Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

Transkriptio

1 Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue

2 Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja

3 Noin 0,4 prosenttia suomalaisista lapsista sairastaa epilepsiaa, eli saa toistuvia epileptisia kohtauksia ilman ulkoista syyta. Suomessa n epilepsiaa sairastavaa alle 16- vuotiasta lasta ja nuorta N suomalaislasta ja -nuorta aloittaa epilepsialääkehoidon vuosittain (Lapsi ja epilepsia opas, Kai Eriksson, Eija Gaily, Pirjo Hyvärinen, Pirkko Nieminen, Leena Vainionpää, 2013).

4 Monimuotoinen sairaus monenlaisia kognitiivisia oireita.

5 Usein epilepsian yhteydessä esiintyy muitakin neurologisia oireita. Näitä ovat esimerkiksi aivojen kehitykselliset häiriöt, aivovamman jälkitilat, aivokasvaimet, keskushermostotulehduksen jälkitilat ja toksiset aivovauriot. Johtuvatko oppimisen vaikeudet tällöin epilepsiasta vai muusta aivojen toimintaa vaurioittavasta tekijästä?

6 Pelkästään epilepsiaa sairastavilla on havaittu tiedonkäsittelyn vaikeuksia, jotka saattavat johtaa oppimisen vaikeuksiin.

7 Erityinen oppimisvaikeus: vaikeus esiintyy rajatusti tietyllä oppimisen alueella, esim. lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Älykkyys on normaali. Laaja-alainen oppimisvaikeus: vaikeus esiintyy samanaikaisesti usealla oppimisen alueella. Älykkyys on normaalia heikompi.

8 Oppimisen erityisvaikeudet tyypillisempiä kuin laaja-alaiset vaikeudet tai kehitysvammaisuus.

9 Arvioiden mukaan jopa puolella epilepsiaa sairastavista lapsista on oppimisvaikeus. Koko väestössä oppimisvaikeuksien määräksi on arvioitu 20-25%.

10 Hoitamaton epilepsia voi hidastaa lapsen motorista, älyllistä ja sosiaalista kehitystä. Kohtausten aikainen alkamisikä (<2vuotta) lisää kognitiivisen kehityshäiriön todennäköisyyttä. Epilepsia, jossa taustalla aivovaurio/aivotoiminnan häiriö (symptomaattinen epilepsia). Yleistyneet kohtaukset/paljon kohtauksia Lääkitys

11 Oppimisvaikeuden taustalla on usein ongelmat tiedonkäsittelyssä eli kognitiivisissa prosesseissa.

12 Visuaalinen: Huolimattomuusvirheet Etsimisen vaikeudet Vaikeus seurata opetusta taululta Auditiivinen: Vaikeus kuunnella opetusta Häiriöherkkyys

13 Toiminnanohjaus Hankaluuksia esiintyy: Toiminnan aloittamisessa/lopettamisessa. Toiminnan sujuvassa vaihtamisessa. Päämäärien asettamisessa. Ennakoinnissa. Suoriutumisen arvioinnissa. Olennaisten asioiden mielessä pitäminen.

14 Pitkäkestoinen muisti Kielellisen muistin ongelmat: vaikeus opetella sanoja tai laajempia tekstikappaleita sekä palauttaa näitä mieleen viiveen jälkeen. Visuaalisen pitkäkestoisen muistin ongelmat: vaikeus muistaa visuaalista materiaalia, esim. spatiaalista tietoa. Vaikeuttaa esimerkiksi kirjainten oppimista, matematiikan tietyt osa-alueet saattavat olla hankalia.

15 Työmuisti Työmuistin ongelmat: ohjeiden kiinnisaamisen/mielessäpitämisen vaikeudet, pitkien lauseiden ymmärtäminen, keskeisen asian löytäminen tekstistä, häiriöherkkyys. Vaikuttaa koulumenestykseen jopa enemmän tai yhtä paljon kuin älykkyys!

16 Prosessointinopeus Tiedonkäsittelyn hitaus.

17 Monenlaisia kielellisiä oireita: lukeminen, luetun ymmärtäminen, sanasujuvuus, nimeäminen, äänteiden prosessointi, kieliopilliset taidot, puheen tuotto ja ymmärtäminen. Landau-Kleffnerin syndroomaan liittyy laaja-alainen kielellinen häiriö. Häiriö tällöin vasemmassa aivopuoliskossa, lähellä Wernicken aluetta.

18 Lukeminen Kirjoittaminen Laskeminen Lukuaineet Liikunta Taitoaineet

19 Poissaolokohtaukset, jotka toistuvat tiheästi oppimistilanteen aikana häiritsevät havainnointia ja vuorovaikutusta. Yön aikana tapahtuvat kohtaukset häiritsevät opitun mieleen painumista, toisaalta vaikuttavat seuraavan päivän oppimiseen. Prodromaali- eli ennakko-oireet, esim. mielialassa tapahtuvat muutokset tunteja tai päiviä ennen kohtausta saattavat häiritä oppimista. Kohtauksen jälkeen väsyneisyys saattaa heikentää oppimista.

20 Epilepsiaa sairastavilla esiintyy usein mielialaoireita kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, jopa psykoottisuuden riski on kasvanut. Psykiatriset ongelmat saattavat vaikeuttaa oppimista.

21 Alisuoriutuminen? Kontrollin puute?

22 Häiriö ohimo-, otsa-, ja päälakilohkojen alueella. Vaikeuksia kielellisissä tehtävissä: lukeminen, kirjoittaminen, kuulonvarainen kielellinen oppiminen, kuulonvarainen erottelu ja kielioppi. Kyseessä kielellinen erityisvaikeus.

23 Näönvaraisen muistin ongelmat. Epilepsialääkityksen aloittamisen jälkeen ja kohtausten loppumisen myötä poissaolokohtausepilepsiaan sairastuneiden lasten näönvarainen muisti parani merkittävästi. Ryhmien välillä ei todettu eroa yleisessä suoriutumistasossa, eli kyseessä oppimisen erityisvaikeus.

24 Mitä tehdä jos epäilee, että epilepsiaa sairastavalla lapsella on oppimisvaikeus? Yhteys lapsen vanhempiin, jotka voivat ottaa asian puheeksi lastenneurologin vastaanotolla. Tarvittaessa ohjataan neuropsykologiseen arvioon. Puhe- ja toimintaterapiat voivat helpottaa oireita, myös neuropsykologinen kuntoutus voi tukea oppimista.

25 Tuen portaat: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Unesta, ravinnosta, lääkityksestä huolehtiminen. Oppijaminäkuvan tukeminen antamalla sopivia tavoitteita. Turvallisen ympäristön luominen.

26 Jatko-opintoihin siirryttäessä on huolehdittava, että vähintään samanlainen tuki säilyy kuin mitä peruskoulussa on tarjottu. Huomioitava nuoren kyky itsenäiseen suoriutumiseen niin koulussa kuin vapaa-ajalla.

27 Epilepsia itsessään saattaa aiheuttaa tiedonkäsittelyn hankaluuksia, jotka voivat näkyä rajatusti tai laajasti kouluoppimisessa. Oppimisvaikeusriskiä lisäävät kohtausten varhainen alkamisikä, sairauden perussyy, kohtaustyyppi, kohtaustiheys ja joskus lääkitys. Tyypillisesti pulmat näkyvät tarkkaavuudessa, toiminnanohjauksessa, muistitoiminnoissa ja kielellisissä valmiuksissa. Koulussa ongelmat saattavat näyttäytyä missä tahansa oppiaineessa.

28 Lähteet Beghi, M., Cornaggia, C., Frigeni, B., & Beghi, E. (2006). Learning disorders in epilepsy. Epilepsia, 47, Eriksson, K., Gaily, E., Hyvärinen, P., Nieminen, P. & Vainionpää, L. (2013). Lapsi ja epilepsia-opas. 3. uudistettu painos. Saatavilla internet-osoiteesta Isomäki. H. (2011). Kun hahmottaminen ja keskittyminen on hankalaa ja käytös häiriöksi, mikä avuksi? Keski- Uudenmaan erilaiset oppijat ry:n kotisivut. Saatavilla internet-osoitteesta Rantanen, K. (2012). Neurocognitive functioning and social competence in preschool children with epilepsy. Väitöskirjatyö. Seppälä, U. (1998). Lapsi, perhe ja epilepsia Elämää aikaissairauden kanssa. Helsingin Yliopisto: Sosiaalipolitiikan laitos: Tutkimuksia 2/1998. Helsinki: Yliopistopaino. Sirén, A. (2011) Childhood absence epilepsy: an epidemiological, neuropsychological and molecular genetic study Tampereen yliopisto: lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Staden, U., Isaacs, E., Boyd S., Brandl, U., & Neville B. (1998). Language dysfunction in children with Rolandic epilepsy. Neuropediatrics, 29, Tellez-Zenteno JF, Patten SB, Jetté N, Williams J, Wiebe S. Psychiatric comorbidity in epilepsy: a population-based analysis. Epilepsia. Dec 2007;48(12):