VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginvaltuusto

2 Kansi: Viestintä Kannen kuva: Sakari Manninen, Viestintä Taiton ohjaus ja koordinointi: Heidi Nordberg, Talouspalvelukeskus Paino: Vantaan kaupungin paino 5/2012

3 VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Vantaan kaupungin hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Vantaan kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Vantaan kaupungin tuloslaskelma Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Vantaan kaupungin tase Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma Vantaan kaupungin konsernitase...185

4 4. Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen allekirjoitukset Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Luettelot ja selvitykset Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Luettelo tositelajeista Tunnuslukujen laskentakaavat Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...263

5 1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talous Vuonna 2011 bruttokansantuote kasvoi 2,9 prosenttia. Loppukesästä 2011 alkaneen euroalueen rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen myötä tulevia vuosia koskevat kasvuennusteet ja myös verorahoituksen kasvuennusteet laskivat olennaisesti kesken vuoden 2012 talousarvion valmistelun. Maan uusi hallitus aloitti työnsä maaliskuussa 2011 käytyjen eduskuntavaalien myötä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksia leikattiin vuodelle miljoonalla eurolla. Verorahoitukseen kasvuun liittyvät epävarmuustekijät, yhdistettynä palvelutarpeen kasvuun ja investointitarpeisiin, muodostavat suuren haasteen kaupungin talouden hallinnalle tulevina vuosina. Työllisyys on kunnallisveroista riippuvaisen kaupungin keskeinen menestystekijä. Vuonna 2011 lomautettujen määrä oli edellisvuotta alemmalla tasolla, mutta työttömyysaste pysyi ennallaan seudullisesti hyvin korkealla tasolla. Se oli joulukuun lopun tilanteessa 8,2 prosenttia. Vantaan kaupungin vuoden 2011 tilinpäätös muodostui ylijäämäiseksi. Samalla kaupungin velkaantuminen kuitenkin jatkui, kun tulorahoituksella kyettiin kattamaan vain noin puolet nettoinvestoinneista. Kaupungin saama verorahoitus kokonaisuutena kasvoi vuonna ,1 prosenttia, vertailukelpoiset toimintamenot 5 prosenttia ja kaupungin pitkäaikainen lainamäärä 79 miljoonalla eurolla. Kaupungin vuoden 2011 poistot olivat vain noin 38 prosenttia nettoinvestoinneista. Näin ollen tilikauden tuloksen lisäksi talouden tasapainoa tulee arvioida myös investointien tulorahoitusasteen sekä velkamäärän kehityksen kautta. Tilikauden tulosta parantaa osaltaan kaupunkikonsernin sisäinen tonttikauppa, josta tuloutui kaupungin toimintatuloihin kertaluonteista myyntivoittoa noin 11 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana jatkettiin Vantaa-sopimuksen mukaisia uudistuksia. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vuodelle 2011 asetetun sitovan tavoitteen mukaisesti kaupungin ateria- ja siivouspalvelujen yhtiöittäminen valmisteltiin vuoden 2011 aikana. Vantaan Tilapalvelut Oy aloitti toimintansa alkaen ja yhtiöön siirtyi kaupungilta yli työntekijää. Kaupunginvaltuusto on asettanut vuodelle 2012 sitovan tavoitteen koskien talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman laadintaa. Ohjelman valmistelu on alkanut alkuvuodesta ja sitä käsitellään mm. kaupunginvaltuuston kevään 2012 seminaarissa. Kansantalouden kasvunäkymät ovat pysyneet epävarmoina tilikauden 2011 päättymisen jälkeenkin. Maailmantalouden ja euroalueen epävarmuus aiheuttaa epävarmuutta myös kaupungin verotulopohjan tulevan kehityksen suhteen. 1

6 Sitovien tavoitteiden toteutuminen Valtuusto asetti vuodelle 2011 sitovia tavoitteita yhteensä 38 kpl. Niistä toteutui täysin 22, melko hyvin kuusi, jossain määrin viisi ja ei lainkaan viisi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Tavoitteista toteutui täysin 11, melko hyvin kolme ja jossain määrin neljä. Keskeiset hyvinvointitavoitteet koskivat työllisyyttä ja koulutusta sekä palvelutason ja laadun ylläpitoa. Kaupunki panosti voimakkaasti tulevaisuuteen harjoittamalla aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja luomalla edellytyksiä Marja-Vantaan toteuttamiselle. Vantaan työpaikkaomavaraisuus on 103 prosenttia. Kaupunki on jatkanut kokonaisvaltaista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi yhteistyössä vantaalaisen elinkeinoelämän, kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Kaupungin panos tässä työssä on maankäytössä, liikennerakentamisessa, energian säästämisessä ja oman rakentamisen laadussa. Vuoden 2011 aikana on rakennettu seurantajärjestelmä, joka mittaa ilmastonmuutostavoitteen toteutumista. Vantaalla on perinteisesti tehty runsaasti toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Tätä toimintatapaa on vahvistettu uudistamalla kaupungin hyvinvointityöryhmän työtä. Kaupunkitasoiset tavoitteet on sisällytetty kattavasti toimialojen tuloskortteihin. Toiminnan kohteena ovat olleet ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen, ennaltaehkäisevän työn toimintamallien kehittäminen ja etenkin lastensuojelun asiakkuuksien kasvun ehkäiseminen. Erityisesti ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttamisessa on onnistuttu hyvin. Uudenlaisia toimintamalleja on etsitty myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyöprosesseja kehittämällä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista on jatkettu aktiivisesti. Tilanne on kohentunut. Siitä huolimatta vuoden 2011 lopussa oli 871 alle 25-vuotiasta nuorta työttömänä. Nuorten koulutustakuu toteutui Vantaalla hyvin. Aloituspaikkoja lukiokoulutukseen, ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, ammatilliseen valmistaviin koulutuksiin sekä lisäopetukseen oli laskennallisesti 104 prosentille perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta. Elokuun 2011 lopussa ilman paikkaa oli noin 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin toimintavaihtoehtoja. Perusopetuksen opetusryhmäkoot olivat noin 20,8 oppilasta luokkaa kohden. Keskimääräinen ryhmäkoko oli vuonna ,3 oppilasta. Lukioissa opetustuntien määrä oli suunnilleen vuoden 2009 tasolla. Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa oli 69 lasta enemmän kuin vuonna Kirjastoissa asiakaskäyntien määrät ovat kasvaneet hieman ja aukioloaikoja on lisätty. Pitkäaikaistyöttömien määrää pyrittiin vähentämään erilaisilla toimenpiteillä. Niistä huolimatta joulukuussa 2011 vantaalaisia yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita oli henkilöä, joka on noin 100 enemmän, kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että myös ne, jotka jäivät työttömäksi taantuman aikana vuonna 2009, eivätkä ole onnistuneet pääsemään takaisin työelämään, ylittivät 500 päivän työttömyyden vuoden 2011 aikana. Vantaalla toimii työllisyysasioiden neuvottelukunta. Köyhyysasioiden neuvottelukunta aloitti työnsä vuonna Rakenteet ja prosessit Tavoitteista toteutui täysin kahdeksan, melko hyvin yksi sekä jossain määrin yksi. Keskeiset rakenteelliset muutokset koskivat tilakeskusta: toimialan uudelleen organisointi hyväksyttiin ja perustettiin Vantaan Tilapalvelut Oy. Kaupungin korjausrakentamistoiminnot ulkoistettiin. Uusi sisäisten vuokrien laskentamalli otettiin käyttöön. Kaupungin toimintojen ja palvelujen kahden prosentin tuottavuuden kasvutavoite osoittautui liian haasteelliseksi. Sähköisen asioinnin kaupunkitasoista suunnitelmaa päivitettiin tehtyjen linjausten, painopisteiden ja suunnitelmien pohjalta. Työ jatkuu vuonna Selvitykset Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista sekä kaksiportaisesta seutuhallinnosta käsiteltiin kaupunginvaltuustossa tammikuussa Valtuusto päätti, että kuntajakolain mukaista menettelyä Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhdistämiseksi ei käynnistetä (KV ). 2

7 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tavoitteista yksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja yksi ei lainkaan. Johtamisjärjestelmiä kehitettiin ja henkilöstön palkitsemisjärjestelmää toteutettiin. Tavoitteena oli myös, että sairauspoissaoloprosentti on 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuonna 2010, mutta tämä tavoite ei toteutunut, vaan sairauspoissaolojen määrä kasvoi hieman. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Tavoitteista kaksi toteutui täysin, yksi melko hyvin ja neljä ei toteutunut lainkaan. Tavoitteeksi oli asetettu, että talousarviovuonna 2011 toimintakatteen kasvu on alle verorahoituksen kasvun. Tämä tavoite ei toteutunut. Myöskään talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa ei saatu tehtyä vuonna 2011, mutta vastaava tavoite on asetettu vuodelle 2012 siten, että ohjelma laaditaan kevään valtuustoseminaariin. Tavoite, jonka mukaan organisaatiouudistusten kokonaistaloudelliset vaikutukset selvitetään ennen jokaista uudistusta ja taloudellisia vaikutuksia seurataan uudistusten jälkeen, toteutui täysin. Kaupunkitasoinen suunnitelma toimitilamäärän kasvun hillitsemiseksi ja toimitilatehokkuuden parantamiseksi ei valmistunut. Esitys uudeksi konsernistrategiaksi käsitellään konsernijaostossa toukokuussa

8 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Larkio Johanna Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Virta Raija Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna asti Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Puoskari Pentti lähtien Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 4

9 Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Leena Korhonen (VIHREÄT) 5

10 Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Häkkinen Juha Lehmuskallio Paula Mäkinen Tapani Orpana Anitta Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Mäkelä Mikko Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Sirpa Pajunen (VIHREÄT) Esittelijä ( ) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Tilivelvolliset ( ) Kaupunginjohtaja va Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja vs. Pirjo van Nues Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja va Leea Markkula-Heilamo Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren Toimialajohtaja Mika Savolainen 6

11 Vantaan kaupungin organisaatio 2011 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslauta Ulkoinen tarkastus Kaupunginhallitus Keskusvaalilautakunta Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Apulaiskaupunginjohtaja Peruskoulujen johtokunnat Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Sivistystoimi Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 7

12 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous oli hyvässä kasvussa alkuvuonna 2011, mutta kasvu hidastui eurooppalaisen velka- ja rahoituskriisin myötä ja kääntyi loppuvuotta kohden taantumaksi erityisesti vientiteollisuuden osalta. BKT kasvoi noin 2,9 prosenttia, ansiotaso kohosi 2,8 prosenttia ja palkkasumma kasvoi noin 4,8 prosenttia vuonna Voimakkainta palkkasumman kasvu oli rakennusalalla, muissa palveluissa ja kaupan alalla, heikointa julkisella sektorilla. Inflaatio kohosi poikkeuksellisen korkeaksi ollen 3,4 prosenttia vuonna 2011, kun vuonna 2009 inflaatio oli nollassa ja vuonna ,2 prosentin tasolla. Keskimääräinen työttömyysaste aleni 7,8 prosenttiin vuonna 2011, mutta loppuvuotta kohden työttömyyden väheneminen pysähtyi. Korkotaso on pysynyt alhaisena - 3 kk:n euribor oli keskimäärin 1,4 prosentin tasolla ja 10 vuoden korko keskimäärin 3,0 prosentin tasolla vuonna Koko julkinen talous oli 1,2 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:seen ja julkinen velka lähestyi 50 prosentin rajaa vuonna Kuntien toimintamenot kasvoivat toimintatuloja nopeammin ja kuntien toimintakate heikkeni 5,2 prosenttia vuonna Kuntien verotulot kasvoivat 3,9 prosenttia, valtionosuudet 3,3 prosenttia ja kuntien vuosikate heikkeni 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuntien investointimenot pysyivät korkealla tasolla erityisesti suurten kaupunkien osalta ja kuntien lainakanta kasvoi 1,76 miljardia euroa vuonna Kunnilla oli velkaa yhteensä 11,2 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa. Kaikkiaan 22 kunnan vuosikate oli negatiivinen ja 123 kunnan vuosikate oli poistoja pienempi vuonna Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan asukasta vuoden 2011 lopussa kasvaen vuoden aikana henkilöllä. Väkilukua kasvattavat luonnollinen väestönkasvu (7 310), maassamuutto (2 130) ja maahanmuutto (6 930 henkeä). Maahanmuutto oli henkilöä suurempaa kuin edellisenä vuonna. Helsingin seudulla väestönlisäys oli henkilöä, josta luonnollisen väestönkasvun osuus oli 7 100, maassamuuton ja maahanmuuton henkilöä. Seudulla oli vuoden alussa asukasta. Uudenmaan osuus koko maan maahanmuutosta oli 42 prosenttia ja kaikesta väestönlisäyksestä 65 prosenttia. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin osuus koko Helsingin seudun väestönkasvusta oli 85 prosenttia. Maassamuutosta osuus oli 96 ja maahanmuutosta osuus oli 91 prosenttia. Tuotannon kasvu hiipui Helsingin seudulla kokonaan vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä, kasvua edellisvuoteen oli vain 0,3 prosenttia. Teollisuuden tuotanto kääntyi loppuvuodesta laskuun, ja informaatioteknologia-alan yritysten vaikeudet näkyivät myös Helsingin seudulla. Myös palveluyritysten suhdannenäkymät kääntyivät miinukselle lokakuun tilanteessa. Rakennusalan yritysten tuotanto ja henkilöstö kasvoivat kolmannella neljänneksellä, mutta suhdanneodotukset heikentyivät selvästi. Kotitalouksien arviot talouden kehityksestä ovat myös heikentyneet syksyn 2011 kuluessa. Joulukuun työttömyysaste Uudellamaalla oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli kaikkiaan , mikä on vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uudenmaan työttömien osuus koko maan työttömistä oli 22 prosenttia. Uudenmaan työttömistä lomautettuna oli vuoden 2011 lopussa 2 815, nelisen sataa vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli vuoden lopussa eli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työpaikkoja oli avoinna Helsingin seudun työttömyysaste oli myös 6,9 prosenttia. Työttömiä seudun 14 kunnassa oli kaikkiaan ja avoimia työpaikkoja Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin keskimääräinen työttömyysaste oli 7,2. Seudun avoimista työpaikoista lähes 90 prosenttia oli näissä kunnissa, työttömistä 81 prosenttia. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 2010 koko maassa 3,3 prosenttia, Uudellamaalla 4,0 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 4,3 prosenttia. Vanhoissa rivitaloasunnoissa muutos oli koko maassa 1,8 prosenttia, Uudellamaalla 1,6 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia. Uudet kerrostalo- 8

13 asunnot kallistuivat koko maassa 4,5 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 2,4 prosenttia. Rivitaloissa nousu oli hieman suurempi. Asuntojen vuokrat kohosivat niin koko maassa kuin pääkaupunkiseudulla runsaat 2,5 prosenttia. Kasvu oli samansuuruinen arava- ja vapaarahoitteisissa asunnoissa Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi yli henkilöllä, maahanmuutto ennätyssuurta Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Vantaan väkiluku oli henkilöä vuoden 2011 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2011 aikana henkilöllä. Keväällä 2011 tehdyssä Vantaan väestöennusteessa vuoden 2011 kasvuksi ennakoitiin henkilöä. Ennusteessa muuttovoiton arvioitiin olevan 600 henkilöä, mutta todellisuudessa sitä kertyikin lähes henkilöä. Kolme neljännestä muuttovoitosta kertyi ulkomailta. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaalle kertyi muuttovoittoa 300 henkilöä. Kahtena edellisenä vuotena maassamuutto oli Vantaalle tappiollista. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi vuonna 2011 Vantaan asukasmäärää lähes henkilöllä - enemmän kuin koskaan aiemmin. Uusia vantaalaisia syntyi vähemmän kuin edellisenä vuonna ja yli 100 vähemmän kuin ennustettiin. Vantaalaisia kuoli vuoden 2011 aikana yli sata enemmän kuin vuonna 2010, kaikkiaan yli henkilöä, mikä on vähän enemmän kuin ennustettiin. Väestöennusteen virhe syntyi kuitenkin pääosin ennakoitua suuremmasta muuttovoitosta. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina henkilöä siirtolaisuus maassamuutto syntyneiden enemmyys kokonaismuutos Helsingin seudun kehyskuntien väestönkasvu on ollut viimeksi kuluneen viiden vuoden ajan laskussa ja Vantaan, Espoon ja Helsingin väestönkasvu nousussa. Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto on ollut jo pidempään voitollista. Vuonna 2011 maassamuutto oli Espoossa 670 ja Helsingissä voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan on niin Espoossa kuin Helsingissäkin ollut suurempaa kuin Vantaalla, vuonna 2011 Espoossa se oli yli ja Helsingissä liki henkilöä. Kummassakin määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa henkilöä, mikä on lähes kolme tuhatta suurempi kuin vuonna

14 Suurin väestönlisäys kertyi Aviapoliksen suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana lähes tuhannella henkilöllä. Koivukylässä kasvua oli 550 ja Myyrmäessä 470 henkilöä. Korson suuralueen väestönmuutos oli 370, Tikkurilan 260 ja Kivistön 210 henkilöä. Hakunilassa suuralueen väki väheni noin 70 henkilöllä. Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Pakkalassa, Tammistossa, Kivistössä ja Ilolassa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Martinlaaksoon. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto ja Pakkala. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi eniten Hiekkaharjun ohella Koivuhaassa, Koivukylässä Ilolassa, Koivukylässä ja Havukoskella. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Nikinmäessä. Ennakkotiedon mukaan Vantaalla väkimäärä väheni kaikkiaan 28 kaupunginosassa, eniten Hakunilassa. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä muuttui koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin: heitä oli puolisen sataa ennustettua enemmän. Ero ennusteeseen vaihteli suuralueittain enintään 30 lasta suuntaan tai toiseen. Peruskouluikäisten määrä kasvoi koko kaupungissa kolmisenkymmentä lasta enemmän kuin ennustettiin. Myyrmäessä peruskouluikäisiä oli 60 ennustettua enemmän, kun taas Hakunilassa heitä oli 40 ennustettua vähemmän. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli Tikkurilan ja Aviapoliksen suuralueilla hieman ennustettua pienempi, muilla suuralueilla hieman ennustettua suurempi. Suurin ennustevirhe oli työikäisissä: työikäisten määrä kasvoi Vantaalla 660 henkilöä enemmän kuin ennustettiin, etenkin Aviapoliksen suuralueella. Vantaan äärilaidoilla, Myyrmäessä ja Hakunilassa, työikäisten määrä väheni. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2012 aikana asukkaalla. Uusi, vuosia koskeva väestöennuste tehdään touko - kesäkuussa. Syksyllä 2012 tehdään myös uusi Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste. Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri Työttömien määrä vähenee hitaasti Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,2 prosenttia, mikä oli Karkkilan ja Lohjan jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko seutukunnan työttömyysaste oli 7,0 ja koko Uudenmaan Ely-keskuksen alueella se oli 6,9 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla joulukuun lopussa 8 890, mikä on 390 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2011 aikana syyskuussa, jolloin heitä oli Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2011 joulukuun lopussa henkilöä. Se on 50 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on pysytellyt aika lailla samana koko vuoden. Viime vuosien taloudellisen taantuman seurauksena myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi nopeasti: vuonna 2011 heitä oli enimmillään tammikuussa, Joulukuun lopussa heitä oli jo selvästi vähemmän, 870, mikä on 170 vähemmän kuin vuoden 2010 joulukuussa. 10

15 Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina työttömiä vuotiaat vuotiaat Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2011 vuoden takaiseen nähden vähentynyt: lomautettuna oli 440 vantaalaista. Vuotta aiemmin heitä oli yli 500. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa eli kutakuinkin saman verran kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla ollut viime vuoden tammikuussa, jolloin niitä oli lähes Lähde: Uudenmaan Ely-keskuksen ja Vantaan te-toimiston tilastot Asuntoja valmistui eniten sitten vuoden 1990, pientalojen osuus jäi alle kolmannekseen Vantaalle valmistui vuoden 2011 aikana uutta asuntoa eli kahdeksan sataa asuntoa enemmän kuin vuonna Vuonna 1990 asuntoja valmistui 2 816, mutta sen jälkeen asuntojen rakentaminen väheni: 1990-luvulla keskimääräinen vuosittainen asuntotuotanto oli asuntoa ja 2000-luvulla asuntoa. Vantaan asunto-ohjelmassa asetettuun asunnon vuositavoitteeseen päästiin viimeksi vuosina 2003 ja Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2011 Aviapoliksen ja Myyrmäen suuralueilla. Valtion tuella (lyhyt ja pitkä korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2011 valmistuneista asunnoista oli 784, pari sataa enemmän kuin vuonna Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokraasuntoja niistä oli 149, kolmisen kymmentä vähemmän kuin vuonna Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin myös vuonna 2011, yhteensä 167. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli vain 27 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle kohosi vuonna 2011 puolen sataa enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta selvästi vähemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös muita pientaloja rakennettiin vuonna 2011 enemmän kuin parina edeltäneenä vuotena. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä oli nyt peräti 625 asuntoa suurempi kuin edellisenä vuonna. 11

16 Kuvio. Vantaalle valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina Kerrostalot Pientalot asuntojen lkm Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2012 aikana Vantaalle valmistuu asuntoja selvästi vähemmän kuin vuonna 2011, kuitenkin enemmän kuin vuonna Kolme viidennestä rakennettavista asunnoista on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopiste on Tikkurila-Koivukylä -akselilla. Lähde: Facta kuntarekisteri Myös muu kuin asuinrakentaminen piristyi Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni Vantaalla vuoden 2009 aikana työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on 2000-luvulla ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä edellisen kerran väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuosien 2010 aikana ja 2011 aikana työpaikkamäärä on jälleen kasvanut entiseen malliin (Tilastokeskus: työvoimatutkimus) luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain k-m 2 eli peräti k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2009 ja vähiten koko 2000-luvulla. Vuonna 2011 toimitilarakentaminen piristyi: valmistunutta toimitilaa oli kaksinkertainen määrä vuoteen 2010 verrattuna. Lähes kolme viidesosaa valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle. Tikkurilaan kerrosalasta valmistui kuudennes. 12

17 Kuvio. Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala vuosina Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Liike- ja toimistorakennukset k-m Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki (87%) tehtiin uudisrakennuksiin. Lähes puolet vuonna 2011 rakennetusta kerrosalasta valmistui liike- ja toimistorakennuksiin ja neljännes varastorakennuksiin. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisen painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna arviolta samansuuruinen kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät valtaosan valmistuvasta kerrosalasta. Lähde: Facta kuntarekisteri Verotulot Kaupunki sai verotuloja yhteensä 835,6 miljoonaa euroa vuonna Verotulot kasvoivat 3,8 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Talousarvio ylittyi verotulojen osalta 7,6 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kertyi 710,2 miljoonaa euroa vuonna 2011; 1,9 prosentin kasvu vuoden 2010 kunnallisverotuloihin verrattuna. Koko maassa kuntien vuoden 2011 tulovero kasvoi 2,8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Verovuoden 2011 kunnallisveron ennakoita kertyi yhteensä 669,6 miljoonaa euroa; noin neljän prosentin kasvu edellisvuoden vastaaviin tilityksiin verrattuna. Vuoden 2011 aikana valtio oikaisi kahteen otteeseen kuntien jako-osuutta ansio- ja pääomaverotuloista verovuosilta 2010 ja 2011 pienemmäksi; ensin heinäkuussa verovuoden 2010 ja elokuussa 2011 tilitysten osalta ja vielä uudelleen marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen yhteydessä vuoden 2010 verotuksen valmistuttua ja joulukuussa verovuoden 2011 osalta. Kaupungin osuus kunnallisverosta oli vuodelta 2010 noin 0, ja vuodelta 2011 noin 0, Väestönkasvu hieman kasvattaa osuutta ja kaupungin tuloveroprosentin pysyminen ennallaan koko maan kuntien tuloveroprosentin keskiarvon noustessa laskee kaupungin jako-osuutta. Ansiotulojen kasvu Vantaalla oli koko maan tasoa vuonna 2010 (ennakkotiedoista poiketen) ja ennakkotilastot vuoden 2011 ansiotuloista valmistuvat loppukeväästä Verovuodelta 2009 kunnallisveron tilityksiä (jälkiverot) kertyi noin 21,4 miljoonaa euroa ja marraskuun ns. maksuunpanotilitys (veronpalautukset kuntalaisille) verovuodelta 2010 oli -57,2 miljoonaa euroa. Kaupunki sai yhteisöveroja 65,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 35,6 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Talousarvio ylittyi yhteisöveron osalta 10,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin jako-osuus kuntien yhteisövero-osuudesta vuonna 2011 oli 0, ja vuonna 2010 jako-osuus oli 0, Vuoden 2011 kaupungin jako-osuus laskettiin verovuosien 2008 ja 2009 laskennallisten osuuksien keskiarvona. Kuntaryhmän yhteisövero-osuus pysyi 0,3199:ssä vuonna Kuntien yhteisöverot kasvoivat 18,1 prosenttia vuonna

18 Taulukko. Kaupungin verotulot vuonna euroa AlkuperäinenTalousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Verotulot Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Taulukko. Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Kaupunki sai kiinteistöveroja yhteensä 59,9 miljoonaa euroa vuonna 2011; noin prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Kiinteistöveroprosentteja ei korotettu vuonna Maksuunpanon mukaisesta kiinteistöverosta - 61,1 miljoonaa euroa vuonna noin 80 prosenttia kertyi yleisen kiinteistöveroprosentin piirissä olevista kiinteistöistä ja rakennuksista, 19 prosenttia vakituisista asuinrakennuksista ja noin prosentti rakentamattomista, korotetun kiinteistöveron piirissä olevista asuntotonteista. Kiinteistöveroa pienentävät oikaisut alkuvuodesta 2011 alensivat myös koko vuoden kertymää maksuunpanoa vähäisemmäksi. Tuloveroprosentti Verotettava tulo milj. euroa Muutos-% , ,4 6, , ,3 8, , ,6 7, , ,7 1, , ,0 2,0 2011* 19,00 * Vuoden 2011 verotus valmistuu syksyllä 2012 Taulukko. Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveroprosentit 2010 Yleinen 1,00 Vakituinen asuinrakennus 0,32 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 14

19 Valtionosuudet Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia yhteensä 136,6 miljoonaa euroa vuonna 2011; 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Peruspalvelujen valtionosuutta kertyi 136,9 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia -0,3 miljoonaa euroa. Kaupunki ei saanut hakemaansa harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan (VM ) kaupunki sai peruspalvelujen valtionosuutta yhteensä 135,2 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2011 valtiovarainministeriö tarkensi peruspalvelujen valtionosuuspäätöstä (VM ) perusopetuksen aloittamiseen maksettavan rahoituksen johdosta vähentämällä kaikilta kunnilta 0,22 euroa asukasta kohden; vaikutus Vantaalla oli euroa. Toisaalta valtiovarainministeriö lisäsi (VM ) kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 8,42 eurolla asukasta kohden liittyen Tehyn työmarkkinasopimukseen 2007; vaikutus Vantaalla euroa vuonna Valtaosa peruspalvelujen valtionosuudesta koostuu sosiaali- ja terveystoimen sekä esi- ja perusopetuksen laskennallisista kustannuksista. Näistä vähennetään kunnan rahoitusosuus sekä lisätään asukaskohtaiset yleinen osa ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Vähennykset liittyvät muun muassa kuntien tietotekniikan kehittämisen rahoittamiseen ja työmarkkinatukiuudistukseen vuonna Lisäykset ovat lähinnä verovähennysten korotusten kompensaatioita vuosilta 2010 ja Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa vuonna 2011 (-62,2 miljoonaa euroa vuonna 2010). Opetus- ja kulttuuritointa varten ml. ylläpitäjäjärjestelmän mukaisen opetuksen opetus- ja kulttuuriministeriön ensimmäinen päätös (OKM ) oli kokonaisrahoitukseltaan -0,4 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta 2011 ministeriön tekemä tarkistuspäätös oli kokonaisrahoitukseltaan -0,3 miljoonaa euroa ja sisälsi euron oikaisun, joka maksetaan kaupungille helmikuussa 2012 mutta kirjataan vuoden 2011 tuloksi. Oikaisu liittyy lähinnä ammatillisen koulutuksen oppilasmäärän tarkistumiseen. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti oli 34,11 ja ylläpitäjärahoituksen (lukiot, ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus) valtionosuusprosentti oli 41,89 vuonna Valtionosuuslaskelmien yhteydessä tehtävät päätökset kotikuntakorvaustuloista ja -menoista sekä elatustuen takaisinperinnän palautuksesta on kirjattu kirjanpito-ohjeiden mukaisesti erillisille, omille tileilleen. Taulukko. Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna euroa Talousarvio AlkuperäinenTalousarvio- muutokset jälkeen Toteutuma muutosten talousarvio Poikkeama Valtionosuudet Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Muut valtionosuudet 0 0 VM:n peruspalvelujen valtionosuutta koskevasta päätöksestä on vähennetty elatustuen takaisinperinnän palautus euroa, huomioitu VM:n päätös perusopetuksen aloittamiseen liittyvä vähennys -0,22 euroa/asukas ( euroa), huomioitu VM:N päätös Tehyn 2007 työmarkkinasopimukseen liittyvä +8,42 euroa/asukas lisäys ( euroa). OKM päätöksen mukainen euron oikaisu on huomioitu vuoden 2011 valtionosuuksissa. 15

20 Vuoden 2011 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarvion Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat Vuoden 2011 alkuperäinen talousarvio päätyi -29,6 miljoonan euron tulokseen sekä yhteensä 210,3 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Talousarvion mukaan nettoinvestoinneista olisi kyetty rahoittamaan tulorahoituksella ainoastaan viidennes. Kaupunginvaltuusto päätti muutoksista vuoden 2011 talousarvioon toimialojen esitysten perusteella syksyn 2011 aikana. Talousarviomuutosten jälkeen talousarvion tilikauden tulokseksi muodostui -41,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 tilinpäätös päätyy 13,3 miljoonan euron tilikauden tulokseen. Tilinpäätöksen tulos on tasoltaan syksyn 2011 aikana raportoinnissa esitettyjen kaupunkitason tulosennusteiden mukainen. Esimerkiksi korkokulujen alittuminen ja verorahoituksen ylittyminen on vuoden 2011 aikana huomioitu ennusteissa, mutta niistä ei ole tehty talousarviomuutoksia. Kaupunkitason talousarviovertailussa tulee ottaa huomioon Kehä III:n perusparannuksesta käyttötalouden tuloihin ja menoihin budjetoidut 14,6 miljoonaa euroa (budjetointitapa on sovittu ennen hankkeen alkamista). Vuoden aikana käyttötalousmenoihin kirjatut kustannukset siirretään tilinpäätösvaiheessa taseeseen, jolloin käyttötalouden toteumat nollautuvat. Toimintatuloja hankkeesta ei kirjaudu. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Käyttötalouden suurimpia poikkeamia vuoden 2011 muutettuun talousarvioon nähden olivat kaupunkitasolla (Kehä III:n talousarviovaikutukset eliminoitu): - Toimintatulojen ylittyminen 16,7 miljoonalla eurolla (josta VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien myyntivoitto muodosti 10,9 miljoonaa euroa) - Korkokulujen alittuminen 11,1 miljoonalla eurolla - Toimintakulujen alittuminen 10,2 miljoonalla eurolla - Verotulojen ylittyminen 7,6 miljoonalla eurolla - Valtionosuustulojen ylittyminen 3,6 miljoonalla eurolla. Vuoden 2011 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden toimintatulot olivat 330,3 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintatulot olivat 347,1 miljoonaa euroa eli 16,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota korkeammat. Toimintatulojen ylittyminen johtui ennen kaikkea VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien 10,9 miljoonan euron kertaluonteisesta myyntivoitosta. Lisäksi useiden toimialojen toteutuneet toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion ja osittain myös toimintatuloennusteet. Kaupungin toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat muutetussa talousarviossa 1267,6 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1257,4 miljoonaa euroa. Toimintakulujen toteumaprosentti oli näin ollen 99,2 prosenttia. Vuoden 2011 toimintakulut toteutuivat kaupunkitason ennusteiden mukaisella tasolla, kun otetaan huomioon voimaan tulleen KVTES:in poikkeukselliset tilinpäätöksen lomapalkkajaksotusta korottaneet vaikutukset, joita ei ollut sopimuksen syntymisajankohdasta johtuen mahdollista huomioida vuoden 2011 talousarviossa tai edes vuotta 2011 koskeneissa ennusteissa. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien talousarvion sitovuustasojen suhteen. Vuoden 2011 verorahoitus toteutui loppuvuoden 2011 ennusteiden mukaisesti. Talousarvioon nähden verotuloista kunnallisveroarvion toteuma oli 99,9 prosenttia, yhteisöveron toteuma 119,2 prosenttia, kiinteistöveron toteuma 96,5 prosenttia ja valtionosuuksien toteuma 102,7 prosenttia. Kaikkiaan toteutunut verorahoitus yhteensä ylitti talousarvion 11,2 miljoonalla eurolla. Toteutuneet rahoitustuotot ja -kulut olivat vuonna 2011 yhteensä 16,2 miljoonaa euroa, kun talousarviossa 2011 yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 1,3 miljoonaa euroa. Talousarvion ja toteuman välinen ero muodostui suurilta osin talousarvion korkokulujen alittumisesta mm. poikkeuksellisen alhaisena edelleen pysyneen korkotason johdosta. Rahoitustuotot ja -kulut toteutuivat vuoden 2011 aikana esitettyjen ennusteiden mukaisesti. 16

21 Kaupungin ja rahastojen toteutuneet poistot vuonna 2011 olivat 64,4 miljoonaa euroa alittaen talousarvion mukaiset poistot 1,8 miljoonalla eurolla. Talousarvion mukaisten poistojen alittuminen johtui investointien budjetoitua alemmasta toteumatasosta. Tilinpäätöksen tunnuslukuja arvioitaessa tulee huomioida poistotason alhaisuus nettoinvestointeihin nähden. Kaupungin ja rahastojen vuosikatteeksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä muodostui 78,1 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi 13,6 miljoonaa euroa. Kun lasketaan vuoden 2011 tilinpäätöksen luvuista pois kertaluonteinen VAV-tonttikaupan myyntivoitto, saadaan vertailukelpoiseksi vuosikatteeksi 67,2 miljoonaa euroa ja tilikauden tulokseksi 2,7 miljoonaa euroa. Investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Vuoden 2011 alkuperäisen talousarvion investointiosan tulot olivat (liikelaitokset ja rahastot mukaan lukien) 14,3 miljoonaa euroa, menot 210,3 miljoonaa euroa ja investointiosan netto 195,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 aikana valtuusto päätti lisäksi korottaa investointiosan määrärahoja yhteensä 6,0 miljoonalla eurolla. Talousarvion mukaiset investointimäärärahat alittuivat selkeästi useimmissa hankeryhmissä. Suurimpia poikkeamia vuoden 2011 muutettuun talousarvioon nähden olivat: - Toimitilarakentamisinvestointien alittuminen 12,5 miljoonalla eurolla - Kehäradan investointien alittuminen 12,1 miljoonalla eurolla - Julkisen käyttöomaisuuden investointien alittuminen 7,1 miljoonalla eurolla Talousarvion 2011 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 168 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui vuonna 2011 edellä kuvatuista syistä johtuen selkeästi talousarviota paremmin. Kun vielä nettoinvestoinnit toteutuivat yli 44 miljoonaa euroa budjetoitua alemmalla tasolla, kasvoi kaupungin pitkäaikainen lainamäärä vuoden 2011 aikana lopulta 79 miljoonalla eurolla Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä Keskushallinto Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Vantaan Työterveys Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Suun terveydenhuolto Maankäyttö ja ympäristö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä

22 Palkat Vuonna 2011 palkkamenot kasvoivat 3,5 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvua oli 1,8 prosenttia. Vuoden 2011 palkkamenot olivat 369,0 miljoonaa euroa, mikä on 12,4 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Palkkamenoja korottivat kunnalliseen työmarkkinaratkaisuun sisältyneet palkankorotukset, joista osa kohdistui vuodelle Henkilöstön kehittäminen ja hyvinvointi Johtamisjärjestelmän kuvaus on nyt 74 prosentilla tulosalueista. Lopuilla se on työn alla. Tehtyjä kuvauksia arvioidaan vuoden 2012 aikana ja etsitään kehittämiskohteita johtamisen johtamiselle. Esimiesvalmennusten vaikuttavuutta on kehitetty syksyn aikana ja uusimuotoiset valmennukset käynnistyvät vuoden 2012 aikana. Yhteistyötä henkilöstön kehittämisasioissa on tehostettu tulosalueiden ja henkilöstökeskuksen välillä ja käynnistetty tulosaluejohtajien tapaamiset, joissa priorisoidaan henkilöstökeskuksen kehittämispalveluiden tarve tulosalueille. Työterveyshuoltopalvelut kilpailutettiin keväällä 2011 ja kilpailutuksen tuloksena yhteistyö jatkuu samojen palveluntuottajien kanssa seuraavat neljä vuotta aina vuoteen 2015 saakka. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos saa työterveyspalvelut vuodesta 2012 alkaen yhdeltä palveluntuottajalta. Työterveyshuoltoyhteistyötä on syvennetty ja palveluissa on lähdetty kokeilemaan uusia tuotteita, jotta palvelua voidaan kehittää mahdollisimman vaikuttavaksi. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat lähes 3 miljoonaa euroa. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset per työntekijä olivat keskimäärin 271,54 euroa/ henkilö. Sairauspoissaolot ovat vuonna 2011 kaupunkitasoisesti kasvaneet 0,13 prosenttia edellisvuoteen verrattaessa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vähintään 0,4 prosenttiyksiköllä tilakeskuksen ja vapaa-aika ja asukaspalveluiden toimialoilla. Vantaan kaupungissa on linjattu, että työolojen nykytila-arvioinnit tulisi olla tehtynä vuoden 2011 loppuun mennessä ja tavoitteeseen ei päästy. Tehdyissä työolojen arvioinneissa nousevat esille erityisesti sisäilmaan ja sen laatuun vaikuttavat tekijät, työmäärä ja työtahti sekä pelastautuminen ja ensiapuvalmius. Työhyvinvointia edistävässä Watti-hankkeessa on mukana eri toimialoilta noin 800 työntekijää ja hanke on edennyt suunnitellusti eteenpäin mm. tehostetulla kuntovalmennuksella ja esimiesten terveysjohtamisen työkalun haltuunotolla. Watti-hankkeen avulla työntekijät ja esimiehet kiinnittävät huomiota omaan fyysiseen ja psyykkiseen kuntoonsa ja vahvistavat omia voimavarojaan tuen ja seurannan avulla. Watin tavoitteena on, että työntekijät ja työyhteisöt voimaantuvat ja aktivoituvat oman hyvinvointinsa kehittämisessä ja samalla ennaltaehkäistään työkyvyn heikkenemistä. Alustavien tulosten mukaan hankkeesta saadaan positiivisia tuloksia. Hankkeen lopulliset tulokset saadaan keväällä Vantaan kaupunki on vuosittain jakanut palkintoja työhyvinvointia ja tuottavuutta menestyksellä kehittäneille työyhteisöilleen. Vuoden 2011 palkinnon sai Länsimäen yhtenäiskoulu, jonka työyhteisössä näkyy yhdessä tekeminen, toisten kuunteleminen, huomioiminen, auttaminen ja tukeminen. Tunnustuspalkinnot jaettiin Lastensuojelun avopalveluiden Myyrmäen yksikölle sekä Konsernihallinnolle. Järjestelmien kehittäminen Uusina sähköisinä hr-palveluina otettiin vuoden aikana käyttöön kaikkien poissaolojen ilmoittaminen sekä diagnoositietojen sähköinen välittäminen työterveyshuolloille. Lisäksi valmisteltiin esimiesraporttien käyttöönottoa työpöydän kautta. Lisäksi palvelussuhde- ja palkkapalveluiden sekä rekrytoinnin tukipalvelujen tuottavuus parani ja ylitti kaupunkitasoisen tavoitteen (2 %:n tuottavuus). 18

23 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Yleistä Vantaan kaupungin päätöksentekoa, omaisuuden hallintaa ja sopimustoimintaa säätelevät lakien ja asetusten lisäksi mm. johtosäännöt, hallinto- ja taloussääntö sekä eri toimialojen ja tulosalueiden vastuulla olevien toimintojen osalta näiden tulosalueiden laatimat ohjeet. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2. Toiminnalliset riskit Vuoden 2011 alkupuolella talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Kreikan kriisi kärjistyi uudelleen heinäkuussa, minkä seurauksena lisääntynyt epävarmuus koskien erityisesti euroaluetta on välittymässä nopeasti reaalitalouden puolelle. Alkusyksystä lähtien talouskasvu on hidastunut laaja-alaisesti niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja myös Euroopan ulkopuolella. Suomen talouden arvioidaan kasvavan vuonna ,6 %:ia ja kasvun ennustetaan hidastuvan vuonna 2012 noin 0,5 %:iin. Vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä Keväällä 2012 työttömyyden odotetaan kääntyvän lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Joulukuussa 2011 Vantaan työttömyysaste oli 8,2 prosenttia, mikä on Helsingin seudun korkein. Heikentynyt talouskasvu vaikuttaa kuntien verorahoituksen kehitykseen, minkä lisäksi kuntien valtionosuuksia leikattiin olennaisesti vuodelle Vantaalla on suuri paine sopeuttaa menokehitystä alentuneeseen verorahoitukseen, jotta kaupungin velkaantuneisuutta saataisiin hillittyä. Henkilöstön saatavuuden vaje kasvavan kysynnän vuoksi näkyy monissa ammattiryhmissä, erityisesti hoito- ja kasvatustehtävissä. Riskin toteutumisen ehkäisemiseksi tehdään jatkuvasti erityisiä toimenpiteitä rekrytoinnin edistämiseksi henkilöstön saatavuuden kannalta kriittisiin tehtäviin. Palvelutarve kokonaisuudessaan kasvaa pitkällä aikavälillä väestön lisääntyessä ja ikääntyessä. Nykyisen palvelutason ylläpitäminen edellyttää aktiivista vaihtoehtojen hakemista henkilöstön määrän kasvulle esimerkiksi sisäisillä palvelurakenteiden muutoksilla sekä lisäämällä ostopalveluja. Kaupungin talouden kestävyyden kannalta keskeistä on palkkamenojen hallinta ja tuottavuutta parantavien toimenpiteiden läpivieminen. Vuoden 2009 syksyllä Vantaan valtuustoryhmät (pl. Perussuomalaiset) allekirjoittivat ns. Vantaasopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on vakauttaa kaupungin talous maltillisilla veronkorotuksilla sekä uudistamalla palvelutuotantoa ja -verkkoja. Kaikessa toiminnassaan kaupunki kiinnittää erityisesti huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin, kaupungille laadittavan tuottavuusohjelman tavoitteisiin, yleiseen säästäväisyyteen sekä yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kaupunginhallitus tekee sopimuksen toteutumisesta väliarvion viimeistään vuoden 2011 lopussa. Tämän arvion perusteella sopimusta voidaan tarkistaa tai muuttaa sopijapuolten niin päättäessä. Rahoitus- ja vahinkoriskit Vantaan kaupunginhallituksen hyväksymän yleisohjeen mukaisesti kaupungin rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata Vantaan kaupunkikonsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kaupunkikonsernin lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalueen keskeisin tehtävä on rahoituksen saatavuuden ja kaupungin maksuvalmiuden turvaaminen. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin sekä sijoitetun ylimääräisen likviditeetin avulla. Kaupungin vuoden 2011 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään erittäin kohtuullisilla ehdoilla likviditeettipuskuria hyödyntäen. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. 19

24 Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan kaupungin ja sen liikelaitosten lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset kilpailutettiin vuonna Vuonna 2010 Vantaan kaupunki kilpailutti toissijaisen asennus- ja rakennustyövakuutuksen osuudelleen Kehärata-projektissa. Kaupungilla ja sen liikelaitoksilla on ajantasainen ja kattava vakuutusturva sekä vakuutusyhtiön tarjoamat riskienhallinta- ja vahinkojen torjuntapalvelut. Kilpailutuksen yhteydessä kaupungin vastuu- ja omaisuusvahingoissa maksamien omavastuiden määrät alenivat merkittävästi, mikä on edesauttanut taloudellisten riskien hallintaa. Niiltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vakuutuksia, ne katetaan rahoituksen tulosalueen hallinnoimasta vahinkorahastosta Ympäristötekijät Ympäristötilinpito toteutettiin Vantaalla nyt viidettä kertaa. Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tai kuntayhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut ja investoinnit on määritelty kuutoskaupunkien kestävän kehityksen raportoinnin kehittämistyön yhteydessä. Ympäristöasioista laaditaan kaupungissa erillinen kestävän kehityksen raportti. Ympäristötulolla tarkoitetaan kuntaorganisaation toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi ympäristölupamaksut, mahdollisesta ympäristötoiminnasta saadut myyntitulot ja ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien kunnostustöiden ja siivousten korvaukset. Vuonna 2011 Vantaan kaupunkiorganisaation ympäristötuotot olivat euroa. Tuotot kattoivat 0,1 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista. Vantaalla noin 80 prosenttia ympäristötuotoista tuli vuonna 2011 jätehuollosta ja alueiden puhtaanapidosta sekä ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Ympäristötuottoja kertyi 1,1 euroa asukasta kohden. Ympäristömenoja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös jäte-, sähkö- ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu katsotaan ympäristömenoiksi. Vuonna 2011 ympäristökuluja kaupungille kertyi 23 miljoonaa euroa ja ne käsittivät 1,7 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurin ympäristökustannuserä oli muut ympäristönsuojelutoimenpiteet. Asukasta kohti laskettuna kuluja kertyi 113,5 euroa. Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaannista. Vuonna 2011 Vantaan kaupunki investoi ympäristönsuojeluun 6,5 miljoonaa euroa ja ne muodostivat 3,7 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Suurimmat ympäristöinvestoinnit tehtiin melun- ja tärinän torjuntaan sekä maaperän ja pohjaveden suojeluun. Asukasta kohti ympäristöinvestointeihin käytettiin 32 euroa. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Hyvän johtamis- ja hallintotavan puitteet muodostuvat johtosäännöillä, taloussäännöillä ja hallintosäännöillä tehdyistä organisaatioratkaisuista sekä johtamisessa tehdystä töiden järjestämisestä. Toimialojen riskien ja uhkien arvioinnin osa-alueet ovat riskien tunnistaminen, riskien arviointi sekä riskeihin vastaaminen. Tärkeimpiin ja vaikutuksiltaan merkittävimpiin toimintoihin ja prosesseihin sisältyy yleensä lainsäädäntöön sekä kaupungin sisäisiin ohjeisiin liittyviä arviointeja ja niihin liittyviä ennakoivia, todentavia ja varmentavia toimenpiteitä. Toimialoilla riskien hallinta on integroitu osaksi päivittäisen johtamisen, hallinnon ja toiminnan prosesseja. Tarvittavat riskien hallintaan pyrkivät ratkaisut tehdään kunkin päätöksenteon ja toiminnan organisoinnin sekä tavoitteiden asettamisen yhteydessä. Tietojärjestelmien osalta riskien hallinta ja jatkuvuussuunnittelu on toteutettu tietohallinnon palvelukeskuksen johdolla. 20

25 Kaupungin toimialojen ja liikelaitosten sisäistä valvontaa täydentävät sisäisen tarkastuksen tarkastushavainnot, jotka käsitellään johtoryhmissä. Pääosin riskienhallintaa toteutetaan osana kaupungin johtamiskäytäntöjä turvallisuus- ja pelastussuunnitelmien, valmiussuunnittelun, henkilöstösuunnitelmien, työsuojelun toimintaohjelmien, viestintäsuunnitelmien ja esimiestoimintaa mittaavien tutkimusten muodossa. Henkilöstöhallinnon ohjeet on dokumentoitu Palvelusuhdeasiain käsikirjaan, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Vantaan kaupunginhallitus hyväksyi syyskuussa 2007 "Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet" -ohjeen. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on täydennetty itsearviointimenetelmillä. Vantaan kaupungin johtoryhmä on linjannut, että toimialat, tulosalueet ja tulosyksiköt, joilla on käytössään oma budjetti, käyttävät toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa CAF (Common Assessment Framework) - arviointimallia. Arviointiperusteet toimivat johtamisen ja kehittämisen apuvälineenä. Vuosittain arvioidaan osa-alueiden vahvuudet ja parantamiskohteet. CAF ja hyvän hallintotavan arviointi täydentävät toisiaan. CAF- arviointimallin avulla kehitetään johtamista ja toimintaa. Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnilla varmistetaan tilinpäätöksessä, että riskienhallinta, sisäinen valvonta, johtaminen, ja tiedotus toimivat sovittujen ohjeiden mukaisesti. Vantaan kaupungin tasapainotettu strategia linjaa tavoitteiden asettamisen yhdensuuntaiseksi koko kaupungin tasolla siten, että niissä huomioidaan myös kaupungin taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet. Strategisten ja taloudellisten tavoitteiden linjakkuutta tarkastellaan tuloskortti- ja budjettinavigoinneissa ja tavoitteiden toteutumista johtoryhmissä, joissa päätetään tarvittavista korvaavista toimenpiteistä. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain kaupungin johtoryhmässä sekä toimialoilla ja liikelaitoksissa kaikilla toiminnan tasoilla. Käyttösuunnitelman toteutumaennuste päivitetään säännöllisesti vähintään osavuosikatsausten yhteydessä, jotka käsitellään myös kaupunginhallituksessa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tarkastustyötä Vantaalla suorittavat sisäinen tarkastus ja ulkoinen tarkastus. Ulkoiseen tarkastukseen kuuluvat tilintarkastaja, tarkastuslautakunta ja näitä toimijoita avustava ulkoisen tarkastuksen tulosalue. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa ja tulosalueen tehtävät on määritelty keskushallinnon johtosäännössä. Tulosalueella työskenteli vuonna henkilöä. Tarkastustyö perustuu kalenterivuoden kattavaan kaupunginjohtajan hyväksymään tarkastussuunnitelmaan, joka yhteensovitetaan ulkoisen tarkastuksen työohjelmien kanssa. Tarkastusten tuloksista raportoitiin kuukausittain kaupunginjohtajalle ja puolivuosittain kaupunginhallitukselle. Tarkastuskertomukset toimitettiin niiden valmistuttua kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle ja koko kaupunkia tai tiettyä toimialaa koskevissa tapauksissa toimialan apulaiskaupunginjohtajalle/ toimialan johtajalle ja lautakunnan puheenjohtajalle sekä asianosaisille esimiehille. Tytäryhteisöä koskevissa tarkastuksissa tarkastuskertomukset toimitettiin myös ko. yhtiöön ja konsernijaostoon. Vuonna 2011 sisäinen tarkastus on tehnyt 27 varsinaista tarkastusta, 23 jälkitarkastusta ja 86 kassantarkastusta. Lisäksi arvioitiin hyvän johtamis- ja hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumista 11 tulosalueella. Varsinaisia tarkastuksia tehtiin kaikille toimialoille ja ne kohdistuivat laajasti yleishallintoon, henkilöstöhallintoon, omaisuuden hallintaan, tavaroiden ja palveluiden hankintaan, taloushallintoon, tietohallintoon sekä sopimuksiin. Tarkastuksista kaksi kohdistui kaupungin tytäryhtiöihin Tarkastushavainnot osoittivat, että merkittävimmät tarpeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehostamiseen kohdistuvat Maankäytön ja ympäristön sekä Tilakeskuksen toimialojen palveluiden hankintatoimintaan. Hankinnoissa eivät aina toteudu lainsäädännön ja kaupungin sisäisten ohjeiden vaatimukset. 21

26 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2011 tilikauden tulos oli 13,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli 13,2 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä heikkeni 2,0 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuottojen, valmistus omaan käyttöön, verotulojen ja valtionosuuksien yhteenlaskettu kasvu ylitti toimintakulujen kasvun 2,3 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna. Rahoitustuotot vähennettynä rahoituskuluilla heikkenivät 0,7 miljoonaa euroa. Poistot kasvoivat 3,5 miljoonaa euroa. Tuloslaskelma milj. milj. milj. Toimintatuotot 208,9 182,9 197,9 Valmistus omaan käyttöön 153,7 96,7 104,7 Toimintakulut , , ,4 Toimintakate - 910,9-874,7-820,8 Verotulot 835,6 804,7 763,6 Valtionosuudet 136,6 129,0 110,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 15,4 13,4 2,2 Muut rahoitustuotot 18,8 17,3 17,6 Korkokulut - 15,9-11,8-15,4 Muut rahoituskulut - 0,6-0,4-0,6 Vuosikate 79,0 77,5 57,1 Poistot ja arvonalentumiset - 65,8-62,2-71,5 Satunnaiset erät 0,0 201,7 0,0 Tilikauden tulos 13,3 216,9-14,4 Tilinpäätössiirrot - 0,1-7,7 0,0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13,2 209,2-14,3 Kunnan tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tuottoina kertynyt tulorahoitus palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tässä yhteydessä esitetty tuloslaskelma sisältää kaupungin, liikelaitoksien ja rahastojen ulkoiset tuotot ja kulut. Tuotot Vantaan kaupungin kokonaistuotot vuonna 2011 ilman valmistus omaan käyttöön ja satunnaisia eriä olivat 1 215,4 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 68,1 miljoonaa euroa eli 5,9 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 26,0 miljoonaa euroa. Verotuloja kertyi yhteensä 835,6 miljoonaa euroa. Vuoteen 2010 verrattuna kasvua oli 30,9 miljoonaa euroa (3,8 prosenttia). Valtionosuuksia kertyi vuonna 2011 yhteensä 136,6 miljoonaa euroa. Ne kasvoivat edellisestä vuodesta 7,6 miljoonaa euroa (5,9 prosenttia). Vuoden 2011 tuotot Valtionosuudet 11 % Rahoitustuotot 3 % Toimintatuotot 17 % Tuotot milj. milj. Toimintatuotot 208,9 182,9 Verotulot 835,6 804,7 Valtionosuudet 136,6 129,0 Rahoitustuotot 34,2 30,7 Yhteensä 1 215, ,3 Verotulot 69 % 22

27 Kulut Vantaan kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2011 oli 1 355,8 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 127,1 miljoonaa (10,3 prosenttia). Toimintakulut kasvoivat 119,2 miljoonaa euroa vuodesta Suurimmista kulueristä henkilöstökulujen kasvu oli 22,3 miljoonaa euroa (4,8 prosenttia) ja palvelujen ostojen 75,5 miljoonaa euroa (14,1 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Omaan käyttöön valmistettujen, taseeseen aktivoitujen hyödykkeiden arvo kasvoi 57,0 miljoonalla eurolla. Kulut milj. milj. Henkilöstökulut 484,2 461,9 Palvelujen ostot 612,3 536,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 40,0 24,2 Avustukset 88,6 84,6 Muut toimintakulut 48,5 46,8 Rahoituskulut 16,5 12,2 Poistot 65,8 62,2 Yhteensä 1 355, ,8 Vuoden 2011 kulut Muut toimintakulut 4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 % Rahoituskulut Avustukset 1 % 7 % Poistot 5 % Palvelujen ostot 44 % Henkilöstökulut 36 % Toiminta- ja vuosikate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena muodostuva kaupungin toimintakate osoittaa, kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli vuonna ,9 miljoonaa euroa. Se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 36,2 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on pysynyt viiden vuoden tarkastelujaksolla tasaisena.toimintatuotot kattoivat vuonna 2011 toimintakuluista 18,7 prosenttia. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ toimintakulut, % 18,7 17,3 19,4 Vuosikate/ poistot, % 120,2 124,5 79,9 Vuosikate, euroa/ asukas 389,3 387,2 289,1 Asukasmäärä Vuosikate kuvaa kokonaistulorahoituksen riittävyyttä. Kaupungin vuosikate parani edellisestä vuodesta 2,0 prosenttia ollen 79,0 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi vuoden 2011 poistoista 120,2 prosenttia, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 124,5 prosenttia. Kaupungin tulorahoitus vuosikatteella mitattuna on ylijäämäinen. Asukaskohtainen vuosikate on noussut vuoden 2010 tasosta 2,1 euroa, ollen vuonna ,3 euroa/ asukas. Vantaan kaupungin tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (142 miljoonaa euroa) asukasmäärällä, jolloin arvoksi muodostuu 700 euroa/ asukas. Tilikauden tulos ja yli-/ alijäämä Kun vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset, saadaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus eli tilikauden tulos. Poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaan. Niitä tehtiin yhteensä 65,8 miljoonaa euroa vuonna

28 Tilikauden tulos heikkeni edellisestä vuodesta 203,6 miljoonaa euroa ja satunnaiset erät poislukien 2,0 miljoonaa euroa, ollen vuonna ,3 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämä varausten ja rahastosiirtojen jälkeen oli 13,2 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus Tilinpäätöksen rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitoksien eli Suun terveydenhuollon, Keski- Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden sekä rahastojen varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma johdetaan tilinpäätöksen tuloslaskelmasta ja taseesta. Rahoituslaskelma milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 79,0 77,4 57,1 Satunnaiset erät 0,0 201,7 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - 30,8-22,9-18,1 Investointien rahavirta Investointimenot - 175,6-209,3-125,8 Rahoitusosuudet investointeihin 3,7 6,7 3,6 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 45,9 191,5 21,7 Toiminnan ja investointien rahavirta - 77,8 245,1-61,5 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 236,7-0,1-3,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,9 0,6 0,7 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 130,0 80,0 160,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 50,7-47,1-43,3 Lyhytaikaisten lainojen muutos 23,4-1,5 6,5 Oman pääoman muutokset 0,0-0,2 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset 226,8-274,6 2,5 Rahoituksen rahavirta 93,6-242,9 123,3 Rahavarojen muutos 15,7 2,2 61,8 Rahavarat ,1 112,3 110,1 Rahavarat ,3 110,1 48,3 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta vuonna 2011 oli 77,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2011 investointimenot olivat 175,6 miljoonaa euroa. Investointien omahankintameno, eli investointimenojen ja investointien rahoitusosuuksien erotus, oli 171,9 miljoonaa euroa, eli vähennystä edellisvuoteen 30,7 miljoonaa euroa (15,1 prosenttia). Rahoituksen rahavirta Rahoituksen rahavirta puolestaan oli 93,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunki otti uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 130 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 50,7 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen nettolisäykseksi muodostui siten 79,3 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 32,9 miljoonaa euroa. 24

29 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos muodostuu rahoitustoiminnan muutosten nettomäärän sekä tulorahoituksen ja investointien nettomäärän erotuksena. Rahavarat lisääntyivät 15,7 miljoonaa euroa vuoden 2011 aikana. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 46,0 38,2 46,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 17,2 31,1 34,0 Lainanhoitokate 1,4 1,5 1,2 Kassan riittävyys, pv 29,2 30,9 33,3 Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuonna 2011 Vantaan kaupungin investoinneista jäi rahoitettavaksi lainarahoituksella, omaisuuden myynnillä tai rahavarojen käytöllä 54 prosenttia. Vuosikatteen ja investointien omahankintamenon kehitystä vuosina havainnollistetaan alla olevassa kuvassa. milj. Vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno Vuosikate Pääomamenojen tulorahoitus osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tunnusluvun arvo osoittaa, että vuonna 2011 vuosikatteella pystyttiin rahoittamaan vain 17,2 prosenttia pääomamenoista. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Vantaan kaupungilla lainanhoitokate oli vuonna ,4 - tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, sillä tunnusluvun arvo on yli 1. Hyvänä lainanhoitokykyä voidaan pitää silloin, kun tunnusluvun arvo on yli 2. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Vantaan kaupungin vuoden 2011 lopun rahavaroilla olisi voitu kattaa 29,2 päivän kassasta maksut. 25

30 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Tase käsittää sekä kaupungin että liikelaitoksien, eli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden ja Suun terveydenhuollon, sekä Asuntolainarahaston, Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston, Sosiaalisen luototuksen rahaston ja Vahinkorahaston taseyksiköiden taseet yhdisteltyinä. Sisäiset erät, kuten keskinäiset saatavat ja velat, eivät sisälly taseeseen. Vastaavaa Pysyviin vastaaviin sisällytetään aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, jotka vaikuttavat tuotannontekijöinä useana tilikautena sekä toimialasijoittamisen osakkeet, osuudet ja muut sijoitukset. Pysyvät vastaavat on arvostettu hankintahintaan ja poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman perusteella. Poistosuunnitelmat ja pysyvien vastaavien muutokset on esitetty liitetiedoissa. Pysyvien vastaavien arvo taseessa oli vuoden 2011 lopussa 1 566,2 miljoonaa euroa. Pysyvien vastaavien suurin erä ovat aineelliset hyödykkeet, joita oli 943,0 miljoonaa euroa vuoden 2011 lopussa (52,6 prosenttia taseen loppusummasta). Rakennusten arvo oli vuoden 2011 lopussa 24,5 miljoonaa euroa korkeampi vuoden 2010 lopun tilanteeseen nähden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo vastaavasti 47,8 miljoonaa euroa korkeampi. Sijoituksia, eli osakkeita ja osuuksia sekä muita saamisia oli vuoden 2011 lopussa 593,6 miljoonaa euroa (33,1 prosenttia vastaavien kokonaismäärästä). Suurin muutos edelliseen vuoteen nähden muodostui 234,8 miljoonan euron lainasaamisesta HSY-kuntayhtymältä, joka oikaistiin pitkäaikaisista lainasaamisista oikeaan tiliryhmään. Toimeksiantojen varat koostuivat pääosin välitetyistä valtion asuntolainoista, jotka vähenivät 2,7 miljoonaan euroon edellisvuoden 2,9 miljoonasta eurosta. Vaihtuviin vastaaviin luetaan vaihto-omaisuus, pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vaihtuvia vastaavia oli vuoden lopussa yhteensä 224,4 miljoonaa euroa (12,5 prosenttia taseen loppusummasta). Muuhun vaihto-omaisuuteen sisältyy 47,3 miljoonan edestä Kehä III:n perusparannusmenoja, joiden osalta Tiehallinto maksaa valtion osuuden. Saamisia oli vuoden lopussa yhteensä 47,7 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisista lainasaamisista on oikaistu 234,8 euron erä HSY:ltä pysyvien vastaavien ryhmään sijoitukset/ lainasaamiset. Lyhytaikaisia myyntisaamisia on 19,2 miljoonaa euroa ja muita saamisia 20,5 miljoonaa euroa. Rahat ja pankkisaamiset olivat vuoden lopussa 128 miljoonaa euroa, eli kasvua edellisvuoden lopun tilanteeseen nähden 15,7 miljoonaa euroa. Vastattavaa Oma pääoma oli vuoden lopussa 778,1 miljoonaa euroa (43,4 prosenttia taseen loppusummasta). Oma pääoma koostui peruspääomasta 349,1 miljoonaa, muiden omien rahastojen pääomista 97,3 miljoonaa sekä edellisten tilikausien ylijäämistä 318,4 miljoonaa ja tilikauden ylijäämästä 13,2 miljoonaa euroa. Muita omia rahastoja ovat Asuntolaina-, Marja-Vantaan ja keskusten kehittämis-, Sosiaalisen luototuksen- ja Vahinkorahasto. Vapaaehtoisina varauksina on tehty investointivarauksia, joiden summa vuoden 2011 lopussa oli 0,8 miljoonaa euroa. Investointivarauksien käyttämisestä hankintamenoa kattamaan syntyi vuonna 2011 poistoeroa 0,3 miljoonan euron edestä. Pakollisissa varauksissa oli 0,7 miljoonan euron varaus KuEL:n ulkopuolella tehtyjä eläkesitoumuksia varten ja muita pakollisia varauksia 2,6 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen pääomista oli välitettyjä valtion asuntolainoja 2,8 miljoonaa ja lahjoitusrahastojen pääomia 1 miljoonaa euroa. 26

31 Tase VASTAAVAA milj. milj. milj. Pysyvät vastaavat 1 566, , ,5 Aineettomat hyödykkeet 29,6 20,8 51,6 Aineettomat oikeudet 6,1 3,1 2,2 Muut pitkävaikutteiset menot 23,5 17,7 49,4 Aineelliset hyödykkeet 943,0 862,6 946,5 Maa- ja vesialueet 205,6 212,6 209,2 Rakennukset 415,1 390,7 386,1 Kiinteät rakenteet ja laitteet 257,4 209,7 315,1 Koneet ja kalusto 18,3 17,8 20,0 Muut aineelliset hyödykkeet 0,3 0,3 0,3 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 46,3 31,6 15,8 Sijoitukset 593,6 356,6 269,3 Osakkeet ja osuudet 309,6 308,5 220,7 Muut saamiset 284,0 48,1 48,6 Toimeksiantojen varat 2,7 3,0 3,3 Valtion toimeksiannot 2,7 3,0 3,2 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,0 0,1 0,1 Vaihtuvat vastaavat 224,4 428,5 163,6 Vaihto-omaisuus 48,7 34,6 8,8 Aineet ja tarvikkeet 1,4 1,0 1,0 Muu vaihto-omaisuus 47,3 33,6 7,8 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 2,2 235,3 0,5 Lainasaamiset 0,5 235,2 0,5 Muut saamiset 1,7 0,0 0,0 Lyhytaikaiset saamiset 45,5 46,3 44,2 Myyntisaamiset 19,2 22,6 19,6 Lainasaamiset 0,4 0,5 0,4 Muut saamiset 20,5 16,6 20,7 Siirtosaamiset 5,4 6,6 3,4 Rahoitusarvopaperit 0,1 0,1 0,1 Osakkeet ja osuudet 0,1 0,1 0,1 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,0 0,0 0,0 Rahat ja pankkisaamiset 128,0 112,3 110,1 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 793, , ,4 27

32 Tase VASTATTAVAA milj. milj. milj. Oma pääoma 778,1 766,5 550,5 Peruspääoma 349,1 349,1 349,1 Muut omat rahastot 97,3 77,3 70,4 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 318,4 130,8 145,4 Tilikauden yli-/alijäämä 13,2 209,2-14,4 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 1,1 1,0 0,3 Poistoero 0,3 1,0 0,3 Vapaaehtoiset varaukset 0,8 0,0 0,0 Pakolliset varaukset 3,3 2,3 1,1 Eläkevaraukset 0,7 0,7 1,1 Muut pakolliset varaukset 2,6 1,6 0,0 Toimeksiantojen pääomat 3,8 4,7 4,7 Valtion toimeksiannot 2,8 3,6 3,4 Lahjoitusrahastojen pääomat 1,0 1,1 1,3 Vieras pääoma 1 007,1 896,9 877,8 Pitkäaikainen vieras pääoma 800,3 699,5 710,7 Joukkovelkakirjalainat 224,5 230,2 236,0 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 565,2 457,3 433,8 Lainat julkisyhteisöiltä 10,5 12,0 13,5 Liittymismaksut ja muut velat 0,0 0,0 27,5 Lyhytaikainen vieras pääoma 206,9 197,5 167,1 Joukkovelkakirjalainat 5,7 5,7 10,7 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 22,0 43,5 21,9 Lainat julkisyhteisöiltä 1,5 1,5 1,5 Lainat muilta luotonantajilta 28,3 4,9 6,5 Saadut ennakot 7,0 11,6 2,3 Ostovelat 58,8 53,1 49,1 Muut velat 17,9 17,2 17,4 Siirtovelat 65,7 59,9 57,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 793, , ,4 Vieras pääoma oli vuoden lopussa yhteensä 1 007,1 miljoonaa euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi vuoden aikana 102,6 miljoonaa euroa ja oli vuoden lopussa yhteensä 857,8 miljoonaa euroa. Muihin pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin kuului siirtovelkoina lomapalkka- ja korkojaksotuksia ja muita tilinpäätösjaksotuksia yhteensä 65,7 miljoonaa, ostovelkoja 65,3 miljoonaa, saatuja ennakoita 7 miljoonaa sekä liittymismaksuja ja muita velkoja 11,3 miljoonaa euroa. 28

33 Tase vastaavaa Vaihtuvat vastaavat 13 % Aineettomat hyödykkeet 2% Aineelliset hyödykkeett 52 % Tase vastattavaa Lyhytaikainen vieras pääoma 12 % Oma pääoma 43 % Sijoitukset 33% Pitkäaikainen vieras pääoma 45 % Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 43,6 46,2 38,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 84,7 79,3 81,7 Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. 331,6 340,0 131,0 Kertynyt yli-/ alijäämä, / asukas 1 633, ,7 662,9 Lainakanta , milj. 857,8 755,2 723,9 Lainakanta , / asukas 4 225, , ,6 Asukasmäärä Omavaraisuusasteella mitataan kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Vantaan kaupungin omavaraisuusaste oli vuoden 2011 lopussa 43,6 prosenttia, mikä tarkoittaa että Vantaan kaupungilla on merkittävän suuri velkarasite kannettavanaan. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, että Vantaan kaupungin käyttötuloista olisi vuonna 2011 tarvittu lähes 85 prosenttia vieraan pääoman takaisinmaksuun. Asukaskohtainen lainakanta on noussut 4 225,5 euroon asukasta kohti. milj Lainamäärän kehitys / asukas 4 500, , , , , , , ,0 500,0 Lainakanta , milj. Lainakanta , / asukas ,0 29

34 1.5 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja menojen laskelma muodostetaan kaupungin ja liikelaitosten, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Vantaan Työterveyden ja Suun Terveydenhuollon tulos- ja rahoituslaskelmista. Siinä otetaan huomioon vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Myös Asuntolainarahasto, Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto, Sosiaalisen luototuksen rahasto ja Vahinkorahasto on yhdistelty laskelmiin. Kaupungin kokonaistulot vuonna 2011 olivat 1 369,7 miljoonaa euroa ja kokonaismenot 1 580,7 miljoonaa euroa. Tulojen ja menojen erotukseksi muodostui -211,1 miljoonaa euroa. Kun tähän lukuun lisätään rahoituslaskelmasta Muut maksuvalmiuden muutokset (226,8 miljoonaa euroa), saadaan kassavarojen muutokseksi 15,7 miljoonaa euroa. Se vastaa rahoituslaskelman kassavarojen lisäystä vuoden 2011 aikana. Kokonaistulot ja menot milj. % milj. % Tulot Toiminta Toimintatuotot 208,9 15,3 182,9 11,4 Verotulot 835,6 61,0 804,7 50,2 Valtionosuudet 136,6 10,0 129,0 8,0 Korkotuotot 15,4 1,1 13,4 0,8 Muut rahoitustuotot 18,8 1,4 17,3 1,1 Satunnaiset tuotot 0,0 0,0 201,7 12,6 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -32,0-2,3-24,1-1,5 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,7 0,3 6,7 0,4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 45,9 3,4 191,5 11,9 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,9 0,1 0,6 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 135,8 9,9 80,0 5,0 Kokonaistulot yhteensä 1 369,7 100, ,7 100,0 Menot Toiminta Toimintakulut 1 273,6 80, ,3 87,0 - Valmistus omaan käyttöön -153,7-9,7-96,7-7,3 Korkokulut 15,9 1,0 11,8 0,9 Muut rahoituskulut 0,6 0,0 0,4 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lisäys (-), vähennys (+) -1,0-0,1-1,2-0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -0,2 0,0 0,0 0,0 Investoinnit Investointimenot 175,6 11,1 209,3 15,8 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 236,7 15,0 0,1 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 56,5 3,6 47,1 3,5 Lyhytaikaisten lainojen muutos -23,4-1,5 1,6 0,1 Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 0,2 0,0 Kokonaismenot yhteensä 1 580,7 100, ,9 100,0 Vähennyserinä tuloissa ovat Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa Valmistus omaan käyttöön sekä Käyttöomaisuuden myyntitappiot sekä Pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. 30

35 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräämisvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Määräämisvaltasuhde voi perustua myös siihen, että tytäryhteisöllä yksin tai yhdessä muiden tytäryhteisöjen kanssa on määräämisvalta toisessa yhteisössä. Konserniyhteisöt Kuntakonsernin emoyhteisö on konsernitilinpäätöksen laatimiseen velvoitettu yhteisö. Tytäryhteisöksi nimitetään niitä yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on määräämisvalta. Kunnalla on määräämisvalta yhteisössä silloin, kun sillä on: yli puolet yhteisön kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai yhtiöjärjestyksen, yhtiösopimuksen tai niihin verrattavan sääntöjen nojalla oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksen tai vastaavan elimen jäsenistä tai sopimuksen perusteella edellä selostettua vastaava äänivalta. Yhdistys tai säätiö on kunnan tytäryhteisö, jos: kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhteisön hallituksesta tai vastaavasta elimestä tai sääntöjen mukaan yhdistyksen tai säätiön nettovarallisuus siirtyy purkautuessa kokonaisuudessaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle yhteisölle. Osakkuusyhteisöksi nimitetään yhteisöjä, joissa emoyhteisöllä on joko yksin tai yhdessä muiden konserniyhteisöjen kanssa samanaikaisesti huomattava vaikutusvalta ja merkittävä omistusosuus yhteisössä. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa prosentin omistusta yhteisön äänimäärästä ja merkittävä omistusosuus vähintään 20 prosentin omistusta osakkuusyhteisön omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöt ovat yhdistelty ensimmäistä kertaa vuonna Kuntayhtymä yhdistellään kunnan konsernitaseeseen siitä riippumatta, mikä on kunnan osuus kuntayhtymän varoista ja velvoitteista. Yhdistely tehdään omistusosuuden mukaisesti. Yhdistely konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Asunto-osakeyhtiöt 8 kpl joista myyty tilikauden 2011 aikana 4 kpl Kiinteistöyhtiöt 23 kpl joista myyty tilikauden 2011 aikana 1 kpl Muut yhtiöt 16 kpl joista lakkautettu tilikauden 2011 aikana 1 kpl Säätiöt 3 kpl joista lakkautettu tilikauden 2011 aikana 1 kpl Kuntayhtymät 9 kpl Osakkuusyhteisöt 16 kpl Yhteensä 75 kpl 31

36 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus Vantaan kaupunkikonserniin kuuluvat kaupunki ja ne osakeyhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt, joissa kaupungilla yksin tai tytäryhteisöjen kanssa on määräysvalta sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Konsernijohto vastaa kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Vantaan kaupungin konsernijohtoon kuuluvat kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat sekä toimialajohtajat. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii konsernijaosto, jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan käsitellä kaupunkikonsernia tai sen osaa, kaupungin taloudellista edunvalvontaa, konsernin omaisuuden riskienhallintaa, investointitaloutta, sijoitus- ja rahoitustoimintaa ja omistajapolitiikan toteuttamista koskevat asiat sekä muut johtosäännössä sille määrätyt ja kaupunginhallituksen sille erikseen ratkaistavaksi päättämät asiat. Kaupunginvaltuuston hyväksymä, voimaan tullut, konsernistrategia sisältää toimivallan ja toimintaperiaatteet, jolla johdetaan, ohjataan ja valvotaan konsernia kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Konsernistrategia on käsitelty tytäryhteisöjen yhtiökokouksissa tai vastaavissa muissa ylintä päätösvaltaa käyttävissä hallintoelimissä sekä yhteisöjen hallituksissa tai vastaavissa hallintoelimissä ja hyväksytty tytäryhteisöä sitovaksi. Vantaan Energia Oy:n ja Tiedekeskussäätiön osalta on sovittu, ettei konsernistrategia sido näitä yhteisöjä kuin soveltuvin osin. Konsernistrategian mukaan kaupunginvaltuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet talousarviossa ja -suunnitelmassa. Tytäryhteisön strategista suunnittelua ohjaa kaupungin hyväksytty talousarvio ja -suunnitelma. Talousarviossa 2011 kaupunginvaltuusto asetti sitoviksi tavoitteiksi tilikaudelle 2011 mm. konsernistrategian päivittämisen ja Vantaan Työterveys liikelaitoksen yhtiöittämisen. Lisäksi asetettiin tavoitteeksi, että konserniyhtiöille tarjottavat palvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan sekä sen, että konserniyhtiöiden kirjanpidon siirto talouspalvelukeskukseen aloitetaan. Konsernijaosto päätti siirtää konsernistrategian päivittämisen siten, että esitys uudeksi konsernistrategiaksi voidaan käsitellä konsernijaoston toukokuussa 2012 pidettävässä kokouksessa. Kaupunginhallitus päätti luopua sitovasta tavoitteesta Vantaan Työterveys liikelaitoksen yhtiöittämiseksi alkaen. Asia arvioidaan uudestaan, kun kuntalain muutoksen sisältö julkistetaan. Perustetulle Vantaan Tilapalvelut Oy:lle tarjottavat palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu. Palvelusopimukset on laadittu hankintakeskuksen, talouspalvelukeskuksen, taloussuunnittelun, konsernihallinnon ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n välille. Tietohallinnon ja yhtiön väliset sopimusneuvottelut ovat käynnissä. Vantaan Tilapalvelut Oy:n kirjanpitovalmius on toteutettu. Taloushallinnon palvelutuotanto on käynnistetty alkaen yhtiön operatiivisen toiminnan käynnistyttyä. Yhden kiinteistöosakeyhtiön kanssa on allekirjoitettu sopimus, jonka mukaisesti talouspalvelukeskus aloittaa taloushallinnon palveluiden tuottamisen tilikauden 2012 alusta Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhtiöt Vantaan Tilapalvelut Oy:n perustamisesta tehtiin päätös kaupunginhallituksessa Vantaan kaupungin tilakeskuksen toimialan ateria- ja siivouspalveluiden sekä kiinteistöpalveluiden liiketoiminta päätettiin luovuttaa liiketoimintasiirrolla perustetulle Vantaan Tilapalvelut Oy:lle Yhtiön palvelukseen siirtyi noin henkilöä ns. vanhoina työntekijöinä ja se tuottaa palveluita in-house -periaatteella Vantaan kaupungille. Yhtiö aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää enintään 250 miljoonan euron määräisen Vantaan kaupungin omavelkainen takauslimiitin Vantaan Energia Oy:lle Långmossebergeniin rakennettavan jätevoimalan suunnittelua 32

37 ja rakentamista varten nostettavien rahalaitoslainojen ja/ tai muiden rahoitusjärjestelyjen vakuudeksi siten, että takaus kattaa myös lainoille mahdollisesti tehtävät korkosuojaukset ja vaatia takauslimiitistä myönnettävälle omavelkaiselle takaukselle turvaavat vastavakuudet, joiden arvo on 1,5 kertaa takauksen perusteella nostettavan lainan määrä. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. VAV Asunnot Oy perusti uuden tytäryhtiön VAV Palvelukodit Oy:n, johon keskitettiin nykyiset ja tulevat palveluasunnot. VAV Asunnot Oy:n tytäryhtiö VAV Asumisoikeus Oy myytiin TA-Asumisoikeus Oy:lle. Konsernirakennetta selkiytettiin fuusioimalla ja lakkauttamalla konserniyhteisöjä. Myyrmäen Urheiluhallit Oy:n liiketoiminnat siirrettiin vuonna 2010 Myyrmäen Urheilupuisto Oy:n hoidettavaksi ja Myyrmäen Urheiluhallit Oy purettiin Korson Keskustakiinteistöt Oy sulautui VTK Kiinteistöt Oy:öön. Vantaan Jäähallisäätiö lakkautettiin patentti- ja rekisterihallituksen myönnettyä säätiön lakkautusluvan. Vuonna 2011 myytiin useita maanomistusyhtiöitä: Koy Pakkalan Kartanonkoski 99, Koy Pakkalan Kartanonkoski 97, As Oy Vantaan Tuokkonen, As Oy Vantaan Vasu, As Oy Vantaan Laari sekä As Oy Vantaan Tiinu. Vuonna 2011 ostettiin loput 40 %:a Koy Piispankylän Mestarintien osakekannasta. Konsernijaosto hyväksyi Vantaan kaupungin, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Tiedekeskussäätiön välisen lisäpöytäkirjan Tiedekeskus Heurekan toimintaedellytysten turvaamiseksi tehtyyn aiesopimukseen. Lisäpöytäkirjassa sovittua avustusten yhteismäärän korotusta maksetaan kaupungin ja valtion kesken tasaosuuksin siitä lukien, kun säätiön vuokranmaksu Tiedekeskuksen laajennuksen osalta alkaa. Kuntayhtymät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) perusti tytäryhtiön HYKSin kliiniset palvelut Oy:n, joka tuottaa kliinisiä palveluita yksityisille asiakkaille. HUS merkitsi osakkeista 70 %:a, muut osakkaat ovat Invalidisäätiö (20%) sekä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (10 %) Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Konsernijaosto antaa menettelyohjeet kaupunkikonsernin yhtiöiden ja muiden yhteisöjen yhtiökokouksissa sekä kuntayhtymien ylimmissä päättävissä toimielimissä päätettävistä asioista. Tilikaudella 2011 konsernijaosto antoi 42 menettelyohjetta yhtiö- ja yhtymäkokouksia varten. Konsernijaosto on delegoinut toimitilaja asuntoyhtiöitä sekä maanomistusyhtiöitä koskevat yhtiökokousasiat asiantuntijatoimialoille. Konsernijaosto antoi tilikauden aikana konsernistrategian mukaisen omistajan ennakkosuostumuksen VAV Asunnot Oy:n asunto-osakkeiden myyntiin, Kiinteistö Oy Länsi-Vantaan Liikuntalaitosten sopimusjärjestelylle, VAV Asunnot Oy:n kiinteistökaupalle sekä Kiinteistö Oy Tiedepuiston investoinnille. Tytäryhteisöjen toiminnan valvonta ja taloudellisen aseman seuranta ja analysointi Konsernistrategian mukaisesti tytäryhteisöjen tulee toimittaa keskushallinnon apulaiskaupunginjohtajalle tai tämän määräämälle vastuuhenkilölle hallitustensa kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Lisäksi merkittävien tytäryhtiöitten tulee toimittaa konsernihallintoon toiminta-, talous-, investointi- ja henkilöstösuunnitelmansa. Merkittäville konserniyhteisöille lähetettiin kirjallinen navigointilomake strategioiden yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä vuositason toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arvioimiseksi. Lomakkeella pyydettiin myös tuomaan esille strategisia kysymyksiä, joita yhtiöt haluavat nostaa keskusteluun. Konsernijaosto on merkinnyt tiedoksi navigointilomakkeet sekä yhtiöiden esille tuomat strategiset 33

38 kysymykset. Muutoin konsernijaostossa ei ole käyty Vantaan kaupungin konsernistrategian mukaisia navigointitilaisuuksia vuonna Seitsemän keskeisen konserniyhtiön hallitukseen on nimetty konsernijaoston antamien menettelyohjeiden mukaisesti asiantuntijaksi tilakeskuksen, konsernihallinnon tai liikuntapalveluiden edustaja, jonka yhtiön hallitus kutsuu tarpeen mukaan kokouksiin. Tytäryhteisöjen tuloksenseuranta toteutettiin vuonna 2011 siten, että tytäryhteisöt toimittivat konsernihallinnolle määrämuotoiset Excel-raportit kultakin vuosineljännekseltä. Raporteista laadittiin konsernijaostolle yhteenveto, jossa tulosta verrattiin budjettiin, edellisen vuoden tilinpäätökseen ja vastaavan neljänneksen tulokseen edellisenä vuonna. Kaikki toimivat tytäryhteisöt ovat palauttaneet neljännesvuosiraportit. Merkittävien tytäryhtiöiden toiminnasta, taloudesta ja toiminnan tunnusluvuista raportoitiin kaupunginvaltuustolle osana kaupungin osavuosikatsauksia Tytäryhtiöille on tilikauden aikana lähetetty kaksi konsernihallinnon tiedotetta, jotka koskivat mm. arvonlisäverolain muutosta rakennuspalveluiden käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden osalta, työsopimus-, tilaajavastuu-, osakeyhtiö- ja hankintalainsäädännön muutoksia. Konsernihallinto järjesti konserniyhtiöille ja kaupungin toimialoille koulutustilaisuuden koskien rakentamispalvelujen käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sekä sen vaikutuksista käytännön laskutukseen ja raportointiin. Tilikaudella konserniyhtiöissä havaittiin puutteita lähinnä sopimusten hallinnoinnissa, julkisiin hankintoihin liittyvässä osaamisessa, arvonlisäverojen vähentämisoikeuden käytössä, kaupungin kilpailuttamien sopimustoimittajien hyödyntämisessä ja pöytäkirjojen sisällössä. Keskitettyjen konsernipalveluiden käyttö Vantaan kaupungin rahoituksen tulosalue kilpailuttaa useamman kerran vuodessa sekä kaupungin oman että kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden pitkäaikaisen varainhankinnan. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Keskityksen tavoitteena on tehokas rahoitus- ja korkoriskin hallinta, kustannussäästöt sekä rahavirtojen optimointi. Rahoituksen tulosalue on kilpailuttanut vuonna 2007 konsernitilipalvelun sekä kotimaan maksuliikepalvelut kaupunkikonsernin tarpeisiin. Konsernitiliin on liitetty vuoden 2011 loppuun mennessä VTK Kiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Tikkurilan Urheilutalo ja Kiinteistö Oy Länsi-Vantaan Liikuntalaitokset, Kiinteistö Oy Tiedepuisto, VAV Asunnot Oy, Vantaan Tilapalvelut Oy ja Vantaan Innovaatioinstituutti Oy. Keskushallinnon tulosalueet tuottavat Vantaan Tilapalvelut Oy:n tukipalvelut pl. palkanlaskentapalvelut. Keskushallinnon tulosalueista tietohallinto, talouspalvelukeskus, hankintakeskus, taloussuunnittelu, rahoitus ja konsernihallinto ovat tuotteistaneet ja hinnoitelleet yhtiölle tuotettavat palvelut. Tuotteistettujen palveluiden laskutus yhtiöltä aloitetaan Hankintakeskus, konsernihallinto, rahoitus, tietohallinto ja talouspalvelukeskus ovat kilpailuttaneet koko konsernin käyttöön puitesopimuksia sekä ohjeistaneet tytäryhteisöjä kilpailutettujen sopimustoimittajien käyttämisessä. Konsernihallinnon lakimiehet antavat asiantuntijapalveluita julkisissa hankinnoissa, sopimusasioissa ja muissa tehtäväalueensa lakiasioissa. Konsernihallinto on oman juridisen osaamisensa tueksi kilpailuttanut lakiasioiden asiantuntijapalvelut koko konsernille. Henkilöstökeskus antaa asiantuntijapalveluita henkilöstö- ja työsopimusasioissa. Tilakeskus antaa asiantuntijapalveluita asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. 34

39 Konsernivalvonnan kehittäminen Konserniyhteisöjen taloudellisen aseman seurantaa, analysointia ja raportointia kehitetään taloussuunnittelukaudella käyttöön otetulla SAP -toiminnanohjausjärjestelmällä ja siirtämällä vähitellen tytäryhtiöiden kirjanpito talouspalvelukeskukseen. Konsernihallinto on lisännyt lainopillisten palveluiden tarjontaa konserniyhtiöille ja kaupungin toimialoille. Konsernihallinto on valmistellut ja toteuttanut tytäryhtiöiden välisiä fuusioita sekä muita yritysjärjestelyjä konsernissa. Riskienhallintajärjestelmien ja sisäisen valvonnan toimivuus tytäryhteisöissä Rahoitus- ja korkoriskien hallinta konsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Rahoituksen tulosalue kilpailuttaa kaupungin ja tytäryhtiöitten vakuutukset. Konsernihallinnon kilpailuttama vakuutusmeklari huolehtii osaltaan konsernin vakuutusten kattavuudesta ja kilpailuttamisesta. Tytäryhteisön hallituksen on huolehdittava siitä, että yhteisön toimintaan liittyvät riskit tunnistetaan, arvioidaan ja niitä seurataan. Konsernihallinto on selvittänyt tytäryhtiöitten käytössä olevia riskienkartoitus ja - hallintamenetelmiä. Selvityksen mukaan riskienhallinta on yhteisöjen koon ja toiminnan laajuuden kannalta toteutettu toiminnan vaatimalla tavalla. Tytäryhtiöissä sisäisestä valvonnasta vastaavat yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Kaupungin sisäisellä tarkastuksella on oikeus kaupunginjohtajan toimeksiannon mukaisesti tarkastaa tytäryhteisöjen toimintaa. Sisäinen tarkastus suorittaa työohjelmansa tai erillispäätöksen mukaisia tarkastuksia sekä raportoi havainnoista ja johtopäätöksistä konsernijohdolle. Tarkastusta varten tytäryhteisöjen tulee antaa tarpeelliset tiedot ja avustaa tietojen saamisessa. Tytäryhtiöillä on mahdollisuus käyttää kaupungin sisäistä tarkastusta oman sisäisen tarkastuksensa järjestämisessä. Sisäisen tarkastuksen tarkastussuunnitelman mukaisesti tehtiin tarkastukset koskien Kiinteistö Oy Tikkurilan Terveysaseman, Rajakylän Tenniskeskus Oy:n ja Vantaan Moottorirata Oy:n toimintaa. Lisäksi tehtiin jälkitarkastukset VTK Kiinteistöt -konsernin hankintatoiminnasta, Rajakylän Tenniskeskus Oy:n, Koy Itäkehän, Koy Kehäportin ja Koy Kehäsuoran toiminnasta. 35

40 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma milj. milj. milj. Toimintatuotot 1 020,2 829,3 734,9 Toimintakulut , , ,1 Osuus osakk.yht. voitosta (tappiosta) 5,3 6,2 8,7 Toimintakate - 791,2-713,3-692,5 Verotulot 835,6 804,7 763,6 Valtionosuudet 141,7 129,0 110,5 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 16,9 13,8 6,9 Muut rahoitustuotot 4,9 3,1 2,3 Korkokulut - 46,4-39,1-40,5 Muut rahoituskulut - 2,6-2,0-4,6 Vuosikate 158,9 196,1 145,7 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 130,5-133,0-130,2 Tilikauden yli- ja alipariarvot - 0,7-21,8 1,1 Arvonalentumiset - 0,0-1,8 0,0 Satunnaiset erät 0,0 162,6 0,0 Tilikauden tulos 27,7 202,1 16,6 Tilinpäätössiirrot 2,6-17,1-1,7 Vähemmistöosuudet - 15,4-17,5-15,8 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 14,9 167,5-0,9 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/ toimintakulut, % 56,2 53,5 51,2 Vuosikate/ poistot, % 121,8 145,5 111,9 Vuosikate, euroa/ asukas 782,8 980,4 737,4 Asukasmäärä

41 Konsernin rahoituslaskelma milj. milj. milj. Toiminnan rahavirta Vuosikate 158,9 196,1 145,7 Satunnaiset erät 0,0 162,6 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - 25,3-26,7-26,7 Investointien rahavirta Investointimenot - 314,4-585,9-223,5 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3,7 6,0 3,6 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 120,8 279,2 49,4 Toiminnan ja investointien rahavirta - 56,3 31,4-51,5 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 190,6-2,2-2,0 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 2,0 0,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 175,0 313,6 179,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 111,6-123,9-60,1 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 20,9 13,8-2,9 Oman pääoman muutokset - 15,5-36,8-8,0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset - 0,6 0,3-0,1 Vaihto-omaisuuden muutos - 23,5-18,8-12,4 Saamisten muutokset 146,5-201,9 14,6 Korottomien velkojen muutokset 43,3 47,3 1,4 Rahoituksen rahavirta 2,1-6,6 109,9 Rahavarojen muutos - 54,2 24,9 58,5 Rahavarat ,0 228,2 203,4 Rahavarat ,2 203,4 144,9 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 51,2 33,8 66,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 25,9 27,9 51,7 Lainanhoitokate 1,3 1,4 1,9 Kassan riittävyys, pv 25,6 36,2 42,0 37

42 Konsernitase milj. milj. milj. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat 2 649, , ,1 Aineettomat hyödykkeet 37,1 26,0 65,0 Aineettomat oikeudet 8,4 5,0 6,4 Muut pitkävaikutteiset menot 27,9 20,5 57,3 Ennakkomaksut 0,8 0,5 1,4 Aineelliset hyödykkeet 2 290, , ,6 Maa- ja vesialueet 307,1 315,4 309,7 Rakennukset 1 146, , ,8 Kiinteät rakenteet ja laitteet 651,6 614,9 444,3 Koneet ja kalusto 72,4 73,3 78,2 Muut aineelliset hyödykkeet 3,0 2,7 2,8 Ennakkomaksut ja keskener. hank. 109,9 67,5 60,9 Sijoitukset 322,3 128,1 126,4 Osakkuusyhteisöosuudet 47,2 50,6 46,0 Osakkeet ja osuudet 77,1 70,2 73,2 Muut lainasaamiset 195,1 5,3 5,1 Muut saamiset 2,8 2,1 0,1 Toimeksiantojen varat 4,1 4,3 4,8 Vaihtuvat vastaavat 487,3 664,5 419,2 Vaihto-omaisuus 79,9 56,4 37,6 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 93,4 259,0 66,6 Lyhytaikaiset saamiset 139,9 120,8 111,5 Rahoitusarvopaperit 19,3 32,6 35,6 Rahat ja pankkisaamiset 154,7 195,6 167,8 VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 141, , ,0 38

43 Konsernitase VASTATTAVAA milj. milj. milj. Oma pääoma 807,4 803,2 634,3 Peruspääoma 349,1 349,1 349,1 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,0 0,2 0,0 Arvonkorotusrahasto 0,2 0,2 0,0 Muut omat rahastot 93,3 79,8 74,4 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 349,8 206,3 211,7 Tilikauden yli-/alijäämä 14,9 167,5-0,9 Vähemmistöosuudet 64,9 59,7 50,5 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 92,3 95,6 87,4 Poistoero 89,5 92,7 83,5 Vapaaehtoiset varaukset 2,8 2,9 4,0 Pakolliset varaukset 13,8 14,3 12,0 Eläkevaraukset 1,0 1,1 1,5 Muut pakolliset varaukset 12,8 13,2 10,5 Toimeksiantojen pääomat 5,2 6,0 6,2 Vieras pääoma 2 157, , ,6 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 1 676, , ,2 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 121,8 119,3 120,6 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 59,4 80,3 66,5 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 299,8 258,9 210,3 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 141, , ,0 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 28,8 29,7 27,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 107,2 116,4 112,7 Kertynyt yli-/ alijäämä, milj. 364,7 373,8 210,8 Kertynyt yli-/ alijäämä, / asukas 1 796, , ,4 Konsernin lainakanta , milj , , ,7 Lainakanta , / asukas 8 550, , ,6 Konsernin lainasaamiset , milj. 195,1 5,3 7,1 Asukasmäärä

44 1.7 Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot Tilinpäätöstä täydennetään liitetiedoilla, jotta tuloslaskelmaa ja tasetta tarkastelemalla ei jää olennaisia kaupungin ja konsernin talouteen liittyviä seikkoja havainnoimatta. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevissa liitetiedoissa on kuvattu tarkemmin aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia oikaisuja. Merkittävä tilikaudelle 2010 kohdistunut oikaisu koski Vantaan Veden liiketoimintojen luovutuksesta Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) kirjatun satunnaisen tuoton eliminointia, joka oikaistiin tilikauden 2010 vertailutietoihin. Konsernin laajuutta ja toiminnan volyymiä suhteessa kaupunkiin voidaan tarkastella esimerkiksi ulkoisien toimintatuottojen kautta: kaupungin ulkoiset toimintatuotot vuonna 2011 olivat 209 miljoonaa ja konsernin miljoonaa euroa, eli 4,9-kertaiset kaupunkiin verrattuna. Olennaisia myyntivoittoja kirjattiin kaupungin puolella tilikaudella miljoonaa ja konsernissa 20 miljoonaa euroa. Konsernitilinpäätöksessä on eliminoitu konsernin sisäistä myyntivoittoa lähes 13 miljoonaa euroa VAV-konsernille myytyjen maa-alueiden osalta. Osinkotuottoja kaupungille kertyi vuonna ,4 miljoonaa euroa, joista Vantaan Energia -konsernilta 15,1 miljoonaa euroa. Taseen vastaavia koskevissa liitetiedoissa on eritelty kaupungin omistukset tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä sekä yhteisyhteisöissä. Liitetiedoista ilmenee lisäksi konsernin osuus kunkin yhteisön omasta ja vieraasta pääomasta sekä tilikauden yli- tai alijäämästä. Konsernin oma pääoma tilikauden 2011 lopussa oli 807 miljoonaa euroa, josta Vantaan Energian osuus 85 miljoonaa, HSY:n 74 miljoonaa ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 50 miljoonaa ja VAV:n 42 miljoonaa euroa. Konsernin vieras pääoma vuoden 2011 lopussa oli miljoonaa euroa, josta VAV:n osuus 517 miljoonaa, HSY:n 291 miljoonaa, Vantaan Energian 155 miljoonaa ja VTK Kiinteistöt -konsernin osuus 115 miljoonaa euroa. Konsernin osuus Vantaan Energian ylijäämästä oli 23 miljoonaa ja VAV:n 5 miljoonaa euroa. Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvää pitkäaikaista velkaa oli kaupungilla vuoden 2011 lopussa 471 miljoonaa euroa. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevia liitetietoja tarkastelemalla voidaan havaita, että kaupungilla ei ole velkaa, jonka vakuudeksi olisi annettu kiinnityksiä tai pantattu osakkeita. Konsernissa sen sijaan vakuudeksi annetut kiinnitykset kiinteistöihin vuoden 2011 lopussa olivat 810 miljoonaa eroa. Annettuja takauksia kaupungilla oli tilikauden päättyessä 360 miljoonan euron edestä. Muista vastuista suurimpia ovat reilun 654 miljoonan euron osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista. Sopimus- ja leasingvastuita kaupungilla on yhteensä 329 miljoonalla ja konsernilla 506 miljoonalla eurolla. 40

45 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely Vantaan kaupungin tilikauden tulos ennen poistoeron, varausten ja rahastojen muutosta on ,91 euroa ylijäämäinen. Tulokseen sisältyvät kaupungin liikelaitosten ja rahastojen tulokset, jotka käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa kirjanpidoissa. Kaupunginhallitus esittää tilikauden 2011 tuloksen käsittelystä seuraavaa: Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen investointivarausta puretaan johtokunnan esityksen mukaisesti ,81 euroa sammutusyksikön hankintaan kohdistuen, jolloin muodostuu poistoeron lisäystä ,81 euroa, sekä kirjataan poistoeron vähennykseksi sammutusyksikön hankintaan kohdistuneet poistot ,18. Vantaan työterveys liikelaitoksen ,00 euron investointivaraus puretaan johtokunnan esityksen mukaisesti, varauksen purku käytetään ,00 euron ohjelmistohankinnan kattamiseen, jolloin muodostuu poistoeron lisäystä ,00 euroa, sekä tehdään uusi ,00 euron investointivaraus mahdollisten uusien yksiköiden perustamiskustannusten, tietojärjestelmien kehittämistä sekä hyväksytyn toimitilastrategian mukaisia investointeja varten. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilikauden ylijäämästä ennen varauksia muodostetaan johtokunnan esityksen mukaisesti ,00 euron investointivaraus. Asuntolainarahaston ylijäämä, ,73 euroa, kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston alijäämä, ,64 euroa, kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Sosiaalisen luototuksen rahaston ylijäämä, ,62 euroa, kirjataan rahaston lisäykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Vahinkorahaston alijäämä, ,28 euroa, kirjataan rahaston vähennykseksi ja yhdistellään kaupungin tilinpäätökseen rahaston sääntöjen mukaisesti. Tilikauden tuloksen käsittelyn jälkeen: Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilikauden alijäämä, ,38 euroa, katetaan johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämällä. Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilikauden alijäämä, ,83 euroa, katetaan johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämällä. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 757,51 euroa, siirretään johtokunnan esityksen mukaisesti liikelaitoksen edellisten tilikausien ylijäämään. Vantaan kaupungin tilikauden ylijäämä, ,66 euroa, siirretään edellisten tilikausien ylijäämään. Kaupunginhallitus esittää lisäksi, että tilikauden 2012 kirjanpidossa: Sosiaalisen luototuksen rahaston peruspääomaa korotetaan Vantaan kaupungin tilikauden 2011 ylijäämästä ,00 eurolla Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen mukaisesti. 41

46 2. Talousarvion toteutuminen 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 42

47 Tavoitteet 2011 Päämäärä Strategia Tavoitteet Toimenpiteet 43

48 Tavoitekortti 1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Hallittu kaupunkikasvu Varmistetaan Marja-Vantaan kauppakeskuksen aloittaminen, ja että sille haetaan kansainvälisesti hyväksytty ympäristösertifikaatti. Kauppakeskuksen kaavoitus on valmis ja ympäristösertifikaatin hakeminen on varmistettu. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Leea Markkula-Heilamo Maankäyttö ja ympäristö: Kauppakeskuksen suunnittelu ja kaavoitus on käynnissä. Uuden kehittäjän mukaantulo kauppakeskushankkeeseen aiheuttaa uusia neuvotteluja maanomistajan kanssa sekä uuden varauspäätöksen valmistelun. Ympäristösertifikaatin valmisteluun kauppakeskustoimijat ovat valinneet konsultin. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui melko hyvin. 44

49 Tavoitekortti 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Hallittu kaupunkikasvu Aloitetaan Östersundomin osayleiskaavan valmistelu yhteistyössä Helsingin ja Sipoon kanssa. Osayleiskaavan valmistelu on aloitettu yhteistyössä Helsingin ja Sipoon kanssa. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Leea Markkula-Heilamo Maankäyttö ja ympäristö: Östersundomin osayleiskaavan virallinen laatiminen aloitettiin vuoden alussa osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkaisemisella. Keväällä kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ja siitä annettujen mielipiteiden ja muiden kannanottojen pohjalta kaavatyö on jatkovalmistelussa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 45

50 Tavoitekortti 3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: Hallittu kaupunkikasvu Vuoden 2011 aikana rakennetaan seurantajärjestelmä, joka mittaa ilmastonmuutostavoitteen toteutumista. Otetaan käyttöön pks-ilmastostrategian seurantaindikaattorit ja kehitetään osavuosiraportointia. Raportoidaan kestävän kehityksen raportissa ja pääkaupunkiseudun yhteisessä ilmastoraportissa vuosittain. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Leea Markkula-Heilamo Maankäyttö ja ympäristö: Seurantajärjestelmä on valmis. Se koostuu neljästä osasta: Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian seuranta HSY:n päästölaskenta ja strategian toteutumisen seurantaindikaattorein, kuntien energiatehokkuussopimuksen seuranta, toimialojen ohjelmien seuranta ja kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelman seuranta. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian seurannassa käytössä on seurantaindikaattorit. HSY laatii vuosittain sekä päästöraportin että seurantaraportin. Vantaan tiedot raportoidaan lisäksi erikseen vuosittain ympäristöraportissa. Kuntien energiatehokkuussopimukseen seurantatiedot on raportoitu erikseen Motivalle ja niitä liitetään ympäristöraporttiin. Kestävän energiankäytön toimenpidesuunnitelman seuranta ja päästöjen laskenta suoritetaan joka toinen vuosi. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 46

51 Tavoitekortti 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityistoimet Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja Innovaatioinstituutin toiminnalla syntyy uusia työpaikkoja ja kehittämishankkeita. Vantaalle syntyy vuosittain vähintään uutta työpaikkaa ja muutamia kehittämishankkeita. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Leea Markkula-Heilamo Maankäyttö ja ympäristö: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy toteuttaa osittain aktiivista elinkeinopolitiikkaa luomalla yritysten kanssa yhteisprojekteja, joiden tavoitteena on yritysten liiketoimintamahdollisuuksien kasvua lisäävän innovaatioympäristön luominen. Innovaatioinstituutissa oli vuoden 2011 lopussa 15 erilaista yrityslähtöistä hanketta joko omana toteutuksena tai yhteistyössä yliopistojen ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Innovaatioinstituutti sijoitti hankkeisiin noin 1,3 milj. euroa vuonna Omien ja yhteistyöhankkeiden kokonaisvolyymi oli noin 9 milj. euroa ja hankkeissa oli mukana noin 300 yritystä. Hankekumppaneina olivat mm. RFID Lab Finland, Anturikeskus Oy, Green Net Finland, FECC, Culminatum Oy, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto, Metropolia, Laurea ja Gsi. Vantaan kaupungin työpaikat vähenivät taantuman seurauksena vuoden 2009 aikana työpaikalla. Työvoimatutkimuksen otantaennusteessa vuosien 2010 ja 2011 työpaikkojen muutokseksi on lisäystä ja omavaraisuusasteeksi ennustetaan 105 %. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 47

52 Tavoitekortti 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityistoimet Jokaiselle vantaalaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle, jolla ei ole koulutuspaikkaa, taataan työ- tai harjoittelupaikka tai luodaan valmiuksia työ- tai koulutuspaikan saamiseksi ennen kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyysaikaa yhteistyössä kaupungin kaikkien toimialojen sekä Kelan ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Mukaan tulee saada myös vantaalaiset yritykset. Toimenpiteisiin osallistuneiden ja toimenpiteiden ulkopuolelle jääneiden alle 25-vuotiaiden työttömien nuorten määrä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren, Elina Lehto-Häggroth Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Nuorten yhteiskuntatakuun seurantamittarina käytetään alle 25-vuotiaiden työttömien virtaa yli 3 kuukauden työttömyyden. Tilanne on kohentunut selvästi Vantaalla. Vuosikeskiarvo 2011 oli 16.6%, kun luku 2010 oli 28.7% ja % (Espoossa vastaavat luvut olivat: vuosikeskiarvo %, % ja %. Helsingissä vuosikeskiarvo %, % ja %) Tietojen lähde: Työnvälitystilasto Vantaalla oli joulukuun 2011 lopussa 871 alle 25-vuotiasta työtöntä nuorta. Vuosi sitten luku oli Vantaalla laskua oli vuoden aikana 19 %, koko maassa 5,6%. Kaikki TE -toimistoon ilmoittautuneet vuotiaat nuoret ohjataan Vantaan kaupungin PETRA -nuoret työhön ja kouluun ESR-projektin asiakkaiksi. Projektissa on ollut vuoden 2011 loppuun mennessä yli 1200 asiakasta. Petra-projektissa jokaiselle nuorelle tarjotaan aktiivisesti työ- ja koulutuspaikkoja sekä ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Eniten tarvetta on mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipuolen palveluista. Nuorten työpajatoiminnassa oli asiakkaita yhteensä 1139, joista aloittaneita 417 nuorta, ohjaus- ja tukikeskus Kipinän toiminnassa oli mukana 549 nuorta. Nuorten tuettuja oppisopimuksia oli 59. Vuonna valmistuneista oppisopimusopiskelijoista 94 % sijoittui työhön. Palkkatuella aloitti 105 ammattiin vastavalmistunutta nuorta. Peruskoulu päätökseen- hankkeessa (17-24 v) 17 nuorta sai päättötodistuksen. Monialaisessa hankkeessa kehitetään valtakunnallista toimintamallia peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi ja nuorten jatkoopintoihin ohjaamiseksi. Hanketta tukee ESR. Sukupuolivaikutusten arviointi on toteutettu Petra- Nuoret työhön ja kouluun ESR-hankkeen alkukartoituksessa keväällä 2011 (Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työllisyyspalveluissa- Petra-projektin kartoitus). Projektin jälkeen tuloksia tullaan hyödyntämään työllisyyspalveluissa. Sivistystoimi: On osallistuttu työllisyysasianneuvottelukunnan työhön. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui melko hyvin. 48

53 Tavoitekortti 6 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityistoimet Vaikeasti työllistyvien, yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrää vähennetään aktiivisilla toimenpiteillä. Asiakasohjausta parannetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrä vähenee. Aktiivisiin toimenpiteisiin osallistuneiden määrä. Toimenpiteet asiakasohjauksen parantamiseksi. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Joulukuussa 2011 vantaalaisia yli 500 pv työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneita oli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa heitä oli Vaikeasti työllistyvien eli yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saavien määrä on ollut jo pidemmän aikaa hitaassa nousussa. Kyseisen kriteerin täyttävät myös osa-aikatyötä tekevät eli soviteltua työmarkkinatukea saavat sekä sairaspäivärahaa enimmäisajan saaneet, jotka odottavat eläkepäätöstä. Myös ne, jotka jäivät työttömäksi taantuman aikana v. 2009, eivätkä ole onnistuneet pääsemään takaisin työelämään, ylittivät 500 päivän työttömyyden tämän vuoden aikana. Työllisyyspalveluissa on vuoden 2011 aikana voimakkaasti panostettu vaikeasti työllistyviin. Työvoiman palvelukeskus (TYP) muutti asiakasprosessia siten, että yli 500 päivää työttömänä olleita asiakkaita kutsutaan TYPiin aktivointisuunnitelman tekoon. Samalla kerrotaan asiakkaalle vapaaehtoisuuteen perustuvan TYPin palveluista (136 asiakasta kutsuttiin, 122 heistä kiinnittyi TYPin palveluihin). Kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmissä ja keväällä perustetussa maahanmuuttajien ohjauksellisessa ryhmätoiminnassa asiakkuus perustuu yli 500 päivän työttömyyteen. Lisäksi Vantaan kaupunki kohdentaa palkkatuen avulla työllistämistä entistä tarkemmin yli 500 päivää työmarkkinatyömarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneisiin. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui jossain määrin. 49

54 Tavoitekortti 7 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Kaupunginhallitus perustaa yhteistyökumppanien kanssa neuvottelukunnan, joka vuoden 2011 aikana selvittää vantaalaisen köyhyyden rakenteen ja määrän ja tekee toimenpide-esityksiä torjumaan köyhyyttä ja syrjäytymistä Vantaalla. Vantaalaisen köyhyyden rakenne ja määrä on selvitetty. Selvitys köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseksi tehdyistä toimenpideesityksistä on tehty vuoden 2011 loppuun mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, Jukka T. Salminen, Heidi Nygren, Elina Lehto-Häggroth Sosiaali- ja terveydenhuolto: Köyhyysasioiden neuvottelukunta aloitti työnsä. Olemassa olevaa tietoa köyhyydestä kerättiin. Neuvottelukunnan jäsenet toivat kokoontumisiin taustatahonsa näkemykset köyhyydestä ja keinoista sen poistamiseen. Neuvottelukunta laati ohjelman toimintakaudekseen, syksyllä paneuduttiin työttömyyden ja köyhyyden väliseen suhteeseen etenkin pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Selvitettiin myös yhden huoltajan perheiden köyhyyttä. Köyhyys- ja työllisyysasioiden neuvottelukunta pitävät yhteisen seminaariin. Neuvottelukunnalle on valmisteltu ehdotus köyhyystutkimuksen tekemisestä. Neuvottelukunta ei ole vielä käsitellyt asiaa. Sivistystoimi: On osallistuttu neuvottelukunnan työhön. Vapaa- aika ja asukaspalvelut: On osallistuttu neuvottelukunnan työhön. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui jossain määrin. 50

55 Tavoitekortti 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Kaikkien toimialojen ehkäisevän työn toimintamalleja kehittämällä estetään lastensuojelun asiakkuuksien kasvu. Toimialat raportoivat lastensuojelun asiakkuuksien kasvun estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Lastensuojelun avopalveluiden asiakkaiden osuus ikäluokasta =< 9,0 %. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: Perhepalveluissa ennaltaehkäisevät työmuodot on kuvattu oikean asiakasohjauksen varmistamiseksi. Neuvolan perhetyössä vakiinnutettiin raskauden ajan VaVu-haastattelut riskiperheille. Aikuissosiaalityössä ja päihdepalveluissa tarkennettiin tilannearvioiden tekemistä niin, että perhe huomioidaan kokonaisuutena ja samalla selvitetään myös per- heen lasten tilanne. Vammaispalveluissa tilapäishoidon tuntimäärää on lisätty perheissä, joissa on erityistä tuen tarvetta. Terveyspalvelujen listautumismallin avulla parannetaan pitkäaikaissairaiden ja heidän perheidensä hyvinvointia. Erityisen tuen tarpeessa oleville perheille on alettu osoittaa listautumismallin mukainen omalääkäri. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden osuus ikäluokasta pieneni edellisvuoden 9,4 %:sta 9,1 %:iin, mutta tavoitetta ei aivan saavutettu. Sivistystoimi: Varhaiskasvatus osallistuu Otso-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää päivähoidon yhteyteen ennaltaehkäisevä, matalakynnyksinen perhetyön malli. Toimintamalli tehostaa 3-6-vuotiaiden lasten perheiden varhaista tukea ja van- hempien hoitoonohjausta mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Hankkeen toteuttamisen aikana on tunnistettu laaja- alaisia vanhemmuuden haasteisiin liittyviä tuen tarpeita asiakasperheissä. Katse lapseen -hankkeen Hyve 4v -pilotissa kehitettiin pääkaupunkiseudullinen 4-vuotiaiden lasten hyvinvointitarkastusmalli päivähoidon ja lastenneuvoloiden yhteistyönä liittyen lasten ja lapsiperheiden laaja-alaiseen hyvinvointitarkastukseen. Koko 4-vuotiaiden lasten ikäluokkaa koskevan tarkastuksen avulla pyritään löytämään tukea tarvitsevat lap- set ja perheet varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksessa ryhmäkokoja on pienennetty ja opetuksen joustavia ratkaisuja on kehitetty edelleen. Oppilaille on järjestetty kerhotoimintaa ja aamu- ja iltapäivätoimintaa. Oppilashuoltotyössä on pyritty turvaamaan jokaisen oppilaan hyvinvointi moniammatillisella yhteistyöllä ja varhaisella puuttumisella. Kiusaamisen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa on käytetty erilaisia toimivia menetelmiä. Vanhemmuutta on tuettu mm. vertaisryhmätoiminnalla. Maankäyttö ja ympäristö: Toimiala vaikuttaa osaltaan tavoitteen toteutukseen, mm. huolehtimalla turvallisten leikkipuistojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä pitämällä leikkialueiden turvallisuutta perusparannusten tärkeimpänä perusteena. Jatkuu seuraavalla sivulla KAUPUNGINHALLITUS: 51

56 Tavoitekortti 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: TOIMIALA: Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Kaikkien toimialojen ehkäisevän työn toimintamalleja kehittämällä estetään lastensuojelun asiakkuuksien kasvu. Toimialat raportoivat lastensuojelun asiakkuuksien kasvun estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Lastensuojelun avopalveluiden asi- akkaiden osuus ikäluokasta =< 9,0 %. Vastuuhenkilöt: apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Toimialalla on käynnistetty useita hankkeita tavoitteen toteuttamiseksi. Liikuntapalvelut on käynnistänyt yhdessä koulussa yhteistyössä sivistystoimen kanssa Liikkuva koulu -hankkeen liikuntaa harrastamattomien lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi. Syyslukukaudella 2011 toimintaa laajennettiin kaikkiin Länsi-Vantaan alakouluihin, kahdeksaan kouluun välitunti- ja taukoliikuntaa ja uutta matalankynnyksen kerhotoimintaa. Länsi-Vantaan lisäksi toimintaa laajennettiin Ylästön koululle. Liikuntapalveluiden ja sivistystoimen lisäksi kouluterveydenhoitajat ovat olleet avainasemassa hankkeen onnistumisen kannalta. Liikuntapalvelut toteuttaa yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa Liikuntaa nuorille -hanketta. Nuorisotaloilla järjestetään koulupäivän jälkeistä liikuntatoimintaa luokkalaisille. Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä ohjasi eteenpäin yhteisvalinnassa ulkopuolelle jääneitä nuoria moniammatillisena yhteistyönä. Kipinä toteuttaa myös etsivää nuorisotyötä (OKM:n rahoitus). Nuorisotyön ja erityisnuorisotyön yhteistyötä lisättiin ja kehitettiin yhdessä sosiaalityön/lastensuojelun kanssa. Lasten ja nuorten harrastuskerho- ja lisättiin yhteistyössä liikunta- ja kulttuuripalveluiden kanssa ELY:n avustuksilla. Lasten ja nuorten osallisuutta lisättiin ja kehitettiin ELY:n rahoittamassa hankkeessa. Ankkapartion ja katupartioinnin määrä kasvoi yhteistyössä kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kanssa. Vertaisohjaajatoimintaa kehitettiin edelleen. Nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen avustukset kasvoivat. Lastenkulttuuripalvelut on toteuttanut monipuolisia hankkeita lasten ja perheiden elämänlaadun parantamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi. Yhteistyötä liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa on lisätty. Tilakeskus: Tilakeskuksen henkilöstön rekrytointiin ja johtamiseen liittyvän ohjeistuksen tarkentaminen lasten suojelun näkökulmasta vuonna 2011: Tilakeskuksen perehdytysohjelmaan sisällytetään lastensuojelun näkökulma ja tilakeskuksessa on laadittu sisäinen ohje lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä. Esimiehet on koulutettu rikosrekisteriotteen käytöstä ja uudet esimiehet perehdytetään asiassa. Ohjeet liitetään tilakeskuksen intraan. Lastensuojelun infoja järjestetään tiimi- ja työpaikkakokouksissa. Tilaisuuksien sisällöt ovat mm. turvallisuuteen ja lasten kohtaamiseen työtehtävissä liittyviä asioita. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui melko hyvin. 52

57 Tavoitekortti 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen kaikilla toimialoilla tukee vantaalaisten ikääntyneiden hyvinvointia. Ikääntymispoliittista ohjelmaa toteuttavien palvelulupausryhmien työn tulosten raportointi. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Sosiaali- ja terveydenhuolto: Vastuuhenkilöt: apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Kaupunkitasoisen hyvinvointiryhmän (Hyryn) toimintatapa uudistettiin siten, että poikkisektorista ikäryhmittäistä hyvinvointityötä selkiytetään ja yhteisten tavoitteiden siirtymistä toimialojen tuloskorteille vahvistetaan. Näin myös Vantaan ikäpoliittisen ohjelman Viksun integroituminen kaupungin hyvinvointityöhön edistyi.viksussa on koottu kunkin palvelulupauksen ympärille verkosto, jota toteuttaa ohjelmassa suunniteltuja toimenpiteitä. Palvelulupausryhmien välittömässä työskentelyssä on mukana toimialojen, seurakunnan, senioriosaajien, vanhusneuvoston, järjestöjen ja yritysten edustajaa. Palvelulupausverkosto tekee yhteistyötä useiden aiheitaan sivuavien lähiverkostojen kanssa. Palvelulupausryhmien työn tulokset: * Tieto muuttaa asenteita: Järjestetty luentosarja gerontologisista aiheista kaupungin työntekijöille. Seniori-info on laajentunut koko Vantaalle. * Osallistumalla voi vaikuttaa: Järjestetty kaikille avoimia tapaamisia Itä- ja Länsi-Vantaalla. Järjestetty kansalaisseminaari vanhuspolitiikasta ja vapaaehtoistoiminnasta. Järjestetty Jaettua iloa -vapaaehtoistapahtuma yhteistyössä Laurean kanssa. Ikääntyvien parissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa koordinoiva verkosto on kehittänyt toimintamallin vapaaehtoisten valmennukseen ja tukemiseen sekä henkilökunnan valmennukseen vapaaehtoisten vastaanottamiseksi. Toteutettu kysely seniorikuntalaisten palveluodotuksista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään parhaillaan koottavassa Ikääntyvien hyvinvointikatsauksessa. * Asuminen on elämänmakuista: Perustettu ASSOS-ryhmä, joka osallistuu kaavoituksen suunnitteluun ja valmistelee mm. ikäihmisten asumisvaihtoehtojen suunnittelua. * Ympäristö on esteetön: Käynnistetty Myyrmäen alueella pilotti, jossa luodaan toimintamalli vanhojen kerrostalolähiöiden uudistamiseksi ja kehittämiseksi. * Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia: Järjestetty liikunnan vertaisohjaajakoulutuksia. Viety hoitolaitoksiin mu- siikkia, kirjallisuutta ja taidetta. Seniorineuvolatoiminta vakinaistettu koko Vantaalle. * Uusi teknologia on käytössä: Laadittu hoivateknologian hyödyntämissuunnitelma. Viksun foorumissa sukupuolivaikutusten arvioinnin toimintatapa esiteltiin palvelulupausryhmille. Foorumissa ryhmät päättivät palvelulupauksen toimenpiteestä, joka suvataan eli toimintasuunnitelmaa täsmennetään mies/naisnäkökulmasta. Viksun koordinaatioryhmä käsitteli suunnitelmat. Suvauksen vaikutuksesta tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan Viksun toisen raportoinnin yhteydessä (joka on myös ikäihmisten hyvinvointikatsaus). KAUPUNGINHALLITUS: Jatkuu seuraavalla sivulla. 53

58 Tavoitekortti 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Ikääntymispoliittisen ohjelman toteuttaminen kaikilla toimialoilla tukee vantaalaisten ikääntyneiden hyvinvointia. Ikääntymispoliittista ohjelmaa toteuttavien palvelulupausryhmien työn tulosten raportointi. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sivistystoimi: Kirjastossa on järjestetty ja järjestetään tapahtumia ja IT-opastuksia, joissa kohderyhmänä on senioriväestö. Kirjastopalveluista on osallistuttu palvelulupausryhmien työhön. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Vapasilla on vetovastuu Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia -palvelulupaustyöryhmässä. Työryhmän työ on edennyt suunnitelman mukaisesti. Liikuntapalveluiden ohjatun liikunnan tarjonnan painopiste on ikääntyneiden liikunnan järjestämisessä. Tarjontaa kehitetään jatkuvasti siten, että yhä heterogeenisemmäksi muuttuvan kohderyhmän moniin erilaisiin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Seniorien kuntosalitoimintaa on kehitetty järjestämällä Voitas-koulutusta (voima, tasapaino) vertaisohjaajille keväällä ja syksyllä Maksuttoman Sporttikortti 70+:n avulla kannustetaan ikääntyneitä omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Koivukylän vanhustenkeskuksen liikuntatilat, kuntosali ja liikuntasali, otettiin käyttöön syyskaudella Keväällä käynnistetty Vantaa-neuvonta on tukenut yhteispalvelupisteverkkoa tarjoamalla tietoa ja opastamalla asiakkaat oikeaan paikkaan. Seniori-info laajeni toukokuun alusta koskemaan kaikkia yhteispalveluja. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelujen ohjelmistosuunnittelussa on huomioitu ikääntyneet asukkaat. Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan toiminnot, tapahtumat, koulutukset ja kampanjat on toteutettu erityisesti ikääntyvien palvelutarpeet huomioiden. Kulttuuripalvelut toimii kiinteässä yhteistyössä vanhus- ja vammaispalveluiden kanssa ja toteuttaa Viksun tavoitteiden mukaista toimintaa. Kulttuuri ja taide ovat kaiken ikäisten perusoikeuksia ja kulttuuripalveluita on tarjottu mm. palvelutaloissa ja julkisissa tiloissa. Maankäyttö ja ympäristö: Keskustojen suunnittelussa ja toteutuksessa toteutetaan ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisia toimenpiteitä. Ulkoympäristöä rakennettaessa ja saneerattaessa otetaan esteettömyys huomioon joko perus- tai erikoistasoisena. Nykyistä ympäristöä muutetaan esteettömäksi tarkoitukseen varatun liikenneturvallisuus- ja esteettömyys- määrärahan puitteissa priorisoinnin perusteella. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 54

59 Tavoitekortti 10 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Vantaalaista kotikaupunki-identiteettiä vahvistetaan luomalla vantaalainen osallisuusmalli ja parantamalla järjestötoiminnan edellytyksiä EU:n vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 aikana. Osallisuusmalli on valmis. Järjestötoiminnan avustusperusteet on uusittu yhteistyössä eri toimialojen kanssa. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Heidi Nygren Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Osallisuusmallia varten nimettiin ohjausryhmä, jossa oli mukana edustus eri toimialoilta. Osallisuusmalli ja työn raportointi valmistui. Ohjausryhmä kokosi listauksen käynnissä olevista muista kaupunkitasoisista toimenpiteistä ja laati ehdotuksen, miten em. toimenpiteet pitää yhdistää ja miten koordinointi tapahtuu. Osana prosessia järjestettiin syyskuussa demokratiailta ja lokakuussa asukasfoorumit neljällä suuralueella. Järjestötoiminnan edellytyksiä on parannettu liittyen taloudellisiin mahdollisuuksiin (määräraha kasvanut 2011), tiloihin (asukastiloille on laadittu käyttösäännöt ja hinnastot, järjestökoordinaattori rekrytoitu), koulutukseen (infotilaisuudet järjestöille), tapahtumien järjestämiseen (foorumien tarjoaminen, vapaaehtoistoiminnan vuoden projektikoordinaattori rekrytoitu 1.1., perustettu verkosto- ja projektiryhmiä), järjestöjen palaute- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseen (järjestöneuvonnan edistäminen, alueelliset asukasfoorumit) ja tulosalueiden väliseen yhteistyöhön toimialan kehittämiskohteena (avustustiimi, hyvinvointimessut, vapaaehtoistoiminnan vuoden tapahtumakalenteri). Lasten ja nuorten osallisuusmallin jalkautus jatkui. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu hankerahoitus. Hanketta ohjaa monialainen työryhmä, jossa kaikki toimialat ovat edustettuina. Sivistystoimen kanssa järjestettiin alueellisia oppilaskuntatapaamisia sekä aloitettiin pilotoida lasten asiantuntijatyöryhmän toimintaa. Kulttuuripalvelut on huomioinut alueellisessa kulttuurituotannossa alueelle ominaiset erityispiirteet ja tukenut toiminnallaan omaleimaisten kaupunginosien identiteetin vahvistumista. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 55

60 Tavoitekortti 11 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Yhteinen vastuu hyvinvoinnista ja ympäristöstä Tikkurilan virastotoimintojen keskittämissuunnitelma valmistuu. Keskittämissuunnitelma on valmistunut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Mika Savolainen, Leea Markkula-Heilamo Tilakeskus: Tikkurilan virastotoimintojen kokonaisselvitys on valmis. Selvityksen yhteydessä laadittiin kustannusarvio 500 työpisteen toimistorakennuksesta. Selvityksen perusteella tilojen käytön tehostaminen tulisi tehdä ensisijaisesti nykyisten tilojen käyttöä tehostamalla. Nykyisten tilojen käytön tehostamista varten pitää selvittää jatkossa ensisijaisesti ilmanvaihdon riittävyys, mikä edellyttää tarkempaa rakennuskohtaista tarkastelua. Maankäyttö ja ympäristö: Toimiala vaikuttaa osaltaan keskittämissuunnitelman valmistumiseen ja toteuttamiseen. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 56

61 Tavoitekortti 12 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelutason ja laadun ylläpito Sosiaali- ja terveyslautakunta raportoi ja tekee toimenpide-esitykset kaupunginhallitukselle, mikäli terveysasemakohtainen lääkärivakanssien täyttöaste putoaa alle 80 prosenttiin olemassa olevista vakansseista. Raportointi ja toimenpide-esitykset on tehty, mikäli tavoitteessa asetettu ehto on täyttynyt. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveydenhuolto: Selvitys terveysasemien vastaanottotoiminnan palvelukyvystä ja henkilöstötilanteesta toimenpiteineen hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa , ja edelleen kaupunginhallituksessa KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 57

62 Tavoitekortti 13 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: TOIMIALA: Palvelutason ja laadun ylläpito Ikääntymispoliittisen ohjelman avulla varmistetaan, että omassa kodissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä jatkaa kasvua. Kukin toimiala varmistaa ikääntymispoliittisen ohjelman mukaisesti, että tavoite toteutuu. Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus. Tavoitetaso > 91,6 %. Vastuuhenkilöt: apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: Omassa kodissa asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä on 91,84 %. Vuoden 2010 lopussa osuus oli 91,7 %. Säännöllisen kotihoidon tavoitteeseen liittyen sukupuolivaikutusten arvioimiseksi on selvitetty sukupuolijakaumat seuraavien tunnuslukujen osalta: kotona asumisen kokonaisprosentti ja poikkileikkaus, kotihoidon peittävyys, sairaalapalvelujen päättyneet hoitojaksot ja kotiutukseen päättyneet hoitojaksot. Suvauksessa saatujen jakautumien perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä palvelun kehittämistarpeista erikseen miehille ja naisille. Sivistystoimi: Ko. tavoitetta ei ole vastuutettu sivistystoimelle ikääntymispoliittisessa ohjelmassa. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Kulttuuripalvelut osallistuu aktiivisesti vielä kotona asuvien ikäihmisten kulttuuripalveluiden tarjontaan. Kehitteillä on uusi kulttuuriluotsi -malli, jossa vapaaehtoiset kuljettavat ikäihmisiä kulttuuritapahtumiin. Sisäänpääsyhinnat heille ovat edullisia. Maankäyttö ja ympäristö: Toimiala edistää osaltaan tavoitteen saavuttamista. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 58

63 Tavoitekortti 14 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelutason ja laadun ylläpito Ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä tehostetaan niin, että kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus ikäryhmästä ei kasva. Toimialat raportoivat ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön tehostamistoimista. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, %:a vastaavanikäisestä väestöstä. Tavoitetaso =< 1,4 %. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen, Heidi Nygren, Elina Lehto-Häggroth Sosiaali- ja terveydenhuolto: Perhepalvelujen vanhemmuustyön kautta kaikissa perhepalvelujen tulosalueen lapsiperheiden palveluissa alettiin korostaa vanhemmuuden tärkeyttä. Esim. päihdepalvelut priorisoi työtään siten, että etusija annetaan lapsiperheille ja lastensuojelun tukea tarvitseville perheille, lapsille ja nuorille, ja lapsi otetaan aina huomioon hoidon ja palvelun tarpeen kartoituksessa, hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Neuvolan sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastusohjelmien sisältöjä laajennettiin koko perheen hyvinvoinnin huomioimiseksi. Aikuissosiaalityössä huomioidaan perheet kokonaisuutena sekä lasten tarpeet aikuisten suunnitelmia tehtäessä, lisäksi tuetaan lapsia mm. harrastustoiminnassa. Vastaanottotoiminnassa listautumismallia kehitettiin siten, että riskiperheille on taattu pysyvä omalääkäri. Kiireellisiä sijoituksia jouduttiin tekemään aikaisempaa enemmän lasten ja nuorten turvaamiseksi. Suuri osa kiireellisistä sijoituksista myös päättyi vuoden aikana. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus (sis. myös vuoden aikana kotiutetut lapset) ylitti tavoitetason (1,4 %) päätyen 1,58 %:iin vuotiaista. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Kulttuuripalvelut on mukana monissa lasten elämänlaatua parantavissa hankkeissa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen kautta suunnattu kulttuuritarjonta tavoittaa kaikki ikäryhmät ja luokka-asteet. Sivistystoimi: Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyökäytäntöjä on kehitetty ja tehostettu suunnitelman suuntaisesti. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyörakenteiden päivittäminen on käynnistynyt varhaiskasvatuksen ja perhepalvelujen yhteistyönä. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui jossain määrin. 59

64 Tavoitekortti 15 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelutason ja laadun ylläpito Mielenterveys- ja päihdeongelmissa avun saanti nopeutuu Miepähankkeen kautta laajoilla yhteistyöprosesseilla. Kuvaus prosessien etenemisestä. Kuvaus Miepä-palvelupisteen käynnistymisestä ja asiakasvirroista. Kuvaus kehitetyistä seurantamittareista. Arvio avun saannin nopeutumisesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Jukka T. Salminen Sosiaali- ja terveydenhuolto: - Tikkurilan kirjastossa kokeiltu kynnyksetön mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluohjaus pyrittiin toteuttamaan ylisektoraalisena kaikkien tulosalueiden yhteisenä toimintana. Käytännössä kokeilu toteutettiin yli 90 prosenttisesti terveyspalvelujen ja Vantaalaisen hyvä mieli -hankkeen työntekijöiden toimintana. Joitakin työvuoroja tekivät päihdepalvelujen työntekijät. Terveysasemien depressiohoitajilta, sosiaali- ja kriisipäivystyksestä, vanhus- ja vammaispalveluista ja HUS:sta kokeiluun osallistui muutamia yksittäisiä työvuoron tekijöitä. - Miepä -palvelupiste avattiin tammikuussa Se oli auki koko vuoden (myös kesä ja joulu) kolmena iltana (ti, ke, to) klo Kävijöitä palvelupisteessä oli 2 / työvuoro. Palveluohjauksen lisäksi järjestettiin kuukausittaisia teemaviikkoja kuntalaisille. Kokeilu tuotti yhdessä HUS:n kanssa kehitetyn yhden kerran mielenterveys- ja päihdeintervention, jota testattiin pisteen asiakkailla. Interventio on lupaava ja sen kehittämistä jatketaan. - Seurantatietoina on käytettävissä vain kävijämäärät. Koska palvelu oli nimetöntä, ei ole mahdollista seurata pisteen vaikutusta muuhun mielenterveyspalvelujen käyttöön. -Niille jotka olivat palvelupisteen asiakkaina avun saanti nopeutui, jos heille riitti avuksi palveluohjaus. Miepä - palvelupisteen asiakkaille ei ollut mitään nopeutettua reittiä muihin mielenterveys- tai päihdepalveluihin, joten se ei nopeuttanut avun saantia sinällään. KAUPUNGINHALLITUS: Hanke on kesken. Tavoite toteutui jossain määrin. 60

65 Tavoitekortti 16 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Palvelutason ja laadun ylläpito Varhaiskasvatuksen palvelustrategian muutosta toteutetaan. Toimenpiteet, mittarit Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan lasten määrä kasvaa 26 lapsella vuonna 2011, kerhoilla on työsuunnitelmat ja kerhojen varhaiskasvatussuunnitelmat on arvioitu. Hoitoapupalvelun tuotteistaminen on tehty mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan on osallistunut vuonna 2011 keskimäärin 553 lasta, mikä on 69 lasta enemmän kuin vuonna Työsuunnitelmat toimintavuodelle on laadittu ja varhaiskasvatussuunnitelmat on arvioitu syksyn 2011 aikana. Hoitoapupalvelun tuotekuvaus on hyväksytty varhaiskasvatuksen johtoryhmässä KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 61

66 Tavoitekortti 17 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: TOIMIALA: Palvelutason ja laadun ylläpito Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen sekä kirjastopalvelujen laadun ylläpito varmistetaan. 1) Perusopetuksen opetusryhmäkoot ovat vähintään samalla tasolla kuin ) Perusopetuksen yleisopetuksen opetustunnit vvt/oppilas ovat vähintään vuoden 2009 tasolla. 3) Lukiokoulutuksen opetustunnit vvt/opiskelija ovat vähintään vuoden 2009 tasolla. 4) Ammatillisen koulutuksen lähiopetustuntien määrä/opiskelija ja tukituntien määrä/opiskelija ovat valtuuston hyväksymällä vuoden 2009 talousarvion tasolla. 5) Kirjastopalvelut: asiakaskäynnit/asukas (mukaan lasketaan sekä fyysiset että verkkokäynnit). 6) Kirjastopalvelut: aukiolotunnit/asukas. Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth Sivistystoimi: Ryhmäkoot tilastointipäivänä : 1.lk 19,4 opp. / 2.lk 20,1 opp. / 3.lk 20,4 opp. / 4lk. 20,9 opp. /5lk. 21,9 0pp. / 6.lk. 22,5 opp. / Keskimääräinen ryhmäkoko 1-6lk. 20,8 opp. Vertailuna keskimääräinen ryhmäkoko vuosiluokilla oli oppilasta. Suomenkielinen perusopetus: 1,47 vvt/oppilas, yleisopetus (2009: 1,40). Ruotsinkielinen perusopetus: 1,68 vvt/oppilas, yleisopetus (2009: 1,65). Suomenkielinen lukiokoulutus: 1,15 vvt/opiskelija (2009: 1,16). Ruotsinkielinen lukiokoulutus: 1,63 vvt/opiskelija (2009: 1,71). Lähiopetusta 28h/ov toteutuu. Asiakaskäynnit ovat lisääntyneet noin 0,7%. Kun otetaan huomioon asukasluvun kasvu, asiakaskäynnit/asukas ovat säilyneet lähes entisellä tasollaan. Vuonna 2011 aukioloaikoja on lisätty 1,9 %. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 62

67 Tavoitekortti 18 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: Palvelutason ja laadun ylläpito Perusopetuksen päättäneille tarjotaan toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka, lisäopetuspaikka tai työpajapaikka. Aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäluokasta (lukio, ammatillinen, lisäopetus) %. Kipinä-työryhmän ja Kesäohjaamon toiminnan yhteensovittaminen ja jäntevöittäminen. Työpajojen täyttöaste %. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Elina Lehto-Häggroth, Heidi Nygren Sivistystoimi: Keväällä 2011 perusopetuksen päätti Vantaalla kaikkiaan nuorta. Syksyllä 2011 alkavaan ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen oli varattu yhteensä 2119 aloituspaikkaa, joten aloituspaikkoja oli laskennallisesti 92 prosentille perusopetuksen päättäneistä. Tämän lisäksi ilman koulutuspaikkaa jääville on varattu yhteensä 282 paikkaa ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen. Aloituspaikkoja yhteensä lukiokoulutukseen, ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, ammatilliseen valmistaviin koulutuksiin sekä lisäopetukseen laskennallisesti 104 prosentille perusopetuksen päättäneestä ikäluokasta (suomenk. + ruotsink.). Yhteishaun jälkeen ilman koulutuspaikkaa oli 360 nuorta, joista heinä-elokuun aikana 60 sai paikan ammatillisesta oppilaitoksesta ja noin 30 lukiokoulutuksesta. Tämän lisäksi ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen ja lisäopetukseen sijoittui noin 200 nuorta. Elokuun lopussa ilman paikkaa oli enää noin 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin ollaan oltu yhteydessä syksyn aikana ja heille tarjottiin vapaita paikkoja ammattistarteilta ja nuorten työpajoilta tai heille järjestettiin muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea.nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinän toiminnalla on korvattu Kipinä-työryhmän ja Kesäohjaamon toiminta. Kipinän toiminnan jatkamiseksi ja kehittämiseksi nuorisopalvelut on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä etsivän nuorisotyön avustuksen. Toimintaa kehitetään sivistystoimen ja nuorisopalveluiden yhteistyönä. Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä ohjattiin kesän aikana ilman opiskelupaikkaa jääneitä nuoria. Kipinässä neuvottiin kesän aikana yhteensä 167 asiakasta, joista 50% ohjattiin puhelimitse. Vuoden 2011 aikana Kipinässä ohjattiin yhteensä 386 nuorta, joista 166 oli naisia ja 220 oli miehiä. Koulutustakuun sukupuolivaikutusten arviointi: Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueella toteutettiin vuonna 2011 koulutustakuun sukupuolivaikutusten arviointi. Arviointi toteutettiin tarkastelemalla sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastoja vuonna 2011 peruskoulun päättäneiden sijoittumisesta yhteishaussa ja yhteishaun jälkeen. Arvioinnista on laadittu raportti, jossa kuvataan koulutustakuun toteutumista tyttöjen ja poikien osalta. Raportin perusteella jatkossa olisi hyvä selvittää vielä tarkemmin seuraavia teemoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä: Poikien huonommat arvosanat peruskoulun päättötodistuksessa Tyttöjen ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja opiskelupaikan vastaanottaminen Ammatillisen koulutuksen jakautumiseen ns. naisten ja miesten aloihin vaikuttavat tekijät Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Ohjaus- ja tukikeskus Kipinän toimintaa kehitetään hankesuunnitelman pohjalta. Hankkeessa on mukana myös etsivä nuorisotyö. Koko hanketta tukee Opetus- ja kulttuuriministeriö projektirahoituksella. Nuorten työpajatoiminnassa aloittaneita oli 417 nuorta. Toiminnassa oli mukana 1139 nuorta. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 63

68 Rakenteet ja prosessit Tavoitekortti 19 Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelustrategian terävöittäminen Selvitetään kadunrakentamisen ulkoistaminen. Toteutuksesta raportoidaan säännöllisesti. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Leea Markkula-Heilamo Maankäyttö ja ympäristö: Selvitys, jonka mukaan kadunrakentamisen kehittämistä jatketaan nykyistä toimintamallia kehittämällä hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 64

69 Tavoitekortti 20 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: Palvelustrategian terävöittäminen Valmistellaan kaupunkikonsernin kiinteistöhallinnon ja tilapalvelujen organisaation muutokset siten, että muutokset astuvat voimaan vuoden 2012 alusta lukien. Organisaatiomuutokset on valmisteltu aikataulun mukaisesti. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Mika Savolainen Tilakeskus: Tilakeskuksen toimialan uudelleen organisointi hyväksyttiin marraskuussa kaupunginhallituksessa ja uusi johtosääntö joulukuussa kaupunginvaltuustossa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 65

70 Tavoitekortti 21 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelustrategian terävöittäminen Ateria- ja siivouspalvelujen liiketoimintasuunnitelmat ja taloudelliset laskelmat tuodaan päätöksentekoon syksyyn 2011 mennessä. Valmistellaan tilapalvelujen osakeyhtiöittäminen siten, että yhtiö/ yhtiöt aloittavat toiminnan vuoden 2012 alusta lukien. Tavoitteessa mainitut toimenpiteet on tehty aikataulun mukaisesti. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Mika Savolainen Tilakeskus: Vantaan tilapalvelut Oy:n liiketoimintasuunnitelma ja taloudelliset laskelmat esiteltiin yhtiön perustamista koskeneen päätöksenteon yhteydessä. Tilapalvelut Oy on aloittanut toimintansa vuoden 2012 alusta. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 66

71 Tavoitekortti 22 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelustrategian terävöittäminen Valmistellaan sisäisten vuokrien uusi malli kaupunginhallituksen kehyspäätökseen mennessä. Samassa yhteydessä selvitetään tilakeskuksen nettobudjetointi. Sisäisten vuokrien malli eteenpäin on kuvattu taloussuunnitelman laadintaohjeissa. Tilakeskuksen nettobudjetointi on selvitetty. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Mika Savolainen Tilakeskus: Uusi sisäisten vuokrien laskentamalli otettiin käyttöön vuoden 2012 sisäisten vuokrien budjettia laadittaessa. Tilakeskuksen nettobudjetointia ei ole selvitetty. Tilakeskus on bruttobudjetoitu toimiala vuonna KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui melko hyvin. 67

72 Tavoitekortti 23 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelutuotannon toimitilat ja tukipalvelut Konserniyhtiöille tarjottavat palvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan. Tytäryhtiöille tarjottavat kirjanpitopalvelut, lakiasiain- ja rahoituspalvelut, sekä tietohallinnon ja hankintatoimen palvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Pirjo van Nues Konsernihallinto: Keskushallinnon tulosalueet ovat tuotteistaneet ja hinnoitelleet Vantaan Tilapalvelut Oy:lle tarjottavat palvelut. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 68

73 Tavoitekortti 24 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: Palvelutuotannon toimitilat ja tukipalvelut Konserniyhtiöiden kirjanpitojen siirto talouspalvelukeskukseen aloitetaan. Toteutetaan vuonna 2012 aloittavien yhtiöiden: Vantaan työterveyden sekä tilakeskuksesta perustettavien yhtiöiden kirjanpitovalmius, sekä laaditaan etenemissuunnitelma eräiden muiden tytäryhtiöiden kirjanpitojen siirrosta mennessä. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Pirjo van Nues Konsernihallinto: Vantaan Tilapalvelut Oy:n kirjanpitovalmius on toteutettu siten, että taloushallinnon palvelutuotanto on käynnistetty alkaen yhtiön operatiivisen toiminnan käynnistyttyä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan luopua sitovasta tavoitteesta Vantaan Työterveys liikelaitoksen yhtiöittämiseksi alkaen. Vuoden 2012 alusta on suunniteltu kahden muun tytäryhtiön kirjanpidon siirtämistä talouspalvelukeskuksen hoidettavaksi, suunnitelma on toteutunut seuraavasti: Kiinteistö Oy Tiedepuiston kanssa on allekirjoitettu sopimus, jonka mukaisesti talouspalvelukeskus aloittaa taloushallinnon palveluiden tuottamisen tilikauden 2012 alusta ja VTK Kiinteistöt Oy:n kanssa on käynnissä sopimusneuvottelut taloushallinnon palveluiden tuottamisesta. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 69

74 Tavoitekortti 25 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Tuottavuuden parantaminen Kaupungin toiminnoissa ja palveluissa on kahden prosentin tuottavuuden kasvu. Toimialat raportoivat keskeisten palvelujen tuottavuuden kehittymisestä tuottavuusohjelmassa listattujen arviointikriteereiden mukaisesti. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Taloussuunnittelu: Kaupungin toimintojen ja palvelujen kahden prosentin tuottavuuden kasvutavoite on osoittautumassa kokonaislukujen valossa vaativaksi. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2011 toimintamenot kasvoivat 5 %, väestö kasvoi 1,4 % ja peruspalvelujen hintaindeksi 3,0 %. Toimintamenot asukasta kohden kasvoivat reaalisesti hieman vuonna Vuoden 2012 aikana laaditaan kuntakohtaiset tuottavuusmittarit sitovan tavoitteen mukaisesti. Lähtökohtana on aikaansaada menoja, henkilöstöä ja toimitiloja koskevat mittarit. Kuntasektorin tuottavuuskehityksen mittaamisessa suurena haasteena on laadun huomioiminen ja yhdistäminen talouslukuihin. Koko maan tasolla Kuntaliitto, VATT ja suuret kunnat ovat kehittämässä laadun huomioivaa kuntasektorin tuottavuusmittaria, pilottina vanhuspalvelut. Vantaa on mukana KL:n ja suurten kaupunkien hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää peruspalveluille yhdenmukaiset kunnittaiset tuottavuusmittarit. Tuottavuuden kasvattaminen on johtamista koskeva yleinen tavoite, joka tulee ottaa huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto: Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala toteuttaa Vantaan tuottavuusohjelmaa Vuonna 2011 toimialalla panostettiin erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän hyödyntämiseen ja jatkokehittämiseen (VanVan), sähköisen asioinnin ja palvelujen kehittämiseen, tietotuotannon automatisoimiseen mm. tietovarastoa rakentamalla, hoivateknologian hyödyntämiseen sekä puhelinpalvelujärjestelmän kehittämiseen. Kaupungin tuottavuusohjelman kriteereillä arvioituna toiminnoissa ja palveluissa on 2,5 % tuottavuuden kasvu. Sivistystoimi: Toimialalla on toteutettu varhaiskasvatuksen uusi palvelustrategia, koulujen ja päiväkotien tilankäytön tehostaminen sekä Halti-projektia, jotka lisäävät tuottavuutta. KAUPUNGINHALLITUS: Jatkuu seuraavalla sivulla. 70

75 Tavoitekortti 25 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: Tuottavuuden parantaminen Kaupungin toiminnoissa ja palveluissa on kahden prosentin tuottavuuden kasvu. Toimialat raportoivat keskeisten palvelujen tuottavuuden kehittymisestä tuottavuusohjelmassa listattujen arviointikriteereiden mukaisesti. TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Vapaa-aika- ja asukaspalveluiden ja sivistystoimen toimialojen yhteinen työryhmä on selvittänyt toimialojen toimitilojen suunnittelun monipuolistamista ja vapaa-ajan käytön tehostamista. Työryhmän loppuraportti kehittämisehdotuksineen valmistui keväällä Perustettiin uusi työryhmä, joka sai toimeksiannon valmistella kehittämisehdotusten toimeenpanoa. Nuorisopalvelujen tuottavuutta on lisätty mm. kehittämällä kumppanuus- ja vertaisohjaajatoimintaa. Ulkopuolisen kehittämisrahan määrää toiminnassa on kyetty kasvattamaan ja kehittämään edelleen innovaatioita monialaisena yhteistyönä, mm. nuorten tuetut oppisopimukset, Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä, etsivä nuorisotyötyö, kulttuurinen nuorisotyö, liikuntaa nuorille Ely:n rahoituksella yhdessä liikuntapalveluiden kanssa. Kulttuuripalvelut on hankkinut uudet yrityskumppanit uusiin toimintoihin. On laajennettu yhteistyötä erilaisin hankkein nuoriso- ja liikuntapalvelujen kanssa. Tuottavuutta on lisätty myös panostamalla tapahtumatiedotukseen ja markkinointiin. Toiminta-avustusta saavien yhteisöjen kanssa on aloitettu sopimusuudistus, jonka tavoitteena on selkeyttää toimijoiden tuotantovastuuta kaupungissa ja siten lisätä vastikkeellisuutta saatuun avustukseen. Liikuntapalvelut on käynnistänyt kehittämishankkeita maahanmuuttajien (Sporttia kaikille- hanke) sekä lasten ja nuorten liikunnan (Liikkuva koulu-hanke) kehittämiseksi ulkopuolisen rahoituksen turvin. Maankäyttö ja ympäristö: Tuottavuusohjelman toteuttamista jatketaan. Sitovan tavoitteen edellyttämä tuottavuuden kasvu toteutui ottaen huomioon määrärahataso suhteessa volyymin kasvuun ja yleiseen kustannuskehitykseen. Tilakeskus: Siivouspalvelujen mitoitusohjelmiston käyttöönottoprojekti on käynnistetty ja ateriapalvelujen tuotannonohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönottoprojekti käynnistetty. Alustava kiinteistöhallinnan tietojärjestelmän tarvekartoitus on tehty ja eri järjestelmiin tutustuminen on aloitettu. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui jossain määrin. 71

76 Tavoitekortti 26 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Tuottavuuden parantaminen Tehdään Vantaa-tasoinen sähköisten palvelujen ja asioinnin kehittämissuunnitelma. Toimialojen tarpeet kartoitetaan ja laaditaan kehittämissuunnitelma yhteistyössä toimialojen kanssa mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Pirjo van Nues Konsernihallinto: Sähköisestä asioinnista on tehty yhteistyössä kaupungin toimialojen kanssa kaupunkitasoinen suunnitelma, joka kattaa vuodet Lisäksi on tehty kaupunkitasoinen sähköisen asioinnin suunnitelma tietohallinnon linjauksista ja painopisteistä vuosille Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalle on laadittu oma suunnitelma sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi vuonna vuosille tehdyn suunnitelman mukaisista hankkeista on valmistunut: - Ajantasa-asemakaavan kehityshankkeen määrittelyvaihe, PKS -hankkeena koko pääkaupunkiseudun yhteinen palvelukartta, Kartta.vantaa.fi -palvelun kehittämishanke, sähköinen päivähoito- ja esiopetuspäätös sekä päivähoidon kerhopäätös, joiden toimittamisessa hyödynnetään valtakunnallista kansalaisen asiointitiliä, uudet kaupungin internet-sivut. KanTa-hankkeen ereseptin käyttöönotto on Vantaalla huhtikuussa Intranet-sivujen uudistaminen sähköiseksi työpöydäksi on aloitettu. Määrittelyvaihe ja sivuston ulkoasu valmistuivat 2011 ja sivusto julkaistaan kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Sähköinen palveluseteli on määrittelyvaiheessa ja sitä pilotoidaan Suun Terveydenhuollon liikelaitoksessa. -Kilpailutusvaiheessa ovat PKS -hankkeena opistojen kurssihallintajärjestelmä, avustushakemusten käsittelyjärjestelmä, Museon arkistointi ja digitointijärjestelmä sekä Katulupa- ja viheraluehakemusten käsittelyjärjestelmä ja sähköisen arkistomateriaalin myyntipalvelusovellus. Lisäksi luottamushenkilöiden extranetin uudistushanke käynnistetään alkuvuodesta Sähköisen asioinnin kaupunkitason suunnitelmaa päivitetään tehtyjen sähköisen asioinnin linjausten ja painopisteiden sekä toimialojen tuloskorttien, talousarvion ja sähköisen asioinnin suunnitelmien pohjalta tarkemmalla tasolla vuodelle KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 72

77 Tavoitekortti 27 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Seutuyhteistyö ja edunvalvonta Selvitys Helsingin ja Vantaan mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista käsitellään valtuustossa tammikuussa Toimenpiteet, mittarit Käsittely valtuustossa on toteutunut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Taloussuunnittelu: Selvitys Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen eduista ja haitoista käsiteltiin kaupunginvaltuustossa ( 23). KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 73

78 Tavoitekortti 28 Rakenteet ja prosessit Kriittinen menestystekijä Seutuyhteistyö ja edunvalvonta Sitova tavoite Seutuselvitys käsitellään valtuustossa tammikuussa Toimenpiteet, mittarit Käsittely valtuustossa on toteutunut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Taloussuunnittelu: Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys käsiteltiin kaupunginvaltuustossa ( 24). KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 74

79 Tavoitekortti 29 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Jokaisella tulosalueella on dokumentoitu käytössä oleva johtamisjärjestelmä. Dokumentoitujen käytössä olevien johtamisjärjestelmien määrä suhteessa tulosalueiden määrään. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilöstökeskus: Toimialan nimi tulosalueiden lukumäärä valmiit kuvaukset työ aloitettu ei tietoa sito soster ja liikelaitos tike * Tike ei ole kolmen tulosalueen osalta tässä muutosvaiheessa kuvattu uudelleen. Tämä työ tullaan tekemään tulevaisuudessa. vapas keha ja liikelaitokset mato yhteensä Johtamisjärjestelmäkuvaus on valmiina 74 %:lla tulosalueista. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui melko hyvin. 75

80 Tavoitekortti 30 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Tuloksellinen ja energisoiva johtaminen Esimiehet palkitsevat henkilöstöään joka toimialalla palkitsemisjärjestelmän mukaisesti. Palkitsemisen tulee tukea nimenomaan kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista (mm. tuottavuuden kehittäminen, työllisyyden parantaminen). Kaupunkitasoinen raportti kaksi kertaa vuodessa eri palkitsemistapojen käytön laajuudesta. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilöstökeskus: Henkilökohtaista lisää saa 34 % henkilöstöstä. Henkilökohtaisten lisien kustannusvaikutus vuonna 2011 oli 6,6 milj. euroa. Vuonna 2010 henkilökohtaisten lisien kustannukset olivat 6,2 miljoonaa. Vuonna 2010 kannustuslisiä maksettiin 40 henkilölle ja niiden euromääräinen kustannus oli euroa. Vuonna 2011 kannustuslisäjärjestelmän piiriin kuului 4653 henkilöä, joka on 41 % henkilöstöstä. Kannustuslisä on toteutumassa 846 henkilölle ja maksatukseen on tehty yhteensä euron varaus. Henkilökohtaiset lisät Kannustuslisä Tulospalkkiot Erikoispalkkiot ,2 milj ,6 milj Vuonna 2010 oli 11 tulospalkkiojärjestelmää, joissa mukana oli 380 henkilöä (3,4% henkilöstöstä). Vuonna 2010 tulospalkkioita maksettiin euroa. Vuonna 2011 järjestelmiä oli 11 ja niissä oli mukana 419 henkilöä. Lisäksi järjestelmien piiriin tulivat tulosaluejohtajat sekä ylin johto. (21 hlöä). Tulospalkkioiden maksatukseen tehty varaus on yhteensä euroa. Vuonna 2010 erikoispalkkiota myönnettiin 1065 henkilölle (9,4%henkilöstöstä) ja vuonna 2011 palkkioita myönnettiin 1169 henkilölle (10,3%). Vuonna 2010 erikoispalkkioihin käytettiin euroa ja vuoden 2011 kustannus oli yhteensä euroa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 76

81 Tavoitekortti 31 Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Tuottava ja voimaantuva henkilöstö Aktiivisella välittämisellä sairauspoissaolojen määrä vähenee entisestään. Sairauspoissaoloprosentti on 0,2 %-yksikköä alhaisempi kuin vuonna RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Henkilöstökeskus: Tavoite ei toteutunut. Sairauspoissaoloprosentti oli 0,13 %-yksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2011 sairauspoissaolo-% oli 4,92 (vuoden 2010 poissaolo-% oli 4,79). Tarkasteltaessa poissaoloja keston mukaan, lisäys on ollut samaa suuruusluokkaa kaikissa ryhmissä. Naisten ja miesten poissaolot ovat myös lisääntyneet lähes samassa suhteessa, naisten poissaoloprosentin ollessa edelleen lähes 1 prosenttiyksikköä miehiä korkeampi. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet eniten liikelaitoksissa (poikkeus suun terveydenhuollon liikelaitos) ja vähentyneet eniten tilakeskuksen sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialoilla. Vuoden 2011 terveysperusteiset poissaolot vastaavat 535 henkilön työpanosta. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite ei toteutunut lainkaan. 77

82 Tavoitekortti 32 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit RAPORTOINTI: TOIMIALA: Taloussuunnittelu: Talouden tasapainottaminen Talousarviovuonna 2011 toimintakatteen kasvu on alle verorahoituksen kasvun. Toimintakatteen kasvu suhteessa verorahoituksen kasvuun. Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Vuonna 2011 kaupunki sai verorahoitusta yhteensä 972,2 milj. euroa (verotulot 835,6 milj. euroa ja valtionosuudet 136,6 milj. euroa). Verrattuna vuoteen 2010 verorahoitus yhteensä kasvoi 38,5 milj. euroa eli 4,1 prosenttia. Kaupungin toimintakate kasvoi vuonna 2011 edellisvuodesta 34,7 milj. euroa eli 4,0 prosenttia. Kun otetaan huomioon toimintakatteeseen vaikuttava VAV-tonttikaupan kertaluonteinen 10,9 milj. euron tulo, oli toimintakatteen vertailukelpoinen kasvu 45,6 milj. euroa eli 5,2 prosenttia. Vertailukelpoinen toimintakate kasvoi vuonna 2011 nopeammin kuin verorahoitus (sekä suhteellisesti että absoluuttisesti). KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite ei toteutunut lainkaan. 78

83 Tavoitekortti 33 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Talouden tasapainottaminen Kaupunginhallitus valmistelee kaupunginvaltuuston syysseminaariin toimenpide-esityksen kaupungin talouden tasapainottamiseksi sekä lainamäärän hallituksi pienentämiseksi vuodesta 2014 alkaen. Toimenpide-esitys on tehty kaupunginvaltuuston syysseminaariin mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja Taloussuunnittelu: Ohjelmaa ei valmisteltu vuoden 2011 aikana. Vuoden 2012 talousarvion sitova tavoite nro 30 kuuluu: "Laaditaan kevään 2012 valtuustoseminaariin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma, joka sisältää suunnitelman investointitasosta 10 vuodelle sekä investointien priorisoinnin." Konsernihallinto: Kevään 2011 Valtuustoseminaarissa esiteltiin muistio "Vantaan kaupungin velkaantuminen" ja syksyn 2011 seminaarissa päivitetty muistio "Velkaantuminen / syksy 2011" joiden pohjalta kaupunginhallitus laatii toimenpideehdotuksen kaupungin talouden tasapainottamiseksi sekä lainamäärän hallituksi pienentämiseksi vuodesta 2014 alkaen. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite ei toteutunut lainkaan. 79

84 Tavoitekortti 34 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Talouden tasapainottaminen Organisaatiouudistusten kokonaistaloudelliset vaikutukset selvitetään ennen jokaista uudistusta ja taloudellisia vaikutuksia seurataan uudistuksen jälkeen. Selvitykset kokonaistaloudellisista vaikutuksista ennen organisaatiouudistuksia ja seuranta taloudellisista vaikutuksista uudistusten jälkeen on tehty. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtajat, toimialajohtajat Sosiaali- ja terveydenhuolto: Sosiaali- ja terveystoimessa on tehty lähinnä prosessien muutoksia koskevia uudistuksia, joiden tavoitteena on ollut mm. kustannustehokkuus ja asiakaspalvelun parantaminen. Hakunilan terveysaseman palvelukyvyn turvaamiseksi palvelutuotanto kilpailutettiin vuoden 2011 aikana. Ulkopuolinen palveluntuottaja aloittaa ja kustannustaso on noin 5 % alempi verrattuna omaan tuotantoon virkojen ollessa täytettynä. Vuonna 2011 valmistellun terveysasematoiminnan organisaatiouudistuksen kokonaistaloudellinen arviointi tehdään vuoden 2012 jälkeen. Sivistystoimi: Vuonna 2011 toimialalla ei ole tehty organisaatiomuutoksia. Maankäyttö ja ympäristö: Toimialalla toimitaan tavoitteen mukaisesti. Vuonna 2011 toimialalla ei toteutettu organisaatiouudistuksia. Tilakeskus: Tilakeskuksen uutta organisointia koskevat taloudelliset selvitykset tehtiin ennen organisaatiouudistuksia koskenutta päätöksentekoa. Seuranta taloudellisista vaikutuksista on aloitettu. Vapaa-aika ja asukaspalvelut: Vuonna 2011 toimialalla ei ole tehty organisaatiomuutoksia. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 80

85 Tavoitekortti 35 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Talouden tasapainottaminen Kehitetään tontinluovutusmallia käyttäen esimerkkinä Leinelän kumppanuusmallia. Selvitys tontinluovutusmallin kehittämisestä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Leea Markkula-Heilamo Maankäyttö ja ympäristö: Leinelän kumppanuushankkeeseen osallistuneille tehtiin keväällä kysely, jolla kartoitettiin kokemuksia hankkeesta. Kyselyn tuloksia esiteltiin palauteseminaarissa. Tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään Marja - Vantaan toteutuskumppanien valinnassa. Rakentajille ja rakennuttajille esiteltiin kesäkuussa Marja - Vantaan suunnittelua ja toteutusta. Tilaisuudessa esiteltiin Leinelä -kyselyn tuloksia ja johtopäätöksiä sekä pyydettiin toimijoilta ehdotuksia Marja - Vantaan kumppanuusmalliksi. Marja -Vantaan keskustan aloituskortteleiden toteutuskumppaneiden haku valmisteltiin yhteistyössä Marja - Vantaa -projektin kanssa. Se käynnistyi syksyllä 2011 ja sen on määrä päättyä tammikuussa Aloituskortteleihin, joiden rakennusoikeus tulee olemaan yhteensä arviolta k-m2, valitaan 3-5 toteuttajakumppania. Valinnassa painotetaan toimijoiden luotettavuutta ja mahdollisuutta sitoutua mittavan hankkeen toteutukseen. Ehdokkaiden edellytetään esittävän myös luonnokset kahdesta erityyppisestä korttelista. Suunnitelmien arvostelussa painotetaan niiden kaupunkikuvallisia, innovatiivisia, taloudellisia ja ekologisia ominaisuuksia. Kaupunginhallitus päättää toteuttajakumppanien valinnasta kevään 2012 aikana. Asemakaavoitus valmistellaan yhteistyössä valittujen kumppanien kanssa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin. 81

86 Tavoitekortti 36 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Omaisuuden hallinta Valmistellaan suunnitelma toimitilamäärän kasvun hillitsemiseksi ja toimitilatehokkuuden parantamiseksi. Suunnitelma on valmistunut. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Mika Savolainen Tilakeskus: Kaupunkitasoinen suunnitelma toimitilamäärien kasvun hillitsemiseksi ei ole valmistunut. Talonrakennuksen investointitasoa pienennettiin merkittävästi aikaisempien vuosien tasoon nähden. Kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmatyöryhmä on aloittanut toimintansa vuoden 2012 alussa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite ei toteutunut lainkaan. 82

87 Tavoitekortti 37 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Omaisuuden hallinta Vantaan Työterveys liikelaitos yhtiöitetään alkaen. Laaditaan yhtiöittämissuunnitelma mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Pirjo van Nues Konsernihallinto: Kaupunginhallitus päätti luopua sitovasta tavoitteesta Vantaan Työterveys liikelaitoksen yhtiöittämiseksi alkaen. Asia arvioidaan uudestaan, kun kuntalain muutoksen sisältö julkistetaan. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite ei toteutunut lainkaan. 83

88 Tavoitekortti 38 Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Omaisuuden hallinta Konsernistrategia päivitetään. Toimenpiteet, mittarit Konsernistrategia päivitetään mennessä. RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Pirjo van Nues Konsernihallinto: Konsernistrategia on päivitetty, mutta konsernijaosto päätti palauttaa konsernistrategian päivittämisen aikataulun osalta uudelleen valmisteltavaksi siten, että esitys uudeksi konsernistrategiaksi voidaan käsitellä konsernijaoston toukokuussa 2012 pidettävässä kokouksessa. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui melko hyvin. 84

89 TS-kauden tavoite Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Kriittinen menestystekijä Sitova tavoite Toimenpiteet, mittarit Palvelutason ja laadun ylläpito Sukupuolivaikutusten arviointi vakiintuu pysyväksi osaksi toimialojen työtä. Työkalun kehittäminen sukupuolivaikutusten arviointia varten. (mato) RAPORTOINTI: TOIMIALA: Vastuuhenkilöt: Leea Markkula-Heilamo Maankäyttö ja ympäristö: Maankäytön ja ympäristön toimialan TS-kauden tavoite: Kehitetään maankäytön vaikutusten arviointia huomioiden sosiaaliset-, sukupuoli- ja luontovaikutukset sekä kasvihuonekaasupäästöt. Työn tuloksena saadaan toimialalle työkalu mm. sukupuolivaikutusten arviointia varten. Maankäytön ja ympäristön toimialalla ei arvioitu vuonna 2011 minkään yksittäisen sitovan tavoitteen sukupuolivaikutuksia, vaan kehitettiin keskeisiä arviointikysymyksiä ja niihin liittyviä mittareita, joiden avulla sukupuolivaikutuksia voidaan tunnistaa eri yhteyksissä. KAUPUNGINHALLITUS: Tavoite toteutui täysin maankäytön ja ympäristön toimialalla. Muut toimialat ovat raportoineet suvauksen tuloksista suvaamiensa sitovien tavoitteiden raportoinnin yhteydessä. 85

90 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Keskushallinnon toimiala yhteensä Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Keskushallinnon toimiala yhteensä koostuu yleishallinnosta ja keskushallinnosta. Yleishallinnon talousarvio koostuu mm. kunnallisen päätöksentekojärjestelmän ja muiden yleisluonteisten toimintojen ja erien kustannuksista. Keskushallinto puolestaan koostuu kaupungin keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluyksiköistä. Keskushallinnon toimiala valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuustolle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallituksen konsernijaostolle kuuluvat asiat sekä ohjaa ja avustaa kaupungin muita toimielimiä. Keskushallinto vastaa keskitetysti suunnittelusta ja kaupungin toiminnan tuloksellisuudesta. Talousarvion toteutuminen Vuonna 2011 Keskushallinnon toimintatuotot alittivat talousarvion noin 1,0 milj. eurolla ja toimintamenot (ilman valmistusta omaan käyttöön) alittivat talousarvion noin 5,0 milj. eurolla. Keskushallinnon toimintakate toteutui kokonaisuudessaan 4,0 milj. euroa talousarviota parempana. 10 Yleishallinto yhteensä Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate

91 Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Yleishallintoon kuuluvat seuraavat talousarviokohdat: keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuusto, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus sekä yhteistoimintaosuudet ja -avustukset. Talousarvion toteutuminen Valtuustoon nähden talousarvion sitovia eriä ovat yleishallinnon tulot ja menot. Talousarvioon nähden yleishallinnon tulot alittuivat 1,1 milj. eurolla ja menot alittuivat 1,5 milj. eurolla. Toimintakate toteutui näin ollen 0,4 euroa talousarviota parempana Keskusvaalilautakunta Vastuuhenkilö: Päivi Kimpimäki Puheenjohtaja: Tapani Salmi Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on toimittaa kunnallisvaalit, kansanedustajain vaalit, tasavallan presidentin vaali ja europarlamenttivaalit. Keskusvaalilautakuntaan kuuluu kaupunginvaltuuston toimikaudekseen valitsemat viisi jäsentä ja kaksitoista varajäsentä. Lautakunta kokoontui vuonna 2011 kuusi kertaa. Vuoden 2011 huhtikuussa toimitettiin eduskuntavaalit. Näihin vaaleihin perustettiin uusi kymmenes ennakkoäänestyspaikka Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Vuoden lopulla aloitettiin tammikuussa 2012 toimitettavan presidentinvaalin valmistelut. Talousarvion toteutuminen Valtion korvaus kunnille eduskuntavaaleissa oli kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden 1,90 euroa, joten Vantaan osuus oli yhteensä euroa. Paine uusien ennakkoäänestyspaikkojen perustamiseen kasvaa jatkuvasti, joten lähivuosina niitä tultaneen lisäämään. Tämä luonnollisesti vaikuttaa vaalien toimittamiskustannuksiin. Lisäksi näissä vaaleissa keskusvaalilautakunta hoiti poikkeuksellisesti vaalien telinemainonnan, joten eduskuntavaalien kokonaiskustannukset mainontakuluineen olivat ,41 euroa Kaupunginvaltuusto Vastuuhenkilö: Martti Lipponen Puheenjohtaja: Antti Lindtman Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate

92 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Kaupunginvaltuusto kokoontui 10 kertaa, informaatiokokouksia pidettiin yhteensä 15. Lisäksi valtuusto piti strategia- ja taloussuunnitteluprosessiin liittyen seminaarit toukokuussa ja syyskuussa. Tammikuussa Helsingin seudun 14 kunnan valtuustoille järjestettiin Vantaalla yhteinen informaatiotilaisuus kaksiportaisen seutuhallinnon selvityksestä. Kaupunginvaltuuston strateginen päätöksenteko käsittää toimivallan päättää sitovista toiminnan ja talouden tavoitteista. Kaupunginvaltuuston rooli strategisessa päätöksenteossa korostuu edelleen kaupunginhallituksen johtosääntömääräyksin. Kaupunginvaltuusto määrittää myös kaupungin harjoittaman maksuja taksapolitiikan. Talousarvion toteutuminen Toimintamenojen toteuma oli 89 prosenttia talousarvioon verrattuna Tarkastuslautakunta ja ulkoinen tarkastus Vastuuhenkilö: Helena Hyvönen Puheenjohtaja: Hannu Kokko Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Tarkastuslautakunta suorittaa ja järjestää kuntalain 9 luvun mukaiset hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat tehtävät sekä työskentelee toiminta- ja arviointisuunnitelmiensa mukaisesti. Tarkastuslautakunta kokoontui kahdeksan kertaa, samoin työryhmät kokoontuivat kahdeksan kertaa. Arviointikertomus vuodelta 2010 hyväksyttiin lautakunnassa Yhteistyössä tilintarkastajan kanssa lautakunta käsittelee tilintarkastussuunnitelmaa. Vastuullinen tilintarkastaja raportoi tarkastuksista lautakunnalle huhti- ja joulukuussa. Arviointitarkastusten ja arviointikertomuksen valmistelun lisäksi ulkoisen tarkastuksen henkilöstön tehtävänä on suorittaa tilintarkastusta ulkoiselle tilintarkastajalle sekä avustaa tarkastuslautakuntaa tilintarkastukseen liittyvissä tehtävissä. Ulkoinen tarkastus suorittaa myös tulosalueelleen kuuluvat henkilöstö- ja taloushallinnon tehtävät sekä hankinnat. Talousarvion toteutuminen Vuoden 2011 aikana ei lisätoimeksiantoja tilintarkastus- ja arviointitoiminnassa. Toimintamenot toteutuivat 92-prosenttisesti talousarvioon nähden. 88

93 10 40 Kaupunginhallitus Vastuuhenkilö: Martti Lipponen Puheenjohtaja: Tapani Mäkinen Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Kaupunginhallitus on huolehtinut kaupungin johtamisesta ja kehittämisestä kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kaupunginhallitus kokoontui 23 kertaa. Lisäksi pidettiin 7 kaupunginhallituksen iltakoulua, joissa kaupunginhallitus ja valtuustoryhmien puheenjohtajat saivat informaatiota kulloinkin ajankohtaisista käsittelyyn tulossa olevista asioista. Talousarvion toteutuminen Toimintamenojen toteuma oli 86 prosenttia talousarvioon verrattuna Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset Vastuuhenkilö: Martti Lipponen Toimielin: Kaupunginhallitus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Määrärahasta on maksettu kaupungin sopimuksen mukaiset avustukset tiedekeskukselle, KatuMetrotutkimusohjelmalle sekä Suomen kansallisoopperan vuotuinen käyttöavustus. Lisäksi määrärahasta on maksettu Pääkaupunkiseudun kansainvälisen markkinointiyhtiön, Design-pääkaupunkihankkeen ja HRI-hankkeen (seututieto) maksuosuudet sekä Vantaan kaupungin maksuosuus Aluepelastuksen kustannuksista. Talousarvion toteutuminen Toimintamenojen toteuma oli 101 prosenttia talousarvioon verrattuna. 89

94 11 10 Keskushallinto Vastuuhenkilö: Martti Lipponen Toimielin: Kaupunginhallitus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Keskushallinto sisältää yleisjohdon, kaupunginkanslian, sisäisen tarkastuksen, taloussuunnittelun, henkilöstökeskuksen, viestinnän ja hankintakeskuksen tulosalueet. Kaupunginkanslian tulosalue on huolehtinut kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen esityslistojen valmistelusta ja pöytäkirjojen laatimisesta, päätösten täytäntöönpanosta, kaupungin yhteisistä ja keskushallinnon toimialan lakiasioista, keskushallinnon yhteisistä hallintopalveluista, kaupungin arkistotoimen johtamisesta ja pysyvästi säilytettävien asiakirjojen päätearkistoinnista, keskushallinnon asiakirjahallinnon kehittämisestä ja kaupungin puhelinpalveluista sekä huolehtii kaupungin kansainvälisen yhteistyön ja ystävyyskaupunkitoiminnan järjestämisestä ja kaupunkitason turvallisuus- ja valmiusasioista. Kaupungin kirjaamotoiminnot on keskitetty kaupunginkansliaan syyskuun 2011 alusta lukien. Puhelinliikenne kilpailutettiin, ja sen seurauksena käynnistettiin operaattorin vaihtoon liittyvät toimenpiteet. Tilikaudella 2011 tulosalueen talous toteutui budjetoitua paremmin. Sisäinen tarkastus avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuuden arvioinnissa ja kehittämisessä suorittamalla kaupungin organisaation hallinnon, talouden ja toimintojen tarkastusta sekä tarjoamalla konsultointipalveluja. Tarkastus- ja käyttösuunnitelmat toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Taloussuunnittelun tulosalueen toimintamenot vuonna 2011 toteutuivat 99-prosenttisesti talousarvioon verrattuna. Vuoden aikana tulosalueen keskimääräinen henkilöstömäärä oli hieman henkilöstösuunnitelmaa alemmalla tasolla. Vuoden 2011 aikana valmistui tietopalveluyksikön kokoamana Vantaa-alueittain -julkaisu. Lisäksi taloussuunnittelun tulosalueella otettiin käyttöön alkuvuodesta 2011 uusi talouden ennustamisjärjestelmä SAP:issa, jatkettiin taloustoimintojen järjestelmäkehitystä VanVan-hankkeessa sekä tehtiin valmistelutyötä strategiatyövälineen käyttöönottamiseksi yhteistyössä toimialojen kanssa. CAF -itsearviointityöhön kehitettiin mm. lomakepohjainen pika-arviointimalli. Toukokuussa 2011 taloussuunnittelu järjesti yhdessä Valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Culminatumin kanssa Palveluinnovaatiot ja tuottavuus-seminaarin Vantaan Laureassa. Seminaari oli jatkoa kahdenkymmenen suurimman kaupungin palveluinnovaatio- ja tuottavuusohjelmatyölle. Vuoden 2012 talousarviovalmisteluun oman haasteensa toivat mm. hallitusohjelman vaikutukset kuntatalouteen sekä euroalueen rahoituskriisi. Henkilöstökeskuksen tulosalueella esimiehille ja työntekijöille tarkoitettu sähköinen hr-työpöytä valmistui, kun käyttöön otettiin poissaolojen ja diagnoositiedon sähköinen välittäminen. Työpöydän kautta kulki vuoden aikana noin hakemusta. Hakemusten määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli 40 prosentilla. Lisäksi otettiin käyttöön myös opettajien palvelukseen ottojärjestelmä ja valmisteltiin sen pilotointia. 90

95 Pääkaupunkiseudun yhteistyönä valmisteltiin hr-työpöydän esimiesraporttien käyttöönottoa. Toimialojen kehittämistyöhön liittyvät johtamisen tai työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät kaikki toimeksiannot käynnistyivät - valtaosa jatkuu vuonna Lisäksi koko kaupunkia koskeva Watti-hyvinvointihanke (mukana n. 900 työntekijää) käynnistyi keväällä. Hankkeessa on vahva tuki myös aktiivisen välittämisen toimintatavalle. Myös oppilaitosyhteistyön malli saatiin kuvattua. Työterveyshuoltopalvelu vuosille kilpailutettiin ja entiset toimijat jatkavat. Lisäksi toteutettiin palkanlaskennan luovuttaminen Vantaan Tilapalvelut osakeyhtiöön siirtyvän henkilöstön osalta. Samalla siirtyi kaksi henkilöä liikkeen luovutuksessa yhtiöön. Henkilöstökeskuksen tulosalueella palvelussuhde- ja palkkapalveluiden sekä rekrytoinnin tukipalveluiden tuottavuus parani ja ylitti osittain selvästi asetetut tavoitteet. Talousarvion toteuma oli 89 prosenttia. Viestinnän tulosalueella internet-uudistuksen valmistuminen, asukaslehden lanseeraus ja talousarviossa pysyminen toteutuivat suunnitellusti. Tulosalueen talousarvio alittui lähes 10 prosenttia pääosin tiukan taloudenpidon ja Finnairin sekä muiden kumppaneiden kanssa kaavaillun kansainvälisen markkinointihankkeen (Arrival 2060) peruuntumisen ansiosta. Hankintakeskus vastaa kaupungin hankintatoimen ja kilpailuttamisen kehittämisestä, keskitetystä kaupungin tarvikkeiden hankintatoiminnasta yhteistyössä eri toimialojen kanssa, varastoinnista sekä eri tuoteryhmien hankintasopimuksista. Viimeisenä merkittävänä, keskitettävänä materiaalihankintaryhmänä siirrettiin tammikuussa 2011 vastuu hoitotarvikkeiden ja sairaalavälineiden kilpailutuksista ja sopimusseurannasta sosiaali- ja terveystoimesta hankintakeskukseen. Muutos täydensi jo aiemmin vuonna 2009 toteutettua hoitotarvikevaraston fuusiointia logistiikkakeskuksen keskusvarastoon. Helmikuussa 2011 otettiin käyttöön SAP-järjestelmään liittyvä hankintojen raportointijärjestelmä (BI). SRM-tilausjärjestelmän ulkoisen tilaamisen tuoteluetteloiden määrää lisättiin huomattavasti. Logistiikkakeskuksen tietojärjestelmään rakennettiin tytäryhtiön käyttöön ulkoista myyntiä varten vaadittavat toiminnot. Syksyllä 2011 laadittiin tiedonohjaussuunnitelma (TOS), jota käytetään perustana sähköisessä dokumentinhallintajärjestelmässä. Hankkeessa hankintakeskus toimii pilottina. Tämän vuoksi kilpailuttamisprosessista laadittiin uusi, tarkka kuvaus. Hankintakeskuksen palveluista tehtiin palvelukuvaukset ja palvelut hinnoiteltiin. Hankintakeskuksen eri tulosyksiköiden tuloskorttien tavoitteet toteutuivat melko hyvin. Tulosalue pysyi laaditussa budjetissa talousarvion toteuman ollessa 99 prosenttia. Talousarvion toteutuminen Valtuustoon nähden sitovia eriä ovat keskushallinnon tulot ja menot. Talousarvioon nähden tulot ylittyivät 0,02 milj. eurolla ja menot alittuivat 1,3 milj. eurolla. Lomapalkkajaksotuksen vaikutus Keskushallinnon toimintamenoihin oli noin 0,25 milj. euroa. Keskushallinnon toimintakate toteutui noin 1,3 milj. euroa talousarviota parempana. 91

96 11 20 Konserni- ja rahoituspalvelut Vastuuhenkilö: Martti Lipponen Toimielin: Kaupunginhallitus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Konsernihallinnon tulosalue on vastannut konserni- ja omistajaohjauksen kehittämisestä sekä omistajan edunvalvonnasta yhtiökokouksissa, kaupunginhallituksen konsernijaoston esityslistojen valmistelusta ja pöytäkirjojen laatimisesta, konserniraportoinnista (pl. konsernitilinpäätös), konserniyhtiöiden talouden seurannasta ja analysoinnista sekä konsernitiedottamisesta. Vuonna 2011 konsernihallinto on tuotteistanut ja hinnoitellut konserniyhtiöille tarjottavat lakiasiain- ja controller palvelut. Konsernihallinto on valmistellut ja toteuttanut tytäryhtiöiden yritysjärjestelyjä kaupungissa ja konsernissa. Hanketoimiston on siirretty osaksi Tietohallinnon palvelukeskusta syyskuussa Rahoituksen tulosalue vastaa kaupungin ja kaupunkikonsernin lyhyt- ja pitkäaikaisesta rahoituksesta, rahoitus- ja korkoriskin hallinnasta, sijoitustoiminnasta, leasingrahoituksesta, likviditeetinhallinnasta ja maksuliikkeestä sekä näiden alueiden kehittämisestä. Talouspalvelukeskuksen tulosalueella on vuonna 2011 jatkettu toiminnanohjaushankkeen myötä taloushallinnon tietojärjestelmien uudistamista ja taloushallinnon tehtävien keskittämistä. Tulosalueen henkilöstö kasvoi vuoden 2011 aikana kahdeksalla henkilöllä taloushallinnon prosessien keskittämisestä johtuen. Toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönoton myötä on saavutettu ostolaskujen käsittelyssä 67 prosentin tuottavuuden parantuminen vuonna 2011 vuoteen 2008 verrattuna mittarilla käsitellyt ostolaskut kappaletta/ henkilötyövuosi. Vastaavasti mitattuna myyntilaskujen käsittelyssä tuottavuuden parantuminen on ollut peräti 386 prosenttia. Talouspalvelukeskus on ollut tukemassa Vantaan Tilapalvelut Oy:n perustamista ja valmistautunut laajemminkin konserniyhteisöjen kirjanpitojen hoitamiseen. Talouspalvelukeskuksen talousarvio toteutui, sillä tulosalue alitti talousarvionsa neljällä tuhannella eurolla. Tietohallinnon palvelukeskuksen tulosalue vastaa kaupungin tietohallinnon, tietotekniikan, teletekniikan, asianhallinnan sekä tietohallinnon ohjelmistojen tarkoituksenmukaisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Vuonna 2011 tietohallinnon palvelukeskuksessa on käynnistetty sisäisen toiminnan kehittämishanke, jonka tavoitteena on terävöittää tietojärjestelmäprojektien käytäntöjä, kehittää asiakkuuksien hallintaa, tehostaa tietojärjestelmien ja -palveluiden hankintaa sekä varmistaa luotettava tietojärjestelmien ylläpito. Tietohallinnon toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön pysyivät vuoden 2010 tasolla. Alitus talousarvion 2011 toimintamenoihin oli 2,8 milj. euroa, mikä selittyy myöhentyneillä tietojärjestelmähankkeilla. Erityisesti palveluiden ostoihin varatut kulut ovat alittuneet, koska järjestelmähankkeiden viivästymisten takia järjestelmien ylläpitokulut eivät ole toteutuneet suunnitellusti. Talousarvion toteutuminen Valtuustoon nähden talousarvion sitovuustaso on konserni- ja rahoituspalveluiden tulot ja menot. Vuonna 2011 konserni- ja rahoituspalveluiden menot alittuivat 3 milj. eurolla. Ilman valmistusta omaan käyttöön laskettuna toimintamenot alittuivat 2,3 milj. eurolla. Toimintamenojen alitus johtuu pääasiassa Tietohallinnon hankkeiden myöhentymisestä. Toimintakate toteutui 2,4 milj. euroa talousarviota parempana. 92

97 12 Sosiaali- ja terveydenhuolto ilman erikoissairaanhoitoa Vastuuhenkilö: Jukka T Salminen Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja: Eija Grönfors Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala jatkoi toimintansa pitkäjänteistä kehittämistä. Toimialan tuottavuus kasvoi kaupungin tuottavuusohjelman kriteereillä arvioituna 2,5 prosenttia. Palvelulisäyksistä huolimatta toimialan toimintamenot jatkoivat maltillista kasvua. Toimiala alitti alkuperäisen talousarvion oman toimintansa osalta ilman erikoissairaanhoitoa ja Kaste-hankkeen hallinnointia toteuttaen kaupungin talouden hallinnan strategiaa kustannustehokkuus- ja tuottavuustavoitteiden mukaisesti. HUS:n palvelutuotanto (NordDRG-tuotteet ja käyntituotteet) kasvoi edellisvuodesta 3,9 prosenttia. Hoitopäivätuotteiden määrä väheni 14 prosenttia. Siirtoviivepäivät vähenivät edellisvuodesta yli 5 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion sopiman sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen aiesopimuksen mukaiset osahankkeet ovat edenneet suunnitellusti. Vuoden 2011 aikana terveyspalvelujen vastaanottotoiminnassa siirryttiin ns. listautumismalliin, jossa omalääkäri määritellään yli 75-vuotiaille, pitkäaikaissairaille ja muille pitkäjänteisestä potilassuhteesta hyötyville erityisryhmille. Lääkärikäyntien määrä kasvoi edellisvuodesta 1,5 prosenttia, hoitajakäyntien määrä väheni odotetusti. Erikoislääkäritoimintana käynnistyi reumalääkäritoiminta Tikkurilassa lokakuussa. Lääkärivaje terveysasemilla oli edelleen prosentin luokkaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä Katriinan terveysaseman toiminta siirrettiin toistaiseksi Martinlaakson terveysasemalle. Hakunilan terveysaseman vastaanottotoiminnan palvelujen hankinta kilpailutettiin, ja vuoden 2012 alusta palveluntuottaja on kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättänyt Attendo Oy. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen palvelutuotannon tuottavuus kasvoi ja palvelutuotantoa pystyttiin lisäämään 3,9 prosenttia suunnitelmaan verrattuna. Aikuissosiaalityön toimeentulotuen asiakasmäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Vuonna 2011 aikuissosiaalityön toimeentulotukea sai vantaalaista. Seitsemän vuorokauden määräajassa pysymiseksi loppuvuodesta palkattiin 12 määräaikaista etuuskäsittelijää. Työttömien määrä väheni edellisvuodesta lähes 390:llä, ja heitä oli vuoden lopussa Toimeentulotuen tarpeeseenkin heijastuva pitkäaikaistyöttömien määrä (2 310) säilyi lähes edellisvuoden tasolla. Lastensuojeluilmoitusten määrä (7 120) kasvoi edellisvuodesta lähes 12 prosenttia, ja ne käsiteltiin pääosin määräajassa. Lastensuojelutarpeen selvitys aloitettiin lapsesta, joista noin puolen asiakkuus jatkui selvityksen jälkeen. Vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus 0-17-vuotiaista oli 1,58 prosenttia. Sijaishuollon kasvua selittää lasten kiireellisten sijoitusten määrän huomattava kasvu. Näistä valtaosan sijoitus myös päättyi vuoden aikana. Lastensuojelussa jatkettiin määrätietoista kehittämistyötä asiakkuuksien vähentämiseksi. Sijoitusuhan alla olevien nuorten kanssa tehtävässä intensiivityössä on saatu rohkaisevia tuloksia. Alle 12-vuotiaiden vastaanottokodissa tehtyä tehostettua tukityötä kohdennettiin 23 perheelle, ja kotiuttaminen onnistui valtaosalle lapsista. Neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa terveystarkastusohjelmat päivitettiin, ja kasvatus- ja perheneuvonnan kehittämistavoitteet hyväksyttiin. Päihdehuollon palvelurakennemuutosta edistettiin teh- 93

98 dyn päätöksen mukaisesti. Uusien avo- ja asumispalvelujen myötä keskimääräinen hoitoaika laitoksissa on lyhentynyt vuoden :sta vuorokaudesta 29 vuorokauteen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ja erikoissairaanhoidon palveluprosessi vakiintui sujuvaksi. Vanhus- ja vammaispalveluissa jatkettiin kaupunkitasoisen Ikäpoliittisen ohjelman ja siihen liittyvän palvelurakenteen kehittämisohjelman toteuttamista. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi 91,8 prosenttiin 75 vuotta täyttäneistä. Koivukylän vanhustenkeskus otettiin käyttöön suunnitellusti. Tehostetun asumispalvelun paikat lisääntyivät vuoden aikana 49 paikalla. Vuoden lopussa hoivapalveluissa oli laskennallisia hoitopaikkoja yhteensä 1 066, josta tehostetun asumispalvelun paikkoja 674. Sairaalapalveluissa päättyneiden hoitojaksojen määrä kasvoi lähes 20 prosenttia edellisvuodesta. Jatkohoidon järjestäminen erikoissairaanhoidosta siirtyville potilaille onnistui ilman merkittäviä siirtoviiveitä. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen ostot sekä vammaispalvelulain mukaisen palveluasuminen lisääntyivät vielä edellisvuodesta. Kehitysvammahuollon kevyempää tuettua asumista lisättiin vuoden aikana 15 paikalla. Palvelurakenteen keventämistä tukeva Kehitysvammaisten asumisen ohjelma hyväksyttiin, ja Vammaispoliittisen ohjelman laadinta käynnistettiin. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala eteni strategisissa tavoitteissaan pääosin hyvin. Mm. omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus jatkoi kasvua, ja ikääntymispoliittista ohjelmaa toteutettiin kaupunkitasoisissa palvelulupaustyöryhmissä tavoitteiden mukaisesti. Näiden tavoitteiden osalta sukupuolivaikutusten arviointia tehtiin sovitusti. Toimialojen yhteisinä tavoitteina olleiden lastensuojelun asiakkuuksien kasvun sekä kodin ulkopuolelle sijoitettavien lasten ja nuorten osuuden kasvun estäminen osoittautuivat haasteellisiksi. Huolimatta ehkäisevän työn ja intensiivisten työmenetelmien kehittämisestä lastensuojelun tarve Vantaalla hieman kasvoi. Selvitys terveysasemien vastaanottotoiminnan palvelukyvystä ja henkilöstötilanteesta toimenpiteineen hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa , ja edelleen kaupunginhallituksessa Mielenterveys- ja päihdeongelmissa avun saantia pyrittiin nopeuttamaan Miepä-hankkeessa mm. matalan kynnyksen palvelupisteellä. Asiakasvirrat jäivät kuitenkin toivottua pienemmiksi. Toimialalla jatkettiin tuottavuusohjelman sekä Vantaa-sopimukseen kirjattujen rakenteellisten muutosten toteuttamista. Useissa palveluissa toteutettiin palvelurakenteen keventämiseen tähtääviä kehittämisohjelmia. Perhehoitoa sijaishuollossa lisättiin. Kumppanuuksia lisättiin palvelutuotannossa ja Hakunilan terveysaseman palvelutuotanto kilpailutettiin. Palvelusetelien käyttöä edistettiin. Vuoden 2011 alussa otettiin käyttöön palvelusetelit hoiva-asumisen tehostetussa asumispalvelussa sekä omaishoidontuen lakisääteisen vapaan ja muun vapaan aikaisessa hoidossa. Suun terveydenhuollon palveluseteli otettiin käyttöön loppuvuodesta Lastenneuvoissa otettiin loppuvuodesta käyttöön sähköisen neuvonnan Vastaamopalveluseteli. Vuoden lopussa toimialalla oli käytössä 5 palveluseteliratkaisua. Lisäksi toimiala osallistui suurten kaupunkien yhteiseen palveluseteleiden ja ostopalvelujen tietojärjestelmäratkaisujen kehittämistyöhön. Tuottavuusohjelman mukaista tiedolla johtamisen strategiaa edistettiin jatkamalla tietovarastohanketta sekä laatimalla toimialan tuotekirja. Sähköisten palvelujen tarvekartoitus tehtiin. Kanta-hankkeen uudistuksia on edistetty suunnitelmien mukaisesti. Huhtikuussa käyttöönotettavan ereseptin käyttöönottosuunnitelma laadittiin ja koulutukset aloitettiin. Yhteistyö HUS:n ja Hyks-alueen kuntien kanssa aloitettiin yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankkimiseksi. Talousarvion toteutuminen Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan menot vuonna 2011 olivat 544,9 milj. euroa ja tulot 62,5 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen kokonaismenoissa oli tilinpäätöksessä 2011 kasvua 6,2 prosenttia vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna ja tuloissa 17,7 prosenttia. 94

99 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelutuotanto Sosiaali- ja terveydenhuollon oman palvelutuotannon menot vuonna 2011 olivat 313,3 milj. euroa ja tulot 36,3 milj. euroa. Oman palvelutuotannon menot ylittivät alkuperäisen määrärahan 2,1 milj. eurolla (0,7 %) ja tulot 3,8 milj. eurolla (11,6 %). Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 1,6 milj. euroa parempi. Kaupunginvaltuusto siirsi erikoissairaanhoidon määrärahoista 0,35 milj. euroa perhepalvelujen tulosalueelle mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostopalvelujen katteeksi liittyen sosiaali- ja terveystoimen ja HUS:in yhteistyössä toteuttamaan mielenterveyspotilaiden hoitoprosessin uudelleenjärjestelyyn. Lisäksi toteutumisennusteen perusteella siirrettiin toimialan sisäisenä määrärahasiirtona omaan toimintaan 5,7 milj. euroa toimeentulotuen menomäärärahasta, ja 1,3 milj. euroa tulomäärärahasta. Lopullinen määräraha alittui menojen osalta 3,3 milj. euroa (1,0 %) ja tulojen osalta 2,5 milj. euroa (7,3 %). Menot kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden 6,1 prosenttia ja tulot 13,9 prosenttia. Toimeentulotuki Toimeentulotuen menot vuonna 2011 olivat 41,2 milj. euroa ja tulot 20,9 milj. euroa. Menot alittivat alkuperäisen määrärahan 5,4 milj. eurolla ja tulot 2,2 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä määrärahaa 3,2 milj. euroa parempi. Menomäärärahaa pienennettiin toteutumisennusteen perusteella toimialan sisäisenä määrärahasiirtona 4,9 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 1,3 milj. eurolla. Lopullinen määräraha alittui menojen osalta 0,5 milj. euroa ja tulojen osalta 0,9 milj. euroa. Menot kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden 4,9 prosenttia ja tulot 2,4 prosenttia. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon menot vuonna 2011 olivat 185,0 milj. euroa. Menot ylittivät alkuperäisen määrärahan 1,9 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti sosiaali- ja terveystoimen menomäärärahaa 3,0 milj. eurolla erikoissairaanhoidon ennakoitujen menojen takia. Kaupunginvaltuusto siirsi erikoissairaanhoidon määrärahoista 0,35 milj. euroa perhepalvelujen tulosalueelle mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostopalvelujen katteeksi liittyen sosiaali- ja terveystoimen ja HUS:in yhteistyössä toteuttamaan mielenterveyspotilaiden hoitoprosessin uudelleenjärjestelyyn. HUS-palvelusopimus ylittyi 2,7 milj. eurolla, jota katettiin muusta erikoissairaanhoidosta säästyneellä määrärahalla. Lopullinen määräraha alittui menojen osalta 0,8 milj. eurolla. Erikoissairaanhoidon menot kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätökseen nähden 4,3 prosenttia. Kaste/Mielen avain -hanke Toimiala jatkoi vuonna 2010 alkaneen sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitetun koko Etelä-Suomen alueella toteutettavan Mielen avain -hankkeen hallinnointia vuonna Kaupunginvaltuusto korotti sosiaali- ja terveystoimen sekä tulo- että menomäärärahoja 4,1 milj. eurolla hankkeen hallinnoinnin osalta. Kaste-hankkeen hallinnoinnin tulot ja menot olivat 1,2 milj. euroa suunniteltua korkeammat Talous- ja hallintopalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Talous ja hallintopalvelut tuotti keskitetysti talouden ja hallinnon palveluja toimialalle sekä osallistui kaupunkitasoisiin hankkeisiin ja prosessien kehittämiseen. Taloudenpidossa ja toimintojen kehittämisessä ko- 95

100 rostettiin taloudellisuuden ja tehokkuuden merkitystä. Toimialan taloudellinen tilanne oli vakaa ja talouden raportointi toimivaa. Useissa talous- ja hallintopalveluiden toiminnoissa on kysymys tuottavuuden kehittämisestä, esim. talouden, toimitilojen ja tietojärjestelmien osalta. Talous- ja hallintopalvelujen koordinoima Helsingin yliopiston kanssa toteutettava Tuottavuus Talkoot -hanke saatettiin loppuun. Hanke oli osa Vantaan tuottavuusohjelmaa. Tulosalue koordinoi palvelusetelijärjestelmän kehittämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tärkein hanke on tietojärjestelmän hankkiminen palvelusetelien ja ostopalvelujen hallintaan. Tämä hanke aloitettiin yhdessä Helsingin, Espoon, Kouvolan, Oulun, Tampereen ja Turun kanssa. Vuoden aikana otettiin käyttöön palvelusetelit seuraavissa palveluissa: hoiva-asumisen tehostettu asumispalvelu, tehostetussa asumispalvelussa järjestettävän omaishoidontuen lakisääteisen vapaan ja muun vapaan aikainen hoito, suun terveydenhuolto sekä perhepalvelujen internetin kautta varhaista tukea ja neuvontaa tarjoava Vastaamopalvelu. Talous- ja hallintopalvelut osallistui useisiin suuriin tietojärjestelmähankkeisiin, kuten toiminnanohjausjärjestelmän (VanVan) käyttöönottoon. Vuonna 2011 VanVan-hankkeen merkittävin osa oli palveluhankintoja koskevan pilotin valmistelu. Tavoitteena on pilotoida palveluhankinnan tekemistä SAP-järjestelmän kautta. Tulosalueella koordinoitiin kansallisen terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeen (Kanta-hanke) valmistelua. Valmius e-reseptin käyttöön ottoon saatiin lähes valmiiksi ja käyttöönotettavaksi keväällä Tietovarasto ja raportointi -hankkeen määritykset tehtiin loppuun niin, että järjestelmä voidaan kilpailuttaa vuonna Hankkeen tavoitteena on saada aikaan järjestelmä, jolla operatiivisten tietojärjestelmien tietoja pystytään hyödyntämään paremmin toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Osin tietovarastohankkeeseen liittyen uudistettiin toimialan tuotteistusta. Toimialan sähköisen asioinnin kehittämisen strategiaa valmisteltiin, ja pidettiin tulosalueiden ja johdon workshopit, joissa määriteltiin toimialan sähköisen asioinnin ja -palvelujen tarpeet. Yhteistyössä HUS:n ja Hyks-alueen kuntien kanssa aloitettiin valmistelu yhteisen ja yhtenäisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankkimiseksi Hyks-alueelle. Talous- ja hallintopalveluissa laadittiin toimialan esimiesrakennetta koskeva selvitys, joka käsiteltiin toimialan johtoryhmässä. Selvityksen pohjalta päätetyt toimenpiteet toteutettiin. Lisäksi valmisteltiin yhdessä tulosalueiden kanssa tulosaluerajat ylittävien prosessien kuvaamista. Toimialan ja talous- ja hallintopalvelujen CAF-pika-arvioinnit toteutettiin. Tulosalueella valmisteltiin organisaatiomuutos, jolla talous- ja hallintopalvelujen henkilöstöyksikkö ja kehittämisyksikkö perustettiin erillisinä aloittamaan vuoden 2012 alusta. Useiden toimialojen yhteinen Marja-Vantaan palveluarkkitehtuurikilpailu toteutettiin. Kilpailun tarkoituksena on löytää korkeatasoisia palveluratkaisuja ja kumppanuuksia Marja-Vantaan hyvinvointipalvelujen toteuttamiseen. Hankkeeseen on saatu Tekesin rahoitusta. Kilpailun tulokset julkaistiin vuoden 2012 alussa. Talous- ja hallintopalveluissa koordinoitiin toimialan osallistumista Etelä-Suomen terveyseroja kaventavan (ESTER) Kaste-hankkeen yhteen osakokonaisuuteen vuosina Osahankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön hyvinvointiraportointia yhtenäistämään sähköiset työkalut hyvinvointikertomukseen sekä ihmisvaikutusten arviointiin (IVA). Sukupuolivaikutusten arviointimenetelmän juurtumista toimialalle edistettiin mm. koulutuksin. Tulosalue pilotoi menetelmää suvaamalla toimialan käyttösuunnitelmaa Lisäksi koordinoitiin Savuton Vantaa -ohjelman toimeenpanoa sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla. Toimialan valmiussuunnitelma uudistettiin ja siihen liittyvät osasuunnitelmat, luettelot ja ohjeet päivitettiin. Tulosalueella koordinoitiin useita toimitilamuutoksia ja osallistuttiin Tikkurilan kirkon korttelin suunnitteluun. 96

101 Talous- ja hallintopalvelut vastaa toimialan palveluhankintojen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Merkittävin palveluhankinta oli Hakunilan terveysaseman ulkoistus. Ostaja-asemaa ja hankinnan laatua kehitettiin tuottajien kanssa toteutetuilla markkinavuoropuheluilla. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2011 olivat 4,0 milj. euroa ja tulot 0,1 milj. euroa. Menot alittivat talousarvion alkuperäisen määrärahan 2,2 milj. euroa ja tulot 0,1 milj. euroa. Tulos (nettotoimintamenot) oli alkuperäistä käyttösuunnitelmaa 2,3 milj. euroa parempi. Tulosalueen menomäärärahaa alennettiin toteutumisennusteen perusteella toimialan sisäisenä määrärahasiirtona 0,7 milj. eurolla. Muutettuun määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 1,5 milj. Tulosalueen määrärahassa oli varauduttu toimialan ennakoimattomiin menoihin. Talous- ja hallintopalveluiden toimintamenot kasvoivat 0,2 prosenttia vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toimialan (/kaupungin) menomääräraha 512,9 540,7 548,0 Toimialan henkilöstömäärä ( Toimialan volyymi Talous- ja hallintopalv. henkilöstömäärä Hallinnollisten tehtävien toteutunut työaika henkilöstövuosina: 42,1 42,6 41,0 Tuottavuus ja tehokkuus Hallinnollisten tehtävien henkilöstömenojen osuus toimialan koko määrärahasta 0,6 % 0,5 % 0,5 % Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan henkilöstö 2,1 % 2,1 % 2,1 % Henkilöstö 54 / / / 2618 Talous- ja hallintopalvelujen henkilöstö / toimialan esimiesten määrä 33,3 % 30,6 % 31,4 % Henkilöstö 54 / / / 175 1) Sisältää vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan Erikoissairaanhoito Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate

102 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vantaan erikoissairaanhoidon palvelut tuotti lähes kokonaisuudessaan HUS-kuntayhtymä. Erikoissairaanhoidon vuoden 2011 palvelutuotannosta ja määrärahasta sovittiin kuntaneuvotteluissa. Palvelutuotanto (NordDRG-tuotteet ja käyntituotteet) kasvoi 3,9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Hoitopäivätuotteiden määrä väheni 14 prosenttia. Terveyskeskuksessa laadittujen lähetteiden määrä kasvoi edellisvuodesta 4,5 prosenttia ja alkuperäisten lähetteiden määrä väheni kokonaisuudessaan 0,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Alkuperäisistä lähetteistä kaksi kolmasosaa laadittiin terveyskeskuksesta ja loput työterveyshuollosta tai yksityislääkäreiden vastaanotoilta. Lisäksi erikoissairaanhoidossa laaditaan sisäisiä lähetteitä, kun potilas siirtyy erikoisalalta toiselle. Siirtoviivepäivien määrä väheni edellisvuodesta yli 5 prosenttia. Siirtoviivepäiväkertymä oli yhteensä päivää (824 eri potilasta) vuonna HUS:n siirtoviivepäiväkertymästä Vantaan osuus on vähäinen (5,6 %). Maksullisia ylikäyttöpäiviä oli vain neljä. Erikoissairaanhoidon hoitojonoissa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä potilasta (poikittaisleikkaus ). Yli 6 kk jonottaneita oli 20. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian vuodeosastojonossa ei ole ollut yli 3 kuukautta jonottaneita potilaita. Talousarvion toteutuminen Erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset vuonna 2011 olivat noin 185,0 milj. euroa, joka sisältää HUS:n palvelutuotannon lisäksi myös HUS eläkevastuut (5,7 milj. euroa), ensihoidon vastuulääkärijärjestelmän (0,2 milj. euroa), helikopteritoiminnan ensihoidon (0,2 milj. euroa), myrkytystietokeskuksen (0,05 milj. euroa) sekä psykiatrisen kuntoutustoiminnan menoja (0,2 milj. euroa). Menot ylittivät käyttösuunnitelman alkuperäisen määrärahan 1,9 milj. euroa (1,0 %). Kaupunginvaltuusto siirsi erikoissairaanhoidon määrärahoista 0,35 milj. euroa perhepalvelujen tulosalueelle mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen ostopalvelujen katteeksi liittyen Sosiaali- ja terveystoimen ja HUS:in yhteistyössä toteuttamaan mielenterveyspotilaiden hoitoprosessin uudelleenjärjestelyn kustannuksiin. Lisäksi kaupunginvaltuusto korotti erikoissairaanhoidon menomäärärahaa 3,0 milj. eurolla HUS-palvelusopimuksen ennakoitujen menojen takia. Muutettuun määrärahaan nähden erikoissairaanhoidon menot alittuivat 0,8 milj. euroa (0,4 %). Erikoissairaanhoidon menot HUS:n palvelutuotannon osalta kasvoivat 4,2 prosenttia vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Kalliin hoidon tasaus ei tuottanut aikaisemmista vuosista poiketen palautusta (v palautus oli noin 1 milj. euroa). Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2010 TA 2011 TP 2011 Sairastavuusindeksi (Vantaa) 1) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Hoitojaksot (NordDRG), kertymä vuoden päätyttyä Käynnit, kertymä vuoden päätyttyä Hoitopäivät, kertymä vuoden päätyttyä

103 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Laatu ja vaikuttavuus Kaikki jonossa olevat Yli 6 kk jonottaneita Lasten psykiatrian jonossa yli 3 kk Nuorisopsykiatrian jonossa yli 3 kk Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas Euroa/NordDRG-tuote ) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100) Terveydenhuollon palvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Terveyspalvelujen tulosalueen vastaanottotoiminnan tulosyksikössä siirryttiin parityöskentelystä ja väestövastuutoiminnasta listamallin mukaiseen toimintaan (Martinlaakson ja Myyrmäen terveysasemilla 3/2011 ja muilla asemilla 9/2011). Uudessa omalääkärijärjestelmässä pitkäaikaissairaat ja yli 75-vuotiaat listautuvat lääkärien potilaslistoille. Lääkärikäyntien määrä kasvoi edellisvuodesta 1,5 prosenttia (v lääkärikäyntejä tuotettiin ja v ), hoitajakäyntien määrä väheni odotetusti. Hoitohenkilöstön käyntimäärää lisäsi vuosina 2009 ja 2010 sikainfluenssapandemia, jolloin rokotuskäyntejä kertyi huomattavasti keskivertovuotta enemmän. Hoitotyön käyntimäärän laskuun vuodesta 2010 vaikutti myös hoitajaresurssin siirto puhelinpalveluihin. Puhelinpalveluissa on yhteensä noin 20 hoitajaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä Katriinan terveysaseman toiminta siirrettiin toistaiseksi Martinlaakson terveysasemalle. Lääkäreiden vaje terveysasemilla on ollut edelleen noin prosentin luokkaa. Jonotusaika lääkärin ajanvarausvastaanotolle vaihteli 2-6 viikkoon (palvelulupauksen mukaan 2-4 viikkoa) mediaanin ollessa 20 päivää. Erikoislääkäritoimintojen käynnistäminen terveysasemilla viivästyi suunnitellusta, koska HUS ei pystynyt etenemään suunnitellussa aikataulussa. Reumalääkäritoiminta käynnistyi Tikkurilassa lokakuussa. Hakunilan terveysaseman vastaanottotoiminnan palvelujen hankinta kilpailutettiin ja palveluntuottajaksi valittiin kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen jättänyt Attendo Oy. Sopimuksen mukainen palvelun vuosihinta alittaa oman tuotannon kustannustason noin 5 prosentilla. Terveyskeskuspäivystyssopimus AttendoMedOne Oy:n kanssa päättyi vuoden lopussa ja toiminta kilpailutettiin, koska sairaanhoitopiirin kanssa ei päästy sopimukseen yhteyspäivystyksen toimintamallista eikä kustannustasosta. Päivystyksen palvelun tuottajaksi valittiin Attendo Oy vuosiksi Päivystyksen palveluvalikko laajenee uuden sopimuksen myötä. 99

104 Kuntoutustoiminnan tulosyksikön terapiakäyntien määrä ( käyntiä) kasvoi edellisvuodesta yli 8 prosenttia. Yksikössä kehitettiin uusia toimintamalleja, käynnistettiin laajamuotoinen verkostoyhteistyö sivistystoimen toimijoiden kanssa sekä tuettiin ikääntyneiden kotiutumista yhdessä vanhus- ja vammaispalvelujen avo- ja hoivapalvelujen kanssa. Kuntoutusyksikkö osallistui aktiivisesti HUS:n apuvälinehankkeen kehittämiseen. Akuutin selkäpotilaan hoitomalli laajennettiin koskemaan kaikkia terveysasemia. Tuottavuustalkoissa esille nousseita parannusehdotuksia koskien mm. sähköisten potilasjärjestelmien kehittämistä kyettiin osittain toteuttamaan. Sähköisen ajanvarauksen käyttöönotto toteutettiin koko kuntoutusyksikössä. Mielenterveys- ja päihdekeskustulosyksikkö on hallinnoinut kansallista, koko Etelä-Suomen alueella toimivaa Kaste-ohjelman Mielen avain -hanketta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintoviraston valvontatapaamisissa hankehallinnolle ei tullut huomautuksia. Mielen avaimen yksi osahanke - Vantaalaisen hyvä mieli - teki kehittämis- ja asiakasrajapintatyötä neuvoloissa, kouluissa, lastensuojelussa ja terveysasemilla. Tulosyksikkö on osallistunut Vantaan mielenterveys- ja päihdetyön seurantaan, arviointiin ja prosessien tehostamiseen sekä ollut mukana useissa kansallisissa mielenterveys- ja päihdetyön työryhmissä. Terveyspalvelujen tulosalue vastaa suun terveydenhuollon järjestämisestä. Palvelun tilaaminen perustuu liikelaitoksen kanssa laadittuun palvelusopimukseen. Suun terveydenhuollon liikelaitos tuottivat sosiaali- ja terveyslautakunnan määrittämät ja tilaamat suun terveydenhuollon palvelut huomioiden lakisääteiset velvoitteet ja kuntalaisten tarpeet. Hoitokuuvelvoitteet pystyttiin täyttämään. Pääkaupunkiseudun yhteispäivystyksen (PKSYP) ja Suun erikoishoidon yksikön (SEHYK) käyttö jäi alle Vantaan väestöosuuden. ereseptin käyttöönotto valmisteltiin. Päivystyksien yhteiskäyttö pääkaupunkiseudulla jatkui. Lakisääteiset mammografiaseulonnat tuotti Vita-terveyspalvelut. Terveyspalvelujen neuvontapuhelinpalvelut (10023) hankittiin yhdessä muiden PKS-kuntien kanssa MawellCare Oy:ltä. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2011 olivat 73,0 milj. euroa ja tulot 11,3 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot ilman Kaste-hankkeen hallinnointia ylittyivät 2,0 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 0,3 milj. eurolla. Kaupunginvaltuusto korotti terveyspalvelujen tulosalueen tulo- ja menomäärärahoja 4,1 milj. eurolla sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmasta rahoitetun koko Etelä-Suomen alueella toteutettavan Mielen avain -hankkeen hallinnoinnin menojen osalta. Lisäksi tulosalueen menomäärärahaa korotettiin toteutumisennusteen perusteella toimialan sisäisenä määrärahasiirtona 1,9 milj. eurolla. Mielen avain -hankkeen vuoden 2011 menot olivat 5,5 milj. euroa, joka katettiin aluehallintovirastolta saatavalla korvauksella. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot ylittyivät 1,4 milj. eurolla ja tulot 1,4 milj. eurolla, mikä johtuu Mielen avain -hankkeelle tehdyistä tulo- ja menojäämistä marras- ja joulukuulle 2011, joita ei ollut huomioitu ennusteessa. Tulos (nettotoimintamenot) oli lopullisen käyttösuunnitelman mukainen. Tulosalueen oman toiminnan ylitys koostui pääosin vuodelle 2010 kuuluneesta päivystyksen maksuerästä (0,4 milj. euroa), ulkokuntalaskutuksen menojen ylityksestä (0,6 milj. euroa) sekä kirjanpitokäytännön muutoksesta johtuen terveyskeskus-päivystyksen läpilaskutettavista laboratorio- ja röntgenkuluista (0,8 milj. euroa). Sisäisten vuokrien ylityksen (0,2 milj. euroa) määrärahakate on talous- ja hallintopalveluiden tulosalueella. Suun liikelaitoksen palvelujen tuotanto ylitti tilauksen 3,9 prosentilla, mutta liikelaitoksen kanssa sovittiin että palvelusopimuksen määräraha (14,8 milj. euroa) kattoi myös ylittyneen palvelutuotannon. Suun erikoishammashoidon yksikön ja päivystyksen palvelujen ostoon varatut määrärahat alittuivat 0,3 milj. eurolla (josta 0,1 milj. euroa siirrettiin avustuksena liikelaitoksen palvelusetelipilottiin). Terveyspalvelujen tulosalueen toimintamenot ilman Kaste-hankkeen hallinnointia kasvoivat 7,5 prosenttia vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna. 100

105 Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2010 TA 2011 TP 2011 Sairastavuusindeksi (Vantaa) 1) Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Vastaanottotoiminta - lääkärikäynnit 2) hoitajakäynnit Päivystystoiminta - lääkärikäynnit hoitajakäynnit 3) Kuntoutustoiminta yhteensä terapiakäynnit ostopalveluterapiat Laatu ja vaikuttavuus Lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä (peittävyys) 4) Listautuneiden osuus väestöstä % Ea-käyntien osuus % kaikista lääkärikäynneistä Päivystystoiminnan odotusaika alle 3 h % 99, ,4 Tuottavuus ja tehokkuus Euroa/asukas vastaanottotoiminta ja päivystys 5) 170,43 175,35 186,97 kuntoutus (ei sisällä veteraanikuntoutusta) 36,28 36,42 38,86 Euroa/käynti vastaanott. lääkärik. 91,30 79,35 100,83 vastaanott. hoitajak. 34,25 34,39 38,42 Henkilöstö Henkilötyövuotta - lääkärit (vastaanotto) hoitajat (vastaanotto) terapeutit (kuntoutus) TP 2010 TA 2011 TP 2011 Suun terveydenhuollon palvelutilaus SFA 10 -tuotteiden määrä SFA 10 -tuotteiden hinta (1 000 ) Hoitotakuun seuranta, yli 6 kk jonottaneet ) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). 2) Luku ei sisällä neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärikäyntejä, joita toteutui vuonna ) Helmi-maaliskuusta 2011 hoitajakäynnit ovat moninkertaistuneet odottaneiden potilaiden määrään nähden. Hoitajakäyntien kirjaamiskäytäntö on päivitetty Peijaksen terveyskeskuspäivystyksessä alkuvuodesta ) Vantaan kaupungin avoterveydenhuollon lääkärissäkävijöiden osuus väestöstä. 5) Vuodelle 2011 siirtyi toimintojen kustannusvastuuta (mm. hoitotarvikejakelu, vahtimestarit). Näiden kustannusvaikutus oli 0,87 milj. euroa (4,30 /as). 101

106 12 40 Perhepalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana sosiaalipalveluissa erityisesti toimeentulotuen ja lastensuojelun tarve pysyivät korkealla tasolla. Pitkäaikaistyöttömyydestä johtuva pitkittyvä toimeentulotukiasiakkuus, ensisijaisten sosiaalietuuksien alhainen taso, päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja perhetilanteiden monimutkaiset vaikeudet tuottivat asiakkuuksia perhepalvelujen tulosalueen toiminnoissa. Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa päivitettiin terveystarkastusohjelmat asetuksen 338/2011 suuntaisiksi. Uusien terveystarkastusohjelmien painopisteenä on terveydenhoitotyön laajentaminen aiempaa enemmän koko perheen hyvinvointia tukevaksi (laajat terveystarkastukset). Neuvoloissa monitoimijaiset perhevalmennukset laajennettiin koko Vantaan alueelle. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2011 yhteensä 7 120, mikä on lähes 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Ilmoitukset käsiteltiin pääsääntöisesti määräajassa. Lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojelutarpeen selvitys aloitettiin lapsesta, joista noin puolen asiakkuus jatkui selvityksen jälkeen. Selvityksistä 60 prosenttia käsiteltiin kolmen kuukauden määräajassa. Lastensuojelun avohuollon asiakkuuksien määrä aleni hieman (- 3,8 %). Tavoite oli, että 0-17-vuotiaista enintään 1,4 prosenttia olisi vuoden aikana sijaishuollossa. Toteutuma oli 1,6 prosenttia. Lasten kiireellisten sijoitusten määrän kasvoi noin 25 prosenttia, mikä selittää sijaishuollon kasvua. Kaikki sijoitusten arviointi tehtiin moniammatillisena työnä, joten ne ovat olleet tarkkaan harkittuja ja välttämättömiä lapsen/nuoren hoitamiseksi. Lastensuojelun asiakkuuksien vähenemistä tavoiteltiin kehittämällä rakenteita ja työmuotoja. Vuoden aikana otettiin käyttöön avohuollon lastensuojelussa uudet johtamis- ja tiimirakenteet. Nuorten ja heidän perheidensä kanssa tehtävässä intensiivisessä työmuodossa on saavutettu rohkaisevia tuloksia, kun on etsitty vaihtoehtoja sijoitusuhan alla oleville nuorille. Sijaishuollossa perhehoitovuorokausien määrä kasvoi tavoitteen suuntaan, mutta suhteellinen osuus pysyi ennallaan johtuen kiireellisten sijoitusten määrän kasvusta. Alle 12-vuotiaiden vastaanottokodissa tehostettua perheiden tukityötä kohdennettiin 23 perheelle (tavoite 15). Kotiuttaminen työn turvin onnistui valtaosalle lapsista. Kasvatus- ja perheneuvonnan kehittämistavoitteet hyväksyttiin. Erikoissairaanhoidon ja perheneuvolan työnjaon ja palvelurakenteen osalta täytäntöönpano siirtyi vuodelle Uusi kotouttamislaki ( ) lisäsi osaltaan maahanmuuttajien yhteispalvelujen asiakaskontaktien määrää 19 prosentilla. Koulun sosiaalityön asiakastapaamisten määrä oli 16 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Keväällä aloitti sosiaalityöntekijä työskentelyn poliisilaitoksella. Puolen vuoden aikana on ollut noin asiakkuutta. Työ on kohdentunut erityisesti nuoriin rikoksentekijöihin. Päihdehuollon palvelurakennemuutos, jossa päätettiin avohoidon lisäämisestä ja laitoshoidon vähentämisestä, eteni päätöksen mukaisesti ja etenee uudessa rakenteessa vuoden 2012 aikana. Kotiin annettava asumisen tuki aloitettiin uutena palvelumuotona. Vakiintuneessa vaiheessa olevien korvaushoitoasiakkaiden hoidon siirto terveysasemille käynnistettiin. Kotikatko ja jälkikuntoutus samoin kuin Simonpirtin toiminta vakiintuivat. Uusien avo- ja asumispalvelujen myötä keskimääräinen hoitoaika laitoksissa aleni edelleen 29 vuorokauteen asiakasta kohden, kun se vuonna 2009 oli vielä 38 vrk. Päihdepalvelujen uusi johtamisrakenne otettiin käyttöön

107 Aikuissosiaalityön toimeentulotukiasiakkaiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla (-0,5 %). Lakisääteisessä määräajassa (7 vrk) pysyminen tuotti vaikeuksia, ja tämän vuoksi etuuskäsittelytyöhön palkattiin syksyllä 12 määräaikaista etuuskäsittelijää. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusprosessi kuvattiin ja eläkeselvitysprosessi aloitettiin. Vantaa-sopimuksen mukaisesti aikuissosiaalityön vastaanotto Länsimäen sosiaali- ja terveysasemalla päättyi syksyllä. Asiakkaat ja työntekijät siirtyivät Hakunilan ja Tikkurilan sosiaaliasemille. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa saavutettiin tasapaino tuetun asumisen ja palveluasumisen kesken. Erikoissairaanhoidon ja asumispalvelujen palveluprosessi vakiintui sujuvaksi yhteistyökäytännöksi. Aikuissosiaalityön tulosyksikön uusi johtamisrakenne otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta lähtien. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (Kaste-rahoitusta) jatkettiin. Asunnottomien määrä pysyi vuoden 2010 tasolla, mutta pitkäaikaisesti asunnottomaksi määriteltyjen henkilöiden määrä ja nuorten asunnottomien määrä kasvoi. Osin ARA:n rahoituksella palkattiin yksi uusi VAV:n ja Vantaan kaupungin yhteinen asumisneuvoja. Veturipolun palvelutalon asukasrakennetta muutettiin ja asunnottomille mielenterveyskuntoutujille saatiin 16 asuntoa. Osmankäämintien (52 asuntoa) ja Pähkinärinteen (33 asuntoa) hankkeet etenivät. Tilakeskuksen lautakunta hyväksyi kesäkuussa niiden esisopimukset. Uutta hankekautta vuosille alettiin suunnitella. Tulosalueen yhteinen vanhemmuustyön kehittäminen jatkui. Perhevalmennuksen Tukevasti alkuun -hanke ja lastensuojelun Kehrä-hanke jatkuivat vuoden 2011 aikana sekä uusi sähköinen Vastaamo- palveluseteli otettiin käyttöön lastenneuvoloissa (Kaste/Lapsen ääni-rahoitus). Osallisena Suomessa -hanke (sisäministeriön rahoitus) käynnistyi. Hankkeessa luodaan uusia toimintamalleja maahanmuuttajakotiäitien kotouttamiseen ja suomenkielen opiskeluun. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2011 olivat 130,6 milj. euroa ja tulot 27,9 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot alittuivat 4,2 milj. eurolla ja tulot 0,5 milj. eurolla. Tulosalueen menomäärärahaa alennettiin toteutumisennusteen perusteella toimialan sisäisenä määrärahasiirtona 1,8 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 1,3 milj. eurolla johtuen toimeentulotuen käyttösuunnitelmassa pienemmästä toteumasta. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot alittuivat 2,4 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 0,7 milj. eurolla. Toimeentulotuen ja päihdehuollon määrärahat alittuivat ja kattoivat sijaishuollossa syntyneen ylityksen. Tulos (nettotoimintamenot) oli lopullista määrärahaa 3,2 milj. euroa parempi. Tulosalueen menot kasvoivat 6,4 prosenttia ja tulot 9,0 prosenttia vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Toimeentulotuen määräraha alittui, sillä asiakkaiden määrä ei kasvanut oletetulla tavalla. Päihdehuollon määrärahat alittuivat toiminnan kehittämisen seurauksena. Laitoshoidon tarve ja kesto vähenivät suunnitellusti ja pitkäaikaisasunnottomuushankkeen tuloksena. Sijaishuollon ostopalvelujen määräraha ylittyi johtuen aikaisempaa suuremmasta kiireellisten sijoitusten tarpeesta. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarve-indikaattorit - syntyneiden lasten määrä lapset, joista lastensuojeluilmoitus kodin ulkopuolelle sijoitetut 1) yli vuoden työttömänä olleet asunnottomien sosiaalihuollon asiakkaiden määrä

108 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toiminnan volyymi Asiakkaat - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto 2) psykososiaaliset palvelut lastensuojelun avohuolto lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto aikuissosiaalityö päihdepalvelut uudet asunnot pitkäaikaisasunnottomille asutettujen pitkäaikaisasunnottomien määrä Asiakastyön käynnit - psykososiaaliset palvelut Ostetut hoitovuorokaudet - ls-sijaishuollon ostohoitovuorokaudet aikuissosiaalityön asumis- ja laitospalveluvuorokaudet päihdepalvelujen asumis- ja laitospalveluvuorokaudet Palvelutarpeen arvioinnit - lastensuojelun avohuolto aikuissosiaalityö päihdehuolto Laatu ja vaikuttavuus - kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, % 0-17-vuotiaista 3) 1,4 1,4 1,58 - mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista omaan kotiin siirtyneiden määrä toimeentulotukea kk vuoden aikana tukea saaneiden osuus kaikista tuen saajista 35 % 38 % 39 % Tuottavuus ja tehokkuus Ostettujen palvelujen hoitovuorokaudet asiakasta kohden vuodessa - lastensuojelun sijaishuollon hoitovuorokaudet lastensuojelun hoitovuorokausista perhehoidossa 4) 37 % 37 % 36 % - aikuissosiaalityön asumis- ja laitosvuorokaudet päihdepalvelujen asumis- ja laitosvuorokaudet Euroa / asukas Lastensuojelu, euroa / alle 18-vuotias Toimeentulotuki, euroa / asukas Euroa / asiakas - ennaltaehkäisevä terveydenhuolto psykososiaaliset palvelut lastensuojelun avohuolto lastensuojelun sijaishuolto aikuissosiaalityö päihdepalvelut Henkilöstön teholliset henkilötyövuodet - perhepalvelut yhteensä ) Lisäys tulee kiireellisesti sijoitetuista. Vuoden sijoitettujen lasten nettolisäys ostopalveluihin on 9 lasta. 2) Lisäystä on opiskeluterveydenhuollon asiakasmäärässä. 3) ks. kohta 1 4) Hoitovuorokaudet ovat lisääntyneet kaikissa hoitomuodoissa myös perhehoidossa, mutta ostopalvelulaitoksia on jouduttu vuoden aikana käyttämään tavallista enemmän suuren kiireellisesti sijoitettujen määrän vuoksi. 104

109 12 60 Vanhus- ja vammaispalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vanhus- ja vammaispalvelujen toiminta toteutui pääosin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vanhus- ja vammaispalvelujen tulosalueen keskeisiä päämääriä vuonna 2011 olivat: Turvallinen ja itsenäinen asuminen omassa kodissa Aktiivisen hoiva- ja tukiasumisen kehittäminen Ikääntyneen väestön akuuttihoidon ja kuntoutuksen kehittäminen Palveluiden järjestämistapojen monipuolisuus (monituottajamalli, tuottavuuden parantaminen, osaava ja sitoutunut henkilökunta) Palveluiden laadun varmistaminen (valinnanvapaus, vaikuttavuus ja turvallisuus) 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi vuoden 2011 aikana 5,7 prosenttia. Vanhuspalveluissa toteutettiin toimialojen yhteistyönä kaupunginhallituksen hyväksymää Ikääntymispoliittista ohjelmaa ja sen osana olevaa palvelurakenteen kehittämisohjelmaa. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi vuoden aikana tavoitteiden mukaisesti. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus oli vuoden 2011 lopussa 91,8 prosenttia ( ,7 %). Koivukylän vanhustenkeskuksen toiminta käynnistyi asteittain alkaen. Vanhustenkeskuksessa on 60 palvelutaloasuntoa, 24-paikkainen tehostetun asumispalvelun yksikkö, avoin päivätoimintakeskus sekä liikuntatoimen hallinnoimat liikuntatilat. Vanhustenkeskuksen käynnistyessä Koivutorin ja Veturipolun palvelutalot muuttuivat osittain myös muuksi kuin vanhusten palveluasumiseksi. Muistikoordinaattoritoiminta vakiintui alkaen. Omaishoitajien ympärivuorokautisen puhelinpalvelun kokeilu alkoi ja omaishoidettavien tilapäinen sijaishoito ja parkkihoito päivätoimintakeskuksissa käynnistettiin. Omaishoitajien lakisääteisen vapaan järjestämisessä otettiin käyttöön palveluseteli. Palveluseteliasiakkaita oli yhteensä 12, ja heille kertyi vapaapäivävuorokausia yhteensä 159. Kotihoidon ostopalveluja lisättiin ja ostopalvelut kilpailutettiin täydentämään omaa palvelutuotantoa. Päivätoiminnan kuljetukset kilpailutettiin alkaen. Kilpailutus nosti kustannustasoa merkittävästi, eikä palvelun laatu ollut sopimuksen mukainen. Sopimus palveluntuottajan kanssa päädyttiin purkamaan alkaen ja palvelu kilpailutetaan uudelleen vuoden 2012 aikana. Aktiivista hoiva-asumista kehitettiin edelleen, mikä näkyi mm. RAI-laatuindikaattoreilla mitattuna. Tehostetun asumispalvelun paikkoja lisättiin vuoden 2011 aikana (Koivukylän vanhustenkeskuksen 24 paikkaa mukaan lukien) yhteensä 49 paikalla. Vuoden lopussa hoivapalveluissa oli laskennallisia hoitopaikkoja yhteensä 1 066, josta tehostetun asumispalvelun paikkoja 674. Palveluseteli otettiin käyttöön myös tehostetussa asumispalvelussa. Palveluseteliasiakkaita oli vuoden aikana 11 ja asumispalveluvuorokausia heille kertyi Sairaalapalveluissa päättyneiden hoitojaksojen määrä kasvoi 19,9 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, ja viiveetön jatkohoidon järjestäminen erikoissairaanhoidosta siirtyville potilaille onnistui edelleen suhteellisen hyvin eikä merkittäviä siirtoviiveitä syntynyt. Lisääntyvästä palvelutarpeesta huolimatta erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrä laski 1,3 prosenttia edellisvuodesta 65 vuotta täyttäneillä. 105

110 Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke päättyi huhtikuussa 2011, ja Kotihoidon teknologia -hanke, Aktiivisesti kotona -hanke sekä Kolmipyöränen-hanke yhdessä Polli ry:n kanssa alkoivat. Vammaispalveluissa erityishuollon piirissä olevien määrä kasvoi 1,7 prosenttia. Kevyempää tuettua asumista lisättiin 15 uudella asumispaikalla, mutta silti myös sekä kehitysvammahuollon asumispalvelujen ostot että vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen lisääntyivät vielä vuoteen 2010 verrattuna. Kehitysvammaisten asumisen ohjelma vuosille hyväksyttiin. Tavoitteena on jatkaa kehitysvammaisten asumisen rakenteen ja painopisteen muuttamista kevyempään asumiseen. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä valinnanvapautta ja mahdollistaa itsenäisempi asumisen omassa kodissa. Vammaispoliittisen ohjelman laatiminen vuosille aloitettiin. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun asiakkaiden tai matkojen määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 2010 verrattuna. Uudet kuljetuspalvelua koskevat ohjeet otettiin käyttöön alkaen. Kaikki kuljetuspalvelun päätöksenteko keskitettiin vammaispalveluihin alkaen ja työntekijäresursseja lisättiin, jotta kuljetuspalvelutarpeen arviointi voidaan toteuttaa aiempaa kattavammin. Muutosten tavoitteena on parantaa kuljetuspalvelun kohdentumista vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisin perustein. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä kasvoi 7 prosenttia. Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton Hetan ja Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n solmima henkilökohtaisten avustajien valtakunnallinen työehtosopimus lisäsi henkilökohtaisen avun asiakaskohtaisia kustannuksia vuoden 2011 aikana (työehtosopimus , palkkaratkaisu ja kokemuslisät ). Talousarvion toteutuminen Tulosalueen menot vuonna 2011 olivat 152,4 milj. euroa ja tulot 23,1 milj. euroa. Tulosalueen alkuperäisen käyttösuunnitelman menot ylittyivät 1,3 milj. eurolla ja tulot ylittyivät 1,8 milj. eurolla. Tulosalueen menomäärärahaa korotettiin toteutumisennusteen perusteella toimialan sisäisenä määrärahasiirtona 1,1 milj. eurolla ja tulomäärärahaa 1,3 milj. eurolla. Lopulliseen määrärahaan nähden tulosalueen menot ylittyivät 0,2 milj. eurolla ja tulot 0,5 milj. eurolla. Tulos (nettotoimintamenot) oli muutettua käyttösuunnitelmaa 0,3 milj. euroa parempi. Menoylitykset aiheutuvat pääosin kehitysvammahuollon asumispalvelujen ostojen kasvusta sekä ikääntyneiden määrän kasvusta johtuvasta kotihoidon ja sairaalapalvelujen tarpeen kasvusta. Menot alittuivat hoiva-asumisen palveluissa sekä asiakaspalveluostoissa että omissa laitospalveluissa. Vanhus- ja vammaispalvelujen toimintamenot kasvoivat 5,1 prosenttia ja toimintatuotot 8,2 prosenttia vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Tunnusluvut VANHUSPALVELUT TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarve-indikaattorit Väestö vuotta täyttäneet Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä kotihoidossa (kh+pt) Kotihoidon käynnit Hoitopaikat hoivapalvelut Päättyneet hoitojaksot (Sairaalapalvelut)

111 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Laatu ja vaikuttavuus Pitkäaikaishoidossa 75 täyttäneitä / 75+ väestö ,0 % 8,0 % 8,2 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 täyttäneitä/75+ väestö ,5 % 9,0 % 8,8 % 75+ kotona asuvien osuus 91,7 % 92,0 % 91,8 % Laitoshoidon ja tehostetun asumispalvelun osuudet 8,0 % 7,9 % Esh 65+ hoitojaksot Polyfarmasia 9+ lääkettä ( RAI 2/2009 vanhainkodit ka. 45%) Metsonkoti 35 % 35 % 47 % Myyrinkoti 41 % 35 % 38 % Simonkoti 49 % 35 % 48 % Tuotavuus ja tehokkuus Euroa / kotihoidon käynti, koti Euroa / kotihoidon käynti, palvelutalo Vanhainkodit ja tehostettu asumispalvelu Euroa / hoitovuorokausi Euroa / asukas Tk-sairaala Euroa / hoitojakso Euroa / asukas VAMMAISPALVELUT Tarve-indikaattorit Väestö Erityishuollon piirissä olevat, yhteensä Toiminnan volyymi Asiakkaat yhteensä Kuljetuspalvelut (VpL) Henkilökohtaiset avustajat VpL:n asumispalvelut 1) Kehitysvammaisten asumispalvelut Suoritteet Kuljetuspalvelumatkat (VpL) Kehitysvammaisten asumispalveluvuorokaudet VpL:n asumispalveluvuorokaudet Tuottavuus ja tehokkuus Kuljetuspalvelut euroa / asiakas / kk (VpL) Kuljetuspalvelut euroa / matka (VpL) Henkilökohtaiset avustajat Euroa / asiakas / kk Kehitysvammaisten asumispalvelut Euroa / hoitovuorokausi Euroa / erityishuollon asiakas ) ShL:n mukaisesta asumispalvelusta tapahtunut siirtymää VpL:n asumispalvelujen piiriin 107

112 12 13 Suun terveydenhuollon liikelaitos Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Suun terveydenhuollon liikelaitos tarjoaa lakisääteisiä palveluja koko väestölle palvelusopimuksen mukaisesti. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 260 henkeä. Liikelaitoksen toimintaprosesseja on kehitetty ja yhtenäistetty. Kysyntä suun terveydenhuollossa on ollut voimakasta vuoden 2005 hoitotakuun voimaantulon jälkeen. Keskimääräinen kysyntä kiireettömään hoitoon oli potilasta/viikko. Hammaslääkäreiden ja hammashoitajien rekrytointi oli erittäin hankalaa. Hoitotakuussa pysyttiin lisäämällä vuokrahammaslääkäreiden työpanosta. Alle 6kk kiireetöntä hoitoa odottaneiden potilaiden määrä laski loppuvuodesta suunnitellusti, ollen asiakasta. Työjakoa kehitettiin ja hoitoprosesseja täsmennettiin. Hammashoitajien itsenäisen työn osuutta ei saatu kasvatettua rekrytointiongelmien takia. Arkipoliklinikkatoiminta toteutettiin vuokrahenkilöstöllä, kahdella työparilla. Arkipoliklinikan kysyntä aleni edellisvuoteen nähden, mikä viittaisi parantuneeseen hoitojonotilanteeseen. Anestesiahammashoidon kysyntä kasvoi edellisvuodesta ja alle 18-vuotiaissa lähes 50 prosenttia anestesiassa hoidetuista lapsista oli maahanmuuttajia tai pakolaisia. Perintörahoituksella jatkettiin vanhusten suun terveysprojektia sekä lasten ja nuorten hammasterveysprojektia, johon saatiin euron lisäys tontinmyynnistä. Pääkaupunkiseudun yhteistyö jatkui virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen sekä erikoishammashoidon osalta. Vantaan kulut olivat alle ennustetun väestöosuuden. Lapsille ja nuorille suunnattu Suunvuorokampanja jatkui. Verrattuna vuoteen 2010 asiakkaiden määrä nousi 1,6 prosenttia. Oikomispotilaiden määrä nousi 4,6 prosenttia. Käyntimäärät nousivat suuhygienisteillä 3,9 prosenttia, hammashoitajilla 15,3 prosenttia ja hammaslääkäreillä käyntimäärät 3,9 prosenttia. Työnjako tehostui odotusten mukaisesti. Peruuttamattomat poisjäännit vähenivät 0,4 prosenttia, lapsilla 2,5 prosenttia ja aikuisilla 2 prosenttia. Todellinen menetetty työpanos peruuttamattomista käynneistä kliinisten tuntien mukaan oli kolmen työparin työaika. Ensiapukäynnit laskivat 0,7 prosenttia, mutta lasten ja nuorten ensiapukäynnit lisääntyivät 4,8 prosenttia. Aikuisil- 108

113 la ensiapukäyntien lasku oli 1,7 prosenttia. HUS:sta tilattavien röntgenkuvien määrä kasvoi 1,6 prosenttia. Anestesiahammashoidon asiakasmäärät kasvoivat 4,6 prosenttia. Talousarvion toteutuminen Palvelusopimus ylittyi 3,87 prosenttia. Henkilöstömenot alittuivat ja potilastulot kasvoivat. Potilastulot ylittivät tavoitteen, ollen 5,18 milj. euroa. Tilikauden tulos oli euroa ylijäämäinen. Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investointien lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma Ylitys/alitus Irtain omaisuus

114 13 Opetuslautakunta yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Elina Lehto-Häggroth Toimielin: Opetuslautakunta Puheenjohtaja: Janne Leppänen Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Sivistystoimen toimintatuottoja kertyi 2,5 milj. euroa yli arvioidun ja toimintamenot ylittivät talousarvion 2,7 milj. euroa eli toimintakate ylittyi euroa (0,04 %). Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Perusopetus sai edelleen valtion rahoitusta ryhmäkokojen pienentämiseen, mikä takasi oppilaiden ryhmien pysymisen entisinä. Opetussuunnitelman osauudistukseen liittyvä perusopetuksen tuen rakenteiden ja opetusjärjestelyiden tarkasteluun (TURPO) liittyen tehtiin suunnitelma, jonka mukaiset muutokset otetaan käytäntöön asteittain. Opettajien täydennyskoulutusta toteutettiin vuoden 2011 aikana laajasti. Päivähoidon kysyntä lähti vuonna 2011 uudelleen kasvuun ja kunnan järjestämässä päivähoidossa oli keskimäärin lasta. Varhaiskasvatuksen vuonna 2010 hyväksytyn palvelustrategian mukaisesti palvelutarjonnan muotoilemista jatkettiin niin, että kotona hoidettavien lasten kokopäiväisen päivähoidon kysyntä vähenisi. Vuonna 2011 kotihoidon tuella olevien lasten määrä vakiintui vuoden 2010 tasolle, jolloin vähenemä oli merkittävä. Suomenkielinen esiopetus siirrettiin alkaen kokonaisuudessaan varhaiskasvatukseen. Kirjastojen käyttö on kääntynyt kasvuun ja lukioissa on entistä enemmän lähikunnista tulevia opiskelijoita. Ruotsinkielisen tulosalueen toiminta jatkui vakiintuneesti viime vuosien tapaan. Ammatillisessa koulutuksessa nuorisokoulutuksen linjalla kokonaisopiskelijamäärä oli 2 751, mikä ylitti järjestämisluvan mukaisen määrän 41 opiskelijalla. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on toteutettu yhteistyösopimuksen mukaisesti. Aikuisopiston opiskelijamäärä oli vuonna Kursseja järjestettiin 64 eri opetuspaikassa eri puolilla Vantaata. Opetuslautakunnan päätös nostaa aikuisopiston järjestämän perusopetuksen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen alaikärajaa 15 ikävuodesta 17 ikävuoteen on vähentänyt opiskelijamäärää aikuisopistossa. Kaikki sivistystoimen tulosalueet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisiin valtion tai EU:n osarahoittamiin projekteihin, joilla on kehitetty kasvatuksen, opetuksen tai nuorten koulutuksen eri alueita. Investointisuunnitelman mukaisesti Kanniston koulu aloitti toimintansa ja Tarhapuiston koulu yhdistyi Kytöpuiston kouluun alkaen. Varhaiskasvatuksessa uusi Leinelän päiväkoti avattiin tammikuussa, Kannisto elokuussa sekä Tammistonranta ja palaneen päiväkodin tilalle valmistunut Vehnätie syyskuussa Lisäksi loput Vallinojan opetustiloista muutettiin päivähoitokäyttöön. Hakunilan koulun ja Maauuninpolun päiväkodin peruskorjaukset valmistuivat. HUS:n luovuttua lasten ja nuorten psykiatrisen sairaalan rakentamisesta myös sairaalakoulun toteutuksesta luovuttiin. Peruskorjattavien päiväkotien väistötila Myyrmäkeen valmistuu myöhässä vuonna Tikkurilan väistötilasta on luovuttu. Investointien karsimisen vuoksi uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeita on jouduttu myöhentämään. 110

115 Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Vantaan kaupungin tasapainotettuun strategiaan vuodelle 2011 sisältyi 38 sitovaa tavoitetta. Toimialan vastuulla olevat sitovat tavoitteet toteutuivat. Sivistystoimessa jatkettiin vuoden 2011 aikana Vantaa-sopimuksen toimenpiteiden toteuttamista. Vantaa-sopimuksen mukaisesti Tarhapuiston koulu yhdistettiin Kytöpuiston kouluun alkaen. Selvitysten jälkeen Tarhapuistokoulukiinteistö päätettiin myydä. Kiinteistöön aiotut päiväkotitilat toteutetaan Koivukylän koulukiinteistöön. Vallinojan opetuspisteen toiminta siirtyi vuoden etuajassa Vierumäen kouluun ja Vallinojan kaikki loput opetustilat muutettiin päivähoitokäyttöön. Selvitysten jälkeen Kimokujan koulu päätettiin peruskorjata ja muuttaa päiväkotikäyttöön. Päiväkodin on tarkoitus aloittaa toiminta vuonna Hakunilanrinteen koulun paviljonki toimii kunnostettuna väistö- ja opetustilana peruskorjauksen valmistumiseen saakka. Talousarvion toteutuminen Sivistystoimen bruttoyksiköiden toimintamenojen määräraha ylittyi 2,8 milj. euroa (0,8 %) ja toimintatuottojen 1,6 milj. euroa (6,5 %). Menojen ylitykset syntyivät perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ja ne on eritelty tarkemmin ao. tulosalueen kohdalla. Tulojen ylitykset jakautuivat tasaisesti useille tulosalueille ja johtuvat arvioitua suurimmista projektirahoituksista sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuottojen ylittymisestä Opetuslautakunta Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Opetuslautakunta piti vuoden 2011 aikana 11, Ammatillisen koulutuksen jaosto 4 ja ruotsinkielinen jaosto 6 kokousta. Toimintamenojen toteutuma oli 79 prosenttia Yhteiset palvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate

116 Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Sivistystoimen yhteiset palvelut sisältävät johdon tuen, henkilöstöpalveluiden, tiedotuksen, talous- hallinto- ja suunnittelupalvelujen sekä uusina ympäristöpäällikön ja AV-huollon tehtäväalueet. Talousarvion toteutuminen Yhteisten palvelujen toimintatuottojen toteutumaprosentti on 92 ja toimintamenojen 97. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarveindikaattorit toimialan menot (1000 ) toimialan henkilöstömäärä Tuottavuus ja tehokkuus sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan henkilöstö % 0,8 % 0,9 % sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan henkilöstö 48/ /5 441 sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan esimiesten määrä % 25,1 % 21,9 % sivistystoimen yhteisten palvelujen henkilöstö/ toimialan esimiesten määrä 48/191 47/215 Henkilöstö *henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 71,6 % * TA 2011 eteenpäin henkilöstön määrä -luku ei sisällä kalustonkunnostajia Suomenkielinen perusopetus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Suomenkielisen perusopetuksen toiminta on sujunut ennakko-odotusten mukaisesti. Kanniston koulu aloitti toimintansa ja Tarhapuiston koulu yhdistyi Kytöpuiston kouluun alkaen. Opetusryhmäkokojen pienentämiseen valtio myönsi 1,75 milj. euron erityisavustuksen, jonka turvin opetusryhmäkoot voitiin pitää edelleen asianmukaisella tasolla. Opetussuunnitelman osauudistus tuli voimaan koskien oppimisen, kasvun ja koulunkäynnin tukea sekä oppilashuoltoa, henkilötietojen salassapitoa ja tiedonsiirtoa. Vantaan opetussuunnitelman osauudistus hyväksyttiin opetuslautakunnassa. 112

117 Valtakunnalliseen opetussuunnitelman osauudistukseen liittyvä perusopetuksen tuen rakenteiden ja opetusjärjestelyiden tarkastelu (TURPO) tehtiin avoimena prosessina, johon kuului mm. kaksi lausuntokierrosta ennen päätösesitysten tekemistä ja lukuisia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Tuen muotoihin kuuluvat esim. eriyttäminen, tukiopetus, oppilaan ohjaus, kodin ja koulun yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus, ryhmämuotoinen tuki ja oppilashuolto. Perusopetuksen toimenpideohjelma hyväksyttiin opetuslautakunnassa marraskuussa Toimialan tasolla hyväksyttiin uudistettu kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma. Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma uudistettiin yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden kanssa. Perusopetuksen strategiset tavoitteet vuonna 2011 olivat pedagogisen tuen muotojen kehittäminen, verkkopedagogiikan hyödyntäminen sekä kodin ja koulun yhteistyö. Tavoitteiden suunnassa etenemistä tuettiin opettajien virkaehtosopimuksen mukaisilla täydennyskoulutustilaisuuksilla ja koulujen johtoryhmien koulutuksella. Pedagogisen tuen muotojen veso -koulutukset järjestettiin helmi-maaliskuussa ja syyslokakuussa. Koulutukseen osallistuivat sekä keväällä että syksyllä kaikki Vantaan peruskoulujen ja Varian lisäopetuksen opettajat. Tieto- ja viestintätekniikan veso -koulutuksia järjestettiin kahden viikon ajan iltapäivisin. Koulutuksiin osallistuivat kaikki perusopetuksen opettajat. Koulutusten aiheina olivat mm. verkkopedagogiikka, sosiaalinen media opetuksessa, älytaulujen sekä Fronterin käyttö opetuksessa. Opetus-, kasvatus- ja oppilashuollon henkilöstölle suunnatut Oppimisen tuki -messut järjestettiin huhtikuussa Näytteilleasettajia oli 38 ja osallistujia 544. Uusitut pedagogiset asiakirjat otettiin käyttöön syyskuussa Kulttuurikasvatussuunnitelma uudistettiin osana opetussuunnitelmaa. Valtio myönsi hankerahoitusta oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen sekä kerhotoiminnan kehittämistoimintaan. Kehittämistoiminnan aikana kehitettyjä toimintamalleja on vakiinnutettu osaksi perustoimintoja. Marraskuussa Opetushallitus myönsi Vantaalle erillisen valtionavustuksen suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden edistämiseen kerhotoiminnassa sekä tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkoston (Vantaa, Nurmijärvi, Vanhempainliitto) toimintaan euroa. Perusopetuksen valtakunnallisten laatukriteerien soveltamisessa edettiin luomalla yhteistyössä koulujen johtoryhmien kanssa laadukkaan koulun johtamisen kuvaus sekä johtoryhmien laadukkaan toiminnan linjaukset. Osallisena Suomessa Kieli- ja kulttuuritietoisen kasvuympäristön vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa -osahanke käynnistettiin syksyllä. Tavoitteena on vahvistaa lähipäiväkoti ja -koulu periaatteeseen pohjautuvaa kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Lisäksi tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisten lasten perheitä kodin ja päiväkodin/ koulun välisessä yhteistyössä sekä vanhemmuudessaan ja vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. Talousarvion toteutuminen Perusopetuksen tulosalueen talousarvion toteutumisen seurannassa aina marraskuun alkuun asti näytti siltä, että talousarviossa tullaan pysymään. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä lisääntyi syksyn 2011 aikana jonka johdosta myönnettyjen avustusten määrä kasvoi noin euroa. Lisäksi joulukuun kulukertymät olivat ennakoitua suuremmat vuokrien, ateriapalvelujen, asiakaspalvelujen ostojen, asiantuntijapalveluiden ja kuljetusten osalta. Myös irtaimen omaisuuden siirrot investoinneista käyttötalouteen, yhteensä euroa kasvatti menoja. Edellä mainitut seikat yhdessä henkilöstömenojen (ylitys 1,4 milj. euroa) kanssa aiheutti perusopetuksen toimintakatteen noin kahden prosenttiyksikön ylityksen talousarviossa. Henkilöstökuluissa suurimmat ylitykset oli oman äidinkielen- ja S2-opetuksessa, sekä omien koulunkäyntiavustajien ja keskitettyjen palkkojen kohdalla. 113

118 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarveindikaattorit perusopetusikäiset (7-15 -vuotiaat) erityisen tuen päätösten tarve perusopetusikäisistä 2206 eri kieli- ja kulttuuritaustaisten osuus perusopetusikäisistä 3008 iltapäivätoiminta: osuus 1-2 -luokkalaisten määrästä 1575 Toiminnan volyymi oppilasmäärä vantaalaisissa peruskouluissa vantaalaisia muiden kuntien peruskouluissa (suomen- ja ruotsinkieliset yht.) 847 erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 11,2 % 11,0 % 10,2 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita oppilasmäärästä % 15,6 % 15,0 % 16,0 % iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä vaille iltapäivätoimintapaikkaa jääneiden määrä hakeneista % 5,8 % 6,0 % 3,5 % erityisluokkien määrä erityiset opetusjärjestelyt: mm. etappiryhmien, pajaryhmien ja polikliinisten ryhmien määrä joustavat perusopetuksen ryhmät (jopo ja oma ura - ryhmät) 7 7 oppilaita valmistavassa opetuksessa yleisopetuksen opetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,43 1,42 1,47 luokkamuotoisen erityisopetuksen tuntien määrä/vvt/oppilas 3,46 3,04 3,41 tukiopetustunteja/oppilas 0,8 1,0 0,9 oman äidinkielen opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,32 0,31 0,2 suomi2-opetus vvt/maahanmuuttajaoppilas 0,3 0,3 0,2 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja oppilaita/opinto-ohjaaja oppilaita/psykologi Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään 4 5 ryhmäkoko: 1-2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 13 % 6 % 4 % ryhmäkoko: 3-6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 14 % 10 % 9 % laskennallinen ryhmäkoko, 1-6 luokat 18,4 laskennallinen ryhmäkoko, 7-9 luokat 18 *jatkokoulutukseen lukioon, ammatilliseen koulutukseen, ammattistarttiin tai lisäopetukseen päässeiden määrä peruskoulun päättötodistuksen saaneista % 97 % 98 % 97 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/oppilas Henkilöstö henkilöstön määrä vakinaiset henkilöstömenot/menot yhteensä 57,9 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 1,8 1,9 1,6 114

119 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toimitilat hm²/oppilas 11,9 12,3 12,2 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä (koulut ja opetuspisteet) toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 157,0 159,07 ( *Lisäopetus ja ammattistartit on lisätty lukuun TA 2010 alkaen.) Suomenkielinen lukiokoulutus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Yhteisiä asioita toisen asteen koulutuksessa Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueen vuoden 2010 lopussa alkanut johtamisjärjestelmän kehittämistyö on jatkunut vuonna Tammi-maaliskuussa laadittiin tulosalueelle uusi johtamisjärjestelmä, jota lähdettiin toteuttamaan syksyllä Kevään yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneille tarjottiin ohjausta Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä. Työntekijät ohjasivat nuoria hakemaan perusopetuksen lisäopetukseen, ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen, työpajoille sekä tarvittaessa erilaisiin psykososiaalisiin palveluihin. Kesäaikana Kipinän asiakkaina oli yhteensä 167 nuorta tai huoltajaa. Yhteensä vuoden 2011 Kipinässä oli asiakkaita noin 400. Lukiokoulutus Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2011 olivat jälleen valtakunnan keskiarvotasolla. Huhtikuussa alkanut järjestyksessään neljäs lukioiden ryhmänohjaajakoulutus jatkui syksyllä. Koulutuksen tavoitteena on palvella mahdollisimman hyvin ryhmänohjaajien käytännön työtä ja parantaa lukioopiskelijoiden saamaa tukea ja ohjausta. Vantaa kehittää lukioiden opinto-ohjausta opetus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2010 alkaneessa kehittämishankkeessa yhdessä Helsingin ja Espoon kanssa. Tavoitteena on mm. nuorten lukion jälkeiseen koulutukseen pääsyn tehostaminen kehittämällä henkilökohtaista jatko-opintosuunnittelua sekä luomalla yhteistyörakenteita lukion sisällä, lukion ja korkeakoulujen sekä lukion, alueen työvoimaviranomaisten ja työelämän välille. Hanke eteni vuonna 2011 suunnitelman mukaisesti. Sisäasiainministeriö myönsi Osallisena Suomessa -hankkeessa avustusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemiseen lukiossa. Tarkoituksena on kehittää yhdessä lukioiden kanssa toimintamalleja, joilla sekä tuetaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita että vahvistetaan kaikkien lukion opiskelijoiden kyvykkyyttä toimia globaalissa ympäristössä. Hankkeeseen rekrytoitiin syyskuussa työntekijä ja hanke on edennyt suunnitelman mukaisesti. 115

120 Vieraskuntalaisten lukiolaisten osuus on kasvanut Vantaan päivälukioissa viime vuosina huomattavasti. Kun vuonna 2007 syksyn tilastointipäivänä Vantaan suomen- ja ruotsinkielisissä lukioissa vieraskuntalaisia oli 15 prosenttia, vastaava luku vuonna 2011 on 25 prosenttia (932 opiskelijaa). Näistä helsinkiläisiä on 334 ja espoolaisia 228. Talousarvion toteutuminen Lukioiden toimintatuotot olivat noin 2,5 kertaa arvioitua suuremmat, mikä johtui paitsi saaduista projektirahoituksista myös lukiosopimukseen perustuen lähikuntien maksamista korvauksista. Talousarvion toimintamenoista toteutui 99 prosenttia. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 PÄIVÄLUKIOT Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät eri kieli- ja kulttuuritaustaisia peruskoulun päättävistä Toiminnan volyymi *suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä lukiopaikkoja varataan peruskoulun päättäville oppilaille aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 49,1 % 51,1 % 51,5 % erityistehtävälukioiden ja IB-linjan osuus aloituspaikoista % 6 % 6 % 6 % painotettu opiskelijaksiotto aloituspaikoista % 19 % 20 % 19 % eri kieli- ja kulttuuritaustaisia opiskelijoita % opiskelijamäärästä 5,9 % 5,5 % 6,3 % Laatu ja vaikuttavuus opetustunnit/vvt/opiskelija 1,14 1,16 1,15 kaikki tunnit/vvt/opiskelija 1,33 1,35 1,34 keskeyttäneet % opiskelijamäärästä 1,9 % 3,0 % 3,4 % Tuottavuus ja tehokkuus kolmessa vuodessa päättötodistuksen saaneet kaikista valmistuneista 89 % 90 % 90 % jatkokoulutukseen päässeet kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen % 70 % 72 % 72 % käyttömenot euroa/opiskelija SOTUNGIN ETÄLUKIO Toiminnan volyymi tutkintotavoitteiset opiskelijat aineopiskelijat Laatu ja vaikuttavuus yo-tutkinnon suorittaneiden määrä VANTAAN AIKUISLUKIO Toiminnan volyymi tutkintotavoitteiset opiskelijat aineopiskelijat Laatu ja vaikuttavuus yo-tutkinnon suorittaneiden määrä

121 LUKIOKOULUTUS YHTEENSÄ TP 2010 TA 2011 TP 2011 Henkilöstö henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 68,2 % opetushenkilöstön koulutuspäivät/opettaja 2,6 2,2 Toimitilat hm²/opiskelija (päivälukiot) 7,7 7,8 7,8 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 182,5 196,16 (*Suomenkielisten lukioiden opiskelijamäärä yht./päivälukiot ei sisällä etä- ja aikuislukion opiskelijoita.) Varhaiskasvatus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Varhaiskasvatuksen palvelustrategia uudistettiin vuonna Tavoitteena oli kotona hoidettujen lasten palvelutarjotinta muotoilemalla hillitä kokopäiväisen päivähoidon kysyntää tarjoamalla sille vaihtoehtoja. Vuonna 2010 tavoite toteutui erinomaisesti. Vuonna 2011 kotihoidon tuella olevien lasten määrä vakiintui vuoden 2010 tasolle. Kotihoidon tuella oli keskimäärin lasta, mikä oli 31 lasta enemmän kuin vuonna Päivähoidon kysyntä lähti vuonna 2011 uudelleen kasvuun. Kunnan järjestämässä päivähoidossa oli vuonna 2011 keskimäärin lasta, mikä oli 240 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Tähän vaikutti jälleen päivähoitoikäisen (10kk-6v) väestön määrän ennakoitua suurempi kasvu. Päivähoitoikäisiä lapsia oli vuoden lopussa 289 enemmän kuin vuonna 2010, kun ennusteessa lasten määrän arvioitiin lisääntyvän 103 lapsella. Ennusteen ja toteuman välinen ero oli näin ollen 186 lasta. Päivähoidossa olevien lasten määrään sisältyvät esiopetukseen osallistuvat lapset alkaen suomenkielisen esiopetuksen järjestämisvastuu siirtyi kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen tulosalueelle. Varhaiskasvatuksen palvelujen käyttäjämäärää tämä muutos kasvatti noin 100 lapsella. Lisäksi perusopetuksen opetusryhmäkokojen pieneneminen vähensi päivähoidon käyttämiä koulutiloja 10 koululla luoden päivähoitoon tilojen tiivistämistarvetta. Palvelustrateginen tavoite lisätä yksityisen hoidon tuen käyttöä toteutui kohtalaisesti. Yksityisen hoidon tuella oli keskimäärin 645 lasta, mikä oli 29 lasta enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokopäivähoidolle vaihtoehtoisten palvelujen käyttö kasvoi vuodesta Varhaiskasvatuksen 48 kerhossa oli keskimäärin 553 lasta, 69 lasta enemmän kuin vuonna Viidessä hoitoapupalvelupisteessä oli keskimäärin 101 kävijää kuukaudessa, 14 kävijää enemmän kuin edellisenä vuonna. Päivähoitopaikkatakuulla oli vuoden lopussa yhteensä 198 lasta, kasvu edellisestä vuodesta oli 61 lasta. Tavoitteena on vakiinnuttaa nämä vanhempien uudenlaista kasvatusvastuuta vahvistavat palvelut Vantaalla tulevaisuudessakin. 117

122 Uusi Leinelän päiväkoti avattiin tammikuussa, Kannisto elokuussa ja Tammistonranta syyskuussa Vehnätien päiväkoti sai uudet tilat vuonna 2010 palaneen rakennuksen paikalle. Kerttusen ryhmäperhepäiväkodin toiminta lakkautettiin kesällä ja sen toimitilat siirtyivät perusopetuksen käyttöön. Kotonaan lapsia hoitavien perhepäivähoitajien määrä väheni edelleen. Vuoden lopussa työssä oli 97 perhepäivähoitajaa, kun vuoden 2010 lopussa heitä oli 110 eli vähenemä oli 13 hoitajaa. Perhepäivähoitajat siirtyivät työaikalainsäädännön alaisuuteen Heidän viikoittainen työaikansa voi olla enintään 40 tuntia ja päivittäinen enintään 9 tuntia. Arvion mukaan lasten hoitopäivät lyhenivät aiemmasta, kun vanhemmat saivat järjesteltyä hoitoajat lyhyemmiksi. Talousarvion toteutuminen Varhaiskasvatuksen toimintamenot ylittyivät euroa ja toimintatuottoja tuli euroa arvioitua enemmän. Toimintakate alittui euroa. Asiakaspalvelujen ja muiden palvelujen ostot ylittyivät Seuren henkilöstöpalvelujen oston kasvusta johtuen 2 milj. euroa. Henkilöstövuokrauksen käyttö kasvoi mm. sen vuoksi, että pitkäaikaisten sijaisten saatavuus muuta kautta heikkeni merkittävästi. Henkilöstökulut alittuivatkin talousarvioon nähden vastaavalla summalla. Talousarviomenojen loppusumman ylitykseen vaikutti lomapalkkajaksotuksen laskentatavan muutos, mikä lisäsi varhaiskasvatuksen henkilöstömenoja noin 1,1 milj. euroa. Luottotappioita kirjattiin vuodelle 2011 noin euroa, kun päivähoidon asiakasmaksuja jäi saamatta palvelun käyttäjiltä. Lisäksi käyttöomaisuuteen kirjattuja irtaimistohankintoja siirrettiin käyttötalousmenoiksi yhteensä euroa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarveindikaattorit (suomen- ja ruotsinkieliset yhteensä) *) vantaalaiset päivähoitoikäiset (10kk-6 v) joista alle 3-vuotiaat 36,9 % 36,3 % 36,4 % (joista 3-6-vuotiaat) ruotsinkielisten osuus päivähoitoikäisistä lapsista Osuus päivähoitoikäisistä päivähoidossa ja kotihoidon tuella : ruotsinkielinen päivähoito, kunnallinen ruotsinkielinen päivähoito, osto päivähoito 68,1 % 67,2 % 68,9 % josta ruotsinkielinen päivähoito 3,1 % 3,24 % 3,27 % kotihoidon tuki 26,2 % 28,0 % 25,4 % osuus yhteensä (= palvelujen peittävyys) 94,3 % 95,2 % 94,3 % Toiminnan volyymi, varhaiskasvatuksen järjestämät palvelut * Lasten määrä eri hoitomuodoissa keskimäärin vuoden aikana: kunnallinen päiväkoti + esiopetus kunnallinen perhepäivähoito + ryhmäpph ostettu päivähoito yksityisen hoidon tuki kotihoidon tuki Palveluja käyttäviä lapsia yhteensä Erityistä tukea tarvitsevat lapset rakenteellisten tukitoimien piirissä (%-osuus kunnallisen päivähoidon lapsista) 8,2 % 7,1 % 8,0 % integroitujen erityisryhmien määrä kerhojen määrä \ kerholasten määrä /522 43/559 48/

123 Laatu ja vaikuttavuus TP 2010 TA 2011 TP 2011 hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä 42 % 40 % 41 % varhaiskasvatusmateriaalivaraus /lapsi 58 58, lapsia kunnan järj. päivähoidossa/konsultoiva erityislastentarhanopettaja Tuottavuus ja tehokkuus * Käyttömenot /palveluja käyttävä lapsi * käyttömenot /laskenn. lapsi kunnallisessa päiväkodissa * käyttömenot /lapsi kunnallisessa perhepäivähoidossa * käyttömenot /lapsi ostopalvelupäivähoidossa * käyttömenot /lapsi yksityisen hoidon tuella * käyttömenot /lapsi kotihoidon tuella Kotihoidon tuella 10kk - alle 2 v. lapsista.. 73,3 % 71,1 % Kerhotoiminnassa 3-5-vuotiaista lapsista.. 7,1 % 7,3 % päiväkotien käyttöaste 88 % 89 % 89,4 % laskennallisia lapsia / päiväkodin hoito- ja kasvatusteht. työntekijä ,8 6,9 6,9 Henkilöstö Henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä.. Koulutuspäivät / hoito- ja kasvatusteht. työskentelevä työntekijä 3.. Toimitilat Toimitilojen määrä (päiväkodit, ryhmäperhepäiväkodit, avoin vktoiminta) päiväkotien vuokrassa jyvitetty pa m²/ lapsi 9,9 9,3 9,9 Toimitilakustannukset / vuokrassa jyvitetty pinta-ala *) Vuoden 2011 päivähoitoikäinen väestö muutettu uuden ennusteen mukaiseksi Kirjasto- ja tietopalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Kirjastojen käyttö on kääntynyt kasvuun, lainojen ja verkkopalvelun käyttäjien määrät ovat kasvaneet. Kirjastoissa on ollut runsaasti tapahtumia, joista osa on rahoitettu opetusministeriöltä saaduilla hankerahoilla. Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisen HelMet -verkkokirjaston uuden palvelusivuston suunnittelu- ja kehittämistyö on edennyt hyvin. 119

124 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toimintamenojen toteutuma oli 99 prosenttia ja tulojen toteutuma 95 prosenttia. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarveindikaattorit Asukasluku Alle 15-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Toiminnan volyymi aukiolotunnit/vko kävijät internet-työasemien käyttäjät, lkm lainojen määrä lainaa/asukas 14,8 15,2 14,9 kirjastotietokannan käyttö (www) Laatu ja vaikuttavuus tietopalvelutehtävät kirjastohankinnat (niteet)/ 1000 asukas tiedonhaun ja kirjastokäytön opetus; koululaisten ja opiskelijoiden kurssit IC-tekniikan perusvalmiuksien ja verkkoasioinnin opastuskurssit aikuisille Kirjavinkkaustilaisuudet lapsiryhmille Yleisötilaisuudet kirjastot Yleisötilaisuudet Monitoimikeskus Lumo 278 Yleisötilaisuudet Point Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo Tuottavuus ja tehokkuus aineistomääräraha euroa/asukas 4,9 5,1 5,0 lainan hinta euroa 3 2,98 3,18 toimintamenot/ asukas henkilöstömenot euroa/asukas 24,0 23,1 25,0 henkilöstömenot/kaikki menot 0,484 0,530 Henkilöstö Koulutuspäivä/ työntekijä Henkilöstön määrä Toimitilat Toimitilojen määrä / neliöt 10/16632,5 10/ 16632,5 10/16849 toimitilakustannukset/ jyvitetyt neliöt 204,56 193,

125 13 60 Muu koulutus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Tulosalueelta on maksettu Metropolia -ammattikorkeakoulun toiminta-avustus ja Helsingin seudun kesäyliopisto- säätiön avustus Ammatillinen koulutus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vantaan ammattiopisto Varia Nuorisokoulutuksen linjalla kokonaisopiskelijamäärä oli Opiskelijamäärä ylitti jo toisena vuonna järjestämisluvan mukaisen määrän opiskelijaa. Integroituja erityisopiskelijoita oli 11,7 prosenttia opiskelijoista. Keskeyttämisprosentti vuonna 2011 oli 15,9 prosenttia. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa, maahanmuuttajien valmistavassa koulutuksessa ja erityistä tukea tarvitsevien ammattiin suuntaavassa koulutuksessa aloitti yhteensä 153 opiskelijaa. Varian aikuiskoulutuksen linjalla oppisopimuskoulutuksena järjestettävässä peruskoulutuksessa opiskeli 289 opiskelijaa ja lisäkoulutuksessa 630 opiskelijaa, lisäksi järjestettiin muuta ammatillista aikuiskoulutusta 332 opiskelijalle. Lisäopetuksen ja tukipalveluiden linjalla perusopetuksen lisäopetuksessa aloitti syksyllä 89 opiskelijaa viidessä opetusryhmässä. Lisäopetukseen lisättiin yksi opetusryhmä, jotta kaikki lisäopetukseen hakeneet ja pääsykriteerit täyttäneet opiskelijat pääsivät koulutukseen. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyö Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyötä on toteutettu yhteistyösopimuksen mukaisesti. Ammatillisen aikuiskoulutuksen ohjaus- ja neuvontapalveluja on kehitetty Urabaari-verkostossa, johon kuuluu 13 ammatillista aikuiskoulutusta järjestävää organisaatiota. Urabaari-verkoston tarkoitus on vahvistaa kunkin verkostossa mukana olevan koulutuksen järjestäjän jo olemassa olevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelurakenteita sekä koulutuspalveluita ja -profiilia. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen ennakointimallia on valmisteltu pääkaupunkiseudun sivistystoimen johtajien nimeämässä yhteistyöryhmässä. Seututasoista laadullista ennakointitietoa on tuotettu Ennakointikamari-projektissa, jolle saatiin jatkorahoitusta vuoden 2012 loppuun asti. Vuonna 2011 järjes- 121

126 tettiin vähittäiskaupan, majoitus- ja ravitsemisalan, talonrakennuksen, logistiikan, kone- ja metalliteollisuuden sekä kulttuurin ennakointikamarit. PALKEET - Palveleva pääkaupunkiseutu -jatkohanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja hankkeelle saatiin jatkoa vuoden 2012 loppuun asti. Jatkohankkeessa tavoitteena on kehittää pääkaupunkiseudun ammatillista aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden verkostoyhteistyötä ja koulutustarjontaa ennakoivasti sekä kysyntä- ja asiakaslähtöisesti. Talousarvion toteutuminen Vantaan ammattiopisto Varian talousarvion tuloja korotettiin 0,3 milj. euroa ja menoja korotettiin 0,9 milj. euroa, jolloin uudeksi toimintakatteeksi muodostui euroa. Toimintakatteesta toteutui 97 prosenttia. Säästöä syntyi henkilöstömenoissa ja palveluiden ostoissa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 NUORISOKOULUTUKSEN LINJA Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät eri kieli- ja kulttuuritaustaisia peruskoulun päättävistä Toiminnan volyymi opiskelijamäärä yhteishaussa olevat aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 37,5 % 39,8 % 40,2 % aloituspaikkoja yhteensä aloituspaikkoja yhteishaussa aloituspaikkoja, näyttötutkintoon valmistava koulutus aloituspaikkoja, nivelvaiheen koulutus erityisoppilaiden määrä Laatu ja vaikuttavuus keskeyttämis% oppilasmäärästä 13,1 % 10 % 15,9 % Tuottavuus ja tehokkuus tutkinnon suorittaneet AIKUISKOULUTUKSEN LINJA Toiminnan volyymi Opiskelijamäärä oppisopimusk Opiskelijamäärä muu koulutus Laatu ja vaikuttavuus keskeyttäneet oppisop Tuottavuus ja tehokkuus koulutuksen suorittaneet oppisop LISÄOPETUKSEN JA TUKIPALVELUIDEN LINJA Toiminnan volyymi opiskelijamäärä lisäopetus (perusopetusta) Laatu ja vaikuttavuus jatko-opintoihin sijoittuneet lisäopetus 86 % 88 % 122

127 TP 2010 TA 2011 TP 2011 AMMATILLINEN KOULUTUS YHTEENSÄ Tuottavuus ja tehokkuus Opiskelijoita yhteensä käyttömenot euroa/opiskelija Henkilöstö henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 53,5 % Toimitilat *hm²/opiskelija 16,0 16,3 15,7 toimitilojen pinta-ala toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 138,89 144,19 136,88 (*Toimitilatunnusluvut eivät sisällä oppisopimusopiskelijoita, koska he eivät opiskele Varian tiloissa.) 37,5 % 39,8 % 40,2 % Aikuisopisto Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja toiminnalliset muutokset vuonna 2011 Vuonna 2010 opiskelijamäärä aikuisopistossa oli Kursseja järjestettiin 64 eri opetuspaikassa eri puolilla Vantaata. Pääopetuspaikat olivat Tikkurila ja Myyrmäki. Vuonna 2009 aloitettu opiston johtoryhmän valmennus saatettiin loppuun. Päätoimisille opettajille toteutettiin esimiesvalmennus sekä toimistotyöntekijöille työyhteisövalmennus. Aikuisopisto sai kansalaisopistojen laatu- ja kehittämisrahaa euroa ja sillä toteutettiin laaja asiakaskysely, jonka tulokset saadaan käyttöön kevään 2012 aikana. Opetushallitus myönsi pääkaupunkiseudun kunnallisille kansalaisopistoille euroa LaKe-laadun kehittämisrahaa. Opistot toteuttivat ulkoisen arvioinnin, joka kohdistui asiakaspalvelukäytänteiden yhtenäistämiseen. Lukuvuosina ja opintoseteliavustusta on kohdennettu sekä työttömien kurssimaksualennuksiin että maahanmuuttajille suunnattujen kurssien kurssimaksualennuksiin. Vuonna 2011 Vantaan aikuisopistossa opiskeltiin 22 eri kieltä. Varsinaisten kielikurssien lisäksi järjestettiin myös suuri määrä eri maiden kulttuuria käsitelleitä yleisöluentoja ja marraskuussa laajasti eri maiden tapoja, perinteitä ja kulttuuria esitellyt Matkalla maailman ympäri -tapahtuma. Vuoden aikana pidettiin myös lukuisia eri maiden ruokakulttuuriin liittyviä kursseja. Kieliä oli mahdollista opiskella myös erilaisilla verkkoja sähköpostikursseilla, jolloin opiskelu ei ole aikaan tai paikkaan sidottua. 123

128 Yleisen kielitutkinnon kokeet järjestettiin suomen kielessä (perus-, keski- ja ylin taso), englannin kielessä (keskitaso) sekä saamen kielessä (perus- ja keskitaso). Avoimen yliopiston kursseja järjestettiin englannin, saksan, espanjan, venäjän ja italian kielessä. Taito- ja taideaineiden toteutuneiden oppituntien määrä laski hieman verrattuna vuoteen Vähenemistä tapahtui liikunnassa ja kädentaidoissa, sen sijaan tuntimäärä kasvoi hieman kuvataiteessa ja kotitaloudessa. Yhteiskunnallisten aineiden opetuksessa oli vuonna 2011 kasvua verrattuna edelliseen, sekä osallistujamäärät että tuntien määrä kasvoi hieman. Erilaiset luentosarjat ja ilmaisutaidon ja teatterin kurssit olivat erityisen suosittuja vuonna Keväällä 2011 tehdyn selvityksen seurauksena yhteistyö Helsingfors Arbiksen kanssa on entisestään tiivistynyt. Maahanmuuttajien työvoimapoliittisen suomen kielen ja työelämätiedon koulutuksen määrä laski hieman edellisen vuoden huippulukemista. Maahanmuuttajien starttikurssien määrä ja osallistujien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Lisäys johtui määrärahan korotuksesta ja yhteistyöstä varhaiskasvatuksen kanssa suomen kielen alkeiskurssien järjestämiseksi. Starttikurssit on suunnattu etupäässä kotona lastaan hoitaville vanhemmille, senioreille ja aviopuolisoina hiljattain maahan muuttaneille. Huhtikuussa käynnistyi Osallisena Suomessa -hanke, joka on vuonna 2011 voimaan astuneen kotoutumislain mukainen kokeiluhanke. Aikuisopisto osallistuu kokeiluun Mahis -hankkeella. Hankkeessa mallinnetaan nuorten maahanmuuttajien koulutuspolkua, kehitetään opintojen ohjausmalleja ja vaikutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden syntyyn. Pääkaupunkiseudun aiesopimuksen tuottaman rahoituksen avulla tarjottiin suomen kielen opetusta ammattiopisto Varian lähihoitajakoulutuksessa oleville opiskelijoille. Opetuslautakunnan päätös nostaa aikuisopiston järjestämän perusopetuksen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen alaikärajaa 15 ikävuodesta 17 ikävuoteen on vähentänyt opiskelijamäärää aikuisopistossa. Talousarvion toteutuminen Aikuisopiston talousarvion nettotavoite toteutui. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toiminnan volyymi kotouttamiskoulutuksen opiskelijamäärä 400/20 kurssia Työvoimapoliittisen koulutuksen opiskelijamäärä, joka perustuu TE-keskuksen rahoitukseen; opiskelijatyöpäivää vuodessa, koko Vantaalla Perusopetukseen osallistuneiden maahanmuuttajanuorten opiskelijamäärä /perus- ja valmistavaan opetukseen on annettu 75:n opiskelijan kattava määräraha v Perusopetukseen valmistavan opetuksen opiskelijamäärä / perus- ja valmistavaan opetukseen on annettu 75:n opiskelijan kattava määräraha v opiston opiskelijamäärä, kursseille osallistuneet opiston opetustuntien kokonaislukumäärä opiston kurssien lukumäärä

129 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tuottavuus ja tehokkuus oman maksutulon osuus budjetista % 50 % 44 % 55 % maahanmuuttajakoulutuksen projektien opiskelijamäärä / ESR-rahoituksessa sovittu opiskelijamäärä on 30/vuosi Henkilöstö henkilöstön määrä Ruotsinkielinen tulosalue Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja toiminnalliset muutokset vuonna 2011 Ruotsinkielisellä tulosalueella jatkettiin toimialan ympäristöohjelman toteuttamista mm. osallistumalla EkoTeko- kilpailuun ja Vihreä Lippu -toimintaan. Sekä Kyrkoby skola että Västersundoms skola palkittiin joulukuussa Suomen Ympäristökasvatuksen Seuran Vihreällä lipulla onnistuneesta hankkeesta. Ruotsinkielisistä peruskouluista kolme ja päiväkodeista kaksi osallistui EkoTeko -kilpailuun. Sivistysviraston ruotsinkielisten palveluiden henkilöstössä tapahtui joitakin muutoksia vuonna 2011: mm tulosalueen konsultoiva erityislastentarhanopettaja siirtyi kokopäiväiseksi kesäkuussa Varhaiskasvatus Ruotsinkielisen tulosalueen järjestämässä varhaiskasvatuksessa oli vuoden 2011 aikana keskimäärin 357 lasta, joista 55 oli esiopetusta täydentävässä päivähoidossa. Lapsia oli 12 enemmän kuin taloussuunnitelmassa arvioitiin. Ruotsinkielisten perhepäivähoitajien määrä lisääntyi vuoden aikana yhdestä kolmeen ja ruotsinkielisessä perhepäivähoidossa oli vuoden lopussa 9 lasta. Esiopetuksessa olevien lasten määrä oli 73. Päiväkodeissa on vuoden 2011 aikana panostettu kestävään kehitykseen ekologisesta näkökulmasta mm kouluttamalla ekotukihenkilöitä. Lasten ruotsin kielen vahvistamisen tueksi järjestettiin koko tulosalueen hoito- ja kasvatushenkilökunnalle täydennyskoulutusta. Perusopetus Vuonna 2011 perusopetuksen oppilasmäärä oli yhteensä 658 oppilasta. Oppilasmäärä pysyi melko samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna. Dickursby skolan tontille rakennettavan koulun laajennuksen ja peruskorjauksen valmistelu- ja suunnittelutyö jatkui yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. Uusien tilojen valmistuminen lykkääntyi investointisuunnitelmassa vuoden 2014 alkuun. Peruskoulun päättävästä ikäluokasta 100 prosenttia oppilaista sai aloituspaikan joko lukiosta, ammatillisesta oppilaitoksesta tai lisäopetuksesta. Esi- ja perusopetuksessa otettiin alkaen käyttöön uudistetut ja täydennetyt opetussuunnitelmat. Jokaiselle esiopetuksessa olevalle lapselle on syksystä lähtien laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma. Esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuen eri muotojen jalkauttamiseksi on järjestetty syksyllä esiopetusryhmien hoito- ja kasvatushenkilökunnalle, esimiehille sekä koulujen erityisopettajille koulutusta. 125

130 Lukio Helsinge gymnasiumin ja Espoon Mattlidens gymnasiumin yhteistyöprojekti Virtuaalinen opetus reaaliajassa jatkui edelleen, samoin kuin yhteistyö Kyrkslätt gymnasiumin kanssa. Lukion opiskelijamäärä oli lukuvuonna Uusi lukiorakennus sekä laajempi ja monipuolisempi opetustarjonta lisäsivät edelleen ensisijaisten hakijoiden määrää myös muista kunnista. Talousarvion toteutuminen Tulosalue on pysynyt talousarviokehyksessään vuonna Tulojen toteutuma oli 118 prosenttia ja menojen 100 prosenttia. Tulosalueen toimintakate näyttää euron ylijäämää. Tämä johtuu siitä että toteutuneet toimintatuotot olivat budjetoitua suuremmat. Perusopetukseen saatiin valtion rahoitusta ryhmäkokojen pienentämiseen euroa, käytettäväksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 RUOTSINKIELINEN VARHAISKASVATUS lapsia päivähoitopalvelujen piirissä kunnallinen päivähoito josta esiopetusta täydentävä päivähoito ostopalvelut päivähoitopalvelujen osto muilta kunnilta 8 Laatu ja vaikuttavuus hoito- ja kasvatushenkilöstön koulutustason nosto / lastentarhanopettajien osuus hoito- ja kasvatushenkilöstöstä 32 % 32 % 28 % Tuottavuus ja tehokkuus päiväkotien käyttöaste 83,6 % RUOTSINKIELINEN PERUSOPETUS Tarveindikaattorit esiopetusikäiset 78 perusopetusikäiset (7-15 -vuotiaat) 672 iltapäivätoiminta: osuus 1-2 -luokkalaisten määrästä 98 Toiminnan volyymi oppilaita ruotsinkielisissä peruskouluissa oppilaita muista kunnista ruotsinkielisissä peruskouluissa erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita oppilasmäärästä % 1,3 % 3,5 % 1,4 % erityisen tuen päätöksellä olevia oppilaita toisessa kunnassa yleisopetustuntien määrä/vvt/oppilas 1,69 1,65 1,68 tukiopetustunteja/oppilas 0,9 0,8 0,9 osa-aikainen erityisopetus oppilasta/erityisopettaja oppilaita/psykologi Laatu ja vaikuttavuus ilman päättötodistusta olevia oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen enintään ryhmäkoko: 1-2 luokat, joissa yli 25 oppilasta 0 % 0 % 0 % ryhmäkoko: 3-6 luokat, joissa yli 27 oppilasta 11 % 8 % 5 % jatkokoulutuksessa lukioon tai ammatilliseen päässeiden määrä peruskoulun päättäneistä % 97 % 98 % 97 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/oppilas

131 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toimitilat hm²/oppilas 11,6 11,4 11,7 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 145,48 171,25 RUOTSINKIELINEN LUKIOKOULUTUS Tarveindikaattorit peruskoulun päättävät Toiminnan volyymi opiskelijamäärä oppilaita muista kunnista ruotsinkielisessä lukiossa eri kieli- ja kulttuuriryhmien edustajia % opiskelijamäärästä 0,8 % 1,0 % 2,9 % lukiopaikkoja varataan peruskoulun päättäville oppilaille aloituspaikat peruskoulun päättävästä ikäl. % 57,4 % 65,9 % 56,8 % Laatu ja vaikuttavuus opetustunnit/vvt/opiskelija 1,66 1,7 1,6 kaikki tunnit/vvt/opiskelija 1,90 1,9 1,9 keskeyttäneet % opiskelijamäärästä 12,7 % 4,7 % 4,2 % Tuottavuus ja tehokkuus käyttömenot euroa/opiskelija jatkokoulutukseen päässeet kaksi vuotta yo-tutkinnon jälkeen % 73 % 60 % 90 % Toimitilat hm²/opiskelija 7,4 6,6 6,5 toimitilojen pinta-ala (jyvitetty) toimitilojen määrä toimitilakustannukset e/m² (jyvitetty) 181,21 RUOTSINKIELISTEN PALVELUIDEN TULOSALUE YHTEENSÄ Henkilöstö henkilöstön määrä henkilöstömenot/menot yhteensä 53,5 % 127

132 14 Maankäyttö yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Leea Markkula-Heilamo Toimielin: Kaupunkisuunnittelulautakunta Puheenjohtaja: Timo Karén Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Toimialan tuottavuus on viime vuosina kasvanut, koska käyttötalouden määrärahataso on ollut reaalisesti laskeva, henkilöstöresurssit ovat vähentyneet ja mm. ylläpidon volyymit ovat kasvaneet. Toimialan merkittäviä tuottavuushankkeita ovat olleet mm. digitaalinen karttajärjestelmä ja karttapohjaisen asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen, katuvalaistuksen energiansäästön parantaminen, katuprosessin kehittäminen, työkonekaluston toiminnan tehostaminen sekä rakennusvalvonnan sähköisen asioinnin ja arkistoinnin kehittäminen suurten kuntien yhteistyönä. Talousarvion toteutuminen Toimialan kokonaistulos vuoden 2011 tilinpäätöksessä on hyvä. Tulot ylittivät selvästi budjetoidun (yhteensä noin 14 milj. euroa). Merkittävin tulonlisäys on maanmyynnissä, noin 11 milj. euroa, josta valtaosa syntyi VAV- tonttikaupoista. Myös maanläjitys- ja sopimustulot ylittivät budjetoidun. Lisäkustannuksia syntyi katujen ylläpidossa poikkeuksellisen runsaslumisen ja kylmän talven johdosta. Pakkanen aiheutti mittavia routa- ja päällystevaurioita, jotka lisäävät rakenteellisen kunnossapidon tarvetta. Kokonaisuutena menomäärärahat kuitenkin riittivät laajan säästöohjelman onnistumisen myötä Kaupunkisuunnittelulautakunta Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Lautakunnan toiminta ja talousarvio toteutui suunnitellusti. 128

133 14 20 Toimialahallinto Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Talousarvio toteutui sekä tulojen että menojen osalta. Pysäköinninvalvonnan tulot ylittivät budjetoidun noin 0,3 milj. euroa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Henkilöstö*/toimialan henkilöstö 2,7 2,7 2,5 Pysäköintivirhemaksut/kpl * = ei sisällä pysäköinninvalvontaa ja maaseutuhallintoa Yrityspalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vantaalle valmistui uusia asuntoja yhteensä viime vuonna. Valmistuneista asunnoista yli kaksi kolmannesta on kerrostaloissa. Kyseessä on valmistuneiden asuntojen ennätys sitten 70- ja 80-lukujen. Vantaan tavoitteena on koko 2000-luvun ollut asunnon vuosituotanto. Tavoitteeseen on päästy kahdesti, vuosina 2003 ja Kymmenen viime vuoden valmistuneiden asuntojen keskiarvo on Asuntorakentaminen lisääntyi viime vuonna erityisesti Myyrmäessä, Kivistössä ja Koivukylässä, vaikka eniten asuntoja valmistuikin Aviapoliksen suuralueelle. Vuokra-asuntojen osuus valmistuneista asunnoista on yli kolmannes ja niitä valmistui kaikille suuralueille. Valmistuneesta 784 vuokra-asunnosta oli kaupungin oman yhtiön rakennuttamia viidennes. Vuokra-asuntoja valmistui viimeksi näin paljon vuonna 2002, jolloin niitä rakennettiin 900. Tuolloin vajaa viidennes niistä oli vapaarahoitteisia, nyt sellaisia ei ollut. Viisi vuotta kestäneen tauon jälkeen asumisoikeusasuntoja valmistui toisena vuotena peräjälkeen. 129

134 Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Tulosalueen vastuulla oleva sitova "Aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja Innovaatioinstituutin toiminnalla syntyy uusia työpaikkoja ja kehittämishankkeita" on toteutunut. Talousarvion toteutuminen Maanmyyntitavoitteet ylitettiin merkittävästi VAV-tonttikauppojen johdosta. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Viranhaltijan päätökset koskien maanhankintaa, -luovutuksia, vuokrauksia sekä maanomistajan lupia (Mukana ei ole pientalotontien luovutusta koskevia päätöksiä) Päätöksiä/kpl Luovutetut tontit (Lukuunottamatta pientalotontteja) Luovutetut tontit (kpl) *) Luovutettujen tonttien rak.oik.(k-m 2 ) Luovutetut pientalotontit Luovutetut tontit (kpl) Maanmyynti- ja vuokratulot Tulot (myyntivoitto) (t ) *) Valmistuneet asunnot Valmistuneet asunnot (kpl) Valmistuneet vuokra-asunnot (valtion tukema tuotanto) Vuokra-asunnot (kpl) *) Luvusta puuttuu VAV:lle myydyt vuokratontit Kaupunkisuunnittelu Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Asuntorakennusoikeuden varanto riittää vuosittaisen asuntotuotannon tarpeisiin. Toimitiloille kaavoitettiin vuonna 2011 noin k-m², mikä ylittää välittömän rakentamistarpeen. Täydennyskaavoitusta tehtiin erityisesti keskustoihin sekä mm. Veromieheen, jossa Aerolaan valmistuneisiin asuntoihin ovat muuttaneet ensimmäiset asukkaat. World Design Capital teemavuoden puitteissa järjestettävään kansainväliseen seminaariin saatiin euron rahoitus WDC-säätiöltä. Kaavoitustilannetodistusten laatiminen lopetettiin, 130

135 koska tiedot rakennuslupia varten saadaan rekistereistä. Tämä vähentää hieman tuloja, mutta helpottaa prosessia asiakkaan näkökulmasta. Talousarvion toteutuminen Toimintatulot toteutuivat 66-prosenttisesti ja toimintamenot 99-prosenttisesti. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Hyväksytyt asemakaavat kpl Uusi asuntokerrosala k-m² Uusi toimitilakerrosala k-m² Asemakaavan muutosaloitteet yht Vuoden ak-muutoshakemukset Poikkeamispäätökset Kuntatekniikan keskus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Kuntatekniikan keskuksen toiminta säilyi pääosin ennallaan vuoden aikana. Maanomistajien hakemien rakennusvalvontamittaus- ja kiinteistönmuodostustoimenpiteiden määrät ovat edelleen alhaisella tasolla, mutta haettujen ja tehtyjen tonttijakojen määrä on lisääntynyt. Toinen peräkkäinen poikkeuksellinen talvi hidasti käynnissä olleiden kunnallisteknisten kohteiden toteutusta ja siirsi uusien aloittamista. Talousarvion toteutuminen Kuntatekniikan keskuksen nettotavoite ylittyi. Tulot ylittivät talousarvion noin 2,9 milj. eurolla pääasiassa maanläjitys- ja sopimustulojen sekä lumen vastaanottomaksujen ansiosta. Kulut puolestaan ylittyivät noin 1,7 milj. eurolla lähinnä kadunpidon tehtävien ja maanläjitysalueiden rakentamisen takia. Katujen kunnossapidon kannalta vuoden 2011 alku oli todella hankala sekä runsaan lumen että pakkasmäärien vuoksi. Auratuilla alueilla kova pakkanen jäädytti katujen ja käytävien runkoja aiheuttaen mittavia routa- ja päällystevaurioita. Maanläjityslippujen hintoihin on sisältynyt osuus tulevien vuosien maisemointitarpeisiin. Vuoden 2011 tuloksesta siirretään 1 milj. euroa Pitkäsuon ja Kulomäen täyttömäkien viimeistelyyn tilille ympäristövastuut (212100). Käyttötaloudessa suurimmat haasteet talousarvion toteutumiselle aiheutti alkutalven sää. Valmistus omaan käyttöön kuvaa julkisia käyttöomaisuusinvestointeja, jotka viime vuonna käynnistyvät heikosti mm. alkutalven sääolosuhteiden takia. Tavoitteesta toteutui 86 prosenttia. 131

136 Tunnusluvut KUNTATEKNIIKAN KESKUS TP 2010 TA 2011 TP 2011 Taloudellisuus Liikenneväylien ylläpito /m² 1,7 1,6 1,7 Rakennettu katuvihreä ylläpito /ha Rakennettu puisto (A) ylläpito /ha Rakennetut viheralueet yhteensä /ha Toiminnan laajuus Liikenneverkon laajuus ha Rakennettu katuvihreä ha Rakennettu puisto (A) ha Rakennetut viheralueet yhteensä ha Maanläjitysalueille tuodut massat milj. m 3 /a 1,4 0,8 0,8 MITTAUSOSASTO Kestoaikatavoitteet (pv) tonttijaon laadinta tontin lohkominen Suoritetavoitteet (kpl) tontteja lohkottu tonttijaoissa uusia kaavatontteja yleisiä alueita lohkottu merkitty rakennuksen paikkoja johtojen sijaintiselvityksiä nettikartan käyttö (kpl / kk) Joukkoliikenne Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Talousarvion toteutuminen Joukkoliikenteen menot toteutuivat HSL:n laskutuksen mukaisesti eli noin 2,2 milj. euroa pienempänä kuin Vantaan joukkoliikenteen käyttösuunnitelma Toteutuman alitus johtuu siitä, että valtionavun määrää ei tiedetty budjettia laadittaessa (1,2 milj. euroa), ja lisäksi Vantaan HSL:ltä laskuttamasta ns. infran käyttökorvauksesta (0,9 milj. euroa). 132

137 14 52 Varikko Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Varikon osalta omassa korjaamossa siirrytään ns. akuuttikorjaamo-malliin. Korjaamotilojen pienentämisestä johtuvat muutostyöt syksyn aikana vaikuttavat oman korjaamon kapasiteettiin ja tuloihin. Talousarvion toteutuminen Varikon nettotavoite ylittyi. Alkuvuoden runsasluminen talvi lisäsi kaluston vuokratuottoja sekä käyttökustannuksia, mutta myös leasingvuokrat lisääntyivät leasingkaluston määrän kasvaessa Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toiminnan laajuus Ajoneuvojen määrä kpl Polttoaineen kulutus l / v Korjaamon työmääräimiä kpl / v Ympäristö yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Leea Markkula-Heilamo Toimielin: Ympäristölautakunta Puheenjohtaja: Vesa Nevander Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Maankäytön ja ympäristön toimialaan kuuluvat ympäristökeskus ja rakennusvalvonta (nettoyksikkö) valmistelevat ja panevat täytäntöön ympäristölautakunnalle ja rakennuslupajaostolle kuuluvat asiat sekä ohjaavat ja avustavat kaupungin muita toimielimiä toimialaansa kuuluvissa tehtävissä. 133

138 14 74 Ympäristölautakunta Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Ympäristölautakunta käsitteli merkittäviä ympäristökysymyksiä kuten Helsinki-Vantaan lentokentän ympäristölupaa, Vantaan Energian ongelmajätteenpolttolaitoksen YVA-selostusta ja Ilolan kivenmurskaamoa. Talousarvion toteutuminen Ympäristölautakunnan menot ovat ylittyneet euroa (147%) Rakennusvalvonta Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Rakennusvalvonnassa pinta-alalla mitattu rakentamisen kerrosalan volyymi oli vuosikymmenen pitkäaikaisessa keskiarvossa. Haetun asuntorakentamisen kerrosalavolyymi oli edellisvuoden tasolla. Valmistuneiden asuntojen määrä oli yli 2 100, joka on vuosikymmen korkein ja ylittää pääkaupunkiseudun MAL sopimustavoitteen ensimmäistä kertaa. Valvontaiskun perusteella annettiin huomautus noin 50 kiinteistölle Vantaan alueella. Rakennusvalvontatulojen tulokertymä vuonna 2011 on toteutunut suurempana kuin koskaan. Taksaa tarkistettiin vuoden 2011 alusta lukien kustannustason nousua vastaavasti. Arkiston uudistustyö on edennyt tuotantovaiheeseen suunnitellusti. Vuoden 2009 alusta on rakennus lupajaoston päätöksiin liitetty ehto sähköisten ns. loppukuvien toimittamisesta. Ensimmäiset sähköiset dokumentit on toimitettu rakennusvalvontaan. Yhdessä Helsingin kanssa on laadittu yhtenäistä ohjetta rakentajille. Pääkaupunkiseudun yhteistyön puitteissa on käynnistetty yhtenäisten tulkintakäytäntöjen projekti. Talousarviossa oli tavoitteeksi asetettu, että kaikki rakennusvalvontaan jätettävät toimenpide ilmoitukset ja erilaiset lupahakemukset käsitellään viipymättä siten, että toimenpidelupahakemusten ja ilmoitusten 134

139 keskimääräinen käsittelyaika on neljä viikkoa ja että rakennuslupahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 6 viikkoa. Läpi koko vuoden saatiin keskimääräinen rakennuslupahakemusten käsittelyaika pidettyä varsin kohtuullisena. Rakennuslupajaoksen ja viranhaltijoiden myöntämien uudisrakentamisen varsinaisten rakennuslupien keskiarvo oli 40,5 vrk, 6 viikkoa. Talousarvion toteutuminen Rakennusvalvonnan menot olivat 2011 yhteensä noin 2,95 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi vuonna 2011 yhteensä noin 3,1 milj. euroa. Rakennusvalvonnan liikevaihto on ylittänyt arvion euroa. Netto on euroa, joka ylittää talousarvion sitovan neton. Tunnusluvut Myönnetyt ja aloitetut luvat :n vuoden keskiarvo 2011 %:a keskiarvosta V ero prosentteina keskiarvoon Erilaisia hakemuksia Rakennuslupia rakennuslupajaosto viranhaltijat Toimenpidelupia Ilmoituksia Rakennusten tilav. m³ Rakennusten kerrosala m² asuinrakennukset liikerakennukset toimistorakennukset liikenteen rakennukset teollisuusrakennukset varastorakennukset muut rakennukset :n vuoden keskiarvo 2011 %:a keskiarvosta V ero prosentteina keskiarvoon Rakennusten kok.ala m² As.rak. asuntojen lkm Pientaloasuntojen lkm

140 14 76 Ympäristökeskus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Ympäristönsuojelussa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ympäristölupia valmisteltiin arvioitua enemmän, yhteensä 13, kun koko vuoden arvio oli kymmenen. Vuoden aikana käsiteltiin poikkeuksellisen paljon jätteen sijoitukseen ja käsittelyyn liittyviä lupia. Pientalojen lämmitysmuotojen muutokset ovat näkyneet lisääntyneinä hakemuksina jättää käytöstä poistettu öljysäiliö maahan. Vuoden aikana käynnistettiin useita laajoja luontokartoituksia, joiden tavoitteena on päivittää ja täydentää jo vuosien takaisia inventointitietoja. Vantaan ympäristökeskus julkaisi keväällä 2011 uuden Vantaan ympäristön tilasta kertovan katsauksen. Aikaisemmin kestävän kehityksen raporttina julkaistu laajempi Ympäristöraportti valmistui loppuvuodesta. Vantaalaisten ympäristöasenteista tehdyn kyselyn tulokset julkaistiin. Kaupunginjohtajien ilmastosopimukseen liittyvä Kestävän energiakäytön suunnitelma toimitettiin hyväksyttäväksi elokuussa. Keväällä 2011 perustetun suurten kaupunkien kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteita valmisteltiin Ympäristöterveydenhuolto siirtyi syksyllä tiimiorganisaatioon, minkä jälkeen työskentely on tapahtunut kolmessa tiimissä. Uuden organisaation tarkoitus on selkeyttää ja tehostaa toimintaa. Syyskuussa voimaan tullut elintarvikelainmuutos muutti oleellisesti lupa- ja valvontakäytäntöä, kun elintarvikehuoneistojen hyväksymisistä luovuttiin elintarvikelaitoksia lukuun ottamatta. Kevyempi ilmoitusmenettely korvasi aiemman lupaprosessin. Ilmoitettaville elintarvikehuoneistoille ei enää tehdä käyttöönottotarkastuksia, vaan niiden osalta on siirrytty ennakkovalvonnasta jälkivalvontaan. Toinen merkittävä muutos elintarvikevalvonnassa oli ensisaapumisvalvonnan päättyminen, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira irtisanoi Vantaan ympäristökeskuksen sopimuksen elintarvikkeiden ensisaapumisvalvonnasta. Jatkossa Evira huolehtii itse ko. valvonnasta. Eläinsuojeluvalvontaa pystyttiin lisäämään merkittävästi edellisiin vuosiin verrattuna Helsingin kanssa tehdyn sopimuksen ansiosta. Valtion kustantama valvontaeläinlääkäri on ollut yhden päivän viikossa Vantaalla kesäkuun alusta alkaen. Kaupungin eläinlääkärivastaanoton virka-ajan ulkopuoliseen päivystystyöhön on ajoittain ollut haasteellista saada työntekijöitä. Päivystystoiminnan turvaamiseksi jouduttiin muutaman kerran käyttämään erityisjärjestelyitä, mm. ostamaan palvelu yksityiseltä palvelun tarjoajalta. Talousarvion toteutuminen Ympäristökeskuksen talousarvio toteutui. Tulot olivat arvioita suuremmat ja menot pysyivät kurissa. 136

141 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 YMPÄRISTÖTERVEYS Laatutavoitteet Hyväksymishakemukset käsitellään 5 vk:ssa % Ilmoitukset käsitellään 14 vk:ssa % Asunnontark.jono kuukausissa/tavoite 3 kk Tupakanmyyntiluvat/valvottavat myyntipaikat 133/ /330 67/300 Toiminnan laajuus/vaikuttavuus Hyväksymispäätösten määrä kpl/käsitt.aika kk 257/2kk 200/1kk 171/1kk Ilmoituksista tehtyjen päätösten määrä ja käsitt.aika 128/2,5kk 150/3kk 134/2,3 kk Suoritteet kpl Eläinlääkärin potilaat Eläinsuojelutoimenpiteet Tuottavuus ja tehokkuus Ympäristöterveys euroa/asukas 7,57 8,60 6,31 Eläinlääkintähuolto euroa/asukas 1,51 1,60 1,51 Henkilöstö Henkilökunta (vakituiset) Toimitilat Toimitilat m² YTE Toimitilat m² ELH YMPÄRISTÖNSUOJELU Sitovat tunnusluvut Laatutavoitteet Ympäristöluvista käsitelty 3 kuukaudessa % Meluilmoituksista käsitelty 2 viikossa % Toiminnan laajuus Ympäristölupien määrä ja käsittelyaika kuukausina 6/2 kk 10/4 13 / 3,2 kk Ilmoitusten määrä kpl ja käsittelyaika viikkoina 62/2 vk 50/2 60 / 1 vk Suoritteet kpl Rauhoitetut luonnonsuojelualueet/ha 980, ,80 Tuottavuus ja tehokkuus Ympäristönsuojelu euroa/asukas 6,90 7,35 7,10 Henkilökunta Toimitilat m² bruttoala

142 15 Tilakeskus yhteensä Vastuuhenkilö: Mika Savolainen Toimielin: Tilakeskuksen lautakunta Puheenjohtaja: Jari Sainio Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Menot ilman VOK Toimintakate Toimialan toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Tilakeskuksen toimiala organisoitiin uudelleen toisaalta perustamalla Vantaan Tilapalvelut Oy ja toisaalta sijoittamalla kiinteistöjohdon, hankepalvelujen ja tilapalveluiden tilaajapalvelut osaksi kaupungin organisaatiota. Vantaan Tilapalvelut Oy:hyn siirtyivät kaupungin ateria-, siivous- ja kiinteistönhoitopalvelut sekä vahtimestaripalvelut. Kiinteistöjohtoon keskitettiin tilojen hallinta, vuokraus- ja ylläpitotoiminnot, hankepalveluihin investointisuunnittelu ja rakennuttaminen. Tilaajapalvelut puolestaan vastaa toimialoille ateria-, puhtaus- ja vahtimestaripalvelujen järjestämisestä sekä palvelun tilaamisesta ja palveluntuottajien ohjauksesta. Tilaajapalvelut hankkii tarvittavat palvelut kaupungin toimialoille sopimalla Vantaan Tilapalvelut Oy:n kanssa kyseisten palvelujen tuottamisesta ja kilpailuttamalla ulkopuolisia palveluntuottajia. Kiinteistöjohdolla, hankepalveluilla ja tilaajapalveluilla on edelleen palveluiden järjestäjän rooli mutta syvemmässä yhteistyössä asiakastoimialojen kanssa. Uuteen malliin liittyvien prosessien kehitystyö aloitetaan ja prosesseille nimetään omistajat. Ostamisen osaamiseen ja sopimuksienhallintaan panostetaan kouluttamalla omaa henkilöstöä ja vahvistamalla resursseja. Vuonna 2011 tilakeskuksen toiminnan teemana oli toimintatapojen uudistaminen ja sen myötä tuottavuuden kasvattaminen. Kaupungin toimitilojen määrän edelleen kasvaessa ja määrärahojen noustessa vain vähän tuli uusien tilojen palvelujen järjestäminen hoitaa pääpiirteittäin entisellä henkilökunnalla. Korjausrakentamistoiminta ulkoistettiin talousarviovuoden aikana liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen. Tilakeskuksen johtoryhmä suoritti itsearvioinnin CAF-itsearviointimallin avulla. Arviointi suoritettiin vuonna 2011 puolen päivän aikana läpikäyden kaikki 9 arvioitavaa osa-aluetta: johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategiat, henkilöstö, kumppanuudet ja resurssit, prosessit, asiakastulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset mittarit, keskeiset suorituskykytulokset. Samalla tutustuttiin Turun tilatoimintojen suunnitelmiin yhtiöittää vastaavat toiminnot mitä Vantaa toteutti. Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Vantaan tilapalvelut Oy:n liiketoimintasuunnitelma ja taloudelliset laskelmat esiteltiin yhtiön perustamista koskeneen päätöksenteon yhteydessä. Yhtiö on aloittanut toimintansa vuoden 2012 alusta. Tilakeskuksen uutta organisointia koskevat taloudelliset selvitykset tehtiin ennen organisaatiouudistuksia koskenutta päätöksentekoa. Tilakeskuksen toimialan uudelleenorganisointi hyväksyttiin marraskuussa kaupunginhallituksessa ja uusi johtosääntö joulukuussa kaupunginvaltuustossa. 138

143 Tikkurilan virastotoimintojen kokonaisselvitys saatiin valmiiksi. Uusi sisäisten vuokrien laskentamalli otettiin käyttöön vuoden 2012 sisäisten vuokrien budjettia laadittaessa. Tilakeskuksen nettobudjetointia ei selvitetty. Kaupunkitasoinen suunnitelma toimitilamäärien kasvun hillitsemiseksi ei valmistunut. Tilakeskukselle asetettiin vuoden 2011 talousarviossa erityisiä tuottavuuden parantamistavoitteita. Pääosin entinen palvelutaso voitiin toteuttaa, mutta kiristyvä taloustilanne ja nousevat panoshinnat asettivat haasteita. Talousarvion toteutuminen Tilakeskuksen talousarvioon haettiin tulojen osalta 2,7 milj. euron lisäys ja vastaavasti menoihin haettiin 3,4 milj. euron lisämääräraha. Tämän jälkeen tilakeskuksen tulot ylittivät muutetun talousarvion vielä 1,5 milj. eurolla vaikka samaan aikaan sisäiset vuokrat alittivat talousarvion noin miljoonalla eurolla. Tilakeskuksen menot puolestaan alittivat muutetun talousarvion 0,7 milj. eurolla. Toimintakatteeksi muodostui siten 53,2 milj. euroa eli toimintakate ylitti muutetun talousarvion 2,2 milj. eurolla Lautakunta ja yhteiset menot Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Lautakunnan kulut ylittyivät hieman talousarviosta muiden palvelujen ostojen osalta Talous- ja hallintopalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Talous- ja hallintopalvelujen vuotta 2011 leimasi täysipainoinen ja kiireinen Vantaan Tilapalvelut Oy:n tietojärjestelmien ja tukiprosessien valmistelu. Sen lisäksi, että tietojärjestelmät määriteltiin ja testattiin, tuli samalla miettiä asioita käytännön kannalta. Aterialaskutuksen toteuttamiseksi rakennettiin Wintimejärjestelmään uusi tuotantokanta. Siivouslaskutuksen toteuttamiseksi perustettiin asiakaskohtaiset Excellähetteet SAP-laskutusta varten. VanVan-projektissa eriytettiin SAP ECC, SRM, BI ja Rondo yhtiötä varten. Oma projektinsa oli palkanlaskennan ehijat-projekti yhtiötä varten. Kaiken tämän tuloksena Vantaan Tilapalvelut saattoi aloittaa toimintansa varmana siitä, että tukipalvelut toimivat. TehoWebin laskutustoimintojen kehittämistä jatketaan vuoden 2012 niin, että myös kiinteistönhoito, ennakoimaton korjaus ja muu tekninen lisälaskutus voidaan hoitaa ko. esijärjestelmän avulla. 139

144 Operatiivisten tietojärjestelmien kehitystyössä valmisteltiin ateriapalvelujen tuotannonohjausjärjestelmän ja uuden kaupunkikorttijärjestelmän käyttöönottoa. Talousarvion toteutuminen Yhtiöittämisen takia tulosalueella jouduttiin tekemään valtava määrä ylitöitä. Tämän lisäksi maksettiin muun muassa yhtiön liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Talousarvioon haettiin euron lisämääräraha Kiinteistöjohto Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Kiinteistöjohto -tulosalue vastaa kaupungin toimitilajohtamisesta, operatiivisesta kiinteistöjohtamisesta sekä kiinteistöomaisuuden hoidosta ja salkunhallinnasta. Toimitilajohtamiseen kuuluu mm. palveluverkkosuunnitelmien yhteen sovittaminen, toimitilojen hankinta ja toimitiloihin liittyvä taloussuunnittelu. Operatiiviseen kiinteistöjohtamiseen sisältyy mm. kiinteistöjen sopimusasiat, riskien hallinta, viranomaisyhteydet ja kaupungin edunvalvonta. Kiinteistöomaisuuden hoitoa ohjataan salkunhallinnan avulla. Salkutuksen avulla tilakeskus yhdessä muiden toimialojen kanssa määrittää kiinteistöt, joita kehitetään tai joista pyritään luopumaan. Käytännön toimintaa selkeästi ohjaa mm. jako myytäviin kiinteistöihin ja osakkeisiin sekä purettaviin rakennuksiin. Toimitilajohtamisen tavoitteita ovat tarkoituksenmukaisten ja kustannustehokkaiden toimitilojen järjestäminen toimialojen käyttöön sekä kaupungin omistamien tilojen käytön tehostaminen. Operatiivisen kiinteistöjohtamisen tavoitteena on, että toimitiloja koskevat sopimukset ovat kaupungin edun ja asiakastoimialojen edun mukaisia. Sisäisen vuokran tarkoituksena on tilojen kokonaiskustannusten määrittäminen ja kustannusten kohdistaminen tilojen käyttäjille. Raportointijärjestelmän avulla pyritään kustannusten läpinäkyvyyteen. Kaupunkikonsernin toimitilastrategian suunnittelu ja toimeenpano kuuluu kiinteistöjohdon tehtäviin. Kiinteistöjohto seuraa ja analysoi kaupungin omistamien kiinteistöjen teknistä arvoa ja sen muutoksia. Omistamisen kannalta keskeiset tavoitteet ovat tarkoituksenmukaiset kiinteistöomistukset ja kunkin omistuksessa olevan kiinteistön arvon säilyminen. Kaupungin palvelutuotannon käytöstä poistuneiden kiinteistöjen ja osakkeiden myyntitoimintaa jatketaan ja tehostetaan. Kiinteistöjohdon tehtäviin kuuluu kaupungin edunvalvonnan hoitaminen asunto-osakeyhtiöihin ja kiinteistöosakeyhtiöihin päin. Tulosalue on suunnitellut ja arvioinut kiinteistöinvestoinnit, niiden toteuttamisaikataulut ja -tavat palveluverkkosuunnitelmien pohjalta toimialojen esityksistä. Tulosalueen toiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, mutta vuoden 2011 aikana valmistellun organisaatiouudistuksen mukaisesti investointien suunnitteluun liittyvät tehtävät siirretään hankepalveluiden tulosalueen vastuulle. 140

145 Talousarvion toteutuminen Kiinteistöjohdon tulosalueen kokonaistulot ovat vuonna 2011 olleet 108,5 milj. euroa ja menot 56,2 milj. euroa. Neton toteutuma on ollut 52,3 milj. euroa. Kokonaisuudessaan kiinteistöjohdon koko vuoden tulot ovat ylittäneet talousarvion noin 1,0 milj. eurolla, vaikka sisäisten vuokrien tulot ovat olleet lähes 1,1 milj. euroa talousarviota pienemmät. Koko vuoden menot ovat ylittäneet talousarvion 0,4 milj. eurolla, menojen ylitys on johtunut polttoaineveron kasvusta, jota ei talousarvion laadinnassa huomioitu. Pelkästään lämmityskustannukset ylittivät talousarvion noin 1,0 milj. eurolla Hankepalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Valmistus omaan käyttöön Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Hankepalvelujen perustehtäviin kuuluvia investointihankkeita on toteutettu hankevalmistelu- ja rakennuttamisyksiköiden toimesta. Pienempien peruskorjauskohteiden, vuosikorjaustöiden sekä sisäympäristöongelmakohteiden toteutuksesta on vastannut ISS Palvelut Oy kesäkuusta lähtien. Muutos on edellyttänyt tilaajatoimintojen vahvistamista ja hankepalveluihin jäävien henkilöiden tehtävien ja vastuiden tarkistamista. Yksiköiden uudelleen järjestäytymistä on valmisteltu koko tilakeskusta koskevaan organisaation ja toimintamallin uudistukseen liittyen. Hankepalvelujen rakennuttamisen toimintoja ja kiinteistönpitoon liittyviä teknisiä asiantuntijapalveluita kehitetään kokonaisuutena yhdessä kiinteistöjohdon ja kiinteistöpalvelujen kanssa. Energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävänä ajankohtaisena tehtävänä Esco-hankkeiden kilpailutus on edennyt toiseen vaiheeseen. Korjausrakentamisen TUKEFIN-kehityshankkeessa laadittu uusi puitesopimusjärjestely keskisuuriin peruskorjaushankkeisiin on saatu urakkakilpailutusvaiheeseen. Korjausrakentamisen aluetukikohdan osalta on käyty neuvotteluja sen siirtämisestä kaupungin muihin toimintoihin. Korjausrakentamisen tilaajatehtävistä vastaaville henkilöille ollaan hakemassa uusia tarkoituksenmukaisempia työtiloja muualta kiinteistöjohdon toimesta. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen keskeiset menot ovat edelleen jääneet alle budjetoidun. Toimintakulujen toteuma oli noin 81 prosenttia. Tulosalueelle on saatu palkattua uusia henkilöitä, mutta toisaalta myös uusia eläkkeelle siirtymisiä on ollut. Kuukausipalkkaisten henkilöstömenoissa tapahtui pientä kasvua loppuvuodesta, joten henkilöstökulut lähestyivät budjettia jonkin verran. Talousarvioon kuuluvan kiinteistöjen kunnossapidon osalta työt eivät jakaudu tasan koko vuodelle ja sen lisäksi korjausrakennustoiminnan ulkoistaminen on vaikuttanut menojen kirjautumiseen budjettiin nähden toisella tavalla. Kunnossapitoon varatusta määrärahasta jäi osa käyttämättä hankkeiden siirtyessä tai jatkuessa seuraavalla vuodelle. Haasteeksi muodostui uuden palvelutuotantomallin käynnistäminen ja siten kaikkien työohjelmaan merkittyjen kohteiden toteutus alkuperäisen aikataulun mukaisesti. 141

146 Korjausrakentamisen henkilöstökuluihin sekä aineisiin ja tarvikkeisiin kertyi merkittävimmät säästöt, mutta vastaavasti palveluiden ostot lisääntyivät korjausrakennuspalvelujen loppuvuoden laskutuksen myötä. Kunnossapitomäärärahan osalta toteuma jäi lopulta 84 prosenttiin budjetoidusta. Kokonaisuutena hankepalvelujen käyttötalous nimenomaan menojen osalta jäi alle budjetin henkilöstömenoissa kertyneiden säästöjen ja kunnossapidon ennakoitua pienempien menojen vuoksi Kiinteistöpalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Kiinteistöpalvelut muodostuu kiinteistöjen ylläpitopalvelusta (kiinteistöjen hoito, huolto ja pihat sekä ennakoimaton korjaus, uimahallit, murtohälytyslaitteet ja kameravalvonta, ulkoilualueet) sekä vahtimestaripalveluista. Tulosalue tuottaa ja ostaa kiinteistön ylläpitopalveluja kaupungin hallintokuntien tarpeisiin. Kiinteistöpalvelut tuottaa ylläpitopalveluja (kiinteistöjen tekninen huolto ja kunnossapito sekä pihojen hoito) kaupungin eri hallintokunnille, esim. kouluille, päiväkodeille, virastoille, urheiluhalleille ja terveysasemille, joiden käyttäjiä ovat kuntalaiset. Kiinteistöjen korjauspalveluihin palkattiin rakennusmestari vastaamaan piharakenteisiin liittyvien tarkastusja korjaustehtävistä. Viherpalveluihin liittyvät tehtävät liitettiin kiinteistönhoitotehtäviin. Kiinteistöjen ylläpidon tavoitteena oli tilanne, jossa kaupungin kiinteistökannan edellyttämät hoito- ja huoltotoimenpiteet pystytään tekemään oikea-aikaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Ajallaan tehdyt toimenpiteet kiinteistöjen ylläpidossa edesauttoivat tilojen elinkaaren jatkoa ja säästivät menoja kalliimpien korjaustoimenpiteiden osalta. Talousarvion toteutuminen Tulosalueen tulot ylittivät lisätalousarvion 0,2 milj. eurolla. Menot puolestaan alittivat lisätalousarvion eurolla. Runsaslumisen talven takia tulosalueelle kohdennettiin euron lisämääräraha. 142

147 15 40 ja Ateria- ja siivouspalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Siivouspalvelut Tulot Menot Toimintakate Ateriapalvelut Tulot Menot Toimintakate Yhteensä Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Tulosalueen tehtävänä on tuottaa ateria- ja siivouspalveluja kaupungin toimialojen ja muiden organisaatioiden tarpeisiin. Siivouspalveluilla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin lisäämällä ympäristön viihtyvyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Ateriapalvelut edistävät eri ikäisten asiakkaiden hyvinvointia ja tukevat hyvää ravitsemusta. Toiminnassa painopisteenä on ollut ostopalvelukohteissa uusien palveluntuottajien toiminnan käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet yhdessä käyttäjäasiakkaan ja palveluntuottajan kanssa. Tulosalueella on viety eteenpäin pks-hanketta monikulttuurisen johtamisen haasteisiin liittyen. Lisäksi on panostettu aktiivisen välittämisen toimenpiteisiin etenkin pitkään poissaolleiden kohdalla. Ateriapuolen esimiehiä on koulutettu keittiön laitteiden energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa. Tuottavuushankkeisiin liittyen siivouksen mitoitusohjelmiston yhdenmukaistaminen on aloitettu. Ateriapalvelun tuotannonohjausjärjestelmän hankinnasta on tehty hankintapäätös ja projekti on käynnistetty. Siivouksen palvelukuvauksia on viety yksilöidymmälle tasolle työn jatkuessa koko vuoden. SAP raportointijärjestelmä on otettu käyttöön palveluesimiestasolla ja talouden ennustaminen on käynnistynyt vastuualuetasolla. Keittiöiden omavalvonnan ohjeistus on päivitetty. Henkilöstöä on koulutettu uusissa ruoanvalmistusmenetelmissä ja reseptejä on kehitetty. Erityisruokavalio-ohjeistus on päivityksessä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen ravitsemusterapian kanssa. Talousarvion toteutuminen Ateria- ja siivouspalvelujen toimintatuotot ylittivät vuoden 2011 talousarvion lisämäärärahamuutosten jälkeen 0,5 milj. eurolla (ateriapalvelut 0,4 milj. euroa ja siivous 0,1 milj. euroa). Toimintakulut talousarvioon nähden alittuivat 0,8 milj. euroa, josta ateriapalvelujen osuus oli 0,7 milj. euroa ja siivouspalvelujen osuus 0,1 milj. euroa. 143

148 16 Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta yhteensä (bruttoyksiköt) Vastuuhenkilö: Heidi Nygren Toimielin: Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Puheenjohtaja: Risto Tamminen Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Toimialan keskeisenä painopisteenä oli ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön panostaminen. Lasten ja nuorten kasvua tuettiin nuorisotyön, liikunnan ja taidekasvatuksen keinoin. Tulosalueet ovat aktiivisesti osallistuneet yhdessä muiden toimijoiden kanssa eri hankkeisiin, joiden kohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret. Ikäihmisten palveluita on kehitetty Vantaan ikäpoliittiseen ohjelmaan(viksu) kirjattujen palvelulupausten mukaisesti. Toimiala panosti voimakkaasti kaupungin linjauksen mukaisesti edellisen vuoden tapaan alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien, joilla ei ole koulutuspaikkaa työllistämisen tukemiseen erilaisin tukitoimin. Tavoitteen mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle, jolla ei ole koulutuspaikkaa taataan työ- tai harjoittelupaikka tai luodaan valmiuksia työ- tai koulutuspaikan saamiseksi ennen kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyysaikaa yhteistyössä kaupungin kaikkien toimialojen sekä Kelan ja työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä yhteensä 873 nuorta, vastaava luku edellisenä vuonna oli Petra-hanke (nuoret kouluun ja työhön) jatkoi toimintaansa. Asiakkaita on ollut projektin aikana noin Petra- hankkeessa on toiminnallisen tasa-arvon kokonaisuus. Hankkeen alkukartoitus sisältää myös sukupuolivaikutusten arviointia. Nuorten työpajoissa on aloittanut vuoden aikana 417 nuorta. Työpajatoiminnassa on ollut kaikkiaan vuoden aikana nuorta asiakasta. Nuorille on lisäksi osoitettu kaupungille tuettuja oppisopimuspaikkoja (59 vuonna 2011) sekä määräaikaisia tukityösuhteita. Tarvittaessa nuoria on ohjattu muiden palvelujen piiriin. Eniten tarvetta on ollut mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipuolen palveluista. Vaikeasti työllistyvien, yli 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden määrä on kasvanut vuoden aikana 1 759:stä henkilöön. Työllisyyspalvelut on panostanut työvoimanpalvelukeskuksen asiakasprosessin sujuvuuteen ja toimivuuteen sekä tukitoimintoihin, jotta tuen saajien määrä saataisiin alenemaan. Toimialan vetovastuulla oli kaupungin sitova tavoite 10 "Vantaalaista kotikaupunki- identiteettiä vahvistetaan luomalla vantaalainen osallisuusmalli ja parantamalla järjestötoiminnan edellytyksiä EU:n vapaaehtoistoiminnan vuoden 2011 aikana". Osallisuusmalli valmistui syksyllä. Ohjausryhmä kokosi listauksen käynnissä olevista muista kaupunkitasoisista toimenpiteistä ja laati ehdotuksen, miten toimenpiteet pitää yhdistää ja miten koordinointi tapahtuu. Järjestötoiminnan edellytyksiä on parannettu mm. lisäämällä järjestömäärärahoja. Tavoite 10 oli myös sukupuolivaikutusten arvioinnin kohde. Erillinen työryhmä tarkasteli tavoitetta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kehittämiskohteita löydettiin etenkin yhdenvertaisuusasioissa. Lasten ja nuorten osallisuusmallin jalkautus jatkuu. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä on saatu jalkautukseen hankerahoitus. Kulttuuripalvelut on huomioinut alueellisessa kulttuurituotannossa alueelle ominaiset erityispiirteet ja tukenut toiminnallaan omaleimaisten kaupunginosien identiteetin vahvistumista. 144

149 Pääkaupunkiseudun kuntien ja useiden ministeriöiden yhteisessä aiesopimuksessa sitouduttiin panostamaan maahanmuuttajien työllistymisen tukemiseen. Työllisyyspalvelut toteutti aiesopimusta vuoden aikana panostamalla määrärahaa maahanmuuttajien kielikoulutukseen, kahden työhönvalmentajan palkkaamiseen. Lisäksi palkattiin maahanmuuttajataustaisia henkilöitä määräajaksi kaupungin tukityöhön. Vantaa kuuluu Helsingin ja Espoon kumppanina pääkaupunkiseudun Osallisena Suomessa -hankkeeseen ( ). Pääkaupunkiseudun hankkeessa on yhteensä kymmenen kotoutumiskoulutusta kehittävää osahanketta. Pääkaupunkiseudun hanke sai rahoitusta koko hankekaudelle yhteensä euroa, josta Vantaalle tuli yhteensä noin euroa. Hankekokonaisuuden koordinaatio on Vantaan vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla. Tilojen yhteiskäyttöä edistettiin yhdessä muiden toimialojen kanssa. Vapaa-aika ja asukaspalveluiden ja sivistystoimen toimialojen yhteinen työryhmä on yhdessä selvittänyt toimialojen toimitilojen suunnittelun monipuolistamista ja vapaa- ajan käytön tehostamista. Selvitystyö yhteiskäytön tehostamisesta ja laajentamisesta jatkuu vuonna Kokonaan tai osittain ulkopuolisella rahoituksella toteutettiin useita kehittämishankkeita eri tulosalueilla. Projektityöntekijöiden määrä oli 48. Talousarvion toteutuminen Brutto- ja nettoyksiköiden toteutuneet kokonaismenot olivat yhteensä 60,85 milj. euroa (100 %) ja tulot 13,8 milj. euroa (103 %). Valtuusto oli hyväksynyt toimialalle menomäärärahaksi 56,91 milj. euroa ja tuloarvioksi 13,25 milj. euroa. Menomäärärahaa korotettiin syksyllä 4,14 milj. euroa ja tuloarviota 0,16 milj. eurolla. Korotustarve johtui lähinnä työllisyyspalvelujen tukityöllistämiseen tarvitsemasta lisämäärärahasta sekä työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta sekä useista ulkopuolisella rahoituksella kokonaan tai osittain toteutetuista hankkeista. Korotettuun määrärahaan sisältyy myös koululaisten ja opiskelijoiden palkkauksesta aiheutuvat palkkauskulut, joihin kate on siirretty keskitetyistä määrärahoista. Tunnusluvut Tarve-indikaattorit TP 2010 TA 2011 TP 2011 Työttömien työnhakijoiden määrä % / työvoima ,7 9,2 7,8 Vieraskielisten lukumäärä Vieraskielisten osuus % väestöstä 1.1 9,1 9,4 9,9 Toiminnan volyymi Projektit (ulkopuolinen rahoitus), lukumäärä Henkilöstö Kokonaismäärä, vakinaiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset, joista projektihenkilöstöä /52 526/48 529/48 Kaupungin palkkatuella työllistetyt/aloittaneet Palkkauskulut

150 16 10 Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Talousarvioon sisältyvät lautakunnan määrärahojen lisäksi myös aluetoimikuntien ja Svenska kommitténin määrärahat (ml aluerahat). Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Lautakunta kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 246 :ää. Aluetoimikunnat ja Svenska kommittén kokoontuivat 4-5 kertaa ja käsittelivät yhteensä 584 :ää. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa tarkistetut aluerahan käytön perusteet. Aluetoimikunnat käyttivät määrärahaa yhteensä euroa, josta aluerahaa euroa. Talousarvion toteutuminen Toimintaan oli myönnetty euroa ja menoja kertyi euroa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toiminnan volyymi Lautakunnan ja aluetoimikuntien päättämien asioiden lukumäärä Talous- ja hallintopalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Talousarvioon sisältyvät tulosalueen henkilöstökulujen lisäksi toimialan yhteiset koulutusmäärärahat, yhteiset muut määrärahat, monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta ja monikulttuurisuusasiat. Tulosalueeseen kuuluvat varsinaisen hallinnon palkkojen lisäksi talous- ja velkaneuvonnan sekä sosiaali- ja potilasasiamiehen toiminnasta aiheutuvat menot ja tulot. Vuonna 2011 talous- ja velkaneuvonnassa velkojen järjestely asiakkaiden talouden tasapainottaminen onnistui tavoitteen mukaisesti. Käräjäoikeudessa avustetuista velkajärjestelyhakemuksista hyväksyt- 146

151 tiin 92 prosenttia (tavoite oli 90 %). Jonotusaika oli vuoden lopussa noin 50 päivää. Keskeneräisiä asiakastapauksia (joissa asian eteneminen odottaa jotain talous- ja velkaneuvojan toimenpidettä) oli vuoden lopussa 131. Puhelinneuvonnassa ja ajanvarauksessa voitiin puheluita ottaa vastaan Osaa soittajista voitiin auttaa puhelimitse ja uusia asiakkaita otettiin varsinaiseen velkojen järjestelyyn ja talousneuvontaan 533. Talousarvion toteutuminen Toteutuneet menot olivat euroa (100 %) ja hyväksytty menomääräraha oli euroa. Tuloja kertyi euroa (122 %) ja hyväksytty tuloarvio oli euroa. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Henkilöstön kokonaismäärä Tarveindikaattorit Velallisia, joilla avoimia asioita ulosotossa Toiminnan volyymi Sosiaali- ja potilasasiamiehen uusien yhteenottojen määrä Velkaneuvonnan uusien yhteydenottojen määrä Työllisyyspalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Työllisyyspalveluiden tulosalue huolehtii työllisyysasioiden hoidosta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on rakennetyöttömyyden alentaminen, asiakas- ja yhteistyöprosessien kehittäminen sekä työllisyyttä edistävät ennakkoluulottomat innovaatiot. Työllisyystilanne kohentui vuoden 2011 aikana. Etenkin nuorten työttömyys laski Vantaalla voimakkaammin kuin muualla maassa. Petra, Nuoret työhön ja kouluun - osaavaa työvoimaa työnantajille -projekti toimii Myyrmäessä yhteisissä tiloissa TE-toimiston nuorten yksikön kanssa. Petran toiminta näkyy nuorten työllisyyden parantumisena. Joulukuussa 2011 Vantaalla oli työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Vuotta aiemmin vantaalaisia oli työttömänä henkilöä ja työttömyysaste oli 8,6 prosenttia. Uutena toimintamallina työnantajille tarjottiin kesällä 2011 vantaalaisten vuotiaiden nuorten työllistämiseksi kesätyöseteliä. Setelin avulla 89 nuorta sai kesätyöpaikan. Työllisyyspalveluiden hallinto, työvoiman palvelukeskus ja kuntouttavan työtoiminnan toimisto muuttivat aiemmista tiloistaan Vernissakatu 6:een. Uusien tilojen myötä yhteistyö palvelukeskuksen ja kuntouttavan työtoiminnan välillä lisääntyi. 147

152 Työvoiman palvelukeskus Työvoiman palvelukeskuksessa eli TYPissä kunnan, TE-toimen ja Kelan virkailijat palvelevat työtöntä asiakasta hänen palvelutarpeensa mukaisesti. TYPissä asiakkaita oli vuonna 2011 keskimäärin tuhat kuukautta kohden. Keväällä TYPissä tehtiin asiakasprosessin tarkennus, jolloin yhä useampi yli 500 päivää työttömänä työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saanut tuli TYPin asiakkaaksi joko suoraan kutsukirjeen saaden tai TE-toimen ryhmäuusintainfojen kautta. Uuden asiakasprosessin kautta uusien asiakkaiden määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Syksyllä tehdyssä asiakaspalvelukyselyssä ilmeni, että TYPin asiakkaat ovat pääsääntöisesti hyvin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen on kunnille lakisääteinen tehtävä. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen. Asiakkaina on työttömiä työnhakijoita, jotka eivät ole lähitulevaisuudessa menossa suoraan työhön, koulutukseen tai TE-toimen muihin toimenpiteisiin. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään kunnan omana toimintana sekä ostopalveluna. Kunnan oma toiminta tapahtuu pajatoimintana, starttiryhmissä sekä yksilöllisesti integroiduissa työtoimintapaikoissa. Uutena toimintana käynnistyi maahanmuuttajien ohjauksellinen ryhmätoiminta. Ostopalvelua hankittiin neljältä palveluntuottajalta. Projektit ja hankkeet Vantaan Valo Korson Minkkitiellä on Vantaan kaupungin, koulutusyhtymä Edupolin ja sosiaalinen yritys Lubor Oy:n 2009 aloitettu yhteistyöhanke, jonne koottiin eri toimijoiden palveluista yhtenäinen, työllistymistä edistävä kokonaisuus. Edupoli ja Lubor Oy muuttivat pois Valosta toukokuussa Vantaan Valossa toimivat osin ESR- rahoitteinen Tarmo-projekti, ELY-keskuksen osin rahoittama Lennätin toimistopaja-projekti ja lisäksi kaupungin rahoittamaa kuntouttavan työtoiminnan pajatoimintaa. Vantaan Valossa on päivittäin noin 100 asiakasta. Kaikki TE toimistoon ilmoittautuneet vuotiaat nuoret ohjataan Vantaan kaupungin PETRA -nuoret työhön ja kouluun ESR-projektin asiakkaiksi. Projektissa on ollut vuoden 2011 loppuun mennessä yli asiakasta. Petra-projektissa jokaiselle nuorelle tarjotaan aktiivisesti työ- ja koulutuspaikkoja sekä ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden piiriin. Eniten tarvetta on mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipuolen palveluista. ASKEL - askelia kohti työelämää -hanke päättyi vuoden 2011 lopussa. Vantaalla hanke mm. lisäsi verkostoitumista, tuotti koulutusta ja kuuli myös asiakkaita uudenlaisen asiakasraadin kautta. Uutena hankkeena aloitti syksyllä 2011 ESR-hanke KOPPI- kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita. KOPPI -hankkeen tavoitteena on erityisesti kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen. Talousarvion toteutuminen Työllisyyspalvelujen toteutuneet menot olivat euroa (97 %) ja tulot euroa (83 %) Työllisyyspalvelujen menoiksi oli valtuusto hyväksynyt euroa vuodelle 2011.Työllisyyspalveluiden määrärahoja korotettiin lisätalousarviolla syksyllä 2,7 milj. eurolla. Arvio perustui palkkatukityöllistämisestä aiheutuvien menojen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden ennakoituun kasvuun. Kokonaisuutena työllisyyspalvelut kuitenkin ylitti alkuperäisen talousarvionsa noin 2,1 milj. eurolla ja jäi tulotavoitteestaan noin euroa. Palkkatukimenot jäivät työllisyyspalvelujen vuoden puolivälissä käynnistämien rajoitusten jälkeen lopulta 8,2 milj. euroon, mikä on lähes miljoona vähemmän kuin vuoden puolivälin ennusteissa. Tästä aiheutui kuitenkin myös palkkatukitulojen pienenemistä. Kunnan rahoittaman työmarkkinatuen maksut kasvoivat odotetusti noin 6,5 milj. euroon. Kasvun syynä oli vuoden 2008 laman yhteydessä työttömäksi jääneiden putoaminen pois ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta. Työllisyyspalveluiden varsinaisen toiminnan pääyksiköistä palveluyksikkö alitti menonsa noin eurolla ja ylitti tuloarvionsa eurolla. Hankeyksikkö pysyi menoissaan talousarvioraameissa ja ylitti tulotavoitteensa eurolla. Yleisesti tulosalueen varsinainen toiminta pysyi talousarvion puitteissa. 148

153 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarveindikaattorit Työttömien työnhakijoiden määrä % / työvoimasta ,7 9,2 7,8 Projektien lkm Projektien kusta Toimitilojen pinta-ala (ei järj.) Toimitilojen kustannukset (ei järj.) Järjestöille osoitetut tilat pinta-ala Järjestöille annettu vuokratuki Henkilöstö Henkilöstön kokonaismäärä Kulttuuripalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vantaalla taide ja kulttuuri toteutuu osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristöjen edistäjänä, osana opetus- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Kulttuuritoimintaa kuntalaisille toteutetaan aktiivisesti sekä oman tuotantokoneiston sekä vantaalaisten kulttuurijärjestöjen ja taiteen perusopetuksen oppilaitosten toimesta. Kulttuuripalveluiden toiminnalliset muutokset kuluneen talousarviokauden aikana ovat olleet merkittäviä. Vuoden aikana on luotu kulttuuripalveluiden toimintaohjelma vastaamaan tulevaisuuden muuttuviin kulttuuritarpeisiin. Työhön osallistuivat kaikkien yksiköiden koko henkilökunta. Toimintaohjelman pohjalta uudistettiin kulttuuripalveluiden ja siihen kuuluvien yksiköiden strategiset tavoitteet. Toimintaohjelma mahdollistaa myös työssä onnistumisen seurannan, työn arvioinnin ja palkitsemisen. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta hyväksyi ohjelman lokakuussa Taidemuseon työskentelyilmapiiriin kehittämistyö on loppuvaiheessaan. Työskentelyolojen vakauttamiseen on panostettu monin tavoin. Taidemuseon näyttelytuotanto on saanut kansainvälistä huomiota alansa lehdistössä sekä Helsingin Sanomissa. Vantaan taidemuseo ja Veikkaus Oy käynnistivät tammikuussa 2011 yhteistyön kokoelmalahjoitukseen liittyen. Veikkaus Oy lahjoittaa Vantaan taidemuseolle 70 teosta kokoelmistaan. Lahjoitus julkistetaan toukokuussa Taiteilija Risto Vilhunen lahjoitti elokuussa 2011 yhdeksän taideteostaan Vantaan taidemuseolle. Teokset täydentävät Vilhusen vuonna 2009 lahjoittamaa merkittävää ja laajaa teoskokonaisuutta. Lisäksi kuvataiteilijat Miika Nyyssönen ja Hannu Sillanpää lahjoittivat teoksiaan Vantaan taidemuseon karttuvaan taidekokoelmaan. World Design Capital vuoden suunnittelu jatkui ja useimmat Kulttuuripalveluiden hankkeista saivat World Design Capital Helsinki 2012 säätiöltä joko osarahoituksen tai statuksen toiminnoilleen. Näin ollen 149

154 Kulttuuripalvelut toteuttaa vuoden 2012 aikana kuusi muotoilun hanketta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisistä kulttuurihankkeista merkittävimmät olivat maaliskuussa toteutunut Slupskin nukketeatteriryhmän vierailu sekä Jinanin kanssa toteutetut hankkeet Kiinalaisen kulttuurin viikoille syyskuussa. Lokakuussa esiteltiin vantaalaista kulttuuria valokuvanäyttelyn muodossa Jinanissa, teemalla " Culture is everywhere". Konserttitalo Martinuksessa Frutas Tropicales -tapahtuma on vakiinnuttanut asemansa. Talon varausaste on hyvällä tasolla. Tilaisuuksien kävijämäärä oli lähes ja esiintyjien määrä yli Asiakaspalaute oli myönteistä, pitkäaikaiset asiakkuudet jatkuivat. Uusien asiakkuuksien hyväksi tehty työ alkoi kantaa tulosta. Myyrmäkitalossa yksikön palvelut tavoittivat (aulatilaisuudet poislukien) henkilöä. Yksittäisten tilaisuuksien määrä oli kpl. Kaupungin museossa kävi yli asiakasta. Matkalaukkunäyttelyillä on tavoitettu ihmistä kouluissa ja palvelutaloissa. Museon aulassa järjestettiin seitsemän mininäyttelyä. Näyttely muotoilusta kivikaudelta nykyaikaan, Tikkurilan vanha rautatieasema 150 vuotta sekä Håkansbölen jugend -kartano saivat WDC -statuksen ja kaupungin rahoituksen. Leikkiperinteeseen liittyvän tallentamishankeen yhteydessä haastateltiin noin 500 koululaista. Arkistokokoelman luettelointi ja Rock n Vantaa-projektin dokumentoinnit aloitettiin. Helsingin yliopiston kansatieteen ja folkloristiikan opiskelijat tekivät haastatteluja museolle vantaalaisella yläasteella monikulttuurisuusteemasta. Håkansbölen kartanon päärakennuksen restaurointisuunnitelma valmistui. Huonekaluryhmiä ja muuta esineistöä on restauroitu ja konservoitu. Rakennuskonservointia ja -mittausta tehtiin yhteistyötä Metropolian ja Varian kanssa. Historiallisten rakennusten inventointi jatkuu. Uusi rakennusperintörekisteri-tietokanta otettiin käyttöön. Taidemuseon kokonaiskävijämäärä oli Järjestettiin useita taidenäyttelyjä ja monipuolista tarjontaa eri kohderyhmille. Vantaan taidemuseo ja Kuvataideakatemia aloittivat galleriayhteistyön Kuvataideakatemian kanssa. Vantaan taidemuseon vuoden 2012 Kauneus - Kuusi näytöstä -näyttelylle myönnettiin euron WDC- rahoitus ja euron kaupunkitasoinen WDC -rahoitus. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Vantaan kaupungille Taikalamppu-toimintaan vuonna 2011 valtionavustuksena euroa käytettäväksi tanssitaiteen, monikulttuurisen ja erityistä tukea tarvitsevien lasten kulttuuritarjonnan sekä kaupungin eri osien välisen tanssitaiteen kehittämiseen. Vantaan esi- ja perusopetuksen kulttuurikasvatussuunnitelma (KOPS) uudistettiin keväällä 2011 yhteistyössä sivistystoimen kanssa ja se otettiin käyttöön opetussuunnitelmien liitteenä elokuussa Suurin muutos on se, että taiteen eri alat kuten tanssi, teatteri, sanataide, muotoilu, kuvataide, valokuvaus, sirkus, käsityö, musiikki, arkkitehtuuri jne. nivoutuvat osaksi koulupäivää edistämään lasten välistä tasaarvoa, elämyksellistä oppimista ja hyvinvointia eri luokka-asteiden mukaisesti. Tavoitteena on tarjota yhdenvertaiset mahdollisuudet lapsille ja nuorille osallistua oman kaupungin taide- ja kulttuurielämään asuinalueesta riippumatta sekä lisätä koulujen ja päiväkotien tietoisuutta Vantaan kulttuuritarjonnasta. Lastenkulttuurin tulosyksikkö on tehnyt monipuolista ja vuorovaikutuksellista yhteistyötä Vantaan kaupungin eri toimialojen sekä Vapaksen muiden tulosyksiköiden kanssa lukuisien kurssien, leirien ja tapahtumien suunnittelussa, valmistelussa ja toteuttamisessa sekä kulttuurisessa nuorisotyössä. Vantaa-sopimus on huomioitu toiminnassa (esim. Sosiaalisen Sirkuksen hanke Havukosken nuorisotilassa sekä Kuuselan perhekeskuksen hoitojaksojen avoimille perheryhmille suunnatut Sosiaalisen Sirkuksen toiminnat, räätälöidyt pitkäkestoiset kuvataidetyöpajat Joustavalle perusopetukselle ). Toimintasuunnitelman mukaisesti järjestettiin alueellista lastenkulttuuritarjontaa. Palveluita tarjottiin kulttuuripalveluiden omissa tiloissa Lasten taidetalo Pessissä Tikkurilassa ja Toteemissa Myyrmäessä. Lisäksi palveluja tarjottiin Konserttitalo Martinuksessa Martinlaaksossa, Monitoimikeskus Lumossa Korsossa, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Vernissassa Tikkurilassa sekä päiväkodeissa, kouluissa, nuorisotiloissa ja kirjastoissa. World Design Capital Helsinki vuosi näkyi lastenkulttuurin toiminnassa jo vuonna Vuodelle 2012 suunniteltiin monia taide- ja kulttuuriprojekteja ja lisäksi käynnistettiin World Design Capital Helsinki kaupunkien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti) yhteishanke. Yhteishankkeessa toteutetaan projekti nk. Muotoilijan aarrearkku, jossa kaikki kaupunkien esiopetusikäiset lapset saavat kokemuk- 150

155 sen muotoilusta. Tavoitteena on, että lapset oppivat uuden tavan katsoa ympäristöään ja haluavat vaikuttaa siihen sekä oppivat huomioimaan rakennetun ympäristönsä ja esineistönsä suunnittelun ja muotoilun näkökulmasta. Tämä hanke tulee tavoittamaan jo vuonna 2012 noin lasta. Hanketta johdetaan Vantaan kulttuuripalveluista käsin. Talouden toteutuminen Kulttuuripalveluiden menomääräraha oli euroa ja tuloarvio euroa. Menoja toteutui euroa (104 %) ja tuloja kertyi euroa (144 %). Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Toiminnan volyymi Kulttuuritapahtumien yleisömäärä Kulttuuritapahtumien määrä Taiteen perusopetukseen osallistujat Taiteen perusopetukseen osallistujista 5-19-vuotiaita % Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lukumäärä Näyttelyt museoissa: kaupunginmuseossa taidemuseossa Kävijämäärät museoissa: kaupunginmuseo taidemuseo Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot /asukas 23, avustukset /asukas 4,5 5 4,7 kaup.museot käyttömenot euroa/asukas 8,4 9,94 9,94 toimitilojen kokonaismäärä taiteilijoiden työtilojen määrä 7 7 toimitilojen neliöt Henkilöstön kokonaismäärä Liikuntapalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Liikuntapalveluiden toiminnat vuonna 2011 ovat toteutuneet suunnitelmien mukaan. Uimahalleissa oli kävijöitä Hakunilan uimahalli oli suljettuna koko vuoden perusparannuksen ja laajennustöiden vuoksi. Kuntosalien asiakasmäärät kasvoivat. Tikkurilan ja Myyrmäen kuntosaleilla käyntejä oli yhteensä lähes

156 Liikunnanohjaustoiminta Liikuntakurssitoiminta toteutui odotusten mukaan. Erilaisia liikuntakursseja järjestettiin kevät- ja syyskauden aikana 520. Aikuisten vesivoimisteluryhmissä osallistujia oli noin ja käyntikertoja lähes Työikäisten vesiliikuntaryhmien määrää vähennettiin syyskaudella muutamalla ryhmällä. Ohjatun vesiliikunnan työikäisistä asiakkaista osa on ohjautunut omaehtoisen vesijuoksuharrastuksen pariin ja näin ollen ryhmien tarve on tällä saralla hiukan pienentynyt. Eläkeläisten vesivoimisteluryhmien osallistujamäärä oli lähes ja käyntikertoja yli Eläkeläisten voimistelu- ja kuntosaliryhmissä osallistujia oli noin ja käyntikertoja yli Erityisryhmien liikuntaan osallistui lähes 400 henkilöä. Uimaseurojen kanssa järjestettävien yhteistyöuimakouluihin osallistui noin lasta. Yli 70-vuotiaiden kävijöiden määrä on kasvanut uimahalleissa ja kuntosaleissa vuosi vuodelta Sporttikortti 70 +:n myötä. Uimahalleissa käyntejä oli yli ja kuntosaleilla yli Uimahalleissa käyntejä oli edellisvuoteen verrattuna noin enemmän ja kuntosaleilla yli enemmän. Tämä asiakasryhmä on asettanut uusia haasteita etenkin kuntosalien toimintaan. Henkilökohtaisten kuntosaliopastusten tarve syys- ja kevätkauden alkaessa on huomattavasti lisääntynyt ja tämän lisäksi asiakkaiden korkea ikä sekä heikompi kunto ovat tuoneet omat lisähaasteensa kuntosali- ja ohjatun liikunnan toimintaan. Liikunta-apteekit toimivat vuonna 2011 Tikkurilan, Hakunilan ja Korson terveysasemilla ennalta sovitun ohjelman mukaisesti. Kävijöitä liikunta-apteekeissa oli yhteensä 83. Koivukylän vanhustenkeskuksen kuntosali ja liikuntasali otettiin käyttöön syksyllä. Ikäihmisille suunnatut liikuntaryhmät käynnistyivät heti syyskauden alussa (yht. 9, ikäihmisten ohjattuja kuntosali- ja lattiajumpparyhmiä, erityisryhmille tuolijumppa- ja kuntosaliryhmiä). Kysynnän vuoksi kauden kuluessa perustettiin kaksi uutta ohjattua kuntosaliryhmää. Vuoden 2012 alkupuolella kuntosali avataan vapaaharjoittelijoiden käyttöön. Liikuntapaikkojen rakentaminen ja yllä- ja kunnossapito Kuntatekniikan keskuksen kanssa on tehty hyvää yhteistyötä liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rakentamisessa. Elmon urheilupuistohankkeen etenemistä valmisteltiin työryhmän toimesta yhdessä maankäytön ja ympäristön sekä tilakeskuksen toimialan sekä Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Elmon urheilupuistoaluetta koskevan asemakaavan toukokuussa Martinlaakson urheilualueelle valmistui tekonurmikenttä ja lähiliikuntapaikka. Lähiliikuntapaikka mahdollistaa eri lajien ympärivuotisen harrastamisen. Kanniston koulun yhteyteen rakennettu Kenraalinpuiston kenttä ja Bjursin ulkoilualueen lähiliikuntapaikka valmistuivat, ja Petikon ulkoilualueen paikoitusalueen rakentamistyöt käynnistyivät. Hakunilan urheilupuistoalueen perusparannustyöt ja Vetokannaksen virkistysalueen rakentaminen Kaivokselaan jatkuivat. Hiekkaharjun urheilupuiston ja Kulomäen lähiliikuntapaikkojen rakentamistyöt käynnistyivät. Hakunilan uimahallin perusparannus- ja laajennustyöt jatkuivat. Myyrmäen urheilutalon palloiluhallin lattian pinnoite uusittiin. Kolmannen sektorin kanssa jatkettiin yhteistyötä liikuntapaikkarakentamisessa. Vantaan Jalkapalloseura ry:n Vantaankosken kentälle ja Itä-Hakkilan kilpa ry:n Itä-Hakkilan kentälle toteuttamien tekonurmikenttien aitatyöt valmistuivat. Talviliikunnan suhteen alkuvuosi oli erittäin runsasluminen ja siten suotuisa. Kävijöitä talviliikuntapaikoilla oli erittäin paljon. Jääratoja pystyttiin jäädyttämään maaliskuulle saakka, latuja pystyttiin ajamaan jopa huhtikuun alkuun. Liikuntapalvelut oli mukana monien kaupunkitasoisten tapahtumien järjestelyissä, mm. kaupunkijuhla-, Kesäyönmarssi-, Sauvis - sauvakävelijöiden kokoontumisajot- ja Håkansbölen kartanon joulu - tapahtumissa. Jukolan viesti -tapahtuma järjestetään Vantaalla kesäkuussa Liikuntapalvelut osallistui tapahtuman järjestelyihin aktiivisesti vuonna 2011 yhteistyössä tapahtuman järjestävien seurojen kanssa. 152

157 Järjestöpalvelut Liikuntajärjestöjä tuettiin toiminta-avustuksin ja myöntämällä liikuntatilat edullisesti tai maksutta järjestöjen käyttöön. Toiminta-avustusta myönnettiin 80:lle liikunnan perusjärjestölle euroa ja 12:lle erityisryhmien liikuntaa järjestävälle yhdistykselle euroa. Liikuntalaitosten käyttöavustusta maksettiin kaupungin omistamille liikuntayhtiöille euroa. Liikuntatilojen ja -paikkojen käyttövuorojen jakoprosessia ryhdyttiin uudistamaan siten, että vuoroja hakeneita ja käyttäviä liikuntajärjestöjä otettiin mukaan vuorojaon valmisteluun. Seurat osallistuivat mm. jalkapallon talvivuorojen, uimahallien ja Länsi-Vantaan sisäpalloiluvuorojen jakoprosessiin. Hankkeet Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet (Liikkuva koulu -hanke ja yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa toteutettava Liikuntaa nuorille -hanke) toteutuivat suunnitelmien mukaan. Uutena hankkeena käynnistyi Sporttia kaikille -hanke, jonka tarkoituksena on edistää maahanmuuttajien aktiivista osallistumista liikunnan harrastustoimintaan. Rahoittajina olivat pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Talousarvion toteutuminen Liikuntapalveluiden toteutuneet menot olivat euroa (99 %). Menot alittuivat eurolla Hakunilan uimahallin rakentamistöiden viivästymisen vuoksi. Liikuntapalveluiden tulojen toteutuma oli euroa (103 %). Tuloja kertyi euroa enemmän projektirahoituksesta johtuen. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarve-indikaattorit Liikunnan harrastajien määrä, % asukkaista 72* Liikunnallisesti passiiviset, % asukkaista 28* Toiminnan volyymi Sisäliikuntatilojen kävijämäärä uimahallit, kuntosalit liikuntasalit Liikuntakurssien kävijät, käynnit - kävijät / ryhmien määrä Laatu ja vaikuttavuus Asukastyytyväisyys Asiakastyytyväisyys (1-5) - uimahallit 3,74 3,76 - kuntosalit 3,84 3,78 Tuottavuus ja tehokkuus Kokonaiskulut, /as. 73, ,5 Toimintatuotot, /as. 10, ,8 Avustukset, /as. 5,4 5,2 5,4 - avustettava jäsenmäärä, % asukkaista Uimahallikäynnin kustannus, /käynti 5,8 5,9 5,9 - uimahallien verorahoitusosuus, % Toimitilat Toimitilaneliöt Sisäliikuntatilojen varausaste, % 74, *) tieto vuodelta

158 16 35 Nuorisopalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Nuorisotyön keskeinen tavoite on estää nuorten syrjäytymistä ja edistää aktiivista kansalaisuutta. Alueellinen nuorisotyö ja erityisnuorisotyö Nuorisotyötä tehtiin kaikilla palvelualueilla monialaisesti verkottuneena. Vuoden aikana avattiin Pakkalan ja Kanniston nuorisotilat. Uusien tilojen toiminnassa on vahvasti mukana alueiden järjestöt, vapaaehtoiset, vertaisnuoret ja seurakunta. Tilojen käyttö on ollut alusta asti hyvin vilkasta. Hiekkaharjun nuorisotilan perusparannus aloitettiin. Nuorisotilan toiminta siirrettiin vanhalle palolaitokselle. Tilojen laajoja aukioloaikoja ei pystytty turvaamaan kaikissa tiloissa koko toimintavuotta. Syynä oli henkilöstön vaihtuvuus mm. perhevapaiden takia ja osaan sijaisuuksia ei voitu palkata työntekijää määrärahatilanteesta johtuen. Myös jotkut järjestöt eivät voineet vetää avointa toimintaa entisessä laajuudessa resurssipulan takia. Nuorisotiloissa toimi kymmeniä eri järjestöjä ja toimintaryhmiä. Tiloja käyttivät myös muut kaupungin toimijat. Koulujen loma-aikoina nuorisotiloissa järjestettiin aikaisempaa enemmän toimintaa. Kahdeksan nuorisotyötä tekevää järjestöä piti kaikille nuorille avointa toimintaa kymmenessä eri toimipisteessä. Vertaisnuorten vetämät nuorten avoimet illat lisääntyivät. Nuorisotilojen kävijämäärä oli vuoden 2010 tasolla ( ). Kävijöistä oli 71 prosenttia alle 29 -vuotiaita ja 57 prosenttia oli poikia/miehiä, mikä oli poikien moninkertaisen syrjäytymisriskin takia hyvä asia. Erityisnuorisotyötä on leimannut huoli entistä nuorempien päihteiden käytöstä, lisääntyneestä rikollisuudesta ja väkivallasta. Joukkotappelu-uhkia on ollut, samoin muutama vakavampi yhteenotto. Jälkitoimenpiteitä vaatineita vakavampia tapahtumia oli useita vuoden aikana. Toimenpiteisiin - niin välittömiin kuin pidempiaikaisiinkin - on ryhdytty tehokkaasti ja yhteistyö poliisin, lastensuojelun, nuorisotilojen ja muiden toimijoiden kanssa on tiivistynyt entisestään. Ryhmä- ja yksilötyön tarve on kasvanut erityisnuorisotyössä nuorten ongelmien lisääntymisestä ja vakavuudesta johtuen. Sumu (suunnan muutos) toiminta on osoittautunut hyväksi ja tulokselliseksi nuorisotyömenetelmäksi. Erityisnuorisotyön ryhmiä vuoden aikana toiminut runsaasti. Kouluyhteistyö on ollut vahvaa. Ankkapartiointi on ollut säännöllistä, yhteistyö poliisin ja seurakunnan Saapas-partioinnin kanssa on toiminut hyvin. Katutyötä tehtiin kaikilla alueilla. Merkittävä havainto katutyöstä on se, että nuoret käyttävät päihteitä entistä enemmän loma-aikanaan viikonpäivästä tai kellon ajasta riippumatta. Alkoholi on mukana nuorten vapaa-ajan vietossa. Uutta on myös väkevien juomien ammattimainen välitys nuorille. Erityisnuorisotyön tärkeimmät yhteistyökumppanit alueilla olivat kuraattorit, lähipoliisit, sosiaalityöntekijät, erityisopettajat ja vanhemmat. Kulttuurinen nuorisotyö ELY:n myöntämän rahoituksen turvin ylläpidettiin säännöllistä kulttuurista nuorisotyötä eri nuorisotiloissa: bänditapahtumia, rap/hiphop -iltoja, soitonopetusta, lisäksi on konsultoitu eri järjestäjien bändi-iltoja ja yleisötapahtumia. Vernissan videotalli järjesti avointa animaatiokerhotoimintaa aloittelijoille. Lisäksi pidettiin useita lyhytkursseja. Vuoden aikana valmistui 30 lyhyttä animaatioelokuvaa. Kettupäivät antoi kunniamaininnan yhdelle elokuvalle. Nuorten mediakerhon valmistama elokuvan Perhosen lento palkittiin Virossa harrastajien elo- 154

159 kuvafestivaaleilla. Nuorten ja ohjaajien yhdessä valmistama Katuelämää- musikaali sai suuren suosion. Hanketta rahoitti ELY. Yhteistyö oli vahvaa kulttuuripalveluiden ja PKS- kuntien kanssa. Nuorten työpajatoiminta Työpajatoiminnassa aloitti 417 nuorta, lisäys 5 prosenttia, yhteensä toiminnassa oli 590 nuorta. OKM:n rahoittama Ohjaus - ja tukikeskus Kipinän toiminnan kehittäminen jatkui monialaisena yhteistyönä sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Keskukseen on liitetty myös etsivä nuorisotyö. Hanke eteni suunnitelmien mukaan. Asiakkaita hankkeessa oli 549. Hanke on osa Vantaan nuorten koulutustakuuta. Etsivän nuorisotyön asiakkaista suuri osa tuli verkostojen kautta. Asiakkaita saatiin myös netin kautta ja kotikäyntienkin avulla. Tukikeskuksen asiakkailla oli useimmiten psyykkisistä ongelmia ja jatkohoitoon pääsy oli hidasta. Kaikille keväällä peruskoulun päättäneille nuorille voitiin tarjota koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka. Nuorten pääsy toisen asteen koulutukseen on edelleen vaikeaa, vaikka aloituspaikkoja onkin Variassa lisätty. Puutetta korvattiin mm. nuorten tuetuilla oppisopimuksilla. Toimintamallia on Nuorten työpajatoiminta kehittänyt ELY:n rahoituksella. Tuettuja oppisopimuksia oli 59 yli kymmenelle eri ammattialalle. Vastavalmistuneita nuoria oli tuetusti palkkatukityössä kaupungin eri toimipisteissä 105. Toimeentulovaikeudet ja terveysongelmat ovat lisääntyneet työpajanuorilla. Kansalaistoiminnan tukeminen, leiritoiminta ja kansainvälinen toiminta Yhteistyö varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöjen kanssa oli tiivistä ja monipuolista, tapaamisia ja koulutuksia järjestettiin runsaasti vuoden aikana. Avustusohjeet uudistettiin yhteistyössä järjestöjen kanssa. Avustuksia jaettiin euroa 62 nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestölle ( v /57). Avustusmäärärahan lisäys oli 10 prosenttia. Lisäyksestä huolimatta useiden järjestöjen taloustilanne oli vaikea, koska muualta saatuja avustuksia leikattiin tai niitä ei saatu lainkaan. Sekä nuorisopalveluiden että järjestöjen lasten ja nuorten leireille kolmella leirialueella osallistui yhteensä lasta. Määrä kasvoi 15 prosenttia. Kansainvälinen lastenleiri järjestettiin 33. kerran ja leirille saapui osallistujat 10 ryhmää eri ystäväkunnista. Ystäväkunnissa järjestetyille leireille osallistui Saksassa kolme ryhmää. Rastattin piirikuntaan suuntautuneelle nuorisomatkalle osallistui 25 vantaalaista nuorta. Nuorisotiedotus ja neuvontapalvelut (JEESI), nettinuorisotyö Asiakaskontakteja JEESI:llä oli Määrä kasvoi yli 100 prosenttia. Facebook on tärkein kanava nuorten kanssa toimivassa viestinnässä. Jeesi on panostanut verkostoitumiseen ja näkyvyyteen eri toimijoiden parissa. Jeesin pääsääntöisinä yhteistyötahoina Ehkäisevän päihdetyön yksikkö, pääkaupunkiseudun nuorisotiedotuspisteet Kompassi ja YesboX, VELMU, Vantaan nuoret asujat sekä sosiaalitoimi. JEESI sai toimintansa kehittämiseen OKM:n hankerahoitusta, mikä mahdollisti henkilöresurssien lisäämisen. Vantaalaisen nuoren opas ja Pulmakulma-kysy-vastaa- palsta ovat olleet nuorten ahkerassa käytössä. Nuorisotiedotuksessa on tuotettu sisältöä Vantaan nuorisopalveluiden sekä jeesi.info- sivuston verkkosivuille. Nuorisoneuvonnassa käyttöön on juurrutettu Jeesistä tutut ja hyväksi havaitut palvelut. Puhelinpäivystykset palvelivat kaksi kertaa viikossa, sähköpostin ja Pulmakulman lisäksi. Käyttöön on otettu myös tekstiviestipalvelu sekä sosiaalinen media. Neuvonnassa osallistuttiin muutamiin sekä nuorille että nuorten parissa työskenteleville suunnattuihin tapahtumiin. Vantaa on vastaajana Helsingin seutukunnallisessa internetissä toimivassa kysymys & vastaus -palstalla Pulmakulmassa. Pulmakulmaa ylläpitää ja koordinoi Vantaan osalta nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämishankkeen työntekijä. Ryhmiä on ollut kolme; vertaistiedottajaryhmä, mediaryhmä ja tapahtumatuottajakoulutus. JEESIN kehittämishankkeen molemmat työntekijät olivat aktiivisesti mukana Facebook - yhteisössä. Vertaistiedottajilla oli oma facebook-sivusto, jonka kautta he levittivät laajalti tietoisuutta olemassaolostaan. Nuorten osallisuuden tukeminen ja Nuorisovaltuusto (NUVA) NUVAn yhteistyö oppilaskuntien kanssa lisääntyi. Lasten ja nuorten vaikuttajapäivä onnistui hyvin. NUVAn näkyvyys mediassa on lisääntynyt. Lasten ja nuorten osallisuuden toimintamallia jalkautettiin OKM:n rahoittamassa hankkeessa. Hankkeen monialaisessa ohjausryhmässä olivat kakki toimialat edustettuina. Sivistystoimen kanssa järjestettiin alueellisia oppilaskuntatapaamisia sekä aloitettiin pilotoida lasten asiantuntijatyöryhmän toimintaa. 155

160 Nuorisovaltuustonkokouksia oli kymmenen. Nuorisovaltuusto osallistui aktiivisesti pidetyn Vaikuttaja-päivän suunnitteluun ja toteutukseen. Kevään 2010 aikana aloitettu strategiatyö saatiin valmiiksi ja nuorisovaltuusto hyväksyi strategiansa Strategiaa on esitelty mm. kaupunginvaltuuston valtuustoseminaarissa, vapaa-aika- ja asukaspalveluiden lautakunnassa sekä Lasten ja nuorten Vantaa-hankkeen ohjausryhmässä. Kehittämishankkeet, kumppanuudet, verkostot ja PKS-yhteistyö Kumppanuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Lisäystä oli mm. maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tehdyssä yhteistyössä. PKS-yhteistyö lisääntyi. Yhteistyötä tehtiin koulutuksen, nuorisotyön arvioinnin, hankkeiden, tutkimuksen ja edunvalvonnan osalta. Nuorisopalveluissa oli ulkopuolisella rahoituksella kahdeksan kehittämishanketta. Kaikki hankkeet ovat monivuotisia ja tukevat nuorisotyön valtakunnallisia (Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma, uusi nuorisolaki ja OKM:n asettamat tavoitteet) ja kaupungin strategisia tavoitteita. Rahoittajina olivat pääasiassa OKM, ELY ja ESR. Hankkeet toteutuivat suunnitelmien mukaan. Keskeiset hankkeet olivat: Nuorten työpajojen kehittämishanke, Peruskoulu päätökseen hanke, Lasten ja nuorten Vantaaosallisuushanke, Nuorisotiedotuksen ja neuvonnan kehittämishanke ja ohjaus- ja tukikeskus Kipinä. Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot kasvoivat. Nuorisopalvelut on lisännyt tukea henkilöstölle. Aktiivisen välittämisen mallia toteutettiin, lisättiin yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja jatkettiin 2010 alkanutta nuorisotyöntekijöiden, erityisnuorisotyöntekijöiden ja esimiesten tunnetaitovalmennusta. Valmennuksen keskeinen tavoite on työnhallinnan lisääminen. Turvallisuusasioihin panostettiin edelleen mm. koulutusta järjestettiin koko henkilöstölle. Ohjaustehtävissä olevista työntekijöistä oli perhe- ja opintovapailla 15 prosenttia, mikä aiheutti paljon sijaisuuksia ja lisäsi henkilöstökuluja. Nuorisopalvelut oli edustettuna oppilaitosten työelämän neuvottelukunnissa mm. HUMAK ja Keuda. Useita opinnäytetöitä valmistui yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Opiskelijoita oli runsaasti työelämäjaksoilla ja TET-harjoittelussa eri yksiköissä. Talousarvion toteutuminen Toteutuneet menot olivat euroa (102 %) ja tulot euroa (210 %). Suurin syy menojen ja tulojen ylityksiin olivat useat hankkeet, joita ei oltu budjetoitu hyväksyttyyn talousarvioon. Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Tarveindikaattorit Alle 25 v työttömien nuorten määrä (TEM) Toiminnan volyymi Kävijämäärä nuorisotiloissa Työpajatoiminnassa aloittaneiden määrä Avustusta saaneiden järjestöjen ja toimintaryhmien lkm Leirialuiden kävijämäärä Laatu ja vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Tuottavuus ja tehokkuus Käyttömenot/alle 29-v 98,1 88,4 96,9 Avustukset/alle 29 v. 5,1 5,1 5,1 Toimitilat Toimitilojen kokonaismäärä Toimitilojen neliöt

161 16 36 Alue- ja tapahtumapalvelut Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Alue- ja tapahtumapalvelut on kehittänyt organisaatiotaan vastaamaan paremmin toimintaympäristön haasteisiin. Aluepalveluiden tulosyksikkö jaettiin alkaen aluepalveluiden ja yhteisöpalveluiden tulosyksiköihin. Yhteisöpalveluiden yksikköön kuuluvat yhteispalvelu ja yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta. Lisäksi tulosalueella on tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden tulosyksikkö. Alue- ja tapahtumapalveluiden koordinoima avustusselvitystyöryhmä on jatkanut toimintaansa toimialatasoisena avustustiiminä. Kaupunkitasoinen osallisuusmalli on valmis käyttöönotettavaksi vuoden 2012 aikana. Tulosalueen suvaustyö on aloitettu. Syyskuun lopussa järjestettiin Heurekassa demokratiailta, jossa pohdittiin lähidemokratian kehittämistä. Lokakuussa järjestettiin asukasfoorumit Korson, Koivukylän, Kivistön ja Aviapoliksen suuralueilla. Vantaan yhteispalvelun palvelupisteet ovat Tikkurilassa, Korsossa ja Myyrmäessä. Vuoden 2011 aikana yhteispalvelussa toteutui asiakaskäyntiä. Uuden sopimuskumppanin Kelan koulutukset henkilökunnalle alkoivat loppuvuonna 2011 ja Seniori-info ja Vantaa-neuvonta siirtyivät vuoden 2011 aikana yhteispalvelun omiksi palvelumuodoiksi. NEO-projekti jatkoi kaupungin muihin toimialoihin ja pääkaupunkiseudun rajojen yli ulottuvan yhteistyöverkoston luomista. Lisäksi NEO- projektin koulutuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan yksikkö tuki ja mahdollisti vantaalaista vapaaehtoistoimintaa ja järjesti yhdessä muiden toimijoiden kanssa erilaisia vapaaehtoistoimintaan valmentavia kursseja ja koulutuksia. Yksikön vastuulla oli neljä asukastilaa eri puolilla Vantaata. Kaikkien asukastilojen tavoitteena oli laaja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Asukastiloissa järjestettiin avointa toimintaa yhdessä eri kumppaneiden kanssa ja Vapaaehtoistalo Violaan, kohtaamispaikka Myyrinkiin ja nettikahvila Kafnettiin myönnettiin järjestöille ja muille toimijoille käyttövuoroja. Yksikkö vastasi omalta osaltaan vapaaehtoistoiminnan vuodesta 2011, jonka aikana järjestettiin useita koulutuksia, yleisötilaisuuksia ja tapahtumia. Terveyden ja hyvinvoinnin, lasten ja nuorten syrjäytymisen ja yhteiskunnallisesti merkittävien järjestöjen avustuksina jaettiin euroa. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalveluiden yhteistyö toimialan muiden tulosyksiköiden, erityisesti aluepalveluiden ja liikuntapalveluiden, kanssa on tiivistynyt entisestään. Oman tapahtumatuottamisen lisäksi yksikkö tuki kolmannen sektorin yhteistyökumppaneiden markkinointia ja tiedottamista sekä huolehti kaupungin näkyvyydestä yhteistyötahojen tapahtumissa. Tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut koordinoi Vantaan World Design Capital hanketta. Kymmenen Vantaan kaupungin ja kolme viiden WDC-kaupungin yhteishanketta sai designpääkaupunkistatuksen ja osa myös säätiön rahoitusta. Tikkurilan World Design Capital -näyttelytilan, Vantaan Designikkunan, toiminta- ja näyttelysuunnittelu oli loppusuoralla ja tilan aktiivinen toiminta voitiin käynnistää jo vuoden 2011 puolella. Yksikkö oli markkinoimassa designpääkaupunkivuotta ja Vantaan WDC-statushankkeita Saksassa Karlsruhessa OFFERTA-messuilla. Viimeisen vuosineljänneksen 2011 aikana tapahtuma- ja kaupunkikulttuuripalvelut tuotti Viihdekeskus Flamingoon vanhusten viikolla senioreille suunnatun Hupilupa K-55 -tapahtuman, joka kiinnittyi EU:n vapaaehtoistyön teemavuoteen, musiikillisen Johanna Kurkela -klubin Vernissaan, Vantaan kaupunkijuhlan yhdistetyn kiitos-, kickoff ja pikkujoulujuhlan juhlan toimijoille ja ohjelmantuottajille sekä jo perinteiset 157

162 Joulumielennostajaiset Peltolantorilla Torikauppiasyhdistyksen joulumarkkinoiden yhteydessä. Lisäksi yksikkö huolehti kaupungin näkyvyydestä kansainvälisessä Finlandia Trophy -taitoluistelukilpailussa sekä ensimmäistä kertaa järjestetyssä Olympiakamppailutapahtumassa. Järjestötilojen käytön ja käyttäjistön kartoitus on aloitettu tavoitteena luoda joustava ja tehokas toimintamalli tukemaan kolmannen sektorin toimintaa. Talousarvion toteutuminen Talousarvio toteutui hyväksytyn mukaisena. Menot olivat euroa (99 %) ja tulot euroa (100 %). Tunnusluvut TA 2011 TP 2011 Toiminnan volyymi Aluetoimikuntien päättämien asioiden lukumäärä Alueraha / euroa / asukas 1 1 Aluetoimikuntien myöntämät avustukset / haetut avustukset / / Aluepalvelujen järjestämiin tapahtumiin osallistuneiden määrä Yhteispalvelu Toimipisteiden määrä 3 3 Yhteispalvelujen menot euroa / asiakaskäynti 8,85 9,52 Yhteispalvelu Asiakkaiden määrä Tulosalueelle avustusta saaneiden järjestöjen Aluetoiminta Aluetoiminta ja toimintaryhmien lukumäärä 81, YVT , YVT 100 Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Asukastilojen määrä 5 5 Yhteisö- ja vapaaehtoistoiminta Asukastilojen kävijämäärä Vapaaehtoistyön piirissä toimivien järjestöjen lukumäärä Kaupunkitasoisten tapahtumien määrä 5 5 Kaupunkitasoisten tapahtumien kävijämäärä Kaupunkitasoisten kumppanien lukumäärä Projektit (ulkopuolinen rahoitus), lukumäärä 7 7 Projektit (ulkopuolinen rahoitus), kokonaiskustannukset euroa / vuosi Toimitilojen kokonaismäärä Toimitilojen pinta-ala Toimitilakustannukset euroa / vuosi

163 Henkilöstö Kokonaismäärä, vakinaiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset, joista projektihenkilöstöä TA 2011 TP / 40 / 21 (17) 61 / 40 / 21 (17) Yhteispalvelu Asiakkaita / työntekijä Järjestöille osoitetut tilat, lukumäärä Järjestöille osoitetut tilat, e / vuosi Järjestöille osoitetut tilat, kävijämäärä / vuosi Musiikkiopisto Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vantaan musiikkiopiston opetustuntimäärä nousi lähes tuntiin vuonna Syynä oli Musikinstitutet Kungsvägenin (MIKV) Vantaan osaston siirtyminen alkaen osaksi Vantaan musiikkiopistoa (Vanda musikinstitut - svenska enheten, VMISE). Taiteen perusopetuksen osuus kokonaistuntimäärästä oli tuntia ja avoimen osaston tuntimäärä tuntia. Kokonaisoppilasmäärämme keskiarvo vuonna 2011 oli Henkilökunnan määrä lisääntyi ruotsinkielisen yksikön siirtymisen myötä noin 120 henkeen. Opetusta annettiin kolmessa pääopetuspisteessä. Lisäksi opetusta oli 13 koululla, aikuisopiston siivessä, Monitoimikeskus Lumossa, Pointissa, Hakunilan nuorisotilassa, Metsossa, Bygårdissa ja kahdessa päiväkodissa. Yhteistyötä vantaalaisten koulujen kanssa jatkettiin ja kehitettiin edelleen, erityisesti musiikkiluokkakouluilla. Monikulttuurisen lastenorkesteri Tempon toiminta jatkui ja suunnitelmat toiminnan juurruttamiseksi vietiin läpi. Musiikkiopisto käynnisti syksyllä kaksi uutta opetusmuotoa: musiikkiteatterikoulutuksen sekä bändisoitinkarusellin. Musiikkiopisto järjesti noin 150 konserttia ja esiintymistilaisuutta vuodessa. Laadukkaimmat konsertit kuuluvat luontevana osana kaupungin yleiseen kulttuuri- ja tapahtumatarjontaan. Musiikkiopisto oli mukana kolmessa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa kehittämishankkeessa. Kaksi liittyi musiikin perusteiden opetuksen kehittämiseen ja yksi orkesterijohtotaitojen lisäämiseen. Orkesteristrategian kehittämistä jatkettiin, ylimpänä tavoitteena muodostaa Vantaan musiikkiopiston sinfoniaorkesteri. 159

164 Musiikkiopiston opiskelijoiden ja opettajien opinto- ja esiintymismatkat suuntautuivat Tallinnaan, Kreikan Seliniatikaan, Prahaan ja Frankfurt an der Oderiin sekä Slupskiin. Talouden toteutuminen Musiikkiopiston netoksi oli vahvistettu euroa. Toteutunut netto oli euroa joten netto alittui eurolla johtuen tulojen ennakoitua suuremmasta kertymästä Kuvataidekoulu Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vantaan kuvataidekoulu antaa taiteen perusopetusta 5-20-vuotiaille, vantaalaisille lapsille ja nuorille kuvataiteissa. Taiteen perusopetusta annettiin yhteensä tuntia oppilasmäärän ollessa 760. Valtionosuuteen oikeuttavaksi tuntimääräksi on vahvistettu Ryhmät kokoontuvat iltapäivisin ja iltaisin kuudessa eri puolilla Vantaata sijaitsevissa opetuspisteissä. Kuvataidekoulussa on kuluvana lukuvuonna 71 vakituista opetusryhmää. Yhteensä avoimia lyhytkursseja (6-12 h) lapsille ja perheille on pidetty vuonna 25, osallistujia kursseilla oli yhteensä 335. Kurssit on tarkoitettu lapsille, joilla ei ole vakituista oppilaspaikkaa. Vuoden 2011 toimintaa on värittänyt EU:n Comenius- taidekasvatushanke "Idealaboratories", kumppanimaat ovat Suomi, Viro, Latvia ja Portugal. Hankkeen puitteissa järjestettiin kolme taideleiriä, jotka pidettiin Virossa, Suomessa ja Portugalissa. Vantaan kuvataidekoulun oppilaita ja opettajia osallistui leireille. Näyttelyitä oli vuoden aikana kolme. Oppilastöiden näyttely "Paikalla" järjestettiin Vantaan taidemuseossa. Näyttelyyn tutustui yli kävijää. Näyttelyllä juhlistettiin 30-vuotiasta Vantaan kuvataidekoulua. Osallistuttiin Nuorten kansainvälinen taidenäyttelyyn "Eksperimenta", joka järjestettiin Tallinnan laululavan tiloissa. Vantaan kuvataidekoulun oppilailta oli esillä 4 yhteisteosta. Lisäksi järjestettiin 12 opiskelijan Taiteen perusopetuksen syventävien opintojen päättötyö-näyttely (maalauksia, keramiikkaa, tekstiilitaidetta) Taidetalo Toteemissa Myyrmäessä. Kuvataidekoulu on valmistautunut Helsinki World Design Capital 2012 vuoteen valitsemalla opetuksen teemaksi designin. Lisäksi kuvataidekoulu on mukana "Iloa iholle" -nimisessä WDC-hankkeessa pääkaupunkiseudun kuvataidekoulujen ja käsityökoulujen kanssa. Talousarvion toteutuminen Kuvataidekoulun netoksi oli vahvistettu euroa ja se ylittyi eurolla. 160

165 16 84 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Toimintakate Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Tulkkikeskus tuottaa tulkkaus- ja käännöspalveluja etupäässä Etelä- Suomen alueella. Toiminta rahoitetaan täysimääräisesti omilla myyntituloilla. Tulkkikeskus on nettobudjetoitu yksikkö. Niin tulkkaus- kuin käännösmäärät ovat Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksessa vuoden 2011 aikana kasvaneet sama suuntaus jatkunee tulevaisuudessa. Tulkkauksia tehtiin lähes tuntia ja käännöksiä vajaat sivua. Tulkkauskieliä on tällä hetkellä noin kahdeksankymmentä. Tulkkikeskus on jatkanut videoneuvottelulaitteiden välityksellä tehtävän etätulkkausten pilotointia Vantaan kaupungilla, ja kokeiluja laajennetaan vähitellen muihin kuntiin. Etätulkkaus tuo huomattavia kustannussäästöjä tilaajille. Tulkkikeskuksen uuden palvelun, ns. ilmoitustulkkauksen markkinointia tehostetaan vuoden 2012 aikana; siinä asioimistulkit ilmoittavat puhelimitse viranomaisten viestejä suoraan maahanmuuttaja-asiakkaille. Mahdollista tulkkikeskuksen organisaatiomuutosta selvitellään edelleen uutta kuntalakia ja sen tuomia haasteita silmällä pitäen. 161

166 Liikelaitokset Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Turvallisuuskoulutustoimisto saavutti määrällisesti mitattuna parhaan tuloksensa laitoksen historiassa. Koulutusta, neuvontaa ja valistusta (turvallisuusviestintä) toteutettiin järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti yhteistoiminnassa kuntien kanssa laajalla rintamalla koulutustarjotinta hyödyntäen. Vuoden 2011 aikana jatkettiin alueen kuntien valmiussuunnitteluprosessin tukemista työsuunnitelman mukaisesti. Kuntien valmiussuunnitelman yleisosan sisältömalli työstettiin loppuun. Vuoden aikana työstettiin kuntien kokonaisriskienhallintamalli neljässä työkokouksessa. Pääosa alueen kunnista on ottamassa käyttöön laaditun mallin mukaista kokonaisriskienhallinnan toimintamallia. Uusi pelastuslaki ja -asetus tulivat voimaan Uusina asioina on muun muassa erheellisistä paloilmoituksista annettu laskutusmahdollisuus, joka Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella otettiin käyttöön lokakuussa, ja valvontasuunnitelma palotarkastuksien suorittamiseen. Vuonna 2011 toukokuussa tuli voimaan uusi terveydenhuoltolainsäädäntö, jossa ensihoidon järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuonna Uusi terveydenhuoltolaki mahdollistaa ensihoidon palveluiden toteuttamisen sairaanhoitopiirin omana työnä, yhteistyössä pelastuslaitoksien kanssa tai hankintana muilta palveluntuottajilta. Hyvinkään sairaanhoitoalueella valmisteltiin yhteistoimintasopimus, jonka perusteella sairaanhoitopiiri ottaa vastuun ensihoidosta jo vuonna Talousarvion toteutuminen Pelastuslaitoksen sitovana tavoitteena valtuuston nähden on liikeylijäämä (alijäämä) ja investoinnit. Talousarvio ylittyi käyttötalouden osalta euroa, suurimpana tekijänä tuohon oli ennakoimaton lomapalkkavelan jaksotus. Investoinnit alittuivat euroa osan kalliin kaluston hankinnoista siirtyessä vuodelle

167 Tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Palotarkastukset Valistus ja neuvonta (henk.) Pelastustoimen tehtävät Ensihoidon tehtävät Nettomenot /asukas 63,02 68,66 67,5 Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investointien lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma Ylitys/alitus Pelastus- ja sammutusyksiköt, muu ajoneuvokalusto Muu pelastus- ja huoltokalusto Ensikertainen kalustaminen (Havukoski) Tilannekeskus Investoinnit yhteensä Valtionosuudet ja yhteistoimintaosuudet Investoinnit netto

168 Vantaan Työterveys Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja keskeiset muutokset vuonna 2011 Vantaan Työterveys liikelaitoksen toiminta jatkui vuonna 2011 syksyllä 2010 aloitetun johtoryhmätyöskentelyn muodossa. Liikelaitoksen johtoryhmään kuului työterveysjohtajan lisäksi apulaisylilääkäri, johtava työterveyshoitaja, vastaava työterveyshoitaja ja talouspäällikkö. Työterveysjohtaja Petri Lahdentausta palasi vuosilomaltaan ja irtisanoutui keväällä Hänen vuosiloman aikana ja irtisanoutumisen jälkeen vs./va. työterveysjohtajana toimi työterveyshuollon erikoislääkäri Pirkko Kokkonen asti. Va. työterveysjohtajana aloitti Anne-Marie Hovi. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyi joulukuussa 2011 liikelaitoksen dokumentoidun johtamisjärjestelmän. Lääkäriresursseja vahvistettiin palkkaamalla lääkäreitä työsuhteeseen sekä jatkamalla tilanteen vaatimaa vuokralääkäreiden käyttöä sopimusten mukaisten työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseksi. Liikelaitokseen perustettiin kasvaneen kysynnän takia uusi työterveyspsykologin vakanssi, mikä täytettiin keväällä Toimialan tavoitteiden ja tuottavuushankkeiden toteutuminen Vantaan Työterveys liikelaitoksen toiminnan kehittämisen painopisteitä vuonna 2011 olivat yleislääkäritasoisen sairaanhoitopalvelujen tuottaminen nykyistä laajemmalle asiakaskunnalle, henkilöstön työterveyshuoltopalvelujen edelleen kehittäminen ennalta ehkäisevään suuntaan, työterveyspsykologi- ja työfysioterapeuttipalvelujen tuottamisen laajentaminen sekä pyrkimys lääkäreiden määrän voimakkaaseen kasvattamiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa on edistytty merkittävästi vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana laadittiin uudet hinnastot Vantaan kaupungille, yrityksille ja Merimiesterveydenhuollolle. Hinnaston rakenne muutettiin aikaperusteiseksi. Uudet hinnastot tulevat voimaan ja

169 Talousarvion toteutuminen Vantaan Työterveys liikelaitoksen myynti alitti talousarvion 14 prosentilla. Myynnin toteumaan vaikutti mm. henkilöstön vaihtuvuus ja lääkäripula. Henkilöstömenoissa alitus oli 8 prosenttia, materiaali- ja palveluostoissa ylitys oli noin 28 prosenttia. Palveluostoja nosti ennen kaikkea vuokratyövoiman käyttö sekä erilaiset tehostettuun rekrytointitoimintaan liittyvät menot kuten ilmoitusmenot. Palveluostoista vuokratyövoimankäyttö muodosti noin kolmasosan. Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma Ylitys/alitus Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investointien lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma Ylitys/alitus Aineeton omaisuus Qlikview Small Business Edition -raportointijärjestelmän investointi toteutui 0,03 milj. euron suuruisena. Investointi rahoitettiin purkamalla tilikausina tehtyä investointivarausta. Rahastot Asuntolainarahasto Asuntolainarahastosta on ollut mahdollista hakea lainoja ja avustuksia sääntöjen mukaisiin asunto- ja elinkeinopoliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin. Kaupunkisuunnittelulautakunta vahvisti asuntolainarahaston käyttösuunnitelman eli lainalajittaiset enimmäiskiintiöt eri tarkoituksiin seuraavasti: vuokratalojen korjaus- ja perusparannuslainoihin, joissa kaupunki on osakkaana euroa, korjauslainoihin asunto-osakeyhtiöille euroa, hissiavustuksiin euroa ja palvelurakentamiseen euroa sekä kiintiöimättömään osuuteen ,12 euroa. Vuoden aikana myönnettiin kaksi korjauslainaa asunto-osakeyhtiölle, kolme lainaa palvelurakentamiseen ja kaksi hissiavustusta. Yhteensä lainoja ja avustuksia myönnettiin euroa. Lainoja ja avustuksia myönnettiin edellisvuotta enemmän, kuitenkin suhteellisen vähän käytettävissä oleviin varoihin nähden. Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahasto Marja-Vantaan keskustan asumisen ideakilpailun pohjalta valmisteltu tarkistettu asemakaavaluonnos valmistui keväällä Keskusta-alueen ensimmäisten asemakaavaehdotusten valmistelu alkaa kumppanien valinnan myötä alkuvuodesta Vehkalan yritysalueen ideointi käynnistyi syksyn 2010 aikana ja yleissuunnitelma valmistuu keväällä Keimolanmäen asemakaava tuli lainvoimaiseksi joulukuussa 2010 ja rakennustöiden aloituksen selvittely on käynnissä. Kauppakeskuksen uuden sijainnin mukaisen suunnitteluvarauspäätöksen jälkeen kauppakeskuksen ja siihen liittyvän laajemman kaupunkikeskuksen suunnittelu jatkui vuonna Kaupunkikeskuksen suunnitteluun mahdollisesti tulevan kehittäjän mukaantulo loppuvuodesta 2011 aiheutti uuden varauspäätöksen valmistelun ja neuvotteluita maanomistajan kanssa. Uutta varauspäätöstä valmistellaan. 165

170 Marja-Vantaan asuntomessualueen kaavoitus alkoi syksyllä 2011 ja messujen projektipäällikkö aloitti elokuussa Messualueen osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistiin syyskuussa 2011 ja asemakaavaehdotuksen hallintokäsittelyssä alkaa tammikuussa Investoinnit Talousarvio 2011 Toteutuma Ylitys/alitus Julkinen käyttöomaisuus Sosiaalinen luototus Sosiaalinen luototus antaa taloudellista ohjausta ja neuvontaa luottoa hakeville kuntalaisille luoton hakemisen yhteydessä. Luoton jo saanet asiakkaat voivat ottaa yhteyttä maksuohjelman aikana ja saada tukea ja ohjausta maksuohjelman noudattamisessa. Yhteydenotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 16 prosenttia. Sosiaalista luototusta käytetään edelleen suurimmaksi osaksi velkojen järjestelemiseen. Vuoden aikana myönteisten luottopäätösten (77 kpl) osuus kasvoi selvästi suhteessa kielteisiin (86 kpl) luottopäätöksiin. Kuntalaisten ylivelkaantuminen oli kuitenkin yhteydenottojen perusteella edelleen kasvanut, varsinkin ns. pikavippien kokonaisvelkamäärissä. Nämä velat aikaisempien velkojen lisänä estivät useissa tapauksissa luototuksen. Jonotusaika on sosiaalisessa luototuksessa ollut keskimäärin yksi kuukausi. Taloudellinen tilanne, työttömyys ja määräaikaiset työsuhteet näkyivät yksikön toiminnassa. Luoton jo saaneiden asiakkaiden päivittäiset yhteydenotot, lyhennysvapaiden kuukausien hakemiset ja maksuohjelmien rästiin jääneiden erien maksamisen suunnittelutyö yhdessä asiakkaiden kanssa työllistivät yksikköä. Sosiaalisia luottoja myönnettiin yhteensä ,42 eurolla. Rahastoon palautui lyhennyksinä yhteensä ,78 euroa. Kaikkiaan korkoina ja lyhennyksinä on rahastoon palautunut vuosina yhteensä ,14 euroa, mikä on 71,01 prosenttia toiminnan käynnistämisestä lähtien myönnetyistä yhteensä 583 luotosta ( ,47 euroa). Kuluneen vuoden varsinaisten luottotappioiden (51,83 euroa) osuus vuoden aikana myönnetyistä luotoista ( ,42 euroa) oli 0,02 prosenttia. Rahaston kaikkien luottotappioiden määrän (35 009,20 euroa) ja erääntyneiden lyhennysten (77 825,67 euroa) yhteissumma kaikista myönnetyistä luotoista ( ,47 euroa) on 4,05 prosenttia. Sosiaaliselle luototukselle asetettu tavoite luottotappioiden jäämisestä alle kuuden prosentin myönnettyjen luottojen määrästä on toteutunut. Sosiaalisen luoton rahasto riitti hyvin vuodeksi 2011, mutta rahaston lisäys on tarpeen vuonna Vahinkorahasto Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan kaupungin ja sen liikelaitosten lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset kilpailutettiin vuonna Kilpailutuksen yhteydessä kaupungin vastuu- ja omaisuusvahingosta maksamien omavastuiden määrät alenivat merkittävästi, mikä parantaa taloudellisten riskien hallintaa. Niiltä osin kuin kaupungin vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan rahoituksen tulosalueen hallinnoimasta vahinkorahastosta. 166

171 2.2.2 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 Kaupunki ja rahastot Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys / alitus Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

172 Tuloslaskelman toteutuminen, mukana liikelaitokset Kaupunki + rahastot TP 2011 Liikelaitokset TP 2011 Yhteensä TP 2011 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut tulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot Menot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotulot muilta Korkotulot liikelaitoksilta Muut rahoitustulot muilta Korvaus peruspääomasta liikelaitoksilta Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

173 Tuloslaskelma Toimintatuotot Vuonna 2011 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintatuotot olivat 404,4 milj. euroa, joka on 17,1 milj. euroa yli muutetun talousarvion (Kehä III:n talousarvion tulot eliminoituna). Toimintatuottoihin sisältyi 10,9 milj. euron kertaluonteinen, konsernin sisäinen myyntivoitto VAV Asunnot Oy:lle myydyistä tonteista, josta ei tehty talousarviomuutosta. Toimintatuottojen toteumaprosentti muutettuun talousarvioon nähden (Kehä III eliminoituna) oli 104,4 prosenttia. Toimintakulut Vuonna 2011 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut toimintakulut ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 315,3 milj. euroa, joka on 9,8 milj. euroa alle muutetun talousarvion (Kehä III:n talousarvion menot eliminoituna). Toimintakuluihin sisältyvä lomapalkkavelkajaksotus nousi selvästi edellisvuosiin verrattuna voimaan tulleen uuden KVTES:in lomataulukkomuutosten johdosta, joita ei voitu ennakoida talousarvion 2011 tai edes talousarviomuutosten valmistelussa. Toimintakulujen toteumaprosentti muutettuun talousarvioon nähden oli 99,3 prosenttia. Toimintakate Tilinpäätöksessä 2011 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketuksi toimintakatteeksi muodostui -910,9 milj. euroa. Toimintakate kasvoi edellisvuoteen nähden 36,2 milj. euroa eli 4,1 prosenttia. Vuoden 2011 toimintakatetta paransi olennaisesti VAV Asunnot Oy:lle myytyjen tonttien kertaluonteinen 10,9 milj. euron myyntivoitto. Verotulot ja valtionosuudet Kaupunki sai verotuloja yhteensä 835,6 milj. euroa vuonna Verotulot kasvoivat edellisvuoteen nähden 30,9 milj. euroa eli 3,8 prosenttia. Verotulot ylittivät talousarvion 7,6 milj. eurolla, jolloin verotulojen talousarvion toteumaprosentiksi muodostui 100,9 prosenttia. Vuoden 2011 verotuloista 710,2 milj. euroa tuli kunnallisverosta, 65,6 milj. euroa yhteisöverosta ja 59,9 milj. euroa kiinteistöverosta. Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia vuonna 2011 yhteensä 136,6 milj. euroa, joka on 5,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Talousarvion 2011 valtionosuusarvio, 133 milj. euroa, ylittyi 3,6 milj. eurolla. Vuoden 2011 valtionosuustilityksiin sisältyi 1,7 milj. euron vuoden 2007 Tehyn työmarkkinaratkaisuun liittyvä kertaluonteinen erä. Rahoitustuotot ja -kulut Vuonna 2011 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut rahoitustuotot ja -kulut olivat 17,8 milj. euroa, joka on 14,7 milj. euroa yli talousarvion yhteenlaskettujen rahoitustuottojen ja -kulujen. Talousarvion ja toteuman välinen erotus muodostui lähinnä budjetoitujen korkokulujen alittumisesta 11,1 milj. eurolla. Vuosikate Vuosikate saadaan lisäämällä toimintakatteeseen verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen vuosikate tilinpäätöksessä 2011 oli 79,0 milj. euroa, joka on 1,6 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Mikäli toimintatuottoihin kirjattu kertaluonteinen myyntivoitto eliminoidaan, saadaan vuosikatteeksi 68,1 milj. euroa. 169

174 Poistot Vuonna 2011 kaupungin, liikelaitosten ja rahastojen yhteenlasketut poistot olivat 65,8 milj. euroa, joka on 2,1 milj. euroa alle talousarvion 2011 poistoarvion. Poistojen talousarviota alempi toteuma johtui vuoden 2011 investointien budjetoitua selkeästi alemmasta toteumatasosta. Tilikauden tulos Tilikauden tulokseksi vuonna 2011 kaupunki, liikelaitokset ja rahastot yhdistäen muodostui 13,3 milj. euroa. Mikäli toimintatuottoihin kirjattu kertaluonteinen myyntivoitto eliminoidaan, saadaan tilikauden tulokseksi 2,4 milj. euroa. Vuoden 2010 vertailukelpoinen tulos ilman satunnaisia eriä oli 15,2 milj. euroa Investointien toteutuminen 91 1 Uudisrakennukset Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tilakeskus hankki tehtävänsä mukaisesti yhteistyössä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa toimitiloja palvelutuotannon tarpeisiin toteuttaen lautakuntansa uudisrakentamisen työohjelmaa. Vuoden 2011 aikana uudisrakennushankkeista valmistuivat Kanniston koulun ensimmäinen vaihe, Tammiston ja Vehnätien päiväkodit sekä VAV:in hankkeena Koivukylän vanhustenkeskus. Lisäksi Kuusijärven palaneen savusaunan tilalle valmistui kaksi tilapäistä vuokrattua savusaunaa, jotka tulivat alkuperäisen työohjelmaan lisäyksenä (Kuusijärven varsinaisen savusaunan suunnittelu valmistui, rakentamisesta ei tehty päätöstä). Seuraavien 2011 työohjelman mukaisten uudisrakennushankkeiden valmistuminen ja vastaavasti osa niiden investointikustannuksista siirtyi vuoden 2012 puolelle: Martinlaakson koulun laajennus, Hakunilan uimahallin laajennus ja Pyörrekujan päiväkoti (vuokratila). Muita vuoden vaihteessa rakenteilla olevia uudishankkeita olivat Kaupungintalon laajennus, Koisotie 10 tukikohta, Siimapuiston päiväkoti, Kaunialan sairaalan lisärakennus sekä VAV:in hankkeena Osmankäämintien asuntokohde ja kiinteistöyhtiön hankkeena Kaupungintalon parkkihalli. Syksyllä 2011 päätettiin siirtää seuraavien hankkeiden aloitusta myöhempiin vuosiin: Sinirikon päiväkoti, Hiekkaharjun urheilukentän huoltorakennuksen laajennus sekä Viertolan Vastaanottokodin Harjulan yksikkö. Merkittävimpiä 2011 suunnitteluvaiheessa olleita uudiskohteita olivat Viertolan/Harjulan vastaanottokoti, Kilterin päiväkoti, Tuomelan koulun laajennus, Dickursby koulun ja päiväkodin laajennus, Sinirikon päiväkoti, Simonkallion päiväkoti ja Koisotie 10 tukikohta. Tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa oli seuraavia uudiskohteita: Aurinkokiven koulun 1. vaihe (koulu+päiväkoti ja neuvola), Peijaksen Geriatrisen sairaalan laajennus, Korson vanhustenkeskus, Kuuselan perhekuntoutuskeskus ja Länsimäen Ylläs koulun laajennus. Lisäksi tehtiin selvityksiä useisiin VAV:in hankkeisiin, kuten esim. Malminiityn toimintakeskus. 170

175 Uudishankkeiden määrärahan säästyminen johtui mm. seuraavista seikoista: Alkuperäisestä työohjelmasta poiketen luovuttiin Peijaksen Sairaalakoulun sekä Kytöpuiston tukikohdan rakentamisesta. Kaupungintalon pysäköintihallin toteuttaa ja rahoittaa pysäköintitaloyhtiö. Hankkeiden valmistumisia siirtyi 2012 vuodelle. Joidenkin hankkeiden aloitus siirtyi vuodelta 2011 myöhemmäksi Peruskorjaukset Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tilakeskus vastasi tehtävänsä mukaisesti omistuksessaan olevien rakennusten ja niiden pihojen peruskorjauksista toteuttaen lautakuntansa hyväksymää peruskorjausohjelmaa. Merkittävimpiä vuoden 2011 aikana valmistuneita peruskorjaustöitä olivat: Kaunialan sairaalan A ja B - osien peruskorjaus, Hakunilan ja Koivukylän koulujen peruskorjaukset ja Maauunin päiväkodin peruskorjaus lopussa suurempia rakennusvaiheessa olevia hankkeita olivat: Kaupungintalon perusparannus, Martinlaakson yhtenäiskoulun peruskorjaus, Hiekkaharjun vapaa-aikatilojen peruskorjaus, Hakunilan uimahallin peruskorjaus sekä Jokivarren koulun asuntojen peruskorjaustyöt. Lisäksi 2011 valmistuneista rakennusten osittaisista peruskorjaus- tai muutostöistä mainittakoon seuraavat kohteet: Katriinan sairaala (useita hankkeita), Havukosken koulu, Kaivokselan koulu, Kytöpuiston koulu, Rekolan koulu, Vallinojan koulu- ja päiväkotirakennus (päiväkotikäyttöön), Nikinmäen koulu (neuvolatilat koulukäyttöön), Varia Ojahaantie (useita pieniä muutostöitä) sekä Keskusvarikko (muutos moottorityöpajaksi), Pakkalan nuorisotalo, Rekolan urheilukentän huoltorakennus ja Myyrmäen urheilutalo (mm. korjauksia allastiloissa). Piha-alueen peruskorjauksista valmistuivat mm. Viertolan koulun ja Kukkopillin päiväkodin sekä Ankkalammen päiväkodin pihat. Suunnitteluvaiheessa oli mm. seuraavia kohteita: Länsimäen terveysasema, Tuomelan koulu, Dickursbyn Skola, Koivukylän koulun osittainen muutos päiväkodiksi, Nikkarin päiväkoti, Simonmetsän päiväkoti, Hiekkaharjun kentän huoltorakennus, Sandkullan entinen navettarakennus sekä Leppävaaran koulun asunnot. Peruskorjausten osalta tarveselvityksiä ja hankesuunnittelua tehtiin mm. seuraavissa kohteissa: Katriinan sairaalan vanha osa, Koivukylän koulun osittainen muutostyö päiväkodiksi, Korson koulut, Kivimäen koulu, Kimokujan koulun muuttaminen päiväkodiksi, Kaivokselan koulun asunnot, Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Orvokki, Tikkurilan nuorisotila Tonttula, Kuusijärven päärakennus ja useita päiväkoteja. Peruskorjausmäärärahoihin sisältyviä sisäilmakorjauksia tehtiin 3,7 milj. euron arvosta, joka ylitti työohjelmaan varatun 2,2 milj. euron määrärahat. Vuoden varrelle ilmoitettiin useista uusista vuoto- ja sisäilmaongelmaisesta kohteesta. Peruskorjausten työohjelman kokonaismäärärahaa kuitenkin säästyi mm. seuraavista syistä: Joidenkin kohteiden toteuttamisesta luovuttiin tai aloitusta siirrettiin yli vuodenvaihteen. Joidenkin toteutusvaiheessa olevien suurten hankkeiden viivästyminen yli vuodenvaihteen, kuten Martinlaakson koulu ja Hakunilan uimahalli. Joidenkin pienten hankkeiden selvitysten, suunnittelun ja toteutuksen siirtyminen henkilöstöresurssivajeen vuoksi yli vuodenvaihteen. 171

176 91 3 Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tilakeskus vastasi tehtävänsä mukaisesti muutoksista ja korjauksista hallinnassaan olevista vuokra- ja osaketiloissa toteuttaen lautakuntansa hyväksymää työohjelmaa. Merkittävimmät valmistuneet hankkeet vuokra- ja osaketiloissa olivat korjaus- ja muutostyöt Hakunilan sosiaaliasemalla, Leinikkitien hammashoitolatiloissa, Leiritien Palvelutalossa sekä Kansainvälisen koulun asunnon muutos koulukäyttöön ja Varia Tennistiellä tehdyt muutos- ja korjaustyöt. Suunnitteluvaiheessa olleet merkittävimmät kohteet olivat Myyrmäen terveysaseman laboratoriotilojen muutos vastaanottotiloiksi ja Tikkurilan terveysaseman muutos- ja korjaustyöt, jota osittain toteutettiinkin jo vuonna Tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa olivat: Myyrmäen Sosiaali- ja terveysaseman, Koivukylän ja Korson sosiaali- ja terveysaseman tilatiivistykset, Hakunilan Sosiaaliaseman muutos neuvolakäyttöön Hakucenterissä ja Korson neuvolan muutostyö hammashoitolaksi. Lisäksi loppuvuodesta aloitettiin kolmen VTK:n omistuksessa olevan päiväkodin peruskorjauksien tarveselvitykset. Vuokra- ja osaketilojen muutos- ja korjaustöissä määrärahaa säästyi lähinnä koska joidenkin hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheet siirtyivät henkilöstöresurssivajeen vuoksi yli vuodenvaihteen. 92 Aineeton omaisuus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Tietojärjestelmien ja tietoliikenneverkon kehittämiseen käytettiin vuonna ,2 milj. euroa. Aineettoman omaisuuden osalta alitus talousarvioon 2011 oli 3,6 milj. euroa. Merkittävimmät järjestelmien kehittämishankkeet olivat VanVan-toiminnanohjaushanke, tietojärjestelmämuutokset Vantaan Tilapalvelut Oy:tä varten ja puhelin- ja tietoliikenneoperaattorin vaihtoprojekti. Koko kaupungin yhteisten järjestelmien ja tietoliikenneverkon osuus kokonaisinvestoinneista oli 4,2 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimen järjestelmien kehittämiseen käytettiin noin 1,2 milj. euroa, joista merkittävimmät olivat Kanta-hankkeeseen liittyvät järjestelmämuutokset sekä sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmän kehittäminen. Sivistystoimen tietojärjestelmähankkeisiin käytettiin 0,2 milj. euroa ja muiden toimialojen ja yhtiöiden järjestelmien kehittämiseen 0,5 milj. euroa. 172

177 93 Julkinen käyttöomaisuus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Netto Kunnallistekniset työt Liikennealueiden, urheilulaitosten, virkistysalueiden, ympäristörakentamisen sekä yhteishankkeiden määrärahaa vuoden 2011 talousarviossa oli yhteensä 47,9 milj. euroa. Tätä investointiohjelmaa toteutettiin yhteensä 40,8 milj. eurolla eli toteutuma on noin 85 prosenttia budjetoidusta. Monien suurten liikenneinvestointihankkeiden käynnistäminen viivästyi mm. poikkeuksellisen runsaslumisen ja kylmän talven takia. Myös valmiiden suunnitelmien puuttuminen ja henkilökuntaresurssien vähäisyys vaikeuttivat investointiohjelman toteuttamista. Kehä III:n rakentaminen eteni kuitenkin ennakoitua ripeämmin. Liikennealueiden ja yhteishankkeiden rakentamiseen määrärahoja oli talousarviossa varattu 39,5 milj. euroa ja niitä käytettiin 30,3 milj. euroa eli noin 77 prosenttia. Tämän lisäksi HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle tehtiin erilaisia vesihuollon investointitöitä yhteensä noin 6,6 milj. eurolla. Urheilu- ja virkistysalueiden rakentamiseen oli varattu yhteensä noin 3,6 milj. euroa. Urheilualueita rakennettiin kuitenkin hyväksyttyjen työohjelmien mukaisesti ennakoitua enemmän niin, että rahaa käytettiin yhteensä lähes 4 milj. euroa. Ympäristörakentamiseen oli varattu talousarviossa noin 4,8 milj. euroa ja määrärahoja käytettiin hyväksyttyjen työohjelmien mukaisesti noin 6,4 milj. euroa. Kehärataa rakennettiin lähes 40 milj. eurolla. Kehäradan joidenkin urakoiden käynnistyminen viivästyi, joten 52 milj. euron määrärahasta jäi osa käyttämättä. Valtionavut Valtionapupäätöksiin perustuvista ARA-hankkeista laskutettiin vuosien 2008 ja 2009 osuudet yhteensä euroa. Lisäksi saatiin valtionapua Kulomäen lähiliikuntapaikan, Martinlaakson urheilualueen ja Rajakylän urheilupuiston rakentamiseen yhteensä euroa. Kehärataan saatiin avustuksia yhteensä 2,3 milj. euroa. 94 Irtain omaisuus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö Tilakeskus Vapaa-aika ja asukas palvelut Netto

178 Keskushallinto Puhelinvaihteeseen on vuonna 2011 hankittu tilojen muutostöistä johtuen uusia kalusteita yhteensä ,62 eurolla. Tilojen muutostöillä ja uudelleen kalustamisella on parannettu työskentelyolosuhteita mm. kaikuvuuden ja lämmön tasaisemman jakautumisen osalta. Tietohallinnon irtaimen omaisuuden hankinnat olivat vuonna 2011 yhteensä euroa. Tästä summasta toimistokalusteiden hankinnan osuus oli euroa ja kaupunkikorttijärjestelmään liittyvien päätelaitteiden osuus euroa. Ennakoimattomat toimistokalustehankinnat johtuivat tietohallinnon organisaatiomuutoksen aiheuttamasta tarpeesta järjestellä tiloja sekä järjestää uusia työpisteitä uusille työntekijöille. Kaupunkikorttijärjestelmän uusimisen takia myös asiakaspäätelaitteet jouduttiin uusimaan. Laitteet päädyttiin tehdyn arvioinnin perusteella hankkimaan omaksi, ja ne kirjattiin irtaimeen omaisuuteen aineettoman omaisuuden sijaan, johon on kirjattu muut ko. järjestelmän uusimiseen liittyvät kulut. Näin ollen talousarvion irtaimen omaisuuden määrärahan ylittyminen keskushallinnon osalta johtui lähinnä hankeryhmien välisen kirjauskäytännön muuttumisesta. Aineettoman omaisuuden määrärahat alittuivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä selvästi. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen irtaimen omaisuuden investointimenot olivat 1,1 milj. euroa. Käyttö alitti määrärahan 0,8 milj. eurolla. Irtaimen omaisuuden määrärahaa käytettiin investointiohjelman mukaisesti uudisrakennushankkeiden käyttöomaisuushankintoihin, toimitilojen kalustamiseen uudisrakentamisen, perusparannuksen tai uuden toiminnan aloittamisen yhteydessä terveydenhuollon välttämättömien kojeiden ja laitteiden hankintaan. Merkittävimmät hankkeet vuonna 2011 olivat Koivukylän ja Simonkylän vanhustenkeskukset sekä terveydenhuollon laitteisto ja kalusto, joihin käytetty määräraha oli yhteensä noin 0,7 milj. euroa. Sivistystoimi Perusopetuksen irtaimen omaisuuden määrärahan suurimmat käyttökohteet olivat Kanniston koulun uudisrakennuksen, Hakunilan koulun laajennuksen ja perusparannuksen sekä Koivukylän koulun perusparannuksen ensikertaiset kalustamiset. Varhaiskasvatuksessa Leinelän ja Kanniston uudisrakennusten ensikertaiset kalustamiset olivat suurimmat käyttökohteet. Perusopetuksen irtaimen omaisuuden määrärahaa oli talousarvioon varattu 1,5 milj. euroa ja sen toteutumaprosentti on 89. Varhaiskasvatuksella määrärahaa oli 0,8 milj. euroa ja toteutumaprosentti on 73. Ammattiopisto Varian irtaimen omaisuuden määräraha käytettiin opetusalojen työsalien koneiden ja laitteiden uudistamiseen. Työsaleissa uudistettiin esim. pneumatiikan ja automatiikan opetuslaitteistoja, hitsaamolaitteita ja hankittiin pyöräkuormaaja. Varian irtaimen omaisuuden määrärahaa oli talousarvioon varattu euroa. Hankintojen toteuma oli euroa ja toteutumaprosentti oli 95. Vuoden aikana käyttöomaisuuteen kirjattuja irtaimistohankintoja siirrettiin käyttötalousmenoiksi tilinpäätösvaiheessa talouspalvelukeskuksen toimesta yhteensä euroa. Suurimmat siirrot tehtiin perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Maankäyttö Vuonna 2011 irtaimen omaisuuden määrärahasta käytettiin noin 1,4 milj. euroa (budjetoitu noin 1,5 milj. euroa). Eniten rahaa käytettiin varikon ajoneuvo- ja kalustohankintoihin ( mm. kaksi kuorma-autoa, kaksi pyöräkuormaajaa, kaksi katupesuria ja neljä traktoria). 174

179 Tilakeskus Tilakeskuksen irtaimistohankinnat vuonna 2011 koskivat mm. keittiöiden linjastoja ja kuljetusvaunuja, kiinteistöpalvelujen henkilöstönostimia sekä muita laitteita. Vapaa-aika ja asukaspalvelut Valtuusto myönsi vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalle irtaimen omaisuuden hankintaan vuodelle 2011 yhteensä euroa. Vuoden aikana määrärahaa käytettiin ,16 euroa. Menomääräraha alittui ,84 eurolla. Kulttuuripalveluille vapaa-ajan ja asukaspalveluiden lautakunta osoitti määrärahaa euroa ja siitä käytettiin yhteensä ,67 euroa. Konserttitalo Martinuksen teknisen laitekannan uusimiseen, näyttämölavaelementteihin ja vanhojen kalusteiden uusimiseen käytettiin ,17 euroa. Taidemuseon valmistelu- ja teknisen tilan kalusteiden, säilytyskalusteiden, nosturilaitteen ja opastemonitorien hankintaan käytettiin ,76 euroa. Håkansbölen kartanon kalustoa ja esineistöä restauroitiin ,35 eurolla. Kaupunginmuseon kiertonäyttelyn kalusteita ja opastekylttejä hankittiin ,39 eurolla. Liikuntapalveluiden irtaimen omaisuuden hankintaan osoitettiin euroa. Liikuntapalvelut käytti irtaimen omaisuuden hankintaan ,08 euroa. Hakunilan uimahallin perusparannuksen myötä kuntosalitoiminta siirtyy liikuntapalveluiden toiminnaksi. Kuntosalin kalustoa hankittiin ,94 eurolla. Peruskorjattavaan ja laajennettavaan uimahalliin hankittiin lisäksi kulunvalvontajärjestelmä ja kalustoa ,22 eurolla. Koivukylän vanhustenkeskukseen hankittiin kuntosalilaitteita ja voimistelusalin välineitä ,98 eurolla. Urheilupuistojen ja -kenttien sekä latujen ja reittien kunnossapitoon sekä sisäliikuntatiloihin on hankittu kalustoa yhteensä ,94 eurolla (vaakatasoleikkuri, tatami, syväilmastointilaite, voimistelumatto, jäänhoitokone, kaukalonsäilytysjärjestelmä, katteenlevitin ja vesipumppuyhdistelmä) Nuorisopalveluille osoitettiin irtaimen omaisuuden hankintaan euroa, josta käytettiin ,03 euroa. Kanniston ja Pakkalan nuorisotilojen ensikertaiseen kalustamiseen käytettiin yhteensä ,94 euroa. Määrärahalla toteutettiin lisäksi kahden nuorisotilan ja Kukonnotkon leirialueen irtaimiston uusimista sekä parkour paikan toteuttaminen. Musiikkiopisto käytti soitinten hankintaan ja Patotien toimitilan kalustamiseen ,33 euroa. Musiikkiopistolle oli osoitettu määrärahaa euroa. Työllisyyspalvelut muutti toimintansa Vernissakadulle ja hankki tiloihin irtaimistoa ,45 eurolla. Työllisyyspalveluille oli varattu euroa. 95 Kiinteä omaisuus Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Kiinteän omaisuuden osto Maa-alueiden kunnostus Myytävän ja vuokr. tonttimaan kunnostus Kgin pysyvään om. jäävien maa-al. kunnostus Netto

180 Kiinteän omaisuuden osto 6,3 milj. euroa (alkuperäinen määräraha 4,3 milj. euroa + 2,0 milj. euroa). Määrärahasta käytettiin noin 88 prosenttia. Määrärahaa käytettiin maanhankintatarpeisiin strategisesti tärkeillä alueilla. Hankinnat mahdollistavat kaupungin maankäytön ohjauksen tulevaisuudessakin. Kiinteä omaisuus / Tulot Kirjanpitoarvolla myytävien maa-alueiden tuloja oli budjetoitu 4,0 milj. euroa. Tulokertymä oli 12,6 milj. euroa, johon merkittävästi vaikutti VAV:lle myydyt tontit. Maa-alueiden kunnostus Tonttien rakennuskelpoiseksi saattaminen ja pilaantuneiden maiden kunnostaminen eteni suurin piirtein ennakoidusti ja kaupunginvaltuuston päätöksellä korotettu määräraha riitti vuoden tarpeisiin. Varatuista määrärahoista (noin 4,2 milj. euroa) käytettiin yhteensä 90 prosenttia, suurin osa myytäväksi ja vuokrattaviksi tarkoitettuihin maa-alueisiin. Kunnostuskustannukset on tilinpäätöstä varten selvitetty maa-aluekohtaisesti ja jo tilikautena myytyjen maa-alueiden osalta kunnostuskustannukset (noin 2,1 milj. euroa) on kirjattu pysyvistä vastaavista tuloslaskelmaan kuluksi tai oikaisemaan kirjattua myyntivoittoa. Merkittävimmät hankkeet olivat Tiilitien kunnostaminen, lisälouhintatyöt Kivistössä sekä Vehkalan vanhan betonielementtitehtaan tontin kunnostaminen. 97 Osakkeet ja osuudet Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys/alitus Tulot Menot Osakkeet Kiinteistö Oy Tiedepuisto Elinkeinoelämän edistämishankkeet Asunto-osakkeet Netto Osakkeiden myyntiin oli vuoden 2011 talousarviossa 10 milj. euron määräraha, josta toteutui 0,8 milj. euroa. Toteuma koostuu Koy Pakkalan Kartanonkoski 99:n, asunto osakeyhtiöiden Vantaan Laarin, Tiinun, Vasun ja Tuokkosen osakkeiden sekä yksittäisten asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden myynneistä. Osakkeiden ostoihin oli vuoden 2011 talousarviossa määrärahoja yhteensä 1,8 milj. euroa, joka toteutui täysimääräisesti. Toteuma koostuu Koy Tiedepuiston osakepääoman korotuksesta 0,3 milj. euroa sekä elinkeinoelämän edistämishankkeista 1,5 milj. euroa. Elinkeinoelämän edistämishankkeiden määrärahasta käytettiin 1,3 milj. euroa Koy Piispankylän Mestarintien osakkeisiin sekä 0,2 milj. euroa Vantaan Tilapalvelut Oy:n osakkeisiin. Elinkeinoelämän edistämishakkeisiin varattua määrärahaa korotettiin 0,5 milj. euroa. Toteutuneeseen määrärahaan sisältyy 1,2 milj. euron osakekauppa, jolla hankittiin kaupungin omistukseen katualuetta sekä korttelialue keskeiseltä paikalta noin 600 metrin etäisyydeltä Kivistön asemalta. 176

181 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia) Kaupunki ja rahastot Talousarvio 2011 Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Ylitys / alitus Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset OPO:n muutos Rahastojen muutos (tuloksesta) Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Nettolainanotto

182 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta milj. euroa Määräraha Tuloarvio Sitovuus Talousarvio Toteutuma Ylitys/Alitus (ylitys on -merkkinen) Talousarvio muutokset lisäys + vähennys - Ylitys/Alitus muutosten jälkeen Talousarvio Toteutuma Ylitys/Alitus (ylitys on -merkkinen) Talousarvio muutokset lisäys + vähennys - KÄYTTÖTALOUSOSA 10 Yleishallinto B 28,1 25,6 2,5-1,0 1,5 3,2 2,1 1,1 0,0 1, Keskushallinto B 22,0 21,1 0,9 0,3 1,2 2,4 2,4 0,0 0,0 0, Konserni- ja rahoituspalvelut B 22,0 19,7 2,3 0,0 2,3 0,0 0,1-0,1 0,0-0,1 12 Sosiaali- ja terveydenhuolto B 357,7 360,1-2,4 4,6 2,2 55,6 62,4-6,8 4,1-2, Erikoissairaanhoito B 183,1 185,0-1,9 2,7 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 13 Opetuslautakunta B 333,6 342,0-8,4 5,6-2,8 22,8 26,7-3,9 2,2-1, Ammatillinen koulutus N 31,0 31,2-0,2 1,3 1,1 2,1 2,1 0,0 0,3 0, Aikuisopisto N 3,8 4,8-1,0 0,0-1,0 1,6 2,7-1,1 0,0-1,1 14 Maankäyttö B 8,4 7,4 1,0 0,0 1,0 25,6 36,2-10,6 0,0-10, Kuntatekniikan keskus N 54,4 38,6 15,8 0,2 16,0 35,7 19,9 15,8 0,0 15, Joukkoliikenne B 36,0 33,8 2,2 0,0 2,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Varikko N 4,7 4,9-0,2 0,0-0,2 5,4 5,7-0,3 0,0-0, Ympäristö B 3,4 3,4 0,0 0,0 0,0 0,3 0,4-0,1 0,0-0, Rakennusvalvonta N 2,5 2,9-0,4 0,0-0,4 2,5 3,1-0,6 0,0-0,6 15 Tilakeskus B 113,2 116,0-2,8 3,5 0,7 165,0 169,2-4,2 2,7-1,5 16 Vapaa-ajan ja asukaspalv.ltk B 48,9 52,5-3,6 4,1 0,5 8,5 8,2 0,3 0,0 0, Musiikkiopisto N 3,5 3,6-0,1 0,0-0,1 0,8 0,9-0,1 0,0-0, Kuvataidekoulu N 0,8 0,9-0,1 0,0-0,1 0,2 0,3-0,1 0,0-0, Hgin seudun as.tulkkikeskus N 3,7 3,9-0,2 0,0-0,2 3,7 4,3-0,6 0,2-0,4 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 828,0 835,6-7,6 0,0-7,6 Valtionosuudet B 133,0 136,6-3,6 0,0-3,6 Korkotuotot liikelaitokselta B 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 Korkotulot B 13,4 15,4-2,0 0,0-2,0 Muut rahoitustulot B 17,1 18,8-1,7 0,0-1,7 Liikelaitoksen peruspääoman tuotto B 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 Korkomenot B 27,0 15,9 11,1 0,0 11,1 Muut rahoitusmenot B 0,4 0,6-0,2 0,0-0,2 Satunnaiset tulot B 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Satunnaiset menot B 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 INVESTOINTIOSA 91 1 Uudisrakennukset B 28,7 21,6 7,1 0,0 7,1 0,0 0,6-0,6 0,0-0, Perusparannukset B 50,8 45,9 4,9 0,0 4,9 0,0 0,2-0,2 0,0-0, Vuokra- ja os.tilojen muutostyöt B 3,0 2,6 0,4 0,0 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 92 Aineeton omaisuus B 9,8 6,2 3,6 0,0 3,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 93 Julkinen käyttöomaisuus B 47,9 40,8 7,1 0,0 7,1 0,2 0,7-0,5 0,0-0, Kehärata B 52,0 40,0 12,0 0,0 12,0 0,0 2,4-2,4 0,0-2,4 94 Irtain omaisuus B 8,5 6,9 1,6 0,0 1,6 0,0 0,2-0,2 0,0-0,2 95 Kiinteä omaisuus B 5,0 7,2-2,2 5,5 3,3 4,0 12,6-8,6 0,0-8,6 97 Osakkeet ja osuudet B 1,3 2,1-0,8 0,5-0,3 10,0 0,9 9,1 0,0 9,1 RAHOITUSOSA Nettolainanotto N 168,0 102,6 65,4 0,0 65,4 LIIKELAITOKSET Työterveyshuolto N 4,8 4,7 0,1 0,0 0,1 4,8 4,4 0,4 0,0 0,4 Pelastuslaitos N 30,2 30,8-0,6 0,0-0,6 31,4 31,6-0,2 0,0-0,2 Suun terveydenhuolto N 19,6 20,1-0,5 0,0-0,5 20,3 20,9-0,6 0,0-0,6 Ylitys/Alitus muutosten jälkeen 178

183 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Vantaan kaupungin tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot , ,17 Maksutuotot , ,92 Tuet ja avustukset , ,31 Muut toimintatuotot , , , ,22 Valmistus omaan käyttöön , ,16 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,68 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , , , ,15 Palvelujen ostot , ,16 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,62 Avustukset , ,38 Muut toimintakulut , , , ,65 Toimintakate , ,27 Verot ja valtionosuudet Verotulot , ,57 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,57 Korkotuotot , ,99 Muut rahoitustuotot , ,14 Korkokulut , ,78 Muut rahoituskulut , , , ,14 Vuosikate , ,44 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,56 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0, ,89 Tilikauden tulos , ,77 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,63 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,47 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,30 179

184 3.2 Vantaan kaupungin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,44 Satunnaiset erät 0, ,89 Tulorahoituksen korjauserät , ,42 Investointien rahavirta , ,91 Investointimenot , ,02 Rahoitusosuudet investointeihin , ,51 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,47 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,44 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,00 Antolainasaamisten vähennykset , ,68 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,93 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,26 Oman pääoman muutokset 0, ,86 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,48 Vaihto-omaisuuden muutos , ,45 Saamisten muutos , ,95 Korottomien velkojen muutos , ,20 Rahoituksen rahavirta , ,49 Rahavarojen muutos , ,95 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,68 Rahavarat , , , ,95 180

185 3.3 Vantaan kaupungin tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,55 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,13 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,99 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,40 Rakennukset , ,34 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,25 Koneet ja kalusto , ,39 Muut aineelliset hyödykkeet , ,31 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,44 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,63 Muut saamiset , , , ,12 Toimeksiantojen varat , ,86 Valtion toimeksiannot , ,65 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,21 Vaihtuvat vastaavat , ,51 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,43 Muu vaihto-omaisuus , , , ,63 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,31 Muut saamiset , , , ,31 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,55 Lainasaamiset , ,06 Muut saamiset , ,64 Siirtosaamiset , , , ,89 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,81 Rahat ja pankkisaamiset , ,87 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,92 181

186 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,43 Peruspääoma , ,18 Muut omat rahastot , ,69 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,26 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,30 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,00 Poistoero ,63 0,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Pakolliset varaukset , ,00 Eläkevaraukset , ,00 Muut pakolliset varaukset , ,00 Toimeksiantojen pääomat , ,02 Valtion toimeksiannot , ,91 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,11 Vieras pääoma , ,47 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,80 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,09 Lainat julkisyhteisöiltä , ,48 Liittymismaksut ja muut velat 0, , , ,41 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,32 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,39 Lainat julkisyhteisöiltä , ,72 Lainat muilta luotonantajilta , ,74 Saadut ennakot , ,46 Ostovelat , ,03 Muut velat , ,68 Siirtovelat , , , ,06 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,92 182

187 3.4 Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma Toimintatuotot , ,37 Toimintakulut , ,83 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) , ,23 Toimintakate , ,22 Verot ja valtionosuudet Verotulot , ,57 Valtionosuudet , ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , ,57 Korkotuotot , ,11 Muut rahoitustuotot , ,11 Korkokulut , ,69 Muut rahoituskulut , , , ,58 Vuosikate , ,77 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Tilikauden yli- ja alipariarvot , ,69 Arvonalentumiset 0, ,04 Satunnaiset erät , ,09 Satunnaiset tuotot 0, ,61 Tilikauden tulos , ,29 Tilinpäätössiirrot , ,71 Vähemmistöosuudet , ,37 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,21 183

188 3.5 Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,77 Satunnaiset erät 0, ,61 Tulorahoituksen korjauserät , ,69 Investointien rahavirta , ,69 Investointimenot , ,30 Rahoitusosuudet investointeihin , ,94 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,54 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,15 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset , ,93 Antolainasaamisten vähennykset , ,80 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,64 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,24 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,84 Oman pääoman muutokset , ,97 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,79 Vaihto-omaisuuden muutos , ,91 Saamisten muutos , ,19 Korottomien velkojen muutos , ,56 Rahoituksen rahavirta , ,60 Rahavarojen muutos , ,56 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,67 Rahavarat , , , ,56 184

189 3.6 Vantaan kaupungin konsernitase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,05 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,94 Muut pitkävaikutteiset menot , ,81 Ennakkomaksut , , , ,48 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,23 Rakennukset , ,40 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,17 Koneet ja kalusto , ,13 Muut aineelliset hyödykkeet , ,56 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,20 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet , ,41 Muut osakkeet ja osuudet , ,45 Muut lainasaamiset , ,75 Muut saamiset , , , ,37 Toimeksiantojen varat , ,17 Valtion toimeksiannot , ,09 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,13 Muut toimeksiantojen varat , ,95 Vaihtuvat vastaavat , ,41 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,71 Valmiit tuotteet 1 257, ,05 Muu vaihto-omaisuus , , , ,99 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,30 Siirtosaamiset ,66 0, , ,30 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,89 Lainasaamiset , ,15 Muut saamiset , ,25 Siirtosaamiset , , , ,45 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,29 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,86 Muut arvopaperit , , , ,58 Rahat ja pankkisaamiset , ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,62 185

190 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,77 Peruspääoma , ,17 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat , ,37 Arvonkorotusrahasto , ,47 Muut omat rahastot , ,42 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,13 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,21 Vähemmistöosuudet , ,90 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,58 Poistoero , ,52 Vapaaehtoiset varaukset , ,07 Pakolliset varaukset , ,82 Eläkevaraukset , ,06 Muut pakolliset varaukset , ,76 Toimeksiantojen pääomat , ,47 Valtion toimeksiannot , ,47 Muut toimeksiantojen pääomat , ,13 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,87 Vieras pääoma , ,08 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,80 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,12 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lainat muilta luotonantajilta , ,48 Saadut ennakot 287,47 165,23 Liittymismaksut ja muut velat , , , ,22 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat , ,32 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta , ,37 Lainat julkisyhteisöiltä , ,85 Lainat muilta luotonantajilta 144,21 114,81 Saadut ennakot , ,94 Ostovelat , ,27 Muut velat , ,28 Siirtovelat , , , ,85 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,62 186

191 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Hankintamenoperiaatetta ei ole noudatettu kuitenkaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle luovutettujen pysyvien vastaavien osalta, sillä jäsenkunnat luovuttivat sen nolla-arvolla perustettavan liikelaitoksen käyttöön. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pysyviin vastaaviin ei ole kirjattu hankintoja, joiden hankintameno on alle euroa, vaan ne on kirjattu vuosikuluiksi. Poistojen alkamisperusteet Irtaimen omaisuuden poistot aloitetaan hankintakuukautta seuraavan kuukauden alusta. Ensikertaisen kalustamisen suunnitelman mukainen poistolaskenta alkaa, kun koko kalustaminen on valmis. Rakennusten poistot alkavat valmistumispäivästä seuraavan kuukauden alusta. Kaupunkirakentamisen kiinteästä omaisuudesta kirjataan puolen vuoden suunnitelman mukainen poisto, joka lasketaan koko kuluneen tilikauden kustannuksista. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Hankinta- ja lääkekeskuksen keskusvarasto on arvostettu keskihintaperiaatteen mukaisesti. Varikon varaosavarasto on merkitty taseeseen FIFO -periaatteen mukaisesti sekä Vantaan työkeskuksen varasto LIFO - periaatteen mukaisesti. Rahoitusomaisuuden arvostus Vaihtuvien vastaavien saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon ja rahoitusomaisuusarvopaperit hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Vantaan kaupungin lainat otetaan pääsääntöisesti vaihtuvakorkoisina. Kaupunki on suojannut osan lainasalkustaan korkojohdannaisilla. Kaupungin käyttämät korkojohdannaiset ovat koronvaihtosopimuksia, korko-optioita tai näiden yhdistelmiä. Kaupungin korkoriskipolitiikan mukaisesti kaupunki käyttää korkojohdannaisia ainoastaan taseessa olevien rahoitusriskien alentamiseen tai poistamiseen. Kaupungin kaikki johdannaissopimukset on tehty joko suojaamistarkoituksessa tai rahoituskulujen alentamiseksi siten, ettei korkoriskiä kuitenkaan lisätä. Vantaan kaupungin lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. 187

192 Kaupungin solmimat johdannaissopimukset ovat voimassa (2kpl), , (2kpl), , , , , (2kpl), ja asti. Johdannaissopimuksia oli tehty 51,2 prosenttiin lainakannasta. Tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen esittämistapa Vantaan kaupungin, liikelaitoksien ja rahastojen tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen esittämistapa on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukainen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikaudella 2011 ei kirjattu satunnaisia eriä kuten vuonna 2010, jolloin Vantaan Veden luovuttamisesta liiketoimintakaupalla Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) -kuntayhtymälle ja HSY:n ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksien mukaisten peruspääomaosuuksien kirjauksissa sekä Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jakokirjauksissa muodostui yhteensä ,89 euron satunnainen tuotto. Tilikauden 2010 ylijäämäisestä tuloksesta on korotettu Vahinkorahaston peruspääomaa ,00 euroa tilikaudella 2010 sekä Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston peruspääomaa ,00 euroa tilikaudella Tilikaudella 2011 kirjattiin pysyvien vastaavien sijoituksien muihin saamisiin ,27 euron saaminen HSY-kuntayhtymältä, joka tilikaudella 2010 näkyi vaihtuvien vastaavien pitkäaikaisissa lainasaamisissa. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitos perustettiin , joten tilikaudet 2011 ja 2010 eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Henkilöstökorvaukset on vähennetty henkilöstökuluista (palkoista ja palkkioista). Aiempina vuosina henkilöstökorvaukset ovat sisältyneet muihin henkilöstösivukuluihin. Muutettu esittämistapa on huomioitu myös vuoden 2010 vertailutiedoissa. Vuoden 2010 oikaisu on ,29 euroa. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut Edellisten tilikausien ylijäämään ovat kohdistuneet seuraavat oikaisut: Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston peruspääoman korotus ,00 euroa sekä vuosina myytyihin maaalueisiin kohdistuneita kunnostuksesta ja saastuneiden maiden puhdistuksesta aiheutuneita menoja ,47 euroa, jotka eivät sisältyneet maa-alueiden hankintahintaan. 188

193 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki muut tytäryhteisöt paitsi Kivikirveenkujan Autopaikat Oy, jota VAV Asunnot Oy -alakonserni ei ole tilinpäätökseensä sisällyttänyt. Sen yhdistelemättä jättämisellä on vähäinen merkitys konsernin omaan pääomaan. Kaupunki osti loput 40 % Kiinteistö Oy Piispankylän Mestarintien osakekannasta vuoden 2011 alussa. Asunto Oy Vantaan Tuokkonen, Asunto Oy Vantaan Vasu, Asunto Oy Vantaan Laari, Asunto Oy Vantaan Tiinu ja Kiinteistö Oy Pakkalan Kartanonkoski 99:n myytiin konsernin ulkopuolelle kesäkuussa VAV Asunnot Oy myi tytäryhtiönsä VAV Asumisoikeus Oy:n osakekannan konsernin ulkopuolelle , sekä perusti uuden tytäryhtiön VAV Palvelukodit Oy:n Korson Keskustakiinteistöt Oy sulautui VTK Kiinteistöt Oy:öön. Myyrmäen Urheiluhallit Oy purettiin Tilinpäätökseen on yhdistelty myös kaikki säätiöt, joissa kaupungilla on määräysvalta. Vuoden 2011 aikana lakkautettiin Vantaan Jäähallisäätiö. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kuntayhtymät, joissa Vantaan kaupunki on jäsenenä. Vantaan kaupungin omistusosuus Uudenmaan liitto -kuntayhtymässä muuttui ,4 %:sta 15,38 %:iin. Lisäksi kaikki osakkuusyhteisöt on yhdistelty tilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeita ostettiin tilikauden aikana 5 % omistuksen noustessa näin ollen 30 %:iin. Keskinäisen omistuksen eliminointi Vantaan kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat sekä konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien keskinäiset saamiset ja velat on eliminoitu vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernituloslaskelmassa konsernin yli- ja alijäämästä sekä konsernitaseessa konsernin omasta pääomasta. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistöyhtiöiden rakennusten poisto on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi. Osakkuusyhtiöiden osalta ei tarvittavia tietoja poistojen oikaisujen kannalta ollut saatavissa. 189

194 Vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoisia varauksia ei ole jaettu vapaaseen omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tuloslaskelmaa koskevissa liitetiedoissa, toimintatuotot tehtäväalueittain, vuoden 2010 Sivitystoimen toimintatuotoista on vähennetty Västra Nylands folkhögskolanin saama ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoituksen mukainen valtionosuus 4 tuhatta euroa sekä vuoden 2010 Yleis- ja keskushallinnon toimintatuotoista on vähennetty Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy:n saama ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoituksen mukainen valtionosuus 4,897 miljoonaa euroa, johtuen Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston yleisohjeen muutoksesta vuonna Tuloslaskelmaa koskevissa liitetiedoissa, valtionosuuksien erittely, vuoden 2010 valtionosuuksien erittelyssä on lisätty Opetus- ja kulttuuritoimen muihin valtionosuuksiin Västra Nylands folkhögskolanin saama ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoituksen mukainen valtionosuus 4 tuhatta euroa sekä Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy:n saama 4,897 miljoonaa euroa, johtuen Kirjanpitolautakunnan Kuntajaoston yleisohjeen muutoksesta vuonna Taseen vastattavia koskevissa liitetiedoissa, pakolliset varaukset, vuoden 2010 kaupungin ympäristövelvoitteista johtuva varaus 1,6 miljoonaa euroa on ollut konsernin erittelyssä muissa pakollisissa varauksissa. Tämä on siirretty vuonna 2011 oikeaan ryhmään, ympäristövelvoitteista johtuviin varauksiin. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat oikaisut Kaupunginhallitus antoi vuoden 2010 tilinpäätöksen Tilintarkastaja antoi tilintarkastuskertomuksen Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2010 tilinpäätöksen Tilintarkastaja antoi kannanoton Vantaan kaupungin vuoden 2010 konsernitilinpäätökseen sisältyneestä virheestä Tilintarkastaja tarkensi kannanottoa asian käsittelyn yhteydessä tarkastuslautakunnan kokouksessa Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan merkitä tiedoksi tilintarkastajan kannanoton koskien Vantaan kaupungin vuoden 2010 konsernitilinpäätökseen tehtäviä korjauksia ja tehdä konsernitilinpäätöstä koskevat korjaukset vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä vuotta 2010 koskeviin vertailutietoihin. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan merkitä tiedoksi tilintarkastajan kannanoton sekä tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen asiassa tekemät päätökset. Vantaan kaupungin vuoden 2010 konsernitilinpäätöksessä Vantaan Veden liiketoimintojen luovutuksesta Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle kirjattu ,34 euron satunnainen tuotto olisi tullut eliminoida omistusosuuden 19,4 %:a mukaisesti. Satunnaisten tuottojen eliminoinnin olisi näin ollen tullut olla ,90 euroa eliminoidun ,35 euron asemesta. Sisäisen katteen eliminoinnista laskettaviin poistoihin aiheutui näiltä osin ,29 euron poistovirhe, joka on oikaistu. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perussopimuksien mukaisten peruspääomaosuuksien kirjauksissa sekä Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) jakokirjauksissa HSY:lle ja HSL:lle muodostui lisäksi ,55 euron satunnainen erä, joka vuoden konsernitilinpäätöksessä olisi tullut eliminoida vastaavasti omistusosuuksien mukaisesti täysimääräisen eliminoinnin sijaan. Näiltä osin eliminoinnin olisi tullut olla ,87 euroa, jolloin aiheutui ,68 euron oikaisutarve satunnaisiin tuottoihin sekä tilikauden yli- ja alipariarvoihin. Aikaisempina tilikausina kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta suunnitelmapoistojen oikaisua koskien on tulkittu suppeasti siten, että ainoastaan poistovajaus on oikaistu. Tilikaudella 2011 yleisohjetta on tulkittu laajemmin koskemaan myös nk. ylipoistoja. Vuoden 2010 tilinpäätöksen vertailutietoihin on oikaistu suunnitelman mukaisia poistoja ,92 eurolla ja edellisten tilikausien ylipoistoja ,64 eurolla. 190

195 Kyseiset oikaisut näkyvät vuoden 2010 tilinpäätösluvuissa seuraavasti: Konsernitilinpäätös 2010 alkuperäinen korjattu Tuloslaskelma/ suunnitelman mukaiset poistot , ,36 Tuloslaskelma/ tilikauden yli- ja alipariarvot , ,69 Tuloslaskelma/ satunnaiset tuotot , ,61 Tuloslaskelma/ tilikauden tulos , ,29 Tuloslaskelma/ tilikauden ylijäämä , ,21 Rahoituslaskelma/ satunnaiset erät , ,61 Rahoituslaskelma/ pysyvien vastaavien hyödykkeiden , ,82 luovutustulot Tase/ pysyvät vastaavat , ,05 Tase/ vastaavaa yhteensä , ,62 Tase/ oma pääoma , ,77 Tase/ vastattavaa yhteensä , ,62 Vuosikate/ poistot, % 137,7 145,5 Omavaraisuusaste, % 30,2 29,7 Kertynyt ylijäämä, milj. 396,7 373,8 Kertynyt ylijäämä, / asukas 1 983, ,3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kaupunki Yleis- ja keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Maankäyttö ja ympäristö Vapaa-aika ja asukaspalvelut Tilakeskus Liikelaitokset ja rahastot Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Vantaan Työterveys Suun Terveydenhuolto Marja-Vantaa Asuntolainarahasto Vahinkorahasto Toimintatuotot yhteensä

196 Verotulot Verotulojen erittely Kunnan tulovero Osuus yhteisöveron tuotosta Kiinteistövero Muut verotulot 1 1 Verotulot yhteensä Valtionosuudet Valtionosuuksien erittely Konserni Kaupunki Laskennalliset valtionosuudet Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Valtionosuudet yhteensä Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kaupunki Satunnaiset tuotot Vantaan Vesi liikelaitoksen myyntivoitto HSL:n, HSY:n ja YTV:n peruspääomakirjaukset Muut satunnaiset tuotot Satunnaiset tuotot yhteensä

197 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Seudullisten yhteishankkeiden käyttöoikeudet Vesi- ja viemäritunnelit Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemäriputkistot Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemärilaitosrakennukset Tasapoisto 20 vuotta Vesi- ja viemärilaitoskoneistot ja -laitteet Tasapoisto 10 vuotta Liikenneväylät Tasapoisto 15 vuotta Raideliikenne Tasapoisto 15 vuotta Muut aineettomat oikeudet Tasapoisto 5 vuotta Konserniliikearvo Tasapoisto 5 vuotta Liikearvo Tasapoisto 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot ATK-ohjelmistot Tasapoisto 3-5 vuotta Kehittämismenot Tasapoisto 3-5 vuotta Vuokra- ja osaketilojen muutostyöt Tasapoisto 3 vuotta Muut Tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Ei poistoa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tasapoisto 30 vuotta Tehdas- ja tuotantorakennukset Tasapoisto 20 vuotta Talousrakennukset Tasapoisto 15 vuotta Vapaa-ajan rakennukset Tasapoisto 20 vuotta Asuinrakennukset Tasapoisto 50 vuotta Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Tasapoisto 15 vuotta Sillat, laiturit ja uimalat Tasapoisto 15 vuotta Muut maa- ja vesirakenteet Tasapoisto 15 vuotta Vedenjakeluverkosto Tasapoisto 30 vuotta Viemäriverkko Tasapoisto 30 vuotta Ulkovalaistuslaitteet Tasapoisto 15 vuotta Muut putki- ja kaapeliverkot Tasapoisto 15 vuotta Vesi-, yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Tasapoisto 10 vuotta Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Tasapoisto 15 vuotta Liikenteen ohjauslaitteet Tasapoisto 15 vuotta Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Tasapoisto 10 vuotta Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Tasapoisto 15 vuotta Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Tasapoisto 8 vuotta Muut kuljetusvälineet Tasapoisto 5 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Muut raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Muut kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala-, terveydenhuolto-, yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Atk-laitteet Tasapoisto 3 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Käytön mukainen poisto Arvo- ja taide-esineet Ei poistoa Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Ei poistoa 193

198 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama, Poikkeama, % -55,01 Tuottoihin ja kuluihin sisältyvien pakollisten varausten muutokset Pakollisten varausten muutokset Konserni Kaupunki Eläkevastuu Lisäykset Vähennykset Eläkevastuu Ympäristövelvoitteista johtuva varaus Lisäykset Vähennykset Ympäristövelvoitteista johtuva varaus Muut pakolliset varaukset Lisäykset Vähennykset Muut pakolliset varaukset Olennaiset myyntivoitot ja -tappiot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot Konserni Kaupunki Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot Osakkeiden myyntivoitot Irtaimen omaisuuden myyntivoitot Muut myyntivoitot Myyntivoitot yhteensä Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot Osakkeiden myyntitappiot Irtaimen omaisuuden myyntitappiot Muut myyntitappiot Myyntitappiot yhteensä

199 Osinkotuotot ja peruspääoman korkotuotot Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely Osinkotuotot muista yhteisöistä Peruspääoman korot kuntayhtymiltä Yhteensä Poistoeron muutokset Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos Poistoeron muutokset yhteensä Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset Edellisellä tilikaudella liikkeelle lasketun joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskukuluja on aktivoituna muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Aktivoitujen menojen määrästä on jäljellä:

200 Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Poistamaton hankintameno Osakkeet ja osuudet Osakkeet omistusyht. yhteisöt Osakkeet konserniyhtiöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset muut yhteisöt Yhteensä Poistamaton hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Siirrot erien välillä Vähennykset tilikauden aikana Poistamaton hankintameno Maa- ja vesialueet erittely Konserni Kaupunki Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueiden arvonalennukset Maa- ja vesialueet yhteensä

201 Omistukset tytäryhteisöissä Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Konserniyhteisön nimi Kotipaikka Kunnan omistus- % Konsernin omistus- % Kuntakonsernin osuus, 1 000e Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden yli-/ alijäämästä Tytäryhtiöt As Oy Vantaan Maarukka Vantaa 100,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Pihka Vantaa 100,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Sepänpuisto Vantaa 100,0 % 100,0 % Asunto Oy Vantaan Pakkalanrinne 9 Vantaa 100,0 % 100,0 % Continental Estate Ltd Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Itäkehä Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Katriinanrinne Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Kehäportti Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Kehäsuora Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Länsi-Vantaa Liikuntalaitokset Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Pakkalan Kartanonkoski 10 Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Pakkalan Kartanonkoski 92 Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Pakkalan Kartanonkoski 97 Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Piispankylän Mestarintie Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Plane Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Tiedepuisto Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Tikkurilan Urheilutalo Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Vantaan Erikas Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Vantaan Finn-Ekonomia Vantaa 100,0 % 100,0 % Marja-Vantaan Palvelu Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Myyrmäen Urheilupuisto Oy Vantaa 0,0 % 100,0 % Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Vantaan Kiinteistö ja Vesi Vantaa 100,0 % 100,0 % Vantaan Markkinointi Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % Vantaan Moottorirata Oy Vantaa 100,0 % 100,0 % VAV-Asunnot Oy (alakonserni) Vantaa 100,0 % 100,0 % VAV Palvelukodit Oy Vantaa 0,0 % 100,0 % As Oy Vantaan Normannilaakso Vantaa 2,3 % 90,7 % Kivikirveenkujan Autopaikat Oy (konsolidoimaton) Vantaa 0,0 % 67,4 % VTK Kiinteistöt Oy (alakonserni) Vantaa 100,0 % 100,0 % Kiint Oy Vantaan Peltolantie 5 Vantaa 0,0 % 100,0 % Kiint Oy Myyrinselkä Vantaa 0,0 % 51,4 % Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy Vantaa 95,5 % 95,5 % Rajakylän Tenniskeskus Oy Vantaa 93,4 % 93,4 % Kiint Oy Tikkurilan Keskustapysäköinti Vantaa 65,5 % 91,0 % Ruukkukujan Autopaikat Vantaa 87,2 % 88,3 % Kiint Oy Vantaan Maakotkantie 10 Vantaa 37,1 % 86,3 % Korson Pienteollisuustalo Vantaa 83,1 % 83,1 % Kiint Oy Vantaan Ahven Vantaa 80,0 % 80,0 % Kiint Oy Korson Toimistokeskus Vantaa 77,1 % 77,1 % Kiint Oy Tikkurilan Terveysasema Vantaa 62,2 % 73,8 % Kiint Oy Lehdokkitien Virastotalo Vantaa 72,5 % 72,5 % Kiint Oy Vantaan Kauppalantalo Vantaa 70,8 % 70,8 % Vantaan Energia Oy (alakonserni) Vantaa 60,0 % 60,0 % Vantaan Energia Sähköverkot Vantaa 0,0 % 60,0 % Vantaan Aviaenergia Oy Vantaa 0,0 % 60,0 % Svartisen Holding AS 0,0 % 29,7 % Pallastunturintien Liikekiinteistö Oy Vantaa 52,4 % 52,4 %

202 Omistukset kuntayhtymissä ja yhteisyhteisöissä Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Konserniyhteisön nimi Kotipaikka Kunnan omistus- % Konsernin omistus- % Kuntakonsernin osuus, 1 000e Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden yli-/ alijäämästä Säätiöt Vantaan Jäähallisäätiö Vantaa 83,3 % 83,3 % Tiedekeskussäätiö Vantaa 83,3 % 83,3 % Helsingin Pitäjän Kirkonkylän Säätiö Vantaa 66,7 % 66,7 % Kuntayhtymät EVTEK-kuntayhtymä Helsinki 43,0 % 43,0 % Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Helsinki 19,4 % 19,4 % Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä Helsinki 17,9 % 17,9 % Uudenmaan Päihdehuollon kuntayhtymä Hyvinkää 17,5 % 17,5 % Uudenmaan liitto Helsinki 15,4 % 15,4 % ETEVA Mäntsälä 12,2 % 12,2 % Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayht. Helsinki 11,9 % 11,9 % Västra-Nylands folkhögskola - kansanopiston kuntayht. Raasepori 3,1 % 3,1 % Kårkulla kommunalförbund för omsorger kuntayhtymä Kirjala 2,5 % 2,5 % Osakkuusyhteisöt As Oy Vantaan Näätäkuja 3 Vantaa 41,5 % 41,5 % Hakunilan Keskus Oy Vantaa 40,4 % 40,4 % Kiint Oy Tikkurilan Raha-asema Vantaa 40,0 % 40,0 % Kiint Oy Vantaan Säästötalo Vantaa 39,6 % 39,6 % Kiint Oy Korsontie 2 Vantaa 34,0 % 34,0 % Laurea Ammattikorkeakoulu Oy Vantaa 32,1 % 33,0 % As Oy Tikkurilan Koivutie 10 Vantaa 30,5 % 30,5 % Kaunialan Sairaala Oy Kauniainen 30,0 % 30,0 % Kiint Oy Hakucenter Vantaa 11,0 % 29,2 % Hakopolun Liikekiinteistö Oy Vantaa 27,2 % 27,2 % Metropolia Ammattikorkeakoulu Vantaa 26,0 % 26,0 % As Oy Korsonpiha Vantaa 24,1 % 24,1 % Anturikeskus Oy Vantaa 24,0 % 24,0 % Mikkolan Liikekiinteistö Oy Vantaa 22,3 % 22,3 % As Oy Hirvitie 39 Vantaa 21,7 % 21,7 % Seure Henkilöstöpalvelut Oy Helsinki 20,0 % 20,0 %

203 Pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset konserniyhteisöiltä Saamisten erittely Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset Lainasaamiset Siirtosaamiset Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset Saamiset yhteensä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Verosaamiset Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut antolainojen korot Valtionapu- ja EU-tukisaamiset Kelan korvaukset työterveyshuollosta Muut tulojäämät Siirtosaamiset yhteensä Rahoitusarvopapereiden erittely Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo Erotus

204 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Oman pääoman erittely Konserni Kaupunki Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat Peruspääoma Vähennykset Peruspääoma Muut omat rahastot Asuntolainarahasto Peruspääoma Lisäykset Peruspääoma Marja-Vantaa -rahasto Peruspääoma Lisäykset Vähennykset Peruspääoma Sosiaalisen luototuksen rahasto Peruspääoma Lisäykset Vähennykset 0 12 Peruspääoma Vahinkorahasto Peruspääoma Lisäykset Vähennykset Peruspääoma Muut omat rahastot Peruspääoma Lisäykset Vähennykset Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Lisäykset Vähennykset Oikaisu edelliseen tilikauteen Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä/ alijäämä Oma pääoma yhteensä

205 Poistoero Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero Poistoero yhteensä Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä

206 Liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjalainat Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina I/2009 = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 3 kk euribor/ marg. + 0,37 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin = bullet Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor marg. - 0,005 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 kk euribor/ marg. + 0,025 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ marg. + 0, Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 kk euribor/ marg. + 0,02 - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ ei marg. - Siirto lyhytaikaisiin joukkovelkakirjalainoihin Jäljellä oleva pääoma Pitkäaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä

207 Joukkovelkakirjalainat Lyhytaikaiset Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ marg. - 0,005 = 1,204 % ( ) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á , Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 euribor/ marg. + 0,025 % =1,287% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 1- kertaa vuodessa Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor/ marg. +0,0075 = 1,2675% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á , Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 12 kk euribor/ +0,02 = 1,245% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 1- kertaa vuodessa Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Vantaan kaupungin joukkovelkakirjalaina = Lainan nimellisarvo/ liikkeellelasku: ,00 - Jäljellä oleva pääoma korko %: 6 kk euribor, ei marg. = 1,041% ( ) - lyhennys: lyhenteinen 2- kertaa vuodessa á , Siirto pitkäaikaisista joukkovelkakirjalainoista Jäljellä oleva pääoma Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä Joukkovelkakirjalainat yhteensä

208 Pakolliset varaukset Pakolliset varaukset Konserni Kaupunki Muut pakolliset varaukset Eläkevaraus Ympäristövastuut Muut pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset yhteensä Pitkä- ja lyhytaikaiset velat konserniyhteisöille Vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen Pitkäaikainen Lyhytaikainen Velat tytäryhteisöille Ostovelat Yhteensä Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat Siirtovelat Yhteensä Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille Ostovelat Yhteensä Vieras pääoma yhteensä Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksujen ja muiden velkojen erittely Konserni Kaupunki Liittymismaksut ja muut velat Liittymismaksut Muut velat Liittymismaksut ja muut velat yhteensä

209 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kaupunki Lyhytaikaiset siirtovelat Verovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut siirtovelat Siirtovelat yhteensä Elatustuen takautumissaatavat Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Omaisuusvakuudelliset velat Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Konserni Kaupunki Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo Pantatut osakkeet yhteensä Muiden omien sitoumusten ja konserniyhteisön puolesta annetut vakuudet Vakuudet Konserni Kaupunki Omasta puolesta annetut vakuudet Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset Muut omasta puolesta annetut vakuudet Vakuudet yhteensä

210 Leasingvastuut Leasingvastuut Konserni Kaupunki Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat Leasingvastuut yhteensä Annetut vastuusitoumukset Vastuusitoumukset Konserni Kaupunki Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Takaukset samaan konserniin kuuluvien puolesta Takauslimiitistä käytetty Takauslimiitistä käyttämättä Velat, jonka vakuudeksi takaus on annettu Takaukset muiden puolesta Takaukset muiden puolesta Takauslimiitistä käytetty Takauslimiitistä käyttämättä Velat, jonka vakuudeksi takaus on annettu Muut vastuusitoumukset Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta Muut taloudelliset vastuut Muut taloudelliset vastuut Konserni Kaupunki Sopimusvastuut Vuokrasopimukset Urakkasopimukset Muut sopimukset Sopimusvastuut yhteensä Arvonlisäveron palautusvastuu Muut taloudelliset vastuut yhteensä

211 4.5 Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot Ympäristötilinpito Vantaalla Kuntien ympäristötilinpidon laatimisen lähtökohtana on kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan tai kuntayhtymän tilinpidossa. Vantaalla seurattavat ympäristötilinpidon tulot, kulut ja investoinnit on määritelty kuutoskaupunkien kestävän kehityksen raportoinnin kehittämistyön yhteydessä. Tilinpito toteutettiin Vantaalla nyt viidettä kertaa. Vantaan ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit toiminnoittain Vantaan kaupunkiorganisaatio sai ympäristötuloja vuonna 2011 runsaat 0,2 miljoonaa euroa. Eniten tuottoja kertyi edellisen vuoden tapaan jätehuollon palveluista ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä. Ympäristökulut vuonna 2011 olivat 23 miljoonaa euroa, joista valtaosa muodostui muista ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Ympäristöinvestointeihin käytettiin 6,5 miljoonaa euroa, joista valtaosa maaperän ja pohjaveden suojeluun sekä melun- ja tärinän torjuntaan. Sekä kulut että investoinnit olivat vuonna 2011 edellisvuotta suurempia. Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit Tuotot Kulut Investoinnit Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito Maaperän ja pohjaveden suojelu Melun ja tärinän torjunta Luonnonsuojelu ja maisemanhoito Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Ympäristötoiminta yhteensä Verot, Investointien poistot Kaikki yhteensä Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Ympäristötaloudelliset tunnusluvut Tuotot Ympäristötuotot / toimintatuotot Ympäristötuotot / asukas Kulut Ympäristökulut + poistot / toimintakulut + poistot Ympäristökulut + poistot / asukas ,1 % 1,1 1,7 % 113, ,2 % 1,4 1,7 % 101,0 Investoinnit Ympäristöinvestoinnit / kokonaisinvestoinnit 3,7 % 0,7 % Ympäristöinvestoinnit / asukas 32,0 6,8 207

212 Ympäristötuotot Ympäristötuotoilla tarkoitetaan kuntaorganisaation toiminnasta saatuja tuloja, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun. Niitä ovat esimerkiksi jätehuoltomaksut sekä ympäristön pilaajilta perityt kunnan suorittamien tai teettämien kunnostustöiden ja siivousten korvaukset. Ympäristötuotto on tilikaudelle jaksotettu ympäristötulo. Vuonna 2011 Vantaan kaupunkiorganisaation ympäristötuotot olivat euroa. Tuotot kattoivat 0,1 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista. Ympäristötuottoja kertyi 1,1 euroa asukasta kohden. Vuonna 2011 eniten tuottoja kertyi jätehuollosta ja alueiden puhtaanapidosta, joista valtaosa oli kuntatekniikan keskuksen romuautojen muun metalliromun myyntituloa. Ympäristönsuojelun viranomaistehtävistä, kuten ympäristöluvista kertyi tuloa euroa. Ympäristökulut Kuntaorganisaatiossa ympäristömenoja aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristönsuojelun tasoa tai edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Myös sähkö- ja polttoainevero sekä öljyjäte- ja öljynsuojamaksu katsotaan ympäristömenoiksi. Ympäristökulu on tilikaudelle jaksotettu ympäristömeno tai ympäristömenon osa. Vuonna 2011 ympäristökuluja kaupungille kertyi 23 miljoonaa euroa ja ne käsittivät 1,7 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Asukasta kohti laskettuna kuluja kertyi 113,5 euroa. Ympäristöinvestoinnit Ympäristöinvestoinnilla tarkoitetaan pitkävaikutteisia menoja, jotka syntyvät tulevien haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisemisestä, vähentämisestä tai poistamisesta. Kysymys voi olla myös positiivisten tulevien ympäristövaikutusten aikaansaamisesta. Vuonna 2011 Vantaan kaupunki investoi ympäristönsuojeluun 6,5 miljoonaa euroa. Ympäristöinvestoinnit muodostivat 3,7 prosenttia kaupungin kokonaisinvestoinneista. Asukasta kohti investointeihin kului 32 euroa. Ympäristötuottojen, -kulujen ja -investointien jakautuminen Vantaalla reilu puolet euron ympäristötuotoista tuli vuonna 2011 jätehuollon myynti- ja puhtaanapitotuloista, yhteensä euroa. Loput tuloista muodostuivat viranomaistehtävien ja muiden ympäristönsuojelutoimenpiteiden tuotoista. Ympäristötuotot 2011 Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 27 % Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 12 % Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito 53 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 8 % 208

213 Vuonna 2011 kertyneistä 23 miljoonan euron ympäristökuluista suurimman osan muodosti osuus päivähoidon- ja oppilaitosten opettajien henkilöstökuluista, joista osa lasketaan Vantaalla mukaan ympäristötilinpitoon. Luontokoulun kustannukset ovat euroa. Ympäristökulut 2011 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet 75 % Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 7 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 1 % Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito 12 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 1% Ympäristönsuojelun viranomaistehtävät 4 % Vuonna 2011 Vantaan ympäristöinvestoinnit olivat 6,5 miljoonaa euroa. Eniten investoitiin pilaantuneiden maiden kunnostamiseen ja meluesteiden rakentamiseen. Ympäristöinvestoinnit 2011 Melun ja tärinän torjunta 33 % Ulkoilman- ja ilmastonsuojelu 2 % Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely 6 % Jätehuolto ja alueiden puhtaanapito 1 % Maaperän ja pohjaveden suojelu 58 % Ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit aihealueittain Ulkoilman ja ilmastonsuojelu Kuten aikaisempinakin vuosina, vuonna 2011 suurin osa ulkoilman ja ilmastonsuojelun kuluista muodostui hiekoitushiekan poistosta aiheutuneista palveluiden ostoista, henkilöstökustannuksista sekä aineista ja tarvikkeista. Näistä muodostui kuluja kuntatekniikan keskukselle lähes 1,4 miljoonaa euroa. Tilakeskukselta vastaavia kuluja muodostui euroa. Loput kuluista muodostuivat osallistumisesta erilaisiin ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviin hankkeisiin. Kuntatekniikan keskus investoi harjakoneen hankintaan runsaat euroa. Tuloja ei vuonna 2011 kertynyt. 209

214 Vesiensuojelu ja jätevesien käsittely Kuntatekniikan keskukselle muodostui vuonna 2011 kuluja vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä euroa, josta suurin osa meni tilattuihin konsulttitöihin. Tilakeskukselle tuli kuluja euroa lähinnä lietteenkäsittelymaksuista ja rasvakaivojen puhdistuksesta. Tuloja vuonna 2011 ei ollut vesiensuojelusta ja jätevesien käsittelystä. Investoinnit muodostuivat kuntatekniikan keskuksen Koisotien lumenkaatopaikan vesienkäsittely kohentamiseen. Jätehuolto ja roskaantuminen Jätehuollon kuluja oli vuonna 2011 yhteensä 2,6 miljoonaa euroa, josta kuntatekniikan keskuksen osuus oli vajaat euroa. Kuluja muodostui ympäristön siivoukseen käytettyjen koneiden kustannuksista, näiden töiden henkilöstökustannuksista sekä jätehuollon kehittämiseksi tilatuista konsulttitöistä. Tilakeskuksen jätteenkäsittelymaksut muodostuivat lähinnä kompostointikuluista sekä ongelmajätteiden käsittelykuluista. Jätekustannuksia tulee kuitenkin vuosittain kaikilta toimialoilta. Vuonna 2011 kustannukset kasvoivat edelleen, sillä jätteiden lajitteluprosesseja on kaupungissamme kehitetty ja lajittelu on parantunut useissa kohteissa. Kuntatekniikan keskus sai tuloja lähinnä romumetallin myynnistä. Vuonna 2011 tilakeskus investoi jätehuollon kehittämiseen, etenkin jätevesiviemäreiden ja jätekatosten rakentamiseen. Maaperän ja pohjaveden suojelu Suurin kuluerä maaperän ja pohjaveden suojelusta muodostui vuonna 2011 pelastuslaitoksen tekemistä maaperän puhdistuksesta, pääasiassa öljynvahinkojen korjaamisesta muodostuneet kustannukset. Kuntatekniikan keskus investoi 3,7 miljoonaa euroa pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Maaperän ja pohjaveden suojelusta saadut tuotot muodostuivat pääasiassa pelastuslaitoksen saamista Öljynsuojarahaston korvauksista. Melun ja tärinän torjunta Melun ja tärinän torjunnasta aiheutuneet kulut ja investoinnit muodostuivat vuonna 2011 kuntatekniikan keskukselle meluesteiden rakentamista ja niiden suunnittelutyön kustannuksista. Tuloja ei vuonna 2011 ollut. Luonnonsuojelu ja maisemansuojelu Vuonna 2011 Marja-Vantaa-projektilla on luonnonsuojelun ja maisemansuojelun kuluja yli euroa, jotka muodostuivat pääasiassa erillisselvityksistä. Kuntatekniikan keskuksella kuluja oli euroa. Lisäksi luonnonsuojelun kuluja oli pelastuslaitoksella, jolta kului maastopalojen sammuttamiseen euroa. Kaupunkisuunnittelu osallistui vuonna 2011 Urban Diversity - Monimuotoistuva urbaanin elämän tila - tutkimusprojektiin, josta kaupungille muodostui kuluja euroa. Tuloja ei ollut luonnonsuojelusta ja maisemansuojelusta vuonna Kuntatekniikan keskuksella oli luonnonsuojeluun ja maisemansuojeluun liittyviä investointeja vuonna 2011 yhteensä euroa. Ympäristösuojelun viranomaistehtävät Tähän ryhmään kuuluvia tuloja kertyi lähinnä ympäristönsuojelun viranomaistehtäviin liittyvistä lupamaksuista. Kulut olivat pääasiassa kaupungin ympäristöhallinnon henkilöstökuluja. Investointeja ei ollut. 210

215 Muut ympäristönsuojelutoimenpiteet Muihin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin luetaan muun muassa ympäristökoulutuksen, -kasvatuksen ja - neuvonnan sekä ympäristöjohtamisen ympäristökulut. Kaikilla toimialoilla ympäristöjohtamisen kehittäminen, ympäristöohjelmien tekeminen ja ekotukitoiminta aiheuttivat henkilöstökuluja aikaisempaa enemmän. Tähän ryhmään kuuluvia kuluja oli eniten Vantaan ympäristökeskuksella, lähes euroa. Kuntatekniikan keskuksella oli vuonna 2011 tähän ryhmään kuuluvia menoja , jotka muodostuivat pääasiassa henkilöstökuluista sekä euroa maksaneesta taloudellisen ajon kurssituksesta. Tilakeskuksen panostus toimialansa ekotukihenkilötoimintaan sekä energiatehokkuussopimuksen toimeenpano toi kustannuksia euroa. Kaikilla toimialoilla panostus ympäristöjohtamiseen näkyi ympäristötilinpidossa. Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialan näihin asioihin liittyvä suurin ympäristökustannus koostui 4vhankkeen henkilöstökuluista, euroa. Vantaalla ympäristötilinpitoon on laskettu myös tietty osuus päivähoito- ja opetustoimen palkka- ja henkilöstömenoista. Vuonna 2011 laskettiin ympäristökasvatukseen kuluneen 15 miljoonaa euroa. 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä tehtäväalueittain (työllistetyt mukana) Henkilöstön lukumäärä Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tilakeskus Maankäyttö ja ympäristö Vapaa-aika ja asukaspalvelut Yhteensä Erittely henkilöstökuluista Henkilöstökulut Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin Henkilöstökulut yhteensä

216 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1 Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Pelastuslaitos vastaa Keski-Uudenmaan pelastustoimen alueen turvallisuudesta pelastustoimen keinoin sekä huolehtii ensihoitopalvelusta voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Pelastustoimen alue muodostuu Hyvinkään, Järvenpään, Keravan ja Vantaan kaupungeista ja Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan kunnista. Pelastuslaitosta johtaa johtokunta, jossa on 15 jäsentä. Pelastuslaitos on kunnallinen liikelaitos, joka toimii Vantaan kaupungin organisaatiossa. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuonna 2011 tuli voimaan kaksi lakia, jotka vaikuttavat pelastuslaitoksen toimintaan. Uusi terveydenhuoltolainsäädäntö tuli voimaan , jossa ensihoidon järjestämisvastuu siirretään kunnilta sairaanhoitopiireille viimeistään vuonna Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa allekirjoitettiin syksyllä 2011 yhteistoimintasopimus, jonka tuli voimaan jo vuoden 2012 alusta alkaen. HYKS-Peijas alueen kanssa allekirjoitettiin ensihoidon aiesopimus syksyllä 2011, jonka perusteella Keski- Uudenmaan pelastuslaitos jatkaisi ensihoidossa nykyisessä laajuudessa Vantaalla ja Keravalla: kuusi ympärivuorokautista yksikköä, lääkintäesimies sekä osa D-tehtävistä suoritetaan alihankintana yksityiseltä palveluntuottajalta. Lopullinen sopimus on tarkoitus neuvotella ja allekirjoittaa alkuvuoden 2012 aikana Uusi pelastuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2011, mahdollistaa palotarkastusten kohdentamisen aikaisempaa tarkemmin vaikuttavuuden parantamiseksi. Tähän liittyvää valvontasuunnitelmaa valmisteltiin pelastuslaitoksessa vuoden 2011 aikana ja se otetaan käyttöön alkuvuodesta Uusina asioina on myös muun muassa erheellisistä paloilmoituksista annettu laskutusmahdollisuus Sisäasianministeriön toimintavalmiusohje, jossa annetaan ohjeita pelastustoiminnan suunnittelusta on ollut myös valmisteilla vuonna Uuden toimintavalmiusohjeen ja valmistelussa olevan Keski-Uudenmaan riskienarvioinnin perusteella valmistellaan uusi Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuoden 2012 aikana Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä oli pienoisessa laskussa vielä ennen Tapanin- ja Hannunpäivää. Tämän talvimyrskyn myötä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastustehtävien määrä kasvoi ennätykselliseksi, 7970 pelastustehtävään. Ensihoidon tehtävä määrät säilyivät lähes entisellä tasollaan, ensihoitotehtävää. Koko pelastuslaitoksessa tehtiin vuonna henkilötyövuotta. Turvallisuuspalvelut Turvallisuuspalveluiden toimistot ovat palotarkastus- ja suunnittelijoiden ohjaustoimisto, turvallisuuskoulutustoimisto ja valmiustoimisto. Turvallisuuskouluttajat parhaassa vireessä Turvallisuuskouluttajat työskentelivät ahkerasti ja tehokkaasti, mistä kertoo turvallisuuskoulutustoimiston paras tulos kautta aikojen. Turvallisuuskouluttajat pitivät vuoden aikana ennätykselliset 788 koulutustilaisuutta, mikä on yli 24 prosentin lisäys edelliseen vuoteen. Turvallisuuskouluttajat kohtasivat ihmistä, mikä on 22,5 prosenttia alueen koko väestöstä. Ennätystuloksessa turvallisuuskouluttajat onnistuivat parantamaan edellisen vuoden tulosta 6,5 prosentilla. 212

217 Turvallisuuskouluttajat ovat tehneet Tulipysäkki -toimintaa kouluissa kahden vuoden ajan. Toiminnalla puututaan lasten luvattomaan tulenkäsittelyyn. Turvallisuuskouluttajat työskentelevät Tulipysäkillä yhdessä lapsen, vanhempien, opettajien, koulun sivistystoimen ja poliisin kanssa. Kahden vuoden aikana turvallisuuskouluttajat ovat kohdanneet Tulipysäkillä sata lasta, ja heistä vain yksi on uusinut tekonsa. Usein tulella leikkimisen taustalla piilee jokin ikävä asia tai kokemus. Tulipysäkin avulla uskotaan voivan puuttua varhaisessa vaiheessa myös teon taustalla piileviin seikkoihin. Kouluissa järjestettävä Tulikukkoturvallisuushanke on kuulunut turvallisuuskouluttajien työnkuvaan jo neljän vuoden ajan. Turvallisuuskouluttajat ovat vieneet hankeen myös päiväkoteihin. Viime vuonna vuonna Tulikukosta tehtiin vaikuttavuuskysely. Sen perusteella hanketta päätettiin päivittää, ja päivitystyötä tekemään palkattiin opettajataustainen henkilö. Vaikuttavuuskysely kertoi turvallisuuskouluttajien onnistumisesta; 64 prosenttia vastaajista oli ryhtynyt tekemään omatoimisia palotarkastuksia ja 72 prosenttia vastaajista oli muuttanut toimintaansa turvallisemmaksi koulutuksen perusteella. Kaikki vastaajat kokivat Tulikukko-hankkeen vaikuttavaksi tai erittäin vaikuttavaksi. Turvallisuuskoulutustoimisto valmisti pelastuslaitoksen henkilöstöä koskevan ohjeen koulutus-, neuvontaja valistustoiminnasta. Henkilöstölle järjestettiin myös asiasta koulutus. Ohje liittyy pelastuslaitoksen ennalta ehkäisevään strategiaan. Valvontatoiminnassa aloitettiin tiimityö Palotarkastus- ja suunnittelijoiden ohjaustoimisto jaettiin maantieteellisiin tiimeihin. Hyvinkään, Mäntsälän ja Järvenpään paloasemien palotarkastajat ja paloinsinöörit työskentelevät pohjoisessa tiimissä. Keskisessä tiimissä on Keravan, Tuusulan ja Nurmijärven henkilöstö, ja Vantaan tarkastajat ja insinöörit muodostavat eteläisen tiimin. Tiimityössä palotarkastajien ja paloinsinöörien henkilökohtaista erikoisosaamista voidaan syventää ja hyödyntää tehokkaasti Heinäkuussa 2011 voimaan tullut pelastuslaki edellyttää valvontasuunnitelman tekoa. Siinä arvioidaan uudelleen kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastustiheys. Mikäli kohteessa arvioidaan olevan matala riski, voidaan palotarkastustiehyttä vähentää. Tarvittaessa tarkastustiheyttä voidaan myös lisätä. Toimiston henkilöstö valmisteli pelastuslaitoksen alueelle valvontasuunnitelmaluonnoksen. Suunnitelma edellytti jonkin verran toimintavuodelle suunnittelemattomia tarkastuksia. Valvontakohteissa kokeiltiin kansallisen tunnustuksen saanutta TUTUR-arviointijärjestelmää. Pelastuslaitoksella työskenteli 18 palotarkastajaa, ja he tekevät noin 1800 palotarkastusta. Toimintavuonna 2011 palotarkastusprosentti jäi uuden toimintamallin, pelastuslakiuudistusten sekä henkilöstövaihdosten takia tavoitteita matalammaksi. Kuntien varautumisen tukena Varautumisen toimiston henkilöstö työskenteli aktiivisesti alueen kuntien kanssa. Henkilöstön asiantuntemusta tarjottiin avuksi varautumisasioihin, valmiussuunnitteluun ja kriisijohtamiseen. Varautumisen toimiston henkilöstö suunnitteli kuntien riskienhallinnan yleisohjeen, jolla pyritään paikkaamaan riskienhallintasuunnittelun puutteita kunnissa. Kunnat tuntevat oman toimintansa parhaiten, joten kunnat tekivät itse suunnitelmansa, mutta varautumisen toimiston henkilöstö tuki työtä kriisinhallinnan osaajana. Kuntien riskienhallintaprosessi liitetään osaksi kaupunkisuunnittelua tai taloussuunnittelua. Suunnitelmia sovellettiin käytännössä Tapaninpäivänä, jolloin myrsky aiheutti muun muassa sähkökatkoksia. Esimerkiksi Nurmijärven kunnassa toimittiin suunnitelman mukaan ja toimitettiin varavoimaa pumppaamoille. Toimintojen ansiosta vesi ei tulvinut, eikä paine vesiverkossa laskenut merkittävästi. Kuntalaiset eivät edes huomanneet sähkönjakeluhäiriöitä vedenjakelussa. Varautumisen toimiston henkilöstön asiantuntemusta tarvittiin myös Vantaan Peijas-Rekolan johtokeskuksen remontoinnissa. Tilat päivitettiin uusien organisaatioiden ja johtamisjärjestelmien mukaisiksi. 213

218 Operatiivinen tulosyksikkö Ensihoitotoiminta Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt suorittivat vuoden aikana yhteensä ensihoitotehtävää (vuonna 2010: kpl). Tehtävämäärät laskivat HYKS-alueella ( Kerava, Vantaa) 2 % edellisestä vuodesta ja nousivat Hyvinkään sairaanhoitoalueella 1%. Kiireellisten tehtävien (A,B,C - tehtävät yhteensä) määrä on noussut koko alueella 0,5 % ja kiireettömien (D -tehtävien) määrä on laskenut 8 %. Ensihoidon talouden tasapainottamiseksi alkaen jouduttiin korvaamaan kaksi ympärivuorokautista ambulanssia painopisteaikana toimivilla ambulansseilla ja näin toimittiin myös vuonna Kuntien kanssa neuvoteltu ensihoitotoiminnan rahoituksen bruttohintajärjestelmä on turvannut ensihoidon rahoituksen. Uusi terveydenhuoltolaki mahdollistaa ensihoidon palveluiden toteuttamisen sairaanhoitopiirin omana työnä, yhteistyössä pelastuslaitoksien kanssa tai hankintana muilta palveluntuottajilta. Hyvinkään sairaanhoitoalueella valmisteltiin yhteistoimintasopimus, jonka perusteella sairaanhoitopiiri ottaa vastuun ensihoidosta jo vuonna Pelastuslaitos ylläpitää siellä 6 ambulanssin valmiuden sekä vastaa myös sairaanhoitopiirin ajoneuvokalustosta ja toimitiloista alueella. Pelastuslaitos osallistui ensihoitoasetuksen ja palvelutaso-ohjeistuksen kehittämiseen ja työryhmien työskentelyyn aktiivisesti. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos toteuttaa myös ensihoitoa tukevat ensivastepalvelut toiminta-alueellaan. Pelastusyksiköillä suoritettavat ensivastetehtävät ovat edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2011 suoritettiin 1630 ensivastetehtävää. Vuoden 2011 aikana ensivastesopimuksien perusteella ensivastetehtävistä ryhdyttiin perimään kunnilta maksu suuruudeltaan 150 euroa/ tehtävä. Laskutettavia tehtäviä kertyi vuoden aikana 304 kappaletta. Pelastustoiminta Vuosi 2011 oli sääilmiöiden osalta poikkeuksellinen ja verrattavissa talveen Runsaslumisuus näkyi useana rakennussortumaonnettomuutena sekä pelastusajoneuvojen liikkumista vaikeuttaneina liikenneolosuhteina. Joulukuun myrskyt ( Tapanin ja Hannun myrskyt) kasvattivat onnettomuuksien määrää. Erityisesti luonnononnettomuudet, vahingontorjunta- ja erilaiset avunantotehtävät lisääntyivät. Vuonna 2011 onnettomuuksien määrä kasvoi 2% edellisestä vuodesta, tehtäviä oli yhteensä 7940 (7750). Keski-Uudenmaan alueella tulipaloissa menehtyi vuonna 2011 viisi ihmistä, yksi enemmän kuin edellisenä vuonna. Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia onnettomuuksia ei sattunut yhtään, vuonna 2010 niitä oli neljä. Erittäin hyvänä asiana on pidettävä rakennuspalojen määrän jatkuva vähentyminen ja kaikkien tulipalojen lukumäärä laski edellisestä vuodesta. Liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet koko aluelaitoksen olemassa olon ajan, viime vuonna tapahtui ensimmäisen kerran laskua, onnettomuuksia tapahtui 1014 (1138), mikä vastaa vuoden 2008 tilannetta Sopimuspalokuntien neuvottelukunta on kokoontunut vuoden aikana 7 kertaa. Sopimuspalokuntien käyttöä hälytystehtävissä on tehostettu erityisesti säiliöyksiköiden osalta, koska pelastuslaitoksen välittömässä lähtövalmiudessa olevien säiliöyksiköiden valmiutta on vähennetty säästötavoitteiden vuoksi. Pelastuslaitoksen ja sopimuspalokuntien välinen yhteistoimintasopimus tuli voimaan , jonka jälkeen aloitettiin neuvottelut palokuntasopimusten uudistamiseksi. Sopimusneuvottelut etenivät myönteisesti ja 28 palokuntasopimusta allekirjoitettiin Kolme palokuntasopimusta irtisanottiin ja niiden osalta neuvottelut jatkuvat vuonna Lääkärihelikopteritoiminta Toimintavuonna 2011 Medi-Heli sai 2244 hälytystehtävää, mikä on hiukan noussut edellisiin vuosiin verrattuna Eniten tehtäviä tuli Vantaan kaupungin alueelle, jonne tuli 592 hälytystä. 214

219 Pelastuslaitoksen palomies-sairaankuljettajat ovat vuodesta 1993 lähtien toimineet lentoavustajina lääkärihelikopteri Medi-Helissä. Vuoden 2010 alussa lentoavustajien nimike muutettiin HEMS-pelastajaksi (HEMS = helicopter emergency medical services) ja he ovat suorittaneet uusien yleiseurooppalaisten ilmailumääräysten ja Suomen ilmailuhallinnon edellyttämät erittäin vaativat ilmailukoulutukset. Lääkärihelikoptereiden rahoituksen ja toiminnan uudelleenorganisoinnin suunnittelu jatkui vuonna HEMS-pelastajat jatkavat helikopteri-operaattorin tehtävissä pelastuslaitoksen valmistelevan yhteistoimintasopimuksen perusteella. Lääkärihelikopterin ylläpitäjänä Finnhems Oy korvasi Medi-Helin tuki ry:n vuoden 2012 alussa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos tuottaa jatkossa HEMS -pelastajien palvelut vuoden 2012 alusta alkaen lento-operaattoriksi valitulle Skärgårdshavets helikoptertjänstille. Tilannekeskus Pelastuskeskuksessa sijaitseva tilannekeskus seuraa aktiivisesti Keski-Uudenmaan alueen turvallisuustilannetta ja reagoi siinä tapahtuviin poikkeamiin tiedottamalla muutoksesta viranomaisille ja alueen kunnille. Tilannekeskus lähetti vuoden 2011 aikana yhteensä 5600 tilanneilmoitusta, joista 63 kpl kuntien johdolle ja avainhenkilöille, 4563 pelastuslaitoksen toimijoille, 337 kpl muille yhteistoiminta viranomaisille ja 637 kpl muille yhteistoiminta tahoille. Toimintavuoden aikana tilannekeskukselle valmisteltiin vakavan häiriötilanteen tai poikkeusoloaikainen väistöpaikka Peijaksen johtokeskuksen tiloihin yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Toimitilat Havukosken uusi paloasema luovutettiin pelastuslaitokselle aikataulussa. Paloasema otettiin käyttöön ja operatiivinen toiminta asemalla alkoi Paloaseman vihkiäiset pidettiin ja aseman vihki kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen ja va. kaupunginjohtaja Martti Lipponen. Järvenpään uuden paloaseman tarveselvitys valmistui vuoden 2011 lopulla. Vuonna 2007 valmistuneeseen hankaselvitykseen tehtiin tilojen mitoitukseen liittyviä tarkistuksia ja Järvenpään sopimuspalokunnan tilat jäivät pois hankkeesta. Tarveselvitys ja hankeen rahoitus käsitellään kaupunginhallituksessa tammikuussa Kerava- Tuusula yhteisaseman vuonna 2008 valmistunut tarveselvitys päivitettiin myös vuoden 2011 lopulla ja kiinteistöyhtiön perustamiseen liittyviä neuvotteluja jatkettiin. Jokelan paloasemalle kunnostettiin tilat Hyvinkään alueen lääkintäesimiehelle (HUS) ja osa-aikaiselle ambulanssille ( KUP) Henkilöstö Pelastuslaitokselle palkatun liikunnanohjaajan suorittamat fyysisen toimintakyvyn testauksien järjestelmällinen toteuttaminen näkyy testitulosten paranemisena vuodelta Paloesimiehiä ja palomiehiä testiin yhteensä 252 henkeä vuonna Sopimuspalokunnasta savusukeltajina toimivia testattiin 111 henkeä. Kaikki laitoksen esimiehet osallistuivat kolmepäiväiseen esimiesvalmennukseen, jonka yhteydessä suoritettiin esimiesten 360 -arviointi. 215

220 Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Pelastuslaitoksen johtokunnan hyväksymä talousarvio on tehty kahdelle eri toiminnalle, pelastustoimelle ja ensihoidolle. Tuloslaskelmaosan talousarviovertailu Talousarviossa Vantaan valtuuston asettamana sitovana tavoitteena oli liikealijäämä euroa. Tavoitteesta jäätiin euroa. Tilikauden alijäämää paransi liikealijäämään nähden yhdystilin korkotulo euroa ja investointivarauksen käyttö poistoeron kautta euroa. Tilikauden alijäämäksi muodostui euroa. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä tehtyä investointivarausta käytettiin suunnitelman mukaisesti yhteen sammutusyksikköön ja loppu varauksesta kohdistuu maaliskuussa 2012 valmistuvaan nostolavahankintaan. Sitova tavoite ei toteutunut, koska uusissa työehtosopimuksissa poistettiin B-lomataulukot ja sen myötä lomapalkkavelka kasvoi ennakoimattomasti. Pelastustoimen kuntaosuus/ tulot ja menot: Pelastustoimen tuloissa oli talousarviossa ennakoimattomia tuloja, kuten erhelaskutuksen tuotot ja Katriinan sairaalan öljyvahingosta laskutetut kulut, näistä tuli yhteensä noin euroa. Materiaaliostot ylittyivät, koska edellisenä vuonna toimitusvaikeuksien vuoksi hankittamatta jääneet sammutusasut hankittiin vuonna 2011 sekä paineilmalaitteita uusittiin. Poistojen ennakoitiin olevan suunniteltua pienemmät ja sen ylijäämä mahdollisti edellä mainittujen materiaalien hankinnan. Palveluiden ostoissa suurin yksittäinen kustannusnousu oli ajoneuvovakuutuksissa, noin euroa. Edellisten vuosien liikennevahingot ovat nostaneet vakuutusmaksuja tuntuvasti. Henkilöstökulut ylittyivät , suurin osatekijä oli lomapalkkavelan jaksotus noin euroa koko laitoksen osalta. Pelastuksen kuntaosuuteen kohdistui tästä euroa ja ensihoitoon euroa. Näiden suuruuteen ei voitu varautua etukäteen. Vuokrat toteutuivat ennakoidusti. Järvenpäähän palautettiin kuntaosuustaulukon virheellisen kiinteistömenoarvion mukaisesti laskutettu mutta todellisesta vuokrasta euroa poikkeava summa. Järvenpään laskutus on vuonna 2012 vuokrien osalta tarkistettu ajantasaiseksi todellisten kustannusten mukaiseksi läpilaskutuseräksi. Yhdystilin varoille maksettiin korkoa Vantaan kaupungilta euroa. Ensihoidon kuntaosuus/ tulot ja menot: Ensihoidon kuntaosuudessa otettiin vuonna 2011 käyttöön bruttolaskutus kuntien maksaman kuntaosuuden osalta. Tämä vakautti ensihoidon taloutta. Ensihoidon talousarvion ylitys euroa muodostuu yllä mainitusta ennakoimattomasta lomapalkkavelan jaksotuksesta, ajoneuvovakuutusten kustannusnoususta sekä jonkin verran lisääntyneistä ajoneuvojen korjauskuluista. Ensihoidon menot toteutuivat kuitenkin kokonaisuudessaan suunnitellun mukaisesti. Ensihoidon kuljetustuloja kertyi vuonna ,13 miljoonaa euroa (vuonna ,16 milj. ). Tulot palautettiin kunnille kahdessa erässä, elokuussa 2011 ja tammikuussa Sairaankuljetustulojen lisäksi ensihoitoon tuloutettiin muun muassa HUSilta Merlot-Medi projektin valtionosuus ja oppilaitosten korvauksia harjoittelijoista. 216

221 Rahoitusosan talousarviovertailu Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta muodostui alijäämäiseksi käyttötalouden menojen ylittymisen vuoksi ja investointien lähestyessä investointisuunnitelman tasoa. Tilikauden rahavarojen muutos euroa laskee rahavarojen määrän euroon. Investointiosan talousarviovertailu Vantaan valtuuston asettama toinen sitova tavoite oli investoinnit 3,185 miljoonaa euroa. Hankintojen siirtyessä osittain vuodelle 2012, tavoite alitettiin. Investointeihin kului 2,4 miljoonaa euroa ja rahoitusosuuksien jälkeen nettokulu oli 2,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 kesällä valmistui kolme sammutusyksikköä Tuusulaan KU51, Mäntsälään KU91 ja HavukoskelleKU11, sekä kolme säiliöyksikköä Vantaalle KU33, Tuusulaan KU53 ja Hyvinkäälle KU83. Päivystävien palomestareiden ajoneuvot KU3 ja KU4 valmistuivat joulukuussa Muuta pelastuskalustoa täydennettiin hankkimalla yksi mönkijä, sekä raivausyksikkö KU35:den nosturiin purku-/kuormauskoura. Nostolavan valmistuminen siirtyy vuodelle 2012, sen on tarkoitus tulla käyttöön maaliskuussa. Henkilöautoja vaihdettiin 2 kappaletta ja logistiikan käyttöön ostettiin huoltoajoneuvo. Havukosken uuden paloaseman ensikertainen kalustamien saatettiin loppuun. Myös tilannekeskuksen kalusto ja välineistö valmistui. Valtionosuuksia ja palosuojelurahaston avustuksia saatiin vuonna euroa ja luovutusvoittoja kirjattiin taseeseen euroa ja myyntituloksi tuloslaskelmaan euroa. Ennakkomaksuina vuonna 2011 valmistuneille kolmelle yksikölle saatiin vuonna euroa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Pelastuslaitoksen tavoitteena on lisätä alueen väestön riskitietoisuutta kouluttamalla ja valistamalla. Toiminta-alueen väestöstä on tavoitteena tavoittaa vuosittain 20 prosenttia. Tähän tavoitteeseen päästiin vuonna 2011 järjestämällä 788 turvallisuuskoulutustilaisuutta, joilla tavoitettiin alueen väestöstä 22 prosenttia. Palotarkastus kohteista tarkastettiin 68 prosenttia. Lisäksi suoritettiin muita tarkastuksia ja katselmuksia. Pelastustehtävien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 2 prosenttia. Ensihoitotehtävät vähenivät 1,3 prosentilla edellisestä vuodesta. Vakinaisia virkoja ja työsuhteita oli 411 kappaletta. Henkilötyövuosien laskukaava: (henkilöstömenot - lomapalkkavelan vaikutus) / ka. vuosiansiolla. Nettomenot per asukas alitti talousarvioon asetetun tavoitteen osin käytettävän jakajan eli asukasmäärän muutoksesta (TA jakajana tilanne henkeä, TP jakana tilanne henkeä). 217

222 Tunnusluvut Muutos Turvallisuuspalvelut TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 ed. tp Valistus ja neuvonta (henk.) % -Turvallisuuskoulutustilaisuudet % Palotarkastukset ja muut tarkastukset % Yleinen palotarkastus, erityiskohteet % Yleinen palotarkastus kerran 10 vuodessa % Muut tarkastukset ja katselmukset % Pelastuspalvelut Tehtävät yhteensä % Tulipalot % -Tahallisesti sytytetyt palot % kaikista 32 % 26 % 26 % 23 % -12 % Palokuolemat % Rakennuspalot % Rakennuspalovaara (uusi tunnusluku) % Liikenneonnettomuudet % Ensivaste % Öljyvahingot % Suuronnettomuudet % Onnettomuusvahingot M ,6-78 % Uhattuna olleen omaisuuden arvo M % Medi-Heli tehtävät yhteensä % joista helikopterilla 1302 joista maayksiköllä 853 Medi-Heli tehtävät KUP alueella 1209 Ensihoitopalvelut Tehtävät yhteensä % A korkeariskinen tehtävä % B tehtävässä keskisuuri riski % C kiireellinen % D kiireetön % Talous, henkilöstö Henkilötyövuodet % Nettomenot /asukas 63,48 69,75 63,02 68,66 67,50 7 % Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta valvotaan säännöllisellä raportoinnilla. Henkilökohtaisten tavoitteiden ja tuloksellisuuden valvontaa suoritetaan pääosin kehityskeskusteluissa. Vantaan kaupungin sisäinen tarkastus toteutti vuonna 2011 tarkastuksen palotarkastuksista. Tarkastus valmistui vuoden 2012 puolella. Pelastuslaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2011 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Palotarkastustoimintaan on kohdistunut normaalina pidettäviä hallintovalituksia. Ensihoitopalvelua tehtiin kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen nojalla. Yhteistoimintasopimuksesta oli valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka totesi yhteistoimintasopimuksen olevan lainmukainen. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvon alennuksia. 218

223 Pelastuslaitos on vuokralla kuntien omistamissa kiinteistöissä. Kuntien kiinteistöjen hoidon laiminlyönnit heikensivät henkilöstön työkykyä Mäntsälässä, Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä. Työsuojelupiirin tarkastuksen yhteydessä todettujen puutteiden korjaaminen on ollut hidasta kuntien omistamilla paloasemilla. Pelastuslaitoksen sisäisten riskien tunnistaminen on tehty pelastuslaitoksen valmiussuunnittelun yhteydessä. Siinä on otettu huomioon sekä ulkoiset että sisäiset pelastuslaitoksen palvelukykyä uhkaavat riskit. Erillistä riskienhallintajärjestelmää eikä riskienhallinnan ohjeistusta ei pelastuslaitoksessa ole käytössä. Riskien hallintaa ja sisäistä valvontaa on ohjeistettu yleispiirteisesti pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Palvelunhallintaan liittyvää riskienhallintaa kehitetään osana valtakunnallista pelastustoimen riskienhallintaa. Sopimustoiminnan riskienhallintaa ei ole ohjeistettu. Sopimustoiminnassa ei ole kaikilta osin otettu huomioon erityisesti häiriötilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämää varautumista. Työturvallisuuteen liittyvä riskienhallinta on toteutettu työturvallisuuslain edellyttämällä tavalla. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilikauden alijäämä ennen varauksia on ,56 euroa. Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikaudella 2011: investointivarausta puretaan ,81 euroa sammutusyksikön hankintaan kohdistuen, jolloin muodostuu poistoeron lisäystä ,81 euroa sekä kirjataan poistoeron vähennykseksi sammutusyksikön hankintaan kohdistuneet poistot ,18, joten poistoeron nettolisäykseksi muodostuu ,63 euroa. Lisäksi Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä, ,38 euroa, katetaan taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämällä tilikauden 2012 kirjanpidossa Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman lyhennelmä 1000 Pelastus/ensihoito jaottelulla Pelastus TA Pelastus toteuma Poikkeama Ensihoito TA Ensihoito toteuma Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstömenot Materiaalit ja palvelut Muut kulut Poistot Liikeylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Muut rahoitustuotot ja kulut Vapaaehtoisten var. lis.(-) / väh (+) 276 Poistoeron lis.(-) / väh (+) -249 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Poikkeama 219

224 Tuloslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteuma 2011 Poikkeama Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht. varausten lisäys(-) tai vähenn TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ(ALIJÄÄMÄ) Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma 2011 Poikkeama Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Investoinnit Investointien lyhennelmä Talousarvio 2011 Toteutuma 2011 Poikkeama Pelastus- ja sammutusyksiköt, muu ajoneuvokalusto Muu pelastus- ja huoltokalusto Ensikertainen kalustaminen (Havukoski) Tilannekeskus Investoinnit yhteensä Valtionosuudet ja yhteistoimintaosuudet Investoinnit netto

225 5.1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,01 Liiketoiminnan muut tuotot , ,53 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,85 Palvelujen ostot , ,22 Henkilöstökulut , ,07 Palkat ja palkkiot , ,39 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,73 Muut henkilösivukulut , ,21 Poistot ja arvonalentumiset , ,33 Suunnitelman mukaiset poistot , ,97 Liiketoiminnan muut kulut , ,24 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,93 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,44 Muut rahoitustuotot 1 438, ,07 Muut rahoituskulut - 522,26-234, , ,69 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,62 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) ,63 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) , ,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -6,0 46,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -6,0 46,4 Voitto, % -0,3 2,9 221

226 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,93 Poistot ja arvonalentumiset , ,97 Rahoitustuotot ja -kulut , ,69 Tulorahoituksen korjauserät , ,94 Investointien rahavirta , ,65 Investointimenot , ,31 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot , , , ,17 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,48 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,82 Saamisten muutos muilta , ,38 Korottomien velkojen muutos kunnalta ,28 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , ,66 Rahoituksen rahavirta , ,54 Rahavarojen muutos , ,94 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,44 Rahavarat , , , ,94 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 36,2 106,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 36,2 106,7 Kassan riittävyys, pv 1,9 3,5 Quick ratio 0,7 0,9 Current ratio 0,7 0,9 222

227 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,75 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0, ,46 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , ,38 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 0, , , ,29 Vaihtuvat vastaavat , ,73 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,61 Saamiset kunnalta , ,70 Muut saamiset , ,98 Siirtosaamiset 39,01 0, , ,29 Rahat ja pankkisaamiset , ,44 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,48 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,21 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,59 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,62 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,00 Poistoero ,63 0,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Vieras pääoma , ,27 Lyhytaikainen Ostovelat , ,08 Korottomat velat kunnalta 1 616, ,73 Muut velat , ,76 Siirtovelat , , , ,27 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,48 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 25,2 30,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 16,5 14,4 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), , ,1 223

228 5.1.4 Keski-Uudenmaan pelastustoimen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Henkilöstökorvaukset on vähennetty henkilöstökuluista (palkoista ja palkkioista). Aiempina vuosina henkilöstökorvaukset ovat sisältyneet muihin henkilöstösivukuluihin. Muutettu esittämistapa on huomioitu myös vuoden 2010 vertailutiedoissa. Vuoden 2010 oikaisu on ,70 euroa. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Jäsenkuntien toimintaosuudet Pelastustoimi , ,57 Ensihoito , ,00 Myynti- ja maksutulot Pelastuspalvelut (sis. ensivastelaskutus v. 2010) , ,02 Ensihoitopalvelut (sis. siirtokuljetukset v.2010) , ,92 Yhteistoimintakorvaukset , ,74 Turvallisuuspalvelut (tarkastus- ja valvonta) , ,62 Muut tulot 6 586, ,24 Liiketoiminnan muut tuotot (sis. valtionosuudet) , ,53 Toimintatuotot yhteensä , ,64 Valtionosuuksien erittely Peke-järjestelmä , ,38 Öljyntorjunta ,51 0,00 Valtionosuudet yhteensä , ,38 224

229 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet ATK-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Muut kuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta ATK-laitteet tasapoisto 3 vuotta Muut kevyet koneet tasapoisto 5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet tasapoisto 3 vuotta Keskeneräiset hankinnat ei poistoa - Pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluksi Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus Vuosina Suunnitelman mukaiset poistot ,00 Poistonalaisten investointien omahankintameno ,00 Poikkeama, ,00 Poikkeama, % -46,59 Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu siitä, että tarkastelujakson loppupuolella on suuremmat investointimenot kuin vuosien 2010 ja 2011 toteuma. Vuonna 2010 tehtiin investointivaraus euroa, joka suurilta osin kohdistuu vuoden 2013 nostolavahankintaan Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos ,63 0,00 Poistoeron muutokset yhteensä ,63 0,00 225

230 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Yhteensä Poistamaton hankintameno , ,46 Tilikauden poisto , ,46 Poistamaton hankintameno ,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Muut koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Ennakkomaksut ja kesk.er. hankinnat Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , ,29 Lisäykset tilikauden aikana , ,91-20, ,57 Rahoitusosuudet tilikaudella , , , ,00 Vähennykset tilikauden aikana ,46 0,00 0, ,46 Siirrot erien välillä , , ,91 0,00 Tilikauden poisto , ,42 0, ,31 Poistamaton hankintameno , ,61 0, ,09 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Edellisten tilikausien ylijäämä , ,59 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,59 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä , ,62 Oma pääoma yhteensä , ,21 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero ,63 0,00 Poistoero yhteensä ,63 0,00 226

231 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,45 Muut tilinpäätösjaksotukset 465, ,25 Siirtovelat yhteensä , ,70 Vakuudet ja vastuut Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,56 Myöhemmin maksettavat , ,95 Yhteensä , ,51 Muut taloudelliset vastuut Muut sopimukset Seuraavan tilikauden sopimuspalokuntasopimukset , ,00 Sopimusvastuut yhteensä , ,00 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteisia Määräaikaisia Yhteensä

232 5.1.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 228

233 5.2 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Vantaan Työterveys liikelaitos on Vantaan kaupungin organisaatiossa kunnallinen liikelaitos, jonka tehtävänä on vastata työterveyshuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista työterveyshuollon palveluista Vantaan kaupungille, Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten yrityksille sekä merimiesterveydenhuollon palvelut Helsingin kaupungille. Espoo, Helsinki ja Kauniainen ovat eriyttäneet yritystyöterveyshuollon järjestämisvastuun muusta kunnan järjestämisvastuulla olevasta kansanterveystyöstä kansanterveyslain 5 :n mahdollistamalla tavalla. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Pyrimme proaktiivisesti hillitsemään sairastavuutta ja edesauttamaan työkykyä. Painotamme varhaisen tuen mallia ja terveysjohtamista työhön ja terveyteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Ennaltaehkäisevän työn lisäksi tarjoamme yleislääkäritasoista sairaudenhoitoa. Toimimme kuudessa eri toimipisteessä pääkaupunkiseudulla. Liikelaitosta johtaa työterveysjohtaja, joka toimii liikelaitoksen toimitusjohtajana. Työterveysjohtajan katsaus Liikelaitoksen johtokunta hyväksyi joulukuussa 2011 liikelaitoksen dokumentoidun johtamisjärjestelmän. Vantaan Työterveys liikelaitosta johtaa työterveysjohtaja yhteistyössä johtoryhmän kanssa. Liikelaitoksen johtoryhmään kuului työterveysjohtajan lisäksi apulaisylilääkäri, johtava työterveyshoitaja, vastaava työterveyshoitaja ja talouspäällikkö. Johtoryhmätyöskentely on kytketty tiiviisti yhteen henkilökuntaa osallistavien osastokokousten kanssa. Työterveysjohtaja Petri Lahdentausta palasi pitkältä vuosilomaltaan ja irtisanoutui keväällä Työterveysjohtajan virka jätettiin täyttämättä. Hänen vuosiloman aikana ja irtisanoutumisen jälkeen vs./va. työterveysjohtajana toimi työterveyshuollon erikoislääkäri Pirkko Kokkonen asti. Va. työterveysjohtajana aloitti Anne-Marie Hovi. Vuoden 2011 alussa Vantaan Työterveys liikelaitoksen lääkäreiden palkkausta nostettiin kilpailukykyisemmäksi, minkä myötävaikutuksella lääkäriresursseja saatiin vahvistettua palkkaamalla kaksi lääkäriä vakituiseen työsuhteeseen. Tämän lisäksi jatkettiin tilanteen vaatimaa vuokralääkäreiden käyttöä sopimusten mukaisten työterveyshuoltopalvelujen tuottamiseksi. Jatkossa tavoite on rekrytoida uusia lääkäreitä suoraan liikelaitokselle. Työterveyshoitajien vaihtuvuus vuoden aikana oli runsasta. Avoimet paikat täytettiin. Liikelaitokseen perustettiin kasvaneen kysynnän takia uusi työterveyspsykologin vakanssi, mikä täytettiin keväällä Palvelun tarpeen kasvu ja vaihtuvuus lisäsivät rekrytoinnin ja perehdytyksen tarvetta ja vei resursseja muulta työltä. Liikelaitos pystyy nyt aiempaa paremmin vastaamaan työterveyshuoltopalveluiden kysyntään. Vantaan Työterveys liikelaitoksen toiminnan kehittämisen painopisteitä vuonna 2011 olivat yleislääkäritasoisen sairaanhoitopalvelujen tuottaminen nykyistä laajemmalle asiakaskunnalle, henkilöstön työterveyshuoltopalvelujen edelleen kehittäminen ennalta ehkäisevään suuntaan, työterveyspsykologi- ja työfysioterapeuttipalvelujen tuottamisen laajentaminen sekä pyrkimys lääkäreiden määrän voimakkaaseen kasvattamiseen. Näiden tavoitteiden toteuttamisessa on edistytty vuoden 2011 aikana. Vuoden 2011 aikana kehitettiin Qlikview-raportointijärjestelmää, jonka avulla voidaan entistä paremmin raportoida ja analysoida toiminnan sisältöä ja kannattavuutta. Henkilöstömenot alittivat budjetoidun 8 %:lla. Henkilöstömenoja lisäsi lomapalkkajaksotuksen laskentamuutos, jonka vaikutus henkilöstömenoihin oli tilikaudella 0,04 milj. euroa. Vuokratyövoiman käyttö lasketaan palveluostoiksi ja palvelumenot ylittivätkin 30 %:lla. Materiaaliostoissa budjettiylitys oli 4 %:a. 229

234 Koko vuotta tarkasteltaessa irtisanoutumiset, lääkäreiden rekrytointivaikeudet, perehdyttämiseen vaadittava aika ja muut vastaavat tekijät saivat aikaan myynnin jäämisen noin 14 % tavoitteista. Nämä poikkeukselliset tekijät tekivät vuodesta 2011 taloudellisesti odotettua heikomman. Operatiivisen tuloksen tasolla tarkasteltuna voidaan vuoteen 2012 suhtautua kuitenkin maltillisen optimistisesti vuoden 2011 tappiollisuudesta huolimatta. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuoden 2011 aikana panostettiin aktiivisesti toimintojen ja toiminnan yhtenäistämiseen, prosessien tehostamiseen ja kehittämiseen sekä yhtenäisemmän yrityskuvan luomiseen. Uuden johtoryhmätoiminnan myötä prosessien aktiivinen kehittäminen sekä toimintojen yhtenäistäminen ovat saaneet vahvan jalansijan. Lääkärikapasiteettia lisättiin palkkaamalla lääkäreitä työsuhteeseen sekä jatkamalla vuokralääkäreiden käyttöä. Liikelaitokseen perustettiin kasvaneen kysynnän takia uusi työterveyspsykologin vakanssi, mikä täytettiin keväällä Syksyllä 2011 luotiin yksi yhteinen uusi yrityshinnasto alkaen korvaamaan aiemmin eri kaupungeissa käytössä olleet erilaiset työterveyshuollon hinnastot. Lisäksi luotiin uusi merimieshinnasto alkaen sekä uusi Vantaan kaupungin hinnasto alkaen. Tilikaudelta 2011 laskutetaan Helsingin ja Espoon kaupungeilta yritystyöterveyshuollon yhdistymissopimuksen tappiontasausjärjestelyn mukaisesti tappiontasausta yhteensä 0,3 milj. euroa. Laskutettava summa muodostui tilikauden 2011 tappiosta. Liikelaitoksen toiminta oli tappiollista Vantaalla ja Kauniaisissa sekä samoin Helsingissä ja Espoossa. Toiminnalliset tavoitteet Vantaan Työterveys liikelaitos on kunnallinen liikelaitos, jonka toiminnallisena tavoitteena on tuottaa työterveyshuollon palveluja Vantaan kaupungille, Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten yrityksille sekä merimiesterveydenhuollon palvelut Helsingin kaupungille. Vantaan Työterveys liikelaitos toimii kaupungin organisaatiossa kunnallisena liikelaitoksena, jonka tehtävänä on vastata työterveyshuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista työterveyshuollon palveluista. Vantaan Työterveys liikelaitoksen tuottama palvelutaso määräytyy lähtökohtaisesti työterveyshuoltolain 3 :n ja 12 :n sisällön ja valtioneuvoston antamien tarkempien asetusten mukaisen sisällön sekä asiakaskohtaisten asiakkaan tarpeeseen perustuvan palvelusopimusten perusteella. Toiminnallisena tavoitteena on, että tuotettujen työterveyshuoltopalvelujen korkea laatu, asiakastyytyväisyys sekä toiminnan varmuus. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta ( vuonna 2010) ja korkoa kaupungin lainasta (2 625 vuonna 2010). Liikevaihto oli 4,0 milj. euroa (4,0 milj. euroa vuonna 2010) ja muut tuet ja avustukset olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,01 miljoonaa euroa vuonna 2010). Myynti alitti talousarvion noin 14 %:lla. Toimintakulut olivat 4,6 milj. euroa, mistä materiaaliostoja oli 0,1 milj. euroa ja palveluostoja oli 1,0 milj. euroa, henkilöstökuluja 3,0 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 0,5 milj. euroa. Palveluostoissa näkyi lisääntynyt vuokralääkäreiden käyttö. Henkilöstömenot olivat 8 % alemmat suunnitellusta. Tilikauden alijäämä oli 0,4 milj. euroa. 230

235 Investoinnit Vantaan Työterveys liikelaitoksen taseeseen aktivoitiin tilikaudella ,03 milj. eurolla QlikView -raportointijärjestelmään. Investointi on katettu purkamalla investointivarausta 0,29 milj. euroa. Tilikaudella 2011 tehtiin lisäksi uusi investointivaraus suuruudeltaan 0,26 milj. euroa. Rahoitustulos Rahoituserät olivat asetettujen raamien mukaiset; korkokulut kunnalle euroa (korko 7 %) ja korvaus peruspääomasta euroa (korko 7 %). Saamiset kunnalta olivat vuoden 2011 lopussa euroa ( euroa vuonna 2010) eli saamiset kunnalta vähentyivät euroa. Tilikaudella 2011 oman kunnan ulkopuolisesta työstä ei maksettu tuloveroa tappiollisen tuloksen takia. Pankkitilillä olevat varat kasvoivat tuhannesta eurosta euroon. Hallinto Vantaan Työterveys liikelaitos on kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos. Kaupungin yleissäännöissä liikelaitos rinnastetaan tulosalueeseen. Liikelaitoksella on johtokunta, jossa on kuusi jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta huolehtii kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti tehtäväalueensa toiminnan tuloksellisuudesta. Johtokunta kokoontui vuoden 2011 aikana 9 kertaa. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta kaudella Varsinaiset jäsenet Paula Lehmuskallio, puheenjohtaja Pirkko Letto, varapuheenjohtaja Raimo Huvila Pekka Polkko Hannu Penttinen Sirpa Mikonranta Varajäsenet Päivi Jurvala Maarit Lehtonen Henri Hovi Tero Kakko Olli Uotila Marja-Liisa Hauta-aho Vantaan Työterveys liikelaitos on kuntalain 10 a luvun mukaisesti syksyllä 2008 erillisellä päätöksellä uudelleen perustettu kunnallinen liikelaitos, jonka hallinto järjestetään liikelaitoksen johtosäännön sekä Vantaan kaupungin johtosääntöjen ja hallintosäännön määräyksin. Kaupungin organisaatiossa Vantaan Työterveys liikelaitos kuuluu keskushallinnon toimialaan. Vantaan Työterveys liikelaitoksella on oma sisäinen johtoryhmä, joka on kokoontunut vuoden 2011 aikana kaksi kertaa kuukaudessa. Vantaan Työterveys liikelaitoksen työterveysjohtaja Petri Lahdentausta palasi pitkältä vuosilomalta ja irtisanoutui keväällä Petri Lahdentaustan vuosiloman aikana ja hänen irtisanouduttuaan vs./va. työterveysjohtajana toimi työterveyshuollon erikoislääkäri Pirkko Kokkonen asti. Va. työterveysjohtajana aloitti Anne-Marie Hovi. Henkilöstö Henkilökuntaa oli vuoden 2011 lopussa 64 henkilöä (66 vuonna 2010). Henkilöstökulut olivat 3,0 milj. euroa (2,7 milj. euroa vuonna 2010). Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Toiminnassa noudatettiin hyvän johtamis- ja hallintotavan periaatteita (Hyvän johtamis- ja hallintotavan arvioinnin periaatteet, Vantaan kaupunginhallitus ). Vantaan kaupungin sisäinen tarkastus vastasi vuonna 2011 Vantaan Työterveys liikelaitoksen hallinnon tarkastuksesta. Syksyllä 2011 tarkastuslautakunnan kokouksessa arvioitiin liikelaitoksen tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tuloksellisuutta. 231

236 Toimintaohjeistusta on kehitetty ohjaamaan sisäistä valvontaa alueella esimiestyön kautta. Työterveyshuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä esimiesten järjestelmällisellä koulutuksella sekä säännöllisesti pidettävillä yhteisillä kokouksilla taataan yhteinen näkemys. Työterveyshuoltotoimintaan on kohdistunut normaaleina pidettäviä potilasvalituksia. Vantaan Työterveys liikelaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2011 lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvonalennuksia. Omaisuuden luovutuksia ei Vantaan Työterveys liikelaitoksella ole. Liikelaitoksen varojen käyttöä valvoo työterveysjohtaja. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan Työterveys liikelaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kaupungin vakuutuksia ja ne kilpailutettiin vuonna Tämä varmistaa kattavan vakuutusturvan ja ajantasaisuuden. Tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta raportoidaan Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunnalle ja pääkaupunkiseudun yritystyöterveyshuollon neuvottelukunnalle säännöllisesti pidettävien kokousten yhteydessä. Vantaan kaupungille raportointi tapahtuu neljännesvuosittain. Hankintasopimuksissa käytetään kaupungin yleisiä sopimusehtoja. Erityissopimusten laadinnassa ja tulkinnassa käytetään kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilikauden alijäämä ennen varauksia on ,83 euroa. Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikaudella 2011: puretaan vuosien tuloksista tehty ,00 euron investointivaraus, varauksen purku käytetään ,00 euron ohjelmistohankinnan QlikView Small Business Edition -investointiin lisenssi-, määrittely- ja toteutuskulujen kattamiseen, jolloin muodostuu poistoeron lisäystä ,00 euroa sekä tehdään uusi ,00 euron investointivaraus mahdollisten uusien yksiköiden perustamiskustannusten, tietojärjestelmien kehittämistä sekä hyväksytyn toimitilastrategian mukaisia investointeja varten, joten varausten vähennykseksi muodostuu puretun ,00 euron ja tehdyn uuden investointivarauksen ,00 euron välinen erotus ,00 euroa. Lisäksi Vantaan Työterveys liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden alijäämä, ,83 euroa, katetaan taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämällä tilikauden 2012 kirjanpidossa. 232

237 5.2.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Henkilöstömenot Materiaalit ja palvelut Muut kulut Poistot -5-5 Liikeylijäämä (alijäämä) Muut rahoitustuotot ja kulut Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Varsinainen toiminnan rahavirta Rahoitustoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Muiden maksuvalmiuden muutosten rahavirta Rahavarojen muutos

238 5.2.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Työterveys liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,51 Liiketoiminnan muut tuotot , ,96 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,57 Palvelujen ostot , ,96 Henkilöstökulut , ,53 Palkat ja palkkiot , ,61 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,07 Muut henkilösivukulut , ,06 Poistot ja arvonalentumiset , ,74 Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,58 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,38 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 13,70 0,00 Kunnalle maksetut korkokulut , ,00 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut - 12,42-123, , ,36 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,74 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys(+) ,00 0,00 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 Tuloverot 0, ,39 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,13 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % -40,1-19,6 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % -40,1-19,6 Voitto, % -9,2-6,5 234

239 Vantaan Työterveys liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,77 Poistot ja arvonalentumiset 5 000, ,00 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,13 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,13 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,20 Saamisten muutos muilta , ,18 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,80 Korottomien velkojen muutos , ,57 Rahoituksen rahavirta , ,35 Rahavarojen muutos , ,78 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,78 Rahavarat , , , ,78 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % , ,5 Pääomamenojen tulorahoitus, % , ,5 Lainanhoitokate -12,2-8,6 Kassan riittävyys, pv 3,9 0,1 Quick ratio 2,3 2,3 Current ratio 2,3 2,3 235

240 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,00 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet ,00 0,00 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 5 000, , , ,00 Vaihtuvat vastaavat , ,30 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,61 Saamiset kunnalta , ,21 Muut saamiset 0,00 8,00 Siirtosaamiset 7 314, , , ,52 Rahat ja pankkisaamiset , ,78 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,30 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,96 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) , ,09 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,13 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset , ,00 Poistoero ,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 Vieras pääoma , ,34 Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,00 Lyhytaikainen Ostovelat , ,21 Korottomat velat kunnalta 2 756, ,80 Muut velat , ,73 Siirtovelat , , , ,34 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,30 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 48,0 50,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 18,5 27,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,0 794,2 Lainakanta , ,0 150,0 236

241 5.2.4 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienet käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden hankintameno on alle euroa on kirjattu tilikauden kuluksi. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Henkilöstökorvaukset on vähennetty henkilöstökuluista (palkoista ja palkkioista). Aiempina vuosina henkilöstökorvaukset ovat sisältyneet muihin henkilöstösivukuluihin. Muutettu esittämistapa on huomioitu myös vuoden 2010 vertailutiedoissa. Vuoden 2010 oikaisu on ,34 euroa. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Liikelaitoksen tuotot alueittain Myyntituotot kunnalta , ,91 Myyntituotot muilta , ,60 Muut tuet ja avustukset , ,96 Toimintatuotot yhteensä , ,47 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 vuotta Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto tasapoisto 3 vuotta Erittely poistoeron muutoksista Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos ,00 0,00 Poistoeron muutokset yhteensä ,00 0,00 237

242 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,00 Lisäykset tilikauden aikana ,00 0, ,00 Tilikauden poisto 0, , ,00 Poistamaton hankintameno , , ,00 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tuloverosaaminen 5 776, ,70 Muut siirtosaamiset 1 538,00 0,00 Siirtosaamiset yhteensä 7 314, ,70 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma , ,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,09 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,09 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä , ,13 Oma pääoma yhteensä , ,96 Erittely poistoerosta Investointivaraukseen liittyvä poistoero ,00 0,00 Poistoero yhteensä ,00 0,00 238

243 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,29 Muut tilinpäätösjaksotukset 390,40 407,31 Siirtovelat yhteensä , ,60 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteisia Yhteensä

244 5.2.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 240

245 5.3 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös Toimintakertomus Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä pysyi voimakkaana Kiireettömään hoitoon hakeutumisessa oli lievää laskua aiempiin vuosiin nähden. Suoritteiden, potilastulojen ja asiakkaiden määrät kasvoivat edellisvuoteen nähden. Vuoden aikana annettiin palveluja asiakkaalle. Palvelusopimus ylittyi 3,87 % ja ylimenevän osuuden kustannukset jouduttiin kattamaan liikelaitoksen varoista palvelusopimuksen tilauskaton takia. Hoitotakuussa pysyttiin niukasti, johon olivat syynä henkilökunnan vaje, joka oli hammaslääkäreissä yli 2000 henkilötyötuntia. Paikallissopimusta ei käytetty vuonna Ostopalveluja jouduttiin loppuvuodesta lisäämään. Väestö käytti yksityisen hammashoidon palveluja vähemmän kuin naapurikunnissa, jolloin kysyntä kohdistui enemmän liikelaitoksen palveluihin. Huono hammasterveys lisäsi hoidon tarvetta. Hammaslääkäreiden ja hammashoitajien rekrytoinnissa oli suuria vaikeuksia loppuvuodessa. Toimintamallien ja työjaon kehittäminen eteni tavoitteiden mukaan. Kiireettömän hoidon hoidontarpeen arviointeja saatiin siirrettyä suuhygienisteille sen sijaan hammashoitajien itsenäisen työn osuutta ei saatu kasvatettua suunnitelmien mukaan. Taloudessa pysyttiin, vaikka palkat, erillispalkkiot sekä tarveainekulut kasvoivat edellisestä tarkastelujaksosta. Toimintatehokkuuden kasvu sekä tilauksen ylitys ja sitä kautta lisääntyneet asiakasmäärät kasvattivat sekä erillispalkkioita että tarveainekuluja mutta nostivat samalla suun terveydenhuollon liikelaitoksen potilastuloja. Taloudenpito oli hyvää ja menot pysyivät asetetuissa tavoitteissa ja myyntituototkin olivat asetetun mukaiset. Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Toiminnan kehittämisen painopisteitä vuonna 2011 Terveyden edistäminen ja terveyden tuottaminen ovat liikelaitoksen päätavoitteena. Terveyden edistämisen yksilökäynneissä tapahtuikin 12 % kasvu verrattuna vuoteen Henkilöstön ja toiminnan sovittamista liikelaitosympäristöön jatkettiin tilikaudella. Virka-aikaisessa päivystyksessä sekä kiireettömän hoidon jonon purkamisessa käytettiin vuokrahammaslääkäreitä suun terveydenhuollon tiloissa. Ulkopuolista ostopalvelua käytettiin loppuvuodesta aiempaa suurempi määrä hoitotakuussa pysymiseen ja hoitoa odottavien määrien laskemiseksi. Vanhushammashoidon projektia jatkettiin suun terveydenhuollolle osoitetuilla perintörahoilla. Lasten ja nuorten perintörahaprojektiin saatiin lisäys perinnönantajan tontin myynnin kautta. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitos osallistui kaupungin säästötavoitteisiin tiukan kulukurin kautta. Pääkaupunkiseudun yhteistyö toteutui suunnitellusti. Suun erikoishammashoidon yksikön ja virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö oli väestöön suhteutettuna odotettua pienempää. Suun terveydenhuollon tuotteistusta kehitettiin yhdessä Helsingin kanssa. Asiakaspalvelujen tietoteknisiä sovelluksia saatiin käyttöön lähes suunnitellusti. Toiminnalliset tavoitteet Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen toiminnallisena tavoitteena on tuottaa Suun terveydenhuollon palveluja Vantaan kaupungille. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtävänä on vastata kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetuista kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista suun terveydenhuollon palveluista palvelusopimuksen mukaisesti. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuottama palvelutaso määräytyy kansanterveyslain sekä ja valtioneuvoston antamien tarkempien asetusten mukaisen sisällön sekä palvelusopimuksen perusteella. 241

246 Toiminnallisena tavoitteena on, että tuotettujen Suun terveydenhuollon palvelujen laatu pidetään hyvänä. Liikelaitosta käytetään ja hoidetaan siten, että palveluiden laatu sekä laitoksen toiminnan varmuus pysyvät hyvinä. Liikelaitos pysyy sekä hoitotakuussa että palvelusopimuksessa. Suun terveydenhuollon liikelaitos toimii asiantuntija suun terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa. Suun terveydenhuollon liikelaitos pysyi toiminnallisissa tavoitteissa. Liikelaitoksen talous ja talousarvion toteutuminen Liikelaitosta sitova taloudellinen tavoite on pääoman tuottovaatimus. Laitos täytti sille asetetun vaatimuksen ja tuloutti kaupungille korvausta peruspääomasta euroa ja korkoa kaupungin lainasta euroa. Liikevaihto oli milj. euroa ja liiketoiminnan muut tuotot olivat 0,79 milj. euroa. Asiakasmaksuasetuksen mukaiset potilastulot olivat 5,17 milj. euroa ja palvelutuotot palvelusopimukseen perustuen olivat 14,81 milj. euroa. Koko tuotannon tulot ilman palvelusopimuksen tilauskattoa olisi ollut 15,38 milj. euroa. Kulut olivat milj. euroa, josta materiaali- ja palveluostoja oli 5,28 milj. euroa, henkilöstökuluja 13,59 milj. euroa ja liiketoiminnan muita kuluja 1,26 milj. euroa. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen suunnitelman mukaiset poistot olivat euroa ja investointivarausta tehtiin euroa. Investoinnit Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen investoinnit vuonna 2011 olivat euroa. Konehankinnat tehtiin pääosin leasing-sopimuksin. Rahoitustulos Rahoituserät olivat asetettujen raamien mukaiset; korkokulut kunnalle (korko 7,00 %) ja korvaus peruspääomasta (korko 7,00 %). Yhdystilillä olevat rahat (=saamiset kunnalta) olivat vuoden 2011 lopussa Vuosien 2010 ja 2011 tiedot eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, koska liikelaitoksen toiminta on alkanut Hallinto Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitos on kuntalain 10 a luvun mukaisesti perustettu kunnallinen liikelaitos, jonka hallinto järjestetään liikelaitoksen johtosäännön sekä Vantaan kaupungin johtosääntöjen ja hallintosäännön määräyksin. Liikelaitoksella on oma johtokunta, joka kokoontui vuoden 2011 aikana 10 kertaa. johtokunnan kokoonpano Varsinaiset jäsenet Tarmo Parviainen pj. Heikki Heinimäki vpj. Taina Ala-Nikkola Suvi Kemppainen Mikko Mielonen Varajäsenet Tapio Päivinen Juha Häkkinen Viola Marjanen Seija Puha Sirpa Mikonranta 242

247 Kaupungin organisaatiossa Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitos kuuluu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaan. Liikelaitosta johtaa suun terveydenhuollon johtaja, joka toimii liikelaitoksen toimitusjohtajana. Toiminta on organisoitu neljään tulosyksikköön ja toimipisteitä on 38, joista kaksi on liikkuvaa yksikköä. Henkilöstö Henkilökuntaa vuoden 2011 lopussa oli 261. Henkilöstökulut olivat 13,59 miljoonaa euroa. Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Toimintaohjeistusta on kehitetty ohjaamaan sisäistä valvontaa tulosyksiköissä esimiestyön kautta. Suun terveydenhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden sekä esimiesten järjestelmällisellä koulutuksella taataan yhteinen näkemys. Asiakaspalautteiden määrä pysyi edellisvuosien tasolla. Kantaluita tehtiin kolme kappaletta. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksella ei ole tiedossa tilikaudella 2011 lakien ja säännösten sekä hyvän hallintoja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai muu vaatimus tai oikeusseuraamus. Tilikauden aikana ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä tai arvonalennuksia. Omaisuuden luovutuksia ei Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksella ole. Liikelaitoksen varojen käyttöä valvoo toimitusjohtaja. Rahoitus- ja korkoriskien hallinta Vantaan kaupunkikonsernissa on keskitetty rahoituksen tulosalueelle. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen vakuutukset on hoidettu osana kaupungin vakuutuksia ja ne kilpailutettiin vuonna Tämä varmistaa kattavan vakuutusturvan ja ajantasaisuuden. Tavoitteiden toteutumisesta ja taloudesta raportoidaan Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunnalle säännöllisesti pidettävien kokousten yhteydessä. Vantaan kaupungille raportointi tapahtuu neljännesvuosittain. Hankintasopimuksissa käytetään kaupungin yleisiä sopimusehtoja. Erityissopimusten laadinnassa ja tulkinnassa käytetään kaupungin konsernihallinnon lakimiespalveluja. Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilikauden ylijäämä ennen varauksia on ,51 euroa. Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikaudella 2011 muodostetaan ,00 euron investointivaraus. Johtokunta esittää lisäksi, että tilikauden ylijäämä, 757,51 euroa, siirretään taseen oman pääoman edellisten tilikausien ylijäämään tilikauden 2012 kirjanpidossa. 243

248 5.3.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu Tuloslaskelma Tuloslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut Poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutos Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman Talousarvio Toteuma Poikkeama lyhennelmä Varsinaisen toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos

249 5.3.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tuloslaskelma Liikevaihto , ,18 Liiketoiminnan muut tuotot , ,45 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,02 Palvelujen ostot , ,46 Henkilöstökulut , ,48 Palkat ja palkkiot , ,97 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,27 Muut henkilösivukulut , ,94 Poistot ja arvonalentumiset , ,18 Suunnitelman mukaiset poistot , ,78 Liiketoiminnan muut kulut , ,62 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,57 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 244, ,38 Kunnalle maksetut korkokulut , ,98 Korvaus peruspääomasta , , , ,00 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,57 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 757, ,57 Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,6 23,5 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,6 23,5 Voitto, % 0,4 7,0 245

250 Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,57 Poistot ja arvonalentumiset , ,78 Rahoitustuotot ja -kulut , ,00 Investointien rahavirta , ,35 Investointimenot ,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,35 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos ,42 0,00 Saamisten muutos kunnalta , ,24 Saamisten muutos muilta , ,87 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,84 Korottomien velkojen muutos muilta , ,12 Rahoituksen rahavirta , ,15 Rahavarojen muutos , ,20 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,20 Rahavarat ,20 0, , ,20 Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 1243,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 1243,4 Lainanhoitokate 1,5 3,3 Kassan riittävyys, pv 17,6 28,0 Quick ratio 2,4 2,2 Current ratio 2,4 2,2 246

251 Vantaan Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,38 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto , , , ,38 Vaihtuvat vastaavat , ,83 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,87 Saamiset kunnalta , ,76 Muut saamiset 1 732,11 0, , ,63 Rahat ja pankkisaamiset , ,20 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,21 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,57 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) ,57 0,00 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 757, ,57 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset ,00 0,00 Vapaaehtoiset varaukset ,00 0,00 Toimeksiantojen pääomat ,42 0,00 Lahjoitusrahastojen pääomat ,42 0,00 Vieras pääoma , ,64 Pitkäaikainen Lainat kunnalta , ,16 Lyhytaikainen Ostovelat , ,14 Korottomat velat kunnalta 1 558, ,84 Muut velat , ,61 Siirtovelat , , , ,48 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,21 Taseen tunnusluvut Omavaraisuus, % 26,4 26,5 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 24,2 41,8 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), ,9 822,2 Lainakanta , , ,7 247

252 5.3.4 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmanmukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Pienet käyttöomaisuusinvestoinnit, joiden hankintameno on alle euroa on kirjattu tilikauden kuluksi. Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuosien 2010 ja 2011 tiedot eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, koska liikelaitoksen toiminta on alkanut Henkilöstökorvaukset on vähennetty henkilöstökuluista (palkoista ja palkkioista). Aiempina vuosina henkilöstökorvaukset ovat sisältyneet muihin henkilöstösivukuluihin. Muutettu esittämistapa on huomioitu myös vuoden 2010 vertailutiedoissa. Vuoden 2010 oikaisu on ,27 euroa. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Liikelaitoksen tuotot alueittain Korvaukset valtiolta , ,73 Myyntituotot kunnilta ja kuntayhtymiltä , ,62 Myyntituotot muilta , ,05 Opetuspalvelumaksut 2 952, ,80 Palvelusopimukseen perustuvat tuotot , ,98 Liiketoiminnan muut tuotot (sis. valtionosuudet) , ,45 Toimintatuotot yhteensä , ,63 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistomenetelmä Poistoaika Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto tasapoisto 3 vuotta Sairaala- ja terveydenhuoltolaitteet tasapoisto 5 vuotta Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno ,38 0,00 Lisäykset tilikauden aikana , ,16 Tilikauden poisto , ,78 Poistamaton hankintameno , ,38 248

253 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Peruspääoma ,00 0,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,57 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä ,57 0,00 Tilikauden ylijäämä/ alijäämä 757, ,57 Oma pääoma yhteensä , ,57 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , ,40 Muut tilinpäätösjaksotukset 2 977,97 138,49 Siirtovelat yhteensä , ,89 Vakuudet ja vastuut Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat ,04 0,00 Myöhemmin maksettavat ,97 0,00 Leasingvastuut yhteensä ,01 0,00 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Virka- ja työsuhteisia Määräaikaisia Yhteensä

254 5.3.5 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 250

255 5.4 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen Tuloslaskelman toteumat milj. Kaupunki Rahastot Sisäisten erien eliminoinnit milj. Kaupunki Kokonaistarkastelu milj. Liikelaitokset Liikelaitokset Rahastot Tuloslaskelma yhteensä Toimintatuotot Myyntituotot, ulkoiset 30,85 20,90 51,75 Myyntituotot, sisäiset 38,92 29,34-38,92-29,34 0,00 Maksutuotot, ulkoiset 60,52 5,34 65,86 Maksutuotot, sisäiset 0,62 0,02 0,05-0,62-0,02-0,05 0,00 Tuet ja avustukset, ulkoiset 35,85 0,86 36,71 Tuet ja avustukset, sisäiset 0,05-0,05 0,00 Muut toimintatuotot, ulkoiset 54,21 0,40 0,01 54,62 Muut toimintatuotot, sisäiset 126,03 0,39-126,03-0,39 0,00 Valmistus omaan käyttöön 153,68 0,04 153,72 Toimintakulut Henkilöstökulut -444,36-39,22-0,63-484,21 Palvelujen ostot, ulkoiset -604,98-5,89-1,45-612,32 Palvelujen ostot, sisäiset -63,77-1,87-0,01 63,77 1,87 0,01 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulk. -36,99-2,93-0,08-40,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sis. -0,08 0,08 0,00 Avustukset, ulkoiset -88,51-0,03-0,05-88,58 Avustukset, sisäiset 0,00 0,00 Muut toimintakulut, ulkoiset -46,21-2,27 0,00-48,48 Muut toimintakulut, sisäiset -126,14-3,49-0,05 126,14 3,49 0,05 0,00 Toimintakate -910,29 1,15-1,79 24,37-23,99-0,38-910,93 Verotulot 835,61 835,61 Valtionosuudet 136,58 136,58 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot, ulkoiset 13,62 1,79 15,40 Korkotuotot, sisäiset 0,17 0,03-0,17-0,03 0,00 Muut rahoitustuotot, ulkoiset 18,83 0,01 0,01 18,85 Muut rahoitustuotot, sisäiset 0,07-0,07 0,00 Korkokulut, ulkoiset -15,87-15,87 Korkokulut, sisäiset -0,03-0,17 0,03 0,17 0,00 Muut rahoituskulut, ulkoiset -0,59-0,59 Muut rahoituskulut, sisäiset -0,07 0,07 0,00 Vuosikate 78,09 0,95 0,00 24,15-23,78-0,38 79,03 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -64,44-1,34-65,78 Tilikauden tulos 13,65-0,39 0,00 24,15-23,78-0,38 13,26 Varausten ja Rahastojen 0,00-0,06-0,01-0,06 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 13,65-0,45 0,00 24,15-23,78-0,38 13,19 251

256 Kaupunki Rahastot Kaupunki Kokonaistarkastelu milj. Rahoituslaskelma yhteensä Liikelaitokset Liikelaitokset Rahastot Toiminnan rahavirta Vuosikate 78,08 0,95 0,01-24,16 23,78 0,38 79,03 Satunnaiset erät Rahoituslaskelman toteumat milj. Sisäisten erien eliminoinnit milj. Tulorahoituksen korjauserät -30,82-0,01-30,83 Investointien rahavirta Investointimenot -173,11-2,48-0,04-175,63 Rahoitusosuudet investointeihin 3,49 0,23 3,71 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 45,87 luovutustulot 0,04 45,91 Toiminnan ja investointien rahavirta -76,49-1,28-0,03-24,16 23,78 0,38-77,81 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -235,19-1,56-236,74 Antolainasaamisten vähennykset 0,89 0,89 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 135,80 135,80 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -56,54-56,54 Lyhytaikaisten lainojen muutos 23,35 23,35 Oman pääoman muutokset -20,00 20,00 20,00-20,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja -0,79 pääomien muutokset 0,20 0,20-0,20-0,58 Vaihto-omaisuuden muutos -14,06-14,06 Saamisten muutos 234,57-0,82-1,04-0,12 0,52 0,76 233,88 Korottomien velkojen muutos 8,06 0,68 0,01-1,25 0,09 0,00 7,58 Rahoituksen rahavirta 75,20 0,06 18,29 18,83 0,41-19,24 93,56 Rahavarojen muutos -1,29-1,22 18,26-5,32 24,18-18,86 15,75 252

257 5.5 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat Asuntolainarahaston tuloslaskelma Liikevaihto 1 001,00 997,00 Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot - 503,16-73,83 Liiketoiminnan muut kulut , ,00 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,07 Muut rahoitustuotot 6 621, ,83 Muut rahoituskulut 0, , , ,67 Ylijäämä (alijäämä) ennen rahastosiirtoja , ,84 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,84 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Asuntolainarahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,83 Rahoitustuotot ja -kulut , ,67 Toiminnan rahavirta , ,84 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta ,00 0,00 Antolainasaamisten vähennykset muilta , ,68 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,91 Saamisten muutos muilta , ,57 Korottomien velkojen muutos muilta , ,00 Rahoituksen rahavirta , ,66 Rahavarojen muutos 0, ,82 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat , ,82 0, ,82 253

258 Asuntolainarahaston tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat , ,00 Sijoitukset Muut lainasaamiset , ,00 Vaihtuvat vastaavat , ,25 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,34 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,20 Siirtosaamiset , ,71 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,25 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,25 Muut omat rahastot , ,25 Vieras pääoma 7 000, ,00 Lyhytaikainen Siirtovelat 7 000, ,00 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tilinpäätöslaskelmat Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Henkilöstökorvaukset on vähennetty henkilöstökuluista (palkoista ja palkkioista). Aiempina vuosina henkilöstökorvaukset ovat sisältyneet muihin henkilöstösivukuluihin. Muutettu esittämistapa on huomioitu myös vuoden 2010 vertailutiedoissa. Vuoden 2010 oikaisu on 315,45 euroa. Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tuloslaskelma Liikevaihto 2 035, ,00 Valmistus omaan käyttöön ,25 0,00 Liiketoiminnan muut tuotot 2 978,04 0,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,79 Palvelujen ostot , , , ,52 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,27 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,28 Muut henkilösivukulut , , , ,54 Liiketoiminnan muut kulut , ,36 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,42 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,42 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 254

259 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,42 Investointien rahavirta Investointimenot ,25 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,42 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset ,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,15 Saamisten muutos muilta - 86,73 0,00 Korottomien velkojen muutos kunnalta 212,00 0,00 Korottomien velkojen muutos muilta , ,27 Rahoituksen rahavirta , ,42 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Marja-Vantaan ja keskusten kehittämisrahaston tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat ,25 0,00 Aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ,25-0,00 Vaihtuvat vastaavat , ,52 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,52 Lyhytaikaiset saamiset Siirtosaamiset 86,73 0,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,52 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,20 Muut omat rahastot , ,20 Vieras pääoma , ,32 Lyhytaikainen Ostovelat , ,17 Korottomat velat kunnalta 212,00 0,00 Muut velat , ,24 Siirtovelat , ,91 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,52 255

260 5.5.3 Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat Sosiaalisen luototuksen rahaston tuloslaskelma Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,44 Muut rahoituskulut - 51, ,66 Ylijäämä (alijäämä) ennen rahastosiirtoja , ,78 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,78 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Sosiaalisen luototuksen rahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Rahoitustuotot ja -kulut , ,78 Toiminnan rahavirta , ,78 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,77 Saamisten muutos muilta , ,73 Rahoituksen rahavirta , ,96 Rahavarojen muutos , ,74 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,82 Rahavarat , , , ,74 Sosiaalisen luototuksen rahaston tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat , ,37 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset , ,04 Saamiset kunnalta , ,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,86 Lainasaamiset , ,06 Rahat ja pankkisaamiset , ,82 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,37 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,37 Muut omat rahastot , ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,37 256

261 5.5.4 Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat Vahinkorahaston tuloslaskelma Liikevaihto , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,95 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,69 Palvelujen ostot , , , ,41 Liiketoiminnan muut kulut 81, ,73 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,73 Rahaston lisäys (-) tai vähennys (+) , ,73 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 0,00 0,00 Vahinkorahaston rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,73 Toiminnan rahavirta , ,73 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0, ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta , ,28 Korottomien velkojen muutos muilta , ,99 Rahoituksen rahavirta , ,73 Rahavarojen muutos 0,00 0,00 Rahavarojen muutos Rahavarat ,00 0,00 Rahavarat ,00 0,00 0,00 0,00 Vahinkorahaston tase VASTAAVAA Vaihtuvat vastaavat , ,24 Pitkäaikaiset saamiset Saamiset kunnalta , ,24 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,24 VASTATTAVAA Oma pääoma , ,87 Muut omat rahastot , ,87 Vieras pääoma , ,37 Lyhytaikainen Ostovelat , ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,24 257

262 6. Luettelot ja selvitykset 6.1 Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä Tasekirjaa ja tililuetteloita säilytetään pysyvästi. Muiden tilinpäätösasiakirjojen säilyttämisessä noudatetaan kirjanpitolain 2. luvun 10 säännöksiä siten, että kirjanpitokirjat on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä lukien ja niin, että tietojenkäsittelyn suorittamistapa voidaan vaikeuksitta todeta. Tositteet sekä muu kuin edellä mainittu kirjanpitoaineisto on säilytettävä vähintään 10 vuotta tilikauden päättymisestä. EU-hankkeiden kirjanpitoaineisto, joissa alkuperäisiä tositteita, säilytetään Kuntaliiton suosituksen mukaisesti 10 vuotta viimeisestä maksatuksesta ohjelmakauden päättymisestä lukien. Arkistoinnista vastaa tositteita käyttänyt toimiala. Tilinpäätösasiakirjojen arkistointi Tase-ja Tuloslaskelmat Rahoituslaskelmat Tilikauden tapahtumat seurantakohteittain Pysyvien vastaavien kohdeluettelo Pysyvien vastaavien koontiluettelot Päiväkirja Pääkirja Tilin Myyntisaamiset tytäryhteisöiltä Tilin Myyntisaamiset jäsenkuntayhtymiltä Tilin Myyntisaamiset, kunnan sisäiset Tilin Myyntisaamiset omistusyhteisöiltä Tilin Myyntisaamiset muilta Tilin Myyntisaamiset, tilinpäätösjaksotukset Tilin Ostovelat tytäryhteisöille Tilin Ostovelat jäsenkuntayhtymille Tilin Ostovelat muille Tositelajit ja numerosarjat 2011 Tililuettelo vuodelta 2011 Varastokirjanpidot Materiaaliyksikkö Varikko Katriinan sairaala Vantaan työkeskuksen työainevarasto Tasekirja Tase-erittelyt SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä SAP -järjestelmässä CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy CD-R levy atk-tuloste atk-tuloste atk-tuloste manuaalisena erikseen sidottuna paperitulosteina Muilta osin kirjanpitoaineisto arkistoidaan paperille tulostetussa muodossa. 258

263 6.2 Luettelo tositelajeista SAP -tositelajiluettelo Tositelajsarja Numero- Tositenumerot Toimiala/tulosalue 01 A Palvelukassa Varia, Tennistie 03 A Palvelukassa Myyrmäen yht.palv.piste 04 A Palvelukassa Tikkurilan uimahalli 05 A Palvelukassa Matkakeskus 06 A Palvelukassa Korson yhteispalvelupiste 07 A Palvelukassa Varia, Myyrmäen opetuspiste 08 A Palvelukassa Varia, Tikkurilan opetusyksikkö 09 A Palvelukassa Maankäyttö, Kaupunkisuunnittelu 11 B Palvelukassa Korson uimahalli 12 B Palvelukassa Martinlaakson uimahalli 13 B Palvelukassa Myyrmäen uimahalli 14 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, aikuiset 15 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, lapset 16 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, lehdet 17 B Palvelukassa Tikkurilan kirjasto, musiikki 18 B Palvelukassa Hakunilan kirjasto 19 B Palvelukassa Koivukylän kirjasto 20 B Palvelukassa Korson kirjasto 21 C Palvelukassa Hämeenkylän kirjasto 22 C Palvelukassa Länsimäen kirjasto 23 C Palvelukassa Martinlaakson kirjasto 24 C Palvelukassa Mikkolan kirjasto 25 C Palvelukassa Myymäen kirjasto, lainaus 27 C Palvelukassa Kaupunginmuseo 28 C Palvelukassa Ympäristökeskus, eläinlääkäri 29 C Palvelukassa Varia, myymälä Tennistie 30 C Palvelukassa Varia, Talvikkitie 31 D Palvelukassa Kuvataide 32 D Palvelukassa Tikkurilan lukio 34 D Palvelukassa Pointin kirjasto 35 D Palvelukassa Vantaan Valo Minkkitie AA Käyttöom.kirjaus Talouspalvelukeskus AB Kirjanpitotosite Talouspalvelukeskus AF Poistokirjaukset Talouspalvelukeskus AK 11 Tositelajin SA numerosarja Alkusaldokonversio Talouspalvelukeskus AZ Investointien purku Talouspalvelukeskus BA Konekielinen tiliote Talouspalvelukeskus BM Ostomaksu,autom. Rahoitustoimi D AvitaKuvataide Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala D WinHit Suun terveydenhuolto D AvitaMusiikki Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala D TimmiLiikunta Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala D Saku/Merlot Medi KuPeLa /1211 D TimmiTulkit Vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimiala DG Asiakkaat-hyvitys(re Talouspalvelukeskus DP Perintätoim.rahatil. Talouspalvelukeskus 259

264 Tositelajsarja Numero- Tositenumerot Toimiala/tulosalue DR Asiakk. -lasku (SAP) KuPeLa /1211 DT Asiakkaat - tasaus Talouspalvelukeskus DV Myyntisuor.autom. Talouspalvelukeskus DZ Myyntisuor.manuaal. Talouspalvelukeskus K Konekeskus Kuljetus Kuntatekniikan keskus K Varikko Polttoaineet Kuntatekniikan keskus K9 K Rahapalautukset Talouspalvelukeskus KH Toimittajat-vel.(SAP Talouspalvelukeskus KM Toimittajat-matkust. Talouspalvelukeskus KP *Tilin ylläpito Talouspalvelukeskus KR Toimittajat - lasku Talouspalvelukeskus KS Sisäiset maksut Talouspalvelukeskus KT Toimittajat -tasaus Talouspalvelukeskus KX Sisäiset ostolaskut Talouspalvelukeskus KZ Toimittajat - maksu Talouspalvelukeskus L1 L Konekeskus, uusi Kuntatekniikan keskus L2 L Varikko, uusi Kuntatekniikan keskus L3 L Pienkalusto, vuokrau Kuntatekniikan keskus LE LE Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LF LF Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LG LG Asiakastietojärjeste Sosiaali- ja terveystoimi LJ LJ Sisäiset vuokrat/koki Tilakeskus LM LM Asuntotoimi,vuokrala Tilakeskus LN LN Asuntotoimi,vuokrasa Tilakeskus LP LP Wintime ateriapalvel Tilakeskus LR LR Twin rahoitusvienti Rahoitustoimi LS LS Twin jaksotus/ arvost. Rahoitustoimi PA PA Tuntipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PC PC Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PD PD Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PF PF Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PG PG Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PH PH Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PK PK Kuukausipalkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PL PL Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PM PM Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PP PP Palkkiot Henkilöstökeskus, palkanlask. PQ PQ Palkat Henkilöstökeskus, palkanlask. PR Hinnanmuutos Keskusvarasto PY PY Ennak.kirjaus lomapalk Henkilöstökeskus, palkanlask. RE Lasku - brutto(mm) Keskusvarasto RV Myyntilasku(SD) Talouspalvelukeskus RX Sisäinen laskutus Talouspalvelukeskus SA Pääkirjatilitosite Talouspalvelukeskus ST Pk-tilit - tasaus Talouspalvelukeskus SU SU Alv-jälkikirjaustos. Talouspalvelukeskus WA Tavaranluovutus Keskusvarasto WE Tavaranvastaanotto Keskusvarasto WI Inventointitosite Keskusvarasto X1 D Kaupunkikortti Ateriapalvelut/Soster X2 D Kaupunkikortti Ateriapalvelut/Soster 260

265 6.3 Tunnuslukujen laskentakaavat Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate euroa/ asukas = Vuosikate / Asukasmäärä Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut (Kunta ja konserni) Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno (Liikelaitos) Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno (Kunta ja konserni) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) (Liikelaitos) Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) (Kunta ja konserni) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Jos lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla lainakanta kahdeksalla. (Liikelaitos) Lainanhoitokate = (Yli-/ alijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) 261

266 Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio = (Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut (Kunta ja liikelaitos) Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) (Konserni) Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) / Asukasmäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta euroa/ asukas = Lainakanta / Asukasmäärä Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset 262

267 7. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 263

268 264