kuulleet, että Tikkurilassa on Vantaan DesignIkkuna. Designpääkaupunkivuoden tunnettuus kasvoi kysely-tutkimuksen tulosten perusteella 64 prosenttia kesäkuusta joulukuuhun. WDC-mediaosumia oli kansainvälisesti yhteensä 10 109 kappaletta, joista kotimaan mediaosumia 3 828 kappaletta. Vantaalla tiedotteita ja mediakontakteja oli 55 kappaletta. Vantaan tiedotteiden ja mediakontaktien pohjalta julkaistiin yhteensä 46 juttua. Designsäätiölle tuli 59 ohjelmahakemusta, joissa oli hakijana Vantaan kaupunki joko järjestäjänä tai yhteistyökumppanina. WDC -hankkeeseen liittyen järjestettiin Vantaalla tammi-syyskuussa 400 tapahtumaa tai tilaisuutta. Kävijöitä oli yhteensä 10 072. Vantaan DesignIkkunassa oli tammi-syyskuussa 1 669 kävijää. Vuoden lopun osalta kävijäseuranta täydentyy helmikuun aikana. Uusia yhteistyömuotoja yritysten kanssa rakennettiin kansainvälisen Teollisen muotoilun päivän 29.6. yhteydessä. Vantaa osallistui WDC Hyvinvointi-design hankkeeseen Savuton pääkaupunkiseutu projektin yhteydessä. Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun asukasnäkökulma tuli ainakin osittain huomioiduksi Aurinkokivi - hankkeen yhteydessä. Kulttuuripalveluiden toteuttamat WDC-hankkeet: Muotoilijan aarrearkku. Pääkaupunkiseudun ja Lahden yhteinen WDC2012 hanke Nuoret muotoilevat maailmaa käynnistyi. Vantaan omina hankkeina Protopalvelumuotoilukerho ja Mistä multa tulee? Designviikonloppuna järjestettiin nuorten tekemistä kattauksista näyttely. Eri teemoin toteutetut Nuorten ruokajuhlat järjestettiin vähintään kerran jokaisessa Vantaan nuorisotilassa. Maista maailmaa keittokirja julkaistiin joulukuussa. Vantaalla järjestettiin monia merkittäviä kansainvälisen, kansallisen ja alueellisen tason liikunta- ja urheilutapahtumia, kuten Jukolan viesti, painin Olympiakarsinta, sulkapallon Finnish Open, maastohiihdon Suomen Cupin osakilpailu, lentopallon EM-karsintaturnaus ja Vantaa Triathlon. Muita tapahtumia olivat mm. Laurin Elojuhlat, Elospelit, Vantaan Musiikkijuhlat ja Myötätuulirock. Jatkuu seuraavalla sivulla. 47

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistava elinkeinopolitiikka Sitova tavoite Designpääkaupunkivuosi ja muut tapahtumat näkyvät vantaalaisten arjessa. Toimenpiteet, mittarit 1) Kyselytutkimus asukkaille. 2) Mediatutkimus WDC-vuoden näkyvyydestä. 3) Uudet yhteistyömuodot yritysten kanssa. 4) Osallistuminen WDC Hyvinvointi-design hankkeeseen. 5) Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun parhaiden tulosten hankkeistamisen selvittäminen toimialojen yhteistyönä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Sivistystoimi: 3) Muotoilijan aarrearkku hanke on otettu käyttöön yhteistyössä WDC-asiantuntijoiden kanssa. 5) AKJ on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Sosiaali- ja terveydenhuolto: 4) Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on osallistunut WDC-ohjausryhmän työskentelyyn soveltuvin osin. 5) Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailun kilpailutöiden hankkeistus selvitetty. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Kaupunkisuunnittelu on valmistellut yhdessä Kuntatekniikan keskuksen kanssa useita WDC vuoteen liittyviä näyttelyitä Design -ikkunaan. Järjestettiin 12. 14.9.2012 kansainvälinen kaupunkisuunnitteluun liittyvä seminaari, johon osallistui noin 100 henkilöä pääkaupunkiseudulta ja useista Keski-Euroopan maista. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 48

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Toimenpiteet kohdistetaan korkean työttömyyden alueille. Toimenpiteet, mittarit 1) Työttömien määrä laskee alle vuoden 2011 tason Korson, Koivukylän ja Hakunilan alueilla. 2) Koivukylä meidän kylä hankkeen toimenpiteet. 3) Sosiaalityön pitkäaikaistyöttömille asiakkaille laaditaan aktivointisuunnitelmat yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Korson suuralueella oli vuoden 2011 lopussa 1 292 työtöntä työnhakijaa. Marraskuussa 2012 alueella oli 1 259 työtöntä. Hakunilan suuralueella työttömiä oli vuoden 2011 lopussa 1 632 ja vuoden 2012 marraskuussa 1 573. Koivukylän suuralueella työttömänä työnhakijana oli vuoden 2011 lopussa 1 305 henkilöä, ja marraskuussa 2012 alueella oli 1 184 työtöntä työnhakijaa. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kaikilla kolmella alueella. 2) Työllisyyspalveluissa on keväällä on suunniteltu yhdessä kuntouttavan työtoiminnan, seurakuntayhtymän ja Koivukylä - meidän kylä hankkeen kanssa ryhmämuotoinen kuntouttavan työtoiminnan malli, jossa käytetään CABLE-menetelmän yhteisövalmennusta. Ryhmä käynnistyi syyskuussa (10 asiakasta). Asiakasohjaus tapahtui TYPin ja Koivukylän aikuissosiaalityön kautta. Toimintaan kytkettiin myös yhteisöterveydenhoitajan terveystarkastukset ryhmän osallistujille. Keväällä neuvoteltiin myös CABLEyhteisövalmennuskoulutuksen järjestämisestä alueen työntekijöille ja toimijoille. Tarkoituksena on etsiä osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja kehittää yhteisölähtöisiä ammatillisia valmiuksia sekä syventää alueen toimijoiden ja työntekijöiden yhteistyötä. Koulutus alkoi joulukuussa. Siihen pääsi 16 henkilöä, joista puolet on kaupungin työntekijöitä ja puolet alueen kansalaisaktiiveja. Koulutus on käynnistynyt. 3) Vuonna 2012 Vantaan työvoiman palvelukeskuksessa aktivointisuunnitelmia tehtiin 721 asiakkaalle, mikä on 34 henkilöä (27 %) enemmän kuin vuotta aiemmin, jolloin aktivointisuunnitelmia tehtiin 567 henkilölle. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 585 asiakasta, mikä on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011, jolloin asiakkaita oli 556. Jatkuu seuraavalla sivulla. 49

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Toimenpiteet kohdistetaan korkean työttömyyden alueille. Toimenpiteet, mittarit 1) Työttömien määrä laskee alle vuoden 2011 tason Korson, Koivukylän ja Hakunilan alueilla. 2) Koivukylä meidän kylä hankkeen toimenpiteet. 3) Sosiaalityön pitkäaikaistyöttömille asiakkaille laaditaan aktivointisuunnitelmat yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Sivistystoimi: 3) AKJ on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Sosiaali- ja terveydenhuolto: 3) Nuorten tukemiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. Aikuissosiaalityön asiakastietojärjestelmän mukaan aikuissosiaalityön asiakkaista 4 011:llä on aikuissosiaalityön suunnitelma (3 855 v. 2011) ja heistä 85:llä aktivointisuunnitelma (114 v. 2011). Työvoimatoimistossa, Työvoiman palvelukeskuksessa ja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalla laaditut suunnitelmat eivät kirjaudu sosiaalihuollon asiakastietojärjestelmään. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Toimialalla edistetään työllisyyttä luomalla hyvän elämisen, asumisen, työnteon ja yrittäjyyden edellytyksiä. Elinkeinopolitiikalla luodaan 2 000 uutta työpaikkaa vuodessa. Yrittäjäyhteistyötä on tehostettu ja yrittäjyyteen kannustetaan erilaisin toimenpitein. Työllistämistuella on palkattu työntekijöitä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 50

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Aloitetaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kuntakokeilu. Toimenpiteet, mittarit 1) Vantaalainen kuntakokeilun malli on kehitetty ja aloitettu. 2) Pitkäaikaistyöttömien määrä laskee 10 % vuoden 2011 tasoon verrattuna. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Vantaa sai työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen hyväksymisestä kuntakokeiluun 7.9.2012. Työllisyyspoliittisen avustuksen määrä on vuonna 2012 enintään 269 000 ja vuosina 2013-2015 enintään 678 000. Kunnan osuus kokeilun kokonaiskustannuksista on vähintään 25 % ja työllisyyspoliittisen avustuksen osuus enintään 75%. Kuntakokeilun työntekijöiden rekrytointi käynnistyi syyskuussa ja toiminta aloitettiin. Kuntakokeilu käynnistyi täysipainoisesti marraskuussa, kun henkilöstö saatiin rekrytoitua ja perehdytettyä toimintaan. 2) Pitkäaikaistyöttömien määrä on nousussa, myös valtakunnallisesti. Vantaalla pitkäaikaistyöttömien määrä oli vuoden 2012 lopussa 2 635 henkilöä, kun se vuoden 2011 lopussa oli 2 310 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden aikana 325 henkilöllä (14 %). Vantaan työttömyysaste oli vuoden 2012 joulukuussa 8,9 %, kun vastaava luku vuonna 2011 oli 8,2 %. TE-toimistoon ilmoitettiin joulukuussa 1 721 avointa työpaikkaa, kun vuotta aiemmin määrä oli 1 384. Määrä on 337 paikkaa enemmän, mikä tarkoittaa 24 prosentin lisäystä edellisvuoteen verrattuna. Valtio vastaa pitkäaikaistyöttömien (yhdenjaksoisesti yli 12 kk työttömänä olleiden) työllistämisestä. KAUPUNGINHALLITUS Mittari 1: tavoite toteutui täysin. Mittari 2: tavoite ei toteutunut. 51

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Varaudutaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen sekä tuetaan 15-24- vuotiaiden työllistymismahdollisuuksia koulutuksellisin keinoin. Toimenpiteet, mittarit Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, Elina Lehto-Häggroth Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Vantaalla oli vuoden 2012 lopussa 914 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Vastaavaan aikaan vuosi sitten työttömiä nuoria oli 871. Kaikki TE toimistoon ilmoittautuneet 17-24 vuotiaat nuoret ohjataan Vantaan kaupungin PETRA -nuoret työhön ja kouluun ESR-projektin asiakkaiksi. Projektissa oli vuonna 2012 yhteensä 1640 asiakasta. Vuonna 2011 asiakkaita oli 1489. Palveluohjaajat ja terveydenhoitajat ohjaavat nuoria ja kartoittavat heidän tilanteensa. Jokaiselle nuorelle pyritään tarjoamaan 3 kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta työtä, työharjoittelua, koulutuspaikkoja tai ohjaamaan tarvittaessa muihin palveluihin. Eniten tarvetta on mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipuolen palveluista. Vuonna 2011 Petrasta ohjattiin työhön 232 asiakasta ja vuonna 2012 työhön ohjattiin 364 asiakasta. 2) Nuorten yhteiskuntatakuun seurantamittarina käytetään alle 25-vuotiaiden työttömien virtaa yli 3 kuukauden työttömyyden. Joulukuussa 2012 luku oli 16,5 %, mikä on yhden prosenttiyksikön matalampi kuin joulukuussa 2011, jolloin osuus oli 17,5 %. Vuosina 2010 ja 2009 vastaavat luvut olivat 27,1 % ja 29,4 %. Näin ollen Vantaalla tilanne on kohentunut merkittävästi verrattuna vuosien 2010 ja 2009 tilanteeseen. Sivistystoimi: Päiväkodeissa on ollut vuoden aikana nuoria työharjoittelussa varhaiskasvatukselle osoitetun kiintiön mukaisesti. Osa heistä on jatkanut oppisopimusopiskelijana. Toteuttaakseen yhteiskuntatakuuta koulutuksellisin keinoin Vantaan kaupunki haki Opetus- ja kulttuuriministeriöltä lisäystä ammatillisen koulutuksen vuotuiseen kokonaisopiskelijamäärään. Opetus- ja kulttuuriministeriö on Vantaan kaupungin hakemuksesta lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen vuotuista kokonaisopiskelijamäärää yhteensä 70 opiskelijalla. Muutos tapahtuu kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2012 lisäystä tulee 40 ja vuoden 2013 alusta 30 opiskelijapaikkaa, jolloin vuonna 2012 Vantaan ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 2750 opiskelijaa ja vuonna 2013 enintään 2780 opiskelijaa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 52

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Työllisyyden vahvistaminen Sitova tavoite Järjestetään työttömille suunnattuja terveyspalveluja sekä toteutetaan kuntoutusta. Lisäksi eläkeselvittelyjä laajennetaan. Toimenpiteet, mittarit 1) Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusmalli on otettu käytöön. Toteutuneiden terveystarkastusten, kuntoutukseen ohjattujen sekä eläkeselvitysten määrät. 2) Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä kasvaa 10 %. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, Jukka T. Salminen Vapaa-aika ja asukaspalvelut: 1) Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusmallin kohderyhmänä ovat alkukartoitukseen tulleet työttömät työnhakijat tai työnhaun uusinnassa (3 kk, 5 kk työttömyyttä takana) käyneet työnhakijat, joista seulotaan Vantaan Työterveys liikelaitoksen asiakkaaksi n. 4 tarkastettavaa/vk. (2-20 tarkastettavaa/kk ). Eläkeselvityksiä koskien Vantaa on tehnyt ostosopimuksen Helsingin kaupungin työkykyselvitysyksikön kanssa. Vantaan työvoiman palvelukeskus (TYP) ja kuntouttavan työtoiminnan toimijat ohjaavat eläkeselvittelyihin sellaiset henkilöt, jotka eivät ole työmarkkinoiden käytettävissä. Toiminta on käynnistynyt kesän jälkeen, eläkeselvittelyyn on ohjattu syksyn 2012 aikana 20 asiakasta. 2) Vuoden 2012 aikana kuntouttavassa työtoiminnassa oli 585 asiakasta. Vuonna 2011 asiakkaita oli 556. Kuntouttavan työtoiminnan päätös oli joulukuun lopussa tehty 542 asiakkaalle, vuosi aikaisemmin 485 asiakkaalle. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä oli korkeampi kuin vuosi sitten. Kuntouttavan toiminnan sisältöön ja ohjaukseen suunnitellaan uusia toimintamalleja. Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Eläkeselvitykset ostetaan Helsingiltä. Asia käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 23.4.2012. Terveydenhuoltolain edellyttämien työttömien terveystarkastusten toteutus on suunniteltu yhdessä TEkeskuksen kanssa. Terveystarkastuksia hankittiin vuonna 2012 noin 40 kpl Vantaan työterveyshuollon liikelaitokselta, toiminta käynnistyi heinäkuussa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 53

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 10 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Ammatillisen koulutuksen opintojen keskeyttämisiä vähennetään ja läpäisyä parannetaan. Toimenpiteet, mittarit 1) Ammatillisessa peruskoulutuksessa Variassa eronneiden määrä vähenee yhdellä prosenttiyksiköllä verrattuna vuoteen 2010. 2) 3½ vuodessa suorittaneiden määrä lisääntyy; läpäisyaste nousee 1 prosenttiyksikön verrattuna vuoden 2011 lukuun. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Vuonna 2012 eronneiden määrä oli 18,1 % kokonaisopiskelijamäärästä (vuonna 2011 15,8 %). 3½ vuodessa ammatillisen koulutuksen suorittaneita oli 60,5 % (valmistuneiden määrä on vähentynyt 3,3 %). Tavoitteita ei ole saavutettu, vaikka ammatillisen koulutuksen opintojen keskeyttämisten vähentämiseen ja läpäisyn parantamiseen on panostettu. Opintojen keskeyttäminen on ongelma koko pääkaupunkiseudulla. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite ei toteutunut lainkaan. 54

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 11 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Perusopetuksen päättäneille tarjotaan toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetuspaikka tai työpajapaikka. Toimenpiteet, mittarit 1) Aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäluokasta (lukio, ammatillinen, lisäopetus) %. 2) Nuorten työpajatoiminnassa aloittaneita on 350-400. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth, Heidi Nygren Sivistystoimi: Keväällä 2012 peruskoulun päätti Vantaalla kaikkiaan 2 192 nuorta. Syksyllä 2012 alkavaan ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen oli varattu yhteensä 2107 aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja oli laskennallisesti 96 prosentille peruskoulun päättäneistä. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville on varattu yhteensä 280 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 362 nuorta, joista heinä- elokuun aikana 94 sai paikan ammatillisesta oppilaitoksesta ja noin 20 lukiokoulutuksesta. Tämän lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja lisäopetukseen sijoittui noin 200 nuorta. Elokuun lopussa ilman paikkaa olleet noin 30 nuorta ohjattiin Ohjaus- ja tukikeskus Kipinään. Heille on tarjottu vapaita paikkoja ammattistarteilta, nuorten työpajoilta, tai järjestetty muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Uutena toimintana perustettiin lukio-opintoihin valmistava kymppiluokka (LUVA) niille nuorille, jotka tarvitsevat suomen kielen vahvistamista lukio-opinnoissa pärjätäkseen. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Nuorten työpajatoiminta - Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen: Nuorten työpajatoiminnassa oli 31.12.2012 mennessä yhteensä 1707 (1139 vuonna 2011) nuorta, kasvua n. 50 %. Aloittaneet olivat entistä nuorempia. Nuorten tuettuja oppisopimuksia oli käynnissä 33, eri ammattialoja yli 10. Palkkatuella kaupungille työllistettyjen vastavalmistuneiden nuorten määrä on vähentynyt yli 90 %, nuoria oli 8 (105 nuorta v. 2011). Arvioilta noin 10-20 %:lla pajanuorista on vakavia terveydellisiä ongelmia ja heidän asunnottomuutensa on lisääntynyt. Ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä ja Etsivässä nuorisotyössä oli 371 asiakasta, minkä lisäksi opiskeluun ohjattiin 209 nuorta, sosiaalisessa mediassa tavoitettiin ja ohjauspuheluita yhteensä 641. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 55

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 12 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Avointen varhaiskasvatuspalvelujen tarjontaa lisätään alueilla, joilta ne puuttuvat. Toimenpiteet, mittarit Kaikilla suuralueilla on vähintään yksi avoin päiväkoti. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Avointen päiväkotien määrä oli tammikuussa 2012 seuraava: Myyrmäki 3, Kivistö 1, Aviapolis 1, Tikkurila 1, Koivukylä 0, Korso 0 ja Hakunila 2. Koivukylän suuralueella käynnistyi avoin päiväkotitoiminta 1.3.2012 Ulrikan paviljongissa. Avointa toimintaa on toimipaikassa kerran viikossa. Suuralueista Korsossa ei ole avoimia päiväkoteja, alueella on yksi asukaspuisto. Suunniteltu Ilvespuiston päiväkodin yhteydessä olevan Leppäkorven neuvolan tilojen siirtäminen varhaiskasvatuksen käyttöön ei toteutunut vuonna 2012. Tiloihin oli varauduttu sijoittamaan avointa päiväkotitoimintaa. Tilojen käyttötarkoitus arvioidaan uudelleen, kun siirtymisaikataulu alkaa varmistua. Tikkurilan avoimen päiväkodin ja Hakunilan Länsimäen alueella sijaitsevan avoimen päiväkodin toiminta keskeytettiin marraskuussa 2012 toimitilojen sisäilmaongelmien vuoksi. Tikkurilassa uusia tiloja etsittiin syksyn ajan, toiminta käynnistynee uudelleen helmikuussa 2013. Hakunilassa korvaavat tilat on otettu täysimääräisesti käyttöön tammikuussa 2013. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 56

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 13 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Hoitoapupalvelu varhaiskasvatuksen palveluna vakiintuu. Toimenpiteet, mittarit Kävijämäärä kuukaudessa on vähintään 95 lasta (vuonna 2010: 87 lasta). RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Vuoden aikana hoitoapupalvelua käytti keskimäärin 75 lasta kuukaudessa. Yli tavoitearvon päästiin vain toukokuussa, jolloin kävijöitä oli 100. Hoitoapupalvelun kokonaiskäyttöä vähensivät Tikkurilan toimipaikan sisäilmaongelmat (sama toimipaikka kuin avoimella päiväkodilla), joiden vuoksi Tikkurilassa ei ollut mahdollista järjestää hoitoapupalvelua syyskaudella 2012. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 57

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 14 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Perusopetuksen opetusryhmäkoot ovat enintään nykytasolla laadun varmistamiseksi. Toimenpiteet, mittarit Opetusryhmäkoot ovat 20.9.2012 enintään samalla tasolla kuin 20.9.2010. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Perusopetuksen opetusryhmäkoot 20.9.2012 (vertailutieto 20.9.2010). Suomenkielisten alakoulujen yleisopetuksen luokkien keskikoko luokka-asteittain 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 1.-6. lk 20.9.2010 tilastoinnin mukaan 19,7 21,8 20,7 22,7 22,7 23,4 21,7 20.9.2012 tilastoinnin mukaan 19,6 20,3 21,3 20,5 21,5 22,2 20,8 Suomenkielisten yläkoulujen yleisopetuksen luokkien keskikoko luokka-asteittain 7. lk 8. lk 9. lk 7.-9. lk 20.9.2010 tilastoinnin mukaan 20,65 21,12 20,11 20,62 20.9.2012 tilastoinnin mukaan 20,30 20,58 20,76 20,54 KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 58

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 15 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Uudistuva kasvatus ja koulutus Sitova tavoite Lukioissa opetusryhmien koot ovat enintään nykytasolla ja lukiokohtaisten valinnaisten kurssien määrät ovat vähintään nykytasolla. Toimenpiteet, mittarit Ryhmäkokojen keskiarvo kolmessa pakollisessa aineessa (ÄI, EN, GE) verrattuna edelliseen lukuvuoteen; lukiokohtaisten valinnaisten kurssien määrä verrattuna edelliseen lukuvuoteen on vähintään valtuuston hyväksymällä vuoden 2010 tasolla. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Ryhmäkokojen keskiarvot ovat kasvaneet kaikissa aineissa verrattuna edelliseen lukuvuoteen: äidinkieli 30,2 (lukuvuonna 2011-2012: 29,5), englanti 30,9 (30,3), maantieto 31,5 (30,9). Lukiokohtaisten valinnaisten kurssien määrä lukuvuonna 2012 2013 yht. 635 kurssia (lv. 2011 2012 yht. 680 kurssia). KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui ryhmäkokojen osalta melko hyvin (kasvu oli vähäistä), mutta lukiokohtaisten kurssien määrän tavoitteeseen ei päästy. 59

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 16 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Vastaanottotoiminnan lääkärityön listamallilla omalääkäripalvelut kohdennetaan niistä eniten hyötyville sekä selvitetään liikelaitosmallin käyttöönotto vastaanottotoiminnassa. Toimenpiteet, mittarit 1) Listautuneiden potilaiden osuus väestöstä on vähintään 20 %. 2) Selvitys liikelaitosmallin käyttöönotosta vastaanottotoiminnassa on laadittu 31.5.2012 mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Vuonna 2012 listautuneita oli 18 % väestöstä, osuus on kasvussa. Lääkäreiden listakokojen kasvattamisesta tehtiin päätös heinäkuussa, ja lääkärikohtaisten potilaslistojen kasvattaminen 30 %:lla käynnistyi syyskuussa. Länsi-Vantaalla potilaslistojen kasvattaminen on onnistunut melko hyvin, mutta Pohjois-Vantaalla on lääkärivajauksen ja vaihtuvuuden vuoksi vajaita potilaslistoja, mikä vaikuttaa kokonaistoteumaan. Listautumismallissa siirrytään kohti perhelääkärijärjestelmää. 2) Selvitys laadittiin ja oli käsittelyssä lautakunnassa 6/2012. Selvityksen perusteella liikelaitosmallin sijasta käynnistetään valmistelu terveysasemien nettobudjetoinnista siten, että malli on otettavissa käyttöön v. 2014 alussa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 60

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 17 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanolla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus jatkaa kasvua. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat toimenpiteistä 75 vuotta täyttäneiden hyvinvoinnin parantumiseksi. 2) Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 92 prosenttiin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Terveysasemilla 75 vuotta täyttäneet saavat aina omalääkärin listautumismallissa. Kaikki tulosalueet osallistuvat ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanoon osallistumalla mm. palvelulupaustyöryhmien työhön. Ohjelman toteutumisesta vuonna 2011 raportoitiin 16.4.2012 kaupunginhallitukselle, 21.5 kaupunginvaltuustolle ja 23.4. sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Palvelulupaustyötyhmien työn eteneminen, mm.: Tieto muuttaa asenteita Kaupunkijuhlan yhteydessä järjestetty Liikuta minua -tapahtuma Koivukylässä, johon osallistuivat yritykset, yhteisöt, seurakunta ja Vantaan kaupunki, oppilaitokset sekä näiden tahojen vapaaehtoiset. Toimintakyvyltään jo haurastuneiden senioreiden osallistumista edisti kaupunkijuhlaorganisaation järjestämä taksikuljetus tapahtumaan. Vanhustenkeskusten ympärille rakentunut monitoimija-verkosto on koonnut alueen senioreille suunnatun harrastus-, järjestö-, opetus- ja ohjaustapahtumista ja -tilaisuuksista suuren suosion saaneen Seniorimenotesitteen. Sosiaali- ja terveystoimen järjestämät gerontologia-luennot ovat avoimia Viksun verkostolle. Käynnistetty Palvelumuotoilun työpajat, joissa painopisteenä ohjauksen ja neuvonnan käyttäjälähtöinen kehittäminen. Osallistumalla voi vaikuttaa Kirjastossa on aloitettu uutena vapaaehtoistoiminnan muotona tietotekniikka-tutoreiden toiminta. Vuoden alussa julkaistiin Yhtä vanhuutta ei ole Vantaan ikääntyvien hyvinvointikatsaus. Katsaukseen liittyen järjestettiin aihetta käsitteleviä työpajoja, seminaari ja senioritapahtuma, jossa hyvinvointia käsiteltiin kuntalaisten, eri toimialojen ja toimijoiden kanssa. Jatkuu seuraavalla sivulla. 61

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 17 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanolla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus jatkaa kasvua. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat toimenpiteistä 75 vuotta täyttäneiden hyvinvoinnin parantumiseksi. 2) Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 92 prosenttiin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto (jatkoa): Asuminen on elämänmakuista Koottiin asumisen opas, joka julkaistaan vuoden 2013 alussa. Oppaaseen liittyvä asumisen infotilaisuus Itä- Vantaalla. Palvelumuotoilun työpajassa kehitetään parhaillaan korttelitalkkari -toimintamallia Ympäristö on esteetön Kaupunkiympäristön arviointi tehty Myyrmäessä, jossa käynnistyi rakennushanke, jossa seniorien tuomat näkökohdat on otettu huomioon. Seniorien kävelyreittien kunnossapidon priorisointi on meneillään. Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Käynnistettiin palvelumuotoilun työpaja, jossa huomion kohteena vanhustenkeskus-konseptin ja avoimen päivätoiminnan kehittäminen. Molemmissa aiheissa kyse alueen yhteisöllisen toiminnan kehittämisestä, jossa seniorikuntalaisen aktiivista ja itsenäistä elämää edistetään. Uusi teknologia on käytössä Päivitettiin hoivateknologian hyödyntämissuunnitelma, joka ohjaa käyttöönotettavan teknologian hankintaa ja käytön opastusta. Verkosto tekee tiiviisti yhteistyötä Laurean Cide klusterin kanssa, mikä avaa yhteistyömahdollisuuksia moniin yrityksiin. Huomion kohteena on sekä hoivateknologia että seniorikuntalaisen itsenäistä selviytymistä edistävä teknologia mm. turvateknologia. Palvelumuotoilun työpajassa kehitetään teknologialainaamoa. 2) Joulukuun lopussa kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä oli 91,94 % ikäluokasta. Kehitys on tavoitteen suuntaista. Jatkuu seuraavalla sivulla. 62

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 17 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanolla varmistetaan, että 75 vuotta täyttäneiden hyvinvointi paranee ja omassa kodissa asuvien osuus jatkaa kasvua. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat toimenpiteistä 75 vuotta täyttäneiden hyvinvoinnin parantumiseksi. 2) Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 92 prosenttiin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Selvitettiin seniorikäyttöön sopivien kuntosalitilojen sijaintia ja seniorikuntosalien perustamista näihin tiloihin yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Koivukylän seniorisalin mallin mukaisesti. Tiedotettiin kunnan tarjoamista liikuntamahdollisuuksista ja Sporttikortista (maksuton kaupungin liikuntatilojen käyttö, uimahallit ja kuntosalit). Kulttuuripalveluilla oli kulttuuriluotsitoimintaa, jossa erilaisiin kulttuuritilaisuuksiin voi saada kaveriksi koulutetun vertaisperiaatteella toimivan vapaaehtoisen maallikon. Sivistystoimi: Yhteisöllisyyden edistämiseksi osassa päiväkodeista on toteutettu vanhusten / isovanhempien tapahtumia ja vierailuja. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Keskustojen toteutuksessa noudatetaan ikääntymispoliittisen ohjelman suosituksia. Esteettömyys otetaan huomioon joko perus- tai erikoistasoisena. Liikenneturvallisuus- ja esteettömyysmäärärahan puitteissa muutetaan nykyistä ympäristöä esteettömäksi. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 63

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 18 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Palvelustrategiset linjaukset Sitova tavoite Vantaan Tilapalvelut Oy saavuttaa 3 prosentin tuottavuusvaatimuksen lopputuotteiden laatua ja määrää laskematta. Toimenpiteet, mittarit Tuottavuusvaatimus on saavutettu yhteistyössä asiakastoimialojen kanssa. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen, Tilapalvelut Oy Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Vantaan Tilapalvelut Oy:n laskelmien mukaan yhtiö saavutti vuonna 2012 yhtiölle suunnatun sitovan tavoitteen 3 %:n tuottavuuden parantumisesta palvelun laadun ja määrän heikentymättä. Yksityiskohtainen yhtiön tekemä laskelma julkaistaan osana vuoden 2012 tilinpäätöstietoja. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 64

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 19 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Palvelustrategiset linjaukset Sitoa tavoite Palvelusetelin piiriin otetaan uusia toimintoja sekä lisätään palvelusetelin käyttöä. Toimenpiteet, mittarit 1) Palvelusetelin piiriin otetut uudet toiminnot. 2) Palvelusetelin käyttö toiminnoittain, lukumäärä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Perhepalveluissa on vuoden 2012 alusta otettu käyttöön sähköinen Vastaamo-palveluseteli neuvolan asiakkaille laajojen terveystarkastusten yhteydessä osana Kaste-hanketta Lapsen ääni. Uusien palvelusetelimahdollisuuksien kartoittamista mm. lapsiperheiden kotipalveluun, turvakoteihin, henkilökohtaiseen apuun ja kotihoitoon jatketaan. 2) Palvelusetelien määrä 12/2012: - Tehostetun asumispalvelun palveluseteli oli käytössä 25 asiakkaalla. - Omaishoidon tuen lakisääteisen vapaan järjestämisessä 125 euron palveluseteli tehostetussa asumispalvelussa oli käytössä vuonna 2012 yhteensä 28 asiakkaalla. - Sadan euron palveluseteli (ns. vanha palveluseteli) omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestämisessä oli käytössä vuoden aikana yhteensä 46 asiakkaalla. - Sijaishoitajien kanssa tehtyjä toimeksiantosopimuksia oli yhteensä 38 asiakkaalla. - Suun terveydenhuollon palveluseteli osalta oli jaettu 16 palveluseteliä. - Vastaamo-palvelun palveluseteleitä on yhteensä 2 100 ja ne on jaettu terveydenhoitajille edelleen jaettavaksi asiakkaille, ja niistä 1147 palveluseteliä oli jaettu asiakkaille. Kirjautumisia Vastaamo-palveluun on ollut jaettuihin palveluseteleihin nähden vähän. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 65

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 20 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Sitova tavoite Kaikki toimialat kehittävät ehkäisevän työn toimintamalleja siten, että lastensuojelun asiakkuudet eivät kasva. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäisemiseksi kehitetyistä ehkäisevän työn toimintamalleista. 2) Lastensuojelun avopalveluiden asiakkaiden osuus 0 17-vuotiaista =<9,5 % 3) Kehitetään toimintamalleja (mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuen kolmiportaisuus sekä yhteiset käytänteet lukioiden opiskelijahuollossa) RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: 1) Perhepalveluissa kehitetään ja parannetaan jo olemassa olevia ehkäisevän työn malleja. Terveyspalvelujen listamallia on kehitetty perhelääkärimallin suuntaan siten, että erityistä tukea tarvitsevat perheet saavat omalääkärin. Päivystyksessä lasten palvelutasoa on nostettu uuden sopimuksen myötä (odotusaika max 2h, parempi odotustila). Vammaispalvelut kehittävät yhteistyötä lastensuojelun kanssa. 2) Tammi-joulukuussa lastensuojelun avopalvelujen asiakkaiden osuus 0-17 -vuotiaista oli 9,59 % (4 267 lasta). Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona osuus oli 9,12 %. Samanaikaisesti lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edellisvuodesta 12 % (v. 2012 7 986 lastensuojeluilmoitusta). Ilmoituksen kohteena olleita eri lapsia oli 6,6 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka tavoite ei täysin toteudu, avohuollon asiakkaaksi tulleiden lasten määrä ei ole kasvanut yhtä paljon kuin lastensuojeluilmoitukset. Sijoituksessa olevien lasten lkm oli 710. Sivistystoimi: Varhaiskasvatus osallistui Otso-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää päivähoidon yhteyteen ennaltaehkäisevä, matalakynnyksinen perhetyön malli. Toimintamalli tehostaa 3-6 -vuotiaiden lapsiperheiden varhaista tukea ja vanhempien hoitoonohjausta mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa käsiteltiin opetuslautakunnassa 1.10.2012. Uudistetuissa linjauksissa painotettiin tuen kolmiportaisuutta sekä moniammatillisen yhteistyön merkitystä lasten tuen tarpeen ennakoinnissa ja siihen reagoinnissa. Perusopetuksessa on kehitetty tuen kolmiportaisuuteen liittyviä toimintamalleja (mm. pedagogiset asiakirjat ja nivelvaiheyhteistyö). Perusopetukseen valmistui oppilashuollon käsikirja. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosalueet ovat osallistuneet lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmisteluun. Jatkuu seuraavalla sivulla. 66

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 20 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Sitova tavoite Kaikki toimialat kehittävät ehkäisevän työn toimintamalleja siten, että lastensuojelun asiakkuudet eivät kasva. Toimenpiteet, mittarit 1) Toimialat raportoivat lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäisemiseksi kehitetyistä ehkäisevän työn toimintamalleista. 2) Lastensuojelun avopalveluiden asiakkaiden osuus 0 17-vuotiaista =<9,5 % 3) Kehitetään toimintamalleja (mm. varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tuen kolmiportaisuus sekä yhteiset käytänteet lukioiden opiskelijahuollossa) RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Liikkuva koulu- ja Sporttia kaikille -hankkeiden kautta tarjottiin vantaalaisille lapsille ja nuorille mahdollisuus liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan laji- ja kohde-esittelyjen sekä liikuntaan kannustamisen muodossa. Lastenkulttuuripalveluilla oli säännöllistä toimintaa lastensuojelun vastaanottokodeissa ja perhekuntoutuskeskuksissa. Lastenkulttuurin toiminta eri alueilla tuki lasten ja perheiden hyvinvointia. Laaja-alainen yhteistyö muiden toimialojen kanssa. Vuoden 2012 aikana eri alueilla järjestettiin lapsille ja lapsiperheille suunnattuja kulttuuri- ja taidetapahtumia, joihin osallistui tuhansia lapsia ja heidän perheitään. Nuorten osallisuuden tukeminen tavoitti kaikki 9- luokkalaiset. Lisäksi mahdollistettiin toiminta, joissa nuoret itse suunnittelevat ja toteuttavat kulttuuritapahtumia ja taideprojekteja. Sirkusopetuksen kohderyhmiin kuului mm. syrjäytymisvaarassa olevia ja erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria, maahanmuuttajia, päihdekuntoutujia, laitoshoidon asiakkaita, eläkeläisiä ja näiden kohderyhmien parissa työskenteleviä työyhteisöjä. Vaikuttava sirkus -hankkeessa tehtiin yhteistyötä nuorisopalveluiden ja Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen kanssa. Havukosken nuorisotalolla toteutettiin hankkeen aikana kaksi syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattua sirkuskerhoa. Nuorisopalveluissa kehitettiin nuorisotalotoimintaa. Nuorisotalojen kävijämäärät kasvoivat 7%. Pienryhmätoimintaa on lisätty. Vertaisnuorten toiminta on lisääntynyt: uutena avauksena kolmen kirjaston kanssa aloitettu pilotti. Nuorten osallisuushankkeen jalkautus jatkui eri toimialoille. Lasten ja nuorten Vantaa hanke toteutui suunnitellusti. Nuorten kanssa pilotoitiin vaikutusten ennakkoarviointia Tikkurilan nuorisotilaselvityksen yhteydessä. Ensimmäistä kertaa järjestettiin 5-6-vuotiaiden oma Mini-Vaikuttajapäivä. Lasten asiantuntijaryhmän toimintaa jatkettiin. Oppilaskuntatoiminnan yhteistyötä lisättiin alueilla yhteistyössä sivistystoimen kanssa. Ankkapartioon koulutettiin uusia vapaaehtoisia. Kaikille vantaalaisille lapsille tarkoitetut kesäleirit toteutuivat hyvin. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Toimiala vaikuttaa osaltaan lastensuojelun asiakkuuksien kasvun estämiseen mm. huolehtimalla turvallisten leikkipuistojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä pitämällä leikkialueiden turvallisuutta perusparannusten tärkeimpänä perusteena. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 67

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 21 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteeksi Sitova tavoite Ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen kaikilla toimialoilla tukee vantaalaisten ikääntyneiden hyvinvointia. Toimenpiteet, mittarit Ikääntyneiden hyvinvointia lisäävät toimet raportoidaan ikääntymispoliittista ohjelmaa toteuttavien palvelulupaustyöryhmien työn tuloksina vuosittain kaupunginhallitukselle sekä osavuosikatsauksissa sitovien tavoitteiden raportoinnin yhteydessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, muut apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: Kaikki tulosalueet osallistuvat ikääntymispoliittisen ohjelman toimeenpanoon osallistumalla mm. palvelulupaustyöryhmien työhön. Ohjelman toteutumisesta vuonna 2011 raportoitiin 16.4.2012 kaupunginhallitukselle, 21.5 kaupunginvaltuustolle ja 23.4. sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Palvelulupaustyöryhmissä on noin 100 toimijaa: Vantaan kaupunki, yritykset, järjestöt ja seurakunta. Työskentely tapahtuu kuudessa palvelulupausryhmässä. Kaikkien ryhmien työ edistää seniorikuntalaista itsenäistä toimintakykyä ja terveyttä. Verkosto osallistui myös Ikääntyvien hyvinvointikatsauksen toimittamiseen. Ks. myös raportointi sitovasta tavoitteesta nro 17. Sivistystoimi: Vantaan päiväkodeista kolmasosalla on vuosittain isovanhempien päivä, jolloin isovanhemmat vierailevat päiväkodissa ja osallistuvat toimintaan. Lisäksi päiväkodeista tehdään vierailuja alueen vanhusten hoitopaikkoihin ja lapset esiintyvät erilaisissa vanhusten tilaisuuksissa. Noin 5-10 päiväkodissa on vapaaehtoisena mummo tai vaari, joka osallistuu sovitulla tavalla päiväkodin toimintaan. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Yhteispalvelussa toteutettiin seniori-infoa yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Kehittämistyön apuna on käytetty Palmenian kuntapalveluiden tuotteistamiskoulutusta. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden koordinoima Vantaan kaupunkijuhla tuotti tanssi- ja musiikkiesityksiä hoitolaitoksiin sekä organisoi kuljetukset kolmeen kaupunkijuhlan tapahtumaan omissa kodeissaan asuville ikäihmisille ja hoitolaitosten asukkaille saattajien seurassa. Taiteen perusopetuksen oppilaat konsertoivat vanhusyksiköissä. Musiikkiopiston musiikkityöpajatoiminta senioreille jatkui Pähkinärinteen senioritalossa. Hopeatähti-elokuvasarja senioreille. Senioriväestö kävi ahkerasti myös kulttuuripalveluiden järjestämässä Matineaelokuvasarjan esityksissä. Kaupungin museon kehittämä matkalaukkunäyttelytoiminta vanhusten yksiköissä jatkui vilkkaana. Samoin Vantaan Taidemuseon vanhusväestölle suunnatut työpajat. Seniori-ikäisten 1940-50 -lukujen muistojen matkalaukkunäyttelyt päiväkeskuksissa ja vanhainkodeilla. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Toimiala tukee vantaalaisten ikääntyneiden hyvinvointia edistämällä osaltaan Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 68

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 22 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Yhteisvastuu ja ennaltaehkäisy toimintaperiaatteiksi Sitova tavoite Aloitetaan osallisuusmallin toteutus. Toimenpiteet, mittarit Osallisuusmallin toteuttamiseksi tehdyt toimenpiteet. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, kaikki toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: (toimiala raportoi keskitetysti tästä tavoitteesta) Osallisuusmalli kuvattiin kaupunkitasoisena työryhmätyönä vuoden 2011 lopussa ja vietiin lausuntokierrokselle vuoden 2012 alussa. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta käsitteli mallia useassa kokouksessa ja hyväksyi sen osaltaan marraskuussa. Tekstiin tuli prosessin myötä runsaasti muutoksia, minkä vuoksi kaupungin johtoryhmä edellytti, että ennen kuin malli viedään hallitus- ja valtuustokäsittelyyn, se esitellään kaikkien toimialojen johtoryhmissä. Osallisuusmalli esitellään kaupunginhallituksen iltakoulussa 18.3.2013. Aluepalvelut on osana omaa johtosäännön mukaista toimintaansa ja erilaisin pilottihankkein edistänyt osallisuusmalliin sisältyviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. kuntalaisosallistumiseen liittyvä tiedotuskampanja kunnallisvaalien edellä sekä Hakunilan jätevoimalan rakentamisprojektin ympärille tehty yhteisprojekti tiedekeskus Heurekan, HSY:n ja Vantaan Energian kanssa sekä osallisuuskoulutuksen suunnittelu ja toteutus alue- ja tapahtumapalveluiden henkilöstölle. Pilottien kautta on mahdollista laajentaa käytäntöjä koko kaupungin organisaatioon. Kulttuuripalveluiden Taikalamppu on ollut mukana toteuttamassa Osallisena Suomessa -hanketta käynnistämällä pitkäkestoisia taidekasvatusprojekteja, jotka toimivat kouluissa kerhojen muodossa sisältäen taiteilijavierailuja ja työpajoja. Näihin tilaisuuksiin, työpajoihin ja kerhoihin osallistuivat oppilaiden lisäksi koulun henkilökunta ja oppilaiden huoltajat. Vuonna 2012 järjestettiin muun muassa Tikkurilassa ja Havukoskella kuvataidekerhot erityisesti muslimitaustaustaisia lapsia ajatellen. Lasten taideteoksista järjestettiin näyttelyt Vantaan kaupungin kirjastoihin sekä Lasten taidetaloihin. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui jossain määrin. 69

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 23 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Valmistellaan valtuuston päätettäväksi Pääkaupunkiseudun kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkaminen vuodesta 2013 eteenpäin. Toimenpiteet, mittarit Valtuuston päätös Pks-kuntien sopimuspohjaisen yhteistyön jatkamisesta on tehty. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Kaupunginkanslia: Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä hyväksyi 14.12.2012 omalta osaltaan ehdotuksen uudeksi yhteistyösopimukseksi vuosille 2013-2016. Tämän jälkeen asia eteni kaupunkien valtuustojen päätettäväksi. Sopimus vastaa sisällöltään aiempaa sopimusta. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 70

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 24 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Vaikutetaan kuntarakenneuudistukseen ja metropoliratkaisuun Vantaan valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Toimenpiteet, mittarit Tehdyt toimenpiteet valtuuston päättämien linjausten pohjalta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Kaupunginkanslia: Vantaan kaupunginvaltuusto antoi 16.4.2012 lausunnon valtiovarainministeriölle kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista. Vantaa ei kannata selvityksessä esitettyä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Sipoon kuntaliitosaluetta. Vantaan lausunnossa todettiin, että Vantaan näkökulmasta olisi selvityksessä esitettyjen selvitysalueiden sijaan tarkoituksenmukaistaa tarkastella vaihtoehtoja jotka tukevat kansainvälistä kilpailukykyä ja työssäkäynti- ja asiointialueiden kehitystä, kuten lentokentän Aviapolis-alueen kehitystä yhdessä siihen toiminnallisesti liittyvien naapurikehyskuntien kanssa. Lausunnossa todetaan lisäksi, että metropoliratkaisun valmistelu tulee käynnistyä välittömästi rinnan kuntarakenneuudistuksen kanssa. YM ja VM ovat asettaneet 3.7.2012 esiselvitystyön metropolialueen kuntajakoselvitysalueista sekä erilaisista vaihtoehdoista metropolihallinnolle. Selvityshenkilöt ovat käyneet kertomassa selvityksestä Vantaan KH:n iltakoulussa 8.10.2012 ja Vantaan edunvalvontatoimikunnassa 3.12.2012. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 71

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 25 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Vaikutetaan siihen, että valtio jatkaa Kehä III:n perusparannustyötä välittömästi 1. vaiheen valmistumisen jälkeen ja tämän työn yhteydessä rakennetaan myös tarvittavat meluesteet. Valtion kanssa on aikaansaatu jatkosopimus Kehä III:n perusparannustyön jatkamisesta Vantaan linjausten mukaisesti. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Kehä III:n parantamisen aiesopimus on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 ja allekirjoitettu 18.12.2012. Aiesopimusta täydennetään keväällä 2013 laadittavalla toteutussopimuksella. Lentoasemantien eritasoliittymän rakentaminen käynnistyy syksyllä 2013. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 72

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 26 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Edunvalvonta ja seutuyhteistyö Sitova tavoite Jatketaan aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa. Toimenpiteet, mittarit Aiesopimuskäytännölle valtiovallan kanssa on aikaansaatu jatkosopimus. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja, Juha-Veikko Nikulainen Kaupunginkanslia: Aiesopimuskäytäntöä valtiovallan kanssa on jatkettu: - Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva aiesopimus vuosille 2012-2015 allekirjoitettiin valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken. - Aiesopimuskäytäntöä on tarkoitus jatkaa vuoden 2012 lopussa valmistuneen metropolialueen kilpailukykystrategian pohjalle, kasvusopimuksen valmistelu käynnistyy 2013 alussa. - Valtio, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöt ja Helsingin seudun keskuskauppakamari solmivat pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen tehostamiseksi aiesopimuksen vuosiksi 2013-2015. - Valtion ja Vantaan kaupungin välinen aiesopimus vuosille 2012-2015 pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi hyväksyttiin. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskeva MAL aiesopimus vuosille 2012 2015 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.6.2012 ja allekirjoitettu 20.6.2012. Uusi aiesopimus jatkaa edellisen aiesopimuksen käytäntöä ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Aiesopimuskäytäntöä jatkettiin syksyn 2012 aikana valmistuvan Helsingin seudun kilpailukykystrategian työn pohjaksi. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 73

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 27 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Sitova tavoite Jokaisen tulosalueen johtamisjärjestelmä on arvioitu ja kehittämissuunnitelma laadittu. Toimenpiteet, mittarit Arvioitujen johtamisjärjestelmien ja kehittämissuunnitelmien lukumäärä/kaikki tulosalueet. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilöstökeskus: Johtamisjärjestelmäarviointi on tehty 14/40 tulosalueella ja aloitettu 6/40 tulosalueella. Tulosalueista 20:llä arviointi jää kevääseen 2013. Aikataulu näille arvioinneille on tehty. Kokonaan toteutettujen jakautuminen: Keha 9 Soster 1 Sito 1 Mato 3 Käynnistetyt prosessit jakautuminen : Soster 4 Sito 1 Mato 1 Arviointien viivästyminen on aiheutunut siitä, että prosessi pääsi käyntiin vasta huhtikuussa 2012 (yritettiin löytää ulkopuolista rahoitusta hankkeelle) ja siitä, että tulosalueiden johtamisjärjestelmien kuvaaminen on viivästynyt siitä syystä, että osalle tulosalueita työ on ollut iso. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui jossain määrin. 74

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 28 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Sitova tavoite Henkilöstöä palkitaan erinomaisista työsuorituksista kaupungin palkitsemisjärjestelmän mukaan. Toimenpiteet, mittarit Laaditaan erillinen raportti kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi raportoidaan sitovien tavoitteiden raportoinnin yhteydessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat 2011 2012 Henkilökohtaiset lisät 7,8 milj. 7,4 milj. Kannustuslisät 851 hlö 3 665 hlö Tulospalkkiot 420 700 Erikoispalkkiot 242 500 218 600 Henkilöstökeskus: Henkilökohtaista lisää saa 39% vakinaisesta henkilöstöstä. Henkilökohtaisten lisien kustannusvaikutus vuonna 2012 on 7,4 milj. euroa. Lisien euromäärän laskuun on vaikuttunut Tilapalveluiden yhtiöittäminen. Vuonna 2012 pilotoitiin erillistä prosessia, jossa jaetaan uudelleen työsuhteensa päättäneiden henkilöiden henkilökohtaiset lisät. Ensimmäisen kerran lisiä jaettiin 1.5.2012 ja toisen kerran 1.11.2012. Yhteensä euromääräinen vuosikustannus on 138 800 euroa. Vuonna 2011 henkilökohtaisten lisien kustannukset olivat 7,4 miljoonaa. Vuonna 2012 kannustuslisäjärjestelmän piiriin kuului 3665 henkilöä, joka on 35 % henkilöstöstä. Vuonna 2012 kannustuslisiä on maksettu 215 600 euroa ja niihin on tehty varauksia 337 900 euroa. Vuonna 2011 kannustuslisiä maksettiin 851 henkilölle (7,5 % henkilöstöstä) ja niiden euromääräinen kustannus oli 231 400 euroa. Vuonna 2012 tulospalkkiojärjestelmien piiriin kuuluu ylin johto (39 hlöä) ja liikelaitosten henkilöstöä (282 hlöä). Tulospalkkioihin on tehty vuonna 2012 varauksia 87 700 euroa ja niitä on jo maksettu 85 300 euroa. Vuonna 2011 oli 11 tulospalkkiojärjestelmää, joissa mukana oli 434 (3,8 % henkilöstöstä) henkilöä. Mukana olivat myös tulosaluejohtajat sekä ylin johto (35 hlöä). Vuonna 2011 tulospalkkioita maksettiin 420 700 euroa. Vuonna 2012 erikoispalkkioita on myönnetty 762 (7,4 % henkilöstöstä) henkilölle ja 2011 erikoispalkkiota myönnettiin 1169 (10,3 % henkilöstöstä). Vuonna 2012 erikoispalkkioihin käytettiin 218 600 euroa ja vuonna 2011 niihin käytettiin 242 500 euroa. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 75

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 29 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Sitova tavoite Sairauspoissaolojen määrä vähenee puolella prosenttiyksiköllä. Toimenpiteet, mittarit Sairauspoissaoloprosentin muutos. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilöstökeskus: Sitova tavoite ei täyttynyt kaupunkitasoisesti, vaikka sairauspoissaolojen määrässä on päästy kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Koko kaupungin sairauspoissaolot ovat vähentyneet 0,3 %-yksiköllä edellisestä vuodesta, kun vertailussa olevasta vuoden 2011 poissaolotiedosta on poistettu ateria-, siivous- ja kiinteistönhuollon tulosalueiden poissaolotiedot eli huomioitu Tilapalvelut Oy:n vaikutus. Poissaolot vastaavat 459 htv:ta. Toimialoista tavoitteen saavuttivat maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala sekä keskushallinnon toimiala, lisäksi vapaa-ajan ja asukaspalvelun toimiala oli hyvin lähellä tavoitetta (0,49 %-yksikön vähenemä). KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui melko hyvin. 76

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 30 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Talouden tasapainottaminen Sitova tavoite Laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, joka sisältää suunnitelman investointitasosta 10 vuodelle sekä investointien priorisoinnin. Toimenpiteet, mittarit Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma on laadittu kevään 2012 valtuustoseminaariin. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Taloussuunnittelu: Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma esiteltiin kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjelman 18.6.2012. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 77

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 31 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Talouden tasapainottaminen Sitova tavoite Tilikauden tuloksena on vähintään nollatulos. Toimenpiteet, mittarit Nollatulos on saavutettu. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Taloussuunnittelu: Vuoden 2012 tilinpäätöksen tuloslaskelma päätyy -3,7 milj. euron negatiiviseen tilikauden tulokseen. Tilikauden tuloksen muodostumista on selostettu tarkemmin tilinpäätösasiakirjassa. Negatiiviseen tilikauden tulokseen vaikuttivat osaltaan mm. toteutetut valtionosuusleikkaukset, vuoden 2012 verotuloarvion alittuminen (lähinnä yhteisövero) sekä vuodelle 2012 budjetoitujen myyntitulojen osittainen siirtyminen vuodelle 2013. Käyttösuunnitelmavaiheessa talousarviosta eriytettiin Vantaan Tilapalvelut Oy:öön siirtyneet toiminnot. Muutosten myötä vuoden 2012 käyttösuunnitelma päätyi kaupunkitasolla 5,7 milj. euron tulokseen. Näin ollen vuoden 2012 tilinpäätöksen toteutunut tilikauden tulos oli alkuperäistä vuoden 2012 talousarviota heikompi, mutta parempi kuin toteutettujen organisaatiomuutosten jälkeen vuoden 2012 käyttösuunnitelmien tilikauden tulos. Vuoden 2012 aikana laadittiin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, jonka tavoitteena on saada kaupungin velkaantumiskehitys hallintaan karsimalla investointeja sekä kasvattamalla investointien tulorahoituskykyä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite ei toteutunut. 78

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 32 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Talouden tasapainottaminen Sitova tavoite Myydään noin puolet kaupungin omistamista yksittäisistä asunto-osakkeista yhdelle tai useammalle taholle. Toimenpiteet, mittarit Myytyjen yksittäisten asunto-osakkeiden määrä/kaupungin omistamat yksittäiset asunto-osakkeet. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Yksittäisten asunto-osakkeiden myynti on toteutettu kahdessa vaiheessa. Tilakeskus pyysi myyntiilmoituksellaan sitoumuksettomia tarjouksia kahdesta erillisestä asuntosalkusta A ja B 21.6.2012 mennessä. Tarjouspyyntö lähetettiin suoraan kahdellekymmenelle toimijalle, joilta pyydettiin vielä lisäkirjeellä tietoja koskien tarjoajan kelpoisuutta sekä taloudellista ja rahoituksellista asemaa. Myynnin toisessa vaiheessa tarjoajille toimitettiin huoneistokohtaiset tiedot ja järjestettiin katselmusmahdollisuudet kaupan kohteena oleviin huoneistoihin. Salkku A sisälsi 112 huoneistoa ja se myytiin 14.12.2012 tilakeskuksen lautakunnan päätöksellä 13.11.2012 9. Tarjouspyyntö salkusta B annettiin viidelle edellä mainitulle myynnin toiseen vaiheen hyväksytylle tarjoajalle 12.11.2012. Tarjoajan tuli sitoutua tarjouspyynnön liitteenä olevan kauppakirjan ehtoihin, jotka noudattelevat kaupunginhallituksen 23.5.2011 10 päätöstä. Lisäksi tarjous tuli antaa erikseen salkussa B olevan Asuntoosakeyhtiö Martinlaakson palvelutalon yhdeksälle huoneistolle sekä lopulle salkulle (103 huoneistoa). Tarjousaika on päättynyt ja salkun B myynti on päätettävänä tilakeskuksen lautakunnassa tammikuussa 2013. Kaupungin omistukseen jää vielä noin 440 osakehuoneistoa. Lisäksi suorassa omistuksessa on noin 350 vuokrauskuntoista asuinhuoneistoa. Yhteensä kaupungin omistukseen jää siis noin 790 asuntoa, joista merkittävä osa on palvelussuhdeasuntokäytössä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 79

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 33 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Laaditaan kaupunkitasoiset tuottavuusmittarit. Toimenpiteet, mittarit Kaupunkitasoiset tuottavuusmittarit on laadittu ja sisällytetty vuoden 2013 talousarvioon. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Taloussuunnittelu: Kaupunkitason tuottavuusmittarit on valmisteltu vuoden 2012 aikana. Kaupunkitason tuottavuusmittarit vertailutietoineen on sisällytetty vuoden 2013 talousarvioon. Tuottavuusmittarien näkökulmat ovat: talous / nettomenojen kehitys, henkilöstö, toimitilat sekä energiatehokkuus. Tuottavuusmittareille asetettujen tavoitetasojen toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Vantaa osallistuu Kuntaliiton, Valtiovarainministeriön sekä suurten kaupunkien yhteistyöhön tuottavuuden arvioinnin kehittämisessä. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 80

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 34 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Tilatehokkuutta parannetaan erikseen määriteltävien pilottihankkeiden kautta. Toimenpiteet, mittarit Arvio tilatehokkuuden parantumisesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Juha-Veikko Nikulainen, muut toimialajohtajat Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: Vuoden 2012 aikana hyväksyttiin hankesuunnitelmat Korson neuvolan sijoittamisesta nykyisen Korson sosiaalija terveysaseman tiloihin Naalipolku 6:een, jossa on tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimen aikuissosiaalityön toimintaa. Aikuissosiaalityö toiminnot siirretään Karsikkokuja 17:ään, josta laadittu hankesuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa 2010. Edellä mainituilla tilamuutoksilla voidaan luopua uudishankkeesta n. 600 m 2 ja säästää 210 m 2 vuokratilaa. Vuoden lopulla jatkettiin Tikkurilan alueen toimistotilojen tilatehokkuushanketta valmistelemalla Kielotie 20:n ylimmän kerroksen tilamuutoksia tarkemmin. Kehittämistyön tuloksena syntyvä suunnitteluratkaisu on tarkoitus toteuttaa ko. kiinteistöyhtiön teettämän ilmanvaihtosaaneeraustyön yhteydessä, mikäli hankkeen rahoitus järjestyy. Kielotie 13:ssa ja 28:ssa on valmisteltu pienempiä tilajärjestelyjä, joilla toimialan omassa käytössä olevien työtilojen tilatehokkuutta parannetaan ja toisaalta vuokratiloista voidaan luopua. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 81

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 35 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Sähköisiä asiointipalveluja lisätään. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan käyttöön otetut uudet sähköiset asiointipalvelut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Tietohallinnon palvelukeskus: Sähköisestä asioinnista on tehty yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa kaupunkitasoinen suunnitelma, joka kattaa vuodet 2010-2013. Toimialojen suunnitelmia on päivitetty 2012. Lisäksi on tehty kaupunkitason sähköisen asioinnin suunnitelma tietohallinnon linjauksista ja painopisteistä vuosille 2012-2015. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle on tehty oma suunnitelma sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi vuonna 2012. Vuosille 2010 2013 tehdyn suunnitelman mukaisista ja myöhemmin erikseen päätetyistä hankkeista ovat valmistuneet: PKS -hankkeena yhteinen palvelukartta, Kartta.vantaa.fi -palvelun kehittämishanke, SIVI:n sähköinen päivähoito-, esiopetus- ja kerhopäätös, joiden tiedoksiannossa hyödynnetään valtakunnallista kansalaisen asiointitiliä. Uudet kaupungin internet- sivut ja Intranet -sivujen uudistaminen sähköiseksi työpöydäksi. KanTa -hankkeen eresepti otettiin käyttöön huhtikuussa. Perusopetuksessa on osin sähköistetty aamu- ja iltapäivätoimintaan hakeminen Myös valtakunnallinen Internet-pohjainen kilpailutusjärjestelmä on otettu pilottikäyttöön. Luottamushenkilöiden Extranet on uusittu, käyttöönotto on 1/2013. Sosiaali- ja terveystoimen etähoivapalvelut ja sähköinen virikepalvelu, sosiaalihuollon turvattu sähköposti hanke on toteutettu ja otetaan pilotointiin Q1/2013. Terveyspalveluissa on toteutettu potilastietojärjestelmään integroitu sähköinen ajanvaraus päihde- ja vammaispalveluissa, käyttöönotto on 01/2013. MATO:ssa on toteutettu VM:n SADe -ohjelman mukainen karttapohjainen palautejärjestelmä, jossa alkaa 5 pilottia Q1/2013. Kuuden (7) kaupungin Sähköinen palveluseteli yhteistyöhankkeen vaatimusmäärittely on valmistunut. Toteutusvaiheessa ovat PKS-hankkeena toteutettu opistojen kurssihallintajärjestelmä, jota pilotoidaan, avustushakemusten käsittelyjärjestelmä, jossa tavoitteena on aloittaa pilotointi Q2/2013, sosiaalipalveluissa integroidun ajanvarauksen käyttöönottotavoite on Q2/2013, sähköisen arkistomateriaalin myyntipalvelusovellus, Museon kokoelmanhallintajärjestelmä, jossa käyttöönottotavoite vuodevaihde 2014. Hankintavaiheessa ovat valtuustosalin kokousten nauhoittamis -hanke, kiinteistönhallinnan järjestelmähanke, verkko-opiskelualusta, eresepti STH:oon ja työterveyshuoltoon, PKS hanke sähköisestä maksamisesta, sähköisen työpöydän työtilat hanke. Sähköisen asioinnin kaupunkitason suunnitelman aikatauluja on osin viivästetty 2012 talous- ja velkaohjelman mukaisesti vuosille 2014-2015 2017. Jatkuu seuraavalla sivulla. 82

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 35 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Sähköisiä asiointipalveluja lisätään. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan käyttöön otetut uudet sähköiset asiointipalvelut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sivistystoimi: Päivähoitoon on voinut hakea sähköisesti vuodesta 2004 alkaen. Asiakas voi ottaa käyttöön asiointitilin, jolloin hän saa itseään koskevat viranomaispäätökset sähköisesti paperipostin sijaan. Päivähoitopäätöksiä on ollut mahdollista lähettää asiointitilille asiakkaan suostumuksella asiointitilin käyttöönotosta keväästä 2011 alkaen. Asiointitilin käyttöä on laajennettu esiopetuksen ja kerhotoiminnan päätöksiin vuoden 2012 aikana. Perusopetuksen tulosalueella on valmisteltu ja otettu käyttöön sähköiset pedagogiset asiakirjat, jotka löytyvät Wilma-ohjelman sisältä. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoimintaan hakemisessa siirryttiin osittain sähköiseen hakujärjestelmään. Sosiaali- ja terveydenhuolto: Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä ja tietohallinnon palvelukeskus ovat yhdessä linjanneet sähköisten asiointipalvelujen etenemisen. Hankkeet ovat käynnistyneet ja kaikilla tulosalueilla osallistutaan aktiivisesti suunnitelman edistämiseen. Vantaalla otettiin käyttöön sähköinen eresepti kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä huhtikuussa 2012. Joulukuussa kaikista resepteistä e-resepteja oli Vantaalla 77 %. Vuoden lopussa valmistui uusi toiminnallisuus, jonka kautta kansalainen voi tehdä ereseptin uudistamispyynnön omalta kotikoneeltaan. Kansalaisen sähköisen ajanvarauksen toiminnallisuus terveydenhuollon palveluihin valmistui vuoden lopussa ja se otetaan ensi vaiheessa käyttöön ennaltahkäisevässä terveydenhuollossa, vastaanottotoiminnassa, kuntoutuksessa ja perhesuunnitteluneuvolassa. Sosiaalihuollon palvelujen osalta projekti on menossa ja valmistuu keväällä 2013. Kansalaisen sähköinen ajanvaraus otetaan silloin käyttöön mm. lastenvalvojille, päihdepalveluihin, vammaispalveluihin sekä kasvatus- ja perheneuvontaan. Lastensuojelun sijaishuollossa on käynnissä kokeiluprojekti sähköisen suojatun viestinvälityksen toteuttamisesta asiointitilin välityksellä. Sähköisen asioinnin kehittämishankkeista ajanvaraukseen ja toimeentulotukeen on päätetty. Jatkuu seuraavalla sivulla. 83

Talousarvio 2012 Tavoitekortti 35 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Kestävä tuottavuus Sitova tavoite Sähköisiä asiointipalveluja lisätään. Toimenpiteet, mittarit Raportoidaan käyttöön otetut uudet sähköiset asiointipalvelut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto (jatkoa): Etähoitojärjestelmän kokeiluprojekti on meneillään kotihoidossa, omaishoidon tuessa, kehitysvammahuollossa, päihdehuollossa ja lastensuojelun sijaishuollossa. Siinä yhteydenpito asiakkaisiin tapahtuu videoyhteyden välityksellä. Samalla saadaan kokemuksia myös HyvinvointiTV:n viriketoiminnasta. Laitteet ovat käytössä ja kokemusten perusteella suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Syksyllä 2012 sosiaali- ja terveystoimessa toteutettiin sähköisen asiakastyytyväisyyden seurannan pilotointi 24 palvelupisteessä ns. Happy or Not -laitteella. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Avustusten sähköisen hakemisen sovelluksen määrittely- ja testausvaihe saatiin projektiryhmän osalta päätökseen ja tuotantokäyttö aloitetaan elokuussa 2013. Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö: 1. Karttapohjainen asiakaspalautejärjestelmä : kilpailutus keskeytetty, järjestelmä vaihdettu valtion SADe hankkeeseen (sähköisen asioinnin ja demokratian edistäminen), tavoitteena käyttöönotto vuonna 2013. 2. Sähköisen arkistomateriaalin myyntipalvelu netissä: tavoitteena käyttöönotto 2013. 3. Katutapahtuma- ja lupajärjestelmä: tavoitteena käyttöönotto 2013. 4. Kiinteistötoimitusten hakemisen sähköisen palvelun ja asioinnin kehittäminen: suunnitteluvaiheessa järjestelmätoimittajan kanssa. 5. Pääkaupunkiseudun palvelukartan kehittäminen: Vantaalla käynnissä palvelupisteiden esteettömyystietojen kerääminen. Lisäksi palveluun sisällytettiin Vantaan väestön ikäjakaumakartta. 6. Kaupungin pysäköinninvalvonta: vireillä suunnitelma sähköisestä pysäköintivirhemaksujen oikaisuvaatimuksesta. KAUPUNGINHALLITUS Tavoite toteutui täysin. 84

2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 10-11 Keskushallinnon toimiala yhteensä 1 000 Talousarvio 2012 Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Keskushallinnon toimiala yhteensä koostuu yleishallinnosta ja keskushallinnosta. Yleishallinnon talousarvio koostuu mm. kunnallisen päätöksentekojärjestelmän ja muiden yleisluonteisten toimintojen ja erien kustannuksista. Keskushallinto puolestaan koostuu kaupungin keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluyksiköistä. Keskushallinnon toimiala valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallituksen konsernijaostolle kuuluvat asiat sekä ohjaa ja avustaa kaupungin muita toimielimiä. Keskushallinto vastaa keskitetysti suunnittelusta ja kaupungin toiminnan tuloksellisuudesta. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 6 556 0 6 556 7 038-482 Valmistus omaan käyttöön 1 572 0 1 572 757 815 Menot -75 200 782-74 418-72 593-1 825 Menot ilman VOK -73 628 782-72 846-71 836-1 009 Toimintakate -67 072 782-66 290-64 798-1 492 Vuonna 2012 Keskushallinnon toimintatuotot ylittivät talousarvion noin 0,5 milj. eurolla ja toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) alittivat talousarvion noin 1,0 milj. eurolla. Keskushallinnon toimintakate toteutui kokonaisuudessaan 1,5 milj. euroa talousarviota parempana. 10 Yleishallinto yhteensä 1 000 Talousarvio 2012 Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Yleishallintoon kuuluvat seuraavat talousarviokohdat: keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus sekä yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 2 772 0 2 772 2 527 245 Menot -28 204 836-27 367-26 973-395 Toimintakate -25 432 836-24 596-24 446-150 Valtuustoon nähden talousarvion sitovia eriä ovat yleishallinnon tulot ja menot. Talousarvioon nähden yleishallinnon tulot alittuivat 0,2 milj. eurolla ja menot alittuivat 0,4 milj. eurolla. Toimintakate toteutui näin ollen 0,1 milj. euroa talousarviota parempana. 85

10 10 Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö: Päivi Kimpimäki Puheenjohtaja: Tapani Salmi 1 000 Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on toimittaa kunnallisvaalit, kansanedustajain vaalit, tasavallan presidentin vaali ja europarlamenttivaalit. Keskusvaalilautakuntaan kuului kaupunginvaltuuston toimikaudekseen 2009-2012 valitsemat viisi jäsentä ja kaksitoista varajäsentä. Lautakunta kokoontui 14 kertaa vuonna 2012. Vuoden 2012 tammikuussa toimitettiin presidentinvaalin kaksi vaalia ja lokakuussa kunnallisvaalit. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 290 0 290 560-270 Menot -707 0-707 -939 233 Toimintakate -417 0-417 -379-37 Valtion korvaus presidentinvaalista kunnille oli kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden 1,90 euroa. Näin ollen korvaus kummastakin vaalista yhteensä oli 560 000 euroa. Vaalin kokonaiskustannukset olivat 574 776 euroa. Kunnallisvaalien järjestämisestä kunnat eivät saa korvausta valtiolta. Niiden menot ovat suuremmat kuin muiden vaalien, johtuen muun muassa siitä, että tarkastuslaskennat suoritetaan kunnan toimesta. Kuntavaalien kokonaiskustannukset olivat 363 564 euroa. 10 20 Kaupunginvaltuusto Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Puheenjohtaja: Antti Lindtman 1 000 Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupunginvaltuusto kokoontui 10 kertaa, informaatiokokouksia pidettiin yhteensä 15. Lisäksi valtuusto piti toukokuussa ja elokuussa valtuustoseminaarit. Kaupunginvaltuuston strateginen päätöksenteko käsittää toimivallan päättää sitovista toiminnan ja talouden tavoitteista. Kaupunginvaltuuston rooli strategisessa päätöksenteossa korostuu edelleen kaupunginhallituksen johtosääntömääräyksin. Kaupunginvaltuusto määrittää myös kaupungin harjoittaman maksu- ja taksapolitiikan. Kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran uudessa valtuustosalissa elokuussa. Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toimintamenojen toteuma oli 103 prosenttia talousarvioon verrattuna. Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -686 0-686 -709 23 Toimintakate -686 0-686 -709 23 86

10 30 Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus Vastuuhenkilö: Helena Hyvönen Puheenjohtaja: Hannu Kokko 1 000 Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tarkastuslautakunta suorittaa ja järjestää kuntalain 9 luvun mukaiset hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat tehtävät sekä työskentelee toiminta- ja arviointisuunnitelmiensa mukaisesti. Tarkastuslautakunta kokoontui kahdeksan kertaa ja työryhmät kokoontuivat viisi kertaa. Arviointikertomus vuodelta 2011 hyväksyttiin lautakunnassa 2.5.2012. Yhteistyössä tilintarkastajan kanssa lautakunta käsittelee tilintarkastussuunnitelmaa. Vastuullinen tilintarkastaja raportoi tarkastuksista lautakunnalle huhti- ja joulukuussa. Arviointitarkastusten ja arviointikertomuksen valmistelun lisäksi ulkoisen tarkastuksen henkilöstön tehtävänä on suorittaa tilintarkastusta ulkoiselle tilintarkastajalle sekä avustaa tarkastuslautakuntaa tilintarkastukseen liittyvissä tehtävissä. Ulkoinen tarkastus suorittaa myös tulosalueelleen kuuluvat henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät sekä hankinnat. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -477-7 -484-448 -36 Toimintakate -477-7 -484-448 -36 Vuoden 2012 aikana ei lisätoimeksiantoja tilintarkastus- ja arviointitoiminnassa. Toimintamenot toteutuivat 93-prosenttisesti talousarvioon nähden. 10 40 Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Puheenjohtaja: Tapani Mäkinen 1 000 Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupunginhallitus on huolehtinut kaupunginjohtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui 20 kertaa. Lisäksi pidettiin 7 kaupunginhallituksen iltakoulua, joissa kaupunginhallitus ja valtuustoryhmien puheenjohtajat saivat informaatiota kulloinkin ajankohtaisista käsittelyyn tulossa olevista asioista. Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toimintamenojen toteuma oli 91 prosenttia talousarvioon verrattuna. Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 2 482 0 2 482 1 788 694 Menot -12 462 843-11 619-10 563-1 056 Toimintakate -9 980 843-9 137-8 775-363 87

10 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Toimielin: Kaupunginhallitus 1 000 Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Määrärahasta on maksettu kaupungin sopimuksen mukaiset avustukset Tiedekeskussäätiölle, KatuMetrotutkimusohjelmalle sekä Suomen kansallisoopperan vuotuinen käyttöavustus. Lisäksi määrärahasta on maksettu Pääkaupunkiseudun kansainvälisen markkinointiyhtiön, Design-pääkaupunkihankkeen ja HRI-hankkeen (seututieto) maksuosuudet sekä Vantaan kaupungin maksuosuus aluepelastuslaitoksen kustannuksista. Talousarvion toteutuminen Talousarvio muutosten jälkeen Toimintamenojen toteuma oli 103 prosenttia talousarvioon verrattuna. Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 179-179 Menot -13 872 0-13 872-14 314 442 Toimintakate -13 872 0-13 872-14 135 263 11 10 Keskushallinto Vastuuhenkilö: Kari Nenonen Toimielin: Kaupunginhallitus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarviomuutokset Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Keskushallinto sisältää yleisjohdon, kaupunginkanslian, sisäisen tarkastuksen, taloussuunnittelun, henkilöstökeskuksen, viestinnän ja hankintakeskuksen tulosalueet. Kaupunginkanslian tulosalue on huolehtinut kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen esityslistojen valmistelusta ja pöytäkirjojen laatimisesta, päätösten täytäntöönpanosta, kaupungin yhteisistä ja keskushallinnon toimialan lakiasioista, keskushallinnon yhteisistä hallintopalveluista, kaupungin arkistotoimen johtamisesta ja pysyvästi säilytettävien asiakirjojen päätearkistoinnista, keskushallinnon asiakirjahallinnon kehittämisestä ja kaupungin puhelinpalveluista sekä huolehtii kaupungin kansainvälisen yhteistyön ja ystävyyskaupunki- ja suhdetoiminnan järjestämisestä ja kaupunkitason turvallisuus- ja valmiusasioista. Uuden teleoperaattorin käyttöönotto jatkui koko vuoden. Kaupunginkanslia muutti elokuussa takaisin peruskorjattuun kaupungintaloon. Sisäinen tarkastus avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuuden arvioinnissa ja kehittämisessä suorittamalla kaupungin organisaation hallinnon, talouden ja toimintojen tarkastusta sekä tarjoamalla konsultointipalveluja. Tarkastusja käyttösuunnitelmat toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnittelun tulosalueen toimintamenot vuonna 2012 toteutuivat 101- prosenttisesti talousarvioon verrattuna. Menojen ylitys johtui KVTES-muutoksen aiheuttamasta poikkeuksellisesta lomapalkkajaksotuksesta sekä kaupungintalolle muuton yhteydessä kasvaneista vuokrakuluista. Varsinaisen toiminnan menot alittivat budjetoidun. 88 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 2 694 0 2 694 3 392-698 Menot -21 651-42 -21 694-22 412 718 Toimintakate -18 957-42 -19 000-19 020 20

Keväällä 2012 laadittiin Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma. Syksyllä 2012 valmisteltiin uusi palveluverkkosuunnittelun toimintamalli sekä uutta valtuustokauden strategiaa. Lisäksi taloussuunnittelua on työllistänyt ison organisaatiomuutoksen toteuttaminen talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmiin. Tietopalveluissa jatkettiin mm. avoimen datan HRI-hanketta sekä toteutettiin laaja kaupunkipalvelututkimus Vantaan osalta. Henkilöstökeskuksen työnantajapalvelut tulosyksikössä neuvoteltiin ammattijärjestöjen kanssa vuoden 2012 paikallisten järjestelyvaraerien kohdentamisesta, käynnistettiin tulosalueiden johtamisjärjestelmien arviointityö ja kehitettiin siihen tarkoitukseen itsearviointityökalu. Työterveyshuoltoyhteistyötä kehitettiin uudistetun lainsäädännön vaatimusten mukaisesti ja aktiivisen välittämisen raportointia kehitettiin. 1 700 työntekijän hyvinvointia ja terveyttä edistettiin Watti 1- ja 2-hankkeilla ja erityisesti Watti 2-hankkeessa keskityttiin terveysjohtamiseen. Henkilöstöpalvelut tulosyksikössä tuotettiin keskitettyjä rekrytoinnin tukipalveluja, palvelussuhde- ja palkkapalveluja, järjestelmäpalveluja ja maksatuspalveluja Vantaan kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille. Lisättiin hr -työpöytäpalveluihin esimiehille raportteja tukemaan operatiivista henkilöstöjohtamista ja aktiivista välittämistä. Toteutettiin sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain vaatimat muutokset poissaolojen hallintaan ja tietojen siirtoon työterveyshuollon palveluntuottajille. Valmisteltiin aktiivisen välittämisen herätteiden ja raportoinnin toteutusta esimiehen hr -työpöydälle. Osallistuttiin HR -työpöydän ja Avaimen integraation toteutukseen. Toteutettiin keskitettyjen henkilöstöhallinnon tukipalveluiden tuotteistaminen ja julkaistiin Avaimessa tuotekortit ja prosessikuvaukset. Työterveyshuollon kustannuspaine havaittiin heti alkusyksystä ja työterveypalvelujen tuottajia ohjattiin toiminnan kohdentamisessa kustannusten hillitsemiseksi. Tästä toimenpiteestä huolimatta menot ylittyivät. Tähän vaikuttivat erityisesti Vantaan työterveys liikelaitoksen kyky vastata kysyntään. Edellinen vuosi oli palvelujen toimivuuden osalta surkea ja vuosi 2012 oli sikäli historiallinen, että liikelaitoksen toiminta saatiin ensimmäisen kerran palvelujen toimivuuden osalta erinomaiselle tasolle muiden palveluntuottajien tapaan. Työsuhdematkalippujen kysyntä kasvoi entisestään vuoden aikana jopa 25 prosentilla. Talousarvion toteuma henkilöstökeskuksen osalta oli 103 prosenttia. Viestintä julkaisi neljä asukaslehteä ja seitsemän henkilöstölehteä. Uudistettu intra avattiin kesäkuussa ja internetin toiminnallisuuksia kehitettiin. Loppuvuoden aikana suunniteltiin rakenteellisia muutoksia, ja sen vuoksi pidettiin yhtä vakanssia avoinna. Lisäksi brändityötä ei käynnistetty, joten viestinnän talousarvio alittui viidellä prosentilla. Hankintakeskus vastaa kaupungin hankintatoimen ja kilpailuttamisen kehittämisestä, keskitetystä kaupungin tarvikkeiden hankintatoiminnasta yhteistyössä eri toimialojen kanssa, varastoinnista sekä eri tuoteryhmien hankintasopimuksista. Vuoden 2012 alkupuolella otettiin logistiikkakeskuksessa käyttöön varastotuotteiden ulkoinen myynti kaupungin tytäryhtiölle Tilapalvelut Oy:lle. Edellisen vuoden aikana oli rakennettu tietojärjestelmään tarvittavat toiminnot. Apteekkitoimintojen siirryttyä HUS apteekille siirtyi diabetestuotteiden varastointi ja kuljetus logistiikkakeskukseen. Hankintakeskus oli pilottina ASTA -dokumentinhallintajärjestelmässä hankintojen prosessien osalta. ASTA -dokumentinhallintajärjestelmän tuotantokäyttö kilpailutuksiin liittyvien toimintojen ja asiakirjojen osalta alkoi hankintakeskuksessa 1.9.2012. Muilta osin ASTAn käyttöön siirryttiin keskushallinnon kanssa samassa aikataulussa. Hankintakeskuksen eri tulosyksiköiden tuloskorttien tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Hankintayksikkö pysyi laaditussa budjetissa toteuman ollessa 97 prosenttia. Koko tulosalueen budjetti ylittyi 7 prosenttia johtuen painotilausten vähenemisestä. Talousarvion toteutuminen Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat keskushallinnon tulot ja menot. Talousarvioon nähden tulot ylittyivät 0,6 milj. eurolla ja menot ylittyivät 0,7 milj. eurolla. 89

11 20 Konserni- ja rahoituspalvelut Vastuuhenkilö: Martti Lipponen Toimielin: Kaupunginhallitus 1 000 Talousarvio 2012 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Konsernihallinnon tulosalue on vastannut konserni- ja omistajaohjauksen kehittämisestä sekä omistajan edunvalvonnasta yhtiökokouksissa, kaupunginhallituksen konsernijaoston esityslistojen valmistelusta ja pöytäkirjojen laatimisesta, konserniraportoinnista (pl. konsernitilinpäätös), konserniyhtiöiden talouden seurannasta ja analysoinnista sekä konsernitiedottamisesta. Konsernihallinto on antanut lainopillisia palveluita konserniyhtiöille ja kaupungin toimialoille sekä tehnyt konsernin yhteisöihin liittyviä selvityksiä. Konsernihallinnon tulosalueen toimintakate toteutui suunnitellusti. Konsernihallinnon ja rahoituksen tulosalueet yhdistyivät 1.1.2013 alkaen Konsernihallinnon ja rahoituksen tulosalueeksi. Rahoituksen tulosalue vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin lyhyt- ja pitkäaikaisesta rahoituksesta, rahoitus- ja korkoriskin hallinnasta, sijoitustoiminnasta, leasingrahoituksesta, likviditeetinhallinnasta ja maksuliikkeestä sekä näiden alueiden kehittämisestä. Rahoituksen tulosalueen toimintakate toteutui 17 prosenttia talousarviota parempana, johtuen pääosin henkilöstökustannusten alhaisemmasta toteutumasta. Talouspalvelukeskuksen tulosalueella vuosina 2008 2012 merkittävästi työllistänyt toiminnanohjausjärjestelmähanke saatiin päätökseen kesällä 2012. Taloushallinnon prosessien tehostuminen on ylittänyt alkuperäiset odotukset, sillä tietojärjestelmien uudistamisella, prosessien järkeistämisellä sekä tehtävien keskittämisellä on saavutettu ostolaskujen käsittelyssä 72 prosentin tuottavuuden parantuminen vuonna 2012 vuoteen 2008 verrattuna mittarilla käsitellyt ostolaskut kappaletta/ henkilötyövuosi. Vastaavasti mitattuna myyntilaskujen käsittelyssä tuottavuuden parantuminen on ollut peräti 453 prosenttia. Konserniyhteisöjen taloushallinnon palvelutuotannon keskittäminen on edennyt vuonna 2012 talouspalvelukeskuksen hoidettavana oli Vantaan Tilapalvelut Oy:n, VTK-konsernin sekä Kiinteistö Oy Tiedepuiston talouspalvelut. Tulosalueen henkilöstö kasvoi vuoden 2012 aikana kolmella henkilöllä konserniyhtiöiden taloushallinnon palvelutuotannon keskittämisestä johtuen. Tietohallinnon palvelukeskuksen tulosalue vastaa kaupungin tietohallinnon, tietotekniikan, teletekniikan, asianhallinnan sekä tietohallinnon ohjelmistojen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Vuonna 2012 tietohallinnon palvelukeskuksessa jatkettiin sisäisen toiminnan kehittämishanketta, jonka tavoitteena on terävöittää tietojärjestelmäprojektien käytäntöjä, kehittää asiakkuuksien hallintaa, tehostaa tietojärjestelmien ja palveluiden hankintaa sekä varmistaa luotettava tietojärjestelmien ylläpito. Tietohallinnon toimintakulut jäivät alle talousarvion. Alitus toimintakuluissa oli noin 2,3 milj. euroa, mikä selittyy myöhentyneillä tietojärjestelmähankkeilla. Vuosi 2012 oli monelta osin hyvin haastava. Investointeja toteutettiin noin kahdeksalla miljoonalla eurolla. Vantaan kaupunki siirtyi Office 2010 ohjelmien ja Microsoft Outlook Exchange käyttöön loppuvuodesta 2012. Talousarvion toteutuminen Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 1 090 0 1 090 1 119-29 Valmistus omaan käyttöön 1 572 0 1 572 757 815 Menot -25 345-12 -25 357-23 208-2 148 Menot ilman VOK -23 773-12 -23 785-22 452-1 333 Toimintakate -22 683-12 -22 695-21 333-1 362 Valtuustoon nähden talousarvion sitovuustaso on konserni- ja rahoituspalveluiden tulot ja menot. Vuonna 2012 konserni- ja rahoituspalveluiden menot alittuivat 2,1 milj. eurolla. Ilman valmistusta omaan käyttöön laskettuna toimintamenot alittuivat 1,3 milj. eurolla. Toimintamenojen alitus johtuu pääasiassa Tietohallinnon hankkeiden myöhentymisestä. Toimintakate toteutui 1,4 milj. euroa talousarviota parempana. 90

12 Sosiaali- ja terveydenhuolto ilman erikoissairaanhoitoa Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja: Eija Grönfors 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 57 800 4 472 62 272 61 273 999 Menot -377 900-8 694-386 593-380 077-6 516 Toimintakate -320 100-4 222-324 321-318 804-5 518 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkoi toimintansa pitkäjänteistä ja kustannustehokasta kehittämistä. Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman mukaiset toimenpiteet otettiin huomioon toimialan talousarviovalmistelussa ja vaadittavat toiminnalliset muutokset käynnistettiin. Talouden tasapainottamiseksi valmisteltiin mm. asiakaskriteerien tarkistamista, investointien myöhentämistä, henkilöstömäärän kasvun pysäyttämistä, palvelujen järjestämistapojen ja palvelurakenteen uudistuksia sekä tuottavuutta lisääviä kehittämistoimia. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla laadittiin palvelustrategia, jolla luotiin toimialan yhteisiä linjauksia palvelujen järjestämistapojen optimointia ja organisaation rakenteellisesta kehittämistä koskevien ratkaisujen tueksi (sosiaali- ja terveyslautakunta 11.6.2012). Sovitut toimenpiteet valmisteltiin huomioon otettaviksi taloussuunnitelmassa 2013 2016. Vuoden 2012 lopulla toteutettiin laaja asiakastyytyväisyyskysely yli sadassa toimipaikassa. Talous- ja velkaohjelma ei näkynyt asiakastyytyväisyydessä kouluarvosanan ollessa 9-. HUS:n palvelutuotanto (NordDRG- ja käyntituotteet) kasvoi edellisvuodesta lähes 3 prosenttia. Ns. hoitopäivätuotteet, jotka muodostuvat lähes yksinomaan psykiatrian klinikan palvelutuotannosta, vähenivät edellisvuodesta 5,9 prosenttia. Vuoden viimeisenä päivänä osastojonoissa oli yli 6 kk odottaneita 51 henkilöä. Laskutettuja somaattisia siirtoviivepäiviä oli 182 ja psykiatrian siirtoviivepäiviä oli 431. Toimivien hoitoketjujen vuoksi Vantaan siirtoviivemaksut ovat noin kymmenesosa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun suuriin kuntiin. Terveyspalvelujen vastaanottotoiminnassa siirryttiin kolmeen tulosyksikköön, joita johtaa terveyspalvelupäälliköt. Vastaanotto- ja hoitokäyntien kokonaismäärä nousi hieman verrattuna vuoteen 2011. Vuoden 2012 aikana lääkärikäyntien määrä väheni 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lääkärikäyntien vähenemisen taustalla oli listautuneiden potilaiden monimutkaistuvat ongelmat ja kroonisten sairauksien vaatimat pidemmät käyntiajat, joilla vältettiin uusintakäyntejä ja mahdollistettiin jatkohoito hoitajavastaanotoilla. Listautuneen potilaan odotusaika kiireettömään hoitoon lääkärille oli joulukuussa keskimäärin 27 vuorokautta ja eilistautuneen 58 vuorokautta. Kolmen kuukauden hoitotakuu toteutui. Listamallin kehittämistä jatkettiin kasvattamalla listakokoja loppuvuodesta 30 prosentilla. Päiväpoliklinikoiden vastaanotolle 66,5 prosenttia potilaista pääsi alle tunnissa. Päiväpoliklinikan keskimääräinen odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle oli 30 minuuttia joulukuussa 2012. Odotusaika vaihtelee kuitenkin terveysasemittain ja ruuhkatilanteittain. Hakunilan terveysasemapalvelut tuotti Attendo Oy, ja odotusajat olivat sopimuksen mukaisia. Lääkärikäyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta 45,7 prosenttia. Suun terveydenhuollon liikelaitos täytti hoitotakuun velvoitteet, ja painotettujen toimenpiteiden määrä kasvoi edellisvuodesta 1,3 prosenttia. Attendo Oy:n tuottaman terveyskeskuspäivystyksen lääkärikäyntien määrä kasvoi edellisvuodesta 10 prosenttia ilman lisäkustannuksia 36 263:sta käynnistä (v. 2011) 39 745:een lääkärikäyntiin (v. 2012). Sopimus on kiinteähintainen. 91

Perhepalveluissa lastensuojeluilmoitusten määrä (7 986 ilmoitusta) kasvoi edellisvuodesta noin 12 prosenttia. Lastensuojelun avopalvelujen asiakasmäärä (4 267 lasta) kasvoi edellisvuodesta noin puoli prosenttiyksikköä 9,59 prosenttiin 0-17-vuotiaista. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli vuoden aikana 710 eri lasta, mikä on 12 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Perhehoitoa on kehitetty pienten lasten vastaanottoperhetoiminnan sekä läheisverkostosijoitusten osalta. Vastaanottoperhetoiminnan hoitovuorokaudet lisääntyivät edellisvuodesta kymmenen kokovuotisen hoitopaikan verran (6 824 hoitovuorokautta, 19 kokovuotista paikkaa) ja läheisverkostosijoitukset 6 kokovuotisen hoitopaikan verran (14 549 vuorokautta, 40 kokovuotista paikkaa). Lisäksi muu sijaisperhetoiminta lisääntyi hieman. Toimeentulotuesta tuli vuonna 2012 kuukausittain osalliseksi keskimäärin 10 265 henkilöä. Vuoden aikana osalliseksi tuli kaikkiaan 10 prosenttia vantaalaisista. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä kasvoi edellisvuodesta 2,5 prosenttia, mutta kustannukset kasvoivat 12 prosenttia, mikä johtuu vuoden 2012 alussa tehdystä yksinhuoltajakorotuksesta sekä muista valtakunnantason korotuksista. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteen päättyminen pidensi toimeentulotuen käsittelyaikoja syksyllä. Vanhus- ja vammaispalveluissa kuljetuspalvelun päätöksenteko keskitettiin vammaispalveluihin tavoitteena mm. löytää nykyistä kestävämpiä kuljetuspalvelujen järjestämistapoja. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen määrä kasvoi 11 000:lla matkalla 39 204 matkaan, mutta vastaavasti vammaispalvelulain mukaisten matkojen määrä väheni 8 000:lla matkalla 325 433 matkaan. Vammaispoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2012. Kehitysvammaisten asumispalveluja on kevennetty asumisohjelman mukaisesti. Kehitysvammaisten asumispalveluissa tuetun asumisen osuus on yli kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana ollen vuoden lopussa 15,7 prosenttia. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi lokakuussa omaishoidon tuen uudet kriteerit tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta. Tehostetun kotihoidon yksikön suunnittelua jatkettiin. Kotihoidossa toteutettiin toiminnan analyysi- ja tuottavuushanke. Kotihoidon kehittämistoimien seurauksena kotihoidon käyntimäärät kasvoivat 10,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuonna 2012 kotihoidon palveluja sai 3 975 asiakasta, ja käyntejä tehtiin yhteensä yli 611 000. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala toteutti asetetut tavoitteet pääosin. Ikääntymispoliittista ohjelmaa toteutettiin kaupunkitasoisissa palvelulupaustyöryhmissä, ja omassa kodissa asuvien yli 75-vuotiaiden osuus jatkoi kasvua, vaikka tavoitetaso 92 prosenttia vielä hieman alittui. Kaupungin yhteisenä tavoitteena ollut lastensuojelun asiakkuuksien kasvun estäminen onnistui vain osittain. Huolimatta eri toimialoilla kehitetyistä ehkäisevän työn toimintamalleista lastensuojelun avopalvelujen asiakkaiden sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuudet kasvoivat edellisvuodesta. Toimiala jatkoi pitkän aikavälin tuottavuustoimien kehittämistä. Sosiaali- ja terveystoimi osallistui aktiivisesti Hyks-alueen kuntien ja HUS:n yhteisen asiakastietojärjestelmän hankintayhteistyöhön. Sähköisiä asiointipalveluja kehitettiin; mm. eresepti otettiin käyttöön ja sähköisen ajanvarauksen ja videoyhteydellä tapahtuvan etähoidon käyttöönotto valmisteltiin sovittuihin palveluihin. Tietovaraston kilpailutusasiakirjat valmisteltiin, mutta hankinta keskeytyi tietohallintomäärärahaleikkauksiin. Toimialan palvelutuotannon järjestelmällisesti esittelevää tuotekirjaa valmisteltiin. Tuotekirja tukee mm. tietojärjestelmien kehittämistä, viestintää ja kustannuslaskentaa. Palvelusetelin käyttöä lisättiin yhteensä viiteen palveluseteliin, ja uusien palvelusetelimahdollisuuksien kartoittamista jatkettiin. Talousarvion toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan menot vuonna 2012 olivat 573,3 milj. euroa ja tulot 61,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelutuotanto Sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon menot vuonna 2012 olivat 332,5 milj. euroa ja tulot 36,5 milj. euroa. Oman palvelutuotannon menot alittivat alkuperäisen määrärahan 3,0 milj. eurolla (0,9 %) 92

ja tuloja kertyi 0,9 milj. euroa enemmän (2,5 %). Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 4,0 milj. euroa parempi. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan määrärahaa 1,6 milj. euroa ja tulomäärärahaa 0,6 milj. euroa. Lopullinen määräraha alittui menojen osalta 4,8 milj. euroa (1,4 %) ja ylittyi tulojen osalta 0,5 milj. euroa (1,5 %). Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot vuonna 2012 olivat 46,2 milj. euroa ja tulot 23,3 milj. euroa. Menot ylittivät alkuperäisen määrärahan 3,8 milj. eurolla ja tulot 1,1 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 2,7 milj. euroa heikompi. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 menomäärärahaa toteutumisennusteen perusteella 5,0 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 2,0 milj. eurolla. Lopullinen määräraha alittui menojen osalta 1,2 milj. euroa ja tulojen osalta 1,1 milj. euroa. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon menot vuonna 2012 olivat 193,2 milj. euroa. Menot ylittivät alkuperäisen määrärahan 2,5 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 erikoissairaanhoidon meno- ja tulomäärärahaa 0,2 milj. eurolla. Lopullinen määräraha ylittyi menojen osalta 2,3 milj. eurolla ja tulot toteutuivat ennakoidusti. Kaste/Mielen avain hanke Toimiala jatkoi vuonna 2010 alkaneen sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitetun koko Etelä- Suomen alueella toteutettavan Mielen avain -hankkeen hallinnointia vuonna 2012. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 sosiaali- ja terveystoimen sekä tulo- että menomäärärahoja 1,9 milj. eurolla hankkeen hallinnoinnin osalta. Kaste-hankkeen hallinnoinnin menomääräraha alittui 0,5 milj. euroa ja tulomääräraha 0,4 milj. euroa. 12 10 Talous- ja hallintopalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 165 0 165 115 50 Menot -5 994 1 052-4 942-4 663-279 Toimintakate -5 829 1 052-4 777-4 548-229 Taulukko sisältää talous- ja hallintopalvelut sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talous- ja hallintopalvelut tuotti keskitetysti talouden ja hallinnon palveluja toimialalle sekä osallistui kaupunkitasoisiin hankkeisiin. Toimintavuotta sävytti tiukka taloudenpito ja tuottavuutta lisäävien toimien kehittäminen. Tulosalue valmisteli toimialan osuuden Vantaan talous- ja velkaohjelmaan, jonka mukaiset päätökset sisällytettiin toimialan taloussuunnitelmaan. Tulosalue on jatkanut ohjelman täytäntöönpanotoimien tukemista koko vuoden. Tulosalueen koordinoimana valmistui koko toimialaa koskeva tuotteistus ja toimialan tuotekirja. Tuotekirjaa käytetään johtamisen kehittämisen, tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisen, kustannuslaskennan ja palveluista viestinnän tarpeisiin. Tulosalue osallistui eri tavoin sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun (APOTTI) hankintayhteistyöhön. Erityinen painopiste tietojärjestelmien osalta oli sähköisen asioinnin kehittäminen laaditun suunnitelman pohjalta. Tärkeimpiä toteutuneita hankkeita olivat 93

sähköisen lääkemääräyksen toteutus eli e-resepti sekä sähköisen ajanvarauksen ja videoyhteydellä tapahtuvan etähoidon toiminnallisuus sovituissa palveluissa. Asiakirjahallinnossa valmisteltiin ASTA- dokumentinhallintajärjestelmän käyttöönottoa. Lisäksi osallistuttiin useiden kuntien yhteiseen palvelusetelien ja ostopalvelujen tietojärjestelmähankkeeseen. Tulosalue koordinoi esikaupallisen hankinnan Silver-hanketta (Supporting Independent Living for the Elderly), joka toteutetaan yhteistyössä vanhus- ja vammaispalvelujen kanssa. Hankkeessa on mukana useita organisaatioita Suomesta ja ulkomailta. Hankkeella kehitetään sekä vanhuspalveluja, että hankintatointa. Koko toimialaa koskeva asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin, ja toimialan asiakaspalautejärjestelmän ohjeistus päivitettiin. Talous- ja hallintopalvelujen johtamisjärjestelmän kuvaus päivitettiin ja arvioitiin KPMG:n toimesta. Lisäksi toimialan Caf-itsearviointien toteuttamista koordinoitiin ja toimialan pääprosessit päivitettiin. Toimialalle perustettiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinaatioryhmä Tutke koordinoimaan toimialalla tehtävää ja toimialaan kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Lisäksi perustettiin eettinen työryhmä, joka ottaa kantaa tutkimussuunnitelmien eettisyyteen. Toimialan käytäntöjen yhtenäistäminen aloitettiin seuraavissa teemoissa: viestintä, asiakasprosessit, suoritus ja osaaminen. Päätösten valmistelussa otettiin käyttöön Kuntaliiton suositusten mukainen ennakkovaikutusten arviointimalli, jota käytettiin vuoden 2013 käyttösuunnitelman keskeisten päätösten arvioinnissa. Hyvinvointiraportoinnin osalta alettiin koostaa kaupunkitasoista sähköistä hyvinvointikertomusta, joka toteutetaan laajana kerran valtuustokauden aikana ja suppeana vuosittain. Vantaa on julistautunut savuttomaksi kunnaksi. Savuttomuustyön edistämiseksi laadittiin yhdessä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa toimenpidesuunnitelma. Tavoitteiden mukaisesti toimialan sairauspoissaolot vähentyivät hieman edellisestä vuodesta. Henkilöstön fyysistä hyvinvointia tuettiin Watti-hankkeessa. Terveysperusteisissa uudelleensijoituksissa saatiin seitsemän työntekijää sijoitettua uusiin tehtäviin. Esimiestyötä tuettiin koulutuksella ja valmennuksella sekä ottamalla käyttöön perehdytysohjelma henkilöstö-, talous- ja hallintoasioiden osaamisen varmistamiseksi. Koko toimialan henkilöstölle kertyi noin 10 300 koulutuspäivää vuoden aikana. Toimialan vakanssirekisterin sisältö päivitettiin tarpeellisilta osin ja samalla päivitettiin vakanssien kelpoisuudet. Ennakoivan rekrytoinnin näkökulmasta lisättiin yhteistyötä Varian ja Laurean kanssa sekä aloitettiin yhteistyö Metropolian kanssa. Lisäksi järjestettiin oma rekrytointitilaisuus Flamingossa sekä osallistuttiin TE-keskuksen rekrytointitilaisuuteen, lääkäripäiville ja Mamu-rekrytointitilaisuuteen. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 4,6 milj. euroa ja tulot 0,2 milj. euroa. Menot alittivat talousarvion alkuperäisen määrärahan 1,4 milj. euroa ja tulot 0,1 milj. euroa. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä käyttösuunnitelmaa 1,3 milj. euroa parempi. Tulosalueen menomäärärahaa alennettiin toteutumisennusteen perusteella toimialan sisäisenä määrärahasiirtona 1,1 milj. eurolla. Muutettuun määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 0,3 milj. Tulosalueen määrärahassa oli varauduttu toimialan ennakoimattomiin menoihin. Lisäksi tulosalueen menoissa 2012 on mukana muiden tulosalueiden menoihin kuuluvia siivouspalvelujen ostoja. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit Toimialan henkilöstömäärä (1 2 618 2 654 2 595 Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä 55 54 51 Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika henkilöstövuosina 41,0 42,1 41,6 94

TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tuottavuus ja tehokkuus Hallinnollisten tehtävien henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,5 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,1 % 2,0 % 2,0 % Henkilöstö 55 / 2618 54 / 2654 51 / 2595 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 31,4 % 33,1 % 27,7 % Henkilöstö 55 / 175 54 / 163 51 / 184 1) sisältää vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön ilman suun terveydenhuollon liikelaitosta 12 20 Erikoissairaanhoito 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 228 228 228 0 Menot -190 650-200 -190 850-193 179 2 329 Toimintakate -190 650 28-190 622-192 951 2 329 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuotti lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta ja määrärahasta sovittiin vuonna 2011 käydyissä kuntaneuvotteluissa. HUS:n palvelutuotanto kasvoi NordDRG- ja käyntituotteiden osalta lähes 3,0 prosenttia verrattuna vuoden 2011 tilinpäätökseen. Hoitopäivätuotteet vähenivät 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Hoitopäivätuotteet muodostuvat lähes yksinomaan psykiatrian klinikan palvelutuotannosta. Vantaan terveyskeskuksessa laadittujen elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 0,8 prosenttia verrattuna edellisvuoden lähetekertymään. Jos huomioidaan myös yksityissektorilta ja työterveyshuollosta laaditut lähetteet, kasvu oli 1,7 prosenttia. Vuonna 2012 kirjoitettiin HYKS-sairaanhoitoalueelle 34 722 elektiivistä lähetettä, joista noin 60 prosenttia laadittiin terveyskeskuksessa. Suuri osa lähetteistä on HYKS:n sisäisiä lähetteitä, jotka tarvitaan potilaan siirtyessä hoitoon toiselle erikoisalalle. Nämä lähetteet eivät sisälly em. lukuihin. Terveyskeskuksessa laadituista lähetteistä 2 936 hoidettiin asiantuntijakonsultaationa terveyskeskuksissa ilman, että potilas ohjautui erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon päivystystuotteiden määrä väheni 1,9 prosenttia verrattuna vuoden 2011 toteumaan. Osastojonoissa yli 6 kk odottajia oli 51 potilasta (poikkileikkaus 31.12.2012), joista 10 kirurgian ja 36 silmätautien erikoisalan jonoissa. Laskutettuja somaattisia siirtoviivepäiviä oli 182 ja psykiatrian siirtoviivepäiviä oli 431. Toimivien hoitoketjujen vuoksi Vantaan siirtoviivemaksut ovat noin kymmenesosa verrattuna muihin pääkaupunkiseudun suuriin kuntiin. 95

Talousarvion toteutuminen Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2012 olivat noin 193,2 milj. euroa, joka sisältää HUS:n palvelutuotannon lisäksi myös HUS eläkevastuut (5,7 milj. euroa), HUS siirtoviivepäivien laskutuksen (0,2 milj. euroa), ensihoidon vastuulääkärijärjestelmän (0,2 milj. euroa), helikopteritoiminnan ensihoidon (0,2 milj. euroa), myrkytystietokeskuksen (0,050 milj. euroa) sekä psykiatrisen kuntoutustoiminnan menoja (0,2 milj. euroa). HUS:n palvelutuotannon kustannukset Vantaalle olivat noin 186,7 milj. euroa vuonna 2012 sisältäen lähes 1,8 milj. euroa kalliin hoidon tasausta, 0,2 milj. euroa veloituksia siirtoviivepäivistä ja 0,65 milj. euroa erityistarpeisten lasten kotisairaanhoidon laskutusta. Menot ylittivät käyttösuunnitelman alkuperäisen määrärahan 2,5 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 erikoissairaanhoidon meno- ja tulomäärärahaa 0,2 milj. eurolla. Lopullinen määräraha ylittyi menojen osalta 2,3 milj. eurolla ja tulot toteutuivat ennakoidusti. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 1) TP 2012 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) 2) 70 70 - Väestö 31.12. 203 001 204 671 205 312 75 vuotta täyttäneet 31.12. 9 342 9 890 9 893 Toiminnan volyymi Hoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä 74 082 74 158 * 75 850 Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä 215 544 214 700 * 222 221 Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä 36 825 35 698 * 34 664 Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat 31.12. 1 912 2 220 * 2 222 Yli 6 kk jonottaneita 31.12. 20 53 * 51 Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk 31.12. 0 0 * 0 Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk 31.12. 0 0 * 0 Siirtoviivepäivät 31.12. 2 023 2 164 * 3 124 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas 880 884 909 Euroa/NordDRG-tuote 1 501 1 552 1 510 1) HUS:n ja Vantaan väliset neuvottelut olivat kesken. * HUS:n ja Vantaan välinen yhteistyömuistio muuttui pilottisopimuksen liitteeksi vuonna 2012. 30.11.2011 on ollut käytettävissä talousarvio 2012. 2) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 96

12 30 Terveydenhuollon palvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 5 496 1 900 7 396 6 871 525 Menot -71 009-1 907-72 916-72 150-765 Toimintakate -65 513-7 -65 520-65 279-240 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vastaanottotoiminnassa otettiin käyttöön uusi kolmeen tulosyksikköön (Länsi-, Keski- ja Pohjois-Vantaan terveysasematulosyksiköt) perustuva päällikkövetoinen johtamisjärjestelmä vuoden alusta. Vastaanotto- ja hoitokäyntien kokonaismäärä nousi hieman verrattuna edellisvuoteen 1. Vuoden 2012 aikana lääkärikäyntien määrä väheni 3,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Lääkärikäyntien vähenemisen taustalla oli listautuneiden potilaiden monimutkaistuvat ongelmat ja kroonisten sairauksien vaatimat pidemmät käyntiajat, joilla vältettiin uusintakäyntejä ja mahdollistettiin jatkohoito hoitajavastaanotoilla. Lääkäri-hoitaja -tiimityömallia kehitettiin edelleen. Lääkärivaje terveysasemilla oli 10-20 prosenttia riippuen terveysasemasta, vajetta paikattiin vuokralääkärityövoimalla. Lääkärin vastaanottojen odotusajat ylittivät edelleen tavoitetason. Listautuneet potilaat (potilaat, joille on nimetty omalääkäri pitkäaikaissairauden tai iän perusteella) saivat kiireettömän ajan vastaanotolle noin 1-4 viikon sisällä ja ei-listautuneet potilaat saivat kiireettömän ajan vastaanotolle noin 5-9 viikon sisällä. Listakokoja kasvatettiin syys-lokakuussa suunnitelman mukaisesti 30 prosenttia, jolloin täyttä työaikaa tekevän lääkärin listan koko kasvoi 455 potilaaseen. Vuoden 2012 lopussa Vantaan väestöstä oli listautunut 18 prosenttia. Ennaltaehkäisevään työhön käytettiin terveysasemilla noin 16 lääkärin laskennallinen työpanos. Päiväpoliklinikat olivat edelleen kuormittuneita, mutta jonotusaikoja pystyttiin lyhentämään. Päiväpoliklinikoiden lääkärin vastaanotolle 66,5 prosenttia potilaista pääsi alle tunnissa. Puhelimeen vastausprosentin keskiarvo oli 64,4 prosenttia. Puheluihin vastattiin keskimäärin 4 minuutissa, ja takaisinsoitto toteutui aina, kun soittopyyntö oli jätetty. Hakunilan terveysasemapalvelut tuotti vuoden alusta Attendo Oy. Lääkärin vastaanoton odotusajat olivat sopimuksen mukaisia eli 1-2 viikkoa. Hakunilan terveysaseman lääkärikäyntimäärät kasvoivat 25,7 prosenttia vuoden 2010 ja 45,7 prosenttia vuoden 2011 tasoista. Hoitohenkilökunnan vaihtuvuus ylitti sopimuksessa määritellyn laatutason, ja siksi Attendo Oy:lle osoitettiin 40 000 euron sopimussakko. Sopimussakon maksamiseksi Attendo Oy aloitti 250 lääkärikäynnin toteuttamisen syyskuussa Pohjois- ja Keski-Vantaan asukkaille. Sähköisen lääkemääräys (eresepti) otettiin käyttöön koko kaupungissa huhtikuun aikana onnistuneesti. Joulukuussa sähköisiä reseptejä oli 77,1 prosenttia kaikista kirjoitetuista resepteistä. Syksyn aikana valmisteltiin sähköisen ajanvarauksen käynnistämistä vuoden 2013 alusta. Vastaanottotoiminasta tehtiin 5 kantelua (v. 2011 vastaava luku oli 3) ja 28 muistutusta (16 v. 2011). Potilasvahinkoilmoituksia ei tehty yhtään. Syksyn aikana kaikilla terveysasemilla oli käytössä Happy or Not - asiakaspalautelaitteet. Raporttien mukaan palvelu vastaanotoilla oli pääsääntöisesti hyvää, mutta päiväpoliklinikoiden osalta palaute oli selkeästi huonompaa. Spontaanipalautteet koskivat etupäässä pitkiä päiväpoliklinikoiden jonotusaikoja. Lokakuussa tehtiin laaja asiakastyytyväisyyskysely ja sen tulokset olivat erittäin hyvät. Kuntoutustoiminnan tulosyksikön (lääkinnällinen kuntoutus, fysioterapia ja apuvälinetoiminta, toimintaterapia, puheterapia, ravitsemusterapia) palvelutuotanto toteutui edellisvuoden tasolla; suorien terapiakäyntien määrä laski hieman, mutta vastaavasti hoitopuheluiden määrä kasvoi. Tulosyksikössä kehitettiin uusia vaikuttavia toimintamalleja asiakkaiden ja omaisten osallistamiseksi kuntoutumiseen. Pitkäaikaissairaiden ja vam- 1 Tarkkaa kasvuprosenttia ei voida määrittää, koska tilastointitapa muuttui. 97

maisten kotona selviytymiseen panostettiin terapia- ja apuvälinepalveluilla sekä kouluttamalla yhteistyökumppaneita. Mielenterveyspalvelujen tulosyksikkö vastasi kansallisen Kaste -ohjelman hankkeen Mielen avaimen hallinnoimisesta sekä sen Vantaan osahankkeen toteuttamisesta. Tulosyksikkö valmisteli Kaste II -ohjelman jatkorahoitusta Mielen avain -hankkeelle. Yksikkö koordinoi työttömien terveystarkastuksien järjestämistä ja tarkastukset hankittiin työterveysliikelaitokselta. Pitkäaikaissairaiden Arkeen voimaa -vertaisryhmiä toteutettiin kahdella terveysasemalla ja toiminta organisoitiin Vantaalla. Tulosyksikkö osallistui Vantaan mielenterveys- ja päihdetyön seurantaan, arviointiin ja prosessien tehostamiseen sekä oli mukana useissa kansallisissa mielenterveys- ja päihdetyön työryhmissä. Terveyskeskuspäivystyksen palvelut tuotti Attendo Oy. Päivystyksessä toimi myös selviämishoitoasema sekä murtumapoliklinikka. Lääkärikäyntien määrä kasvoi 10 prosenttia verrattuna edellisvuoteen ja käyntejä tuotettiin 39 745 kappaletta. Odotusaika lääkärin vastaanotolle oli korkeintaan 3 tuntia (toteutui 96,8 %:sti) ja lasten (0 6-vuotiaat) kohdalla kaksi tuntia. Kanteluita päivystystoiminnasta tehtiin 6 kappaletta (vastaavasti v. 2011 kanteluita tehtiin 4). Suun terveydenhuollon liikelaitos tuotti sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut huomioiden lakisääteiset velvoitteet ja kuntalaisten tarpeet. Hoitotakuuvelvoitteet pystyttiin täyttämään. Liikelaitos tuotti 405 114 painotettua toimenpidettä (palvelutilaus 411 096), kasvua edelliseen vuoteen oli 1,3 prosenttia. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 72,2 milj. euroa ja tulot 6,9 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot ilman Kaste-hankkeen hallinnointia ylittyivät 0,2 milj. eurolla ja tulot alittuivat 0,1 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 tulosalueen sekä tulo- että menomäärärahaa 1,9 milj. eurolla sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitetun koko Etelä-Suomen alueella toteutettavan Mielen avain -hankkeen hallinnoinnin menojen osalta. Kaste-hankkeen hallinnoinnin korotettu menomääräraha alittui 0,5 milj. euroa ja tulomääräraha 0,4 milj. euroa. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 0,8 milj. eurolla ja tulot 0,5 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli 0,2 milj. euroa lopullista määrärahaa parempi. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotannon laskutus oli 14,9 milj. euroa (käyttösuunnitelmavaraus 15,1 milj. euroa). Suun erikoishammashoidon yksikön (PKS-Sehyk) palveluostojen (0,6 milj. euroa) ja PKSpäivystyksen (0,3 milj. euroa) kustannukset korvattiin Suun terveydenhuollon liikelaitokselle avustuksena. Lisäksi liikelaitokselle ohjattiin avustuksena 0,2 milj. euroa kattamaan ulkokuntalaskutuksen kustannusten kasvu. 98

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit Sairastavuusindeksi (Vantaa) 1) 70 70 - Väestö 31.12. 203 001 204 671 205 312 75 vuotta täyttäneet 31.12. 9 342 9 890 9 893 Toiminnan volyymi Terveysasematoiminta - lääkärikäynnit 2) 193 750 219 500 186 956 - hoitajakäynnit 3) 190 745 206 000 156 104 Päivystystoiminta - lääkärikäynnit 36 263 38 500 39 745 - hoitajakäynnit 47 303 22 000 28 894 Kuntoutustoiminta yhteensä 75 364 74 000 74 222 - terapiakäynnit 62 982 64 000 60 989 - ostopalveluterapiat 12 382 10 000 13 233 Laatu ja vaikuttavuus Terveysasematoiminnan kävijöiden osuus väestöstä (kokonaispeittävyys) 52 arvio 55-58 51 Listautuneiden osuus väestöstä % 17 18 18 Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 5) 48 51 41 Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä 14 15 17 Päivystystoiminnan odotusaika lääkärille alle 3 h % 99,4 100 96,8 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas terveysasematoiminta ja päivystys 186,97 197,26 191,18 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 38,86 38,31 37,61 Euroa/käynti terveysasematoiminnan lääkärikäynti 100,83 79,39 109,63 terveysasematoiminnan hoitajakäynti 38,42 34,41 49,26 Henkilöstö Henkilötyövuotta - lääkärit (vastaanotto) 83 81 78 - hoitajat (vastaanotto) 91 86 86 - terapeutit (kuntoutus) 69 68 67 Suun terveydenhuollon palvelutilaus painotettujen toimenpiteiden (SFA10) määrä 400 279 390 311 405 114 painotettujen toimenpiteiden (SFA10) hinta, tuhatta euroa 14 812 15 108 14 888 Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet 0 0 0 1) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 2) Luku ei sisällä neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärikäyntejä, joita toteutui 20 302 vuonna 2012. 3) Ei sisällä tiimityömallin ei-itsenäisiä hoitotyön kontakteja, joita toteutui 77 899 vuonna 2012. 4) Terveysasematoiminnan palveluita käyttäneiden henkilöiden osuus väestöstä sisältäen esimerkiksi lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotoilla käyneet sekä hoitopuheluita saaneet. 5) Vantaan kaupungin avoterveydenhuollon lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä. 99

12 40 Perhepalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 27 660 2 200 29 860 29 523 337 Menot -138 771-7 472-146 243-143 915-2 328 Toimintakate -111 111-5 272-116 383-114 393-1 990 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Äitiys- ja lastenneuvoloissa vakiinnutettiin uudistetut terveystarkastusohjelmat. Laajojen tarkastusten yhteistyöprosessien kehittäminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa jatkui. Lapsiperheiden kotipalvelun hanketyöntekijät (7 lähihoitajaa) työskentelivät helmikuulta vuoden loppuun. Konkreettinen kotiin ja perheiden arkeen tuotu tuki auttoi perheitä selviytymään eteenpäin, ja hankkeessa kehitettyjen uusien toimintamallien hyödyntämistä jatketaan. Vuoden alussa käynnistettiin Vastaamo-hankkeessa sähköinen palveluseteli neuvolan ja neuvolan perhetyön asiakkaille. Verkostokonsulttien ohjaamia verkostoneuvotteluja toteutettiin toista sataa ja toimialojen yhteistyönä aloitettiin laatimaan verkostotyön kaupunkitasoisia rakenteita, jotka tullaan vahvistamaan vuoden 2013 alkupuolella. Perhe- ja nuorisoneuvolatyössä tehostettiin toimintaa ja lyhennettiin asiakasjonoja. Perheneuvolan ja lastenpsykiatrisen tutkimus-, hoito- ja kuntoutustyön erottamista toisistaan edistettiin suunnitelmallisesti. Koulukuraattorit ja koulun sosiaaliohjaajat osallistuivat aktiivisesti oppilashuoltotyön kehittämiseen yhteistyössä sivistystoimen kanssa, ja yhteinen oppilashuollon käsikirja valmistui syksyllä 2012. Maahanmuuttajien vastaanottotoiminnassa asiakastyö lisääntyi: asiakastapaamisten määrä (13 273) kasvoi 13,1 prosentilla edellisvuodesta. Vantaan mallia kotouttamislain mukaisten alkukartoitusten tekemiseksi kehitettiin MYP:n johdolla. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin 12 prosentilla. Ilmoituksia tehtiin 7 986 yhteensä 4 373 eri lapsesta, ja ilmoituksista 95 prosenttia käsiteltiin seitsemän vuorokauden lakisääteisessä määräajassa. Ilmoitusten kohteena oli 160 lasta enemmän kuin vuosi sitten. Lastensuojelutarpeen selvityksistä 86 prosenttia käsiteltiin määräajassa. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 30 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Uusien huostaanottojen määrä on vakiintunut runsaaseen sataan lapseen vuodessa. Huostaanoton vaihtoehtona saatiin lähes 50 lasta sijoitettua lapsen läheisverkostoon. Alkuvuodesta 2012 kunnan omat sijoituspaikat olivat täynnä ja siksi ostopalvelujen käyttöä jouduttiin lisäämään. Viertolan vastaanottokodin uuden osaston käynnistyminen syksyllä 2012 vähensi huomattavasti nuorten laitoshoidon ostopalvelujen käyttöä. Sijaisperheitä on onnistuttu rekrytoimaan, ja sijaisperhehoidossa toteutui 5 700 vuorokautta edellisvuotista enemmän. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisesti Osmankäämintien asuintalon toiminta (51 asukasta) käynnistyi, mutta ohjelmaan sisältyneet kaksi muuta hanketta jouduttiin keskeyttämään asukasvastustuksen vuoksi. Kohteille pyritään löytämään korvaavia vaihtoehtoja asunnottomuusohjelman aikataulussa. Aikuissosiaalityön tehtävärakenteen kehittämistyötä jatkettiin tehtyjen pilotointisuunnitelmien mukaisesti. Sosiaaliasemien asiakasraadit käynnistivät toimintansa. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä oli noin 2,5 prosenttia edellisvuotta suurempi, maksetun toimeentulotuen suuruus puolestaan kasvoi noin 12 prosenttia. Määräaikaisten työntekijöiden työsuhteen päättyminen elokuun lopussa lisäsi toimeentulotuen käsittelyaikoja syksyllä 2012 ja asiakkaiden kanteluun annettiin Aluehallintovirastolle selvitys. Toimentulotuen erillisen kehittämisohjelman aloittamisesta jo aikaisemmin sovitun tehtävärakenneuudistuksen rinnalle päätettiin saadun palautteen perusteella. Toteutettavan uudistuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ja nopeuttaa toimeentulotuen käsittelyprosesseja sekä parantaa päätösten sisältöjä. 100

Rikos- ja riita-asioiden sovittelussa käynnistettiin toimintojen uudelleen suunnittelu ja organisointi, kun toiminta 1.1.2013 laajeni Itä- ja Keski-Uudellemaalle yhteensä 12 kunnan alueelle. Päihdepalvelujen palvelurakennetta on muutettu avohoitopainotteisemmaksi kehittämisohjelman mukaisesti. A-klinikkatyössä aloitettiin intensiivinen kurssimuotoinen asiakastyö sekä lisättiin ryhmämuotoista toimintaa omana toimintana ja avomyllytoimintaa ilta-aikaan ostopalveluna. Ilta-aikaan tarjottava palvelu on työssäkäyville uusi mahdollisuus osallistua päihdehoitoon. Uuden lääkärivakanssin myötä lääkäripalvelua voitiin tarjota myös Koisorannan palvelukeskuksen asiakkaille. Hyvässä hoitotasapainossa olevien korvaushoitoasiakkaiden jatkohoidon siirto terveysasemille toteutui hyvin. Laitoshoidon hoitojaksot lyhentyivät uusien avohoitopalvelujen, mm. kotikatkon ja jälkikuntoutuksen sekä kotiin annettavan asumisen tuen avulla. Kotikatkon ja jälkikuntoutuksen asiakaskunta on laajentunut eri ikäryhmiin ja myös lapsiperheisiin. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 143,9 milj. euroa ja tulot 29,5 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot ylittyivät 5,1 milj. eurolla ja tulot 1,9 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 toimeentulotuen osalta tulomäärärahaa 2,0 milj. eurolla ja menomäärärahaa 5,0 milj. eurolla. Samassa yhteydessä tulosalueen menomäärärahaa korotettiin toteutumisennusteen perusteella 2,4 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 0,2 milj. eurolla. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 2,4 milj. eurolla ja tulot 0,3 milj. eurolla johtuen toimeentulotuen, aikuissosiaalityön ja päihdehuollon määrärahojen alittumisesta, jotka kattoivat lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa syntyneet ylitykset. Tulos (nettotoimintamenot) oli lopullista määrärahaa 2,0 milj. euroa parempi. Toimeentulotuen lopullinen määräraha alittui, sillä asiakkaiden määrä ei kasvanut oletetulla tavalla. Lastensuojelun käyttösuunnitelman ylitykset syntyivät sekä avohuollon että sijaishuollon ostopalveluista. Kustannuksia kasvattivat erityisesti nuorten sijoitukset erityisyksiköihin. KHO:n päätöksen mukaan Vantaan kaupunki joutui maksamaan lasten sijaishuollon huostaanotto- ja sijoituskuluista korvauksia Leppävirran kunnalle noin 1,4 milj. euroa. Tähän kustannukseen ei käyttösuunnitelmassa oltu voitu varautua. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit - syntyneiden lasten määrä 2 659 2 800 2 604 - lapset, joista lastensuojeluilmoitus 4 103 4 100 4 373 - kodin ulkopuolelle sijoitetut 698 632 710 - yli vuoden työttömänä olleet 1 2 327 1 800 2 641 - asunnottomien asiakkaiden määrä 556 540 537 Toiminnan volyymi Asiakkaat - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 52 183 54 580 61 158 - psykososiaaliset palvelut 6 646 7 400 6 668 - lastensuojelun avohuolto 4 042 4 850 4 267 - lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto 898 850 973 - aikuissosiaalityö 20 317 19 500 20 805 - päihdepalvelut 2 150 2 300 2 213 - uudet asunnot pitkäaikaisasunnottomille 16 52 52 - asutettujen pitkäaikaisasunnottomien määrä 36 54 113 Asiakastapaamiset Psykososiaaliset palvelut 51 572 51 000 57 566 -psykologipalvelujen asiakastapaamiset 5 021 5 500 6 213 -koulun sosiaalityön asiakastapaamiset 11 385 10 500 11 659 -perhe- ja nuorisoneuvonnan asiakastapaamiset 10 498 11 000 10 722 -maahanmuuttajien yhteispalvelujen asiakastap. 11 735 10 500 13 273 -yhteydenotot sosiaali- ja kriisipäivystykseen 12 933 13 500 15 699 101

TP 2011 TA 2012 TP 2012 Ostetut hoitovuorokaudet - ls-sijaishuollon laitoshoidon ostohoitovuorokaudet 87 059 79 000 86 135 - aikuissosiaalityön asumispalveluvuorokaudet 64 960 56 000 60 400 - aikuissosiaalityön tuetun asumisen vuorokaudet 2 23 343 20 000 35 335 - päihdepalvelujen asumispalveluvuorokaudet 16 975 14 000 23 423 - päihdehuollon laitospalveluvuorokaudet 14 034 14 000 11 374 Palvelutarpeen arvioinnit - lastensuojelutarpeen selvitykset 1265 1 400 1 782 - aikuissosiaalityö 3 1 340 1 300 1 392 - päihdehuolto 961 1 500 969 Laatu ja vaikuttavuus - päihdehuollon avopalvelujen asiakkaiden määrä 1 846 2 030 1 968 - kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, 698 710 % 0-17-vuotiaista 1,58 1,4 1,60 - vuoden aikana kiireellisesti sijoitetut lapset 247 210 - vuoden aikana päättyneet kiireelliset sijoitukset 93 94 - mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista omaan kotiin siirtyneiden määrä 7 6 6 - palveluasumisesta tuettuun asumiseen siirtyneet asiakkaat 15 8 5 - toimeentulotukea 10-12 kk vuoden aikana tukea saaneiden osuus kaikista tuen saajista 37,7 % 36,0 % 38,7 % Tuottavuus ja tehokkuus Ostettujen palvelujen hoitovuorokaudet asiakasta kohden vuodessa - lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet 243 248 247 - lastensuojelun hoitovuorokausista perhehoidossa 4 43 % 38 % 46 % - aikuissosiaalityön asumis- ja laitosvuorokaudet 295 300 296 - päihdepalvelujen asumis- ja laitosvuorokaudet 70 70 51 Euroa / asukas 31.12 Lastensuojelu, euroa / alle 18-vuotias 954 1 001 1 070 Toimeentulotuki, euroa / asukas 203 207 225 Euroa / asiakas - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 168 168 159 - psykososiaaliset palvelut 1 144 1 072 1 198 - avohuolto 2 349 2 297 2 656 - sijaishuolto 36 479 39 143 37 284 - aikuissosiaalityö 874 1 066 932 - päihdepalvelut 4 898 5 132 4 857 Henkilöstön teholliset henkilötyövuodet - perhepalvelut yhteensä 711 699 761 1 Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Vantaa. Vantaan työllisyyskatsaus joulukuu 2012 2 Tuetun asumisen vuorokaudet sisältävät sekä oman että oston 3 Suunnitelmat ja tilannearviot 102

12 60 Vanhus- ja vammaispalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 24 479 372 24 851 24 764 87 Menot -162 126-367 -162 493-159 348-3 145 Toimintakate -137 647 5-137 642-134 584-3 058 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Toiminta vuonna 2012 toteutui pääosin käyttösuunnitelman mukaisena. Vanhus- ja vammaispalvelujen strategisina päämäärinä ovat turvallinen ja aktiivinen asuminen, tasapainoinen palvelurakenne sekä valinnanvapautta tukevat palvelujen järjestämistavat sekä asiakaskeskeinen toiminta. Vuonna 2012 toiminnassa korostui vahvasti myös talouden lyhyen ja pitkän aikajänteen tasapainottaminen. Vuoden aikana valmisteltiin kaupungin talous- ja velkaohjelman mukaisia toimenpiteitä. Toimintaa kehitettiin vanhusten palvelurakenteen kehittämisohjelman ja kehitysvammaisten asumisen ohjelman mukaisesti. Vantaan vammaispoliittinen ohjelma Wampo hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa. Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman koordinointia jatkettiin. Kehitysvammaisten asumisohjelman 2011-2015 toteutus käynnistyi. Autetun asumisen piirissä asuville käynnistettiin toimintakyvyn ja tarkoituksenmukaisen asumispaikan arvioinnit keväästä 2012 alkaen. Asuntojen tarve oli ennakoitua suurempaa. Vaikka toteutusta on hidastanut teknologisten ja henkilöstöratkaisujen viivästyminen, tuetun asumisen osuus on yli kaksinkertaistunut vuoden 2011 alkuun verrattuna. Kuljetuspalvelujen päätöksenteko keskitettiin vammaispalveluihin vuoden alussa. Sosiaalihuoltolain mukaisten matkojen määrä kasvoi 11 000:lla, vastaavasti vammaispalvelulain mukaisten matkojen määrä väheni 8 000:lla. Tehostetun kotihoidon yksikön suunnittelu jatkui koko vuoden. Prosessien sujuvuutta parantava ja kokonaiskustannuksia säästävä toimintamalli käynnistyy keväällä 2013. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kesäkuussa, että uusia omaishoidon tuen päätöksiä ei tehdä 1.7.2012 alkaen ja että alimman hoitoluokan palkkiota ei makseta marras-joulukuussa. Lisäksi lautakunta hyväksyi lokakuussa omaishoidon tuen tukipalkkioiden uudet kriteerit, jotka tulevat voimaan 1.1.2013. Syksyllä valmisteltiin TVO:n mukaisesti Korson päivätoiminnan lakkauttaminen vuoden 2013 alusta. Hoiva-asumisen yksiköille laadittiin omavalvontasuunnitelmat ja omat toimintayksiköt auditoitiin. Hoivaasumisen lyhytaikaishoidon toimintamallin suunnitelma valmistui siten, että uusi toiminta käynnistyy vuoden 2013 alusta. Kaunialasta otettiin käyttöön uusia hoitopaikkoja vuoden aikana 30. Loppuvuodesta valmistui 24-paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö, joka tuli kokonaisuudessaan vantaalaisten käyttöön. Ulkopuolinen konsultti valmisteli syksyn aikana selvitystä Kaunialan toiminnasta. Raportin julkaisu ja toimenpiteet jäivät vuodelle 2013. Lääkekeskustoiminta siirtyi HUS-apteekin vastuulle 1.5.2012. Sairaalatoiminnassa toteutui aiempien vuosien toiminnan taso. Lukuun ottamatta alkuvuonna Katriinan sairaalassa riehunutta Noro-virus epidemiaa, ylikäyttömaksuun päättyneiltä somaattisten hoitopäivien (muiden kuin psykiatristen) siirtoviiveiltä vältyttiin. Kaikessa vanhus- ja vammaispalvelujen kehittämistoiminnassa huomioidaan talous ja toiminnan tehokkuus. Kotihoidon toiminnan analyysi- ja tuottavuushanke toteutettiin ja sen pohjalta laaditaan lähivuosien kehittämisohjelma. TVO:ssa esitetylle palvelutalotoiminnan kokonaisulkoistukselle valmisteltiin vaihtoehtoinen esitys, joka perustui tuottavuuden lisäämiseen omassa toiminnassa ja Kerokujan palvelutalon käyttötarkoituksen muutokseen. Kehitysvammaisten asumispalvelut ja vanhusten tehostettu asumispalvelu kilpailutettiin. Kuljetuspalveluissa valmisteltiin TVO:n mukaisia päätösten tarkistamisia ja kuljetuspalvelun kilpailutusta. 103

Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2012 olivat 159,3 milj. euroa ja tulot 24,8 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot alittuivat 2,8 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti 17.12.2012 tulosalueen menomäärärahaa toteutumisennusteen perusteella 0,4 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 0,4 milj. eurolla. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 3,1 milj. eurolla ja tulot 0,1 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli muutettua käyttösuunnitelmaa 3,1 milj. euroa parempi. Menon alitus syntyi pääasiassa hoiva-asumisen palveluissa. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 VANHUSPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö 31.12. 203 001 204 186 205 312 75 vuotta täyttäneet 31.12. 9 342 9 938 9 893 Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä kotihoidossa (kh+pt) 3 988 4 100 3 975 Kotihoidon käynnit 552 941 585 000 611 137 Hoitopaikat hoivapalvelut 1 066 1 083 1 084 Päättyneet hoitojaksot (Sairaalapalvelut) 2 985 3 200 2 964 Omaishoidontuen asiakkaat 850 870 848 Laatu ja vaikuttavuus 75+ kotona asuvien osuus 91,8 % 92,0 % 91,9 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 täyttäneitä/75+ väestö, 31.12 8,8 % 9,0 % 9,0 % Laitoshoidon osuus 75+ väestöstä 3,0 % 3,0 % 3,1 % Esh 75+ hoitojaksot 3 384 3 900 3 571 Polyfarmasia 9+ lääkettä (RAI 2/2012 vanhainkodit ka.44%) Metsonkoti 47 % 40 % 37 % Myyrinkoti 38 % 40 % 41 % Simonkoti 48 % 40 % 49 % Tuottavuus ja tehokkuus Euroa / kotihoidon käynti, koti 39 36 38 Euroa / kotihoidon käynti, palvelutalo 24 22 25 Vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu Euroa / hoitovuorokausi 138 138 140 Euroa / 75+ väestö 5 624 5 761 5 585 Tk-sairaala Euroa / hoitojakso 6 726 7 333 7 169 Euroa / 75 +väestö 2 302 2 450 2 148 Hoitojakso/sairaansija 14,8 14,6 14,3 VAMMAISPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö 31.12. 203 001 204 186 205 312 Erityishuollon piirissä olevat, yhteensä 769 760 792 Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä Kuljetuspalvelut (VpL) 3 671 3 700 3 633 Henkilökohtaiset avustajat 402 365 460 VpL:n asumispalvelut 98 65 94 104

TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kehitysvammaisten asumispalvelut 288 400 312 Suoritteet Kuljetuspalvelumatkat (VpL) 335 104 350 000 325 433 Kehitysvammaisten asumispalveluvuorokaudet 101 262 98 400 106 444 VpL:n asumispalveluvuorokaudet 30 433 23 725 30 614 Laatu ja vaikuttavuus Tuetusti asuvien osuus asumispalveluissa 12,9 % 6,0 % 15,7 % Tuottavuus ja tehokkuus Euroa / erityishuollon asiakas 31 937 34 500 32 902 Euroa / erityishuollon hoitovuorokausi 131 144 139 Euroa / VpL:n palveluasumisvuorokausi 135 142 143 12 13 Suun terveydenhuollon liikelaitos 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset 105 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto 19 909 0 19 909 20 243-334 Liiketoiminnan muut tuotot 600 0 600 1 222-622 Materiaalit ja palvelut -4 735 0-4 735-5 820 1 085 Henkilöstökulut -14 034 0-14 034-14 483 449 Poistot ja arvonalentumiset -269 0-269 -273 4 Liiketoiminnan muut kulut -1 124 0-1 124-1 243 119 Liikeylijäämä (-alijäämä) 347 0 347-354 701 Muut rahoitustuotot 0 0 0 5-5 Kunnalle maksetut korkokulut -159 0-159 -159 0 Korvaus peruspääomasta -68 0-68 -68 0 Rahoitustuotot ja -kulut -227 0-227 -223-5 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 120 0 120-577 697 Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähennys (+) 0 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 120 0 120-577 697 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnallisena tavoitteena on tuottaa suun terveydenhuollon palveluja Vantaan kaupungille. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtävänä on vastata kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista suun terveydenhuollon palveluista palvelusopimuksen mukaisesti. Vakinaista henkilökuntaa vuoden 2012 lopussa oli 262. Henkilöstökulut olivat 14,48 milj. euroa. Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä pysyi voimakkaana 2012. Kiireettömään hoitoon hakeutumisessa oli lievää laskua aiempiin vuosiin nähden. Suoritteiden, potilastulojen ja asiakkaiden määrät kasvoivat edellisvuoteen nähden. Vuoden aikana annettiin palveluja 67 821 asiakkaalle. Palvelusopimus alittui rahallisesti, kuitenkin niin, että painotettuja toimenpiteitä tehtiin 1,2 prosenttia ja kaikkia toimenpiteitä 2,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Hoitotakuussa pysyttiin hyvin ja odotusaika oli loppuvuodesta 4 kk. Paikallissopimusta ei käytetty vuonna 2012. Ostopalveluja jouduttiin loppuvuodesta lisäämään. Väestö käytti yksityisen hammashoidon palveluja vähemmän kuin naapurikunnissa, jolloin kysyntä kohdistui enemmän liikelaitoksen palveluihin. Huono hammasterveys lisäsi hoidon tarvetta. Hammaslääkäreiden ja hammashoitajien rekrytoinnissa oli suuria vaikeuksia loppuvuodessa.

Henkilöstön ja toiminnan sovittamista liikelaitosympäristöön jatkettiin tilikaudella. Virka-aikaisessa päivystyksessä sekä kiireettömän hoidon jonon purkamisessa käytettiin vuokrahammaslääkäreitä suun terveydenhuollon tiloissa. Ulkopuolista ostopalvelua käytettiin loppuvuodesta aiempaa suurempi määrä hoitotakuussa pysymiseen ja hoitoa odottavien määrien laskemiseksi. Hoitoa odottavien määrää saatiin laskettua alle 4 000 hengen. Vanhushammashoidon projektia jatkettiin suun terveydenhuollolle osoitetuilla perintörahoilla. Lasten ja nuorten perintörahaprojektiin saatiin lisäys perinnönantajan tontin myynnin kautta. Pääkaupunkiseudun yhteistyö toteutui suunnitellusti. Suun erikoishammashoidon yksikön ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö oli väestöön suhteutettuna odotettua pienempää, kuitenkin niin että molemmissa käyttö kasvoi edellisvuoteen nähden. Suun terveydenhuollon tuotteistusta kehitettiin yhdessä Helsingin kanssa. Asiakaspalvelujen tietoteknisiä sovelluksia saatiin käyttöön lähes suunnitellusti. Palveluseteliin liittyvä Prepaid-korttipilotti ei päässyt alkuun tuottajan vetäydyttyä pilottihankkeesta syksyllä 2012. Talousarvion toteutuminen Liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta 68 210 euroa ja korkoa kaupungin lainasta 159 158 euroa. Liikevaihto oli 20,24 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,22 milj. euroa. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset potilastulot olivat 5,29 milj. euroa ja palvelutuotot palvelusopimukseen perustuen olivat 14,89 milj. euroa. Kulut olivat 21,82 milj. euroa, josta materiaali- ja palveluostoja oli 5,82 milj. euroa, henkilöstökuluja 14,48 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 1,51 milj. euroa. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen suunnitelman mukaiset poistot olivat 273 000 euroa. Liikelaitoksen tulos oli 576 983,33 tappiollinen, johtuen pääasiassa tilaajamaksun noin 800 000 euron hinnan alennuksesta sekä kesken vuotta tulleista palvelusopimukseen liittymättömistä kulueristä. Tappio katetaan aikaisempien vuosien ylijäämästä. Rahoituslaskelman lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta 388-339 727 Rahoituksen rahavirta 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 499-499 Rahavarojen muutos 388 160 229 Investointien lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Irtain omaisuus -40-35 -5 Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen investoinnit vuonna 2012 olivat 34 680 euroa. Konehankinnat tehtiin pääosin leasing-sopimuksin. 106

13 Opetuslautakunta yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Elina Lehto-Häggroth Toimielin: Opetuslautakunta Puheenjohtaja: Janne Leppänen 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 24 780 2 480 27 260 28 325-1 065 Menot -344 610-4 732-349 342-349 669 327 Toimintakate -319 830-2 252-322 082-321 345-737 Sivistystoimen toimintatuottoja kertyi 2,5 milj. euroa yli arvioidun ja toimintakulut ylittivät talousarvion 1,5 milj. euroa eli toimintakate muodostui 1 milj. euroa muutettua talousarviota paremmaksi. Talousarvion poikkeamatiedot eritellään tulosalueiden osioissa. Tilapalvelut Oy:ltä ostettuihin palveluihin käytettiin rahaa seuraavasti: ateriapalvelut 21 milj. euroa, toteutumaprosentti 91, siivouspalvelut 10 milj. euroa, toteutumaprosentti 101, kouluisäntä- ja vahtimestaripalvelut 1,5 milj. euroa, toteutumaprosentti 101. Sisäiset vuokrat ylittyivät yhteensä 499 000 euroa. Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Toimialalla toteutettiin CAF- itsearviointi kaikilla tulosalueilla. Toimialalla valmisteltiin talous- ja velkaohjelmaa. Toimialalla neuvoteltiin yhteistyössä tilaajapalveluiden kanssa ateria-, puhtaus- ja vahtimestaripalveluiden sopimukset Vantaan Tilapalvelut Oy:n välille. Tilakeskus laati kiinteistöpalvelusopimuksen tilakeskuksen ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n kanssa. Investointisuunnitelman mukaisesti Martinlaakson koulun laajennus ja peruskorjaus valmistuivat ja Laajavuoren koulukäytöstä luovuttiin. Samoin valmistuivat Pyörrekujan väistötilapäiväkoti ja Siimapuiston päiväkoti sekä Nikkarin päiväkodin peruskorjaus. Dickursby-hankkeen ja Kilterin päiväkodin rakentamiset käynnistettiin. Vuoden aikana varhaiskasvatuksessa jouduttiin kiinteistöjen huonon kunnon vuoksi luopumaan Kirkonkylän päiväkodista, Menninkäisen päiväkotitilasta, Leijonportin päiväkodista ja Ukko Pekan avoimesta päiväkodista sekä Majakan avoimesta päiväkodista. Määräaikaiset korvaavat tilat löytyivät vain Majakalle. Lisäksi Siimapuiston valmistumisen yhteydessä voitiin luopua vuokratiloissa olevista Pikku Mehiläisen ja Varpusen ryhmäperhepäiväkodeista. Talous- ja velkaohjelmaan liittyen uudishankkeita on myöhennetty ja kokonaisvaltaisista peruskorjauksista on luovuttu. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Vantaan kaupungin tasapainotettuun strategiaan vuodelle 2012 sisältyy 35 sitovaa tavoitetta. Toimialan vastuulla olevista sitovista tavoitteista lähes kaikki toteutuivat. Vantaa-sopimukseen liittyvän tilaketjutussuunnitelman mukaisesti Hakunilanrinteen koulun paviljonki muutettiin väistötilaksi päiväkotikäyttöön sekä Tammiston ja Nikinmäen paviljongit otettiin takaisin koulukäyttöön. Koivukylän koulukiinteistöön sijoitettavan päiväkodin ja Kimokujan koulun muuttaminen päiväkodiksi käynnistyivät. Varhaiskasvatuksen toimistotiloja tiivistettiin yhdistämällä Karsikkokujan ja Iskoskujan toiminnot Tikkurilaan. Vantaa-sopimuksen mukaista varhaiskasvatuksen palvelurakenteen muutosta jatkettiin vuonna 2012 tehokkaalla palveluohjauksella ja käynnistämällä viisi uutta kerhoa vuoden aikana. Kerhoissa oli keskimäärin 590 107

lasta, mikä oli 20 lasta tavoitetta vähemmän. Hoitoapupalvelun käyttö sen sijaan väheni edellisvuodesta. Sekä kerhotoiminnassa että hoitoapupalvelussa tavoitteisiin pääsyä vaikeuttivat toimitilojen sisäilmaongelmat, joiden vuoksi osa kerhotoiminnasta ja yhden hoitoapupalvelupisteen toiminta jouduttiin keskeyttämään väliaikaisesti. Hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 231 lasta kuukaudessa, kasvua edelliseen vuoteen oli 60 lasta. Talousarvion toteutuminen Sivistystoimen bruttoyksiköiden toimintakulut ylittyivät 0,3 milj. euroa (0,09 %) ja toimintatuotot 1,1 milj. euroa (3,9 %). Menojen ylitykset syntyivät perusopetuksessa (3,0 milj. euroa), lukiokoulutuksessa (0,3 milj. euroa), kirjastopalveluissa (0,4 milj. euroa). Yhteisissä palveluissa (0,9 milj. euroa), varhaiskasvatuksessa (2,4 milj. euroa) ja ruotsinkielisellä tulosalueella (0,2 milj. euroa) jäätiin kuluissa alle arvion alle. Tulosalueiden toteumatiedot on eritelty tarkemmin ao. tulosalueen kohdalla. Tulot ylittyivät kaikilla muilla tulosalueilla paitsi varhaiskasvatuksessa ja kirjastopalveluissa. Tulojen ylittymiset johtuvat arvioitua suurimmista projektirahoituksista. 13 10 Opetuslautakunta 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -77 0-77 -59-18 Toimintakate -77 0-77 -59-18 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Opetuslautakunta piti vuoden 2012 aikana 11, ammatillisen koulutuksen jaosto 5 ja ruotsinkielinen jaosto 5 kokousta. Toimintamenojen toteutuma oli 76 prosenttia. 13 20 Yhteiset palvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 5 0 5 82-77 Menot -4 490 332-4 158-3 303-855 Toimintakate -4 485 332-4 153-3 221-932 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Sivistystoimen yhteiset palvelut sisältävät johdon tuen, henkilöstöpalveluiden, tiedotuksen, talous- hallintoja suunnittelupalvelujen sekä uusina ympäristöpäällikön ja AV-huollon tehtäväalueet. Talousarvion toteutuminen Yhteisten palvelujen arvioidut toimintatuotot ylittyivät 77 000 euroa, koska tulosalueelle kirjattiin lukion ja peruskoulun yhteisten tvt-projektien tuloja. Toimintakulujen toteumaprosentti on 79. Toteumaprosentin alhaisuuteen vaikutta se, että yhteisten palveluiden menomäärärahoihin lisättiin käyttösuunnitelmavaiheessa 1 milj. euroa omalta yhtiöltä ostettavia palveluja varten, jota ei tulosaluille vuoden aikana jaettu. Osa määrärahasta siirrettiin kattamaan sisäisten vuokrien ylityksiä tulosaluille. 108

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit toimialan menot (1000 ) 380 048 387 724 toimialan henkilöstömäärä 5 441 5 477 5 363 Tuottavuus ja tehokkuus sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan henkilöstö % 0,9 % 0,9 % 0,9 % sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan henkilöstö 47/5441 47/5477 50/4967 sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan esimiesten määrä % 21,9 % 22,8 % 23,7 % sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan esimiesten määrä 47/215 47/206 48/218 Henkilöstö *henkilöstön määrä 47 47 48 henkilöstömenot/menot yhteensä 69,3 % 71,8 % * TA 2011 eteenpäin henkilöstön määrä -luku ei sisällä kalustonkunnostajia. 13 30 Suomenkielinen perusopetus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 4 490 2 480 6 970 7 694-725 Menot -155 238-2 372-157 610-160 591 2 981 Toimintakate -150 748 108-150 640-152 896 2 256 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Lukuvuosi 2012 2013 aloitettiin 46 suomenkielisessä peruskoulussa. Lukuvuoden alussa Laajavuori ja Martinlaakso yhdistyivät Martinlaakson yhtenäiskouluksi sekä Viertola, Honkapuisto ja Jokiranta yhdistyivät uudeksi Viertolan kouluksi. Vuosiluokkien 1.- ja 7.- oppilaat aloittivat toimenpideohjelman mukaisesti koulunkäynnin omissa lähikouluissaan. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden valtakunnallinen uudistustyö käynnistyi kesäkuussa Valtioneuvoston asetuksella uusista tavoitteista ja tuntijaosta. Opetussuunnitelmien yleiset linjaukset olivat kommentoitavissa netissä, mm. lasten asiantuntijaryhmä kommentoi esitystä. Kuntien kommentit annettiin erillisellä lomakkeella. Oppilashuollon käsikirja valmistui. Talousarvion toteutuminen Tulosalue ylitti talousarvion toimintakulut 1,9 prosentilla, 2 980 758 eurolla. Toimintatuottoja saatiin 742 525 euroa arvioitua enemmän ja näin toimintakate oli 101,5 prosenttia, eli 2 256 233 euroa alijäämäinen. Keskeisimmät talousarvion ylitykset olivat: muille paikkakunnille huostaan otettujen lasten koulukorvaukset (541 000 euroa), lomapalkkajaksotukset ja tapaturmavakuutuksen lisälasku (417 795 euroa), maahanmuuttajaoppilaiden valmistavan opetuksen ennakoitua suurempi kasvu (314 887 euroa), koulunkäyntiavustajamenot (227 068 euroa) sekä koulujen talousarviot (200 000 euroa). 109

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit perusopetusikäiset (7-15 -vuotiaat) 20 273 20 434 erityisen tuen päätösten tarve perusopetusikäisistä 2 027 1 802 eri kieli- ja kulttuuritaustaisten osuus perusopetusikäisistä 3 122 3 170 iltapäivätoiminta: osuus 1-2 -luokkalaisten määrästä 1 610 1 848 Toiminnan volyymi oppilasmäärä vantaalaisissa peruskouluissa 19 507 19 605 19 510 vantaalaisia muiden kuntien peruskouluissa (suomen- ja ruotsinkieliset yht.) 929 erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 10,2 % 10,0 % 9,2 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita oppilasmäärästä % 16,0 % 15,4 % 16,2 % iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä 1 848 1 850 1 868 vaille iltapäivätoimintapaikkaa jääneiden määrä hakeneista % 3,5 % 6,0 % erityisluokkien määrä 165 182 179 erityiset opetusjärjestelyt: mm. etappiryhmien, pajaryhmien ja polikliinisten ryhmien määrä 10 17 joustavat perusopetuksen ryhmät (jopo ja oma ura - ryhmät) 7 7 oppilaita valmistavassa opetuksessa 163 200 185 yleisopetuksen opetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,47 1,43 luokkamuotoisen erityisopetuksen tuntien määrä/vvt/oppilas 3,41 3,46 tukiopetustunteja/oppilas 0,9 1,0 oman äidinkielen opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,33 suomi2-opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,2 0,3 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja 179 190 oppilaita/opinto-ohjaaja 265 260 290 oppilaita/psykologi 975 900 976 Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään 5 5 ryhmäkoko: 1-2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 4 % 6 % 1 % ryhmäkoko: 3-6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 9 % 7 % 3 % laskennallinen ryhmäkoko, 1-6 luokat 17,9 17,8 laskennallinen ryhmäkoko, 7-9 luokat 17,9 18,1 *jatkokoulutukseen lukioon, ammatilliseen koulutukseen, ammattistarttiin tai lisäopetukseen päässeiden määrä peruskoulun päättötodistuksen saaneista % 97 % 98 % 98 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/oppilas 7 918 8 231 Henkilöstö henkilöstön määrä 2 013 2 055 1 956 vakinaiset 1 460 1 490 1 504 henkilöstömenot/menot yhteensä 57,9 % 58,1 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 1,6 2 Toimitilat hm2/oppilas 12,2 11,9 12,2 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) 242 149 236 708 238 796 toimitilojen määrä (koulut ja opetuspisteet) 55 53 53 toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 164,36 167,45 *Lisäopetus ja ammattistartit on lisätty lukuun TA 2010 alkaen. 110

13 40 Suomenkielinen lukiokoulutus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 370 0 370 655-285 Menot -21 508-400 -21 908-22 234 326 Toimintakate -21 138-400 -21 538-21 580 41 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Yhteisiä asioita toisen asteen koulutuksessa Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 362 nuorta, joista heinä-elokuun aikana 94 sai paikan ammatillisesta oppilaitoksesta ja noin 20 lukiokoulutuksesta. Tämän lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja lisäopetukseen sijoittui noin 200 nuorta. Elokuun lopussa ilman paikkaa olleet noin 30 nuorta ohjattiin Ohjaus- ja tukikeskus Kipinään. Heille on tarjottu vapaita paikkoja ammattistarteilta, nuorten työpajoilta tai järjestetty muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Lukioiden rehtorit ja Varian johtoryhmä osallistuvat Kuntaliiton koordinoimaan Strateginen johtaminen opetustoimessa koulutukseen. Koulutus alkoi syksyllä ja jatkuu kevääseen 2014 saakka. Lukiokoulutus Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2012 olivat jälleen valtakunnan keskiarvotasolla. Huhtikuussa alkanut järjestyksessään viides lukioiden ryhmänohjaajakoulutus jatkui syksyllä. Koulutuksen tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin ryhmänohjaajien käytännön työtä ja parantaa lukioopiskelijoiden saamaa tukea ja ohjausta. Vantaan lukioiden opiskelijahuollon käsikirja valmistui toukokuussa. Käsikirjan käyttöönotto varmistetaan syksyllä alkaneella koulutuksella, johon osallistuvat kaikki opettajat ja opiskelijahuoltoryhmät. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjaama syksyllä 2011 alkanut Osallisena Suomessa lukiohanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhdessä lukioiden kanssa toimintamalleja, joilla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita että vahvistetaan kaikkien lukion opiskelijoiden kykyä toimia globaalissa ympäristössä. Vieraskuntalaisten lukiolaisten osuus on kasvanut Vantaan päivälukioissa. Syksyn tilastointipäivän mukaan lukioissa on vieraskuntalaisia 26 prosenttia (995 opiskelijaa). Näistä helsinkiläisiä on 359 ja espoolaisia 250. Talousarvion toteutuminen Lukiokoulutuksen toimintatuotot ylittyivät 0,3 milj. euroa, johtuen arvioitua suuremmista projektituotoista. Toimintakulujen ylityksen 0,3 milj. euroa aiheutti: asiantuntija- ja koulutuspalvelut (63 000), asiakaspalveluiden ostot kunnilta (27 000), siivouspalvelut (14 000) sekä atk-palvelut (20 000). Lisäksi aine-, tarvike- ja tavaraostot ylittyivät 87 000 eurolla ja henkilöstökulut 63 000 eurolla. 111

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 PÄIVÄLUKIOT Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät 2 253 2 192 2 113 eri kieli- ja kulttuuritaustaisia peruskoulun päättävistä 253 277 Toiminnan volyymi *suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä 3 506 3 573 3 587 lukiopaikkoja varataan peruskoulun päättäville oppilaille 1 160 1 160 1 160 aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 51,5 % 55 % erityistehtävälukioiden ja IB-linjan osuus aloituspaikoista % 6 % 6 % 6 % painotettu opiskelijaksiotto aloituspaikoista % 19 % 20 % 20 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita % opiskelijamäärästä 6,3 % 6,0 % 7,7 % Laatu ja vaikuttavuus opetustunnit/vvt/opiskelija 1,15 1,16 1,15 kaikki tunnit/vvt/opiskelija 1,34 1,35 1,35 keskeyttäneet % opiskelijamäärästä 3,4 % 2,7 % 2,5 % Tuottavuus ja tehokkuus kolmessa vuodessa päättötodistuksen saaneet kaikista valmistuneista 90 % 90 % 90 % jatkokoulutukseen päässeet kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen % 72 % 72 % 72 % käyttömenot euroa/opiskelija 5 728 6 198 SOTUNGIN ETÄLUKIO Toiminnan volyymi tutkintotavoitteiset opiskelijat 128 130 153 aineopiskelijat 308 230 244 Laatu ja vaikuttavuus yo-tutkinnon suorittaneiden määrä 18 20 21 VANTAAN AIKUISLUKIO Toiminnan volyymi tutkintotavoitteiset opiskelijat 245 250 275 aineopiskelijat 271 300 253 Laatu ja vaikuttavuus yo-tutkinnon suorittaneiden määrä 82 70 82 LUKIOKOULUTUS YHTEENSÄ Henkilöstö henkilöstön määrä 266 268 238 henkilöstömenot/menot yhteensä 68,6 % 69,0 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 2,2 2,6 Toimitilat hm²/opiskelija (päivälukiot) 7,8 7,7 7,7 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) 27 511 27 636 27 653 toimitilojen määrä 6 6 5 toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 170,72 178,55 *Suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä yht./päivälukiot ei sisällä etä- ja aikuislukion opiskelijoita. 112

13 50 Varhaiskasvatus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 18 450 0 18 450 18 366 84 Menot -141 759-2 119-143 878-141 527-2 351 Toimintakate -123 309-2 119-125 428-123 160-2 268 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vuonna 2012 varhaiskasvatuspalveluja käytettiin lähes suunnitellusti. Päivähoidossa oli 168 lasta enemmän (kunnallinen päivähoito 109, ostopalvelupäivähoito 24, yksityisen hoidon tuki 35 lasta) ja kotihoidon tuella 180 lasta vähemmän verrattuna vuoden 2012 arvioituun lasten määrään. Siten päivähoitojärjestelmän palveluja käytti yhteensä 12 lasta ennakoitua vähemmän. Päiväkotien käyttöastetehokkuus ylitti tavoitteen yhdellä prosenttiyksiköllä ollen keskimäärin 90,5 prosenttia. Kasvun ja oppimisen tuen rakenteellisia tukitoimia tarvitsevien lasten osuus väheni 7,2 prosenttiin päivähoidossa olevista lapsista. Vähenemiseen vaikutti uudistettujen kasvun ja oppimisen tuen linjausten mukainen yleisen tuen käytön tehostaminen. Lasten ja henkilöstön välistä suhdelukua väljentävien resurssikerrointen käyttö alkoi pienentyä jo syyskaudella 2012, kun uusille lapsille ei määritelty enää kertoimia. Talous- ja velkaohjelman mukaisesti kertoimista luovuttiin vuoden 2013 alkuun mennessä. Päivähoitopaikkatakuun ehtojen muuttaminen 1.8.2012 alkaen lisäsi hoitopaikkatakuulla olevien lasten määrää ja vapautti siten päivähoitopaikkoja uusille hakijoille. Vuonna 2012 hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 231 lasta kuukaudessa, vuonna 2011 hoitopaikkatakuulla oli keskimäärin 171 lasta kuukaudessa. Talousarvion toteutuminen Varhaiskasvatukselle myönnettiin syksyllä 2,1 milj. euron lisätalousarvio. Perusteena oli henkilöstön palkkakustannusten kasvu. Lisäksi lomapalkkavelan laskentatavan muutos lisäsi lomapalkkajaksotuksen kustannuksia. Varhaiskasvatuksen toimintakulut alittuivat 2,35 milj. euroa. Toimintatuottojen toteuma jäi tavoitteesta 83 758 euroa. Merkittävin tekijä talousarvion toteutumiselle ennakoitua pienempänä oli se, että ateriapalvelujen ja puhtauspalvelujen kustannukset olivat 1,3 milj. euroa talousarviota pienemmät. Toisaalta etupainotteinen talous- ja velkaohjelman mukainen sitoutuminen käyttöastetavoitteen ja henkilöstöresurssin hallintaan toi säästöä henkilöstökuluihin kokonaisuutena. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit (suomen- ja ruotsinkieliset yhteensä) *) vantaalaiset päivähoitoikäiset (10kk-6 v) 31.12. 16 260 16 351 16 499 joista alle 3-vuotiaat 36,4 % 36,0 % 35,6 % ruotsinkielisten osuus päivähoitoikäisistä lapsista...... Osuus päivähoitoikäisistä päivähoidossa ja kotihoidon tuella 31.12.: päivähoito 68,9 % 68,0 % 68,8 % josta ruotsinkielinen päivähoito 3,3 % 3,0 % 3,3 % kotihoidon tuki 25,4 % 26,5 % 25,8 % osuus yhteensä (= palvelujen peittävyys) 94,3 % 94,5 % 94,6 % 113

TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi, varhaiskasvatuksen järjestämät palvelut * Lasten määrä eri hoitomuodoissa keskimäärin vuoden aikana: kunnallinen päiväkoti + esiopetus 9 218 9 386 9 515 kunnallinen perhepäivähoito + ryhmäpph 645 630 610 ostettu päivähoito 235 225 249 yksityisen hoidon tuki 645 633 668 kotihoidon tuki 4 385 4 500 4 320 Palveluja käyttäviä lapsia yhteensä 15 128 15 374 15 362 Erityistä tukea tarvitsevat lapset rakenteellisten tukitoimien piirissä (%-osuus kunnallisen päivähoidon lapsista) 8,0 % 7,7 % 7,2 % integroitujen erityisryhmien määrä 39 39 39 kerhojen määrä \ kerholasten määrä 48/553 50/610 48/590 Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä 41 % 40 % 42 % varhaiskasvatusmateriaalivaraus /lapsi 59 20 20 lapsia kunnan järj. päivähoidossa/konsultoiva erityislastentarhanopettaja 546 550 556 Tuottavuus ja tehokkuus * Käyttömenot /palveluja käyttävä lapsi 9 198 9 221 Kotihoidon tuella 10kk - alle 2 v. lapsista 71,1 % 73,3 % 75,5 % Kerhotoiminnassa 3-5-vuotiaista lapsista 7,3 % 7,1 % 6,4 % päiväkotien käyttöaste 89 % 89,5 % 90,5 % laskennallisia lapsia / päiväkodin hoito- ja kasvatusteht. työntekijä 31.12. 6,9 6,9 6,95 Henkilöstö 31.12. Henkilöstön määrä 2 221 2 246 2 228 henkilöstömenot/menot yhteensä.... Koulutuspäivät / hoito- ja kasvatusteht. työskentelevä työntekijä.. 3 Toimitilat Toimitilojen määrä (päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, avoin vktoiminta) 159 162 162 päiväkotien vuokrassa jyvitetty pa m²/ lapsi 9,9 9,6 9,6 Toimitilakustannukset / vuokrassa jyvitetty pinta-ala 214 210 153 13 55 Kirjasto- ja tietopalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 635 0 635 645 10 Menot -9 020-208 -9 227-9 642 414 Toimintakate -8 385-208 -8 592-8 997 404 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupungin talous- ja velkaohjelmaan liittyen myös kirjastoverkko otettiin vuonna 2012 erityisen tarkastelun kohteeksi. Vuoden 2013 talousarvioesitykseen sisältyi Mikkolan kirjaston lakkauttaminen. 114

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastojen yhteinen verkkopalvelu valmistui. Vantaalla tehtävä sisältötuotanto on vähentynyt ja helpottunut, vaikka asiakkaille tarjottava sisältö on lisääntynyt ja monipuolistunut. Vaikka e-kirjoja on kirjastosta saanut jo useita vuosia, voidaan vuotta 2012 pitää lisääntyneen tarjonnan suhteen merkittävänä. E-kirjat tulevat yleistyessään muuttamaan kirjastojen kustannusrakennetta merkittävästi. Aineistohankinnat kallistuvat ja muuttuvat sekä teknisesti että juridisesti haastaviksi. Perinteinen kirjastoissa tehtävä ihmistyö tulee merkittävästi vähentymään. Talousarvion toteutuminen Kirjaston talousarvio vuonna 2012 ylittyi 2,54 prosenttia kun on poistettu projektirahoituksen menot. Ilman poistoja ylitys on 4,5 prosenttia. Ylitys muodostui lähinnä henkilöstömenoista ja palveluiden ostoissa mm. puhelimien vaihto kännyköiksi ja maksujen siirto tulosalueelle (ei lisämäärärahavarausta). Toimintatuotot toteutuivat 101,6 prosenttisesti. Tulot muodostuvat suurimmalta osalta lainaajien sakko-, korvaus- ja perintätuloista. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarveindikaattorit Asukasluku 203 001 204 186 205 312 Alle 15-vuotiaat 38 968 36 867 39 965 Yli 65-vuotiaat 24 172 23 337 25 878 Toiminnan volyymi aukiolotunnit/vko 523 507 512 kävijät 1 762 205 1 710 324 1 790 294 internet-työasemien käyttäjät, lkm 238 150 316 000 266 423 lainojen määrä 2 990 726 2 941 202 2 903 687 lainaa/asukas 15 15 14 kirjastotietokannan käyttö (www) 1 326 921 1 206 000 1 310 275 Laatu ja vaikuttavuus tietopalvelutehtävät 90 940 60 000 73 424 kirjastohankinnat (niteet)/ 1000 asukas 42 46 44 tiedonhaun ja kirjastokäytön opetus; koululaisten ja opiskelijoiden kurssit 15 314 380 271 IC-tekniikan perusvalmiuksien ja verkkoasioinnin opastuskurssit aikuisille 285 650 474 Kirjavinkkaustilaisuudet lapsiryhmille 268 160 170 Yleisötilaisuudet kirjastot 301 320 278 Tuottavuus ja tehokkuus aineistomääräraha euroa/asukas 5,0 5,0 4,2 lainan hinta euroa 3,18 3 3,3 toimintamenot/ asukas 47 46 47 henkilöstömenot euroa/asukas 25,0 25,7 26,4 henkilöstömenot/kaikki menot 0,530 0,560 0,60 Henkilöstö Koulutuspäivä/ työntekijä 5 4 4,7 Henkilöstön määrä 146 146 136 Toimitilat Toimitilojen määrä / neliöt 10/16849 10/ 16632,6 10/16632,6 toimitilakustannukset/ jyvitetyt neliöt 194 181,21 154,4 115

13 60 Muu koulutus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -1 065 150-915 -915 0 Toimintakate -1 065 150-915 -915 0 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tulosalueelta on maksettu Metropolia -ammattikorkeakoulun toiminta-avustus ja Helsingin seudun kesäyliopisto- säätiön avustus. 13 90 Ruotsinkielinen tulosalue 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 830 0 830 882-52 Menot -11 453-115 -11 568-11 399-169 Toimintakate -10 623-115 -10 738-10 517-221 Toiminta ja toiminnalliset muutokset vuonna 2012 Ruotsinkielisen tulosalueen järjestämässä varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2012 aikana keskimäärin 382 lasta. Lapsia oli 33 enemmän kuin taloussuunnitelmassa arvioitiin. Päiväkotien käyttöaste jäi 81 prosenttiin, mikä oli tavoitetta 2 prosenttia alhaisempi. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä väheni vuoden aikana kolmesta yhteen. Päiväkodeissa käynnistyi vuoden 2012 aikana yksikkökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien päivittäminen ja niiden on tarkoitus valmistua syksyllä 2013. Henkilökunnan täydennyskolutukseen panostettiin ja varhaiskasvatuksen kasvattajille järjestettiin neljän päivän pituinen Lapsen silmin -koulutus. Koulutukseen osallistui 2/3 ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilökunnasta ja loput henkilökunnasta osallistuu koulutukseen kevään 2013 aikana. Esiopetusoppilaiden määrä kasvoi hieman edellisvuoteen verrattuna ja Dickursby skolaan jouduttiin lukuvuonna 2012 2013 lisäämään toinen esiopetusryhmä koska oppilaita oli yli 30. Vuonna 2012 ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä oli yhteensä 650 oppilasta. Oppilasmäärä pysyi melko sammalla tasolla kuin edellisvuonna. Dickursby skolan tontille rakennettavan koulun laajennus ja peruskorjaus aloitettiin syksyllä 2012, ja Dickursby skola muutti Orvokkitien koulun tiloihin. Projekti Skolspråk sai jatkoa vuonna 2012, ja toimintaa laajennettiin kaikkiin peruskouluihin ja päiväkoteihin. Lisärahoitusta projektiin saatiin mm. Kulturfondenilta. Peruskoulun päättävästä ikäluokasta 100 prosenttia oppilaista sai aloituspaikan joko lukiosta, ammatillisesta oppilaitoksesta tai lisäopetuksesta. Helsinge gymnasiumin opiskelijamäärä oli 146 vuonna 2012, mikä oli 17 opiskelijaa edellisvuotta enemmän. Helsinge gymnasiumin ja Espoon Mattlidens gymnasiumin yhteistyöprojekti Virtuaalinen opetus reaaliajassa jatkui edelleen, samoin kuin yhteistyö Kyrkslätt gymnasiumin kanssa. Helsinge gymnasium syvensi yhteistyötään Kiinan Jinanissa sijaitsevan ystävyyskoulun kanssa, ja lukion opetustarjontaan lisättiin kiinan kielen ja kulttuurin kurssi. 116

Ruotsinkielisellä tulosalueella jatkettiin toimialan ympäristöohjelman toteuttamista mm. osallistumalla Vihreä Lippu -toimintaan. Henkilöstöstä varsin moni osallistui ekotukihenkilökoulutukseen ja vuoden 2012 lopussa jo lähes kaikissa yksiköissä oli ekotukihenkilö. Talousarvion toteutuminen Tulosalue pysyi talousarviossaan vuonna 2012. Tulosalue jäi toimintakulujen osalta 169 356 alle budjetoidun, toteutuneet toimintatuotot olivat 52 092 budjetoitua suuremmat, mistä johtuen toimintakate oli 221 448 euroa ylijäämäinen. Osa budjetoitujen toimintakulujen alittumisesta johtuu siitä, ettei pätevää henkilöstöä ole ollut saatavilla. Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue / Nettoyksiköt Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen toteuttamisen keskiössä on kuluvan vuoden aikana ollut koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen. Esitys pääkaupunkiseudun koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointimalliksi valmistui kesällä ja toimintamalli hyväksyttiin sivistystoimen johdon yhteistyöryhmässä. PKS-ennakointimallin toimintasuunnitelman mukaista ennakointityötä ryhdytään toteuttamaan vuoden 2013 alusta lähtien. Ennakointikamari-projektissa tuotetaan laadullista ennakointitietoa seututasoisesti ja toimialakohtaisesti. Ennakointikamarissa järjestettiin viisi tilaisuutta. Ennakointikamari jatkuu vuosina 2013 2014 ammatillisen koulutuksen järjestäjien, Helsingin seudun kauppakamarin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. PALKEET - Palveleva pääkaupunkiseutu -hanke eteni hankesuunnitelman mukaisesti. Hanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa kehitettiin pääkaupunkiseudun ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden verkostoyhteistyötä ja koulutustarjontaa. Hankeyhteistyö jatkuu PALMA - ennakoiva asiakaspalvelumalli hankkeen puitteissa. Aikuiskoulutuksen arviointiin vertailutietoa tuottava MANTA-laskentatyö toteutettiin jo neljättä kertaa. Urabaari-verkostossa kehitetään ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluja. Urabaariverkoston tarkoitus on vahvistaa kunkin verkostossa mukana olevan ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjän (13 kpl) jo olemassa olevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelurakenteita sekä koulutuspalveluita ja profiilia. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Ruotsinkielinen varhaiskasvatus lapsia päivähoitopalvelujen piirissä 365 349 382 kunnallinen päivähoito 274 257 286 josta esiopetusta täydentävä päivähoito 55 49 42 ostopalvelut 83 82 85 päivähoitopalvelujen osto muilta kunnilta 8 10 11 Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä 28 % 31,5 % 32 % Tuottavuus ja tehokkuus päiväkotien käyttöaste 83,6 % 83 % 81 % Ruotsinkielinen perusopetu Tarveindikaattorit esiopetusikäiset 75 83 perusopetusikäiset (7-15 -vuotiaat) 700 650 iltapäivätoiminta: osuus 1-2 -luokkalaisten määrästä 120 120 117

TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi oppilaita ruotsinkielisissä peruskouluissa 732 746 735 oppilaita muista kunnista ruotsinkielisissä peruskouluissa 56 70 erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 1,4 % 3,5 % 3,5 % erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita toisessa kunnassa 9 10 10 yleisopetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,68 1,65 1,65 tukiopetustunteja/oppilas 0,9 0,9 0,9 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja 156 190 176 oppilaita/psykologi 732 746 733 Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään 0 0 0 ryhmäkoko: 1-2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 0 % 0 % 0 % ryhmäkoko: 3-6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 5 % 5 % 5 % jatkokoulutuksessa lukioon tai ammatilliseen päässeiden määrä peruskoulun päättäneistä % 97 % 98 % 98 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/oppilas 8091 8167 Toimitilat hm²/oppilas 11,7 11,5 13,0 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) 9 577 9 577 9 553 toimitilojen määrä 5 5 5 toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 172,58 174,20 Ruotsinkielinen lukiokoulutus Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät 95 80 80 Toiminnan volyymi opiskelijamäärä 137 142 147 oppilaita muista kunnista ruotsinkielisessä lukiossa 67 60 78 eri kieli- ja kulttuuriryhmien edustajia % opiskelijamäärästä 2,9 % 1,0 % 1,0 % lukiopaikkoja varataan peruskoulun päättäville oppilaille 54 54 54 aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 56,8 % 67,5 % 67,5 % Laatu ja vaikuttavuus opetustunnit/vvt/opiskelija 1,6 1,7 1,7 kaikki tunnit/vvt/opiskelija 1,9 1,9 1,9 keskeyttäneet % opiskelijamäärästä 4,2 % 7,5 % 7,5 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/opiskelija 7 639 6 817 jatkokoulutukseen päässeet kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen % 90 % 70 % 70 % Toimitilat hm²/opiskelija 6,5 6,1 8,3 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) 1 219 1 219 1 219 toimitilojen määrä 1 1 1 toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 162,35 169,29 Ruotsinkielisten palveluiden tulosalue yhteensä Henkilöstö henkilöstön määrä 166 162 163 henkilöstömenot/menot yhteensä 54,7 % 54,5 % 118

13 70 Ammatillinen koulutus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 2 070 7 2 077 2 065 12 Menot -32 651-366 -33 017-32 713-304 Toimintakate -30 581-359 -30 940-30 648-292 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan kaupunki sai lisää opiskelijapaikkoja ammatilliseen peruskoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on Vantaan kaupungin hakemuksesta lisännyt ammatillisen peruskoulutuksen vuotuista kokonaisopiskelijamäärää yhteensä 70 opiskelijalla. Muutos tapahtuu kahdessa vaiheessa. Syksyllä 2012 lisäystä tuli 40 ja vuoden 2013 alusta 30 opiskelijapaikkaa, jolloin vuonna 2012 Vantaan ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on enintään 2 750 opiskelijaa ja vuonna 2013 enintään 2 780 opiskelijaa. Nuorisokoulutuksen linjalla kokonaisopiskelijamäärä oli 2 686. Opiskelijamäärä alitti talousarvion mukaisen opiskelijamäärän 24 opiskelijalla (0,9 %). Integroituja erityisopiskelijoita oli 12,1 prosenttia opiskelijoista. Keskeyttämisprosentti vuonna 2012 oli 14,4. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien ammattiin suuntaavassa koulutuksessa aloitti yhteensä 134 opiskelijaa. Varian aikuiskoulutuksen linjalla oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä peruskoulutuksessa opiskeli 252 opiskelijaa ja lisäkoulutuksessa 618 opiskelijaa, lisäksi järjestettiin muuta ammatillista aikuiskoulutusta 291 opiskelijalle. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä alitti talousarvion opiskelijamäärän 49 opiskelijalla. Toiminnassa otettiin huomioon, että vuonna 2013 OKM leikkaa lisäkoulutuksen opiskelijapaikkoja. Lisäopetuksen ja tukipalveluiden linjalla lisäopetuksessa aloitti syksyllä 82 opiskelijaa viidessä opetusryhmässä. Lisäopetukseen lisättiin yksi opetusryhmä, jotta kaikki lisäopetukseen hakeneet ja pääsykriteerit täyttäneet opiskelijat pääsivät koulutukseen. Uutena toimintana perustettiin lukio-opintoihin valmistava kymppiluokka (LUVA) niille nuorille, jotka tarvitsevat suomen kielen vahvistamista lukio-opinnoissa pärjätäkseen. Talousarvion toteutuminen Puolet tuloksellisuusrahasta lisättiin Varian talousarvioon, jolloin muutetun talousarvion toimintakatteeksi muodostui 30 939 942 euroa. Toimintakatteesta toteutui 99 prosenttia. Säästöä syntyi palveluiden ostoissa sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoissa, koska opiskelijamäärä ei toteutunut ennakoidun mukaisesti. Sisäiset vuokrat ylittyivät 175 000 euroa, mikä pienensi varsinaisesta Varian toiminnasta syntynyttä säästöä. 119

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 NUORISOKOULUTUKSEN LINJA Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät 2 272 2 192 2 113 eri kieli- ja kulttuuritaustaisia peruskoulun päättävistä 271 277 Toiminnan volyymi opiskelijamäärä 2 640 2 710 2 684 yhteishaussa olevat aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 39,8 % 41,6 % 43,1 % aloituspaikkoja yhteensä 1 191 1 198 1 198 aloituspaikkoja yhteishaussa 905 911 911 aloituspaikkoja, näyttötutkintoon valmistava koulutus 82 105 105 aloituspaikkoja, nivelvaiheen koulutus 168 182 182 erityisoppilaiden määrä 350 325,2 326 Laatu ja vaikuttavuus keskeyttämis% oppilasmäärästä 10 % 10 % 14 % Tuottavuus ja tehokkuus tutkinnon suorittaneet 560 650 672 AIKUISKOULUTUKSEN LINJA Toiminnan volyymi Opiskelijamäärä oppisopimusk. 930 930 870 Opiskelijamäärä muu koulutus 350 300 291 Laatu ja vaikuttavuus keskeyttäneet oppisop. 80 80 102 Tuottavuus ja tehokkuus koulutuksen suorittaneet oppisop. 410 350 282 LISÄOPETUKSEN JA TUKIPALVELUIDEN LINJA Toiminnan volyymi opiskelijamäärä lisäopetus (perusopetusta) 72 72 82 Laatu ja vaikuttavuus jatko-opintoihin sijoittuneet lisäopetus 85 % 94 % AMMATILLINEN KOULUTUS YHTEENSÄ Tuottavuus ja tehokkuus Opiskelijoita yhteensä 3 992 4 012 3 927 käyttömenot euroa/opiskelija 7 759 8 138 7 804 Henkilöstö henkilöstön määrä 322 325 318 henkilöstömenot/menot yhteensä 53 % Toimitilat *hm²/opiskelija 16,3 16,2 16,3 toimitilojen pinta-ala 49 898 49 898 49 949 toimitilojen määrä 6 6 6 toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 144,19 148,67 141,33 *Toimitilatunnusluvut eivät sisällä oppisopimusopiskelijoita, koska he eivät opiskele Varian tiloissa. 120

13 80 Aikuisopisto 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 1 923 0 1 923 3 419-1 496 Menot -3 857 0-3 857-5 342 1 484 Toimintakate -1 934 0-1 934-1 923-11 Toiminta ja toiminnalliset muutokset vuonna 2012 Koko opistossa opetettu tuntimäärä kasvoi yli 5000 tuntia, ja opiskelijamäärä lisääntyi noin 3700 henkilöllä. Opiston toimintaan vaikutti ryhmäliikunnan siirtyminen liikuntapalvelujen hoidettavaksi syksystä 2012 alkaen. Taito- ja taideaineiden tiimin toiminnan tavoitteena oli kaikissa aineryhmissä lisätä opetustoimintaa hallitusti korvaamaan ryhmäliikuntaa. Tavoitteessa onnistuttiin. Tiimikohtainen opetustuntimäärä, 20 028 tuntia, oli noin 1 500 tuntia suurempi vuoteen 2011 verrattuna. Yhteistyö Helsingfors arbiksen kanssa pääsi tehdyn yhteistyösopimuksen pohjalta käyntiin kunnolla syksystä 2012. Kielten opiskelijamäärä on kasvanut edellisestä vuodesta reilulla tuhannella. Kasvu selittyy suurelta osin suomen kielen opetuksen lisääntymisellä, mutta myös esimerkiksi venäjän opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi. Myös yhteiskunnallisten aineitten opetuksessa oli huomattavaa kasvua. Maahanmuuttajien työvoimapoliittisen suomen kielen ja työelämätiedon koulutuksen määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli 40 000 opiskelijatyöpäivään. Vuonna 2011 opiskelijatyöpäiviä kertyi 37 017. Maahanmuuttajien starttikurssien osallistujien määrä jatkoi kasvuaan. Starttikurssit on suunnattu etupäässä kotona lastaan hoitaville vanhemmille, senioreille ja aviopuolisoina hiljattain maahan muuttaneille. Osallisena Suomessa -pilottihanke Mahis jatkoi edellisenä vuonna alkanutta kehittämistyötä, jonka tuloksena toivotaan olevan valtakunnallinen, oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajanuorten, koulutuksen järjestämis- ja rahoitusmalli. Pääkaupunkiseudun aiesopimuksen tuottaman rahoituksen avulla jatkettiin suomen kielen opetusta ammattiopisto Varian lähihoitajakoulutuksessa oleville opiskelijoille. Oppivelvollisuusiän ylittäneitä maahanmuuttajanuoria oli perusopetukseen valmistavassa opetuksessa ja perusopetuksessa syksyn laskentapäivänä yhteensä 73. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisrahaa aikuisopistolle 25 000 euroa. Rahoituksella jatkettiin edellisen vuoden rahoituksella toteutetun asiakaskyselyn analysointia opetuksen suunnittelun tukemiseksi sekä laatukäsikirjan päivitystyötä. Lukuvuodelle 2012 2013 Aikuisopistolle myönnettiin 54 000 euroa opintoseteliavustusta. Opintoseteliavustuksen lisäksi opetusministeriö myönsi 1 260 valtionosuustuntia, joiden toteuttamista päätöksen mukaisesti rahoitetaan opintoseteliavustuksen turvin. Valtionosuustunnit on myönnetty maahanmuuttajien koulutukseen ja muut kohderyhmät opintoseteliavustukselle ovat työttömät ja eläkeläiset. Aikuisopisto on osallistunut pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen (Helsingin työväenopisto, Helsingfors Arbis, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto) yhteisen opistojärjestelmän (Kursor) kehittämistyöhön ja tuotantokäyttöön saattamiseen. Tarkoituksena on saada vuoden 2013 maaliskuuhun mennessä korvattua nykyinen tietojärjestelmä (KUHA), jonka elinkaari on loppuvaiheessaan. Talousarvion toteutuminen Aikuisopiston nettotavoitetta tiukennettiin vuodelle 2012 vuoteen 2011 verrattuna 271 693 euroa. Tästä huolimatta talousarvio toteutui 100 prosenttisesti, toimintakatetavoite alittui 11 424 euroa. 121

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi kotouttamiskoulutuksen opiskelijamäärä 400/20 kurssia 569 650 770 Työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijamäärä, joka perustuu TE-keskuksen rahoitukseen; 16 000 opiskelijatyöpäivää vuodessa, koko Vantaalla 45 000 407 350 390 Perusopetukseen osallistuneiden maahanmuuttajanuorten opiskelijamäärä /perus- ja valmistavaan opetukseen on annettu 75:n opiskelijan kattava määräraha v. 2006 53 80 78 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijamäärä / perus- ja valmistavaan opetukseen on annettu 75:n opiskelijan kattava määräraha v. 2006 10 30 18 opiston opiskelijamäärä, kursseille osallistuneet 30 567 26 700 34 622 opiston opetustuntien kokonaislukumäärä 46 221 40 000 52 063 opiston kurssien lukumäärä 1 884 1 600 2 102 Tuottavuus ja tehokkuus oman maksutulon osuus budjetista % 55 % 46 % 62 % maahanmuuttajakoulutuksen projektien opiskelijamäärä / ESR-rahoituksessa sovittu opiskelijamäärä on 30/vuosi. 5 20 16 Henkilöstö henkilöstön määrä 319 264 413 122

14 Maankäyttö yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Juha-Veikko Nikulainen Toimielin: Kaupunkisuunnittelulautakunta Puheenjohtaja: Timo Karén 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 33 178 0 33 178 33 589-411 Menot -48 014-4 -48 017-46 687-1 330 Toimintakate -14 836-4 -14 839-13 098-1 741 Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan toimintaan kokonaisuutena katsottuna vaikutti merkittävästi se, että tilakeskuksen toimiala fuusioitui toimialaan 1.5.2012 alkaen. Uusi organisaatio muodostettiin loppuvuoden aikana ja sen pohjalta luotiin myös vuoden 2013 alussa alkaneen valtuustokauden uudistettu luottamushenkilöorganisaatio. Toimialan toiminta eteni suunnitellusti. Erityisesti panostettiin TVO- ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Haasteelliseksi taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen teki se, että samalla kun tehtävät määrällisesti kasvoivat, vähenivät sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit. Toimialan palvelutaso onnistuttiin kuitenkin säilyttämään kohtuullisena, huolimatta ylimääräiseksi haasteeksi muodostuneesta runsaslumisesta talvesta. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Toimialaa koski suoraan tai välillisesti 16 sitovaa kaupunkitasoista tavoitetta, jotka toteutuivat yhtä lukuun ottamatta täysin. Keskeisiä tuottavuushankkeita toimialalla olivat TVO, sähköisen asioinnin lisääminen ja asiakaspalvelun parantaminen, sekä erilaiset energiansäästöön tähtäävät toimenpiteet. Toimialan organisaatiorakennetta hiottiin mm. mm. integroimalla nk. Marja- Vantaa projektin toiminnot linjaorganisaatioon, ensisijaisesti kaupunkisuunnittelun tulosalueelle. Talousarvion toteutuminen Kaupunkisuunnittelulautakunnan alaisen varsinaisen toiminnan (ilman Kehä III:n ja HSY:lle myytyjen palvelujen tuloja ja menoja) toimintatuotot ylittivät budjetoidun noin 5 milj. euroa ja toimintamenot noin 2,1 milj. euroa. Ympäristölautakunnan alaisen toiminnan toimintatuotot ylittivät budjetoidun noin 0,45 milj. euroa ja toimintamenot 0,17 milj. euroa. Yhteensä kokonaistulos on noin 3,1 milj. euroa budjetoitua positiivisempi. 14 10 Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -113 0-113 -94-19 Toimintakate -113 0-113 -94-19 Talousarvio toteutui suunnitellusti. 123

14 20 Toimialahallinto 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 1 237 0 1 237 1 670-433 Menot -2 489 0-2 489-2 318-171 Toimintakate -1 252 0-1 252-648 -604 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tulosalueen toiminta on toteutunut suunnitellusti. Pysäköinninvalvontaan on kohdistunut lainsäädäntömuutoksia ja kysynnän kasvaessa henkilöstömäärää on lisätty tähän toimintaan. Muutoin henkilöstömäärä on vähentynyt. Tulosalue on erityisesti keskittynyt talouden ja henkilöstöhallinnon tukipalvelujen tuottamiseen työnjohdolle TVO:n haasteellisten tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Talousarvion toteutuminen Toimintatulot toteutuivat 135 prosenttisesti ja toimintamenot 93 prosenttisesti. Merkittävin ja vaikuttavin tulokertymä koostuu pysäköinninvalvonnan tuloista. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö*/toimialan henkilöstö 2,5 2,6 2,5 Pysäköintivirhemaksut/kpl 35 500 38 500 35 200 * = ei sisällä pysäköinninvalvontaa, maaseutuhallintoa ja edunvalvontaa 14 30 Yrityspalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 30 996 0 30 996 30 887 109 Menot -2 282-4 -2 286-2 129-156 Toimintakate 28 714-4 28 710 28 757-47 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tulosalueen toiminta toteutui suunnitellusti. Vuonna 2012 uusia asuntoja valmistui 1 360 eli 2 000 asunnon tavoitteesta jäätiin roimasti. Vuonna 2011 sen sijaan tavoite ylitettiin. Vuosittaiset vaihtelut valmistuvien asuntojen määrissä ovat suuret, mutta keskimäärit Vantaalla on valmistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 1 600 asuntoa vuodessa. Valmistuneista asunnoista oli vuokra-asuntoja 363, joista valtion pitkällä korkotuella rahoitettuja 195. Tavoitteena on 400 pitkän korkotuen vuokra-asuntoa vuodessa. Vuokra-asuntojen tuottajat eivät nykyisillä rahoitusmalleilla ole kiinnostuneita rakennuttamaan vuokra-asuntoja valtion tuella. 124

Valmistuneista asunnoista kerrostaloasuntojen osuus oli 62,4 prosenttia ja pientaloasuntojen (omakotitalot, rivitalot) osuus oli 37,6 prosenttia. Talousarvion toteutuminen Maanmyyntitavoite onnistuttiin saavuttamaan taantumasta huolimatta. Toimintatulot toteutuivat 101 prosenttisesti ja toimintamenot 93 prosenttisesti. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Viranhaltijan päätökset koskien maanhankintaa, -luovutuksia, vuokrauksia sekä maanomistajan lupia (Mukana ei ole pientalotontien luovutusta koskevia päätöksiä) Päätöksiä/kpl 254 260 199 Luovutetut tontit (Lukuunottamatta pientalotontteja) Luovutetut tontit (kpl) 46 35 41 Luovutettujen tonttien rak.oik.(k-m 2 ) 74 819 100 000 96 726 Luovutetut pientalotontit Luovutetut tontit (kpl) 27 50 49 Maanmyynti- ja vuokratulot Tulot (myyntivoitto) (t ) 24 275 25 180? Valmistuneet asunnot Valmistuneet asunnot (kpl) 2 107 2 000 1 355 Valmistuneet vuokra-asunnot (valtion tukema tuotanto) Vuokra-asunnot (kpl) 784 400 195 14 40 Kaupunkisuunnittelu 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 245 0 245 200 45 Menot -3 130 0-3 130-3 031-99 Toimintakate -2 885 0-2 885-2 831-54 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talouden taantuma ei merkittävästi vaikuttanut kaupunkisuunnittelun työkantaan. Suunnittelulla varaudutaan nopeaan reagointikykyyn nousukauden alkaessa. Tulosalue käytti myös resursseja välttämättömiin asiantuntijapalveluihin sekä tilapäisen henkilökunnan palkkaamiseen. Mm. diplomityön tekijöitä ja suunnittelijaharjoittelijoita työllistämällä edistetään myöhemmin asiantuntijoiden rekrytointia. Vuorovaikutus ja päätöksenteko edellyttivät resurssien kohdentamista aikaisempaa enemmän myös viestintään. Yleiskaavoituksessa tarkistettu Östersundomin kaavaluonnos hyväksyttiin keväällä 2012. Yhteinen yleiskaava etenee ehdotusvaiheeseen vuoden 2013 alkupuolella. Yleiskaavoitus on osallistunut Helsingin seudun MALyhteistyöhön, jossa valmistellaan seudun maankäyttösuunnitelmaa ja liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ). Vuoden aikana hyväksyttiin 28 asemakaavaa tai asemakaavamuutosta. Vuoden lopussa oli valmisteltavana 179 asemakaavan muutosaloitetta. Uutta asuntojen rakennusoikeutta niissä on noin 261 860 k-m² ja muuta rakennusoikeutta noin 637 251 k-m². Asemakaavan muutosaloitteita vuoden lopussa oli valmisteltavana kaikkiaan 179. Uusista vireille tulleista kaavoista on vuoden aikana laadittu 38 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. 125

Talousarvion toteutuminen Kaupunkisuunnittelun toimintatulot toteutuivat 82 prosenttisesti ja toimintamenot 97 prosenttisesti. Kaupunkisuunnittelun tulot ovat vähentyneet, koska maksullisia kaavoitustilannetodistuksia ei enää tarvita rakennuslupiin kaupungin yhteiskäytössä olevien sähköisten rekisterien ja arkistojen takia. Myös suunnitteluasiakirjat, kuten asemakaavat ja niiden selostukset sekä erilaiset raportit ovat ilmaiseksi kaupunkilaisten käytössä internetissä. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Hyväksytyt asemakaavat kpl 46 35 28 Uusi asuntokerrosala k-m² 130 734 200 000 213 873 Uusi toimitilakerrosala k-m² 292 991 200 000 343 745 Asemakaavan muutosaloitteet yht. 157 145 179 Vuoden ak-muutoshakemukset 35 45 28 Poikkeamispäätökset 59 120 68 14 50 Kuntatekniikan keskus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 25 213 25 213 19 496 5 717 Valmistus omaan käyttöön 106 300 106 300 89 057 17 243 Menot -152 746-150 -152 896-128 373-24 523 Menot ilman VOK -46 446-150 -46 596-39 315-7 281 Toimintakate -21 233-150 -21 383-19 819-1 564 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kuntatekniikan keskuksen toiminta säilyi suurin piirtein ennallaan. Vantaan kaupunki siirtyi 1.12.2012 käyttämään uutta ETRS-GK25-tasokoordinaatistoa ja N2000-korkeusjärjestelmää yhdessä Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kanssa. Maanomistajien hakemien rakennusvalvontamittaus- ja kiinteistönmuodostustoimenpiteiden määrät olivat edelleen hyvin alhaisella tasolla. Tontin lohkomisia haettiin jopa vähemmän kuin lamavuosina 1991-1996, ja tonttijaoissa suunniteltujen uusien tonttien määrä väheni myös. Kolmas peräkkäinen poikkeuksellinen talvi hidasti käynnissä olleiden kunnallisteknisten kohteiden toteutusta ja siirsi uusien aloittamista. Talousarvion toteutuminen Kuntatekniikan keskuksen nettotulostavoite ylittyi. Varsinaisen toiminnan (ilman Kehä III ja palvelut HSY:lle) tulot ylittivät talousarvion noin 3,7 milj. eurolla pääasiassa maanläjitys- ja sopimustulojen sekä lumen vastaanottomaksujen ansiosta. Varsinaisen toiminnan (ilman Kehä III ja palvelut HSY:lle) kulut puolestaan ylittyivät noin 2,1 milj. eurolla lähinnä kadunpidon tehtävien ja maanläjitysalueiden rakentamisen takia. Katujen kunnossapidon kannalta vuoden 2012 alku ja loppu olivat todella hankalat runsaan lumen ja pakkasjaksojen takia. Maanläjityslippujen hintoihin on sisältynyt osuus tulevien vuosien maisemointitarpeisiin. Vuoden 2012 tuloksesta siirretään 1,3 milj. euroa Pitkäsuon ja Kulomäen täyttömäkien viimeistelyyn tilille ympäristövastuut (212100), minkä jälkeen viimeistelytöihin on varattu yhteensä 3,9 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön kuvaa julkisia käyttöomaisuusinvestointeja, jotka viime vuonna käynnistyvät heikosti mm. alkutalven sääolosuhteiden takia. Tavoitteesta toteutui noin 84 prosenttia. 126

Tunnusluvut KUNTATEKNIIKAN KESKUS TP 2011 TA 2012 TP 2012 Taloudellisuus Liikenneväylien ylläpito /m² 1,7 1,58 1,56 Rakennettu katuvihreä ylläpito /ha 2 190 2 297 2 155 Rakennettu puisto (A) ylläpito /ha 5 960 5 925 6 112 Rakennetut viheralueet yhteensä /ha 4 055 4 103 4 183 Toiminnan laajuus Liikenneverkon laajuus ha 766 774 782 Rakennettu katuvihreä ha 404 414 424 Rakennettu puisto (A) ha 393 411 411 Rakennetut viheralueet yhteensä ha 797 825 835 Maanläjitysalueille tuodut massat milj. m 3 /a 0,8 0,7 0,5 MITTAUSOSASTO Kestoaikatavoitteet (pv) tonttijaon laadinta 51 55 55 tontin lohkominen 86 65 65 Suoritetavoitteet (kpl) tontteja lohkottu 301 300 350 tonttijaoissa uusia kaavatontteja 423 450 500 yleisiä alueita lohkottu 89 60 100 merkitty rakennuksen paikkoja 515 500 600 johtojen sijaintiselvityksiä 2 590 2 200 2 200 nettikartan käyttö (kpl / kk) 18 200 22 000 23 000 Voimavarat ja tuottavuus toimintatuotot (M ) 1,76 1,80 toimintakate (M ) -2,24-2,28 henkilötyövuodet 82 82 suoritteita (kpl)/henkilötyövuosi 23,1 23,6 14 51 Joukkoliikenne 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 700 0 700 833-133 Menot -40 000 0-40 000-39 113-887 Toimintakate -39 300 0-39 300-38 280-1 020 Talousarvion toteutuminen Joukkoliikenteen menot ja tulot toteutuivat HSL:n laskutuksen ja lähes talousarvion mukaisesti. 127

14 52 Varikko 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 5 477 0 5 477 5 890-413 Menot -4 752-3 -4 756-5 140 384 Toimintakate 725-3 721 750-29 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vuosi 2012 oli ensimmäinen, jolloin varikon ns. akuuttikorjaamo-malli toimi koko laajuudessaan. Talousarvion toteutuminen Varikon toteutuneet toimintatuotot ja -kulut olivat hiukan käyttösuunnitelmaa suuremmat. Runsasluminen alku- ja loppuvuosi lisäsivät kaluston käyttöastetta, mikä puolestaan lisäsi polttoainekulutusta sekä kaluston ylläpitokustannuksia. Varikon sitova nettotavoite saavutettiin. Romuajoneuvojen siirtokeskukseen siirrettyjen ajoneuvojen määrä oli 818 kappaletta eli 378 ajoneuvoa enemmän kuin vuonna 2011, mikä johtuu pääosin pysäköintivirhemaksulain muutoksesta. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan laajuus Ajoneuvojen määrä kpl 430 405 434 Polttoaineen kulutus l / v 743 265 760 000 795 000 Korjaamon työmääräimiä kpl / v 2 830 2 600 2 740 14 7 Ympäristö yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Juha-Veikko Nikulainen Toimielin: Ympäristölautakunta Puheenjohtaja: Vesa Nevander 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 383 0 383 353 30 Menot -3 590-13 -3 603-3 330-273 Toimintakate -3 207-13 -3 220-2 977-243 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Maankäytön ja ympäristön toimialaan kuuluvat ympäristökeskus ja rakennusvalvonta (nettoyksikkö) valmistelevat ja panevat täytäntöön ympäristölautakunnalle ja rakennuslupajaostolle kuuluvat asiat sekä ohjaavat ja avustavat kaupungin muita toimielimiä toimialaansa kuuluvissa tehtävissä. Ympäristökeskuksen ja rakennusvalvonnan toiminta eteni suunnitellusti. Rakennusvalvonnan pinta-alalla mitattu rakentamisen kerrosalan volyymi oli 20 prosenttia alle vuosikymmenen pitkäaikaisesta keskiarvosta. Haetun asuntorakentamisen kerrosalavolyymi oli edellisvuoden tasolla ja asuntojen lukumäärä ylitti jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon. 128

Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Ympäristölautakunnan alaisessa toiminnassa ei ollut kaupunkitasoisia sitovia tavoitteita. Muutoin edistettiin toimialatasoisten tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutumista. Talousarvion toteutuminen Ympäristölautakunnan alaisessa toiminnassa talousarvio toteutui ja kokonaistulos oli noin 240 000 euroa budjetoitua positiivisempi. 14 74 Ympäristölautakunta 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -45 0-45 -60 15 Toimintakate -45 0-45 -60 15 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Valtuustokauden viimeisenä vuonna ympäristölautakunta kokoontui normaalit 11 kertaa. Vuoden aikana lautakunta käsitteli mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvan valituksesta tehdyn vastineen, päätti esittää Vantaan kaupunginvaltuustolle ehdotuksen uudeksi ympäristöpolitiikaksi, hyväksyi uuden löytöeläinsopimuksen sekä päätti tehdä suoranhankintapäätöksen suureläinpäivystyksestä. Lisäksi ympäristölautakunta päätti olla myöntämättä maa-aines- ja ympäristöluvat Luoteis-Vantaalla. 14 75 Rakennusvalvonta 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 2 680 0 2 680 3 125-445 Menot -2 538-12 -2 550-2 760 210 Toimintakate 142-12 130 364-234 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Rakennusvalvonnan pinta-alalla mitattu rakentamisen kerrosalan volyymi oli 20 prosenttia alle vuosikymmenen pitkäaikaisesta keskiarvosta. Haetun asuntorakentamisen kerrosalavolyymi oli edellisvuoden tasolla ja asuntojen lukumäärä ylitti jonkin verran pitkäaikaisen keskiarvon. Valmistuneiden asuntojen määrä oli yli 1 355, joka on vuosikymmen alin ja alittaa pääkaupunkiseudun MAL sopimustavoitteen650 asunnolla. Alkuvuoden lupamäärät olivat vuosikymmenen alimpia mutta syksyn hakemusmäärä oli vuosikymmenen suurimpia. Pientalorakentamisen määrä oli neljänneksen pitkäaikaista keskiarvoa vähäisempi. Hakemusten kokonaismäärä on laskenut johtuen keväällä 2011 voimaan tulleesta uudesta rakennusjärjestyksestä jossa mm. toimenpideilmoituksista luovuttiin kokonaan. Arkiston uudistustyö on edennyt tuotantovaiheeseen suunnitellusti. Vuoden 2009 alusta on rakennuslupajaoston päätöksiin liitetty ehto sähköisten ns. loppukuvien toimittamisesta. Sähköisiä dokumentteja on toimitettu runsaasti rakennusvalvontaan. Yhdessä Helsingin kanssa on laadittu yhtenäisiä ohjeita rakentajille. 129

Talousarviossa oli tavoitteeksi asetettu, että kaikki rakennusvalvontaan jätettävät toimenpide ilmoitukset ja erilaiset lupa-hakemukset käsitellään viipymättä siten, että toimenpidelupahakemusten ja ilmoitusten keskimääräinen käsittelyaika on neljä viikkoa ja että rakennuslupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 6 viikkoa. Läpi koko vuoden saatiin keskimääräinen rakennuslupahakemusten käsittelyaika pidettyä varsin kohtuullisena. Rakennuslupajaoksen ja viranhaltijoiden myöntämien uudisrakentamisen varsinaisten rakennuslupien keskiarvo oli 39,5 vrk, 6 viikkoa. Rakennuslupien käsittelyajat ovat hieman lyhentyneet edellisvuodesta. Talousarvion toteutuminen Rakennusvalvonnan menot olivat 2012 yhteensä noin 2,7 milj. euroa. Menot ovat TVO:n tavoitteiden mukaisesti supistuneet 250 000 euroa. Toimintatuottoja kertyi vuonna 2012 yhteensä noin 3,1 milj. euroa. Rakennusvalvonnan kokonaistulos ylittää budjetoidun noin 230 000 eurolla. Tunnusluvut Aloitetut luvat 2010-2012 2010 2011 2012 10:n vuoden keskiarvo 2012 %:a keskiarvosta V. 2012 ero prosentteina keskiarvoon Erilaisia hakemuksia 539 465 427 477 90-10 Rakennuslupia 491 436 407 445 92-8 - rakennuslupajaosto 72 55 47 58 81-19 - viranhaltijat 419 381 360 387 93-7 Toimenpidelupia 48 29 20 32 62-38 Rakennusten tilav. m³ 1 969 697 1 858 805 1 892 763 1 907 088 99-1 Rakennusten kerrosala m² 356 312 313 382 258 640 309 445 84-16 - asuinrakennukset 174 586 141 893 145 775 154 085 95-5 - liikerakennukset 57 868 10 822 6 869 25 186 27-73 - toimistorakennukset 12 669 31 315 31 565 25 183 125 25 - liikenteen rakennukset 5 134 27 150 17 407 16 564 105 5 - teollisuusrakennukset 32 745 10 234 14 901 19 293 77-23 - varastorakennukset 41 355 77 623 1 486 40 155 4-96 - muut rakennukset 31 955 14 345 40 637 28 979 140 40 Rakennusten kok.ala m² 406 591 394 412 335 413 378 805 89-11 As.rak. asuntojen lkm 1 815 1 418 1 498 1 577 95-5 Pientaloasuntojen lkm 485 384 266 378 70-30 130

Myönnetyt luvat 2010-2012 2010 2011 2012 10:n vuoden keskiarvo 2012 %:a keskiarvosta V. 2012 ero prosentteina keskiarvoon Erilaisia hakemuksia 1 630 1 510 1 330 1 490 89-11 Rakennuslupia 478 507 465 483 96-4 - rakennuslupajaosto 73 59 48 60 80-20 - viranhaltijat 405 448 417 423 99-1 Toimenpidelupia 834 998 865 899 96-4 Ilmoituksia 318 5 0 108 0-100 Rakennusten tilav. m³ 1 558 532 1 901 750 1 877 803 1 779 362 106 6 Rakennusten kerrosala m² 283 857 329 207 303 981 305 682 99-1 - asuinrakennukset 140 537 157 752 167 066 155 118 108 8 - liikerakennukset 22 268 22 209 6 425 16 967 38-62 - toimistorakennukset 12 435 43 840 34 792 30 356 115 15 - liikenteen rakennukset 13 185 15 689 3 006 10 627 28-72 - teollisuusrakennukset 27 519 10 434 7 722 15 225 51-49 - varastorakennukset 46 427 57 491 36 352 46 757 78-22 - muut rakennukset 21 486 21 792 48 618 30 632 159 59 Rakennusten kok.ala m² 337 237 417 032 362 329 372 199 97-3 As.rak. asuntojen lkm 1 427 1 533 1 753 1 571 112 12 Pientaloasuntojen lkm 419 384 359 387 93-7 14 76 Ympäristökeskus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 383 0 383 353 30 Menot -3 544-13 -3 558-3 270-288 Toimintakate -3 161-13 -3 175-2 917-258 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Ympäristökeskuksen toiminta eteni suunnitellusti ja merkittäviä poikkeamia ei ollut vuoden aikana tavoitteiden saavuttamisen kohdalla. Ympäristökeskuksen maksut ja taksat tarkistettiin. Uudet hinnastot astuvat voimaan 1.1.2013. Seitsemän vuotta voimassa ollut suureläinten päivystyssopimus Kuumakuntien kanssa päättyi vuoden 2012 lopussa. Suureläinpäivystys kilpailutettiin syksyn aikana, minkä jälkeen päivystyksen järjestämisestä tehtiin sopimus Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa. Pieneläinpäivystäjien saatavuudessa oli ongelmia ja päivystystä jouduttiin hankkimaan yksityiseltä klinikalta. Vantaan kaupungin uudistettu ympäristöpolitiikka hyväksyttiin 20.6.2012 kaupunginvaltuustossa. Kaupungin omat ympäristönsuojelumääräykset uudistettiin ja esitys valtuustoon hyväksyttiin ympäristölautakunnassa lausuntokierroksen jälkeen. Koko kaupunkia kattava Vantaan virtavesiselvitys valmistui. Selvitys toimii pohjana lähiympäristön suojelu- ja kunnostustyölle. 131

Talousarvion toteutuminen Ympäristökeskuksen tulot ovat hieman arvioitua pienemmät. Vuodelle 2012 nostettu tulovaatimus jäi hivenen saavuttamatta. Menot ovat pysyneet kurissa. TVO-suunnitelman mukaisesti sekä laboratoriopalveluista että muiden palvelujen ostoista on säästetty. Toimintatuotot ja kulut toteutuivat 92-prosenttisesti talousarvioon nähden. Tunnusluvut YMPÄRISTÖTERVEYS TP 2011 TA 2012 TP 2012 Laatutavoitteet Tupakkalupahakemukset käsitellään 3 viikossa % 88 90 97 Ilmoitukset (tsl) käsitellään 14 viikossa % 73 60 96 Asunnontark.jono kuukausissa/tavoite 3 kk 3 3 3,5 Toiminnan laajuus Luvat ja ilmoitukset 305 350 300 Tarkastettujen valvontakohteiden määrä 649 550 1 008 Eläinlääkärin potilaat 5 371 5 000 4 748 Eläinsuojelutoimenpiteet 239 150 201 Tuottavuus ja tehokkuus Ympäristöterveys euroa/asukas 6,31 8,60 6,00 Eläinlääkintähuolto euroa/asukas 1,51 1,60 1,30 TP 2011 TA 2012 TP 2012 YMPÄRISTÖNSUOJELU Laatutavoitteet Ympäristöluvista käsitelty 3 kuukaudessa % 70 70 30 Ilmoituksista käsitelty 2 viikossa % 92 90 81 Toiminnan laajuus Asiantuntijapalvelut 5 958 4 500 4 732 Rauhoitetut luonnonsuojelualueet/ha 1 134 1 100 1 241 Tuottavuus ja tehokkuus Ympäristönsuojelu euroa/asukas 7,10 7,35 7,40 YMPÄRISTÖKESKUS Henkilöstö, vakituiset 41 42 42 Toimitilat 1 857 1 857 1 857 132

15 Tilakeskus yhteensä Vastuuhenkilö: Juha-Veikko Nikulainen Toimielin: Tilakeskuksen lautakunta Puheenjohtaja: Jari Sainio 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 136 630 0 136 630 132 005 4 625 Valmistus omaan käyttöön 43 095 0 43 095 42 421 674 Menot -117 903-2 000-119 903-119 183-720 Menot ilman VOK -74 808-2 000-76 808-76 762-46 Toimintakate 61 822-2 000 59 822 55 243 4 579 Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kaupunginhallitus hyväksyi 26.3.2012 tilakeskuksen ja maankäytön ja ympäristön toimialojen yhdistämisen 1.5.2012 alkaen siten, että tilakeskuksen toiminnot siirretään maankäytön ja ympäristön toimialalle muodostettaville tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan uuden johtosäännön 16.4.2012 ja nimitti uusien tulosalueiden johtajat. Maankäytön, rakentamisen- ja ympäristön toimialan johtosäännön 3 mukaan apulaiskaupunginjohtaja päätti 27.4.2012 tulosalueiden jakamisesta tulosyksiköihin. Tilaajapalvelut tulosalueelle muodostettiin kaksi tulosyksikköä; tieto- ja kehityspalvelut sekä tilaajatoiminnot. Tilakeskuksen tulosalue jaettiin kolmeen tulosyksikköön; hankevalmistelu, rakennuttaminen ja tilahallinta. Kaupungin vuoden 2013 alusta voimaan astuvan uuden rakenteen mukaiset johtosäännöt hyväksyttiin joulukuussa 2012. Näiden mukaan tilaajatoimintojen tulosyksikkö siirtyi konserni- ja asukaspalvelujen toimialan talous- ja hallintopalvelut tulosalueelle vuoden vaihteessa. Tilakeskuksen ja tilaajapalvelujen väliset henkilöstösiirrot valmisteltiin vuoden lopulla. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Toimialojen ja tulosalueiden uudelleen organisoitumisen sekä talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman kaikkia taloudellisia vaikutuksia on ollut erittäin vaikea ennakoida ja siten talousarvion toteutumista tällä tarkkuudella voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Henkilöstömenojen poikkeamat johtuivat siitä, etteivät rekrytoinnit edenneet tulosalueen suunnittelemalla tavalla. Investointimäärärahaa jouduttiin tarkistamaan ja työohjelmaa muuttamaan kesken vuoden 2012 talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman linjausten mukaisesti. Urakkahinnat ovat olleet korkeita hankkeiden tavoitehintoihin verrattuna ja urakoitsijoiden tarjoushalukkuus on pysynyt alhaisena Talousarvion toteutuminen Tilaajapalvelujen ja Tilakeskuksen tulosalueiden 2012 talousarvion mukaiset toimintatuotot ovat 136,6 milj. euroa, toimintamenot 76,8 milj. euroa ja toimintakate 59,8 milj. euroa. Toimialalle keskitetysti siirrettyjen ulkoistettujen toimintojen eläkevastuiden kattamiseen myönnettiin kahden miljoonan euron lisämääräraha. Tilakeskuksen ja tilaajapalvelujen tilivuoden toteutuneet tuotot olivat 132 milj. euroa eli 97 prosenttia koko vuoden tavoitteesta. Tilivuoden menot toteutuivat 77,5 milj. euron suuruisina ollen 101 prosenttia koko vuoden budjetista. Käyttötalouden keskeiset kulut toteutuivat kokonaisuutena lähes talousarvion suuruisena. Tilakeskusta ja tilaajapalveluja koskevat sitovat tavoitteet toteutuivat. 133

15 01 Lautakunta ja yhteiset menot 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -51 0-51 -42-9 Toimintakate -51 0-51 -42-9 Lautakunnan toiminta ja talousarvio toteutuivat suunnitellusti. 15 05 Tilaajapalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 1 285 0 1 285 1 546-261 Menot -2 899-2 000-4 899-4 375-524 Toimintakate -1 614-2 000-3 614-2 829-785 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tilakeskus toimi vuonna 2012 neljä kuukautta omana toimialana ja yhdistyi 1.5.2012 lukien Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaan. Tilakeskuksen toiminnot siirrettiin maankäytön ja ympäristön toimialalle tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Tilaajapalvelut tulosalueelle muodostettiin kaksi tulosyksikköä; tieto- ja kehityspalvelut sekä tilaajatoiminnot. Talousarvion toteutuminen Tilaajapalvelujen tuotot toteutuivat 20 prosenttia yli talousarvion. Tuotot sisältävät EU-maitotuen sekä kaupunkikortin henkilöstöaterioiden tuotot. Henkilöstökulut toteutuivat 79 prosenttia talousarviosta. Palvelujen ostot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Kokonaisuudessaan toimintakulut toteutuivat 89 prosenttisesti talousarvioon nähden. Ulkoistettujen toimintojen eläkevastuut kirjattiin vuoden 2012 alusta aloitetun käytännön mukaisesti kohdennetusti. Tilaajapalveluiden tulosalueelle myönnettiin kahden miljoonan euron lisämääräraha ulkoistettujen toimintojen eläkevastuiden kattamiseen. Eläkevastuut toteutuivat 91 prosenttisesti talousarvioon nähden. 15 10 Kiinteistöjohto 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 134 321 0 134 321 129 437 4 884 Valmistus omaan käyttöön 4 000 0 4 000 2 541 1 459 Menot -74 848 0-74 848-73 982-866 Menot ilman VOK -70 848 0-70 848-71 440 593 Toimintakate 63 473 0 63 473 57 996 5 477 134

Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tilakeskus toimi vuonna 2012 neljä kuukautta omana toimialana ja yhdistyi 1.5.2012 lukien Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaan. Tilakeskuksen toiminnot siirrettiin maankäytön ja ympäristön toimialalle tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Kiinteistöjohdosta muodostui tilakeskus-tulosalueen tilahallintatulosyksikkö. Talousarvion toteutuminen Kiinteistöjohdon (tilahallinnan) tuotot toteutuivat 96-prosenttisesti. Vuokratuotot toteutuivat hieman talousarviota korkeampina, vuokratuottojen ylitys oli noin 700 000 euroa. Talousarvio sisälsi 12 miljoonaa euroa asunto-osakkeiden myyntivoittoja, jotka toteutuivat 5,6 milj. euroa pienempinä kaupungin omistamien yksittäisten asunto-osakkeiden toisen erän myynnin siirryttyä vuoden 2013 puolelle. Kokonaisuudessaan toimintatuotot alittuivat 4,9 milj. euroa. Toimintakulut toteutuivat 102-prosenttisesti. Kiinteistönhoitokulut toteutuivat noin miljoona euroa ennakoitua suurempina johtuen pääosin kiinteään palkkioon kuulumattomista kattolumitöistä, ja lisäksi kiinteistöjen lämmityskulut ylittyivät noin 500 000 euroa. 15 20 Hankepalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 1 024 0 1 024 1 023 1 Valmistus omaan käyttöön 39 095 0 39 095 39 880-785 Menot -40 105 0-40 105-40 785 680 Menot ilman VOK -1 010 0-1 010-905 -105 Toimintakate 14 0 14 118-104 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Tilakeskus toimi vuonna 2012 neljä kuukautta omana toimialana ja yhdistyi 1.5.2012 lukien Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaan. Tilakeskuksen toiminnot siirrettiin maankäytön ja ympäristön toimialalle tilakeskus ja tilaajapalvelut tulosalueille. Tilakeskuksen tulosalue jaettiin vastaavasti kolmeen tulosyksikköön; hankevalmistelu, rakennuttaminen ja tilahallinta. Kiinteistönhallinnan tietojärjestelmän uudistukseen liittyvä kehittämishankeen vaatimusmäärittelyvaihe tehtiin syksyn aikana ja loppuraportti valmistuu vuoden 2013 alussa. Hankkeessa määriteltiin Vantaan kiinteistöhallinnan kohdealuearkkitehtuuri ja tietojärjestelmävaatimukset, joiden perusteella mahdollistetaan järjestelmän hankinta kilpailuttamalla. Hankinnan kilpailutus tehdään vuoden 2013 aikana. Talousarvion toteutuminen Hankepalveluiden toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Toimintatuotot toteutuivat lähes talousarvion mukaisesti. Toimintakulujen alitus oli 100 000 euroa. 135

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Tarve-indikaattorit Väestörakenne 7-18 v. mukaan 28 234 28 413 28 413 Toiminnan volyymi ( 1000 ) Sisäinen vuokraus: Vuokrattujen tilojen määrä (m²) 171 076 171 048 167 950 Tilat yhteensä (m²) 755 179 773 605 729 345 Rakennusten lukumäärä 826 821 855 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys - 3,15 3,15 Talonrakennusinvestoinnit 70 020 43 945 36 440 Uudisrakentaminen 21 564 15 435 10 920 Rakennusten perusparannus 45 857 26 626 24 003 Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt 2 599 1 884 1 517 Talonrakennusinvestoinnit 70 020 43 945 36 440 Suunnittelu 3 350 2 197 2 149 Rakentaminen 62 970 38 388 31 111 Muut kustannukset 3 700 3 360 3 180 Vuosikorjaus yhteensä - -1 910-1 687 Ennakoimaton korjaus -2 426-2 322-2 351 Kiinteistönhoito - -7 061-8 267 136

16 Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Heidi Nygren Toimielin: Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Puheenjohtaja: Risto Tamminen 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 3 883 679 4 562 4 648-86 Menot -32 573-1 359-33 932-33 581-351 Toimintakate -28 690-681 -29 370-28 934-437 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Toimialan keskeisenä painopisteenä oli ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostaminen. Lasten ja nuorten kasvua tuettiin nuorisotyön, liikunnan ja taidekasvatuksen keinoin. Tulosalueet ovat aktiivisesti osallistuneet yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri hankkeisiin, joiden kohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret. Liikuntapalveluiden hankkeissa on vantaalaisille lapsille ja nuorille tarjottu mahdollisuus liikunnallisesti aktiiviseen elämäntapaan. Lastenkulttuuriyksikkö on tukenut lasten ja perheiden hyvinvointia järjestämällä tapahtumia, joihin on osallistunut tuhansia lapsia ja heidän perheitään. Nuorisopalveluissa on kehitetty nuorisotalotoimintaa ja niiden kävijämäärät kasvoivat. Ikäihmisten palveluita on kehitetty liikunta- ja kulttuuripalveluissa Vantaan ikäpoliittiseen ohjelman (VIKSU) ennaltaehkäisyteeman mukaisesti. Alue- ja tapahtumapalveluissa on kehitetty seniori-infotoimintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimiala panosti voimakkaasti kaupungin linjauksen mukaisesti edellisten vuosien tapaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen sekä 15-24-vuotiaiden työllistymismahdollisuuksien tukemiseen erilaisin tukitoimin. Tavoitteen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. PETRA - nuoret kouluun ja työhön -hanke jatkoi toimintaansa. Hankkeen tavoittamien asiakkaiden määrä lisääntyi 1 640:een vuonna 2012. PETRA-hankkeessa on toiminnallisen tasa-arvon kokonaisuus. Nuorten työpajoissa on aloittanut vuoden aikana 361 nuorta. Nuorten työpajatoiminnassa on ollut kaikkiaan vuoden aikana 1 707 nuorta asiakasta, kasvua noin 50 prosenttia. Nuorille on lisäksi osoitettu tuettuja oppisopimuspaikkoja (33 vuonna 2012). Tarvittaessa nuoria on ohjattu muiden palvelujen piiriin. Eniten tarvetta on ollut mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipuolen palveluista. Vantaa kaupunki sai syksyllä 2012 päätöksen hyväksymisestä valtakunnalliseen Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton koordinoimaan kuntakokeiluhankkeeseen. Kokeilun aikana kunta ottaa vastuun pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tukevien palvelujen järjestämisestä ajalla 1.9.2012-31.12.2015. Hankkeen kohderyhmää ovat yli 500 pv työttömyysetuutta saaneet sekä yli 12 kk työttömänä olleet henkilöt, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Vuoden 2012 loppuun mennessä Työraiteeksi nimetty hanke toimi täydellä teholla ja oli jo vastaanottanut 200 asiakasta. Työvoiman palvelukeskuksessa kaupungin työntekijät ja TE-palvelujen ja Kelan virkailijat palvelivat työtöntä asiakasta hänen palvelutarpeensa mukaisesti. Vuonna 2012 TYP:ssä kävi keskimäärin 1 117 asiakasta kuukaudessa. TYP:ssä tehtiin asiakkaille 721 aktivointisuunnitelmaa, mikä on 27 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin pitkään työttömänä olleille sekä kunnan omana toimintana että ostopalveluna. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli 585 asiakasta, missä oli lisäystä 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alue- ja tapahtumapalveluiden tulosalue koordinoi World Design Capital vuotta Vantaan osalta. WDC - hankkeeseen liittyen järjestettiin Vantaalla syyskuun loppuun mennessä 400 tapahtumaa tai tilaisuutta, joissa oli kävijöitä yhteensä 10 072. Toimialan tulosalueet olivat aktiivisti mukana Designpääkaupunkivuoden tapahtumien toteuttamisessa. Designpääkaupunkivuoden tunnettuus kasvoi asukkaille tehdyn kyselytutkimuksen tulosten perusteella 64 prosenttia kesäkuusta joulukuuhun. Toimiala on ollut aktiivisesti mukana järjes- 137

tämässä monia merkittäviä kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumia, kuten Jukolan viesti, sekä koordinoinut Vantaan kaupunkijuhlia. Toimialan vetovastuulla oli kaupungin osallisuusmallin toteuttamisen aloittaminen. Osallisuusmalli vietiin lausuntokierrokselle vuoden 2012 alussa ja vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta hyväksyi sen osaltaan marraskuussa. Aluepalvelut on osana omaa toimintaansa ja erilaisin pilottihankkein edistänyt osallisuusmalliin sisältyviä toimenpiteitä. Tällaisia ovat mm. kuntalaisosallistumiseen liittyvä tiedotuskampanja kunnallisvaalien edellä sekä Hakunilan jätevoimalan rakentamisprojektin ympärille tehty yhteisprojekti tiedekeskus Heurekan, HSY:n ja Vantaan Energian kanssa sekä osallisuuskoulutuksen toteutus alue- ja tapahtumapalveluiden henkilöstölle. Pilottien kautta on mahdollista laajentaa käytäntöjä koko kaupungin organisaatioon. Lasten ja nuorten osallisuusmallia on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Talousarvion toteutuminen Brutto- ja nettoyksiköiden toteutuneet kokonaismenot olivat yhteensä 60,49 milj. euroa (96 %) ja tulot 13,49 milj. euroa (100 %). Valtuusto oli hyväksynyt toimialalle menomäärärahaksi 60,69 milj. euroa ja tuloarvioksi 14,24 milj. euroa. Menomäärärahaa korotettiin syksyllä 2,13 milj. euroa ja tuloarviota vähennettiin 0,75 milj. eurolla. Määrärahojen korotustarpeet johtuivat lähinnä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta, useista ulkopuolisella rahoituksella kokonaan tai osittain toteutetuista hankkeista sekä lomapalkkavelkajaksotuksesta. Toisaalta työllisyyspalveluiden määrärahan korotustarvetta vähensivät säästöt muista toimintamenoista. Tunnusluvut Tarveindikaattorit TP 2011 TA 2012 TP 2012 Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima 30.9. 7,8 8,6 8,1 Vieraskielisten lukumäärä 1.1. 19 822 18 900 22 015 Vieraskielisten osuus % väestöstä 1.1. 9,9 9,4 10,8 Toiminnan volyymi Projektit (ulkopuolinen rahoitus), lukumäärä 38 34 38 Toimitilojen määrä ja pinta-ala (sis. järjestöille osoitetut tilat) - m² 85 050 83 643 83 278 - kpl 146 146 130 Toimitilakustannukset 1000 euroa/vuosi 14 485 14 155 13 523 Henkilöstö Kokonaismäärä, vakinaiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset, joista projektihenkilöstöä 31.12. 529/49 532/52 546/62 Kaupungin palkkatuella työllistetyt 267 500 334 16 10 Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 3 3 6-4 Menot -363 0-363 -301-62 Toimintakate -363 3-361 -295-66 Talousarvioon sisältyvät lautakunnan määrärahojen lisäksi myös aluetoimikuntien ja Svenska kommitténin määrärahat (ml. aluerahat). Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Lautakunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 201 :ää. Aluetoimikunnat ja Svenska kommittén kokoontuivat 138

5 kertaa ja käsittelivät yhteensä 564 :ää. Aluetoimikunnat käyttivät määrärahaa yhteensä 244 910 euroa, josta aluerahaa 173 283 euroa. Aluetoimikuntien aluerahalla tuottamia tapahtumia olivat mm. Tikkurilan kulttuuriviikko, Svenska Veckan ja Myyrmäen nuorten Kesästartti -toimintaviikko. Talousarvion toteutuminen Toimintaan oli myönnetty 363 198 euroa ja menoja kertyi 301 079 euroa. Talousarvion menojen alitus johtui avustusten määrärahan alittumisesta. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Toiminnan volyymi Lautakunnan ja aluetoimikuntien päättämien asioiden lukumäärä 830 650 801 16 20 Talous- ja hallintopalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 210 63 273 294-21 Menot -1 926 162-1 763-1 614-149 Toimintakate -1 716 225-1 491-1 320-170 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talousarvioon sisältyvät tulosalueen henkilöstökulujen lisäksi toimialan yhteiset koulutusmäärärahat, yhteiset muut määrärahat, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta ja monikulttuurisuusasiat. Tulos-alueeseen kuuluvat varsinaisen hallinnon palkkojen lisäksi talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Vuonna 2012 talous- ja velkaneuvonnassa asiakkaiden velkojen järjestely onnistui tavoitteen mukaisesti. Käräjäoikeudessa avustetuista velkajärjestelyhakemuksista hyväksyttiin 93 prosenttia. Jonotusaika oli vuoden lopussa noin 48 päivää. Keskeneräisiä asiakastapauksia (joissa asian eteneminen odottaa jotain talous- ja velkaneuvojan toimenpidettä) oli vuoden lopussa 67. Puhelinneuvonnassa ja ajanvarauksessa voitiin puheluita ottaa vastaan 1 042. Osaa soittajista voitiin auttaa puhelimitse ja uusia asiakkaita otettiin varsinaiseen velkojen järjestelyyn ja talousneuvontaan 326. Asiakkaiden taloudellisten vaikeuksien lisääntymisen seurauksena yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiamieheen kasvoivat 2 100:aan vuonna 2012. Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta seurasi etnisten suhteiden kehittymistä ja maahanmuuttajien kotoutumista Vantaalla sekä valmisteli linjauksia maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyvissä asioissa. Talousarvion toteutuminen Talous- ja hallintopalveluiden menoiksi valtuusto oli hyväksynyt 1 925 601 euroa vuodelle 2012. Tulosalueen määrärahoja vähennettiin syksyllä lisätalousarviolla 1 763 445 euroon. Toteutuneet menot olivat 1 613 997 euroa (92 %). Menojen alittuminen johtui lähinnä henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen alittumisesta. Tuloja kertyi 293 610 euroa (107 %) ja hyväksytty tuloarvio oli lisätalousarvion jälkeen 272 608 euroa. 139

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä 50 51 51 Tarveindikaattorit Velallisia, joilla avoimia asioita ulosotossa 8 360 10 000 8 341 Toiminnan volyymi Sosiaali- ja potilasasiamiehen yhteydenottojen määrä 2 000 2 000 2100 Talous- ja velkaneuvonnan uusien yhteydenottojen määrä 1 230 1 500 1 042 16 32 Työllisyyspalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnille lakisääteinen tehtävä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on työllisyyden edistäminen lisäämällä asiakkaan toimintakykyä, itsenäistä selviytymistä ja parantamalla työllistymismahdollisuuksia. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ovat työttömiä työnhakijoita, joiden työttömyys on pitkittynyt ja jotka tarvitsevat apua päästäkseen työhön, koulutukseen tai TE-toimen muihin toimenpiteisiin. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kunnan omana toimintana sekä ostopalveluna. Kunnan oma toiminta tapahtui pajatoimintana, kolme kuukautta kestävissä starttiryhmissä sekä yksilöllisesti integroiduissa työtoimintapaikoissa. Aikuisten, nuorten ja maahanmuuttajien starttiryhmätoiminta jatkoi kysyttynä palveluna. Uusi starttiryhmä perustettiin Korso-Koivukylä -alueelle. Sen tavoitteena on luoda kun- 140 Talousarviomuutokset Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 5 037-1 433 3 604 3 389 215 Menot -19 727-770 -20 497-18 550-1 947 Toimintakate -14 690-2 203-16 893-15 161-1 731 Työllisyyspalvelujen tulosalue vastaa kaupungin työllisyyden edistämisestä ja kehittämisestä, yhteistyöstä TE-hallinnon ja yritysten kanssa, kaupungin työpajatoiminnoista nuorten työpajatoimintaa lukuun ottamatta, ja koordinoi työllisyyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Työllisyyspalvelut koostuu tulosalueen hallinnosta, palveluyksiköstä ja hankeyksiköstä. Työllisyyspalveluiden toimintaan sisältyy lakisääteinen kuntouttava työtoiminta, työvoiman palvelukeskus (TYP), työpajatoimintaa sekä työllisyyteen liittyviä hankkeita ja projekteja. Työllisyyspalveluissa toimiva Työraide on osa valtakunnallista kuntakokeilua pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi. Työllisyyspalvelut avustaa järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä sekä vastaa kaupungin palkkatukityöllistämisestä. Työllisyyspalveluiden toiminnot kohdistuvat pääasiallisesti vaikeasti työllistettäviin ja alle 25-vuotiaisiin työttömiin. Joulukuun 2012 lopussa Vantaan työttömyysaste oli 8,9 prosenttia. Työttömiä työnhakijoita oli 9 666, mikä on 8,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa 14,1 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleita oli 2 635 henkilöä. Työttömyyden yleisestä kasvusta huolimatta alle 25-vuotiaden työttömyys pysyi lähes ennallaan. Joulukuun 2012 lopussa Vantaalla oli 914 alle 25-vuotiasta työtöntä. Lisäystä edellisvuoteen oli 0,5 prosenttia. Työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskuksessa kaupungin työntekijät ja TE-palvelujen ja Kelan virkailijat palvelevat työtöntä asiakasta hänen palvelutarpeensa mukaisesti. Vantaan toimipisteet sijaitsevat Tikkurilassa ja Myyrmäessä. Vuonna 2012 TYP:ssä kävi keskimäärin 1 117 asiakasta kuukaudessa. Vuonna 2011 asiakkaita oli noin 1 000 kuukaudessa. TYP:ssä tehtiin asiakkaille 721 aktivointisuunnitelmaa, kun vuotta aiemmin suunnitelmia tehtiin 567. Syksyllä tehdyssä asiakaspalvelukyselyssä ilmeni, että TYP:n asiakkaat olivat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Loppuvuoden toimintaan vaikutti erityisesti TE-palvelujen organisaatiomuutos, jolloin TE-palvelujen henkilöstöä uudelleensijoitettiin eri puolille Uuttamaata. Vuonna 2012 asiakkaista 20 henkilöä ohjattiin eläkeselvittelyihin.

touttavan työtoiminnan malli yhteistyössä seurakuntayhtymän ja Koivukylä - meidän kylä -hankkeen kanssa. Ostopalvelua hankittiin kolmelta palveluntuottajalta. Osa kuntouttavasta toiminnasta järjestettiin integroiduissa paikoissa tai kaupungin omissa työpaikoissa sairaaloissa, kirjastoissa, päiväkodeissa. Kuntouttavan työtoiminnan päätös oli joulukuun 2012 lopussa tehty 542 asiakkaalle, vuotta aikaisemmin 485 asiakkaalle, asiakasmäärä kasvoi 11,75 prosenttiyksikköä. Kuntakokeilu eli Työraide Vantaa kaupunki sai päätöksen hyväksymisestä valtakunnalliseen Työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton koordinoimaan kuntakokeiluhankkeeseen 7.9.2012. Kokeilun aikana kunta ottaa vastuun pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tukevien palvelujen järjestämisestä ajalla 1.9.2012-31.12.2015. Hankkeen kohderyhmää ovat yli 500 pv työttömyysetuutta saaneet sekä yli 12 kk työttömänä olleet henkilöt, jotka ovat vaarassa syrjäytyä työmarkkinoilta. Syksyn aikana Vantaan kuntakokeiluhankkeelle rekrytoitiin henkilökunta sekä hankittiin toimitilat. Kuntakokeiluhanke nimettiin Työraiteeksi. Työraide aloitti välittömästi yhteistyöneuvottelut tärkeimpien kumppaneiden, kuten TE-toimiston ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Myös yritysyhteistyö saatiin hyvään alkuun. Toimintasuunnitelma asiakastyön, yritysyhteistyön ja Opastimen asiakastyön osalta saatiin valmiiksi lokakuun aikana. Ensimmäiset asiakkaat aloittivat Työraiteessa marraskuun alussa. Vuoden 2012 loppuun mennessä Työraiteessa oli aloittanut jo 200 asiakasta ja hanke siis toimii täydellä teholla. Näistä asiakkaista 19 asiakasta ohjattiin työelämävalmennukseen, neljä asiakasta työllistyi palkkatuella ja yksi asiakas aloitti määräaikaisen työsuhteen avoimilla työmarkkinoilla. Kaikki asiakkaat tapaavat myös terveydenhoitajan ja vuoden loppuun mennessä noin 20 asiakkaan työkyvynselvitysprosessi oli käynnistymässä. Hankeyksikkö Hankeyksikköön kuuluivat Korsossa toimiva pajakeskus Vantaan Valo, Petra -nuoret työhön ja kouluun projekti ja maahanmuuttajien työhönvalmennus. Vantaan Valossa Korsossa järjestettiin työpajatoimintaa työttömille työelämävalmennuksena ja kuntouttavana työtoimintana. Vantaan Valossa oli kaupungin omaa toimintaa sekä ulkopuolista rahoitusta saaneita hankkeita ja projekteja. ESR-rahoitteinen Tarmo-projekti, jonka toimintaa kuuluivat tekstiili-, puu-, remontti- ja vihertyöpajat, loppui 30.6.2012. Toimistotyöpajana toimineen Lennätin-projektin toiminta päättyi 17.7.2012. ESR-rahoitteinen Konsti-projekti aloitti toimintansa 1.7.2012. Konstiin kuuluvat laitoshuolto-, kiinteistöhuolto, tekstiili- ja kaupan ja markkinoinnin pajat. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestettiin alihankintatöitä tekevässä Komeetassa, Topparoikka-remonttiryhmässä ja Tuupakassa sijaitsevassa puutyöpaja Visakoivussa. Vantaan Valossa toimi myös kaupungin Uusioverstas, joka kierrättää kaupungin tietokoneet ja kunnostaa polkupyöriä. Vuonna 2012 aloitti sisäisenä projektina Vantaan Valon Keittiö, joka vastaa Valon asiakkaiden ruokailusta ja kahvituksista. Nuorten työllisyyden tukeminen Petra nuoret työhön ja kouluun -projektilla jatkui toinen toimintavuosi. Kaikki TE-toimistoon ilmoittautuneet 17 24-vuotiaat nuoret ohjataan Petra-projektin asiakkaiksi. Vuonna 2012 asiakkaita oli 1 640. Alle 25- vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen laski Vantaalla edelleen vuonna 2012. Joulukuussa 2012 virta yli 3 kk työttömyyteen oli 16,5 prosenttia, mikä on yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin vuonna 2011 ja lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2010. Vuonna 2011 ensimmäistä kertaa käyttöön otettuja nuorten kesätyöseteleitä myönnettiin myös vuonna 2012. Kesätyösetelin avulla tuettiin 15-18 -vuotiaiden vantaalaisnuorten työllistymistä vantaalaisiin yrityksiin ja yhdistyksiin. Yhden kesätyösetelin arvo oli 300 euroa. Vuonna 2012 myönteisiä kesätyösetelipäätöksiä tehtiin 93 kappaletta, joista tilityksiä saapui 83 kappaletta, arvoltaan yhteensä 24 900 euroa. Toimitilamuutokset Vuonna 2012 työllisyyspalveluiden toimitilat muuttuivat siltä osin, että kuntakokeilun Työraide aloitti syyskuussa 2012 toiminnan Vernissakatu 6:ssa ja työllisyyspalveluiden hallinto muutti Vernissakatu 6:sta Asematie 10:n toimitiloihin. Talousarvion toteutuminen Työllisyyspalveluiden menot jäivät 1,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota ja 1,9 milj. euroa korotettua talousarviota pienemmäksi. Lisätalousarvion yhteydessä työmarkkinatuen kuntaosuuden ennakoitiin kasvavan yli 2,1 milj. euroa suhteessa alkuperäiseen talousarvioon. Tämä kasvu toteutui lopulta 2 milj. euron suuruisena. Lisäksi lisätalousarvion yhteydessä palkkatuen käyttöennustetta pienennettiin 900 000 euroa 6,8 milj. 141

euroon. Palkkatukien toteuma jäi lopulta 5,1 milj. euroa, mikä on pääsyy talousarvion alitukseen. Palkkatukien käytön jäämiseen tavoitteesta vaikuttivat muun muassa työllisyyspalveluiden työllistämiskriteereiden tarkempi kohdentaminen yli 500 päivää työttömänä olleisiin henkilöihin, uuden ohjeistuksen juurruttaminen toimialoille sekä TE-toimiston suuri organisaatiomuutos, joka viivästytti palkkatukipäätösten tekemistä. Palveluyksikön menot alittuivat 141 872 euroa ja hankeyksikön menot alittuivat 23 199 euroa. Työllisyyspalveluiden tulotavoitetta pienennettiin lisätalousarvion yhteydessä 1,4 milj. euroa 3,6 milj. euroon. Työllisyyspalvelut jäi tulotavoitteestaan 215 000 euroa. Syy tähän oli palkkatuen suunniteltua vähäisempi käyttö, mikä pienensi palkkatukitulojen osuutta kokonaistuloista. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö 67 68 79 Tarveindikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä %/työvoima 30.9. 7,8 8,6 8,1 Projektien lukumäärä 6 5 6 Projektien kustannukset 1000 e 1 252 980 1 438 Toimitilojen pinta-ala (ei järj.) 4 748 4 583 4 903 Toimitilojen kustannukset 1000 e (ei.järj.) 641 671 742 Järjestöille osoitettujen tilojen pinta-ala 677 697 793 Järjestöille annettu vuokratuki 1000 e 78 91 94 16 33 Kulttuuripalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 374 117 491 429 62 Menot -5 097-224 -5 321-5 340 19 Toimintakate -4 723-107 -4 830-4 911 81 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Kulunutta toimintavuotta leimasi valmistautuminen organisaatiomuutokseen, jossa vapaa-ajan palvelut siirtyivät vuoden 2013 alussa Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalta sivistyspalveluiden toimialaan. Muutosjohtamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota sekä toimiala-, tulosalue- ja tulosyksikkötasoisesti. Tulosalueen tuloskortin sisällöt ja tavoitteet saavutettiin hyvin. Osa asetetuista tavoitteista on pitkän tähtäimen tavoitteita, mm. kansainväliset ja monikulttuuriset hankkeet, joissa onnistumista tulee arvioida pidemmällä aikavälillä kuin vuosittain. Toimialatasoissa painopistealueissa, lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa ja taiteen perusopetuksessa sekä seniorikulttuurityössä tavoitteet saavutettiin täydellisesti. Kulttuuripalveluissa luotiin laajalla yhteistyöpohjalla Kulttuurin toimintasuunnitelma 2012-2016 ohjaamaan toimintaamme talous- ja velkaohjelman suuntaisesti sisältöjä unohtamatta. Työhön osallistui edustus kaikista tulosyksiköistä ja lopputuloksena nousi esiin kuusi keskeistä, Vantaan kaupungin toimintastrategiaa tukevia toiminnan painopistealueita. Henkilöstössä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Tulos- ja kehityskeskusteluissa onnistuttiin odotusten mukaisesti ja kehityskeskustelut käytiin kaikissa yksiköissä 100-prosenttisesti. Tulevana vuonna painotetaan tuotettavalle palvelulle sopivia mittareita toiminnassa onnistumisen arvioimiseksi. Sairauspoissaolot vähenivät oleellisesti. 142

Lastenkulttuurin tulosyksikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vantaan kaupungille Taikalamppu-toimintaan vuonna 2012 valtionavustuksena 79 442 euroa käytettäväksi tanssitaiteen, monikulttuurisen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kulttuuritarjonnan sekä kaupungin eri osien välisen tanssitaiteen kehittämiseen. Lisäksi World Design Capital Helsinki 2012 säätiö myönsi Muotoilijan Aarrearkulle 60 000 euroa kaupunkien yhteishankkeen toteuttamiseksi. Tulotavoite verrattuna vuoteen 2011 (TA 45 300 euroa) nousi 150 000 eurolla eli 195 300 euroon ja siitä saavutettiin 95 prosenttia. Palkkakulut ylittyivät äitiyslomista johtuen 35 634 eurolla. Lastenkulttuurin tulosyksikkö järjesti vuonna 2012 yhteensä 1 275 ryhmää/tapahtumaa ja kävijöitä oli yhteensä 47 722, joista Taikalamppu-toimintaa käsitti 660 ryhmää/tapahtumaa ja 26 135 kävijää. Lisäksi lastenkulttuuriyksikkö oli osatoteuttajana useissa valtakunnallisissa tapahtumissa ja seminaareissa, joissa kävijämäärä yhteensä oli noin 3 000. Toimintaa, kuten teatteri-, tanssi- ja sirkusesityksiä, elokuvia, näyttelyitä, kursseja, työpajoja, tapahtumia sekä konsertteja järjestettiin kulttuuripalveluiden omissa tiloissa Lasten taidetalo Pessissä Tikkurilassa ja Toteemissa Myyrmäessä. Lisäksi palveluja tarjottiin Konserttitalo Martinuksessa Martinlaaksossa, Monitoimikeskus Lumossa Korsossa, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Vernissassa Tikkurilassa sekä päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja kirjastoissa. Tämän lisäksi Vantaalla kulttuuripalveluiden toimesta järjestettiin alueellista ja ruotsinkielistä lastenkulttuuritoimintaa, joka ei ole yllämainituissa luvuissa mukana. Lastenkulttuuriyksikön yhteistyökumppanien järjestämää toimintaa taidetaloissa sekä Pessissä että Toteemissa oli myös lähes jokaisena arkipäivänä ja usein viikonloppuisin (ei kesä-heinäkuussa). Niitä kävijä- ja tapahtumatilastoja ei myöskään ole yllämainituissa luvuissa. Lastenkulttuurin tulosyksikkö on tehnyt monipuolista ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä Vantaan kaupungin eri toimialojen sekä Vapaksen muiden tulosyksiköiden kanssa lukuisten kurssien, leirien ja tapahtumien suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa sekä kulttuurisessa nuorisotyössä. Lisäksi valtakunnallista lastenkulttuurin edistämistyötä on tehty Taikalamppuverkoston puitteissa. World Design Capital Helsinki 2012 -kaupunkien yhteishankkeessa toteutettiin projekti Muotoilijan Aarrearkku. Hankkeesta vastasi Vantaan kaupungin Lastenkulttuurin yksikkö. Hankkeen piiriin lukeutui yhteensä 11 299 esikoululaista ja 815 esiopetusryhmää pääkaupunkiseudulta ja Lahdesta opettajineen. Vantaalla hanke tavoitti 2 421 esikoululaista. Hankkeessa suunniteltiin, toteutettiin ja jaettiin vuoden 2012 designpääkaupunkiohjelmaan kuuluvien kaupunkien jokaiseen esiopetusryhmään Muotoilijan aarrearkku kaikille esiopettajille suunnattujen koulutustilaisuuksien siivittäminä. Muotoilijan aarrearkku sisältää itse arkun lisäksi kuusi erilaista työpajaa sisältävän muotoilukasvatuksen käsikirjan, julisteita sekä työpajamateriaaleja, jotka inspiroivat lasta kokeilemaan, oivaltamaan ja onnistumaan. Sisältö tukeutuu laajasti valtakunnalliseen opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 2010. Konkreettisen aarrearkun tueksi suunniteltu monikielinen verkkomateriaali on hyödynnettävissä kulttuuritaustasta tai äidinkielestä riippumatta (www.muotoilijanaarrearkku.fi). Muotoilijan aarrearkku on vastannut myös lasten yhdenvertaisuusperiaatteen haasteeseen. Muotoilijan aarrearkku esiopettajien koulutuksineen on kaikille esiopetusryhmille ja päiväkodeille ilmainen. Muotoilijan aarrearkku on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta ja sen tiimoilta aloitettiin muun muassa Pietari-yhteistyö. Lastenkulttuurin vakinainen henkilökunta koostui lastenkulttuurin päälliköstä ja kahdesta kulttuurituottajasta. Lisäksi yksikössä toimii kaksi määräaikaista kulttuurituottajaa (31.12.2013 asti), joista toinen osa-aikaisesti ja Taikalamppurahoituksella. Lastenkulttuuriyksikössä toimi harjoittelijoita eri ammattikorkeakouluista. Kulttuurituotannon yksikkö Yksikön toiminta on pitkälti perustunut jo etabloituneisiin tapahtumiin ja tapahtumasarjojen tuotantoon mutta myös uusia avauksia on ollut. Yhteistyö Vantaan Yrittäjien kanssa on käynnistetty ja yksittäisiä yhteistyökuvioita on myös luotu paikallisyritysten kanssa (PMC Polarteknik, Yucca Oy jne.). Kansainvälistä yhteistyötä on kehitetty ystävyyskaupunkiemme (Jinan, Slupsk, Frankfurt (Oder), Mlada Boleslav, Salgotarján), kansainvälisten verkostojen (Kedja) sekä uusien kumppaneiden (Sisä-Mongolia, Moskova) kanssa. Pääkaupunkiseutuyhteistyö jatkuu niin ikään ja uusia yhtymäkohtia etsitään aktiivisesti. Kulttuurituotannon yksikön toimintaa on ohjannut Kulttuuripalveluiden yhteinen Toimintaohjelma 2012-2016. Henkilöstö on laatinut yhdessä yksikön tuloskortin sekä toimintasuunnitelman ja vuosikellon yksikön kehittämispäivien aikana. 143

Käyttötalous on yksikön osalta ylittynyt. Syy ylitykseen on monisäikeinen. 1) Työpaja- yms. keikkapalkkalaisten palkkioihin liittyvä kirjanpidollinen toimintatapa on aiheuttanut sen, että todellisia kuluja ei ole huomioitu oikein. 2) Kuluvan vuoden aikana toteutetut suunnittelemattomat tuotannot, jotka ovat siirretty yksikön hoidettaviksi. Vakinainen henkilökunta koostui kulttuurituotantopäälliköstä sekä kahdesta ja puolesta kulttuurituottajasta. Lisäksi yksikön henkilökuntaan on kuulunut määräaikainen tuottaja sekä siviilipalvelusmies. Henkilökuntaresurssien varmistamiseksi ja toiminnan laajentamiseksi, kulttuurituotanto yksikössä on toiminut yksi harjoittelija Mikkelin AMK:sta. Vantaan kaupungin museot Vantaan kaupunginmuseossa ja Vantaan taidemuseossa on vuoden 2012 ollut palkkalistoilla yhteensä 88 henkilöä. Näistä 20 vakinaista kokopäiväistä ja 2 osa-aikaista. Muut ovat määräaikaisia museoprojektien työntekijöitä, historiatoimikunnan arkeologeja, työllistettäviä, harjoittelijoita sekä vierailevia luennoitsijoita ja työpajojen vetäjiä. Vantaan kaupunginmuseo Museon näyttelyissä kävi yhteensä 8 197 asiakasta. Muuhun toimintaan on osallistunut 1 637 ihmistä. Museo osallistui World Design Capital Helsinki kolmella hankkeella: mennyt designia kivikaudesta nykypäivään, Upea Håkansböle ja Seuraavana Tikkurila. Yhteistyössä Taikalamppu-hankkeen ja Taidetalojen Pessi ja Toteemi kanssa toteutettiin valokuvanäyttely Ystäväni, tuttavani lapsuuden kuvat. Opastus- ja työpajatoiminta on ollut runsasta. Helsingen Lehti nro 4 julkaistiin. Lisäksi julkaistiin kirja Vår resa i Vandas historia sekä uudistettu painos Seuraavana Tikkurila -kirjasta. Kokoelmat ovat karttuneet 340 esineellä ja 10 993 valokuvalla. Kokoelmanhallinnan tietokannan uusimisprojekti eteni: järjestelmän toimittaja valittiin ja sisältöjä suunniteltiin. Rock n Vantaa -hankkeessa tehtiin 80 haastattelua. Projektille haettiin näkyvyyttä vantaalaisissa tapahtumissa ja mediassa. Lisäksi tehtiin yhteistyötä Vantaan kaupungin sisällä, mm. Vernissan animaatioaseman, nuorisopalveluiden ja kaupunginkirjaston kanssa sekä kaupungin ulkopuolella Helsingin yliopiston kanssa. Håkansbölen kartanon huonekaluryhmien ja muun esineistön restaurointia ja konservointia jatkettiin. Rakennuskonservointia ja -mittausta tehtiin yhteistyötä Metropolian ja Varian kanssa. Kartanon arkiston luettelointi valmistui. Rakennustutkijat ovat antaneet yhteensä 218 viranomaislausuntoa ja kommenttia, osallistuneet viranomaisneuvotteluihin ja suojeluasiain- ja kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksiin sekä valvoneet ja ohjanneet Museoviraston ja ELY-keskuksen myöntämien rakennusperinnön entistämisavustusten käyttöä. Historiallisten rakennusten inventointiprojekti Vaari jatkuu. Vuoteen 2014 jatkuva Kirkonkylä projekti aloitettiin. Tarkoituksena on tehdä poikkitieteellinen tutkimus Helsingin pitäjän kirkonkylän historiasta ja nykypäivästä. Historiatoimikunnan PAVAMAB EU-projekti päättyi. Päätöskirjana julkaistiin Padise-Vantaa Keskiajan silta -teos. Historiatoimikunnan keskiaikaprojektiin liittyviä kaivauksia Mårtensbyn Lillaksessa jatkettiin. Vantaan taidemuseo Kokonaiskävijämäärä oli 10185. Museossa järjestettiin kaksi näyttelyä. Kauneus - 6 näytöstä avautui yleisölle 10.2. ja päättyi 4.8. Näyttely oli osa World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta. Lenardo da Vilhun aarteet avautui 29.8 ja jatkui yli vuodenvaihteen. Näyttelyssä nähdään Risto Vilhusen uutta tuotantoa vuosilta 2011-2012. Näyttelyyn valittiin mukaan myös laaja otanta Vilhusen Kuopioon 2010 lahjoittamasta kokoelmasta. Vantaan taidemuseon ja Kuvataideakatemian galleriayhteistyöhön liittyen Galleria Ikkunassa avautui Satu Nenosen maalaussarjasta Elämälle valmiit koostuva näyttely ja Galleria Paussissa Jouko Korkeasaaren installaatio Ojamadon laulu. Asiakaspalautteiden vuoksi Jouko Korkeasaari rakensi syyskuun lopussa tilaan uuden installaation Lahja. Oheisohjelmien kokonaislukumäärä oli 137 ja kävijämäärä 2 237. Näistä koululaisopastuksia oli 61 ja niissä 1 151 osallistujaa. Värikkäitä ääniä vauva- ja taaperopajat keräsivät 120 osallistujaa 15 ryhmässä. Leonardo Vilhun aarteet -näyttelyn yhteydessä järjestettiin Piispa Arsenin ja taidemaalari Risto Vilhusen vetämä Pop-ikonitaiteessa yleisötilaisuus. Karttuvaan taidekokoelmaan hankittiin 8 teosta taidehankintamäärärahoin. Veikkaus Oy lahjoitti taidemuseolle 70 teosta, joista osa oli esillä kahdessa pienoisnäyttelyssä toukokuussa. Taidemaalari Hannu Sillanpää lahjoitti kokoelmiin 10 maalaustaan. Kaupungintalon peruskorjattuihin tiloihin talletettiin laaja teoskokonaisuus. Myyrinkoti -projektissa teoksia sijoitettiin vanhainkotiin. Yhteensä teoksia talletettiin 148 kpl. Noin 140 teosta konservoitiin ja/tai kehystettiin. Kokoelmapoliittinen ohjelma päivitettiin toukokuussa. Julkiseen taiteeseen liittyen Leinelän taideasuinalueelle valmistui teoksia Vesa-Pekka Rannikolta ja Hilda Kozarilta. Tikkurilan taidekonseptin teosten valmistaminen ja paikoilleen asennus käynnistyi. Kaupungintalon aulaan hankittiin veistos kuvanveistäjä Laila Pulliselta. Martinuksesta poistettiin Taisto Raudan veistos pysyvästi. 144

Länsi-Vantaan kulttuuritilat tuloyksikkö Vantaan konserttitalo Martinus: Huippuhetkiä koettiin talossa useita. Frutas Tropicales -tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa laajemmin kuin pääkaupunkiseudulla. Tapahtuma vastaa lajityyppinsä puolesta valtakunnallista huippua. Talon omassa ohjelmatarjonnassa huomioitiin myös asiakaspalautteiden toiveita. Konserttitalossa lumoa ovat olleet antamassa monet kaupungissa toimivat yhteisöt, koulut ja orkesterit. Talon oman ohjelmatoiminnan osuus on noin 1/3 kokonaisvolyymistä. Muu osa koostuu ulkoisesta vuokrauksesta ja kaupungin muiden tahojen toiminnasta. Talon varausaste on hyvällä tasolla. Huolenaihe on tilaisuuksien rakentamiseen, harjoituksiin ja purkuun käytetty aika. Tilaisuuksien kävijämäärä oli runsaat 35 000. Esiintyjien määrä (noin 9 000) koetteli talon oheistilojen riittävyyttä. Asiakaspalaute on myönteistä, pitkäaikaiset asiakkuudet jatkuivat. Uusien asiakkuuksien hyväksi tehty työ alkoi kantaa tulosta. Näistä mainittakoon mm. Talentin alkukarsintojen nauhoitukset. Vakavat kosteusongelmat saatiin osin korjattua kesällä. Perusparannuksen (2015-2016) tarveselvitys aloitettiin tilakeskuksen johdolla yhteistyössä talon toimijoiden kanssa. Myyrmäkitalo: Monitoimitalossa yksikön palvelut tavoittivat (aulatilaisuuksia ei laskettu mukaan) runsaat 33 000 henkeä. Yksittäisten tilaisuuksien määrä oli lähes 2 000 kpl. Talossa aloitettu peruskorjaus/muutostyön tarveselvitys keskeytyi kauppakeskus Myyrmannin laajennukseen liittyvien ja taloon merkittävästi vaikuttavien suunnitelmien tultua tietoon. Myyrmäkitalon vahtimestaripalvelut eivät ole tyydyttävällä tasolla. Länsi-Vantaan kulttuuritilat -tulosyksikkö ei ylittänyt talousarviotaan. Konserttitalon suuri mittava ilmaiskäytön määrä ja sisäisen käytön lisääntyminen vaikuttivat euromääräisen tulotavoitteen saavuttamista. Myyrmäkitalon asiakaskunta koostuu pääosin sisäisistä käyttäjistä. Konserttitalon laitevaltaisuus ja sen huolto merkitsevät yhä suurempaa kuluerää. Pääosa huolloista on lakisääteistä ja asiakas- ja työturvallisuutta edistävää. Henkilöstö on motivoitunutta, sitoutunutta ja alansa parhaimmistoa. Kilpailu alan työntekijöistä antaa puhtia myös yrityksille työhyvinvointityössä. Pelastus- ja työturvallisuuskysymyksiin on panostettu molemmissa taloissa. Ammattimaisen konserttitalon toimintaa vaikeuttaa teatteriteknisen henkilöstön vaje ja lakisääteisiin tehtäviin erikoistuneen työntekijän puuttuminen. Henkilöstön työnjaon ja vastuujaon muutoksin on pyritty täyttämään lakisääteisyyden minimitavoite. Tarve produktiokohtaiseen lisärekrytointiin on alalle tyypillistä. Talousarvion toteutuminen Kulttuuripalveluiden alkuperäinen menomääräraha oli 5 096 730 euroa ja tuloarvio 374 000 euroa. Lisätalousarviossa menoja lisättiin 224 092 euroa ja tuloja 117 000 euroa. Menoja toteutui 5 339 687 euroa (100 %) ja tuloja kertyi 428 584 euroa (87 %). 145

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö 159 157 154 Toiminnan volyymi Yleisömäärä/lastenkulttuuriyksikkö 42 000 78 901 Tapahtumien määrä/lastenkulttuuri 950 1 165 Kulttuuritapahtumien yleisömäärä 73 031 55 000 110 367 Kulttuuritapahtumien määrä 1 127 850 1 207 Taiteen perusopetukseen osallistujat 6 771 6 500 6 819 Taiteen perusopetukseen osallistujista 5-19 -vuotiaita % 15 15 76 Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä 175 200 140 Näyttelyt museoissa: 4 3 7 - kaupunginmuseossa 1 1 5 - taidemuseossa 3 2 2 Kävijämäärät museoissa: 14 848 13 000 18 382 - kaupunginmuseossa 6 778 4 000 8 197 - taidemuseossa 8 078 9 000 10 125 Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot euroa/asukas 25 26 26 Avustukset euroa/asukas 4,7 5,1 4,5 Museoiden käyttömenot euroa/asukas: 9,94 8,3 8,9 - taidemuseo 3,3 4,3 - kaupunginmuseo 5,0 4,6 Toimitilojen kokonaismäärä 21 21 26 Taitelijoiden työtilojen määrä 7 7 3 Toimitilojen neliöt 8 405 8 379 8 349 16 34 Liikuntapalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 2 392 311 2 703 2 813-110 Menot -14 143-588 -14 731-14 727-4 Toimintakate -11 751-277 -12 028-11 914-114 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Liikuntapalveluiden toiminnat toteutuivat suunnitelmien mukaan vuonna 2012. Uimahalleissa oli kävijöitä yhteensä lähes 770 000 ja uimahallien kuntosaleilla yli 196 000. Hakunilan uimahalli ja kuntosali avattiin maaliskuussa, uimahallin laajennusosa kesäkuussa. Liikunnanohjaustoiminta Liikuntakurssitoiminta toteutui suunnitellusti, vaikkakin vuosi oli muutosten vuosi. Osa aikuisopiston ryhmäliikunnasta siirtyi syyskaudelta alkaen liikuntapalveluiden järjestettäväksi ja tämän lisäksi käyttöön otettiin sähköinen kurssienhallinta- / ilmoittautumisjärjestelmä. Osaan ryhmäliikuntakursseja oli mahdollista ilmoittautua syyskaudella ensimmäistä kertaa myös sähköisesti. Erilaisia liikuntakursseja järjestettiin kevät- ja syyskauden aikana 581 ja kesäkaudella noin 150. Aikuisten vesivoimisteluryhmissä osallistujia oli huikan alle 1 000 ja käyntikertoja reilut 10 000. Lattiajumpissa osallistujia oli reilut 1 600 ja käyntikertoja lähes 17 000. Eläkeläisten vesivoimistelu- ja kuntosaliryhmissä oli noin 600 osallistujaa enemmän kuin edellisenä vuonna eli noin 2 900 ja käyntikertoja noin 6 500 enem- 146

män, yhteensä noin 31 500. Erityisryhmien liikuntaan osallistui lähes 400 henkilöä. Uimaseurojen kanssa järjestettävien yhteistyöuimakouluihin osallistui noin 2 400 lasta. Vuonna 2012 avattiin kaksi uutta vapaaharjoittelusalia, Koivukylän vanhustenkeskuksen kuntosali helmikuussa ja Hakunilan uimahallin kuntosali maaliskuussa. Koivukylän kuntosalilla oli vuoden loppuun mennessä kulkutunnisteiden lataustapahtumia kertynyt jo hiukan yli 500 kappaletta. Kulkutunnisteisiin ladataan kerrallaan 1-5 kuukauden harjoittelujaksoja. Hakunilan kuntosalissa kävijöitä oli yli 38 800. Yli 70-vuotiaiden kävijöiden määrä on kasvanut uimahalleissa ja kuntosaleissa vuosi vuodelta Sporttikortti 70+:n myötä. Uimahalleissa käyntejä oli yli 57 300 ja kuntosaleilla yli 31 600. Uimahalleissa käyntejä oli edellisvuoteen verrattuna noin 8 000 enemmän ja kuntosaleilla noin 5 000 enemmän. Tämä asiakasryhmä on asettanut uusia haasteita etenkin kuntosalien toimintaan. Henkilökohtaisten kuntosaliopastusten tarve varsinkin syyskauden alkaessa on lisääntynyt ja tämän lisäksi asiakkaiden korkea ikä sekä heikompi kunto tuovat omat lisähaasteensa kuntosali- ja ohjatun liikunnan toimintaan. Liikunta-apteekit toimivat vuonna 2012 Tikkurilan, Hakunilan ja Korson terveysasemilla ennalta sovitun ohjelman mukaisesti. Kävijöitä liikunta-apteekeissa oli yhteensä 83. Peruskoululaisten opetussuunnitelman mukaiseen uinninopetukseen osallistui noin 8 600 lasta ja käyntikertoja kertyi noin 31 000. Koululaisille järjestettäviin oppilasurheilutapahtumiin osallistui noin 4 000 peruskoululaista (salibandy 1 420, jalkapallo 1 260, koripallo 480, maastojuoksu 311, yleisurheilu 203, hiihto 198, uinti 107, lentopallo 84, sulkapallo 58 ja shakki 40 osallistujaa). Lapsiperheille käynnistettiin syksyllä uusi tapahtuma nimeltä Perhepeuhat. Tapahtuman idea sai alkunsa liikuntapalveluiden kehittämisillasta keväällä 2012. Tapahtuman tavoitteena on tarjota lapsiperheille mahdollisuus tutustua kaupungin liikuntatiloihin ja liikkua yhdessä. Syyskuussa Energia Areenalla järjestettyyn aloitustapahtumaan osallistui noin 250 innokasta liikkujaa. Tapahtumia järjestettiin Myyrmäen urheilutalolla loka- ja marraskuussa, osallistujia oli molemmissa tapahtumissa noin 160. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja yllä- ja kunnossapito Hakunilan uimahalli ja kuntosali avattiin maaliskuussa, uimahallin laajennusosa kesäkuussa. Vetokannaksen virkistysalueen uimaranta otettiin käyttöön kesäkuussa ja Martinlaakson tekojää avattiin marraskuussa. Kulomäen ja Vaaralan lähiliikuntapaikat sekä Petikon ulkoilualueen lähiliikuntapaikka ja paikoitusalueen ensimmäinen osa valmistuivat. Hakunilan urheilupuiston ympäristötyöt valmistuivat Jukolan viesti -tapahtumaan. Hiekkaharjun lähiliikuntapaikan, Kaivokselan lähiliikuntapaikan, Vapaalanaukeen vapaanurmialueen ja Myyrmäen yleisurheilukentän valaistuksen rakentaminen käynnistyivät. Korson lähiliikuntapaikan, Kartanonkosken lähiliikuntapaikan ja Kiertotähdenpuiston skeittipaikan suunnittelut käynnistyivät. Vuoden 2012 aikana jatkettiin yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa liikuntaolosuhteiden kehittämisessä. Syksyn aikana valmisteltiin Koivukylän Palloseura ry:n ja Korson Palloseura ry:n kanssa tekonurmikenttien toteuttamista Havukosken ja Kalmuurin kentille. Talviliikunnan suhteen alkuvuosi oli runsasluminen ja siten suotuisa. Kävijöitä talviliikuntapaikoilla oli erittäin paljon. Jääratoja pystyttiin jäädyttämään maaliskuulle asti ja latuja ajamaan jopa huhtikuun alkuun asti. Yksi maailman suurimmista suunnistustapahtumista, Jukolan viesti, järjestettiin Vantaalla kesäkuussa 2012. Kilpailijoita tapahtumaan osallistui yli 16 800. Venlojen viestiin osallistui 1 266 joukkuetta ja Jukolan viestiin 1 685 joukkuetta, yhteensä 24 eri maasta. Kilpailukeskuksena toimi Hakunilan urheilupuisto, jossa vieraili tapahtumaviikonlopun aikana yli 60 000 henkeä. Liikuntapalvelut osallistui aktiivisesti tapahtuman järjestelyihin vuosina 2011-2012 yhteistyössä tapahtuman järjestävien seurojen kanssa. Liikuntapalvelut oli mukana myös monien muiden kaupunkitasoisten tapahtumien järjestelyissä, mm. kaupunkijuhla- ja Håkansbölen kartanon joulu -tapahtumat. Järjestöpalvelut Liikuntajärjestöjä tuettiin toiminta-avustuksin ja myöntämällä liikuntatilat edullisesti tai maksutta järjestöjen käyttöön. Toiminta-avustusta myönnettiin 79:lle liikunnan perusjärjestölle 441 910 euroa ja 12:lle erityisryhmien liikuntaa järjestävälle yhdistykselle 15 000 euroa. Liikuntalaitosten käyttöavustusta maksettiin kaupungin omistamille liikuntayhtiöille 595 000 euroa. 147

Liikuntatilojen ja -paikkojen käyttövuorojen jakoprosessia uudistettiin siten, että vuoroja hakeneita ja käyttäviä liikuntajärjestöjä otettiin mukaan vuorojaon valmisteluun. Seurat osallistuivat mm. jalkapallon tekonurmivuorojen, uimahallien ja Länsi-Vantaan sisäpalloiluvuorojen jakoprosesseihin. Hankkeet Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet (Liikkuva koulu -hanke ja yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa toteutettava Liikuntaa nuorille -hanke) toteutuivat suunnitelmien mukaan. Sporttia kaikille -hanke on edistänyt maahanmuuttajien aktiivista osallistumista monipuoliseen liikuntaan ja siten lisännyt hyvinvointia ja auttanut parempaan kotoutumiseen. Hankkeiden rahoittajina olivat pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Talousarvion toteutuminen Liikuntapalveluiden tulosalueen alkuperäinen menoarvio oli 14 143 215 euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa 14 730 931 euroon. Toteutuneet menot olivat 14 726 824 euroa (100%) eli menot alittuivat 4 107 eurolla. Liikuntapalveluiden tulosalueen alkuperäinen tuloarvio oli 2 392 000 euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa 2 703 000 euroon. Tulojen toteutuma oli 2 813 013 euroa (104%) eli tuloja kertyi 110 013 euroa enemmän uimahallien ja kuntosalien kävijämäärän noususta johtuen. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö 90 91 95 Tarveindikaattorit Aktiiviliikkujat, % asukkaista, väh. 3 krt / vko 44* 44* 44* Passiiviliikkujat, % asukkaista, enint. 1 krt / vko 12* 12* 12* * Laskenta toteutetaan valtuustokausittain, viimeisin syksyllä 2011. Toiminnan volyymi Uimahallien ja kuntosalien kävijämäärä 666 844 890 000 769 467 Liikuntakurssien kävijät, käynnit - kävijät / ryhmien määrä 18 20 18 Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys 1-5 - uimahallit 3,76 3,9 3,86 - kuntosalit 3,78 4,1 3,94 Tuottavuus ja tehokkuus Kokonaiskulut, e/as. 70,5 70 71,7 Toimintatuotot, e/as. 12,8 12 13,7 Avustukset, e/as. 5,4 5,4 5,1 Avustettava jäsenmäärä, % asukkaista 23 23 23 Uimahallikäynnin kustannus, e/käynti 5,9 6,0 5,1 - uimahallien verorahoitusosuus, % 79 75 74 Toimitilat Toimitilojen lukumäärä 32 32 33 Toimitilaneliöt 26 025 26 000 26 372 Sisäliikuntatilojen varausaste, % 62 76 59 148

16 35 Nuorisopalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 616 237 854 855-1 Menot -6 986-585 -7 571-7 520-50 Toimintakate -6 369-347 -6 717-6 666-51 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Nuorisotyön keskeinen tavoite on estää nuorten syrjäytymistä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Alueellinen nuorisotyö ja erityisnuorisotyö Nuorisotyötä tehtiin kaikilla palvelualueilla monialaisesti verkottuneena. Vuoden aikana avattiin peruskorjattu Hiekkaharjun nuorisotalo ja Martinlaakson nuorisotila. Uusien tilojen toiminnassa on vahvasti mukana alueiden järjestöt, vapaaehtoiset, kumppanit ja vertaisnuoret. Tilojen käyttö on ollut alusta asti hyvin vilkasta. Laajoja aukioloaikoja ei pystytty turvaamaan kaikissa tiloissa koko toimintavuotta. Syynä oli henkilöstön vaihtuvuus mm. perhe- ja opintovapaiden takia ja osaan sijaisuuksia ei voitu palkata työntekijää määrärahatilanteesta johtuen. Myös jotkut järjestöt eivät voineet vetää nuorisotaloilla avointa toimintaa entisessä laajuudessa puuttuvien ohjaajaresurssien takia. Keskeisiä teemoja ovat tilojen nuorisotyössä olleet ympäristökasvatus ja kestävä kehitys, terveet elämäntavat, verkkonuorisotyö sekä kasvatuksellisen otteen lisääminen perustyössä. Nuorten tupakoinnin vähentämiseen ja päihteiden käytön ennalta ehkäisemiseen on panostettu. Monilla tiloilla on haastavien nuorten määrä kasvanut. Kaikkien nuorisotalojen toimintaa kehitettiin nuorten osallisuutta ja harrastustoimintaa lisäämällä. Nuorisotalojen kerhotoiminta lisättiin ja kehitettiin yhdessä järjestöjen, liikunta- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Hankerahat mahdollistivat monipuolisen toiminnan. Isoilla nuorisotiloilla toimi kymmeniä eri järjestöjä ja toimintaryhmiä. Arkin nuorisotilan kahvilaa on vetänyt paikallinen eläkejärjestö vuodesta 2006 alkaen. Muun muassa Hiekkaharjun nuorisotalossa ja Korson nuorisotilassa toimivat eläkejärjestöt erittäin vilkkaasti. Tiloja käyttivät myös muut kaupungin toimijat. Koulujen loma-aikoina nuorisotiloissa järjestettiin aikaisempaa enemmän toimintaa. Kuusi nuorisotyötä tekevää järjestöä piti kaikille nuorille avointa toimintaa kahdeksassa eri toimipisteessä. Kolme vertaisnuorten ryhmää veti nuorten avoimia iltoja eri puolilla kaupunkia. Uutena vertaistoiminnan muotona aloitti kolmessa kirjastossa vertaisnuoritoiminta. Toimintamalli on saanut paljon kiinnostusta PKS-alueella ja valtakunnallisestikin. Nuorisotilojen kävijämäärä kasvoi 7 prosenttia (265 058). Kävijöistä oli 68 prosenttia alle 29-vuotiaita ja 57 prosenttia oli poikia/miehiä. Yli 29-vuotiaiden kävijöiden määrä kasvoi 12 prosenttia. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyössä nuoria on tuettu suunnitelmallisesti yksilö- ja pienryhmätoiminnassa monipuolisin nuorisotyön menetelmin kohdennettuna eniten tukea ja apua tarvitseville moniammatillista yhteistyöverkostoa hyödyntäen. Erityisnuorisotyön pääteemoina olivat syrjäytymisen ehkäisy, nuorten kasvun tukeminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja entistä vahvempi päihteiden vastainen työ. Erityisnuorisotyön käsikirja valmistui. Erityisnuorisotyö on laaja-alaista ja edellyttää korkeaa ammattitaitoa, koska perustyön lisäksi työhön on kuulunut työskentely moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa, nuorisotyö netissä (Facebook) ja informointi ja neuvonta Pulmakulmassa, ennalta ehkäisevä päihdetyö, alueellinen työ erilaisissa työryhmissä, tiivis yhteistyö koulujen kanssa ja liikunnallinen kerhotoiminta. Erityisnuorisotyön tärkeimmät yhteistyökumppanit alueilla olivat kuraattorit, lähipoliisit, sosiaalityöntekijät, erityisopettajat ja vanhemmat. Erityisnuorisotyön rooli lastensuojelutyössä on kasvanut ja yhteistyö työntekijöiden välillä on toiminut hyvin. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijöiden panos nuorisotyössä nuorisotiloilla on ollut merkittävä. Erityisnuorisotyön ja sosiaalityön yhteinen kehittäminen käynnistettiin. Ankkapartiotoiminta on ollut suunnitelmallista ja tuloksellista. Sitä on tehty hy- 149

vässä yhteistyössä seurakunnan Saapas-partioinnin kanssa Länsi-Vantaalla ja vapaaehtoisten kanssa Itä- Vantaalla. Lisäksi on toteutettu perinteistä nuorisotyön katupartiointia työpareina jalkaisin. Sukupuolisensitiivistä nuorisotoimintaa lisättiin mm. Korso-Koivukylän alueella. Kulttuurinen nuorisotyö Valtavan suosion saanut kulttuurisen nuorisotyön hanke oli Kultainen nuoruus -musikaali, jonka nuoret tekivät yhdessä Havukosken palvelutalon vanhusten kanssa. Ohjaajina oli kaksi alueen erityisnuorisotyöntekijää. Musikaali sai Vuoden 2012 Vanhusteko palkinnon, jonka myönsi vakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto. Elyn myöntämän rahoituksen turvin pystyttiin ylläpitämään säännöllistä kulttuurista nuorisotyötä eri nuorisotiloissa: bänditapahtumia, rap/hiphop -iltoja ja soitonopetusta. Lisäksi konsultoitiin eri tilaisuuksien järjestäjien bändi-iltoja ja yleisötapahtumia. Vernissan videotalli järjesti avointa animaatiokerhotoimintaa aloittelijoille. Lisäksi pidettiin useita lyhytkursseja. Vuoden aikana valmistui 167 lyhyttä elokuvaa. Lasten animaatioelokuvafestivaali La Espiral (Havanna, Kuuba) valitsi lasten äänin Gozillan välipalan parhaimmaksi lasten tekemäksi elokuvaksi. Yhteistyö oli vahvaa kulttuuripalveluiden ja PKS-kaupunkien kanssa. Kevään aikana nuorisotiloissa (Hakunila, Havukoski, Vernissa) järjestettiin nuorten tapahtuma-tuottajakurssit osittain yhdessä kulttuuripalvelujen kanssa. Nuoret tuottivat Vantaan Kaupunkijuhliin kolme tapahtumaa. WDC-vuoden hankkeista nuorten hankkeet onnistuivat erittäin hyvin. Vantaan omia hankkeita olivat Protopalvelumuotoilukerho ja kaupunkiviljelyhanke. Kaupunkien yhteinen neulegraffititapahtuma ja nuorisotalojen ruokajuhlat - Maista maailmaa saivat suuren suosion. Toiminta jatkuu WDC- vuoden päätyttyä. Nuorten työpajatoiminta Työpajatoiminnassa aloitti 361 nuorta, yhteensä toiminnassa oli 468 nuorta. OKM:n rahoittama Ohjaus - ja tukikeskus Kipinän toiminnan kehittäminen jatkui monialaisena yhteistyönä sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Keskukseen on liitetty myös etsivä nuorisotyö. Hanke eteni suunnitelmien mukaan. Asiakkaita hankkeessa oli 1 239, määrä kasvoi yli kaksinkertaiseksi. Eniten lisääntyivät sosiaalisen median ja puhelimen kautta tulleet asiakkaat. Hanke on osa Vantaan nuorten koulutustakuuta. Etsivän nuorisotyön asiakkaista suuri osa tuli verkostojen kautta. Asiakkaita saatiin myös sosiaalisen median kautta ja kotikäyntien avulla. Netin merkitys etsivässä nuorisotyössä on suuri. Tukikeskuksen asiakkailla oli useimmiten psyykkisistä ongelmia ja jatkohoitoon pääsy oli hidasta. Koulutustakuu toteutui kun, kaikille keväällä peruskoulun päättäneille nuorille voitiin tarjota koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Eteenpäin Opintiellä -peruskoulu päätökseen -ESR-hankkeessa on kehitetty oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös nuorten jatko-ohjaamiseen. Vuosina 2010-2013 toteutettavan hankkeen osarahoittajana on OKM/Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus. Hankkeen kehittämisseminaari pidettiin yhdessä sivistystoimen kanssa. Hankkeessa on ollut nuoria tähän mennessä 112, päättötodistuksia on saanut vuoden 2012 loppuun mennessä 38 nuorta. Nuorten pääsy toisen asteen koulutukseen on edelleen vaikeaa, vaikka aloituspaikkoja onkin Variassa lisätty. Puutetta korvattiin mm. nuorten tuetuilla oppisopimuksilla. Toimintamallia on Nuorten työpajatoiminta kehittänyt Ely:n rahoituksella. Tuettuja oppisopimuksia oli 33 yli kymmenelle eri ammattialalle. Aikaisemmista vuosista poiketen vastavalmistuneita nuoria ei otettu palkkatukityöhön. Myös nuorten tuettujen oppisopimusten määrä puolittui. Toimeentulovaikeudet ja terveysongelmat ovat lisääntyneet työpajanuorilla. Kansalaistoiminnan tukeminen, leiritoiminta ja kansainvälinen toiminta Yhteistyö varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöjen kanssa oli tiivistä ja monipuolista, tapaamisia ja koulutuksia järjestettiin runsaasti vuoden aikana. Avustuksia jaettiin 360 721 euroa 68 nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestölle ja nuorten toimintaryhmälle (v. 2011 62). Toimintatiloista oli osalla järjestöjä puutetta. Sekä nuorisopalveluiden että järjestöjen lasten ja nuorten leireille kolmella leirialueella osallistui yhteensä 2 856 nuorta, mikä on 11 prosenttia vähemmän kuin 2011. Suurin pudotus oli Lemin leirialueen käytössä. Kalliit kuljetuskustannukset ovat yksi merkittävä syy käytön vähenemiseen. Kukonnotkon iso sauna peruskorjattiin. Kaupungin leireillä osallistujista 63 prosenttia oli tyttöjä. Kansainvälinen lastenleiri järjestettiin 34. kerran ja leirille saapui osallistujat 10 ryhmää eri ystäväkunnista. Frankfurt an der Oderiin leirille osallistui kuusi vantaalaista nuorta. 150

Nuorten osallisuuden tukeminen ja Nuorisovaltuusto (NUVA) Lasten ja nuorten Vantaa -hanke on toteutunut suunnitelmien mukaisesti. Kevään aikana pilotoitiin vaikutusten ennakkoarviointia Tikkurilan nuorisotilaselvityksen yhteydessä. Selvitystyöhön ja arviointiin otettiin mukaan myös nuoret. Vaikuttaja-päivän yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa 5 6-vuotiaiden oma Mini- Vaikuttajapäivä. Nuorisotilojen osallisuuskoordinaattorit jatkoivat toimintaansa. Keväällä pilotoitiin nuorten asiakaskysely. Asiakaskysely otettiin käyttöön kaikissa nuorisotiloissa. Nuorisotyöntekijöille järjestettiin osallisuudesta teematyöpajoja ja koulutusta. Kaupunginvaltuutetuille esiteltiin Lasten ja nuorten Vantaatoimintaohjelma ja nuorisovaltuuston toimintaa. Valtuutetut haastettiin lasten ja nuorten osallisuuden tukiverkostoon, Vaikuttaja-pankkiin. Pankkiin ilmoittautui 12 valtuutettua. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla lasten ja nuorten osallisuustyöryhmä työsti vuoden aikana toimialalle oman lasten ja nuorten osallisuusoppaan. Lisäksi toimialalle järjestettiin lapset ja nuoret asuinympäristön suunnittelijoina -koulutus. Lastenkulttuuriyksikön kanssa pilotoitiin lisäksi uutta osallistumisen ja vaikuttamisen mallia, palveluagenttitoimintaa. Vuoden aikana nuorisovaltuutettuja on ollut mukana useissa työryhmissä ja työpajoissa. Nuorisovaltuuston edustajat jatkoivat osallistumistaan lautakuntien, aluetoimikuntien ja kaupunginvaltuuston kokouksiin. Nuorisovaltuuston omat toimikunnat, kouluyhteistyötoimikunta, projektitoimikunta ja tiedotustoimikunta kokoontuivat epäsäännöllisesti vuoden aikana. Nuorisovaltuuston puheenjohtajisto esitteli nuorisovaltuuston toimintaa kaupunginvaltuustolle. Lisäksi nuorisovaltuuston edustajat tapasivat eri toimialojen ja tulosalueiden edustajat erillisissä tapaamisissa. Nuorisovaltuusto kävi yhdessä Vantaan lasten asiantuntijaryhmän kanssa vierailulla eduskunnassa. Nuorisovaltuusto osallistui aktiivisesti Vaikuttaja-päivän järjestämiseen. Lasten asiantuntijaryhmän toimintaa jatkettiin. Oppilaskuntatoiminnan osalta järjestettiin sivistystoimen kanssa yhteistyössä viisi alueellista oppilaskuntien hallitusten tapaamista. Kuntavaaleihin nuorisovaltuusto teki nuorille suunnatun vaalikoneen, johon vastaukset pyydettiin vantaalaisilta alle 29-vuotiailta kuntavaaliehdokkailta. Vaalikone julkaistiin nuorten tieto- ja neuvontapiste Jeesin www-sivilla. Vuoden aikana nuorisovaltuusto antoi lausuntoja ja teki oman lausuntonsa kaupungin budjettivalmisteluun. Nuorisovaltuuston jäsenet osallistuivat kutsuttuina useisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Nuorisotiedotus ja neuvontapalvelut (JEESI), nettinuorisotyö Asiakaskontakteja JEESI:llä oli 13 468. Määrä kasvoi toisena vuonna peräkkäin yli 100 prosenttia. Facebook on ehdottomasti tärkein kanava nuorten kanssa toimivassa viestinnässä. JEESI on panostanut verkostoitumiseen ja näkyvyyteen eri toimijoiden parissa. Kumppaneiden määrä kasvoi. JEESI sai toimintansa kehittämiseen OKM:n hankerahoitusta, mikä mahdollisti henkilöresurssien lisäämisen. Vantaalaisen nuoren opas ja Pulmakulma-kysy-vastaa -palsta olivat nuorten ahkerassa käytössä. Nuorisotiedotuksessa on tuotettu sisältöä Vantaan nuorisopalveluiden sekä jeesi.info-sivuston verkkosivuille nuorisotiloihin liittyvien artikkeleiden, valokuvien ja tapahtumamainosten muodossa. Vantaa on vastaajana Helsingin seutukunnallisessa internetissä toimivassa kysymys & vastaus -palstalla Pulmakulmassa. Ryhmiä on ollut kolme; vertaistiedottajaryhmä, mediaryhmä ja tapahtumatuottajakoulutus. JEESIN kehittämishankkeen molemmat työntekijät olivat aktiivisesti mukana Facebook-yhteisössä. Vertaistiedottajilla oli oma facebook-sivusto, jonka kautta he levittivät laajalti tietoisuutta olemassaolostaan. Verkkonuorisotyötä lisättiin ja kehitettiin kaikessa nuorisotyössä. Varsinkin etsivässä nuorisotyössä sosiaalisen median hyödyntäminen määrä kasvoi. Netari-nuorisotyö verkossa -toiminnassa uudeksi yhteistyökumppaniksi tuli Pelastakaa Lapset -järjestö. Verkkonuorisotyön kehittämiskeskus - Verken kanssa tehtiin yhteistyötä. Kehittämishankkeet, kumppanuudet ja verkostot ja PKS-yhteistyö Kumppanuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Lisäystä oli mm. maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tehdyssä yhteistyössä. Nuorisopalveluissa oli ulkopuolisella rahoituksella yhdeksän kehittämishanketta. Kaikki hankkeet ovat monivuotisia ja tukevat nuorisotyön valtakunnallisia sekä kaupungin strategisia tavoitteita. Rahoittajina olivat pääasiassa OKM, ELY ja ESR. Hankkeet toteutuivat suunnitelmien mukaan. Keskeiset hankkeet olivat: Nuorten työpajojen kehittämishanke, Peruskoulu päätökseen -hanke, Lasten ja nuorten Vantaa -osallisuushanke, Nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämishanke ja ohjaus- ja tukikeskus Kipinä 151

ja etsivä nuorisotyö. Hankkeissa oli yhteensä 17,5 henkilötyövuotta ja niihin käytettiin ulkopuolista rahoitusta yhteensä 650 000 euroa. Kaupungin omarahoitus hankkeissa oli keskimäärin 20 prosenttia. PKS-nuorisotyötä tehtiin toiminnan arvioinnissa, koulutuksessa sekä verkkonuorisotyössä. Tiivis yhteistyö rajanaapuri Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikön kanssa jatkui ja uusia yhteistyömuotoja kehitettiin yli kaupunkirajan, muun muassa säännölliset työntekijävaihdot onnistuivat hyvin. Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot vähenivät yli 1 prosenttia. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta ja yhteistyötä lisättiin myös työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. Nuorisopalvelut on lisännyt tukea henkilöstölle. Aktiivisen välittämisen mallia toteutettiin ja lisättiin yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Jatkettiin 2010 alkanutta nuorisotyöntekijöiden, erityisnuorisotyöntekijöiden ja esimiesten tunnetaitovalmennusta. Valmennuksen keskeinen tavoite oli työnhallinnan lisääminen. Tavoite toteutui (Kunta10 2012). Toiminnassa mukana olevien lasten ja nuorten tilanne on vaikeutunut, mikä näkyi levottomuuden, häiriökäyttäytymisen ja muiden sosiaalisten ongelmien lisääntymisenä. Tämä lisäsi henkilöstön kuormitusta. Turvallisuusasioihin panostettiin edelleen, mm. henkilöstölle järjestettiin koulutusta. Panostuksesta huolimatta uhka- ja vaaratilanteiden määrä kasvoi (Kunta10 2012). Ohjaustehtävissä olevista työntekijöistä oli perhe- ja opintovapailla noin 10-15 prosenttia, mikä aiheutti paljon sijaisuuksia, osaan ei säästösyistä otettu sijaisia. Nuorisopalvelut oli edustettuna oppilaitosten työelämän neuvottelukunnissa, mm. HUMAK ja Keuda. Useita opinnäytetöitä valmistui yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Opiskelijoita oli runsaasti työelämäjaksoilla eri yksiköissä. Nuorten koordinaatioryhmän toiminta Nuorisolain mukainen monialainen lasten ja nuorten palveluverkosto, Vantaalla Nuorten koordinaatioryhmä kokoontui viisi kertaa. Ryhmä kartoitti nuorten kannalta keskeisiä palveluita ja arvioi niiden riittävyyttä ja sujuvuutta. Joitakin osin toiminnallisia parannuksia saatiin aikaan. Tärkeää oli tutustua nuorten kannalta keskeisten toimijoiden toimintaan ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Talousarvion toteutuminen Nuorisopalveluiden tulosalueen alkuperäinen menoarvio oli 6 985 835 euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa 7 570 647 euroon. Toteutuneet menot olivat 7 520 425 euroa (99 %) eli menot alittuivat 50 222 eurolla, mikä johtui lähinnä avustusten alittumisesta. Tulosalueen alkuperäinen tuloarvio oli 616 413 euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa 853 908 euroon. Tulojen toteutuma oli 854 825 euroa eli tuloja kertyi 917 euroa enemmän. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö 112 112 115 Tarveindikaattorit Alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä 30.9. 942 700 900 Toiminnan volyymi Kävijämäärä nuorisotiloissa 247 482 240 000 267 073 Työpajatoiminnassa aloittaneiden määrä 417 350 361 Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lkm 62 60 68 Leirialueiden kävijämäärä 3 203 3 200 2 856 Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot/alle 29-v 96,9 95,6 101,5 Avustukset/alle 29 v. 5,1 5,8 4,9 Toimitilat Toimitilojen kokonaismäärä 25 25 25 Toimitilojen neliöt 15 588 15 047 15 822 152

16 36 Alue- ja tapahtumapalvelut 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 291-52 239 251-12 Menot -4 059-125 -4 183-4 079-104 Toimintakate -3 768-177 -3 944-3 828-116 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Alue- ja tapahtumapalveluihin kuuluu aluepalveluiden, yhteisöpalveluiden sekä tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden yksiköt. Tulosalue valmisteli kaupunkitasoisen kaksikielisyysohjelman, osallisuusmallin ja esityksen järjestötilojen toiminnallisesta hallinnoinnista ja sen kehittämisestä. Lisäksi tulosalue vastasi World Design Capital 2012 - hankkeen Vantaan osuuden koordinoinnista. Avustusten sähköisen hakemisen sovelluksen määrittely- ja testausvaihe saatiin projektiryhmän osalta päätökseen ja tuotantokäyttö aloitetaan elokuussa 2013. Aluepalvelut järjesti keväällä kaksi asukasfoorumia, joissa mukana oli ylin virkajohto sekä kaupunginvaltuuston ja hallituksen puheenjohtajat. Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaan liittyen järjestettiin kaksi asukkaille suunnattua TVO-foorumia syyskuussa. Aluetoimikuntien aluerahalla tuottamia tapahtumia olivat mm. Tikkurilan kulttuuriviikko, Svenska Veckan ja Myyrmäen nuorten Kesästartti -toimintaviikko. Aluepalvelut osallistui valtiovarainministeriön Demokratian alueelliset toimintamallit -selvitykseen, jonka raportti ilmestyi VM:n julkaisusarjassa syyskuussa. Selvityksessä arvioitiin kahdeksan esimerkkikunnan lähidemokratiamallien toimivuutta. Koivukylä Meidän Kylä -projektin tavoitteena oli uusien yhteisöllisten ja ylitoimialaisten työmuotojen kehittäminen sekä syrjäytymisen ja työttömyyden torjunta. Tehtävää toteutettiin mm. asukastilaisuuksilla, yhteisöruokailuilla, alueneuvonpidoilla ja alueellisen hyvinvointiryhmän työn käynnistämisellä. Yhteisövalmennukseen perustuva ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta sai erinomaiset tulokset. Joulukuussa alkoi alueen työntekijöille ja asukasaktiiveille suunnattu koulutus. Palvelumuotoilua työmenetelmänään käyttäneen HakuVerkko -WDC-projektin tavoitteena oli rakentaa uusia kanavia osallistumiseen ja vaikuttamiseen, aktivoida asukkaita mukaan oman ympäristönsä kehittämiseen sekä löytää, testata ja kehittää uusia osallisuusinnovaatioita. Tiedekeskus Heurekan kanssa toteutettava tiedeviestintähanke PLACES teki yhteistyötä Vantaan Energian ja HSY:n kanssa suunnittelemalla uuden jätevoimalan tiedeviestintää sekä HSY:n kierrätyspilottia. Vuoden lopussa päättynyt Kansalaisnavigointia metropolissa -hanke jalkautti metodiaan järjestäen työpajoja ja muita tapahtumia. Yhteispalvelun asiakasmäärä oli 82 197, käyntimäärissä oli pientä kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Yhteispalvelussa palveluvalikkoa selkiytettiin ja laajennettiin ja olemassa olevien palveluiden tuotteistamista jatkettiin. Henkilökunta oli tiiviisti mukana kehittämässä Kelan ja muiden valtion toimijoiden avustavaa asiakaspalvelua, työperäisten maahanmuuttajien neuvontaa, Seniori-infoa, kuntalaisten palaute- ja aloitejärjestelmää, asiakastyytyväisyyttä, pääkaupunkiseudun neuvontapalveluiden työntekijäkiertoa, tiedottamista sekä matkailuneuvontaa. Kuntalaispalautteiden ja -aloitteiden vastaanottoa paperilomakkeilla pilotoitiin yhteispalvelussa lokajoulukuussa. Työperäisten maahanmuuttajien neuvontaa kehittänyt NEO-hanke päättyi vuoden lopussa ja hankkeessa ideoitu seudullinen sopimus neuvonnan yhteistyöstä allekirjoitettiin joulukuussa. Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan kohtaamispaikkojen (Tuulikontti, Kafnetti, Viola ja Myyrinki) järjestöyhteistyötä monipuolistettiin suunnitelmallisesti, iltakäyttöä lisättiin ja aloitettiin kohtaamispaikkojen tavoitteellisen ja segmentoidun yhteisötyön kehittäminen. Järjestörinki ottaa vastuun Violan toiminnasta alkuvuonna 2013. 153

Muutoksen tavoitteena on muuttaa kaupungin rooli toiminnan järjestäjästä toiminnan mahdollistajaksi ja luoda malli vantaalaisesta järjestötalosta. Keskustelu vapaaehtoistoiminnasta, sen roolista eri tulosalueilla, tehtävien ja vastuun jakamisesta sekä organisoinnista kaupunkirakenteessa on aloitettu ja sitä viedään tavoitteellisesti eteenpäin vuoden 2013 aikana. Joulukuussa päätettiin sisäisestä kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on laajentaa Kafnetin tarjoamat matalan kynnyksen palvelut koko Vantaan alueelle. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden suurimmat koordinoitavat projektit olivat World Design Capital 2012 ja Vantaan kaupunkijuhla. Kuluneen vuoden aikana WDC-hankkeeseen liittyen järjestettiin yli 400 tapahtumaa. Vantaan Designikkunan näyttelyiden yhteydessä järjestettiin useita työpajoja sekä avoimia luentotilaisuuksia. Lisäksi Vantaan vetovastuulla oli Designviikonloppu helmikuussa ja kolmipäiväisen kansainvälisen Suburban Design -kaupunkisuunnitteluseminaarin toteuttaminen syyskuussa. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut koordinoi yhteydenpitoa ja valvoi kaupungin markkinoinnillista näkyvyyttä myös erilaisissa kumppanuustapahtumissa, kuten Maastohiihdon Suomen Cup, Sulkapallon SMkilpailut, sulkapallon Finnish Open, joukkuevoimistelun maailman cupin osakilpailu, Aina lämmin olkapää yhteisvastuukonsertti, Ladyski-hiihtotapahtuma, Earth Hour -ilmastotempaus, SM-lattarit ja rytmisen voimistelun SM-kisat, Vantaa Cup 2012 painin olympiakarsintakilpailut, Liikkuva Vantaa tapahtuma, SMmaantiekävelyt, Jukolan viesti, Youth Athletics Games, Vantaa Masters Event veteraaniurheilukilpailut, Vantaa Triathlon (SM-kisa) ja Vantaa Cup juniorijalkapalloturnaus, Vantaan Musiikkijuhlat, Lentopallon EMkarsintaturnaus, Vantaan Maraton, Finnish Judo Open, Aktia-cup ja Joulumielennostajaiset. Talousarvion toteutuminen Alue- ja tapahtumapalveluiden alkuperäinen menoarvio oli 4 058 639 euroa, jota lisättiin lisätalousarviossa 4 183 408 euroon. Menojen toteuma oli 4 079 366 euroa (98 %). Menomäärärahan alitus johtui lähinnä palveluiden ostojen ja avustusten alittumisesta. Tulosalueen tuloarvio oli alun perin 290 973 euroa, jota vähennettiin lisätalousarviossa 238 950 euroon. Tulojen toteuma oli 251 198 euroa (105 %). Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Henkilöstö 51 53 52 Toiminnan volyymi Tulosalueella avustusta saaneiden saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä 181 190 160 Asukastilojen kävijämäärä 43 200 88 000 44 500 Asiakkaiden määrä/yhteispalvelut 82 000 140 000 82 684 Kaupunkitasoisten tapahtumien määrä 5 5 5 Kaupukitasoisten tapahtumien kävijämäärä 35 000 40 000 40 000 Kaupunkitasoisten kumppanien lukumäärä 20 20 23 Tuottavuus- ja tehokkuus TP 2011 TA 2012 TP 2012 Yhteispalvelu asiakkaita/työntekijä 4 556 4 391 5 168 Yhteispalvelun menot e/asiakaskäynti 9,52 8,98 8,56 Toimitilat Omassa käytössä olevien toimitilojen kokonaismäärä 7 6 7 Omassa käytössä olevien toimitilojen pinta-ala 2 129 1 573 1 880 Omassa käytössä olevien toimitilojen kustannukset 1000 e/vuosi 356 265 270 Järjestöille osoitetut tilat lukumäärä 27 27 27 Järjestöille osoitetut tilat 1000 e/vuosi 812 974 1 098 154

16 82 Musiikkiopisto 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 876 0 876 892-16 Menot -3 668 0-3 668-3 600-67 Toimintakate -2 792 0-2 792-2 708-83 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan musiikkiopiston opetustuntimäärä vuonna 2012 oli 49 987 tuntia. Taiteen perusopetuksen osuus kokonaistuntimäärästä oli 46 246 tuntia ja avoimen osaston tuntimäärä 3 022 tuntia. Kokonaisoppilasmäärän keskiarvo vuonna 2012 oli 1 916. Musiikkiopisto päivitti opetussuunnitelman vastaamaan nykykäytänteitä. Lisäksi syyskaudesta aloitettiin uusia kokeiluja sävellys-sovitus -opetuksen integroimiseksi musiikin perusteiden opetukseen. Yhteistyötä vantaalaisten koulujen kanssa jatkettiin ja kehitettiin edelleen, erityisesti musiikkiluokkakouluilla. Monikulttuurisen lastenorkesteri Tempon toiminta jatkui ja suunnitelmat toiminnan juurruttamiseksi vietiin läpi. Musiikkiopisto järjesti noin 150 konserttia ja esiintymistilaisuutta vuodessa. Monet näistä ovat osa kaupungin yleistä kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Musiikkiopisto oli mukana Metropolian Musiikki elämään - hankkeessa usealla osatoteutuksella. Sinfoniaorkesteri- ja puhallinorkesteritoiminta vahvistuivat. Kansallisiin musiikkitapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti: Oulun Madetoja -kilpailuun, Kokkolan ensemble- tapahtumaan ja Kuopion Nuori soittaa -tapahtumaan usealla kokoonpanolla. Tempo-orkesterin kaksi opettajaa ja rehtori osallistuivat Lissabonissa toukokuussa järjestettyyn seminaariin, jossa vaihdettiin kokemuksia monikulttuurisesta lastenorkesteritoiminnasta. Laurus-kuoro teki konserttimatkan Hollannin Arnhemiin 21.-24.6.2012. Viuluryhmä vieraili Norjan Stavangerissa syyskuussa. Hallintohenkilökunta supistui kahdella työntekijällä: opetussuunnittelijaa ja ruotsinkielistä toimistosihteeri. Seuren kautta palkattiin toimistoapua ja opettajien tehtäväkuvia laajennettiin, jotta hallintotyöt saatiin hoidettua. Musiikkiopiston nuotisto saatiin alustavaan järjestykseen tilapäisen nuotistonhoitajan avulla. Opettajakunnan laajuus on 110 henkilöä. Opetusta annetaan kahdessa pääopetuspisteessä: idässä Lummetie 4, Tikkurilan kirjastotalossa ja lännessä Patotie 2, jossa myös ruotsinkielinen yksikkö Patotie 2B. Kulttuurikeskus Orvokki siirtyi syyskaudella Dickursbyn väistötilaksi, jolloin musiikkiopisto joutui väliaikaisiin tilajärjestelyihin. Lisäksi opetusta on 12 koululla, aikuisopiston siivessä, Monitoimikeskus Lumossa, Pointissa, Hakunilan nuorisotilassa, Metsossa, Bygårdissa ja kahdessa päiväkodissa. Talousarvion toteutuminen Musiikkiopiston taloustilanne oli vakaa. Talousarviossa musiikkiopiston menoiksi oli vahvistettu 3 667 835 euroa, tuloiksi 876 000 euroa eli nettomenoiksi 2 708 350 euroa. Toteutuneet menot olivat 3 600 360 euroa (98 %) ja tulot 892 010 euroa (102 %). Nettomenot olivat 2 708 350 euroa (97 %). 155

16 83 Kuvataidekoulu 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 300 0 300 303-3 Menot -828 0-828 -859 31 Toimintakate -528 0-528 -557 29 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vantaan kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 5-20-vuotiaille vantaalaisille lapsille ja nuorille laajan oppimäärän mukaan. Opetusta annettiin yhteensä 6 600 tuntia vuonna 2012 oppilasmäärän ollessa 740 viidessä opetuspisteessä eri alueilla. Lisäksi kaikille avoimia 4-12 tunnin lyhytkursseja lapsille ja perheille pidettiin 109 tuntia, osallistujia kursseilla oli 235. Taiteen perusopetuksen arviointityö Virvatuli aloitettiin tekemällä asiakaskyselyt kaikille oppilaille ja vanhemmille. Vuonna 2012 jatkui ja päättyi kaksivuotinen, EU-rahoitteinen Comenius-hanke "Idealaboratories" 14-20 - vuotiaille nuorille. Hankkeen puitteissa järjestettiin yhteensä viisi nuorten taideleiriä, joista kaksi vuonna 2012, Vantaalla ja Viron Tartossa. Vantaan kuvataidekoulun ja Vantaan tanssiopiston yhteisryhmä, 21 opiskelijaa ja 4 opettajaa osallistui heinäkuussa Taiwanin Taipeissa kansainväliseen nuorten taide- ja tanssitapahtumaan. Kuvataidekoulu oli mukana "Iloa iholle" -nimisessä WDC- hankkeessa yhdessä pääkaupunkiseudun kuvataide- ja käsityökoulujen kanssa. Tapahtumia ja näyttelyitä muotoiluvuonna 2012 oli yhteensä 12 kpl. Opetushenkilöstö: 7 vakituisessa toimessa olevaa kuvataideopettajaa, 11 tuntiopettajaa ja yksi kouluavustaja. Hallinto: Rehtori, yksi toimistosihteeri ja 0,6 työaikaa tekevä opintosihteeri. Talousarvion toteutuminen Talousarviossa Kuvataidekoulun menoiksi oli vahvistettu 828 041 euroa, tuloiksi 300 000 euroa eli nettomenoiksi 528 041 euroa. Toteutuneet menot olivat 859 280 euroa (104 %) ja tulot 302 522 euroa (101 %). Nettomenot olivat 556 758 euroa (105 %). Talousarvion ylitys johtui henkilöstökulujen ylityksestä. 156

16 84 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 4 144 0 4 144 4 254-110 Menot -3 894 0-3 894-3 900 7 Toimintakate 250 0 250 354-103 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Niin tulkkaus- kuin käännösmäärät ovat Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksessa vuoden 2012 aikana kasvaneet sama suuntaus jatkunee tulevaisuudessa. Kysytyimmäksi kieleksi on noussut venäjä (17 %) ohittaen somalinkielen (16 %). Tulkkauksia tehtiin noin 60 000 tuntia, kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna 1,5 prosenttia, ja käännöksiä 7 390 sivua, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 7,3 prosenttia. Tulkkauskieliä on tällä hetkellä noin 90. Videoneuvottelulaitteiden välityksellä tehtävät etätulkkaukset ovat lisääntyneet. Etätulkkaus tuo huomattavia kustannussäästöjä tilaajille. Tulkkikeskuksen ns. ilmoitus-tulkkausten (siinä asioimistulkit ilmoittavat puhelimitse viranomaisten viestejä suoraan maahanmuuttaja-asiakkaille) määrä on kasvanut huomattavasti. Tämä tulkkausmuoto on mahdollistanut myös tarvittaessa viranomaisasiakkaiden yhteydenpidon ulkomailla asuviin tai oleskeleviin henkilöihin. Mahdollista tulkkikeskuksen organisaatiomuutosta selvitellään edelleen uutta kuntalakia ja sen tuomia haasteita silmällä pitäen. Tulkkikeskuksen toiminnan kannattavuus on kasvanut. Sitovat tavoitteet ovat toteutuneet. Talousarvion toteutuminen Talousarviossa asioimistulkkikeskuksen menoiksi oli vahvistettu 3 893 800 euroa, tuloiksi 4 144 000 euroa eli nettotuloksi 250 200 euroa. Toteutuneet menot olivat 3 900 420 euroa (100 %) ja tulot 4 253 969 euroa (103 %). Toimintakatteeksi muodostui näin ollen 353 549 euroa (141 %). 157

Liikelaitokset Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto 32 988 0 32 988 33 136-148 Liiketoiminnan muut tuotot 372 0 372 406-34 Materiaalit ja palvelut -4 300 0-4 300-4 484 184 Henkilöstökulut -23 373 0-23 373-23 952 579 Poistot ja arvonalentumiset -1 267 0-1 267-1 097-170 Liiketoiminnan muut kulut -4 525 0-4 525-4 023-502 Liikeylijäämä (-alijäämä) -105 0-105 -14-91 Korkotuotot 5 0 5 4 1 Muut rahoitustuotot 0 0 0 1-1 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 5 0 5 5 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -100 0-100 -9-91 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0-295 295 Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähennys (+) 0 100 100 474-374 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -100 100 0 169-169 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Vuonna 2011 voimaan tulleen uuden terveydenhuoltolain ja asetusten mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuonna 2013. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa allekirjoitettiin syksyllä 2011 yhteistoimintasopimus, jonka tuli voimaan jo vuoden 2012 alusta alkaen. HYKS-Peijas alueen kanssa allekirjoitettiin ensihoidon aiesopimus syksyllä 2011 ja lopullinen sopimus neuvoteltiin ja allekirjoitettiin 15.8.2012. Sopimuksen perusteella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa ensihoidossa nykyisessä laajuudessa vuonna 2013 Vantaalla ja Keravalla: kuusi ympärivuorokautista yksikköä, lääkintäesimies sekä osa D-tehtävistä suoritetaan alihankintana yksityiseltä palveluntuottajalta. Sisäasianministeriön toimintavalmiusohje, jolla ohjeistetaan pelastustoiminnan suunnittelua, uusittiin vuoden 2012 keväällä. Uuden toimintavalmiusohjeen ja uusitun Keski-Uudenmaan riskienarvioinnin perusteella valmisteltiin uusi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös sekä riskianalyysi, jotka johtokunta hyväksyi 11.12.2012. Uusi pelastuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2011, mahdollistaa palotarkastusten kohdentamisen aikaisempaa tarkemmin vaikuttavuuden parantamiseksi. Tähän liittyvää valvontasuunnitelmaa valmisteltiin pelastuslaitoksessa vuoden 2011 aikana ja se otettiin käyttöön alkuvuodesta 2012. Uusina asioina on myös muun muassa erheellisistä paloilmoituksista annettu laskutusmahdollisuus Talousarvion toteutuminen Pelastuslaitoksen sitovana tavoitteena valtuuston nähden oli liikealijäämä 106 000 euroa ja investoinnit 2 954 000 euroa. Liikealijäämänä toteutui 14 000 euroa ja investointeihin kului 1 476 000 euroa. Investoinnit alittuivat raskaan kaluston hankintojen siirtyessä vuodelle 2013 toimittajasta johtuen. 158

Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Palotarkastukset 7 009 (8 000) Valvontakohteet ja omavalvontalomakkeet* 11 400 11 945 Valistus ja neuvonta (henk.) 94 460 84 000 77 863 Pelastustoimen tehtävät 7 940 6 300 6 521 Ensihoidon tehtävät 30 190 30 000 27 862 Nettomenot /asukas 67,5 72,52 74,70 * Valvontasuunnitelman käyttöönotto v. 2012 Rahoituslaskelman lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta -1 277-47 -1 230 Rahoituksen rahavirta 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 194-194 Rahavarojen muutos -1 277 147-1 424 Investointien lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Ylitys/alitus Pelastus- ja sammutusyksiköt, muu ajoneuvokalusto 2 444 1 235 1 209 Muu pelastus- ja huoltokalusto 150 40 110 Järvenpään ensikertainen kalustaminen 120 0 120 Järjestelmät 240 201 39 Investoinnit yhteensä 2 954 1 476 1 478 Valtionosuudet ja luovutustulot 341-341 Investoinnit netto 2 954 1 817 1 137 159

Vantaan Työterveys 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto 4 615-247 4 369 5 108-739 Liiketoiminnan muut tuotot 150 143 293 449-156 Materiaalit ja palvelut -965 0-965 -1 830 865 Henkilöstökulut -3 442 0-3 442-3 249-193 Poistot ja arvonalentumiset -5 0-5 -16 11 Liiketoiminnan muut kulut -325-85 -410-461 50 Liikeylijäämä (-alijäämä) 28-189 -161 1-162 Muut rahoitustuotot 0 0 0 1-1 Kunnalle maksetut korkokulut -11 0-11 -11 0 Korvaus peruspääomasta -3 0-3 -3 0 Muut rahoituskulut 0 0 0 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut -13 0-13 -12-1 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 15-189 -174-11 -163 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0-10 10 Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 0 21-21 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 15-189 -174 0-175 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2012 Liikelaitoksen väliaikaisena työterveysjohtajana 2.1.2012 aloittanut Anne-Marie Hovi nimettiin vakituiseen virkaan 1.1.2013. Talouden tasapainottaminen ja henkilökunnan työn tuottavuuden tehostaminen oli keskeisin painopiste toimintakaudella. Tavoitteisiin päästiin optimaalisella henkilökunnan resursoinnilla sekä hoitohenkilökunnan laskutusasteen 10 prosentin kasvulla. Lääkäriresursseja vahvistettiin palkkaamalla lääkäreitä työsuhteeseen sekä jatkamalla tilanteen vaatimaa vuokralääkäreiden käyttöä sopimusten mukaisten työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseksi. Talousarvion toteutuminen Liikelaitoksen myynti ylitti talousarvion 17 prosentilla. Myynnin toteumaan vaikutti mm. henkilöstön taloudelliseen työskentelytapaan panostaminen ja vuokralääkärien lisääntynyt käyttö. Henkilöstömenoissa alitus oli 6 prosenttia sekä materiaali- ja palveluostoissa ylitys oli noin 95 prosenttia. Palveluostoja nosti ennen kaikkea vuokratyövoiman käyttö. Tunnusluvut TP 2011 TA 2012 TP 2012 Korvaus peruspääomasta 2 625 2 625 2 625 Kaupungille maksetut korkokulut 10 500 10 500 10 500 160

Rahoituslaskelman lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta 10-16 25 Rahoituksen rahavirta 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 49-49 Rahavarojen muutos 10 33-23 Investointien lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma Ylitys/alitus Aineeton omaisuus 0-21 21 Irtain omaisuus -10 0-10 Investointi Qlikview -raportointijärjestelmän lisäominaisuuksiin toteutui 0,02 milj. euron suuruisena. Investointi katettiin purkamalla tilikaudella 2011 tehtyä investointivarausta. 161

Rahastot Asuntolainarahasto Asuntolainarahastosta on ollut mahdollista hakea lainoja ja avustuksia sääntöjen mukaisiin asunto- ja elinkeinopoliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta vahvisti 27.2.2012 asuntolainarahaston käyttösuunnitelman eli lainalajittaiset enimmäiskiintiöt eri tarkoituksiin seuraavasti: korjauslainoihin asunto-osakeyhtiöille 1 000 000 euroa, hissiavustuksiin 500 000 euroa ja palvelurakentamiseen 1 500 000 euroa sekä kiintiöimättömään osuuteen 12 593 944,26 euroa. Vuoden aikana myönnettiin yksi laina vuokratalon rakentamiseen, yksi laina palvelurakentamiseen ja yksi hissiavustus. Määrä on pieni suhteessa käytettävissä olleisiin varoihin. Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston talousarviosta rahoitettiin Marja-Vantaa-projektin ja asuntomessu- projektin käyttömenot sekä keskusten kehittämishankkeiden menot. Keskusten kehittämishankkeiden investointimenot olivat noin 8 milj. euroa, jotka kohdistuivat Tikkurilan keskustan rakentamiseen, pääosin pysäköintilaitokseen. Keskusta-alueen aloituskortteiden asemakaavaehdotusten valmistelu alkoi maaliskuussa toteuttajakumppanien valinnan myötä, aloituskortteleiden 1. asemakaavan hyväksyi kaupunginvaltuusto joulukuussa 2012. Vehkalan yritysalueen ideointi käynnistyi syksyllä 2010, yleissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2012. Keimolanmäen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi joulukuussa 2010, rakennustöiden aloitusajankohdan selvittely on käynnissä. Kauppakeskuksen kehittämisessä on käynnissä neuvottelut kehittäjä/toteuttajakumppanien valitsemiseksi. Vantaan asuntomessualueen asemakaava oli päätöskäsittelyssä keväällä 2012, asemakaavasta on valitettiin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Liito-oravien pesä- ja kolopuiden esiintymisen takia asuntomessualueella syksyn aikana valmisteltiin asemakaavan muutos ja Vantaan kaupunki myönnettiin lupa poiketa luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta heikentämis- ja hävittämiskiellosta, joka koskee liito-oravan lisääntymis- ja levähtämispaikkoja. Marja-Vantaan keskusta-asuminen 3 -asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus (asuntomessualueen muutos) hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2012. Maanmyyntituloja Kivistön alueelta on saatavissa vuonna 2013. Marja- Vantaa projekti lakkautettiin apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä 14.12.2012 ja siihen kuuluvat toiminnot ja henkilöstö siirrettiin linjaorganisaatioon. Kivistön asemakaava-alueen, keskusten kehittämishankkeiden ja asuntomessuprojektin toiminnot rahoitetaan edelleen rahastosta. Tunnusluvut TP2011 TA2012 TP2012 Hyväksytyt asemakaavat, ke-m 2 asuntorakentaminen 30 000 84 863 kaup. ja julk. palvelut 0 4 534 tuotanto/toimitilat 30 000 5 678 Investoinnit 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Julkinen käyttöomaisuus -1 000 0-1 000-1 041 41 Osakkeiden osto -7 000 0-7 000-7 198 198 162

Sosiaalinen luototus Sosiaalisessa luototuksessa myönnetään luottoja pienituloisille ja vähävaraisille kaupunkilaisille sekä annetaan taloudellista neuvontaa ja ohjausta luottoa haettaessa sekä tarvittaessa myös luoton maksuohjelman aikana. Luottoja myönnettiin 99 kpl, 29 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011, 632 401,68 eurolla. Kielteisiä luottopäätöksiä tehtiin 70 kpl. Luoton jo saaneille asiakkaille tehtiin 110 maksusuunnitelmaa rästiin jääneiden erien hoitamiseksi ja myönnettiin 89 lyhennysvapaata kuukautta. Erääntyneistä maksuista lähetettiin 339 kpl ensimmäistä maksukehotusta ja 228 kpl toista maksukehotusta. Luottoja irtisanottiin 16 kpl ja irtisanomisia peruutettiin 3 kpl. Rahastossa oli käytettävissä 31.12.2012 luottojen myöntämiseen 642 793,53 euroa. Sosiaalisen luototuksen rahaston tuotot (korkotuotot - luottotappiot) oli ajalla 1.1.-31.12. 16 915,47 euroa. Sosiaalisen luototuksen tuotot vuodelle 2012 oli arvioitu 25 000 euroksi. Korkotason jatkuessa edelleen alhaisena tuottoarvioksi korjattiin 20.000 euroa, joka ei täysin toteutunut. Luottotappioiksi on kirjattu vuoden aikana 2 033,11 euroa. Luottoja on myönnetty 31.12 mennessä 3 421 729,15 euroa ja luottotappioita on syntynyt yhteensä 37 042,31 euroa, luottotappioprosentti on 1,09 prosenttia. Luottotappioiden ja avoimien saatavien, 60 008,85 euroa, yhteissumma on 2,84 prosenttia myönnettyjen luottojen kokonaismäärästä. Ulosottoperinnässä olevista saatavista on 30 prosenttia merkitty varattomuusesteelliseksi yhteensä 26 854,68 euroa. Kun arvioidaan näiden jäävän kokonaan luottotappioiksi, on kokonaisluottotappioprosentti 3,63 prosenttia. Sosiaalisen luototuksen rahaston tavoite on toteutunut. Vahinkorahasto Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan kaupungin ja sen liikelaitosten lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset ovat kilpailutettu viimeksi vuonna 2008 ja tullaan kilpailuttamaan uudestaan vuonna 2013. Niiltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan rahoituksen tulosalueen hallinnoimasta vahinkorahastosta noudattaen vahinkorahaston sääntöä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vahinkorahaston päivitetyn säännön 28.1.2013 37. Vahinkorahaston päivitetty sääntö astuu voimaan 1.3.2013 alkaen. 163

2.2.2 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2012 Kaupunki ja rahastot 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys / alitus Myyntitulot 47 327 72 47 398 43 237 4 161 Maksutulot 60 993 1 60 994 63 475-2 481 Tuet ja avustukset 29 891 6 360 36 250 35 254 996 Muut tulot 173 145 0 173 145 168 795 4 350 Tulot yhteensä 311 355 6 432 317 788 310 762 7 026 Valmistus omaan käyttöön 150 967 0 150 967 133 277 17 690 Henkilöstömenot -436 034-5 516-441 550-430 862-10 688 Palvelujen ostot -690 948-4 048-694 996-680 040-14 956 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -44 557-71 -44 628-40 124-4 504 Avustukset -89 529-7 108-96 637-96 228-409 Muut menot -156 874-778 -157 652-155 872-1 780 Menot yhteensä -1 417 942-17 521-1 435 463-1 403 125-32 338 Toimintakate -955 619-11 089-966 708-959 086-7 622 Verotulot 868 000 0 868 000 857 077 10 923 Valtionosuudet 141 000 0 141 000 148 170-7 170 Korkotulot muilta 13 165 0 13 165 14 620-1 455 Korkotulot liikelaitoksilta 170 0 170 170-0 Muut rahoitustulot muilta 17 363 0 17 363 18 344-981 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 71 0 71 71 0 Korkomenot -22 250 0-22 250-15 298-6 952 Muut rahoitusmenot -260 0-260 -110-150 Rahoitustulot ja -menot 8 258 0 8 258 17 797-9 538 Vuosikate 61 639-11 089 50 551 63 958-13 408 Poistot -67 431 0-67 431-67 046-385 Tilikauden tulos -5 792-11 089-16 881-3 088-13 793 Varausten ja rahastojen muutos 0 0 0 265-265 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -5 792-11 089-16 881-2 823-14 058 164

Tuloslaskelman toteutuminen, mukana liikelaitokset 1 000 Kaupunki + rahastot TP 2012 Liikelaitokset TP 2012 Yhteensä TP 2012 Myyntitulot 43 237 52 796 96 034 Maksutulot 63 475 5 690 69 166 Tuet ja avustukset 35 254 1 309 36 564 Muut tulot 168 795 768 169 563 Tulot yhteensä 310 762 60 563 371 325 Valmistus omaan käyttöön 133 277 0 133 277 Henkilöstömenot -430 862-41 683-472 545 Palvelujen ostot -680 040-9 344-689 384 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -40 124-2 791-42 915 Avustukset -96 228-3 -96 231 Muut menot -155 872-5 724-161 595 Menot yhteensä -1 403 125-59 545-1 462 669 Toimintakate -959 086 1 019-958 067 Verotulot 857 077 0 857 077 Valtionosuudet 148 170 0 148 170 Korkotulot muilta 14 620 4 14 623 Korkotulot liikelaitoksilta 170 0 170 Muut rahoitustulot muilta 18 344 7 18 352 Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta 71 0 71 Korkomenot -15 298-170 -15 468 Muut rahoitusmenot -110-71 -181 Rahoitustulot ja -menot 17 797-230 17 567 Vuosikate 63 958 789 64 747 Poistot -67 046-1 386-68 432 Tilikauden tulos -3 088-597 -3 685 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0-305 -305 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 495 495 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 265 0 265 Varausten ja rahastojen muutos 265 190 455 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2 823-407 -3 230 165

Tuloslaskelma Toimintatuotot Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintatuotot, sisäiset erät mukaan lukien olivat 371,3 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Talousarvioon sisältyi kaupungin omistamien vuokra-asuntojen myynnin budjetoitu myyntivoitto 12,1 milj. euroa. Asuntojen myynnistä toteutui 6,7 milj. euroa 2012 ja toisen erän myynti siirtyi vuodelle 2013. Toimintatuottojen toteumaprosentti muutettuun talousarvioon nähden oli 99 prosenttia. Toimintakulut Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintakulut ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 329,4 milj. euroa, joka on 12 milj. euroa alle muutetun talousarvion. Toimintakulujen alitus johtui mm. hoitopalveluostojen alittumisesta, toimeentulotuen ennakoitua pienemmistä avustuksista sekä ennakoitua pienemmistä palveluostoista HSY:ltä. Toimintakulujen ilman valmistusta omaan käyttöön toteumaprosentti muutettuun talousarvioon nähden oli 99,1 prosenttia. Toimintakate Tilinpäätöksessä 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketuksi toimintakatteeksi muodostui 958,1 milj. euroa. Toimintakate kasvoi edellisvuoteen nähden 47,1 milj. euroa eli 5,2 prosenttia. Vuoden 2012 toimintakatetta paransi kaupungin omistamien vuokra-asuntojen kertaluonteinen 6,7 milj. euron myyntivoitto. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunki sai verotuloja yhteensä 857,1 milj. euroa vuonna 2012. Verotulot kasvoivat edellisvuoteen nähden 21,5 milj. euroa eli 2,6 prosenttia. Verotulot alittivat talousarvion 10,9 milj. eurolla pääasiassa yhteisöverotulojen laskusta johtuen. Verotulojen talousarvion toteumaprosentiksi muodostui 98,7 prosenttia. Vuoden 2012 verotuloista 739,1 milj. euroa tuli kunnallisverosta, 56,3 milj. euroa yhteisöverosta ja 61,7 milj. euroa kiinteistöverosta. Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia vuonna 2012 yhteensä 182,2 milj. euroa, joka on 8,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Talousarvion 2012 valtionosuusarvio, 141 milj. euroa, ylittyi 7,2 milj. eurolla. Vuoden 2012 valtionosuustilityksiin sisältyy 2,2 milj. euron valtionosuus liittyen työmarkkinajärjestöjen raamiratkaisuun. Rahoitustuotot ja -kulut Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 17,6 milj. euroa, joka on 9,5 milj. euroa yli talousarvion yhteenlaskettujen rahoitustuottojen ja -kulujen. Talousarvion ja toteuman välinen erotus muodostui budjetoitujen korkokulujen alittumisesta 6,9 milj. eurolla ja budjetoitujen korkotuottojen ylittymisestä 1,4 milj. eurolla. Vuosikate Vuosikate saadaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen vuosikate tilinpäätöksessä 2012 oli 64,7 milj. euroa, joka on 14,3 milj. euroa pienempi kuin vuoden 2011 virallinen vuosikate ja 3,4 milj. euroa pienempi kuin vertailukelpoinen vuosikate vuonna 2011. Poistot Vuonna 2012 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut poistot olivat 68,4 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa alle talousarvion 2012 poistoarvion. Poistojen talousarviota alempi toteuma johtui vuoden 2012 investointien budjetoitua alemmasta toteumatasosta. 166

Tilikauden tulos Tilikauden tulokseksi vuonna 2012 kaupunki, liikelaitokset ja rahastot yhdistäen muodostui -3,7 milj. euroa. Vuoden 2011 vertailukelpoinen tulos oli 2,4 milj. euroa. 2.2.3 Investointien toteutuminen 91 1 Uudisrakennukset 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 3 341-3 341 Menot -16 710 1 275-15 435-14 326-1 109 Netto -16 710 1 275-15 435-10 986-4 449 Tilakeskus hankki tehtävänsä mukaisesti yhteistyössä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa toimitiloja palvelutuotannon tarpeisiin toteuttaen lautakuntansa 13.12.2011 uudisrakentamisen työohjelmaa. Vuoden 2012 aikana valmistuivat seuraavat määrärahalla toteutetut uudisrakennushankkeet: Martinlaakson koulun, Hakunilan uimahallin ja kaupungintalon laajennukset sekä Pyörrekujan ja Siimapuiston päiväkodit, Koisotie 10 tukikohta ja Kaunialan sairaalan lisärakennus. Lisäksi VAV Asunnot Oy:n rakennuttamana valmistui asuntokohde Osmankäämintie 28:ssa ja kiinteistöyhtiön rakennuttamana Tikkuparkki (jossa mm. kaupungintalon paikoitusta). Vuoden lopulla rakennusvaiheessa olivat Dickursby koulun laajennus ja uudispäiväkoti hanke sekä Kilterin päiväkoti. VAV Asunnot Oy:n hankkeista rakennusvaiheessa oli Pähkinärinteentie 31. Seuraavien uudishankkeiden aloitukset siirtyivät vuodelle 2013 tai myöhemmäksi: Sinirikon päiväkoti, Viertolan vastaanottokodin Harjulan yksikkö, Vetokannaksen huoltorakennus ja Kuljettajien taukotila Raappavuorentielle sekä Linja-autoliikenteen WC-tilat Pohjois-Nikinmäkeen ja Ylästöön. Merkittävimpiä 2012 suunnitteluvaiheessa olleita uudiskohteita olivat Tuomelan koulun laajennus, Simonkallion päiväkoti sekä Länsimäen Ylläs koulun laajennus. Tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa oli seuraavia uudiskohteita: Peijaksen Geriatrisen sairaalan laajennus, Varia Tennistien uudisrakennus (tullut uutena 2012 aikana), Ilolan koulu- ja esiopetustila (tullut uutena 2012 aikana), Koivukylän uusi kirjasto (uusi vuokrahanke, uutena 2012 aikana), Itä-Hakkilan koulu, Vetokannaksen huoltorakennus, Kuljettajien taukotila Tikkurilan asemakeskuksen yhteyteen (tullut uutena 2012 aikana) ja Aurinkokiven koulun 1. vaihe (koulu+päiväkoti ja neuvola), josta tarveselvityksen pohjalta käynnistettiin suunnittelukilpailu. Lisäksi tehtiin selvityksiä useisiin VAV:in hankkeisiin, kuten esim. Mesikukka, Tervakukka ja Päiväkumpu. Uudishankkeiden määrärahan säästyminen johtui mm. seuraavista seikoista: Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman johdosta mm. seuraavien hankkeiden suunnittelua ei aloitettu: Geriatrisen sairaalan laajennus, Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen lisärakennus, Korson vanhustenkeskus ja Uomarinteen koulun laajennus Harjulan uuden nuorisokodin, Sinirikon päiväkodin ja Vetokannaksen huoltorakennuksen toteutukset siirtyivät kustannussyistä myöhemmäksi Kuljettajien taukotilan tarve/sopimus siirtynyt myöhempään, rakennusvaihe siirtyi. 167

91 2 Peruskorjaukset 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 2 535-2 535 Menot -25 160-1 466-26 626-26 578-48 Netto -25 160-1 466-26 626-24 043-2 583 Tilakeskus vastasi tehtävänsä mukaisesti omistuksessaan olevien rakennusten ja niiden pihojen peruskorjauksista toteuttaen lautakuntansa 13.12.2011 hyväksymää peruskorjausohjelmaa. Merkittävimpiä vuoden 2012 aikana valmistuneita peruskorjaustöitä olivat Martinlaakson yhtenäiskoulun peruskorjaus, Hakunilan uimahallin peruskorjaus, Kaupungintalon peruskorjaus, Nikkarin päiväkodin peruskorjaus, Hiekkaharjun vapaa-aikatilojen peruskorjaus ja Jokivarren koulun asuntojen peruskorjaus. Lisäksi 2012 valmistuneista rakennusten osittaisista peruskorjaus- tai muutostöistä mainittakoon seuraavat merkittävimmät kohteet: Peltolan koulun vesikaton peruskorjaus, Hakunilan koulun/ Hakunilanrinteen paviljonkikoulun muutos- ja korjaustyöt päiväkotikäyttöön, Paarmatien päiväkotipaviljongin muutostyöt Nikinmäen koulun käyttöön, Vaskivuoren lukion teknisentyön tilojen muutostyöt, Orvokkitien entisen koulun varustaminen Dickursby koulun väistötilaksi sekä Vartiokujan päiväkodin vesikaton peruskorjaus. Pihojen peruskorjauksista valmistuivat Ilolan koulun piha sekä Metsälinnun ja Näätäpuiston päiväkotien pihat. 2012 lopussa suurempia rakennusvaiheessa olevia hankkeita olivat: Länsimäen terveysaseman muutos- ja peruskorjaus, Dickursby koulu- ja piharakennuksien peruskorjaus, Koivukylän koulun osittainen muutos päiväkotitiloiksi ja Kimokujan koulun muutos päiväkotitiloiksi sekä Korson koulun (entinen yläaste) vesikaton peruskorjaus. Suunnitteluvaiheessa oli mm. seuraavia kohteita: Kaunialan sairaalan C-D osien peruskorjaus, Varia Ojahaantien koulun kohdennetut korjaustyöt, Varia Tennistien koulun saliosan tekninen peruskorjaus, Länsimäen Ylläs koulun laajennustöihin liittyvät muutostyöt, Varistoniityn päiväkodin peruskorjaus, Seljapolun päiväkodin peruskorjaus, Martinlaakson radan Louhelan ja Myyrmäen asemien peruskorjaukset, Kuusijärven päärakennuksen ja entisen asuinrakennuksen peruskorjaustyöt sekä Leppäkorven koulun asuntojen peruskorjaus Peruskorjausten osalta tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua tehtiin mm. seuraavissa kohteissa: Katriinan sairaalan vanhan osan peruskorjaus, Hakunilanrinteen koulun liikuntasalin peruskorjaus, usean päiväkodin peruskorjaukset tai osittaiset peruskorjaukset, Martinus-salin peruskorjaus, Leinikkitien Pajatalon peruskorjaus, Vapaalan kentän huoltorakennus. Peruskorjausmäärärahoihin sisältyviä sisäilmakorjauksia tehtiin 3,1 milj. euron arvosta. Vuoden varrella aloitettiin/toteutettiin alkuperäiseen työohjelmaan sisältymättömiä, uusia kiireellisiä hankkeita, kuten vanhustenkeskuksien Metsonkoti, Simonkoti ja Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen automaattisten sammutuslaitteistojen selvitysvaihe sekä Koivukoti I:n osoitteellisen paloilmoitinjärjestelmän toteutus. Lisäksi aloitettiin usean koulun ja päiväkodin vesikattoperuskorjausten suunnittelu ja kesäkaudella toteutettiin monen koulun kiireellisiä tilamuutostöitä. Peruskorjausten alkuperäisen (14.11.2011) työohjelman kokonaismääräraha ylittyi pääosin seuraavien hankkeiden vuoksi, joita muiden hankealoitusten siirtyminen ei riittänyt kompensoimaan: Martinlaakson koulun ja Hakunilan uimahallin peruskorjausten viivästymisen johdosta kustannusten kohdistuminen vuodelle 2012, kaupungintalohankkeen lisä- ja muutostyötarpeista. Lisäksi sisäilmakorjauksien ja joidenkin hankkeiden toteutuskustannukset olivat huomattavasti arvioitua suuremmat kuten Hakunilanrinteen entisen koulupaviljongin muutostyöhanke päiväkodiksi ja Orvokkitien vanhan koulun varustaminen Dickursby koulun väistötilaksi. 168

91 3 Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 0 0 Menot -1 225-659 -1 884-1 517-367 Netto -1 225-659 -1 884-1 517-367 Tilakeskus vastasi tehtävänsä mukaisesti muutoksista ja korjauksista hallinnassaan olevista vuokra- ja osaketiloissa toteuttaen lautakuntansa 13.12.2011 hyväksymää työohjelmaa. Merkittävimmät valmistuneet Sosiaali- ja terveystoimialan korjaus- ja muutostyöhankkeet olivat Martinlaakson terveysaseman entisen hammashoitotilan muuttaminen vastaanottokäyttöön, Myyrmäen sosiaali- ja terveysaseman entisten laboratoriotilojen muutos vastaanottokäyttöön, Tikkurilan terveysaseman fysioterapian allastilojen ja laitteiden korjaustyöt sekä Korson terveysaseman vastaanottotiloissa tehdyt muutostyöt. Sivistystoimen hallinnoimissa tiloissa merkittävimmät valmistuneet työt olivat Kartanonkosken koulun tilamuutostyöt ja Kallioimarteen päiväkodin pihan peruskorjaus. Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa olivat: Hakunilan sosiaaliaseman muutostyö neuvolatiloiksi, Korson ja Koivukylän sosiaali- ja terveysaseman tilankäytön tiivistämiseen liittyvät hankkeet, Korson neuvolatilojen muutos hammashoitotiloiksi sekä usean päiväkodin korjaus- ja muutostyöt. Vuokra- ja osaketilojen muutos- ja korjaustöissä alkuperäisen 14.11.2011 työohjelman määräraha ylittyi johtuen vuoden 2011 hankkeiden aikataulujen ja laskutuksen viivästymisestä sekä hankkeiden arvioitua suuremmista muutos- ja korjauskustannuksista. 92 Aineeton omaisuus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 270 0 270 0 270 Menot -9 112 0-9 112-7 975-1 137 Netto -8 842 0-8 842-7 975-867 Tietojärjestelmien ja tietoliikenneverkon kehittämiseen käytettiin vuonna 2012 yhteensä 7,9 milj. euroa. Aineettoman omaisuuden osalta alitus oli 0,9 milj. euroa. Merkittävimmät järjestelmien kehittämishankkeet vuonna 2012 olivat sähköpostijärjestelmän ja toimisto-ohjelmistojen uusiminen sekä puhelin ja tietoliikenneoperaattorin vaihtaminen. Koko kaupungin yhteisten järjestelmien ja tietoliikenneverkon osuus kokonaisinvestoinneista oli 4,85 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen järjestelmien kehittämiseen käytettiin 0,85 milj. euroa. Näistä merkittävimpiä olivat e-reseptin käyttöönotto, Vatj:n kehittämien ja päätös osallistua Apotin kilpailuttamiseen. Sivistystoimen järjestelmien kehittämiseen käytettiin 0,5 milj. euroa. Näistä merkittävimmät olivat aikuisopiston kurssinhallintajärjestelmän uusiminen sekä langattomien verkkojen rakentaminen. Muiden toimialojen ja yhtiöiden osuus oli noin milj. euroa. 169

93 Julkinen käyttöomaisuus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 860 0 860 763 97 Menot -104 500 0-104 500-84 904-19 596 Netto -103 640 0-103 640-84 141-19 499 Kunnallistekniset työt Liikennealueiden, urheilualueiden, virkistysalueiden, ympäristörakentamisen, yhteishankkeiden sekä Kehäradan määrärahaa vuoden 2012 talousarviossa oli yhteensä 103,6 milj. euroa. Investointiohjelmaa toteutettiin yhteensä noin 84,9 milj. eurolla eli toteutuma on noin 82 prosenttia budjetoidusta. Monien suurten liikenneinvestointihankkeiden käynnistäminen viivästyi mm. poikkeuksellisen runsaslumisen ja kylmän talven takia. Kivistön alueen (ent. Marja-Vantaa), Keimolanmäen ja Elmon alueen rakentamisen aloittamiset siirtyivät edelleen seuraaville vuosille. Myös valmiiden suunnitelmien puuttuminen ja henkilökuntaresurssien vähäisyys vaikeuttivat investointiohjelman toteuttamista. Kehä III:n parantamisen 1. vaihe saatiin päätökseen. Liikennealueiden ja yhteishankkeiden rakentamiseen määrärahoja oli talousarviossa varattu 39,9 milj. euroa ja niitä käytettiin noin 29,3 milj. euroa eli noin 73 prosenttia. Tämän lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) tehtiin erilaisia vesihuollon investointitöitä yhteensä noin 6,5 milj. eurolla. Urheilu- ja virkistysalueiden rakentamiseen oli varattu yhteensä noin 3,2 milj. euroa. Urheilualueita rakennettiin kuitenkin hyväksyttyjen työohjelmien mukaisesti ennakoitua enemmän eli yhteensä noin 4,5 milj. eurolla. Ympäristörakentamiseen oli varattu talousarviossa noin 5,5 milj. euroa ja määrärahoja käytettiin hyväksyttyjen työohjelmien mukaisesti noin 6,6 milj. euroa. Kehärataa rakennettiin noin 44,5 milj. eurolla. Kehäradan joidenkin urakoiden käynnistyminen viivästyi, joten 55,0 milj. euron määrärahasta toteutuma oli noin 81 prosenttia. Avustukset Valtionapupäätöksiin perustuvista ARA-hankkeista laskutettiin vuosien 2007 ja 2008 osuudet yhteensä noin 167 000 euroa. Lisäksi saatiin avustusta Martinlaakson urheilualueen ja Hiekkaharjun urheilupuiston rakentamiseen yhteensä 176 000 euroa sekä Blylodin puistoon noin 61 000 euroa. Kehäradan rakentamiseen saatiin EU-tukea yhteensä 359 000 euroa. 94 Irtain omaisuus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 0 0 0 289-289 Menot -6 900 70-6 830-6 024-806 Keskushallinto -900 0-900 -929 29 Sosiaali- ja terveystoimi -1 000 0-1 000-573 -427 Sivistystoimi -1 600 70-1 530-1 564 34 Maankäyttö -1 800 0-1 800-1 509-291 Tilakeskus -400 0-400 -303-97 Vapaa-aika ja asukaspalvelut -1 200 0-1 200-1 146-54 Netto -6 900 70-6 830-5 735-1 095 170

Keskushallinto Keskushallinnon irtaimen omaisuuden määrärahoista maksettiin budjetoidun mukaisesti peruskorjatun kaupungintalon käyttöönottoon liittyvä kalustaminen. Kaupungintalon kalustamiseen käytettiin määrärahoja vuonna 2012 yhteensä 533 000 euroa. Lisäksi keskushallinnon irtaimen omaisuuden määrärahoista maksettiin tietohallinnon investointeja 396 367 euron edestä. Määrärahat tietohallinnon investointeihin kaikkinensa oli varattu aineettoman omaisuuden määrärahoihin. Näin ollen talousarvion irtaimen omaisuuden määrärahan ylittyminen keskushallinnon osalta 29 367 eurolla johtui tietohallinnon investointien ennakoimattomasta kohdentumisesta irtaimeen omaisuuteen. Aineettoman omaisuuden määrärahat alittuivat vuoden 2012 tilinpäätöksessä selvästi. Vuonna 2012 tietohallinnon investointikohteita, joiden menot kohdistuivat irtaimeen omaisuuteen, olivat mm. opetustoimen tieto- ja viestintätekniikkalaitteet sekä uuden kaupunkikorttijärjestelmän ja digisanelujärjestelmän (puheentunnistusjärjestelmä) laitteet. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimenot olivat 0,6 milj. euroa. Käyttö alitti määrärahan 0,4 milj. eurolla. Irtaimen omaisuuden määrärahaa käytettiin investointiohjelman mukaisesti uudisrakennushankkeiden käyttöomaisuushankintoihin, toimitilojen kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden hankintaan. Merkittävimmät kohteet vuonna 2012 olivat Koivukylän vanhustenkeskus sekä Myyrmäen terveysaseman uusi vastaanottotila, joihin käytetty määräraha oli yhteensä noin 0,2 milj. euroa. Sivistystoimi Irtaimesta omaisuudesta käytettiin perusopetuksessa suurin osa valmistuneeseen Martinlaakson kouluhankkeeseen ja lisäksi Koivukylän koulun tilajärjestelyihin. Varhaiskasvatuksessa irtain omaisuus käytettiin valmistuneisiin Siimapuiston, Nikkarin ja Hakunilanrinteen päiväkotihankkeisiin. Myös kirjastossa ja ammatillisessa koulutuksessa tehtiin kalustohankintoja. Irtaimen omaisuuden tuloihin kirjattiin OPH:n myöntämää valtionavustusta (88 683 ) hankkeille, jotka koskevat tvt:n opetuskäytön laite- ja tietoverkkohankintoja. Irtaimeen omaisuuteen kirjattiin laitehankintoja vastaavalla summalla. Ilman näitä hankintoja irtaimen omaisuuden määrärahan toteutumaprosentti on 96. Maankäyttö Eniten irtaimen omaisuuden määrärahaa käytettiin varikon ajoneuvo- ja kalustohankintoihin mm. katujen ylläpidolle kaksi kuorma-autoa, kaksi sirotteluautomaattia, kaksi lumiauraa ja taajamatraktori, Vantaan ammattiopistolle ja hankerakentamiselle kuorma-auto, viheralueyksikölle kahdeksan päältä ajettavaa ruohonleikkuria sekä liikuntapalveluille kaksi traktoria lisälaitteineen. Vuonna 2011 määrärahasta käytettiin noin 1,5 milj. euroa (budjetoitu 1,8 milj. euroa). Tilakeskus Tilakeskuksen irtaimistohankintoihin on varattu 252 000 euroa. Irtaimen omaisuuden määräraha sisältää Vantaan kaupungin keittiöiden kalustohankinnat, tarjoilulinjastoja, ruokailuvaunuja ja niiden koneita sekä laitteita. 171

Vapaa-aika ja asukaspalvelut Valtuusto myönsi vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalle irtaimen omaisuuden hankintaan vuodelle 2012 yhteensä 1 200 000 euroa. Vuoden aikana määrärahaa käytettiin 1 146 030 euroa. Menomääräraha alittui 53 970 eurolla. Kulttuuripalveluille vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta osoitti määrärahaa 450 000 euroa ja siitä käytettiin yhteensä 438 170 euroa. Konserttitalo Martinuksen teknisen laitekannan uusimiseen ja vanhojen kalusteiden uusimiseen käytettiin 241 743 euroa. Taidemuseon kaluste- ja laitehankintoihin käytettiin 97 273 euroa ja kaupunginmuseon kiertonäyttelyn kalustehankintoihin 30 848 euroa. Håkansbölen kartanon kalustoa ja esineistöä restauroitiin 68 307 eurolla. Liikuntapalveluiden irtaimen omaisuuden hankintaan osoitettiin 330 000 euroa. Liikuntapalvelut käytti irtaimen omaisuuden hankintaan 322 211 euroa. Hakunilan uimahallin perusparannuksen myötä kuntosalitoiminta siirtyi liikuntapalveluiden toiminnaksi. Uimahalliin hankittiin lähinnä kuntosalin kalustoa 41 234 eurolla. Myymäen kuntosaliin hankittiin kalustoa 74 002 eurolla ja Koivukylän vanhustenkeskukseen kuntosaliin 11 947 eurolla. Ulkoliikuntapaikkojen kunnossapitoon on hankittu kalustoa yhteensä 195 029 eurolla (mm. kelaleikkuri, vaakatasoleikkuri, kilpikaiverrin, tukkikärry, vesisäiliöitä ja vesipumppuyhdistelmä) Nuorisopalveluille osoitettiin irtaimen omaisuuden hankintaan 390 000 euroa, josta käytettiin 385 648 euroa. Peruskorjatun Hiekkaharjun, Martinlaakson ja Korson nuorisotilojen kalustamiseen käytettiin yhteensä 357 390 euroa. Määrärahalla hankittiin lisäksi välineistö yhteen skeittipuistoon. 95 Kiinteä omaisuus 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 4 000 0 4 000 2 766 1 234 Menot -10 600-5 500-16 100-10 544-5 556 Kiinteän omaisuuden osto -8 800-4 400-13 200-6 391-6 809 Maa-alueiden kunnostus -1 800-1 100-2 900-4 153 1 253 Myytävän ja vuokr. tonttimaan kunnostus -300 0-300 -821 521 Kgin pysyvään om. jäävien maa-al. kunnostus -1 500-1 100-2 600-3 332 732 Netto -6 600-5 500-12 100-7 778-4 322 Kiinteän omaisuuden oston määrärahaan käytettiin maanhankintatarpeisiin strategisesti tärkeillä alueilla. Hankinnat mahdollistavat kaupungin maankäytön ohjauksen tulevaisuudessakin. Kirjanpitoarvolla myytävien maa-alueiden tuloja oli budjetoitu 4,0 milj. euroa. Tulokertymä oli noin 2,8 milj. euroa (noin 69 %). Kiinteän omaisuuden ostoon oli varattu 13,2 milj. euroa (alkuperäinen määräraha 8,8 milj. euroa + 4,4 milj. euroa). Määrärahasta käytettiin noin 6,4 milj. euroa eli noin 48 prosenttia. Kiinteän omaisuuden ostomäärärahoista jäi käyttämättä yli 6 milj. euroa, koska Kivistön asemakaava-alueella ei toteutunut maakauppa, josta on esisopimus. 172

Pilaantuneiden maiden kunnostamistarve ja -kustannukset kasvoivat vuoden aikana esille tulleiden ennakoimattomien löydösten takia erityisesti Klemmintien urakassa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä 19.11.2012 määrärahaa korotettiin 1,1 milj. euroa, mutta tämäkään ei riittänyt, koska maaperästä löytyi runsaasti piilotettuja saasteita ja jätteitä. Maa-alueiden kunnostamiseen oli varattu 2,9 milj. euroa (alkuperäinen määräraha 1,8 milj. euroa + 1,1 milj. euroa). Lopulliset kunnostuskustannukset olivat 4,2 milj. euroa. 97 Osakkeet ja osuudet 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot 8 000 0 8 000 4 106 3 894 Menot -5 336 0-5 336-5 103-233 Osakkeet -5 336 0-5 336-5 093-243 Kiinteistö Oy Tiedepuisto -336 0-336 -336 0 Elinkeinoelämän edistämishankkeet -5 000 0-5 000-4 757-243 Osuudet 0 0 0-10 10 FRAME-säätiö 0 0-5 5 Cultura-säätiö 0 0-5 5 Netto 2 664 0 2 664-998 3 662 Kaupungin asunto-osakkeiden myynnistä oli vuoden 2012 talousarviossa ennakoitu syntyvän 8 milj. euron investointiosaan kirjattavat (tasearvoja vastaavat) tulot. Asunto-osakkeiden myynneistä investointiosan tuloiksi kirjautui lopulta 4,1 milj. euron tulot asunto-osakkeiden toisen erän myynnin siirryttyä vuodelle 2013. Osakkeiden ostoihin oli vuoden 2012 talousarviossa määrärahoja yhteensä 5,3 milj. euroa, josta toteutui 5,1 milj. euroa. Toteuma koostuu KOy Tiedepuiston osakepääoman korotuksesta (0,3 milj. euroa) ja elinkeinoelämän edistämishankkeista (4,8 milj. euroa). Elinkeinoelämän edistämishankkeiden määrärahasta käytettiin Tikkurilan pysäköintitalon osakkeisiin 4 milj. euroa, Vantaan Tilapalvelut Oy:n uusien osakkeiden merkintään 20 000 euroa, Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeiden ostoon 33 290 euroa sekä KOy Länsi-Vantaan Liikuntalaitokselle vuonna 2012 maksetut pääomavastikkeet 0,7 milj. euroa, jotka on siirretty käyttötaloudesta tytäryhtiöosakkeisiin. Lisäksi Vantaan kaupunki liittyi Cultura-säätiöön 5 000 euron peruspääomaosuudella ja Frame-säätiöön 5 000 euron peruspääomaosuudella. 173

2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Kaupunki ja rahastot 1 000 Talousarvio 2012 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys /alitus Toiminnan rahavirta 20 669-11 089 9 581 32 301-22 720 Vuosikate 61 639-11 089 50 551 63 958-13 408 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -40 970 0-40 970-31 657-9 313 Investointien rahavirta -133 443-6 280-139 723-118 601-21 122 Investointimenot -187 543-6 280-193 823-165 212-28 611 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 130 0 1 130 6 660-5 530 Käyttöomaisuuden myyntitulot 52 970 0 52 970 39 951 13 019 Toiminnan ja investointien rahavirta -112 774-17 369-130 143-86 300-43 843 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset -2 600 0-2 600-177 -2 423 Antolainasaamisten lisäykset -3 100 0-3 100-1 178-1 922 Antolainasaamisten vähennykset 500 0 500 1 001-501 Lainakannan muutokset 95 000 0 95 000 95 370-370 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125 000 0 125 000 125 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -30 000 0-30 000-30 035 35 Lyhytaikaisten lainojen muutos 405-405 Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 OPO:n muutos 0 0 0-265 265 Rahastojen muutos (tuloksesta) 0 0 0 265-265 Muut maksuvalmiuden muutokset -2 700 0-2 700-24 249 21 549 Rahoituksen rahavirta 89 700 0 89 700 70 944 18 756 Rahavarojen muutos -23 074-17 369-40 443-15 356-25 087 Nettolainanotto 95 000 0 95 000 95 370-370 174

2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta milj. euroa Määräraha Tuloarvio Sitovuus Talousarvio Toteutuma Ylitys/Alitus (ylitys on -merkkinen) Talousarvio muutokset lisäys + vähennys - Ylitys/Alitus muutosten jälkeen Talousarvio Toteutuma Ylitys/Alitus (ylitys on -merkkinen) Talousarvio muutokset lisäys + vähennys - Ylitys/Alitus muutosten jälkeen KÄYTTÖTALOUSOSA 10 Yleishallinto B 28,2 27,0 1,2-0,8 0,4 2,8 2,5 0,3 0,0 0,3 11 10 Keskushallinto B 21,7 22,4-0,7 0,0-0,7 2,7 3,4-0,7 0,0-0,7 11 20 Konserni- ja rahoituspalvelut B 23,8 22,5 1,3 0,0 1,3 1,1 1,1 0,0 0,0 0,0 12 Sosiaali- ja terveydenhuolto B 377,9 380,1-2,2 8,7 6,5 57,8 61,3-3,5 4,5 1,0 12 20 Erikoissairaanhoito B 190,7 193,2-2,5 0,2-2,3 0,0 0,2-0,2 0,2 0,0 13 Opetuslautakunta B 344,6 349,7-5,1 4,7-0,4 24,8 28,3-3,5 2,5-1,0 13 70 Ammatillinen koulutus N 32,7 32,7 0,0 0,4 0,4 2,1 2,1 0,0 0,0 0,0 13 80 Aikuisopisto N 3,9 5,3-1,4 0,0-1,4 1,9 3,4-1,5 0,0-1,5 14 Maankäyttö B 8,0 7,6 0,4 0,0 0,4 32,5 32,8-0,3 0,0-0,3 14 50 Kuntatekniikan keskus N 46,4 39,3 7,1 0,2 7,3 25,2 19,5 5,7 0,0 5,7 14 51 Joukkoliikenne B 40,0 39,1 0,9 0,0 0,9 0,7 0,8-0,1 0,0-0,1 14 52 Varikko N 4,8 5,1-0,3 0,0-0,3 5,5 5,9-0,4 0,0-0,4 14 7 Ympäristö B 3,6 3,3 0,3 0,0 0,3 0,4 0,4 0,0 0,0 0,0 14 75 Rakennusvalvonta N 2,5 2,8-0,3 0,0-0,3 2,7 3,1-0,4 0,0-0,4 15 Tilakeskus B 74,8 76,8-2,0 2,0 0,0 136,6 132,0 4,6 0,0 4,6 16 Vapaa-ajan ja asukaspalv.ltk B 32,6 33,6-1,0 1,4 0,4 3,9 4,6-0,7 0,7 0,0 16 32 Työllisyyspalvelut N 19,7 18,5 1,2 0,8 2,0 5,0 3,4 1,6-1,4 0,2 16 82 Musiikkiopisto N 3,7 3,6 0,1 0,0 0,1 0,9 0,9 0,0 0,0 0,0 16 83 Kuvataidekoulu N 0,8 0,9-0,1 0,0-0,1 0,3 0,3 0,0 0,0 0,0 16 84 Hgin seudun as.tulkkikeskus N 3,9 3,9 0,0 0,0 0,0 4,1 4,3-0,2 0,0-0,2 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 868,0 857,1 10,9 0,0 10,9 Valtionosuudet B 141,0 148,2-7,2 0,0-7,2 Korkotuotot liikelaitokselta B 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 Korkotulot B 13,1 14,6-1,5 0,0-1,5 Muut rahoitustulot B 17,3 18,3-1,0 0,0-1,0 Liikelaitoksen peruspääoman tuotto B 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 Korkomenot B 22,4 15,5 6,9 0,0 6,9 Muut rahoitusmenot B 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 Satunnaiset tulot B 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot B 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA 91 1 Uudisrakennukset B 16,7 14,3 2,4-1,3 1,1 0,0 3,3-3,3 0,0-3,3 91 2 Perusparannukset B 25,2 26,6-1,4 1,5 0,1 0,0 2,5-2,5 0,0-2,5 91 3 Vuokra- ja os.tilojen muutostyötb 1,2 1,5-0,3 0,7 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 92 Aineeton omaisuus B 9,1 8,0 1,1 0,0 1,1 0,3 0,0 0,3 0,0 0,3 93 Julkinen käyttöomaisuus B 49,5 40,4 9,1 0,0 9,1 0,9 0,4 0,5 0,0 0,5 93 7 Kehärata B 55,0 44,5 10,5 0,0 10,5 0,0 0,4-0,4 0,0-0,4 94 Irtain omaisuus B 6,9 6,0 0,9-0,1 0,8 0,0 0,3-0,3 0,0-0,3 95 Kiinteä omaisuus B 10,6 10,5 0,1 5,5 5,6 4,0 2,8 1,2 0,0 1,2 97 Osakkeet ja osuudet B 5,3 5,1 0,2 0,0 0,2 8,0 4,1 3,9 0,0 3,9 RAHOITUSOSA Nettolainanotto N 95,0 95,4-0,4 0,0-0,4 LIIKELAITOKSET Työterveyshuolto N 4,7 5,5-0,8 0,1-0,7 4,8 5,6-0,8-0,1-0,9 Pelastuslaitos N 32,2 32,5-0,3 0,0-0,3 33,4 33,5-0,1 0,0-0,1 Suun terveydenhuolto N 19,9 21,5-1,6 0,0-1,6 20,5 21,5-1,0 0,0-1,0 175

3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Vantaan kaupungin tuloslaskelma Toimintatuotot 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Myyntituotot 55 008 032,82 51 750 110,80 Maksutuotot 68 544 967,98 65 866 139,54 Tuet ja avustukset 36 513 144,39 36 709 451,67 Muut toimintatuotot 58 024 536,54 54 616 635,03 218 090 681,73 208 942 337,04 Valmistus omaan käyttöön 133 276 630,62 153 723 604,60 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot - 359 467 078,62-371 459 008,77 Henkilösivukulut Eläkekulut - 88 824 263,86-89 372 995,93 Muut henkilösivukulut - 24 253 604,19-23 381 214,90-472 544 946,67-484 213 219,60 Palvelujen ostot - 650 861 595,34-612 317 691,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 42 878 945,12-40 002 085,19 Avustukset - 96 225 121,17-88 584 664,61 Muut toimintakulut - 46 923 853,85-48 475 351,59-1 309 434 462,15-1 273 593 012,64 Toimintakate - 958 067 149,80-910 927 071,00 Verot ja valtionosuudet Verotulot 857 077 015,58 835 600 510,52 Valtionosuudet 148 170 345,00 136 576 981,00 Rahoitustuotot ja -kulut 1 005 247 360,58 972 177 491,52 Korkotuotot 14 619 762,56 15 402 161,62 Muut rahoitustuotot 18 351 528,93 18 845 610,82 Korkokulut - 15 294 370,23-15 872 840,04 Muut rahoituskulut - 110 275,73-594 443,01 17 566 645,53 17 780 489,39 Vuosikate 64 746 856,31 79 030 909,91 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 68 431 982,97-65 775 159,00 Tilikauden tulos - 3 685 126,66 13 255 750,91 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) - 304 531,53-283 104,63 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 494 513,19 223 748,81 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 265 006,98-5 254,43 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 3 230 138,02 13 191 140,66 176

3.2 Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Vuosikate 64 746 856,31 79 030 909,91 Tulorahoituksen korjauserät - 31 855 629,41-30 832 251,79 Investointien rahavirta 32 891 226,90 48 198 658,12 Investointimenot - 166 744 158,92-175 633 093,62 Rahoitusosuudet investointeihin 6 906 329,94 3 714 648,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 40 244 727,57 45 913 023,27-119 593 101,41-126 005 422,35 Toiminnan ja investointien rahavirta - 86 701 874,51-77 806 764,23 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 1 178 152,00-236 744 938,48 Antolainasaamisten vähennykset 1 001 184,05 885 725,82 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125 000 000,00 130 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 30 035 112,60-50 747 155,71 Lyhytaikaisten lainojen muutos 405 092,67 23 353 047,81 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset - 194 146,81-584 156,68 Vaihto-omaisuuden muutos - 1 662 571,68-14 063 717,97 Saamisten muutos - 22 911 638,26 233 876 020,91 Korottomien velkojen muutos 2 476 091,46 7 581 579,85 Rahoituksen rahavirta 72 900 746,83 93 556 405,55 Rahavarojen muutos - 13 801 127,68 15 749 641,32 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 114 272 669,32 128 073 797,00 Rahavarat 1.1. 128 073 797,00 112 324 155,68-13 801 127,68 15 749 641,32 177

3.3 Vantaan kaupungin tase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Pysyvät vastaavat 1 659 150 225,93 1 566 228 222,88 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 9 196 036,02 6 115 443,15 Muut pitkävaikutteiset menot 22 921 891,47 23 463 476,93 32 117 927,49 29 578 920,08 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 213 375 281,75 205 597 370,70 Rakennukset 451 307 194,42 415 140 023,40 Kiinteät rakenteet ja laitteet 324 639 897,19 257 415 307,63 Koneet ja kalusto 16 908 227,18 18 318 995,21 Muut aineelliset hyödykkeet 316 783,31 316 783,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 14 948 890,46 46 255 743,02 1 021 496 274,31 943 044 223,27 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 321 403 335,03 309 649 358,38 Muut lainasaamiset 283 952 689,10 283 955 721,15 Muut saamiset 180 000,00 0,00 605 536 024,13 593 605 079,53 Toimeksiantojen varat 2 335 040,89 2 735 846,71 Valtion toimeksiannot 2 333 884,28 2 718 614,65 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 156,61 17 232,06 Vaihtuvat vastaavat 235 220 534,15 224 447 451,89 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 1 228 187,39 1 392 686,08 Muu vaihto-omaisuus 49 122 863,89 47 295 793,52 50 351 051,28 48 688 479,60 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 644 013,00 473 972,57 Muut saamiset 0,00 1 745 281,53 644 013,00 2 219 254,10 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 25 205 164,31 19 172 512,20 Lainasaamiset 20 172 555,20 426 543,87 Muut saamiset 21 611 657,63 20 505 272,66 Siirtosaamiset 2 963 423,41 5 361 592,46 69 952 800,55 45 465 921,19 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 69 407,81 69 407,81 Rahat ja pankkisaamiset 114 203 261,51 128 004 389,19 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 896 705 800,97 1 793 411 521,48 178

VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Oma pääoma 783 155 031,30 778 076 089,05 Peruspääoma 349 118 131,18 349 118 131,18 Muut omat rahastot 97 555 082,14 97 320 089,12 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 339 711 956,00 318 446 728,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 230 138,02 13 191 140,66 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 909 374,16 1 099 355,82 Poistoero 587 636,16 283 104,63 Vapaaehtoiset varaukset 321 738,00 816 251,19 Pakolliset varaukset 4 457 700,00 3 303 500,00 Eläkevaraukset 557 700,00 703 500,00 Muut pakolliset varaukset 3 900 000,00 2 600 000,00 Toimeksiantojen pääomat 3 213 106,56 3 808 059,19 Valtion toimeksiannot 2 512 175,62 2 844 707,57 Lahjoitusrahastojen pääomat 700 930,94 963 351,62 Vieras pääoma 1 104 970 588,95 1 007 124 517,42 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 118 766 666,56 224 499 999,48 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 664 963 199,65 565 231 610,87 Lainat julkisyhteisöiltä 9 008 326,32 10 522 068,56 792 738 192,53 800 253 678,91 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 105 733 333,32 5 733 333,32 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 24 475 079,22 22 043 411,22 Lainat julkisyhteisöiltä 1 513 742,42 1 465 036,64 Lainat muilta luotonantajilta 28 681 886,22 28 276 793,55 Saadut ennakot 13 025 002,67 7 043 148,47 Ostovelat 55 819 970,08 58 750 025,33 Muut velat 18 230 332,83 17 861 694,83 Siirtovelat 64 753 049,66 65 697 395,15 312 232 396,42 206 870 838,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 896 705 800,97 1 793 411 521,48 179

3.4 Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toimintatuotot 1 059 340 469,46 1 020 229 274,44 Toimintakulut - 1 889 651 713,06-1 816 673 567,27 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 3 125 034,74 5 279 089,63 Toimintakate - 827 186 208,86-791 165 203,21 Verot ja valtionosuudet Verotulot 857 077 015,58 835 600 510,52 Valtionosuudet 154 560 746,07 141 695 926,85 Rahoitustuotot ja -kulut 1 011 637 761,65 977 296 437,37 Korkotuotot 12 375 285,59 16 900 035,90 Muut rahoitustuotot 4 843 344,70 4 931 264,22 Korkokulut - 43 638 546,64-46 399 902,82 Muut rahoituskulut - 2 246 346,10-2 645 637,58-28 666 262,44-27 214 240,28 Vuosikate 155 785 290,35 158 916 993,88 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 138 061 465,53-130 486 539,11 Tilikauden yli- ja alipariarvot 0,00-742 445,15 Arvonalentumiset 875,07 0,00-138 060 590,46-131 228 984,26 Tilikauden tulos 17 724 699,89 27 688 009,62 Tilinpäätössiirrot - 11 819 212,00 2 560 758,62 Vähemmistöosuudet - 7 774 578,94-15 351 709,62 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 1 869 091,06 14 897 058,62 180

3.5 Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Vuosikate 155 785 290,35 158 916 993,88 Tulorahoituksen korjauserät - 35 940 059,61-25 339 879,83 Investointien rahavirta 119 845 230,74 133 577 114,04 Investointimenot - 360 800 477,51-314 358 099,83 Rahoitusosuudet investointeihin 7 257 646,56 3 712 691,49 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 128 424 143,39 120 769 218,62-225 118 687,56-189 876 189,72 Toiminnan ja investointien rahavirta - 105 273 456,82-56 299 075,67 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 208 869,92-190 645 093,97 Antolainasaamisten vähennykset 1 253 871,24 11 815,91 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 143 634 993,32 174 980 162,88 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 165 927 144,01-111 585 244,95 Lyhytaikaisten lainojen muutos 129 870 253,92-20 909 453,37 Oman pääoman muutokset - 3 467 247,48-15 505 210,51 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset - 214 451,51-562 823,94 Vaihto-omaisuuden muutos 2 330 657,92-23 484 383,45 Saamisten muutos - 61 296 756,25 146 472 891,07 Korottomien velkojen muutos 70 741 069,18 43 323 959,34 Rahoituksen rahavirta 116 716 376,42 2 096 619,01 Rahavarojen muutos 11 442 919,60-54 202 456,67 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 185 478 222,60 174 035 303,00 Rahavarat 1.1. 174 035 303,00 228 237 759,67 11 442 919,60-54 202 456,67 181

3.6 Vantaan kaupungin konsernitase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Pysyvät vastaavat 2 774 240 324,90 2 649 627 477,47 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 10 984 832,18 8 413 486,36 Muut pitkävaikutteiset menot 31 276 302,24 27 918 734,47 Ennakkomaksut 1 771 341,37 796 012,00 44 032 475,79 37 128 232,83 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 316 624 115,75 307 108 721,44 Rakennukset 1 185 630 391,21 1 146 112 964,79 Kiinteät rakenteet ja laitteet 742 080 294,07 651 598 219,93 Koneet ja kalusto 67 358 011,94 72 406 551,66 Muut aineelliset hyödykkeet 2 955 614,16 3 044 831,39 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 96 631 905,99 109 937 651,00 2 411 280 333,11 2 290 208 940,22 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 47 334 801,65 47 182 564,38 Muut osakkeet ja osuudet 74 739 960,41 77 131 010,48 Muut lainasaamiset 194 970 963,69 195 129 125,31 Muut saamiset 1 881 790,25 2 847 604,26 318 927 516,00 322 290 304,42 Toimeksiantojen varat 3 468 020,22 4 115 895,02 Valtion toimeksiannot 2 959 251,01 3 471 043,92 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 491 116,53 511 553,92 Muut toimeksiantojen varat 17 652,69 133 297,17 Vaihtuvat vastaavat 556 474 045,55 487 253 561,85 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 28 473 100,73 32 627 652,52 Valmiit tuotteet 0,00 1 257,05 Muu vaihto-omaisuus 49 092 725,36 47 266 218,87 77 565 826,09 79 895 128,44 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 61 986 016,50 63 451 181,00 Muut saamiset 21 998 856,80 27 709 949,62 Siirtosaamiset 2 948 529,25 2 268 666,66 86 933 402,55 93 429 797,28 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 84 783 565,52 77 449 746,51 Lainasaamiset 1 972 695,01 1 389 559,56 Muut saamiset 30 805 301,72 32 392 878,03 Siirtosaamiset 88 935 032,05 28 661 149,03 206 496 594,31 139 893 333,12 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 98 978,67 98 978,67 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 11 116 735,79 19 207 129,61 Muut arvopaperit 5 031 295,67 16 495,30 16 247 010,12 19 322 603,57 Rahat ja pankkisaamiset 169 231 212,48 154 712 699,43 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 334 182 390,68 3 140 996 934,34 182

VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Oma pääoma 812 197 683,46 807 411 384,83 Peruspääoma 349 118 131,17 349 118 131,17 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 33 637,58 47 647,64 Arvonkorotusrahasto 223 768,09 224 351,47 Muut omat rahastot 99 699 795,90 102 542 606,91 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 364 991 441,77 340 581 589,03 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 869 091,06 14 897 058,62 Vähemmistöosuudet 63 947 129,75 64 920 492,70 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 103 367 981,50 92 310 576,91 Poistoero 101 387 665,24 89 474 640,57 Vapaaehtoiset varaukset 1 980 316,27 2 835 936,33 Pakolliset varaukset 14 921 657,75 13 791 182,66 Eläkevaraukset 884 200,24 1 030 000,24 Muut pakolliset varaukset 14 037 457,51 12 761 182,42 Toimeksiantojen pääomat 4 348 334,71 5 210 661,01 Valtion toimeksiannot 3 138 234,91 3 601 553,98 Muut toimeksiantojen pääomat 1 192 454,91 1 459 337,84 Lahjoitusrahastojen pääomat 17 644,89 149 769,20 Vieras pääoma 2 335 399 603,50 2 157 352 636,23 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat 118 766 666,56 224 499 999,48 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 1 341 435 218,09 1 256 426 450,59 Lainat julkisyhteisöiltä 195 131 079,06 195 494 105,04 Lainat muilta luotonantajilta 33 010,61 33 184,23 Saadut ennakot 287,47 287,47 Liittymismaksut ja muut velat 123 756 949,77 121 768 466,39 1 779 123 211,55 1 798 222 493,19 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 113 541 685,32 5 733 333,32 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 74 148 790,70 52 056 153,53 Lainat julkisyhteisöiltä 1 515 277,17 1 577 473,91 Lainat muilta luotonantajilta 173,62 144,21 Saadut ennakot 20 333 096,54 15 046 193,46 Ostovelat 101 590 184,54 101 340 651,89 Muut velat 124 493 572,59 49 954 854,44 Siirtovelat 120 653 611,47 133 421 338,28 556 276 391,95 359 130 143,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 334 182 390,68 3 140 996 934,34 183

4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 4.1.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Hankintamenoperiaatetta ei ole noudatettu kuitenkaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle luovutettujen pysyvien vastaavien osalta, sillä jäsenkunnat luovuttivat sen nolla-arvolla perustettavan liikelaitoksen käyttöön. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyviin vastaaviin ei ole kirjattu hankintoja, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, vaan ne on kirjattu vuosikuluiksi. Poistojen alkamisperusteet Irtaimen omaisuuden poistot aloitetaan hankintakuukautta seuraavan kuukauden alusta. Ensikertaisen kalustamisen suunnitelman mukainen poistolaskenta alkaa, kun koko kalustaminen on valmis. Rakennusten poistot alkavat valmistumispäivästä seuraavan kuukauden alusta. Kaupunkirakentamisen kiinteästä omaisuudesta kirjataan puolen vuoden suunnitelman mukainen poisto, joka lasketaan koko kuluneen tilikauden kustannuksista. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Hankintakeskuksen keskusvarasto on arvostettu keskihintaperiaatteen mukaisesti. Varikon varaosavarasto on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Vaihtuvien vastaavien saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon ja rahoitusomaisuusarvopaperit hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Vantaan kaupungin lainat otetaan pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisina. Kaupunki on suojannut osan lainasalkustaan korkojohdannaisilla. Kaupungin käyttämät korkojohdannaiset ovat koronvaihtosopimuksia, korkooptioita tai näiden yhdistelmiä. Kaupungin korkoriskipolitiikan mukaisesti kaupunki käyttää korkojohdannaisia ainoastaan taseessa olevien rahoitusriskien alentamiseen tai poistamiseen. Kaupungin kaikki johdannaissopimukset on tehty joko suojaamistarkoituksessa tai rahoituskulujen alentamiseksi siten, ettei korkoriskiä kuitenkaan lisätä. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Kaupungin solmimat johdannaissopimukset ovat voimassa 2.4.2013, 21.10.2013 (2kpl), 16.6.2014, 15.6.2015, 14.12.2015, 4.4.2016, 3.10.2016, 15.12.2016 (2kpl), 4.4.2017, 25.5.2018, 8.10.2018, 27.6.2019, 14.11.2019, 14.11.2022. Johdannaissopimuksia oli tehty 54,7 prosenttiin lainakannasta. 184

Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen esittämistapa Vantaan kaupungin, liikelaitoksien ja rahastojen tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen esittämistapa on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukainen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vantaan kaupungin ateria- ja siivous- sekä kiinteistöpalvelutoiminnot siirtyivät liikkeen luovutuksella Vantaan Tilapalvelut Oy:lle 1.1.2012 alkaen, jolloin runsaat 1 000 henkilöä siirtyi perustetun yhtiön palvelukseen. HSL:n ylijäämää on jaksotettu vuodelle 2012 ennakkotiedon perusteella 938 889,65 euroa. Vuonna 2011 jaksotusta ei ole tehty. Lääkekeskuksen toiminnot siirrettiin HUS-Apteekille 1.5.2012 alkaen. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut Edellisten tilikausien ylijäämään ovat kohdistuneet seuraavat oikaisut: Sosiaalisen luototuksen rahaston peruspääoman korotus 500 000,00 euroa, Kehäradan poistojen peruutus 5 015 761,05 euroa sekä vuokrakuluihin sisältyneiden vuosien 2008-2011 pääomavastikkeiden oikaisu pysyviin vastaaviin 3 558 326,20 euroa. 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki muut tytäryhteisöt paitsi Kivikirveenkujan Autopaikat Oy, jota VAV Asunnot Oy -alakonserni ei ole tilinpäätökseensä sisällyttänyt. Sen yhdistelemättä jättämisellä on vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty myös kaikki säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. Tiedekeskussäätiön uusi sääntömuutos tuli voimaan elokuussa 2012, sääntömuutoksen myötä kaupungin määräysvalta poistui ja säätiö ei ole konsernissa enää tytäryhtiön asemassa. Tiedekeskussäätiö on yhdistelty konserniin ja sisäinen kaupankäynti on eliminoitu sääntömuutokseen asti. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kuntayhtymät, joissa Vantaan kaupunki on jäsenenä. Vantaan kaupungin omistusosuus Helsingin seudun liikenne kuntayhtymässä (HSL) muuttui 1.1.2012 19,90 %:sta 17,61 %:in. Lisäksi kaikki osakkuusyhteisöt on yhdistelty tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeita ostettiin tilikauden aikana 5 % omistuksen noustessa näin ollen 35 %:iin. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n omistusosuus laski vuoden 2012 alussa 19,8 %:tiin, joten yhtiö ei ole enää konsernissa osakkuusyhteisön asemassa. Keskinäisen omistuksen eliminointi Vantaan kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Kaupungin, tytäryhteisöjen ja kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on eliminoitu vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Lisäksi olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. 185

Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernituloslaskelmassa konsernin yli- ja alijäämästä sekä konsernitaseessa konsernin omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tytäryhtiöiden rakennusten poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhtiöiden osalta poistot on oikaistu niiden yhtiöiden osalta, joista tarvittavat tiedot ovat olleet saatavilla. Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Uusina tytäryhteisöinä konsernitilinpäätökseen on yhdistelty 1.1.2012 varsinaisen toimintansa aloittanut Vantaan Tilapalvelut Oy ja 17.12.2012 kaupungin ostama Tikkuparkki Oy. Kaupunki omistaa molempien yhtiöiden osakekannat 100 prosenttisesti. Kiinteistö Oy Pakkalan Kartanonkoski myytiin konsernin ulkopuolelle heinäkuussa 2012. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) yhdisteltiin 2011 konsernitilinpäätökseen 0,12 %:a liian pienellä omistusosuudella. Yhdistely tehtiin 19,4 %:n omistusosuudella ja oikea vuoden 2011 omistusosuus oli 19,521 %. Omistusosuus muutettiin oikeaksi vuoden 2012 konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Tältä osin vuoden 2011 vertailutietoja ei ole muutettu ja omistusosuuden muutoksen vaikutus on kirjattu kokonaisuudessaan tilikaudelle 2012. Kunnan laskentaperiaatteisiin ei kuulu esittää tilinpäätöksessä laskennallisia verovelkoja ja -saamisia, joten konsernitilinpäätöstä laadittaessa laskennalliset erät peruutetaan ja kirjataan poistoeroa konsernitaseeseen. Vantaan konsernissa kirjattua VAV-konsernin kertynyttä poistoeroa oikaistiin vastaamaan VAV-konsernin yhtiöiden erillistilinpäätöksiin kirjattua kertynyttä poistoeroa. Kertynyttä poistoeroa vähennettiin 1 128 531,69 euroa. Poistoeron yhdenmukaistamisen vaikutus kirjattiin kokonaisuudessaan tilikaudelle 2012. VAV Asunnot Oy myi tilikaudella 2011 VAV Asumisoikeus Oy:n, jonka myötä VAV konsernin omassa pääomassa kirjattiin rahastojen vähennystä 9 192 688,01 euroa. Tähän rahastoon kohdistuva hankintamenon eliminointi olisi tullut oikaista vuoden 2011 konsernitilinpäästöstä laadittaessa. Vuoden 2012 konsernitilinpäätöstä laadittaessa on oikaistu näiltä osin vuoden 2011 vertailutietoja. Kyseiset oikaisut näkyvät vuoden 2011 tilinpäätösluvuissa seuraavasti: Konsernitilinpäätös 2011 alkuperäinen korjattu Tase vastattavaa Muut omat rahastot 93 349 918,90 102 542 606,91 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 349 774 277,04 340 581 589,03 186

4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot Toimintatuotot tehtäväalueittain 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Yleis- ja keskushallinto 495 369 474 826 5 167 3 043 Sosiaali- ja terveystoimi 259 422 249 032 60 763 61 694 Sivistystoimi 32 373 37 048 31 628 29 243 Maankäyttö ja ympäristö 206 152 203 116 57 071 59 624 Vapaa-aika ja asukaspalvelut 18 213 12 722 12 413 12 738 Tilakeskus 17 627 15 980 20 864 15 097 Liikelaitokset ja rahastot Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos 20 097 18 875 20 097 18 875 Vantaan Työterveys 3 504 2 563 3 504 2 563 Suun Terveydenhuolto 6 563 6 055 6 563 6 055 Marja-Vantaa 12 5 12 5 Asuntolainarahasto 1 1 1 1 Vahinkorahasto 7 6 7 6 Toimintatuotot yhteensä 1 059 340 1 020 229 218 091 208 942 Verotulot Verotulojen erittely 1 000 2012 2011 Kunnan tulovero 739 107 710 169 Osuus yhteisöveron tuotosta 56 266 65 575 Kiinteistövero 61 704 59 856 Muut verotulot 0 1 Verotulot yhteensä 857 077 835 601 Valtionosuudet Valtionosuuksien erittely 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Laskennalliset valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 147 981 136 855 147 981 136 855 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 6 580 4 841 189-278 Valtionosuudet yhteensä 154 561 141 696 148 170 136 577 187

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Seudullisten yhteishankkeiden käyttöoikeudet Vesi- ja viemäritunnelit Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemäriputkistot Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemärilaitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemärilaitoskoneistot ja -laitteet Tasapoisto 10 vuotta Liikenneväylät Tasapoisto 15 vuotta Raideliikenne Tasapoisto 15 vuotta Muut aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Konserniliikearvo Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot Tasapoisto 3-5 vuotta Kehittämismenot Tasapoisto 3-5 vuotta Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Tasapoisto 3 vuotta Muut Tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 15 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto Tasapoisto 30 vuotta Viemäriverkko Tasapoisto 30 vuotta Ulkovalaistuslaitteet Tasapoisto 15 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Tasapoisto 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet Tasapoisto 15 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto-, yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Ei poistoa 188

Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus 1 000 Vuosina 2011-2015 Suunnitelman mukaiset poistot 74 145 Poistonalaisten investointien omahankintameno 144 030 Poikkeama, -69 885 Poikkeama, % -48,52 Tuottoihin ja kuluihin sisältyvien pakollisten varausten muutokset Pakollisten varausten muutokset 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Eläkevastuu 1.1. 1 030 1 104 704 714 Vähennykset -146-74 -146-11 Eläkevastuu 31.12. 884 1 030 558 704 Ympäristövelvoitteista johtuva varaus 1.1. 7 568 5 078 2 600 1 600 Lisäykset 1 300 2 600 1 300 1 000 Vähennykset -32-110 0 0 Ympäristövelvoitteista johtuva varaus 31.12. 8 835 7 568 3 900 2 600 Muut pakolliset varaukset 1.1. 5 194 8 152 0 0 Lisäykset 195 1 176 0 0 Vähennykset -186-4 135 0 0 Muut pakolliset varaukset 31.12. 5 202 5 193 0 0 Olennaiset myyntivoitot ja -tappiot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 27 361 16 036 26 864 28 366 Osakkeiden myyntivoitot 6 764 3 558 6 504 3 509 Irtaimen omaisuuden myyntivoitot 356 120 356 120 Muut myyntivoitot 729 147 35 0 Myyntivoitot yhteensä 35 210 19 861 33 759 31 995 Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 16 2 16 2 Osakkeiden myyntitappiot 698 0 698 0 Irtaimen omaisuuden myyntitappiot 0 172 0 172 Muut myyntitappiot 581 169 0 0 Myyntitappiot yhteensä 1 295 343 714 173 189

Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely 1 000 2012 2011 Osinkotuotot muista yhteisöistä 15 454 15 436 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 1 400 1 405 Yhteensä 16 855 16 840 Poistoeron muutokset Erittely poistoeron muutoksista 1 000 2012 2011 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 305 283 Poistoeron muutokset yhteensä 305 283 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 1 000 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 6 115 23 463 29 579 Lisäykset tilikauden aikana 4 803 3 157 7 961 Siirrot erien välillä 1 645 1 890 3 535 Tilikauden poisto -3 368-5 588-8 957 Poistamaton hankintameno 31.12. 9 196 22 922 32 118 Aineelliset hyödykkeet 1 000 Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 205 597 415 140 257 415 18 319 317 46 256 943 044 Lisäykset tilikauden aikana 10 544 32 849 91 479 6 423 0 10 204 151 498 Rahoitusosuudet tilikaudella 0-6 248-763 -246 0 351-6 906 Vähennykset tilikauden aikana -2 766-102 0-295 0 0-3 163 Siirrot erien välillä 0 38 328-61 60 0-41 862-3 535 Tilikauden poisto 0-28 660-23 430-7 352 0 0-59 442 Poistamaton hankintameno 31.12. 213 375 451 307 324 640 16 908 317 14 949 1 021 496 190

Vantaan kaupungin toiminnanohjaushankkeeseen liittyen on aktivoitu aineettomien hyödykkeiden muihin pitkävaikutteisiin menoihin tietojärjestelmien kehittämiseen liittyvää omaa työtä perustuen henkilötasolla pidettävään työaikakirjanpitoon. Poistamatta olevat kehittämismenot vuoden 2012 lopussa olivat 1 476 344,65 euroa. Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämismenojen poistoaika on viisi vuotta. Pysyvät vastaavat Osakkeet ja osuudet 1 000 Osakkeet omistusyh t. Osakkeet konserniyhtiöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 112 817 9 511 155 125 32 196 309 649 Lisäykset tilikauden aikana 15 816 34 0 10 15 860 Siirrot erien välillä 0-495 0 495 0 Vähennykset tilikauden aikana -547 0 0-3 559-4 106 Poistamaton hankintameno 31.12. 128 086 9 050 155 125 29 142 321 403 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset 1 000 Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 283 956 283 956 Lisäykset tilikauden aikana 903 903 Vähennykset tilikauden aikana -906-906 Poistamaton hankintameno 31.12. 283 953 283 953 Maa- ja vesialueet erittely 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 822 842 Muut maa- ja vesialueet 315 869 306 334 Maa- ja vesialueiden arvonalennukset -67-67 Maa- ja vesialueet yhteensä 316 624 307 109 213 375 205 597 191

Omistukset tytäryhteisöissä Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 31.12.2012 Kuntakonsernin osuus, 1 000e Konserniyhteisön nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin omistus- omistus- % % Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden yli-/ alijäämästä Tytäryhtiöt As Oy Vantaan Maarukka Vantaa 100,0 % 100,0 % 8 0 0 As Oy Vantaan Pihka Vantaa 100,0 % 100,0 % 9 0 0 As Oy Vantaan Sepänpuisto Vantaa 100,0 % 100,0 % 709 706-49 Asunto Oy Vantaan Pakkalanrinne 9 Vantaa 100,0 % 100,0 % 33 0-2 Continental Estate Ltd Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % 925 10-3 Kiint Oy Itäkehä Vantaa 100,0 % 100,0 % 921 183-192 Kiint Oy Katriinanrinne Vantaa 100,0 % 100,0 % 98 1 343 1 Kiint Oy Kehäportti Vantaa 100,0 % 100,0 % 7 979 34-219 Kiint Oy Kehäsuora Vantaa 100,0 % 100,0 % 1 989 13 23 Kiint Oy Länsi-Vantaa Liikuntalaitokset Vantaa 100,0 % 100,0 % 5 748 11 749-727 Kiint Oy Pakkalan Kartanonkoski 10 Vantaa 100,0 % 100,0 % 742 0-1 Kiint Oy Pakkalan Kartanonkoski 92 Vantaa 100,0 % 100,0 % 1 520 270 829 Kiint Oy Piispankylän Mestarintie Helsinki 100,0 % 100,0 % 1 264 0-1 Kiint Oy Plane Vantaa 100,0 % 100,0 % 1 429 0 0 Kiint Oy Tiedepuisto Vantaa 100,0 % 100,0 % 4 184 801-49 Kiint Oy Tikkurilan Urheilutalo Vantaa 100,0 % 100,0 % 7 276 2 841 206 Kiint Oy Vantaan Erikas Vantaa 100,0 % 100,0 % 5 033 5-95 Kiint Oy Vantaan Finn-Ekonomia Vantaa 100,0 % 100,0 % 556 1-1 Marja-Vantaan Palvelu Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % 642 1-7 Myyrmäen Urheilupuisto Oy Vantaa 0,0 % 100,0 % -349 866 91 Tikkuparkki Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % 0 11 514-8 Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % 795 209 257 Vantaan Kiinteistö ja Vesi Vantaa 100,0 % 100,0 % 386 68-29 Vantaan Markkinointi Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % 28 18 21 Vantaan Moottorirata Oy Vantaa 95,4 % 100,0 % 205 17-7 Vantaan Tilapalvelut Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % 557 10 094 157 VAV Asunnot Oy (alakonserni) Vantaa 100,0 % 100,0 % 48 412 512 137 6 036 VAV Palvelukodit Oy Vantaa 0,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Käenkukka Vantaa 0,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Normannilaakso Vantaa 0,0 % 63,4 % Kivikirveenkujan Autopaikat Oy (konsolidoimaton) Vantaa 0,0 % 67,4 % VTK Kiinteistöt Oy (alakonserni) Vantaa 100,0 % 100,0 % 8 303 107 194 909 Kiint Oy Vantaan Peltolantie 5 Vantaa 0,0 % 100,0 % Kiint Oy Myyrinselkä Vantaa 0,0 % 51,4 % Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy Vantaa 95,5 % 95,5 % 13 698 949 1 048 Rajakylän Tenniskeskus Oy Vantaa 93,4 % 93,4 % 376 5-92 Kiint Oy Tikkurilan Keskustapysäköinti Vantaa 65,5 % 91,0 % 545 45-39 Ruukkukujan Autopaikat Vantaa 87,2 % 88,3 % 255 1 55 Kiint Oy Vantaan Maakotkantie 10 Vantaa 37,1 % 86,3 % 323 4-29 Korson Pienteollisuustalo Vantaa 83,1 % 83,1 % 41 23 4 Kiint Oy Vantaan Ahven Vantaa 80,0 % 80,0 % 349 2-6 Kiint Oy Korson Toimistokeskus Vantaa 77,1 % 77,1 % 2 540 12-159 Kiint Oy Tikkurilan Terveysasema Vantaa 62,2 % 73,8 % 2 749 742-155 Kiint Oy Lehdokkitien Virastotalo Vantaa 72,5 % 72,5 % 1 129 52-67 Kiint Oy Vantaan Kauppalantalo Vantaa 70,8 % 70,8 % 586 53-10 Vantaan Energia Oy (alakonserni) Vantaa 60,0 % 60,0 % 83 202 205 479 11 874 Vantaan Energia Sähköverkot Vantaa 0,0 % 60,0 % Vantaan Aviaenergia Oy Vantaa 0,0 % 60,0 % Pallastunturintien Liikekiinteistö Oy Vantaa 52,4 % 52,4 % 57 2-2 192

Omistukset kuntayhtymissä ja yhteisyhteisöissä Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt 31.12.2012 Kuntakonsernin osuus, 1 000e Konserniyhteisön nimi Kotipaikka Kunnan Konsernin omistus- omistus- % % Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden yli-/ alijäämästä Säätiöt Helsingin Pitäjän Kirkonkylän Säätiö Vantaa 66,7 % 66,7 % 222 0-1 Kuntayhtymät EVTEK-kuntayhtymä Espoo 43,0 % 43,0 % 6 719 95-451 Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Helsinki 19,5 % 19,5 % 74 030 297 880-295 Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Helsinki 17,6 % 17,6 % 5 615 16 020 1 115 Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää 17,5 % 17,5 % 245 78 28 Uudenmaan liitto Helsinki 15,4 % 15,4 % 235 244 17 ETEVA Mäntsälä 12,2 % 12,2 % 1 428 6 050-401 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayht. Helsinki 11,9 % 11,9 % 45 748 64 923-4 275 Västra-Nylands folkhögskola - kansanopiston kuntayht.raasepori 3,1 % 3,1 % 33 12-1 Kårkulla kommunalförbund för omsorger kuntayhtymä Kirjala 2,5 % 2,5 % 249 437 3 Osakkuusyhteisöt As Oy Vantaan Näätäkuja 3 Vantaa 41,5 % 41,5 % 1 975 120 1 Hakunilan Keskus Oy Vantaa 40,4 % 40,4 % 2 039 19 0 Kiint Oy Tikkurilan Raha-asema Vantaa 40,0 % 40,0 % 241 48 8 Kiint Oy Vantaan Säästötalo Vantaa 39,6 % 39,6 % 1 314 1 483 0 Kiint Oy Korsontie 2 Vantaa 34,0 % 34,0 % 358 1 0 Laurea Ammattikorkeakoulu Oy Vantaa 32,1 % 33,0 % 12 696 1 820 2 207 As Oy Tikkurilan Koivutie 10 Vantaa 30,5 % 30,5 % 44 25 0 Kaunialan Sairaala Oy Kauniainen 35,0 % 35,0 % 154 899-80 Kiint Oy Hakucenter Vantaa 11,0 % 29,2 % 1 459 5-9 Hakopolun Liikekiinteistö Oy Vantaa 27,2 % 27,2 % 693 11 2 Metropolia Ammattikorkeakoulu Vantaa 26,0 % 26,0 % 8 027 3 262 1 139 As Oy Korsonpiha Vantaa 24,1 % 24,1 % 622 3 4 Anturikeskus Oy Vantaa 24,0 % 24,0 % -21 119-60 Mikkolan Liikekiinteistö Oy Vantaa 22,3 % 22,3 % 52 39 0 As Oy Hirvitie 39 Vantaa 21,7 % 21,7 % 235 0 0 193

Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset konserniyhteisöiltä Saamisten erittely 1 000 2012 2011 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0 3 023 0 84 Lainasaamiset 0 19 744 0 0 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0 6 396 0 2 854 Siirtosaamiset 0 0 0 14 Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 0 226 0 16 Saamiset yhteensä 0 29 389 0 2 969 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Verosaamiset 462 252 1 6 Jaksotetut henkilöstökulut 112 10 0 0 Jaksotetut antolainojen korot 141 159 141 159 Valtionapu- ja EU-tukisaamiset 768 1 155 676 976 Kelan korvaukset työterveyshuollosta 509 952 0 0 Muut tulojäämät 86 943 26 133 2 146 4 220 Siirtosaamiset yhteensä 88 935 28 661 2 963 5 362 Rahoitusarvopapereiden erittely Rahoitusarvopaperit 1 000 2012 2011 Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta 4 329 4 173 Kirjanpitoarvo 69 69 Erotus 4 259 4 104 194

4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman erittely 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Peruspääoma Peruspääoma 1.1. 349 118 349 118 349 118 349 118 Peruspääoma 31.12. 349 118 349 118 349 118 349 118 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Peruspääoma 1.1 48 238 Vähennykset -14-191 Peruspääoma 31.12 34 48 Muut omat rahastot Asuntolainarahasto Peruspääoma 1.1. 62 727 60 993 Lisäykset 1 779 1 734 Peruspääoma 31.12. 64 506 62 727 Marja-Vantaa -rahasto Peruspääoma 1.1. 22 732 3 937 Lisäykset 0 20 000 Vähennykset 1 532 1 205 Peruspääoma 31.12. 21 201 22 732 Sosiaalisen luototuksen rahasto Peruspääoma 1.1. 1 438 1 426 Lisäykset 517 12 Peruspääoma 31.12. 1 955 1 438 Vahinkorahasto Peruspääoma 1.1. 10 422 10 958 Vähennykset 530 536 Peruspääoma 31.12. 9 893 10 422 Muut omat rahastot Peruspääoma 1.1. 102 767 80 065 Lisäykset 2 317 24 443 Vähennykset -5 160-1 740 Peruspääoma 31.12. 99 924 102 767 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 355 479 373 770 331 638 340 041 Lisäykset 965 637 0 0 Vähennykset 0 0 500 0 Oikaisu edelliseen tilikauteen 8 547-33 825 8 574-21 594 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 364 991 340 582 339 712 318 447 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä -1 869 14 897-3 230 13 191 Oma pääoma yhteensä 812 198 807 411 783 155 778 076 195

Poistoero Erittely poistoerosta 1 000 2012 2011 Investointivaraukseen liittyvä poistoero 588 283 Poistoero yhteensä 588 283 Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat 1 000 2012 2011 Joukkovelkakirjalainat 95 833 101 567 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 408 704 362 629 Lainat julkisyhteisöiltä 6 480 6 851 Pitkäaikaiset velat yhteensä 511 017 471 047 196

Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainat 1 000 2012 2011 Pitkäaikaiset Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina I/2009 =100018 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 100.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 100 000 100 000 - korko %: 3 kk euribor/ marg. + 0,37 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin = bullet 21.10.2013-100 000 0 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 0 100 000 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 120548-11-2 =100012 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 20.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 15 200 16 800 - korko %: 6 kk euribor marg. - 0,005 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin -800-800 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 13 600 15 200 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5428576010 =100014 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 40.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 28 800 32 000 - korko %: 12 kk euribor/ marg. + 0,025 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin -1 600-1 600 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 25 600 28 800 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5432569011 =100015 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 35.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 26 833 29 167 - korko %: 6 kk euribor/ marg. + 0,0075 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin -1 167-1 167 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 24 499 26 833 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5436652017 =100016 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 15.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 12 000 13 000 - korko %: 12 kk euribor/ marg. + 0,02 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin -500-500 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 11 000 12 000 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5451344019 =100017 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 50.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 41 667 45 000 - korko %: 6 kk euribor/ ei marg. - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin -1 667-1 667 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 38 333 41 667 Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä 118 767 224 500 197

Joukkovelkakirjalainat 1 000 2012 2011 Lyhytaikaiset Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina I/2009 =100018 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 100.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 0 - korko %: 3 kk euribor/ marg. + 0,37 = 0,575 (31.12.2012) - Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista=bullet 21.10.2013 100 000 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 0 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 120548-11-2 =100012 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 20.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 800 800 - korko %: 6 kk euribor/ marg. - 0,005 = 0,268 % (31.12.2012) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á 400.000,- -800-800 - Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista 800 800 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 800 800 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5428576010 =100014 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 40.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 1 600 1 600 - korko %: 12 euribor/ marg. + 0,025 % =1,275% (31.12.2011) - lyhennys: lyhenteinen 1- kertaa vuodessa -1 600-1 600 - Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista 1 600 1 600 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 1 600 1 600 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5432569011 =100015 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 35.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 1 167 1 167 - korko %: 6 kk euribor/ marg. +0,0075 = 0,35450% (31.12.2012) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á 583.333,33-1 167-1 167 - Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista 1 167 1 167 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 1 167 1 167 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5436652017 =100016 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 15.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 500 500 - korko %: 12 kk euribor/ +0,02 = 1,395% (31.12.2012) - lyhennys: lyhenteinen 1- kertaa vuodessa -500-500 - Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista 500 500 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 500 500 Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina 5451344019 =100017 - Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: 50.000.000,00 - Jäljellä oleva pääoma 1.1. 1 667 1 667 - korko %: 6 kk euribor, ei marg. = 0,929% (31.12.2012) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á 833.333,33-1 667-1 667 - Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista 1 667 1 667 - Jäljellä oleva pääoma 31.12. 1 667 1 667 Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä 105 733 5 733 Joukkovelkakirjalainat yhteensä 224 500 230 233 198

Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus 884 1 030 558 704 Ympäristövastuut 8 835 7 558 3 900 2 600 Muut pakolliset varaukset 5 202 5 203 0 0 Muut pakolliset varaukset yhteensä 14 922 13 791 4 458 3 304 Pitkä- ja lyhytaikaiset velat konserniyhteisöille Vieras pääoma 1 000 2012 2011 Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Lainat 0 28 682 0 28 277 Ostovelat 0 4 511 0 3 016 Yhteensä 0 33 193 0 31 292 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat 0 645 0 355 Yhteensä 0 645 0 355 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat 0 480 0 1 735 Yhteensä 0 480 0 1 735 Vieras pääoma yhteensä 0 34 318 0 33 382 Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksujen ja muiden velkojen erittely 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Liittymismaksut ja muut velat (pitkäaikaiset) Liittymismaksut 123 731 121 768 0 0 Muut velat 26 0 0 0 Liittymismaksut ja muut velat yhteensä 123 757 121 768 0 0 199

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtovelat Verovelat 30 8 218 0 0 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 97 605 88 694 59 606 57 937 Korkojaksotukset 8 792 13 398 2 171 3 754 Muut siirtovelat 14 227 23 111 2 976 4 006 Siirtovelat yhteensä 120 654 133 421 64 753 65 697 Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus 1 000 2012 2011 Taseen saamisiin merkitty määrä 31.12. 262 372 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Omaisuusvakuudelliset velat Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 413 121 418 793 Vakuudeksi annetut kiinnitykset 835 209 809 863 0 0 Annetut kiinnitykset yhteensä 835 209 809 863 0 0 Velat, joiden vakuudeksi pantattu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 61 130 64 235 Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo 20 007 23 051 0 0 Pantatut osakkeet yhteensä 20 007 23 051 0 0 200

Muiden omien sitoumusten ja konserniyhteisön puolesta annetut vakuudet Vakuudet 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Omasta puolesta annetut vakuudet Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset 178 1 682 0 0 Muut omasta puolesta annetut vakuudet 49 479 2 415 0 0 Vakuudet yhteensä 49 657 4 097 0 0 Leasingvastuut Leasingvastuut 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 8 005 9 094 6 364 5 460 Myöhemmin maksettavat 14 904 15 304 12 810 9 347 Leasingvastuut yhteensä 22 909 24 398 19 174 14 807 Annetut vastuusitoumukset Vastuusitoumukset 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Takaukset samaan konserniin kuuluvien puolesta 0 0 460 035 478 035 Takauslimiitistä käytetty 31.12. 0 0 294 276 305 869 Takauslimiitistä käyttämättä 31.12. 0 0 165 758 172 165 Velat, jonka vakuudeksi takaus on annettu 31.12. 0 0 233 575 241 522 Takaukset muiden puolesta Takaukset muiden puolesta 103 030 139 022 98 819 138 819 Takauslimiitistä käytetty 31.12. 47 504 54 538 43 293 54 335 Takauslimiitistä käyttämättä 31.12. 55 526 84 484 55 526 84 484 Velat, jonka vakuudeksi takaus on annettu 31.12. 39 393 41 591 35 182 41 591 Muut vastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 1 000 2012 2011 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 758 341 653 503 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 536 484 201

Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Sopimusvastuut Vuokrasopimukset 185 800 291 483 184 017 259 040 Urakkasopimukset 152 170 148 148 53 355 52 210 Muut sopimukset 33 755 41 742 2 968 2 567 Sopimusvastuut yhteensä 371 725 481 372 240 340 313 817 Arvonlisäveron palautusvastuu 22 224 32 888 0 0 Muut taloudelliset vastuut yhteensä 393 949 514 260 240 340 313 817 Johdannaiset Johdannaiset 1 000 Konserni Kaupunki 2012 2011 2012 2011 Avoinna olevien johdannaissopimusten nimellisarvot Korkojohdannaiset 79 571 66 266 Valuuttajohdannaiset 20 491 16 858 Muut johdannaiset 134 651 158 690 Nimellisarvot yhteensä 234 714 241 814 0 0 Avoinna olevien johdannaissopimusten markkina-arvot Korkojohdannaiset -2 138-3 587 Valuuttajohdannaiset -638 1 153 Muut johdannaiset -8 128-10 236 Markkina-arvot yhteensä -10 905-12 669 0 0 202

4.5 Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Ympäristötilinpito Vantaalla Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tai kuntayhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut ja investoinnit on määritelty kuutoskaupunkien kestävän kehityksen raportoinnin kehittämistyön yhteydessä. Tilinpito toteutettiin Vantaalla nyt kuudetta kertaa. Vantaan ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit toiminnoittain Vantaan kaupunkiorganisaatio sai ympäristötuloja vuonna 2012 runsaat 0,2 miljoonaa euroa. Eniten tuottoja kertyi edellisen vuoden tapaan jätehuollon palveluista ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Ympäristökulut vuonna 2012 olivat 21,3 miljoonaa euroa, joista valtaosa muodostui muista ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Vuonna 2011 kulut olivat suuremmat kuin päättyneellä tilikaudella. Ympäristöinvestointeihin käytettiin 5,5 miljoonaa euroa, joista valtaosa maaperän ja pohjaveden suojeluun, luonnonsuojeluun ja maisemanhoitoon sekä melun- ja tärinän torjuntaan. Vuoden 2012 ympäristötilinpidossa ilmastonsuojelu erotettiin ulkoilman ja ilmastonsuojelusta omaksi ryhmäkseen. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit 1 000 Tuotot Kulut Investoinnit 2012 2011 2012 2011 2012 2011 Ulkoilmansuojelu 0 0 1 814 1 465 26 122 Ilmastonsuojelu 0 550 0 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 0 0 270 210 19 386 Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito 135 119 2 083 2 699 55 53 Maaperän ja pohjaveden suojelu 16 17 93 178 4 172 3 781 Melun ja tärinän torjunta 0 0 73 74 392 2 129 Luonnonsuojelu ja maisemanhoito 0 0 13 48 841 15 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 37 59 1 013 878 0 0 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 24 26 13 838 16 048 0 0 Ympäristötoiminta yhteensä 212 220 19 747 21 601 5 504 6 487 Verot, Investointien poistot 0 0 1 521 1 444 0 0 Kaikki yhteensä 212 220 21 268 23 045 5 504 6 487 Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Tuotot Ympäristötuotot / toimintatuotot Ympäristötuotot / asukas Kulut Ympäristökulut + poistot / toimintakulut + poistot Ympäristökulut + poistot / asukas 2012 0,1 % 1,0 1,5 % 103,6 2011 0,1 % 1,1 1,7 % 113,5 Investoinnit Ympäristöinvestoinnit / kokonaisinvestoinnit Ympäristöinvestoinnit / asukas 3,3 % 26,8 3,7 % 32,0 Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kuntaorganisaation toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi jätehuoltomaksut sekä ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai 203

teettämien kunnostustöiden ja siivousten korvaukset. Ympäristötuotto on tilikaudelle jaksotettu ympäristötulo. Vuonna 2012 Vantaan kaupunkiorganisaation ympäristötuotot olivat 212 000 euroa. Tuotot kattoivat 0,1 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi 1,0 euroa asukasta kohden. Vuonna 2012 eniten tuottoja kertyi jätehuollosta ja alueiden puhtaanapidosta, joista valtaosa oli kuntatekniikan keskuksen romuautojen muun metalliromun myyntituloa. Ympäristökulut Kuntaorganisaatiossa ympäristömenoja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös sähkö- ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu katsotaan ympäristömenoiksi. Ympäristökulu on tilikaudelle jaksotettu ympäristömeno tai ympäristömenon osa. Vuonna 2012 ympäristökuluja kaupungille kertyi 21,3 miljoonaa euroa ja ne käsittivät 1,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Asukasta kohti laskettuna kuluja kertyi 103,6 euroa. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaamisesta. Vuonna 2012 Vantaan kaupunki investoi ympäristönsuojeluun 5,5 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit muodostivat 3,3 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohti investointeihin kului 26,8 euroa. Ympäristötuottojen, -kulujen ja -investointien jakautuminen Vantaalla reilu puolet 212 000 euron ympäristötuotoista tuli vuonna 2012 jätehuollon myynti- ja puhtaanapitotuloista, yhteensä 135 000 euroa. Loput tuloista muodostuivat viranomaistehtävien ja muiden ympäristönsuojelutoimenpiteiden tuotoista. Vuonna 2012 kertyneistä 21,3 miljoonan euron ympäristökuluista suurimman osan muodosti osuus päivähoidon- ja oppilaitosten opettajien henkilöstökuluista, joista osa lasketaan Vantaalla mukaan ympäristötilinpitoon. Luontokoulun kustannukset olivat 100 000 euroa. Kuvio. Ympäristötuottojen jakauma 2012 Kuvio. Ympäristökulujen jakauma 2012 204

Vuonna 2012 Vantaan ympäristöinvestoinnit olivat 5,5 miljoonaa euroa. Eniten investoitiin pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ja luonnon- ja maisemansuojeluun. Kuvio. Ympäristöinvestointien jakauma 2012 Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihealueittain Ulkoilmansuojelu Kuten aikaisempinakin vuosina, vuonna 2012 suurin osa ulkoilman ja ilmastonsuojelun kuluista muodostui hiekoitushiekan poistosta aiheutuneista palveluiden ostoista, henkilöstökustannuksista sekä aineista ja tarvikkeista. Näistä muodostui kuluja kuntatekniikan keskukselle lähes miljoona euroa. Tilakeskukselta vastaavia kuluja muodostui 43 000 euroa. Kuntatekniikan keskus investoi hiekoitushiekan poistossa käytettäviin harja- ja pesulaitteiden hankintaan runsaat 26 000 euroa. Tuloja ei vuonna 2012 kertynyt. Ilmastonsuojelu Ilmastonsuojelun kulut koostuivat vuonna 2012 Vantaan rahoitusosuuksista erilaisiin kehityshankkeisiin sekä henkilöstökuluista. Loput kuluista muodostuivat osallistumisesta erilaisiin ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviin hankkeisiin. Vantaan rakennusvalvonnalta kului vuonna 2012 henkilötyötunteja maalämpökaivojen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien luonnonmukaisten hulevesiratkaisujen työstämiseen sekä energianeuvontaan ja energiakoulutukseen. Kuluja muodostui yhteensä 135 000 euroa. Tilakeskuksen henkilöstökulut energiatehokkuussopimuksen toimeenpanemiseksi olivat vuonna 2012 yhteensä 8 000 euroa. Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Kuntatekniikan keskukselle muodostui vuonna 2012 kuluja vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä 171 000 euroa, josta suurin osa meni tilattuihin konsulttitöihin. Vuonna 2012 tilakeskukselle tuli kuluja 57 000 euroa lietteenkäsittelymaksuista ja rasvakaivojen puhdistuksesta. Tuloja vuonna 2012 ei ollut vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä. Kuntatekniikan keskuksen vesiensuojelua ja jätevesien käsittelyä koskevat investoinnit muodostuivat Koisotien lumenkaatopaikan vesienkäsittely kohentamiseen. 205

Jätehuolto ja roskaantuminen Jätehuollon kuluja oli vuonna 2012 yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, josta suurin osuus kuntatekniikan keskukselle. Kuluja muodostui ympäristön siivoukseen käytettyjen koneiden kustannuksista, näiden töiden henkilöstökustannuksista sekä jätteiden hyötykäyttöön liittyvistä konsulttitöistä. Tilakeskuksen jätteenkäsittelymaksut muodostuivat lähinnä kompostointikuluista sekä ongelmajätteiden käsittelykuluista. Jätekustannuksia tulee kuitenkin vuosittain kaikilta toimialoilta. Kuntatekniikan keskus sai vuonna 2012 tuloja 135 000 euroa romuajoneuvojen ja muun metalliromun myynnistä. Vuonna 2012 tilakeskus investoi 55 000 euroa jätehuollon kehittämiseen, etenkin jätevesiviemäreiden ja jätekatosten rakentamiseen. Maaperän ja pohjaveden suojelu Suurin kuluerä maaperän ja pohjaveden suojelusta muodostui vuonna 2012 pelastuslaitoksen tekemistä likaantuneen maa-aineksen käsittelystä, öljynimeytykseen hankittavan materiaalien hankinnasta sekä öljynvahinkojen korjaamisesta muodostuneet kustannukset, yhteensä 22 000 euroa. Pelastuslaitos sai tuloja Öljynsuojarahastolta ja imeytysaineiden myynnistä yhteensä 16 000 euroa vuonna 2012. Kuntatekniikan keskus investoi 4,2 miljoonaa euroa pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Tilakeskus investoi vuonna 2012 Hiekkaharjun vanhan öljysäiliön poistamiseen yhteensä 19 000 euroa. Melun ja tärinän torjunta Melun ja tärinän torjunnasta aiheutuneet kulut ja investoinnit muodostuivat vuonna 2012 kuntatekniikan keskukselle meluesteiden rakentamisesta ja niiden suunnittelutyön kustannuksista. Meluesteiden rakentamiseen kului 390 000 euroa. Tuloja ei vuonna 2012 ollut. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Maastopalot työllistivät pelastuslaitosta vuonna 2012 ja henkilöstökuluja sammutustöihin kului 2 000 euroa. Tuloja ei ollut luonnonsuojelusta ja maisemansuojelusta vuonna 2012. Luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun liittyviä investointeja vuonna 2012 yli 800 000 euroa. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät Tähän ryhmään kuuluvia tuloja kertyi lähinnä ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin liittyvistä lupamaksuista. Kulut olivat pääasiassa kaupungin ympäristöhallinnon henkilöstökuluja. Investointeja ei ollut. Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Muihin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin luetaan muun muassa ympäristökoulutuksen, -kasvatuksen ja - neuvonnan sekä ympäristöjohtamisen ympäristökulut. Kaikilla toimialoilla ympäristöjohtamisen kehittäminen, ympäristöohjelmien tekeminen ja ekotukitoiminta aiheuttivat henkilöstökuluja aikaisempaa enemmän. Sivistystoimen kirjastopalvelut saivat tuloja myymistään kirjoista vuonna 2012 yhteensä 19 000 euroa. Vantaalla ympäristötilinpitoon on laskettu myös tietty osuus päivähoito- ja opetustoimen palkka- ja henkilöstömenoista. Vuonna 2012 laskettiin ympäristökasvatukseen kuluneen 13,8 miljoonaa euroa. Ympäristöverot Pelastuslaitos maksoi ympäristöveroja öljyjätemaksuna, jäteverona, polttoaineverona ja sähköverona vuonna 2012 yhteensä 214 000 euroa. Kuntatekniikan keskuksen polttoaineveroista, jäteveroista ja sähköveroista muodostui maksuja yhteensä 630 000 euroa ja tilakeskukselle 677 922 euroa. 206

4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2012 2011 Keskushallinto 888 888 Sosiaali- ja terveystoimi 2 951 2 980 Sivistystoimi 5 363 5 441 Tilakeskus - 1 114 Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö 673 598 Vapaa-aika ja asukaspalvelut 600 616 Yhteensä 10 475 11 637 Tilakeskuksen toimialalta siirtyi liikkeen luovutuksessa reilut 1000 henkilöä 1.1.2012 toimintansa aloittaneeseen Vantaan Tilapalvelut Oy:ön. Loppuosa Tilakeskuksen toimialan henkilöstöstä siirtyi 1.5.2012 Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle, jolloin Tilakeskuksen toimiala lakkautettiin. Henkilöstökulut 1 000 2012 2011 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 472 545 484 213 Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -5 491-6 250 Henkilöstökulut yhteensä 467 054 477 963 207

5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1 Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös 5.1.1 Toimintakertomus Pelastuslaitos vastaa Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueen turvallisuudesta pelastustoimen keinoin sekä huolehtii ensihoitopalvelusta voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Pelastustoimen alue muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Vantaan kaupungeista ja Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnista. Pelastuslaitosta johtaa johtokunta, jossa on 15 jäsentä. Pelastuslaitos on kunnallinen liikelaitos, joka toimii Vantaan kaupungin organisaatiossa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuonna 2011 voimaan tulleet terveydenhuoltolaki ja pelastuslaki vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan. Uuden terveydenhuoltolain ja asetusten mukaisesti ensihoidon järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuonna 2013. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa allekirjoitettiin syksyllä 2011 yhteistoimintasopimus, joka tuli voimaan jo vuoden 2012 alusta alkaen. HYKS-Peijas alueen kanssa allekirjoitettiin ensihoidon aiesopimus syksyllä 2011, jonka perusteella Keski- Uudenmaan pelastuslaitos jatkaa ensihoidossa nykyisessä laajuudessa vuonna 2013 Vantaalla ja Keravalla: kuusi ympärivuorokautista ambulanssia ja lääkintäesimies ovat pelastuslaitoksen omaa toimintaa, mutta osan kiireettömistä tehtävistä suorittaa alihankintana yksityinen palveluntuottaja. Lopullinen sopimus HYKS-Peijas alueen kanssa neuvoteltiin alkuvuoden aikana ja allekirjoitettiin 15.8.2012. Uusi pelastuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2011, mahdollistaa palotarkastusten kohdentamisen aikaisempaa tarkemmin vaikuttavuuden parantamiseksi. Tähän liittyvää valvontasuunnitelmaa valmisteltiin pelastuslaitoksessa vuoden 2011 aikana ja se otettiin käyttöön alkuvuodesta 2012. Uusina asioina on myös muun muassa erheellisistä paloilmoituksista annettu laskutusmahdollisuus. Erheellisistä paloilmoituksista laskutettiin 252 560 euroa vuonna 2012. Sisäasianministeriön toimintavalmiusohje, jolla ohjeistetaan pelastustoiminnan suunnittelua, uusittiin vuoden 2012 keväällä. Uuden toimintavalmiusohjeen ja uusitun Keski-Uudenmaan riskienarvioinnin perusteella valmisteltiin uusi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös sekä riskianalyysi, jotka johtokunta hyväksyi 11.12.2012. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä on laskenut verrattuna vuoteen 2011, pelastustoimen tehtäviä oli 6521. Ensihoidon tehtävämäärät laskivat myös hiukan, vuonna 2012 oli 27 862 ensihoitotehtävää. Koko pelastuslaitoksessa tehtiin vuonna 2012 441 henkilötyövuotta. Turvallisuuspalvelut Turvallisuuspalveluiden toimistot ovat palotarkastus- ja suunnittelijoiden ohjaustoimisto, turvallisuuskoulutustoimisto ja valmiustoimisto. Valvontatoiminnassa uusi aikakausi Palotarkastustoimistossa toteutettiin toimintavuonna 2012 uuden pelastuslain edellyttämää valvontasuunnitelmaa. Valvontasuunnitelman tarkastuksien yhteydessä arvioidaan uudelleen tarkastettavien kohteiden tarkastustiheys mm. TUTOR:in avulla (turvallisuustoimintojen riskienarviointi ohjelma). Valvontasuunnitelman tarkastusten yhteydessä huomattiin rakennustietokannassa joitain virheitä, mm. rakentamattomia kiinteistöjä ja purettuja rakennuksia sekä alistamattomia kiinteistöjä. Rakennustietokannan virheiden korjaus on edelleen tulevien toimintavuosien haaste, koska sillä on vaikutusta vuoden tavoitteen ja suoritettujen tarkastusten määriin. 208

Toimintavuonna suurin kehitystyö tehtiin TUTOR:in sähköisen version kilpailutuksessa ja edelleen kehittämisessä. Vuodenvaihteessa julkaistiin arviointityökalun ensimmäinen versio ja sitä kehitellään edelleen monitasoiseksi työkaluksi, jolla voidaan arvioida turvallisuustasoa toimiala- ja konsernitasosta aina omavalvontaan (esim. asuinkiinteistöt) asti. Toimintavuonna palotarkastustoimistossa ja suunnittelijoiden ohjaustoimistossa toimi 16 tarkastajaa ja 5 paloinsinööriä. Suunnittelijoiden ohjaustoimistossa työllisti suuret hankkeet mm. KEKO- kortteli ja asuntomessut 2013 suunnittelu Hyvinkäällä, asemakeskuksen ja Kehäradan suunnittelun ohjaus Vantaalla sekä kemikaalilain muutosten tuomat valvontaprosessit. Valvonta toteutui toimintakaudella yli 100 %:sti annettuun valvontakohteiden määrään nähden. Muita raportoituja valvontatehtäviä tehtiin toimintakaudella 11600 kpl. Nämä valvontatehtävät olivat muut tarkastukset (käyttöönotto, erityiset, pyydetyt), asiakirjavalvonta, kemikaalilainsäädännön nojalla suoritetut valvontatehtävät, asiantuntijapalvelut (raportoidut / ohjatut /rakennusvalvonta), yleisötapahtumien tarkastukset sekä nuohousilmoituksiin liittyvät tehtävät. Turvallisuusviestintä päivitti palvelujaan Turvallisuusviestintää (koulutus, neuvonta ja valistus) suoritettiin tehokkaasti vuoden 2012 aikana. Koulutustilaisuuksien määrässä päästiin uudelle sataluvulle nostaen annettujen tilaisuuksien määrä vuoden takaisesta 788 tilaisuudesta 881 tilaisuuteen (+ 11,8 %). Eri tilaisuuksissa kohdattiin 77.863 henkilöä, mikä oli 18,3 % alueen koko väestöstä. Määrä oli 16.507 vähemmän (-4,2 %) kuin edellisenä vuonna. Tulosta verotti työaikajärjestelyjen päivittämisestä aiheutunut siirtymäkausi, jonka vuoksi kaksi merkittävää yleisötapahtumaa jouduttiin jättämään pois ohjelmasta. Tilannetta paikkasi aiempaa aktiivisempi panostaminen mediaviestintään. Esimerkiksi facebookin kautta tavoitettiin vuonna 2012 noin 60.000 henkilöä. Turvallisuuskouluttajat ovat tehneet Tulipysäkki -toimintaa kouluissa usean vuoden ajan. Toiminnalla puututaan lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn. Turvallisuuskouluttajat työskentelevät Tulipysäkillä yhdessä lapsen, vanhempien, opettajien, kunnan sivistys- ja sosiaalitoimen sekä poliisin kanssa. Kolmen vuoden aikana turvallisuuskouluttajat ovat kohdanneet Tulipysäkillä yli 250 lasta, ja heistä vain muutama on uusinut tekonsa. Usein tulella leikkimisen taustalla piilee jokin ikävä asia tai kokemus. Tulipysäkin avulla uskotaan voivan puuttua varhaisessa vaiheessa myös teon taustalla piileviin seikkoihin. Toiminta on laajentunut Vantaalta Nurmijärvelle ja Hyvinkäälle. Kaikille kunnille on esitelty valmius toiminnan aloittamiseen kunnassa, mikäli tarvetta ilmenee. Kouluissa järjestettävä Tulikukko-turvallisuushanketta uudistettiin voimakkaasti vuoden 2012 aikana yhteistyössä varautumistoimiston kanssa. Hankkeen koulutusmateriaalit uudistettiin ja vietiin sähköiselle alustalle pelastuslaitoksen Moodleen. Annetun koulutuksen jälkeen koulut ja päiväkodit voivat hyödyntää sisältöä vapaasti toimintansa tukena ajasta ja paikasta riippumatta. Pelastuslaitos hankki kuntiensa kouluille ja päiväkodeille lisenssit räätälöityihin pelastusalan turvallisuusmateriaaleihin. Uudistunut tulikukko viedään kuntiin palvelutasokauden 2013 2016 aikana. Vuoden lopulla hanketta alettiin jalkauttaa kuntien perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtoryhmiin. Vuoden aikana toteutettiin kuntien toimialajohtajille ja turvallisuusvastaaville asiakaskysely. Tulokset olivat samansuuntaisia vuonna 2010 tehdyn kyselyn kanssa. Tulosten perusteella pyritään sopimaan kuntien kanssa tarkemmin palvelutarpeesta, sekä siitä miten pelastuslaitos voi tukea omalla koulutuspalvelutarjonnallaan kuntien turvallisuuskoulutustoimintaa. Vuoden aikana valmisteltiin sähköinen turvallisuuskoulutuksen palautejärjestelmä, joka otetaan käyttöön 2013 alussa. Koulujen poistumis- ja sisälle suojautumisharjoittelua varten suunniteltiin sähköinen seurantajärjestelmä, joka otetaan käyttöön vuoden 2013 alussa. Pelastuslaitoksen ja kuntien varautumisen tukeminen Varautumistoimiston henkilöstö jatkoi aktiivista työskentelyä alueensa kuntien kanssa. Henkilöstön asiantuntemusta tarjottiin avuksi kuntien varautumisen kehittämisessä mm. koordinoimalla valmiussuunnittelun työseminaareja, tukemalla kuntien häiriötilanteiden harjoittelua sekä järjestämällä varautumiseen liittyvää koulutusta. Kuntayhteistyön painopisteessä oli vuonna 2012 keskushallinnon varautuminen, johon liittyen osakaskunnille järjestettiin valmiussuunnittelun työseminaareja. Työskentelyssä hyödynnettiin myös pelastuslaitoksen hallinnoimaa verkkotyöskentelyalustaa, Moodlea. 209

Kuntayhteistyön lisäksi varautumistoimisto koordinoi pelastuslaitoksen sisäistä valmiussuunnittelutyötä. Tämän tiimoilta arvioitiin kaikissa tulosyksiköissä ja toimistoissa mm. toiminnan jatkuvuutta uhkaavia riskejä sekä niiden ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Työ konkretisoitui valmiussuunnitelmaksi, jonka pelastusjohtaja hyväksyi lokakuussa 2012. Suunnitelma tullaan edelleen tarkastamaan vuoden 2013 aikana. Pelastuslaitoksen turvallisuus on keskeisessä roolissa pyrittäessä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Vuonna 2012 käynnistettiin turvallisuuden kehittämisen hanke, joka aloitettiin nykytilan kartoituksella. Hankkeen tavoitteena on luoda pelastuslaitokseen turvallisuuden ja riskienhallinnan järjestelmä, jossa mm. riskienhallinta on nykyistä systemaattisempaa, turvallisuuteen liittyvät vastuut ja velvoitteet ovat henkilöstön tiedossa ja henkilöstö on ohjeistettu sekä koulutettu pelastuslaitoksen turvallisuuden periaatteisiin. Operatiivinen tulosyksikkö Ensihoitotoiminta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt suorittivat vuoden aikana yhteensä 27 862 ensihoitotehtävää (vuonna 2011: 30 190 kpl). Tehtävämäärät laskivat HYKS-alueella (Kerava, Vantaa) 6 % edellisestä vuodesta ja Hyvinkään sairaanhoitoalueella 35 %. Kiireellisten tehtävien (A,B,C -tehtävät yhteensä) määrä on laskenut koko alueella 8 % ja kiireettömien (D -tehtävien) määrä on laskenut 6 %. Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen mukainen toiminta käynnistyi Hyvinkään sairaanhoitoalueella 4.1.2012. Pelastuslaitoksen tehtävämäärien laskuun vaikuttivat ambulanssien lukumäärän lisääntyminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella, kun Hyvinkään ja Järvenpään hoitoyksiköt (EKU7270 ja EKU7280) siirtyivät sairaanhoitoalueen operoimiksi yksiköiksi, samalla Järvenpäässä toiminut Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen osa-aikainen yksikkö muutettiin takaisin koko-aikaiseksi. Muutoksen yhteydessä pelastuslaitos toteuttaa jälleen ensihoitopalveluita myös Tuusulan kunnan alueella, Hyrylässä ja Jokelassa sijaitsevilta asemilla käsin. Tuusulan Jokelan yksikkö on osa-aikaisesti valmiudessa kello 9.00-23.00 joka päivä. Myös Helsinki ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa valmisteltiin yhteistoimintasopimus, joka astuu voimaan 1.1.2013. Yhteistoimintasopimuksen perusteella Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ylläpitää HYKS- Peijaksen alueella 6 ambulanssin ja lääkintäesimiehen yksikön valmiuden kuten aikaisemminkin. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa myös ensihoitoa tukevat ensivastepalvelut toiminta-alueellaan. Pelastusyksiköillä suoritetut ensivastetehtävät olivat lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2012 suoritettiin 1 359 ensivastetehtävää (2011; 1630). Pelastustoiminta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella vuonna 2012 pelastustehtävien määrä, 6 521 tehtävää, on laskenut edellisvuodesta, 7 940 tehtävää, lähes 20 %. Muistettava on kuitenkin, että vuoden 2011 tehtävämäärä oli poikkeuksellisen suuri joulukuun 2011 Tapanin- ja Hannun- päivän myrskyistä johtuen. Keski-Uudenmaan alueella tulipaloissa menehtyi vuonna 2012 kolme (3) ihmistä, kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia onnettomuuksia sattui kaksi. Merkittävimmät onnettomuudet olivat toukokuussa tapahtuneet teollisuushallin palo Tuusulassa, jossa oli mukana vaarallisia aineita, sekä Hyvinkään ampumistapaus. Vaikka tulipalojen kokonaismäärä väheni lähes kahdella sadalla tulipalolla, syttyi rakennuspaloja saman verran, 103 kpl, kuin edellisenä vuonna. Valtaosa tulipaloista aiheutui ihmisen toiminnasta (54 %), ja toiseksi yleisin tulipalon aiheuttaja oli koneen tai laitteen vika (27 %). Tulitikusta tai muusta tulentekovälineestä syttyneiden palojen määrät laskivat merkittävästi edellisvuodesta. Liikenneonnettomuudet lisääntyivät hiukan edellisestä vuodesta 1069 (1014 kpl vuonna 2011). Vuoden 2012 aikana onnettomuuksissa kuoli 43 (48 ihmistä vuonna 2011) ja loukkaantui 956 (697 ihmistä vuonna 2011) henkilöä. 210

Pelastuslaitoksen yksiköiden lähtöajat nopeutuivat vuonna 2012, alle 120s lähdettiin 80% (71%) hälytyksistä. Ykkösriskialue saavutettiin keskimäärin 6 minuutissa 26 sekunnissa, eli 4 sekuntia nopeammin kuin edellisenä vuonna. Sopimuspalokuntien neuvottelukunta on kokoontunut vuoden aikana 5 kertaa. Palokuntien käyttöä hälytystehtävissä on tehostettu vastesuunnittelua parantamalla ja ohjaamalla sopimuspalokuntien erikoistumista. Sopimuspalokuntia hälytettiin kaikkiaan 911 kertaa. Pelastuslaitos järjesti kuluvan vuoden aikana sopimuspalokuntien naisosastoille 2 keskustelu- ja seminaaritilaisuutta, sekä nuoriso-osastoille yhden tilaisuuden. Myös sopimuspalokuntien hallinnossa toimiville järjestettiin koulutustilaisuus. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välinen yhteistoimintasopimus tuli voimaan 1.1.2010. Vuoden alussa yksi palokuntasopimus päättyi, yhden kanssa tehtiin uusi palokuntasopimus ja yhden sopimuspalokunnan kanssa jatketaan neuvotteluja vuonna 2013. Voimassa olevia palokuntasopimuksia on 29. Lääkärihelikopteritoiminta / HAA Vastuu koko maan lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä siirtyi vuoden alusta alkaen yliopistosairaanhoitopiireille. Yliopistosairaanhoitopiirit perustivat vuonna 2010 tätä toimintaa varten hallinnointiyksikön, FinnHEMS Oy:n. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa helikopteritoimijoiden kilpailuttaminen sekä tukikohtapalveluiden hallinnointi. Vantaan tukikohdan (FinnHEMS 10) lento-operaattorina toimii Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab (SHT), jonka kanssa Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on tehnyt sopimuksen HEMS-pelastajista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri vastaa yksikön lääketieteellisestä toiminnasta, lääkäreistä ja lääkintävälineistä. Päivittäiseen toimintaan hallinnollisilla muutoksilla ei ole ollut suurta vaikutusta. Keväällä järjestettiin HEMS-pelastajan peruskurssi Porissa, johon osallistui 2 henkilöä KUP:sta. Pääosa kurssilaisista oli Tampereen FH 30:n HEMS-ensihoitajia, jotka saivat kesän aikana perehdytyskoulutuksen Vantaalla pelastuslaitoksen HEMS-pelastajien toimesta. Mittarilentoharjoitukset Porin lennonharjoittelulaitteella ovat tärkeässä osassa HEMS-pelastajien ylläpitokoulutuksissa. Kesän aikana päästiin lentämään oikeissa olosuhteissa mittarilentoa, kun lento-operaattorin kolme helikopteria kävi huollossa Itävallassa. Suomen lääkärihelikopteritoiminta täytti 20 vuotta syyskuussa. Medi-heli ry järjesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa juhlasymposiumin Meilahden sairaalassa, sekä yhdistys järjesti iltajuhlan vuosipäivänään 15.9, jossa juhlapuhujana toimi presidentti Martti Ahtisaari. Vantaan tukikohta sai uuden helikopterin joulukuussa. Uusi, keltainen helikopteri on malliltaan sama Eurocopter 135, lisättynä FinnHEMS:n vaatimilla turvajärjestelmillä. HEMS-pelastajien yhteistyö Turun ja Tampereen tukikohtien välillä oli vuoden aikana tiivistä ja hyvää. Yksikön tehtävämäärät (2055) laskivat 8,4 % verrattuna viime vuoteen, mutta olivat samalla tasolla kuin vuonna 2010. Toiminta-alueen ensihoitajien tekemien konsultaatioiden määrä jatkoi kasvua ja oli nyt liki 7000. Tilannekeskus Pelastuskeskuksessa sijaitseva tilannekeskus seuraa aktiivisesti Keski-Uudenmaan pelastustoimialueen turvallisuustilannetta ja reagoi siinä tapahtuviin poikkeamiin tiedottamalla muutoksesta alueen ja kuntien viranomaisille, avainhenkilöille sekä muille yhteistyötahoille. Tilannekeskus lähetti vuoden 2012 aikana yhteensä 6619 tilanneilmoitusta, joista 63 kpl kuntien johdolle ja avainhenkilöille, 5820 pelastuslaitoksen toimijoille, 330 kpl muille yhteistoiminta viranomaisille ja 406 kpl muille yhteistoiminta tahoille. Tilannekeskus ja tilannekeskuksen vakavan häiriötilanteen / poikkeusoloaikainen väistöpaikka Peijaksessa saatiin modernisoitua teknistä johtamisjärjestelmää vastaavaksi. 211

Viestihuolto Toimintavuoden aikana kaikki VPK-sammutusautot varustettiin Peke-johtamisjärjestelmällä sekä uudella gpspaikannuksella varustetulla Virve-radiolla. Toimitilat Järvenpään uuden paloaseman hankesuunnitelma valmistui keväällä 2012. Järvenpään kaupunginhallitus hyväksyi hankesuunnitelman 14.5.2012 ja valtuutti käynnistämään hankeen toteutussuunnittelun ja käynnistämään tarjouskilpailun rakentamisen suhteen. Rakennuslupa jätettiin joulukuussa 2012. Kerava-Tuusula yhteisaseman vuokrasopimuksesta ja rakennuttamismuodosta käytiin neuvotteluja vuoden 2012 aikana. Nurmijärven paloasemalla tehtiin talvella 2012 isohkoja tilajärjestelyjä ja remontoitiin tiloja ensihoidon tarpeisiin. Asemalle siirtyi päivystämään yksi ensihoitoyksikkö Nurmijärven terveyskeskuksesta. Nurmijärven kunta päätti perustaa Klaukkalaan valmiusaseman. Tilojen hankinta ja tarvittavien muutostöiden suunnittelu tapahtui vuoden 2012 aikana. Klaukkalan asemalle sijoitetaan kevyt sammutusyksikkö kahdella palomiehellä ja ensihoitoyksikkö. Nurmijärven Tekninen lautakunta hyväksyi vuokrasopimuksen 25.10.2012 ja toiminta Klaukkalassa alkaa 2.5.2013. Mäntsälän paloasemalla kunnostettiin VPK:n käytössä olevia tiloja. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos teetti kesällä 2012 konsultilla kuntoarvion niihin sopimuspalokunnan kiinteistöihin, jotka ovat palokuntien omia kiinteistöjä. Kaikkiaan kymmenessä paloasemarakennuksessa tehtiin kuntoarvio, jota voidaan jatkossa hyödyntää kun kohdennetaan kiinteistöavustuksia sopimuspalokunnille. Henkilöstö Pelastuslaitoksella jatkettiin johtamisjärjestelmän vahvistamista alkuvuoden aikana. Edellisvuoden esimieskoulutusten ja 360 arvioinnin jatkumona osallistuttiin pilottina Vantaan kaupungilla toteutettavaan johtamisjärjestelmän arvioinnin työkalun rakentamiseen. Vantaan talous- ja velkaohjelman myötä kaupungilla on kuvattu terveysperusteisten uudelleensijoitusten prosessi, tästä mallista lähdettiin muokkaamaan pelastuslaitoksen omaa mallia urasuunnittelun näkökulmasta. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymä talousarvio on tehty kahdelle eri toiminnalle, pelastustoimelle ja ensihoidolle. Tuloslaskelmaosan talousarviovertailu Talousarviossa Vantaan valtuuston asettamana sitovana tavoitteena oli liikealijäämä 106 000 euroa. Tavoite saavutettiin liikealijäämällä 13 637,26 euroa. Sitova tavoite saavutettiin huolimatta siitä, että tilikaudelle kohdistui vielä työehtosopimusten mukaista B-taulukon purkua lomapalkkavelkaa korottavana eränä. Tilikauden ylijäämäiseksi nosti investointivarauksen purku tilikaudelle 2012. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 169 493,29 euroa. Pelastustoimen kuntaosuus/ tulot ja menot: Pelastustoimen tuloissa oli talousarviossa ennakoituja suurempia erhelaskutuksen tuloja. Materiaaliostot ylitettiin sammutusasujen ja paineilmalaitteiden uusimisen nopeuttamisella henkilöstökulujen ja poistojen ennusteen olevan arvioitua pienempi. Palveluiden ostoissa suurin yksittäinen kustannusnousu oli 212

edelleen ajoneuvovakuutuksissa, vakuutussopimukset ovat voimassa vuoden 2013 loppuun ja uudella kilpailutuksella odotetaan vakuutusmaksuihin helpotusta. Henkilöstökulut ylittyivät pelastuksen osalta noin 123 000 euroa, suurin osatekijä kuluissa oli lomapalkkavelan jaksotus, 473 000 euroa. Lomapalkkavelan jaksotus oli noin 548 000 euroa koko laitoksen osalta. Vuokrat toteutuivat ennakoidusti. Järvenpään laskutus on vuonna 2012 vuokrien osalta tarkistettu ajantasaiseksi todellisten kustannusten mukaiseksi läpilaskutuseräksi, vaikkakin talousarviossa oli liian suuri arvio. Vantaan vuokrien osalta oli myös vajaan 200 000 ylibudjetointi, toteuma on varsinaisten laskujen suuruinen. Yhdystilin varoille Vantaan kaupunki maksoi korkoa noin 4 000 euroa. Ensihoidon kuntaosuus/ tulot ja menot: Ensihoidon talousarvion ylitys, noin 180 000 euroa, muodostuu osittain yllä mainitusta ennakoimattomasta lomapalkkavelan jaksotuksesta 75 000 euroa, polttoainemenojen ylityksestä, sekä muista ennakoimattomista ensihoidon sairaanhoitoalueiden sopimusten valmisteluun ja toteuttamiseen liittyvistä kuluista, kuten asemien kalustamisista. Ensihoidon kuljetustuloja kertyi vuonna 2012 2,66 miljoonaa euroa (vuonna 2011 2,13 miljoonaa euroa). Tulot palautettiin Hyvinkään sairaanhoitopiirille ja kunnille (Vantaa ja Kerava) kolmessa erässä. Sairaankuljetustulojen lisäksi ensihoidon tuloja ovat muun muassa oppilaitosten korvaukset harjoittelijoista. Rahoitusosan talousarviovertailu Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta muodostui alijäämäiseksi vajaa 50 000 euroa. Investointien siirtyminen toimittajista riippuvista syistä vuodelle 2013, piti investointien rahavirtaa maltillisena. Tilikauden rahavarojen muutos + 146 900,68 euroa nostaa rahavarojen määrän 319 078,68 euroon. Investointiosan talousarviovertailu Vantaan valtuuston asettama toinen sitova tavoite oli investoinnit 2,954 miljoonaa euroa. Hankintojen siirtyessä osittain vuodelle 2013, tavoite alitettiin. Investointeihin kului 1,476 miljoonaa euroa ja rahoitusosuuksien, 246 435,82 euroa, sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen, 293 691,88 euroa, jälkeen nettokulu oli 0,935 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 kesällä valmistui nostolavayksikkö KU706, joka sijoitettiin Järvenpäähän. Kahden sammutusauton, yhden säiliöauton ja koukkulava-auton valmistuminen siirtyi vuodelle 2013. Johto- ja tarkastusautoja hankittiin 26 kappaletta, joista miehistönkuljetusautoja oli 3 kappaletta, monitoimiautoja 3 kappaletta ja farmariautoja 20 kappaletta. Vaarallisten aineiden onnettomuuden mittaus- ja valvontajärjestelmä hankittiin pääkaupunkiseudun yhteiseen kemikaalintorjuntayksikön KU3058 kalustoon. Lisäksi hankittiin kalustoon savutuuletin. Keskeneräisiä hankintoja tilinpäätöksessä ovat Peijaksen johtokeskuksen varustaminen ja TUTOR arviointijärjestelmän ohjelmistohankinta. Peijaksen sairaalassa sijaitsevan poikkeusolojen johtokeskuksen tekniset järjestelmät uudistettiin ja samalla päivitettiin myös Pelastuskeskuksessa sijaitsevan pelastustoiminnan johtokeskuksen ja tilannekeskuksen audiovisuaaliset järjestelmät Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pelastuslaitoksen tavoitteena on lisätä alueen väestön riskitietoisuutta kouluttamalla ja valistamalla. Toiminta-alueen väestöstä on tavoitteena tavoittaa vuosittain 20 prosenttia. Tähän tavoitetta ei saavutettu vuonna 2012, vaikkakin koulutustilaisuuksia pidettiin12 prosenttia edellisvuotta enemmän. 213

Valvontasuunnitelman mukaisesti vuodelle 2012 tarkentuneista kohteista tarkastettiin 100 prosenttia. Lisäksi suoritettiin muita tarkastuksia ja katselmuksia. Pelastustehtävien määrä väheni edellisestä vuodesta 18%, ensihoitotehtävät vähenivät 8 prosentilla edellisestä vuodesta. Vakinaisia virkoja ja työsuhteita oli 404 kappaletta päivämäärällä 31.12.2012. Henkilötyövuosia pelastuslaitoksella tehtiin 441. Nettomenot per asukas ylitti talousarvioon asetetun luvun asukasluvun muuttuessa sekä menojen ollessa ennakoitua suuremmat. (Laskennassa ei ole huomioitu investointivarauksen vaikutusta). 214

Tunnusluvut Turvallisuuspalvelut TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Muutos ed. tp Valistus ja neuvonta (henk.) 83 460 88 590 94 460 84 000 77 863-18 % -Turvallisuuskoulutustilaisuudet 632 633 788 800 881 12 % Palotarkastukset ja muut tarkastukset 8 340 8 426 7 009 8 000 Yleinen palotarkastus, erityiskohteet 1 924 1 848 1 814 Yleinen palotarkastus kerran 10 vuodessa 5 101 5 364 4 180 Muut tarkastukset ja katselmukset 1 315 1 214 1 015 Valvontasuunnitelman mukaisesti tarkentuneet valvontakohdemäärät* 10 610 10 658 Palotarkastus 1 854 1 898 Asuintalot ja niihin verrattavat kohteet 5 556 5 560 Omavalvonta 3 200 3 200 * alustava arvio v. 2012 oli 8008 valvontakohdetta+3414 omavalvontalomakkeella Pelastuspalvelut Tehtävät yhteensä 6 909 7 784 7 940 6 300 6 521-18 % Tulipalot 968 913 885 667-25 % -Tahallisesti sytytetyt palot % kaikista 26 % 26 % 23 % 22 % -4 % Palokuolemat 3 4 3 3 0 % Rakennuspalot 157 118 103 103 0 % Rakennuspalovaara (uusi tunnusluku) 187 173 180 190 6 % Liikenneonnettomuudet 1 182 1 138 1 014 1 069 5 % Ensivaste 1 574 1 541 1 630 1 359-17 % Öljyvahingot 209 170 221 187-15 % Suuronnettomuudet 1 4 0 2 Onnettomuusvahingot M 10 21 4,6 6 33 % Uhattuna olleen omaisuuden arvo M 171 530 109 832 663 % Medi-Heli tehtävät yhteensä 2 058 2 090 2 244 2 055-8 % joista helikopterilla 1 302 1 079-17 % joista maayksiköllä 853 822-4 % Medi-Heli tehtävät KUP alueella 1 209 1 057-13 % Tilannekeskus/lähetetyt viestit ja ennakkovaroitukset eri toimijoille 4 554 5 600 6 619 18 % Pela sisäiset 3 494 4 563 5 820 28 % Osakaskuntien johdolle 56 63 63 0 % Muille viranomaisille 310 337 330-2 % Muille Yt-viranomaisille 694 637 406-36 % Ensihoitopalvelut Tehtävät yhteensä 33 066 30 595 30 190 30 000 27 862-8 % A korkeariskinen tehtävä 2 923 2 296 2 455 1 579-36 % B tehtävässä keskisuuri riski 11 770 10 152 10 146 8 773-14 % C kiireellinen 11 810 12 555 12 525 12 728 2 % D kiireetön 6 563 5 507 5 064 4 782-6 % Talous ja henkilöstö Henkilötyövuosien määrä 462 462 426 438 441 4 % Nettomenot/asukas 69,75 63,02 67,50 72,52 74,70 11 % 215

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta valvotaan säännöllisellä raportoinnilla. Henkilökohtaisten tavoitteiden ja tuloksellisuuden valvontaa suoritetaan pääosin kehityskeskusteluissa. Vantaan kaupungin sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2011 tarkastuksen palotarkastuksista. Tarkastus valmistui vuoden 2012 puolella. Pelastuslaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2012 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Palotarkastustoimintaan on kohdistunut normaalina pidettäviä hallintovalituksia. Ensihoitopalvelua tehtiin Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen mukaisena. Keravalla ja Vantaalla ensihoitopalvelu tehtiin vielä vuoden 2012 kuntien kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen perusteella. Vuoden 2013 alusta myös Keravan ja Vantaan ensihoitotoimintaa tehdään HYKS- Peijas alueen yhteistyösopimuksen mukaisesti. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvon alennuksia. Pelastuslaitos on vuokralla kuntien omistamissa kiinteistöissä. Kuntien kiinteistöjen hoito ei kaikissa kunnissa ole pelastuslaitoksen toiveiden mukaista. Järvenpäässä uusi paloasemarakennus on suunnitelmissa edennyt hyvää vauhtia, rakennuslupakuvat ovat valmistuneet vuoden 2012 lopulla. Pelastuslaitoksen sisäisten riskien tunnistaminen on tehty pelastuslaitoksen oman valmiussuunnitelman yhteydessä. Siinä on otettu huomioon sekä ulkoiset että sisäiset pelastuslaitoksen palvelukykyä uhkaavat riskit. Lisäksi kartoitettiin kyselyllä vuoden 2012 lopulla asemakiinteistöjen ja tietoturvallisuuden riskit. Riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa on ohjeistettu yleispiirteisesti pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Palvelunhallintaan liittyvää riskienhallintaa kehitetään osana valtakunnallista pelastustoimen riskienhallintaa. Sopimustoiminnan riskienhallintaa ei ole ohjeistettu. Sopimustoiminnassa ei ole kaikilta osin otettu huomioon erityisesti häiriötilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämää varautumista. Työturvallisuuteen liittyvät riskienhallinta on toteutettu työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen alijäämä ennen varauksia on 9 052,70 euroa. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikaudella 2012: - investointivarausta puretaan yhteensä 473 558,19 euroa, josta 368 737,43 euroa kohdistuu nostolavan hankintaan ja 104 820,76 euroa puretaan ylimääräisenä eränä sekä - kirjataan poistoeron lisäykseksi investointivarausta purkamalla hankitun omaisuuden osalta 368 737,43 euroa ja vähennykseksi sammutusyksikön ja nostolavan hankintoihin kohdistuneet poistot 73 725,23 euroa, joten poistoeron nettolisäykseksi muodostuu 295 012,20 euroa. Lisäksi Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 169 493,29 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään tilikauden 2013 kirjanpidossa. 216

5.1.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman lyhennelmä 1000 Pelastus TA Pelastus Toteuma Poikkeama Toteuma Ensihoito TA Hyvinkää Poikkeama Ensihoito TA Peijas sh Toteuma Poikkeama Liikevaihto 24 792 24 857 65 3 757 3 760 3 4 439 4 510 71 Liiketoiminnan muut tuotot 372 406 34 0 Materiaalit ja palvelut 3 346 3 606 260 402 347-55 552 532-20 Henkilöstökulut 16 757 16 880 123 3 041 3 258 217 3 575 3 814 239 Poistot 1 267 1 097-170 0 Muut kulut 3 899 3 517 123 314 281-33 312 220-92 Liikeylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -105 163 268 0-126 -126 0-56 -56 Muut rahoitustuotot ja kulut 5 5 0 0 0 Poistoeron lis.(-) / väh (+) 100-295 -395 Vapaaehtoisten var. lis.(-) / väh (+) 474 474 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0 347 347 0-126 -126 0-56 -56 Yhteenveto, tuloslaskelman lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteuma 2012 Poikkeama Liikevaihto 32 987 33 136-149 Liiketoiminnan muut tuotot 372 406-34 Materiaalit ja palvelut -4 393-4 484 91 Henkilöstökulut -23 373-23 952 579 Poistot ja arvonalentumiset -1 267-1 097-170 Liiketoiminnan muut kulut -4 432-4 023-409 Liikeylijäämä (-alijäämä) -106-14 -92 Rahoitustuotot ja -kulut 5 0 5 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia -101-14 -87 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -295 295 Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähenn 100 473-373 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ) -101 164-265 217

Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Toiminnan ja investointien rahavirta -1 277-47 -1 230 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 194-194 Rahavarojen muutos -1 277 147-1 424 Investoinnit Investointien lyhennelmä 1 000 Talousarvio 2012 Toteutuma 2012 Poikkeama Pelastus- ja sammutusyksiköt, muu 2 444 1 235 1 209 ajoneuvokalusto Muu pelastus- ja huoltokalusto 150 40 110 Järvenpään ensikertainen kalustaminen 120 0 120 Järjestelmät 240 201 39 Investoinnit yhteensä 2 954 1 476 1 478 Valtionosuudet ja luovutustulot -341-341 Investoinnit netto 2 954 1 135 1 137 218

5.1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto 33 135 918,06 31 458 300,46 Liiketoiminnan muut tuotot 406 234,07 137 647,59 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 1 533 945,74-1 601 961,06 Palvelujen ostot - 2 950 394,48-2 601 696,77 Henkilöstökulut - 4 484 340,22-4 203 657,83 Palkat ja palkkiot - 18 514 549,48-17 398 949,67 Henkilösivukulut Eläkekulut - 4 259 273,73-3 922 068,53 Muut henkilösivukulut - 1 177 763,50-1 306 374,80 Poistot ja arvonalentumiset - 23 951 586,71-22 627 393,00 Suunnitelman mukaiset poistot - 1 097 018,70-893 229,77 Liiketoiminnan muut kulut - 4 022 843,76-4 006 838,53 Liikeylijäämä (-alijäämä) - 13 637,26-135 171,08 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 545,12 28 597,45 Muut rahoitustuotot 1 495,43 1 438,33 Muut rahoituskulut - 455,99-522,26 4 584,56 29 513,52 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia - 9 052,70-105 657,56 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) - 295 012,20-248 797,63 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 473 558,19 276 441,81 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 169 493,29-78 013,38 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -0,5-6,0 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -0,5-6,0 Voitto, % 0,0-0,3 219

Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikeylijäämä (-alijäämä) - 13 637,26-135 171,08 Poistot ja arvonalentumiset 1 097 018,70 893 229,77 Rahoitustuotot ja -kulut 4 584,56 29 513,52 Tulorahoituksen korjauserät - 198 403,79-13 459,06 Investointien rahavirta 889 562,21 774 113,15 Investointimenot - 1 476 717,91-2 404 539,57 Rahoitusosuudet investointimenoihin 246 435,82 226 701,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 293 691,88 41 632,52-936 590,21-2 136 206,05 Toiminnan ja investointien rahavirta - 47 028,00-1 362 092,90 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta - 236 517,13 412 418,93 Saamisten muutos muilta 65 322,02-74 256,02 Korottomien velkojen muutos kunnalta - 644,45-57 112,28 Korottomien velkojen muutos muilta 365 768,24 967 305,83 Rahoituksen rahavirta 193 928,68 1 248 356,46 Rahavarojen muutos 146 900,68-113 736,44 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 319 078,68 172 178,00 Rahavarat 1.1. 172 178,00 285 914,44 146 900,68-113 736,44 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 88,4 36,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 88,4 36,2 Kassan riittävyys, pv 3,4 1,9 Quick ratio 0,7 0,7 Current ratio 0,7 0,7 220

Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 3 589 409,39 3 551 434,09 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 3 388 416,39 3 551 434,09 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 200 993,00 0,00 3 589 409,39 3 551 434,09 Vaihtuvat vastaavat 3 744 882,17 3 426 786,38 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 578 766,21 445 269,14 Saamiset kunnalta 2 734 323,90 2 497 806,77 Muut saamiset 112 483,45 311 493,46 Siirtosaamiset 229,93 39,01 3 425 803,49 3 254 608,38 Rahat ja pankkisaamiset 319 078,68 172 178,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 334 291,56 6 978 220,47 VASTATTAVAA Oma pääoma 1 205 561,12 1 036 067,83 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 1 036 067,83 1 114 081,21 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 169 493,29-78 013,38 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 543 809,83 722 355,82 Poistoero 543 809,83 248 797,63 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 473 558,19 Vieras pääoma 5 584 920,61 5 219 796,82 Lyhytaikainen Ostovelat 877 415,68 1 415 354,53 Korottomat velat kunnalta 972,00 1 616,45 Muut velat 805 756,60 470 282,83 Siirtovelat 3 900 776,33 3 332 543,01 5 584 920,61 5 219 796,82 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 7 334 291,56 6 978 220,47 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 23,9 25,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,7 16,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 1 205,6 1 036,1 221

5.1.4 Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain 2012 2011 Jäsenkuntien toimintaosuudet Pelastustoimi 23 946 978,60 23 849 812,50 Ensihoito 8 260 142,43 6 830 000,00 Myynti- ja maksutulot Pelastuspalvelut 267 437,95 96 713,16 Ensihoitopalvelut 18 439,80 37 841,93 Yhteistoimintakorvaukset 545 232,11 535 656,59 Turvallisuuspalvelut (tarkastus- ja valvonta) 97 406,69 101 689,54 Muut tulot 0,00 6 586,74 Liiketoiminnan muut tuotot (sis. valtionosuudet) 406 514,55 137 647,59 Toimintatuotot yhteensä 33 542 152,13 31 595 948,05 Valtionosuuksien erittely 2012 2011 Peke-järjestelmä 51 240,00 31 994,38 Öljyntorjunta 20 000,00 52 147,51 Vaarallisten aineiden mittaus- ja valvontajärjestelmä 21 172,00 0,00 Valtionosuudet yhteensä 92 412,00 84 141,89 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet ATK-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Muut kuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta ATK-laitteet tasapoisto 3 vuotta Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Keskeneräiset hankinnat ei poistoa - Pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluksi 222

Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina 2011-2015 Suunnitelman mukaiset poistot 4 767 000,00 Poistonalaisten investointien omahankintameno 7 381 718,11 Poikkeama, -2 614 718,11 Poikkeama, % -35,42 Erittely poistoeron muutoksista 2012 2011 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 295 012,20 248 797,63 Poistoeron muutokset yhteensä 295 012,20 248 797,63 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Kuljetusvälineet Muut koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 3 202 459,48 348 974,61 0,00 3 551 434,09 Lisäykset tilikauden aikana 1 235 224,91 40 500,00 200 993,00 1 476 717,91 Rahoitusosuudet tilikaudella -221 035,82-25 400,00 0,00-246 435,82 Vähennykset tilikauden aikana -95 288,09 0,00 0,00-95 288,09 Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 Tilikauden poisto -905 865,75-191 152,95 0,00-1 097 018,70 Poistamaton hankintameno 31.12. 3 215 494,73 172 921,66 200 993,00 3 589 409,39 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2012 2011 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 1 036 067,83 1 114 081,21 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 1 036 067,83 1 114 081,21 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä 169 493,29-78 013,38 Oma pääoma yhteensä 1 205 561,12 1 036 067,83 223

Erittely poistoerosta 2012 2011 Investointivaraukseen liittyvä poistoero 543 809,93 248 797,63 Poistoero yhteensä 543 809,93 248 797,63 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 3 880 280,43 3 332 077,86 Muut tilinpäätösjaksotukset 20 495,90 465,15 Siirtovelat yhteensä 3 900 776,33 3 332 543,01 Vakuudet ja vastuut Leasingvastuut 2012 2011 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 518 233,00 341 569,20 Myöhemmin maksettavat 1 317 187,87 722 756,90 Yhteensä 1 835 420,87 1 064 326,10 Muut taloudelliset vastuut 2012 2011 Muut sopimukset Seuraavan tilikauden sopimuspalokuntasopimukset 1 182 082,00 983 687,00 Seuraavan tilikauden kiinteistövuokrasopimukset 3 302 546,00 3 479 829,00 Sopimusvastuut yhteensä 4 484 628,00 4 463 516,00 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2012 2011 Virka- ja työsuhteisia 404 411 Määräaikaisia 51 48 Yhteensä 455 459 224

5.1.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 225

5.2 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös 5.2.1 Toimintakertomus Vantaan Työterveys liikelaitos on Vantaan kaupungin organisaatiossa kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on vastata työterveyshuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista työterveyshuollon palveluista Vantaan kaupungille, Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten yrityksille sekä merimiesterveydenhuollon palvelut Helsingin kaupungille. Espoo, Helsinki ja Kauniainen ovat eriyttäneet yritystyöterveyshuollon järjestämisvastuun muusta kunnan järjestämisvastuulla olevasta kansanterveystyöstä kansanterveyslain 5 :n mahdollistamalla tavalla. Toimimme kuudessa eri toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Tavoitteenamme on tarjota asiakkaille asiakaslähtöistä kustannustehokasta työterveyshuollon ennaltaehkäisevää ja sairaanhoidon palvelua. Haluamme olla asiakkaittemme toiminnan johtamisen strateginen kumppani. Pyrimme proaktiivisesti hillitsemään sairastavuutta ja edesauttamaan työkykyä. Painotamme varhaisen tuen mallia sekä terveysjohtamista työhön ja terveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Toimitusjohtajan katsaus Liikelaitoksen tappiollinen vuosi 2011 viitoitti vahvasti liikelaitoksen toimintaa vuodelle 2012. Talouden tasapainottaminen ja henkilökunnan työn tuottavuuden tehostaminen oli keskeisin painopiste toimintakaudella. Tavoitteisiin päästiin erinomaisesti, sillä talousarvio ylitettiin 0,17 milj. eurolla ja tulos parani 0,37 milj. euroa vuoteen 2011 nähden. Tavoitteisiin päästiin optimaalisella henkilökunnan resursoinnilla sekä hoitohenkilökunnan laskutusasteen 10 % kasvulla. Liikelaitos pystyy nyt aiempaa paremmin vastaamaan asiakkaiden työterveyshuoltopalveluiden kysyntään. Uusi yhteinen yrityshinnasto otettiin käyttöön 1.3.2012 alkaen korvaamaan aiemmin eri kaupungeissa käytössä olleet erilaiset työterveyshuollon hinnastot. Lisäksi luotiin uusi merimieshinnasto 1.3.2012 alkaen sekä uusi Vantaan kaupungin hinnasto 1.1.2012 alkaen. Vuoden 2012 aikana kehitettiin edelleen Qlikview-raportointijärjestelmää, jonka avulla voitiin analysoida ja raportoida liikelaitoksen kannattavuuden ja toiminnan kehittämisen keinoja. Toiminnan keskeisten vaikuttimien tunnistaminen raportointijärjestelmää apuna käyttäen mahdollisti toiminnan ohjauksen tehostamisen. Johtokunnalle, neuvottelukunnalle, johtoryhmälle sekä henkilökunnalle pystyttiin tuottamaan huomattavasti tarkempaa ja analyyttisempaa tietoa toiminnan sisällöstä ja kannattavuudesta. Järjestelmä mahdollisti myös raportoinnin merkittävän kehittämisen Vantaan kaupungille sekä liikelaitoksen keskeisille asiakasyrityksille. Asiakkaille raportoidaan mm. palveluiden käytöstä, kustannuksista, sairastavuudesta, havainnoista ja toimenpide-ehdotuksista asiakkaan kanssa sovitun frekvenssin mukaisesti. Pysyvä ja tyytyväinen asiakaskunta takaa liikevaihdon kasvun. Liikelaitoksessa kehitettiin merkittävimpien asiakkaiden asiakkuudenhallintajärjestelmä ohjausryhmineen, tavoitteena parantaa asiakastyytyväisyyttä ja hyvän palvelun kautta säilyttää olemassa olevat asiakkaat. Vuonna 2012 jatkettiin 2011 käynnistynyttä toiminnan yhtenäistämiseen, prosessien tehostamiseen ja kehittämiseen sekä yhtenäisemmän yrityskuvan luomisesta. Kriittisistä toiminnoista tehtiin kirjalliset menettelyohjeet ja esim. pienyritysten standarditoimintasuunnitelmapohjat otettiin käyttöön. Prosesseja esim. uuden yrityksen sopimusprosessia, perintäprosessia sekä vastaanotolle ohjautumista tehostettiin. Vantaan Työterveys liikelaitoksen hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Vantaan Työterveys liikelaitos on kuntalain 10 a luvun mukaisesti syksyllä 2008 erillisellä päätöksellä perustettu kunnallinen liikelaitos, jonka hallinto järjestetään liikelaitoksen johtosäännön sekä Vantaan kaupungin johtosääntöjen ja hallintosäännön määräyksin. Kaupungin organisaatiossa Vantaan Työterveys liikelaitos kuului 2012 keskushallinnon toimialaan. 226

Liikelaitoksella on johtokunta, jossa on kuusi jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta huolehtii kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tehtäväalueensa toiminnan tuloksellisuudesta. Johtokunta kokoontui vuoden 2012 aikana 11 kertaa. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta kaudella 2009-2012 Varsinaiset jäsenet: Paula Lehmuskallio, puheenjohtaja Pirkko Letto, varapuheenjohtaja Raimo Huvila Pekka Polkko Hannu Penttinen Sirpa Mikonranta Varajäsenet: Päivi Jurvala Maarit Lehtonen Henri Hovi Tero Kakko Olli Uotila Marja-Liisa Hauta-aho Vantaan Työterveys liikelaitosta johtaa johtoryhmä. Liikelaitoksen johtoryhmään kuului työterveysjohtaja, apulaisylilääkäri, johtava työterveyshoitaja, vastaava työterveyshoitaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii liikelaitoksen toimitusjohtaja. Väliaikaisena työterveysjohtajana 2.1.2012 aloittanut Anne-Marie Hovi nimettiin vakituiseen virkaan 1.1.2013. Vastaavana työterveyshoitajana aloitti 10.4.2012 Meeri Kaakinen. Johtoryhmätyöskentely on kytketty tiiviisti yhteen henkilökuntaa osallistavien osastokokousten kanssa. Liikelaitoksen talouden kehitys ja talousarvion toteutuminen Liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta 10 500 (10 500 vuonna 2011) ja korkoa kaupungin lainasta 2 625 (2 625 vuonna 2011). Liikevaihto oli 5,1 milj. euroa (4,0 milj. euroa vuonna 2011) ja muut tuet ja avustukset olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa vuonna 2011). Liikevaihto ylitti talousarvion 17 %:lla. Toimintakulut olivat 5,6 milj. euroa, mistä materiaaliostoja oli 0,06 milj. euroa ja palveluostoja oli 1,8 milj. euroa, henkilöstökuluja 3,2 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 0,5 milj. euroa. Palveluostoissa näkyi lisääntynyt vuokralääkäreiden käyttö, josta johtuen henkilöstömenot olivat 6 % alemmat suunnitellusta ja palveluostoissa budjettiylitys oli 95 %:a. Liikelaitos teki Vantaalla nollatuloksen ja Kauniaisissa voitollisen tuloksen. Liikelaitoksen toiminta oli tappiollista Helsingissä ja Espoossa. Tilikaudelta 2012 laskutetaan Helsingin ja Espoon kaupungeilta yritystyöterveyshuollon yhdistymissopimuksen tappiontasausjärjestelyn mukaisesti tappiontasausta yhteensä 0,4 milj. euroa. Laskutettava summa muodostuu tilikauden 2012 tappiosta. Rahoituserät olivat asetettujen raamien mukaiset; korkokulut kunnalle 10 500 euroa (korko 7 %) ja korvaus peruspääomasta 2 625 euroa (korko 7 %). Saamiset kunnalta olivat vuoden 2012 lopussa 1,3 milj. euroa (1,1 milj. euroa vuonna 2011). Tilikauden 2012 oman kunnan ulkopuolisesta työstä maksetaan tuloveroa 0,004 milj. euroa voitollisen tuloksen takia. Pankkitilillä olevat varat olivat 0,08 milj. euroa (0,05 milj. euroa vuonna 2011) euroa. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvonalennuksia. Omaisuuden luovutuksia ei Vantaan Työterveys liikelaitoksella ole. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Talouden osalta toimintamme tulee tehostua entisestään vuoden 2013 aikana mm. työajan käytön tehostumisen myötä erityisesti Helsingin ja Espoon yksiköiden osalta. Liikevaihtoa pyritään lisäämään proaktiivisen asiakkuuden hoidon kautta. 227

Liikelaitoksen asiakaskunnassa ei ole kuluneena eikä tulevana toimintavuonna oletettavissa suuria muutoksia. Asiakaskuntamme sekä palveluiden käyttö on vakiintunutta. Tulevan kuntalain velvoitteet saattavat tulevaisuudessa muuttaa toimintaamme merkittävästi, mikäli liikelaitosten tulee yhtiöityä. Yhtiöityminen merkitsisi todennäköisesti myös velvoitetta yrityspuolen kilpailuttamiselle. Henkilöstö Henkilökuntaa oli vuoden 2012 lopussa 67 henkilöä (64 vuonna 2011). Henkilöstökulut olivat 3,2 milj. euroa (3,0 milj. euroa vuonna 2011). Tilikaudella 2012 vuokralääkäreiden käyttöä lisättiin merkittävästi (15 vuokralääkäriä, 0,8 milj. euroa). Henkilöstömenot alittivat budjetoidun 6 %:lla. Henkilöstömenoja lisäsi lomapalkkajaksotuksen laskentamuutos, jonka vuoksi henkilöstömenot kasvoivat tilikaudella 0,1 milj. euroa. Vuokratyövoiman käyttö lasketaan palveluostoiksi ja palvelumenot ylittyivät 95 %:lla. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Liikelaitoksen varojen käyttöä valvoo työterveysjohtaja. Tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta raportoidaan Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunnalle ja pääkaupunkiseudun yritystyöterveyshuollon neuvottelukunnalle säännöllisesti pidettävien kokousten yhteydessä. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan Työterveys liikelaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kaupungin vakuutuksia ja ne kilpailutettiin vuonna 2008. Tämä varmistaa kattavan vakuutusturvan ja ajantasaisuuden. Työterveyshuoltotoimintaan on kohdistunut normaaleina pidettäviä potilasvalituksia. Palautteen antajaa on kontaktoitu 3 päivän sisällä, ja palaute käsitelty asiakkaan sekä asianomaisten kanssa. Vantaan Työterveys liikelaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2012 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Liikelaitoksen talouteen vaikuttavista riskeistä vaikeimmin hallittava on työterveyslääkäreiden saatavuus. Lääkäriresurssilla on keskeinen rooli laadun ja tuloksen kannalta. Riskiä on pyritty hallitsemaan aktiivisella kokoaikaisella rekrytoinnilla sekä vuokralääkäritoiminnalla. Vantaan Työterveys liikelaitoksen sisäisen valvonnan järjestäminen Toiminnassa noudatettiin hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteita (Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet, Vantaan kaupunginhallitus 19.7.2007). Vantaan kaupungin sisäinen tarkastus vastaa Vantaan Työterveys liikelaitoksen sisäisestä tarkastuksesta. Toimintaohjeistusten toteutumista johdetaan hyvällä esimiestyöllä. Säännöllisesti pidettävillä yhteisillä kokouksilla taataan yhteinen käytäntö. Hankintasopimuksissa käytetään kaupungin yleisiä sopimusehtoja. Vuokralääkärikilpailutuksessa syksyllä 2012 käytettiin kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. Erityissopimusten laadinnassa ja tulkinnassa käytetään samoin kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. 228

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilikauden alijäämä ennen varauksia on 7 634,91 euroa. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikaudella 2012: - investointivarausta puretaan 20 955,00 euroa QlikView raportointijärjestelmän lisäominaisuuksien hankintaan sekä - kirjataan poistoeron lisäykseksi investointivarausta purkamalla hankitun omaisuuden osalta 20 955,00 euroa ja vähennykseksi investointivarauksella hankittuun omaisuuteen kohdistuneet poistot 11 435,67 euroa, joten poistoeron nettolisäykseksi muodostuu 9 519,33 euroa. Lisäksi Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä, 295,77 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään tilikauden 2013 kirjanpidossa. 229

5.2.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä 1 000 Liikevaihto 4 369 5 108 739 Liiketoiminnan muut tuotot 293 449 156 Henkilöstömenot -3 442-3 249 193 Materiaalit ja palvelut -965-1 830-865 Muut kulut -410-461 -50 Poistot -5-16 -11 Liikeylijäämä (alijäämä) -161 1 162 Muut rahoitustuotot ja kulut -13-12 1 Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos 11 11 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -174 0 175 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä 1 000 Varsinaisen toiminnan rahavirta 20 5-15 Rahoitustoiminnan rahavirta 49 49 Investointien rahavirta -10-21 -11 Muiden maksuvalmiuden muutosten rahavirta 0 0 Rahavarojen muutos 10 33 23 230

5.2.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Työterveys liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto 5 107 966,75 4 038 766,25 Liiketoiminnan muut tuotot 448 846,61 327 978,29 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 56 418,23-61 577,54 Palvelujen ostot - 1 773 465,46-1 141 912,47 Henkilöstökulut - 1 829 883,69-1 203 490,01 Palkat ja palkkiot - 2 497 634,76-2 336 968,76 Henkilösivukulut Eläkekulut - 573 220,78-515 672,49 Muut henkilösivukulut - 178 303,58-146 784,85 Poistot ja arvonalentumiset - 3 249 159,12-2 999 426,10 Suunnitelman mukaiset poistot - 16 435,67-5 000,00 Liiketoiminnan muut kulut - 457 173,96-518 849,54 Liikeylijäämä (-alijäämä) 4 160,92-360 021,11 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 1 401,97 13,70 Kunnalle maksetut korkokulut - 10 500,00-10 500,00 Korvaus peruspääomasta - 2 625,00-2 625,00 Muut rahoituskulut - 72,80-12,42-11 795,83-13 123,72 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia - 7 634,91-373 144,83 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) - 9 519,33-34 307,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 20 955,00 34 307,00 Tuloverot - 3 504,99 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 295,77-373 144,83 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 0,6-40,1 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 0,6-40,1 Voitto, % -0,1-9,2 231

Vantaan Työterveys liikelaitoksen rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 655,93-360 021,11 Poistot ja arvonalentumiset 16 435,67 5 000,00 Rahoitustuotot ja -kulut - 11 795,83-13 123,72 5 295,77-368 144,83 Investointien rahavirta Investointimenot - 20 955,00-34 307,00 Toiminnan ja investointien rahavirta - 15 659,23-402 451,83 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta - 172 647,48 723 171,10 Saamisten muutos muilta 13 857,15 30 714,37 Korottomien velkojen muutos kunnalta - 2 294,00-11 554,80 Korottomien velkojen muutos 209 686,45-289 540,29 Rahoituksen rahavirta 48 602,12 452 790,38 Rahavarojen muutos 32 942,89 50 338,55 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 84 293,22 51 350,33 Rahavarat 1.1. 51 350,33 1 011,78 32 942,89 50 338,55 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 25,3-1 073,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,3-1 073,1 Lainanhoitokate 0,5-12,2 Kassan riittävyys, pv 5,5 3,9 Quick ratio 2,0 2,3 Current ratio 2,0 2,3 232

Vantaan Työterveys liikelaitoksen tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 43 826,33 39 307,00 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 43 826,33 34 307,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 0,00 5 000,00 43 826,33 39 307,00 Vaihtuvat vastaavat 1 710 939,60 1 519 206,38 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 372 674,69 380 016,24 Saamiset kunnalta 1 253 172,59 1 080 525,11 Muut saamiset 35,64 0,00 Siirtosaamiset 763,46 7 314,70 1 626 646,38 1 467 856,05 Rahat ja pankkisaamiset 84 293,22 51 350,33 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 754 765,93 1 558 513,38 VASTATTAVAA Oma pääoma 458 814,90 458 519,13 Peruspääoma 37 500,00 37 500,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 421 019,13 794 163,96 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 295,77-373 144,83 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 278 564,33 290 000,00 Poistoero 43 826,33 34 307,00 Vapaaehtoiset varaukset 234 738,00 255 693,00 Vieras pääoma 1 017 386,70 809 994,25 Pitkäaikainen Lainat kunnalta 150 000,00 150 000,00 Lyhytaikainen Saadut ennakot 918,41 0,00 Ostovelat 162 325,51 128 794,82 Korottomat velat kunnalta 462,00 2 756,00 Muut velat 118 190,29 100 940,75 Siirtovelat 585 490,49 427 502,68 867 386,70 659 994,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 754 765,93 1 558 513,38 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 42,0 48,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,3 18,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 421,3 421,0 Lainakanta 31.12., 1000 150,0 150,0 233

5.2.4 Vantaan työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienet käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu tilikauden kuluksi. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain 2012 2011 Liikelaitoksen tuotot alueittain Myyntituotot kunnalta 2 052 486,89 1 803 508,21 Myyntituotot muilta 3 055 479,86 2 235 258,04 Muut tuet ja avustukset 448 846,61 327 978,29 Toimintatuotot yhteensä 5 556 813,36 4 366 744,54 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto tasapoisto 3 vuotta Erittely poistoeron muutoksista 2012 2011 Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos 9 519,33 34 307,00 Poistoeron muutokset yhteensä 9 519,33 34 307,00 234

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Poistamaton hankintameno 1.1. 34 307,00 Lisäykset tilikauden aikana 20 955,00 Tilikauden poisto -11 435,67 Poistamaton hankintameno 31.12. 43 826,33 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 5 000,00 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 Tilikauden poisto -5 000,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 0,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tuloverosaaminen 0,00 5 776,70 Muut siirtosaamiset 763,46 1 538,00 Siirtosaamiset yhteensä 763,46 7 314,70 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2012 2011 Peruspääoma 1.1. 37 500,00 37 500,00 Peruspääoma 31.12. 37 500,00 37 500,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 421 019,13 794 163,96 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 421 019,13 794 163,96 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä 295,77-373 144,83 Oma pääoma yhteensä 458 814,90 458 519,13 235

Erittely poistoerosta 2012 2011 Investointivaraukseen liittyvä poistoero 43 826,33 34 307,00 Poistoero yhteensä 43 826,33 34 307,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 551 512,73 427 112,28 Muut tilinpäätösjaksotukset 33 977,76 390,40 Siirtovelat yhteensä 585 490,49 427 502,68 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2012 2011 Virka- ja työsuhteisia 67 64 Yhteensä 67 64 236

5.2.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 237

5.3 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös 5.3.1 Toimintakertomus Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä pysyi voimakkaana 2012. Kiireettömään hoitoon hakeutumisessa oli lievää laskua aiempiin vuosiin nähden. Suoritteiden, potilastulojen ja asiakkaiden määrät kasvoivat edellisvuoteen nähden. Vuoden aikana annettiin palveluja 67 821 asiakkaalle. Palvelusopimus alittui rahallisesti, kuitenkin niin, että painotettuja toimenpiteitä tehtiin 1,2 % ja kaikkia toimenpiteitä 2,1 % enemmän kuin vuonna 2011. Hoitotakuussa pysyttiin hyvin ja odotusaika oli loppuvuodesta 4 kuukautta. Paikallissopimusta ei käytetty vuonna 2012. Ostopalveluja jouduttiin loppuvuodesta lisäämään. Väestö käytti yksityisen hammashoidon palveluja vähemmän kuin naapurikunnissa, jolloin kysyntä kohdistui enemmän Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palveluihin. Huono hammasterveys lisäsi hoidon tarvetta. Hammaslääkäreiden ja hammashoitajien rekrytoinnissa oli suuria vaikeuksia loppuvuodessa. Toimintamallien ja työjaon kehittäminen eteni tavoitteiden mukaan. Kiireettömän hoidon hoidontarpeen arviointeja saatiin siirrettyä suuhygienisteille. Suuhygienistikäyntien määrä aleni edellisvuoteen nähden. Hammashoitajien itsenäisen työn osuus kasvoi suunnitelmien mukaan. Talousarvio ylittyi, koska palkat, erillispalkkiot sekä tarveainekulut kasvoivat edellisestä tarkastelujaksosta. Suun terveydenhuollon liikelaitokseen kohdistui myös kesken vuotta tulleita kulueriä, joita ei palvelusopimuksen hinnassa voitu huomioida. Toimintatehokkuuden kasvu sekä toimenpiteiden suurempi määrä kasvattivat sekä erillispalkkioita että tarveainekuluja, mutta nostivat samalla Suun terveydenhuollon liikelaitoksen potilastuloja. Asiakasmaksuista kertyvät tuotot kasvoivat tavoitteista. Tilaajamaksun osalta painotetun toimenpiteen yksikköhinnan lasku vuositasolla oli 800 000,00 euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Toiminnan kehittämisen painopisteitä vuonna 2012 Terveyden edistäminen ja terveyden tuottaminen ovat Suun terveydenhuollon liikelaitoksen päätavoitteena. Terveyden edistämisen yksilökäynneissä tapahtui 11 %:n kasvu verrattuna vuoteen 2011. Henkilöstön ja toiminnan sovittamista liikelaitosympäristöön jatkettiin tilikaudella. Virka-aikaisessa päivystyksessä sekä kiireettömän hoidon jonon purkamisessa käytettiin vuokrahammaslääkäreitä Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tiloissa. Ulkopuolista ostopalvelua käytettiin loppuvuodesta aiempaa suurempi määrä hoitotakuussa pysymiseen ja hoitoa odottavien määrien laskemiseksi. Hoitoa odottavien määrä saatiin laskettua alle 4000 hengen. Vanhus-hammashoidon sekä lasten ja nuorten hammashoidon projekteja jatkettiin Suun terveydenhuollon liikelaitokselle osoitetuilla perintörahoilla. Pääkaupunkiseudun yhteistyö toteutui suunnitellusti. Suun erikoishammashoidon yksikön ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö oli väestöön suhteutettuna odotettua pienempää kuitenkin niin, että molemmissa käyttö kasvoi edellisvuoteen nähden. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuotteistusta kehitettiin yhdessä Helsingin kanssa. Asiakaspalvelujen tietoteknisiä sovelluksia saatiin käyttöön lähes suunnitellusti. Palveluseteliin liittyvä Prepaid- korttipilotti ei alkanut tuottajan vetäytyessä pois pilotista syksyllä 2012. Roitm, NHG sekä X-akseli tuottivat Suun terveydenhuollon liikelaitokselle Vantaa-, hoitola- ja yksilötason tietoa toiminnan resursseista, hoitola- ja yksilötuottavuudesta sekä tehokkuudesta, joita hyödynnettiin toiminnan ja henkilöstön ohjauksessa. Toiminnalliset tavoitteet Suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnallisena tavoitteena on tuottaa palveluja suun terveydenhuollossa Vantaan kaupungille. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtävänä on vastata kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista suun terveydenhuollon palveluista palvelusopimuksen mukaisesti. 238

Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuottama palvelutaso määräytyy kansanterveyslain ja valtioneuvoston antamien tarkempien asetusten mukaisen sisällön sekä palvelusopimuksen perusteella. Toiminnallisena tavoitteena on, että tuotettujen suun terveydenhuollon palvelujen laatu pidetään hyvänä. Suun terveydenhuollon liikelaitosta käytetään ja hoidetaan siten, että palveluiden laatu sekä laitoksen toiminnan varmuus pysyvät hyvinä. Suun terveydenhuollon liikelaitos pysyy sekä hoitotakuussa että palvelusopimuksessa. Suun terveydenhuollon liikelaitos toimii asiantuntijana suun terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Suun terveydenhuollon liikelaitos pysyi toiminnallisissa tavoitteissa. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Suun terveydenhuollon liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta 68 210,00 euroa ja korkoa kaupungin lainasta 159 158,00 euroa. Liikevaihto oli 20,24 milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,22 milj. euroa. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset potilastulot olivat 5,29 milj. euroa ja palvelutuotot palvelusopimukseen perustuen olivat 14,90 milj. euroa. Kulut olivat 21,82 milj. euroa, josta materiaali- ja palveluostoja oli 5,82 milj. euroa, henkilöstökuluja 14,48 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 1,52 milj. euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen suunnitelman mukaiset poistot olivat 272 518,22 euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tulos oli 576 983,33 euroa tappiollinen johtuen pääasiassa tilaajamaksun noin 800 000,00 euron hinnan alennuksesta sekä kesken vuotta tulleista palvelusopimukseen liittymättömistä kulueristä. Alijäämä katetaan aikaisempien vuosien ylijäämästä. Investoinnit Suun terveydenhuollon liikelaitoksen investoinnit vuonna 2012 olivat 34 680,00 euroa. Konehankinnat tehtiin pääosin leasing-sopimuksin. Tilikaudella 2011 muodostettu vapaaehtoinen varaus 87 000,00 euroa asiakaspalvelun koneisiin ja laitteisiin jätettiin edelleen varauksiin. Rahoitustulos Rahoituserät olivat asetettujen raamien mukaiset: korkokulut kunnalle 159 158,00 euroa (korko 7,00 %) ja korvaus peruspääomasta 68 210,00 euroa (korko 7,00 %). Yhdystilillä olevat rahat (=saamiset kunnalta) olivat vuoden 2012 lopussa 4 429 434,00 euroa. Hallinto Suun terveydenhuollon liikelaitos on kuntalain 10 a luvun mukaisesti 1.6.2010 perustettu kunnallinen liikelaitos, jonka hallinto järjestetään liikelaitoksen johtosäännön sekä Vantaan kaupungin johtosääntöjen ja hallintosäännön määräyksin. Liikelaitoksella on oma johtokunta, joka kokoontui vuoden 2012 aikana 6 kertaa. 239

Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnan kokoonpano vuonna 2012 Varsinaiset jäsenet: Tarmo Parviainen pj. Heikki Heinimäki vpj. Taina Ala-Nikkola Suvi Kemppainen Mikko Mielonen Varajäsenet: Tapio Päivinen Juha Häkkinen Viola Marjanen Seija Puha Sirpa Mikonranta Kaupungin organisaatiossa Suun terveydenhuollon liikelaitos kuuluu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaan. Suun terveydenhuollon liikelaitosta johtaa suun terveydenhuollon johtaja, joka toimii liikelaitoksen toimitusjohtajana. Toiminta on organisoitu neljään tulosyksikköön: Länsi-, Keski- ja Pohjois-Vantaan sekä terveydenedistämisen ja oikomishoidon tulosyksikköön. Väestöä palvelee 36 hammashoitolaa ja 2 siirtyvää yksikköä (autohoitolat) eri puolilla kaupunkia terveysasemilla ja koulujen yhteydessä. Henkilöstö Henkilökuntaa vuoden 2012 lopussa oli 262. Henkilöstökulut olivat 14,48 miljoonaa euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Toimintaohjeistusta on kehitetty ohjaamaan sisäistä valvontaa tulosyksiköissä esimiestyön kautta. Suun terveydenhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä esimiesten järjestelmällisellä koulutuksella taataan yhteinen näkemys. Asiakaspalautteiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Kanteluita tehtiin kolme kappaletta. Suun terveydenhuollon liikelaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2012 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvonalennuksia. Omaisuuden luovutuksia ei Suun terveydenhuollon liikelaitoksella ole. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen varojen käyttöä valvoo toimitusjohtaja. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kaupungin vakuutuksia ja ne kilpailutettiin vuonna 2008. Tämä varmistaa kattavan vakuutusturvan ja ajantasaisuuden. Tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta raportoidaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnalle säännöllisesti pidettävien kokousten yhteydessä. Vantaan kaupungille raportointi tapahtuu neljännesvuosittain. Hankintasopimuksissa käytetään kaupungin yleisiä sopimusehtoja. Erityissopimusten laadinnassa ja tulkinnassa käytetään kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilikauden alijäämä ennen varauksia oli 576 983,33 euroa. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä 576 983,33 euroa katetaan edellisten vuosien ylijäämästä tilikauden 2013 kirjanpidossa. 240

5.3.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä 1 000 Liikevaihto 19 909 20 243 334 Liiketoiminnan muut tuotot 600 1 222 622 Materiaalit ja palvelut -4 735-5 820-1 085 Henkilöstökulut -14 034-14 483-449 Poistot ja arvonalentumiset -269-273 -4 Liiketoiminnan muut kulut -1 124-1 243-119 Liikeylijäämä (-alijäämä) 347-354 -701 Muut rahoitustuotot 0 5 5 Kunnalle maksetut korkokulut -159-159 0 Korvaus peruspääomasta -68-68 0 Rahoitustuotot ja -kulut -227-223 4 Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 120-577 -697 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä 1 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 388-339 -727 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 499 499 Rahavarojen muutos 388 160-228 Investoinnit Investointien Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä 1 000 Irtain omaisuus -40-35 5 241

5.3.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto 20 242 815,26 20 090 505,87 Liiketoiminnan muut tuotot 1 221 625,63 790 368,81 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 1 200 627,88-1 262 505,83 Palvelujen ostot - 4 619 766,32-4 016 402,77 Henkilöstökulut - 5 820 394,20-5 278 908,60 Palkat ja palkkiot - 11 186 811,27-10 665 167,93 Henkilösivukulut Eläkekulut - 2 513 627,69-2 249 186,98 Muut henkilösivukulut - 782 225,01-680 628,85 Poistot ja arvonalentumiset - 14 482 663,97-13 594 983,76 Suunnitelman mukaiset poistot - 272 518,22-438 060,83 Liiketoiminnan muut kulut - 1 243 044,41-1 259 040,15 Liikeylijäämä (-alijäämä) - 354 179,91 309 881,34 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 564,66 5 244,25 Kunnalle maksetut korkokulut - 159 158,04-159 157,68 Korvaus peruspääomasta - 68 210,04-68 210,40-222 803,42-222 123,83 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia - 576 983,33 87 757,51 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00-87 000,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 576 983,33 757,51 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -9,8 7,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -9,8 7,6 Voitto, % -2,9 0,4 242

Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) - 354 179,91 309 881,34 Poistot ja arvonalentumiset 272 518,22 438 060,83 Rahoitustuotot ja -kulut - 222 803,42-222 123,83-304 465,11 525 818,34 Investointien rahavirta Investointimenot - 34 679,51-42 290,00 Toiminnan ja investointien rahavirta - 339 144,62 483 528,34 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos - 58 554,34 202 806,42 Saamisten muutos kunnalta - 340 882,05-340 924,07 Saamisten muutos muilta - 60 342,30-255 636,20 Korottomien velkojen muutos kunnalta - 608,85-19 834,44 Korottomien velkojen muutos muilta 959 105,84 89 085,12 Rahoituksen rahavirta 498 718,30-324 503,17 Rahavarojen muutos 159 573,68 159 025,17 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 1 141 929,05 982 355,37 Rahavarat 1.1. 982 355,37 823 330,20 159 573,68 159 025,17 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % -877,9 1 243,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % -877,9 1 243,4 Lainanhoitokate -0,3 1,5 Kassan riittävyys, pv 19,1 17,6 Quick ratio 1,9 2,4 Current ratio 1,9 2,4 243

Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 275 547,84 513 386,55 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 269 680,03 513 386,55 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 5 867,81 0,00 275 547,84 513 386,55 Vaihtuvat vastaavat 7 179 862,30 6 619 064,27 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 697 782,37 635 707,96 Saamiset kunnalta 5 340 150,88 4 999 268,83 Muut saamiset 0,00 1 732,11 6 037 933,25 5 636 708,90 Rahat ja pankkisaamiset 1 141 929,05 982 355,37 VASTAAVAA YHTEENSÄ 7 455 410,14 7 132 450,82 VASTATTAVAA Oma pääoma 1 220 376,75 1 797 360,08 Peruspääoma 974 435,00 974 435,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 822 925,08 822 167,57 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 576 983,33 757,51 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 87 000,00 87 000,00 Vapaaehtoiset varaukset 87 000,00 87 000,00 Toimeksiantojen pääomat 144 252,08 202 806,42 Lahjoitusrahastojen pääomat 144 252,08 202 806,42 Vieras pääoma 6 003 781,31 5 045 284,32 Pitkäaikainen Lainat kunnalta 2 273 680,16 2 273 680,16 Lyhytaikainen Ostovelat 767 345,45 334 807,67 Korottomat velat kunnalta 949,55 1 558,40 Muut velat 585 107,52 346 110,08 Siirtovelat 2 376 698,63 2 089 128,01 3 730 101,15 2 771 604,16 VASTA TTA VAA YHTEENSÄ 7 455 410,14 7 132 450,82 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 17,5 26,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 28,0 24,2 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 245,9 822,9 Lainakanta 31.12., 1000 2 273,7 2 273,7 244

5.3.4 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienet käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa on kirjattu tilikauden kuluksi. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain 2012 2011 Liikelaitoksen tuotot alueittain Korvaukset valtiolta 25 617,60 90 600,00 Myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 17 241,00 17 422,16 Myyntituotot muilta 5 294 037,16 5 153 229,71 Opetuspalvelumaksut 4 736,98 2 952,00 Palvelusopimukseen perustuvat tuotot 14 901 182,52 14 826 302,00 Liiketoiminnan muut tuotot (sis. valtionosuudet) 1 221 625,63 790 368,81 Toimintatuotot yhteensä 21 464 440,89 20 880 874,68 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto tasapoisto 3 vuotta Sairaala- ja terveydenhuoltolaitteet tasapoisto 5 vuotta Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 513 386,55 0,00 513 386,55 Lisäykset tilikauden aikana 28 811,70 5 867,81 34 679,51 Tilikauden poisto 272 518,22 0,00 272 518,22 Poistamaton hankintameno 31.12. 269 680,03 5 867,81 275 547,84 245

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2012 2011 Peruspääoma 1.1. 974 435,00 974 435,00 Peruspääoma 31.12. 974 435,00 974 435,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 822 925,08 822 167,57 Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 822 925,08 822 167,57 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä -576 983,33 757,51 Oma pääoma yhteensä 1 220 376,75 1 797 360,08 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2012 2011 Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 2 368 933,79 2 086 150,04 Muut tilinpäätösjaksotukset 7 764,84 2 977,97 Siirtovelat yhteensä 2 376 698,63 2 089 128,01 Vakuudet ja vastuut Leasingvastuut 2012 2011 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 56 770,00 17 399,04 Myöhemmin maksettavat 307 922,00 58 118,97 Leasingvastuut yhteensä 364 692,00 75 518,01 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2012 2011 Virka- ja työsuhteisia 262 261 Määräaikaisia 38 23 Yhteensä 300 284 246

5.3.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 247

5.4 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tuloslaskelman toteumat milj. Kaupunki Rahastot Sisäisten erien eliminoinnit milj. Kaupunki Kokonaistarkastelu milj. Tuloslaskelma yhteensä Liikelaitokset Liikelaitokset Rahastot Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset 32,59 22,42 55,01 Myyntituotot, sisäiset 10,65 30,38-10,65-30,38 0,00 Maksutuotot, ulkoiset 62,87 5,67 0,00 68,54 Maksutuotot, sisäiset 0,55 0,02 0,05-0,55-0,02-0,05 0,00 Tuet ja avustukset, ulkoiset 35,19 1,31 0,01 36,51 Tuet ja avustukset, sisäiset 0,05-0,05 0,00 Muut toimintatuotot, ulkoiset 57,25 0,77 0,01 58,02 Muut toimintatuotot, sisäiset 111,13 0,41-111,13-0,41 0,00 Valmistus omaan käyttöön 132,24 1,04 133,28 Toimintakulut Henkilöstökulut -430,03-41,68-0,83-472,54 Palvelujen ostot, ulkoiset -641,00-7,23-2,63-650,86 Palvelujen ostot, sisäiset -36,40-2,11-0,01 36,40 2,11 0,01 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulk. -40,05-2,79-0,04-42,88 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sis. -0,04 0,04 0,00 Avustukset, ulkoiset -96,22 0,00 0,00-96,23 Avustukset, sisäiset -0,01 0,01 0,00 Muut toimintakulut, ulkoiset -44,34-2,58 0,00-46,92 Muut toimintakulut, sisäiset -111,48-3,14-0,05 111,48 3,14 0,05 0,00 Toimintakate -957,03 1,02-2,06 25,54-25,15-0,39-958,07 Verotulot 857,08 857,08 Valtionosuudet 148,17 148,17 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot, ulkoiset 12,83 1,79 14,62 Korkotuotot, sisäiset 0,17-0,17 0,00 Muut rahoitustuotot, ulkoiset 18,33 0,01 0,01 18,35 Muut rahoitustuotot, sisäiset 0,07-0,07 0,00 Korkokulut, ulkoiset -15,29-15,29 Korkokulut, sisäiset -0,17 0,17 0,00 Muut rahoituskulut, ulkoiset -0,11 0,00 0,00-0,11 Muut rahoituskulut, sisäiset -0,07 0,07 0,00 Vuosikate 64,23 0,79-0,26 25,30-24,91-0,39 64,75 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -67,05-1,39-68,43 Tilikauden tulos -2,82-0,60-0,26 25,30-24,91-0,39-3,69 Varausten ja rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,19 0,27 0,45 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -2,82-0,41 0,00 25,30-24,91-0,39-3,23 248

Rahoituslaskelman toteumat milj. Kaupunki Rahastot Sisäisten erien eliminoinnit milj. Kaupunki Liikelaitokset Liikelaitokset Rahastot Kokonaistarkastelu milj. Rahoitus-laskelma yhteensä Toiminnan rahavirta Vuosikate 64,22 0,79-0,27-25,30 24,91 0,39 64,75 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -31,66-0,20-31,86 Investointien rahavirta Investointimenot -156,97-1,53-8,24-166,74 Rahoitusosuudet investointeihin 6,66 0,25 6,91 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 39,95 0,29 40,24 Toiminnan ja investointien rahavirta -77,80-0,40-8,50-25,30 24,91 0,39-86,70 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -0,18-1,00-1,18 Antolainasaamisten vähennykset 1,00 1,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 125,00 125,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -30,04-30,04 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,41 0,41 Oman pääoman muutokset -0,50 0,50 0,50-0,50 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -0,14-0,06-0,19 Vaihto-omaisuuden muutos -1,66-1,66 Saamisten muutos -22,32 0,48-2,20-0,40-0,47 1,99-22,91 Korottomien velkojen muutos 1,11 1,53 0,97-1,13 0,00 0,00 2,48 Rahoituksen rahavirta 71,68 1,96-0,73-1,03-0,46 1,49 72,90 Rahavarojen muutos -6,12 1,55-9,24-26,33 24,45 1,88-13,80 249

5.5 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset 5.5.1 Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Asuntolainarahaston tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto 729,00 1 001,00 Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot - 3,28-503,16 Liiketoiminnan muut kulut - 820,00-47 100,00 Liikeylijäämä (-alijäämä) - 94,28-46 602,16 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 769 508,30 1 773 540,89 Muut rahoitustuotot 9 927,00 6 621,00 1 779 435,30 1 780 161,89 Ylijäämä (alijäämä) ennen rahastosiirtoja 1 779 341,02 1 733 559,73 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) - 1 779 341,02-1 733 559,73 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Asuntolainarahaston rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) - 94,28-46 602,16 Rahoitustuotot ja -kulut 1 779 435,30 1 780 161,89 Toiminnan rahavirta 1 779 341,02 1 733 559,73 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta - 998 152,00-1 556 992,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta 1 001 184,05 885 725,82 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta - 1 686 757,41-840 575,11 Saamisten muutos muilta 1 549,07-183 193,44 Korottomien velkojen muutos muilta - 7 000,00-38 525,00 Rahoituksen rahavirta - 1 689 176,29-1 733 559,73 Rahavarojen muutos 90 164,73 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 90 164,73 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 90 164,73 0,00 250

Asuntolainarahaston tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 47 934 932,13 47 937 964,18 Sijoitukset Muut lainasaamiset 47 934 932,13 47 937 964,18 Vaihtuvat vastaavat 16 571 423,87 14 796 050,80 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta 16 024 281,86 14 337 524,45 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 316 213,33 299 371,96 Siirtosaamiset 140 763,95 159 154,39 Rahat ja pankkisaamiset 90 164,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ 64 506 356,00 62 734 014,98 VASTATTAVAA Oma pääoma 64 506 356,00 62 727 014,98 Muut omat rahastot 64 506 356,00 62 727 014,98 Vieras pääoma 0,00 7 000,00 Lyhytaikainen Siirtovelat 0,00 7 000,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 64 506 356,00 62 734 014,98 5.5.2 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto 2 515,00 2 035,00 Valmistus omaan käyttöön 1 041 362,07 39 799,25 Liiketoiminnan muut tuotot 9 035,12 2 978,04 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 35 826,62-66 535,12 Palvelujen ostot - 1 656 273,97-495 331,05-1 692 100,59-561 866,17 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot - 647 503,31-492 748,51 Henkilösivukulut Eläkekulut - 137 872,53-101 858,72 Muut henkilösivukulut - 48 835,46-37 349,38-834 211,30-631 956,61 Liiketoiminnan muut kulut - 58 230,19-55 555,15 Liikeylijäämä (-alijäämä) - 1 531 629,89-1 204 565,64 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) 1 531 629,89 1 204 565,64 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 251

Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) - 1 531 629,89-1 204 565,64 Investointien rahavirta Investointimenot - 8 239 301,12-39 799,25 Toiminnan ja investointien rahavirta - 9 770 931,01-1 244 364,89 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0,00 20 000 000,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 8 801 586,81-18 807 031,55 Saamisten muutos muilta - 539,02-86,73 Korottomien velkojen muutos kunnalta - 212,00 212,00 Korottomien velkojen muutos muilta 970 095,22 51 271,17 Rahoituksen rahavirta 9 770 931,01 1 244 364,89 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 8 279 100,37 39 799,25 Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 081 161,32 0,00 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 39 799,25 1 081 161,32 39 799,25 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 7 197 939,05 0,00 Vaihtuvat vastaavat 14 082 899,01 22 883 946,80 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta 14 082 273,26 22 883 860,07 Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset 625,75 86,73 VASTAAVAA YHTEENSÄ 22 361 999,38 22 923 746,05 VASTATTAVAA Oma pääoma 21 200 753,67 22 732 383,56 Muut omat rahastot 21 200 753,67 22 732 383,56 Vieras pääoma 1 161 245,71 191 362,49 Lyhytaikainen Ostovelat 971 314,93 53 667,04 Korottomat velat kunnalta 0,00 212,00 Muut velat 31 373,75 13 855,23 Siirtovelat 158 557,03 123 628,22 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 22 361 999,38 22 923 746,05 252

5.5.3 Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 18 948,58 12 121,45 Muut rahoituskulut - 2 033,11-51,83 Ylijäämä (alijäämä) ennen rahastosiirtoja 16 915,47 12 069,62 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) - 16 915,47-12 069,62 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Sosiaalisen luototuksen rahaston rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Rahoitustuotot ja -kulut 16 915,47 12 069,62 Toiminnan rahavirta 16 915,47 12 069,62 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 500 000,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta - 302 756,19 78 536,88 Saamisten muutos muilta - 215 540,64-96 113,15 Rahoituksen rahavirta - 18 296,83-17 576,27 Rahavarojen muutos - 1 381,36-5 506,65 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 17 427,81 18 809,17 Rahavarat 1.1. 18 809,17 24 315,82-1 381,36-5 506,65 Sosiaalisen luototuksen rahaston tase VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 Vaihtuvat vastaavat 1 955 168,46 1 438 252,99 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset 635 613,00 465 572,57 Saamiset kunnalta 823 257,90 520 501,71 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 86 589,20 77 825,67 Lainasaamiset 392 280,55 355 543,87 Rahat ja pankkisaamiset 17 427,81 18 809,17 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 955 168,46 1 438 252,99 VASTATTAVAA Oma pääoma 1 955 168,46 1 438 252,99 Muut omat rahastot 1 955 168,46 1 438 252,99 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 955 168,46 1 438 252,99 253

5.5.4 Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Liikevaihto 45 000,00 45 000,00 Liiketoiminnan muut tuotot 412 969,81 400 746,77 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 6 614,29-15 397,02 Palvelujen ostot - 982 375,31-966 240,35-988 989,60-981 637,37 Liiketoiminnan muut kulut 1 386,21 81,32 Liikeylijäämä (-alijäämä) - 529 633,58-535 809,28 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) 529 633,58 535 809,28 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Vahinkorahaston rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) - 529 633,58-535 809,28 Toiminnan rahavirta - 529 633,58-535 809,28 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta 525 043,99 543 621,94 Korottomien velkojen muutos muilta 4 589,59-7 812,66 Rahoituksen rahavirta 529 633,58 535 809,28 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 0,00 0,00 Rahavarat 1.1. 0,00 0,00 0,00 0,00 Vahinkorahaston tase 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat 9 909 813,31 10 434 857,30 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta 9 909 813,31 10 434 857,30 VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 909 813,31 10 434 857,30 VASTATTAVAA Oma pääoma 9 892 804,01 10 422 437,59 Muut omat rahastot 9 892 804,01 10 422 437,59 Vieras pääoma 17 009,30 12 419,71 Lyhytaikainen Ostovelat 17 009,30 12 419,71 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 909 813,31 10 434 857,30 254

6. Luettelot ja selvitykset 6.1 Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tasekirja on Arkistolaitoksen päätöksen 3.9.2001 KA 158/43/2001 mukaan säilytettävä pysyvästi. Muiden tilinpäätösasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan kirjanpitolain 2. luvun 10 säännöksiä siten, että kirjanpitokirjat ja käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä lukien ja niin, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta. Tositteet sekä muu kuin edellä mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. EU-hankkeiden kirjanpitoaineisto, joissa on alkuperäisiä tositteita, säilytetään Kuntaliiton suosituksen mukaisesti 10 vuotta viimeisestä maksatuksesta ohjelmakauden päättymisestä lukien. Ministeriö on pidentänyt ohjelmakaudelle 2000-2006 antamiaan säilytysaikaohjeitaan 31.12.2015 saakka. Lisäksi on huomioitava jatkoajalla toteuttavien hankkeiden tiliasiakirjojen säilytysajat. Arkistoinnista vastaa tositteita käyttänyt toimiala. Tilinpäätösasiakirjojen arkistointi Tase- ja tuloslaskelmat Rahoituslaskelmat Tilikauden tapahtumat seurantakohteittain Pysyvien vastaavien kohdeluettelo Pysyvien vastaavien koontiluettelot Päiväkirja Pääkirja Tilin 172000 Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä Tilin 172500 Myyntisaamiset jäsenkuntayhtymiltä Tilin 173500 Myyntisaamiset, kunnan sisäiset Tilin 174000 Myyntisaamiset muilta Tilin 174010 Myyntisaamiset, tilinpäätösjaksotukset Tilin 254500 Ostovelat tytäryhteisöille Tilin 254600 Ostovelat jäsenkuntayhtymille Tilin 254900 Ostovelat muille Tositelajit ja numerosarjat 2012 Tililuettelo vuodelta 2012 Varastokirjanpidot Materiaaliyksikkö Varikko Vantaan työkeskuksen työainevarasto Tasekirja Tase-erittelyt SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy atk-tuloste atk-tuloste manuaalisena erikseen sidottuna paperitulosteina Muilta osin kirjanpitoaineisto arkistoidaan paperille tulostetussa muodossa. 255

6.2 Luettelo tositelajeista SAP -tositelajiluettelo 2012 Tositelaji Numerosarja Tositenumerot Toimiala/tulosalue 01 A0 13802001-13802999 Palvelukassa Varia, Tennistie 03 A2 13804001-13804999 Palvelukassa Myyrmäen yht.palv.piste 04 A3 13806001-13806999 Palvelukassa Tikkurilan uimahalli 05 A4 13809001-13809999 Palvelukassa Matkakeskus 06 A5 13810001-13810999 Palvelukassa Korson yhteispalvelupiste 07 A6 13811001-13811999 Palvelukassa Varia, Myyrmäen opetuspiste 08 A7 13812001-13812999 Palvelukassa Varia, Tikkurilan opetusyksikkö 09 A8 13813001-13813999 Palvelukassa Maankäyttö, Kaupunkisuunnittelu 11 B0 13815001-13815999 Palvelukassa Korson uimahalli 12 B1 13816001-13816999 Palvelukassa Martinlaakson uimahalli 13 B2 13817001-13817999 Palvelukassa Myyrmäen uimahalli 14 B3 13818001-13818999 Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, aikuiset 15 B4 13819001-13819999 Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, lapset 16 B5 13820001-13820999 Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, lehdet 17 B6 13821001-13821999 Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, musiikki 18 B7 13822001-13822999 Palvelukassa Hakunilan kirjasto 19 B8 13823001-13823999 Palvelukassa Koivukylän kirjasto 20 B9 13824001-13824999 Palvelukassa Korson kirjasto 21 C0 13825001-13825999 Palvelukassa Hämeenkylän kirjasto 22 C1 13826001-13826999 Palvelukassa Länsimäen kirjasto 23 C2 13827001-13827999 Palvelukassa Martinlaakson kirjasto 24 C3 13828001-13828999 Palvelukassa Mikkolan kirjasto 25 C4 13829001-13829999 Palvelukassa Myymäen kirjasto, lainaus 27 C6 13831001-13831999 Palvelukassa Kaupunginmuseo 28 C7 13832001-13832999 Palvelukassa Ympäristökeskus, eläinlääkäri 29 C8 13834001-13834999 Palvelukassa Varia, myymälä Tennistie 30 C9 13836001-13836999 Palvelukassa Varia, Talvikkitie 31 D0 13838001-13838999 Palvelukassa Kuvataide 32 D1 13839001-13839999 Palvelukassa Tikkurilan lukio 34 D3 13841001-13841999 Palvelukassa Pointin kirjasto 35 D5 13842001-13842999 Palvelukassa Vantaan Valo Minkkitie AA 1 10000000-19999999 Käyttöom.kirjaus Talouspalvelukeskus AB 99 990000000-999999999 Kirjanpitotosite Talouspalvelukeskus AF 3 30000000-39999999 Poistokirjaukset Talouspalvelukeskus AK 11 Tositelajin SA numerosarja Alkusaldokonversio Talouspalvelukeskus AZ 2 20000000-29999999 Investointien purku Talouspalvelukeskus BA 6 60000000-69999999 Konekielinen tiliote Talouspalvelukeskus BM 24 240000000-249999999 Ostomaksu,autom. Rahoitustoimi D2 35 350000000-359999999 WinHit Suun terveydenhuolto D5 54 540000000-549999999 Saku/Merlot Medi KuPeLa /1211 D6 55 550000000-559999999 TimmiTulkit Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala DG 16 160000000-169999999 Asiakkaat-hyvitys Talouspalvelukeskus DP 8 80000000-89999999 Perintätoim.rahatil. Talouspalvelukeskus DR 18 180000000-189999999 Asiakk. -lasku KuPeLa /1211 256

Tositelaji Numerosarja Tositenumerot Toimiala/tulosalue DT 19 190000000-199999999 Asiakkaat - tasaus Talouspalvelukeskus DV 14 140000000-149999999 Myyntisuor.autom. Talouspalvelukeskus DZ 14 140000000-149999999 Myyntisuor.manuaal. Talouspalvelukeskus K1 25 250000000-259999999 Konekeskus Kuljetus Kuntatekniikan keskus K2 26 260000000-269999999 Varikko Polttoaineet Kuntatekniikan keskus K9 K9 500000000-599999999 Rahapalautukset Talouspalvelukeskus KH 20 200000000-209999999 Toimittajat-vel. Talouspalvelukeskus KM 27 270000000-279999999 Toimittajat-matkust. Talouspalvelukeskus KP 48 480000001-489999999 *Tilin ylläpito Talouspalvelukeskus KR 21 210000000-219999999 Toimittajat - lasku Talouspalvelukeskus KS 23 230000000-239999999 Sisäiset maksut Talouspalvelukeskus KT 24 240000000-249999999 Toimittajat -tasaus Talouspalvelukeskus KX 28 280000000-289999999 Sisäiset ostolaskut Talouspalvelukeskus L1 L1 66400001-66499999 Konekeskus, uusi Kuntatekniikan keskus L2 L2 66500001-66599999 Varikko, uusi Kuntatekniikan keskus L3 L3 66600001-66699999 Pienkalusto, vuokrau Kuntatekniikan keskus LE LE 29100001-29199999 Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LF LF 29200001-29299999 Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LG LG 29300001-29399999 Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LJ LJ 42300001-42399999 Sisäiset vuokrat/koki Tilakeskus LM LM 15400001-15499999 Asuntotoimi,vuokrala Tilakeskus LN LN 15500001-15599999 Asuntotoimi,vuokrasa Tilakeskus LR LR 52000000-52999999 Twin rahoitusvienti Rahoitustoimi LS LS 53000000-53999999 Twin jaksotus/ arvost. Rahoitustoimi PA PA 17110001-17119999 Tuntipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PC PC 18110001-18119999 Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PD PD 18140001-18149999 Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PF PF 18150001-18159999 Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PG PG 18160001-18169999 Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PH PH 18170001-18179999 Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PK PK 18190001-18199999 Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PL PL 19110001-19119999 Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PM PM 19120001-19129999 Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PP PP 19140001-19149999 Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PQ PQ 39100001-39199999 Palkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PR 42 420000000-429999999 Hinnanmuutos Keskusvarasto PY PY 18200001-18299999 Ennak.kirjaus lomapalk Henkilöstökeskus, palkanlask. RE 44 440000000-449999999 Lasku - brutto(mm) Keskusvarasto RV 0 1000000000-9899999999 Myyntilasku(SD) Talouspalvelukeskus RX 93 9910700000-9910999999 Sisäinen laskutus Talouspalvelukeskus SA 11 110000000-118999999 Pääkirjatilitosite Talouspalvelukeskus ST 39 390000000-399999999 Pk-tilit - tasaus Talouspalvelukeskus SU SU 119000000-119999999 Alv-jälkikirjaustos. Talouspalvelukeskus WA 45 450000000-459999999 Tavaranluovutus Keskusvarasto WE 46 460000000-469999999 Tavaranvastaanotto Keskusvarasto WI 47 470000000-479999999 Inventointitosite Keskusvarasto WL 48 480000000-489999999 Varast.otto/toimitus Keskusvarasto X1 D4 13900001-13999999 Kaupunkikortti Ateriapalvelut/Soster X2 D6 14800001-14899999 Kaupunkikortti Ateriapalvelut/Soster 257

6.3 Tunnuslukujen laskentakaavat Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/ asukas = Vuosikate / Asukasmäärä 31.12. Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut (Kunta ja konserni) Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno (Liikelaitos) Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno (Kunta ja konserni) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) (Liikelaitos) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) (Kunta ja konserni) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Jos lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla lainakanta 31.12. kahdeksalla. (Liikelaitos) Lainanhoitokate = (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 258

Quick ratio = (Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut (Kunta ja liikelaitos) Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) (Konserni) Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) / Asukasmäärä 31.12. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta euroa/ asukas = Lainakanta / Asukasmäärä 31.12. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset 259

7. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 260

261