Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka



Samankaltaiset tiedostot
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

MONENLAISET OPPIJAT KOULUTUSPÄIV IVÄ

Mitä diagnoosin jälkeen?

Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Neuropsykiatriset oireet käyttäytymisen taustalla vinkkejä kohtaamiseen ja ohjaamiseen

Psyykkinen toimintakyky

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Oma väylä Mistä kaikki alkoi?

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Kertausta aivovammojen oireista

NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

AIVOVAMMA JA ARKI. Mihin aivoja tarvitaan?

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Työntekijän Valtone-vihko

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET Nina Lehtinen

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus Johtoryhmä, päivitetty MO

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

TERVEYDENHUOLLON MAHDOLLISUUDET NUORTEN AIKUISTEN NEUROPSYKIATRISESSA KUNTOUTUKSESSA. Elina Santti, LKT, psykiatrian erikoislääkäri

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

T U K E A T A R V I T S E V A O P I S K E L I J A L U K I O S S A.

Kuka on erilainen oppija

Kelan TYP-toiminta KELA

Kummi 2- tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa

Epilepsia ja koulu. Virva Leinonen ja Jukka Rautio

Neuropsykiatristen aikuispotilaiden kuntoutuksen tarpeita Sari Laatu PsT, neuropsykologian erikoispsykologi Tyks, neuropsykiatrian pkl

Lataa Kliininen neuropsykiatria. Lataa

AIVOT JA ME Neuropsykologiset tutkimukset ja kuntoutus, milloin ja miten?

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Miten opettaja voi tukea?

Neuropsykiatristen haasteiden tunnistaminen ja huomioiminen työpajavalmennuksessa

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Lataa Itsenäistyvä nuori ja AD/HD. Lataa

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa. Elina Havukainen Suomen Autismiyhdistys ry.

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Kerronpa tuoreen esimerkin

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

OPISKELIJOIDEN ERITYINEN TUKI -ja erityisopetus Anu Hietarinta Kehittämispäällikkö, opiskelijapalvelut

Arviointi ja palaute käytännössä

Hippo terapiaklinikka, Jyväskylä Terapiaryhmät

ADHD-oireisten lasten tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan menetelmin

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Ajankohtaista Kelan järjestämästä neuropsykologisesta kuntoutuksesta

OPPIMINEN, VAIKEUDET JA OPPIMAAN OPPIMINEN

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Psykologin ja neuropsykologinrooli mielenterveyden. häiriöstä kärsivän asiakkaan työ- ja toimintakyvyn

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku

FAS(D) miten tunnistan aikuisuudessa

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Nuoret ja kriisien kautta hyvään elämään Tehyn terveydenhoitajien opintopäivät

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

NEPSY- LAPSIKO? NEPSY-hanke. Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana

Vastuuhenkilö: Laadittu:

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

PULMIA OPPIMISESSA JA OPISKELUSSA. Etelä-Pohjanmaan Opisto Hanna Ilola

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Erityisopetusta saavien opiskelijoiden oppimistulokset ammattiosaamisen näytöistä Kommenttipuheenvuoro

Transkriptio:

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen psyykkisiä ongelmia Kehitykselliset ongelmat Neurologiseen sairauteen tai vammaan liittyvät ongelmat Hoidon ja tutkimuksen kohteena mieli

Potilasryhmät Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö Asperger Tourette Epilepsia Aivovammat MS

Kaksi pääryhmää Kehitykselliset ongelmat Asperger, ADHD Neurologiset ongelmat Neurologiset sairaudet, aivovammat

Neuropsykiatristen potilaiden ongelmat Perheen ongelmat Liitännäisongelmat Toiminnan ohjauksen ongelmat Muistiongelmat erityisesti työmuisti Tarkkaavaisuuden ongelmat

Esimerkkejä liitännäisongelmista Oppimisvaikeudet Motoriikan säätelyn häiriöt Hahmotushäiriöt Masennus, ahdistus Päihdeongelmat Uhmakkuus Käyttäytymishäiriö Touretten syndrooma

Muisti ja oppimisvaikeudet Työmuistin tarkoituksenmukaisen kohdentamisen tuloksena syntyvät hyvin järjestäytyneet tietorakenteet pitkäkestoiseen muistiin Työmuistin ongelmat vaikeuttavat ja hidastavat huomattavasti oppimista Työmuisti voi olla tällöin esimerkiksi lyhyt, helposti häiriintyvä tai yhteen asiaan juuttuva

Tarkkaavaisuuden ongelmasta Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat lukivaikeuden ohella toinen yleinen oppimisvaikeuksien aiheuttaja (5% väestöstä) Perinnöllisyys selkein taustatekijä ADHD-ihmisen aivojen aktivaatiotaso on tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja tunteiden hallitsemista säätelevillä alueilla matalampi kuin muilla.

Matala aktivaatio vaikeuttaa ennakointia muistamista, keskittymistä ja oppimista. Tarkkaavaisuushäiriössä on kyse lapsen vaikeudesta säädellä toimintaansa ja käyttäytymistä tehtävän, ympäristön tai omien tavoitteidensa mukaisesti.

Tarkkaavaisuushäiriön ulottuvuudet Käyttäytyminen: vaikeus toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti Työskentely ja oppiminen: vaikeus kohdistaa ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tehtävän kannalta mielekkäästi Tunteet: hillintä ja ilmaisu

Itsesäätelyn ja toiminnan ohjauksen kehittyminen Ihmiselle muodostuu yksilöllinen tapa hahmottaa maailmaa elinkaaren aikana. Ympäristö ja geneettinen perimä vaikuttaa aivojen kehittymiseen. Vuorovaikutus muovaa aivoja. Aivot sopeutuu kulloiseenkin vuorovaikutus kenttään.

Aivot muovautuu selkeästi yli 20 vuotiaaksi asti. Lapsen ja nuoren etuotsalohko ja sitä myöden toiminnan ohjauksen taidot ovat vielä 15- vuotiaana usein sangen puutteelliset. Keskeistä hyvälle kehitykselle on itsesäätelyn muodostuminen. Tämä tarkoittaa kykyä hallita ja säädellä tunteita.

Tunteiden säätelyn onnistuminen luo kyvyn joustavaan työskentelyyn ja luo pohjan esimerkiksi koulussa pärjäämiselle. Hyvä itsekontrolli ennustaa ÄO:ää paremmin hyvää koulusuoriutumista. Kivun sieto. Syntyy kyky noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi. NS

Neuropsykiatrisen potilaan itsesäätely Esimerkiksi ADHD ja Autismin kirjon potilailla itsesäätelyn kehittymisessä huomattavia puutteita. Joskus kyse on säätelyn ongelmasta eikä esimerkiksi tarkkaavaisuus häiriöstä. Vamman tai neurologisen sairauden myötä kyky itsesäätelyyn voi heikentyä.

Toiminnanohjaus Mitä toiminnanohjauksella tarkoitetaan? Aivojen otsa- ja ohimolohkot ovat ikään kuin toiminnan johtajia, kapellimestari joka ohjaa aivojen muissa osissa sijaitsevia kielellisiä- ja muistitoimintoja. Nämä etuosan keskukset käsittelevät sitä tietoa mistä tulemme, mihin haluamme mennä ja miten ohjaamme itseämme kohti tavoitetta. Toiminnanohjauksen puutteellisuutta pidetään tarkkaavaisuushäiriön keskeisenä piirteenä

Toiminnanohjaus Kyky toteuttaa tavoitteellista toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti. Kyky säädellä toimintaansa vaatimusten mukaisesti Läheisiä termejä: käyttäytymisen säätely, itsesäätely, metakognitio. Vaiheet: Ennakointi, suunnittelu, joustava toteutus sekä toiminnan arviointi suhteessa tavoitteeseen ja suunnitelmaan. Tarkkaavaisuus ja työmuisti osana toiminnanohjausta.

Toiminnanohjauksen puutteita Tarkkaavaisuushäiriöisen on vaikea kohdistaa tarkkaavuuttaan olennaiseen ja ylläpitää sitä kohteessa riittävän kauan. Myös toiminnan suunnittelu ja arvioiminen suhteessa tehtävien asettamiin vaatimuksiin on hänelle vaikeaa. Tarkkaavaisuushäiriöisillä on vaikeuksia tehtävissä jotka edellyttävät ennakointia tai toiminnan joustavaa vaihtamista.

Toiminnan ohjauksen kuntoutus Ennen kuntoutusta tulee olla perusteellinen tutkimus Diagnoosi ja liitännäisoireet Voimavaratekijöiden kartoitus Toiminnan ongelmien huolellinen kartoitus

Tavoitteiden asettaminen tavoitteilla keskeinen merkitys ihmisen toiminnassa. Eivät aina tietoisia. Kuntoutuksen kannalta keskeistä pohtia onko käsitys tavoitteesta sama. Toimintasuunnitelma Koostuu osavaiheista ja osatavoitteista. Pilkkominen hyvinkin pieniin osiin voi joskus olla tarpeellista. Tukee toiminnan alkuun saamista. Tapahtumien järjestyksen ymmärtäminen tärkeää. Suoritus Tärkeää että pysytään suunnitelmassa. Epämääräinen tavoite tai huonosti jäsennelty toimintasuunnitelma saattaa johtaa toiminnan mielekkyyden katoamiseen.

Palautteet kuntoutettavalle Palautteet ohjaavat toimintaa Tarkkaavaisuushäiriöinen saa normaalia enemmän negatiivista palautetta Palautteen on hyvä olla johdonmukaista, säännöllistä, selkeää, välitöntä Myönteinen konkreetti palaute Kielteinen palaute ja konkreetit seuraamukset Yksi ohje kerrallaan, selkeästi, älä perustele ja älä nalkuta

Kuntoutuksessa tärkeää Taitojen ja puutteiden huomioiminen Yksilöllisyys Jäsennyksen luominen tilanteisiin Jäsennyksen purku taitojen kehittyessä Vaarana se että kuntouttajasta tulee toiminnan ohjaaja Asiakaslähtöisyys siten että mikä on kuntoutettavan oma tavoitteen asettelu

Yleisiä periaatteita 1. Diagnostiikka, huolellinen tutkimus, kuntoutuksen perusta. 2. Seuranta eri taholla kuin kuntoutus. 3. Yksilö ja ryhmäkuntoutusta 4. Yksilöllisyys tärkeä huomioida Motivaatio sopiva haasteellisuus. 5. Omaisten huomioiminen tärkeää. Tiedon keruu ja jakaminen. Yhteistyö kuntoutuksen onnistumisen edellytys.

Moni-ammatillisuus terveydenhuollossa Kaikkien kuntoutujan kanssa työskentelevien kuuleminen Vaarana asioiden yksinkertaistaminen Hoitoketjut