POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Ella-Noora Kuivalainen Tuula Ojansivu VANHEMPIEN NÄKEMYKSIÄ WELLOU-PALVELUN HYÖDYLLISYYDESTÄ ALAKOULUIKÄISTEN LASTEN LIHAVUUDEN EHKÄISEMISESSÄ Opinnäytetyö Syyskuu 2008

OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2008 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne 9 80200 Joensuu p. (013) 260 6600 Tekijät Ella-Noora Kuivalainen, Tuula Ojansivu Nimeke Vanhempien näkemyksiä Wellou-palvelun hyödyllisyydestä alakouluikäisten lasten lihavuuden ehkäisemisessä Toimeksiantaja Beneway Oy Tiivistelmä Wellou-palvelu on Internetissä sijaitseva uudenlainen terveysaiheinen opetusmenetelmä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhempien näkemyksiä Wellou-palvelun soveltuvuudesta alakouluikäisten lasten lihavuuden ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen sekä selvittää vanhempien toivomuksia palvelun kehittämiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonantajina toimi joensuulaisia alakouluikäisten lasten vanhempia. Aineisto kerättiin teemahaastattelumenetelmän avulla keväällä 2008 ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimuksen aihe liittyy terveydenhoitotyöhön terveyden edistämisen ja lasten lihavuuden ehkäisemisen näkökulmasta. Tulosten mukaan vanhemmat uskoivat Wellou-palvelun auttavan alakouluikäisten lasten terveellisten elämäntapojen omaksumisessa ja lihavuuden ehkäisemisessä, mikäli palvelu koetaan kiinnostavaksi ja siihen tutustutaan riittävästi. Wellou-palvelu ei muuttanut tiedonantajien suhtautumista terveysasioihin, mutta palvelun uskottiin kuitenkin tuovan apua perheille, joissa on ylipainoa tai joissa terveysasiat eivät ole tuttuja. Käyttäjien mielenkiintoa palvelua kohtaan lisäisivät vanhempien mukaan palvelun ominaisuuksien monipuolistaminen ja uusien ominaisuuksien lisääminen. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että Wellou-palvelua kannattaa jatkossa hyödyntää lasten terveysopetuksessa. Tuloksia voidaan hyödyntää etsittäessä ja arvioitaessa uusia keinoja lasten lihavuuden ehkäisemiseksi. Beneway Oy voi käyttää tuloksia apuna Wellou-palvelun kehittämisessä. Jatkossa voitaisiin tutkia Wellou-palvelun vaikuttavuutta lasten lihavuuteen pitkällä aikavälillä tai sen vaikuttavuutta erilaisista näkökulmista. Kieli Sivuja 73 suomi Liitteet 7 Asiasanat lasten lihavuus, terveyden edistäminen, alakouluikäiset, Wellou-palvelu

THESIS September 2008 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN 80200 Joensuu FINLAND Tel. +358 13 260 6600 Authors Ella-Noora Kuivalainen, Tuula Ojansivu Title Parents Opinions of the Usefulness of the Wellou Service in Preventing Obesity Among Elementary School Aged Children Commissioned by Beneway Oy Ltd Abstract The Wellou service is a new health-based programme on the Internet. The purpose of this study was to describe parents opinions of the usefulness of the Wellou service in preventing elementary school aged children s obesity and in health promotion. Another purpose was to find out parents wishes of how to improve the service. This thesis was implemented using a qualitative research method. The respondents consisted of elementary school aged children s parents. The data for this study were gathered using a thematic interview method during the spring of 2008. The data were analysed using inductive content analysis. The subject/topic/theme of the study is related to public health nursing from the perspective of health promotion and prevention of childhood obesity. This study showed that the parents believe the Wellou service can help elementary school aged children to adopt healthy ways of life and thus prevent obesity, if the service is found interesting and used enough. The Wellou service did not change the parents attitudes towards health matters, however the service was believed to help those families where there are obesity problems and unfamiliarity with health matters. It was found that user interest towards the service can be increased by improving the quality of the service and by adding new features. According to the results, the Wellou service is useful in children s health education. The results may be utilised in finding and estimating new ways to prevent children s obesity. Beneway Oy Ltd may use the results in developing the Wellou service. In future, research could be made on the efficacy of the Wellou service on children s obesity in the long term or from different perspectives. Language Finnish Pages 73 + 7 appendices Keywords children s obesity, health promotion, elementary school aged, Wellou service

SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO...6 2 LASTEN LIHAVUUS...7 2.1 Lasten lihavuuden määritteleminen ja arviointi...7 2.2 Lasten lihavuuden syitä...8 2.3 Lapsuusajan lihavuuden vaikutuksia terveyteen...10 2.4 Lasten lihavuuden ehkäisy...12 3 WELLOU-PALVELU LASTEN LIHAVUUDEN EHKÄISEMISESSÄ...15 3.1 Wellou-palvelu ja Tervettä Voimaa -hanke...15 3.2 Wellou-palvelun sisältö...17 3.3 Wellou-palvelu terveysasioiden opetusmenetelmänä...19 3.4 Wellou-palvelun ja sen kaltaisten interventioiden käytettävyys...20 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT...22 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS...23 5.1 Tutkimusmenetelmän valinta...23 5.2 Tiedonantajien valinta ja kuvaus...24 5.3 Aineiston keruu...26 5.4 Aineiston käsittely ja analyysi...30 6 TUTKIMUSTULOKSET...34 6.1 Wellou-palvelu apuna lasten terveellisten elämäntapojen omaksumisessa ja lihavuuden ehkäisemisessä...34 6.1.1 Wellou-palvelun merkitys terveysasioiden omaksumisessa...34 6.1.2 Alakouluikäisten lasten kiinnostuminen Wellou-palvelusta...35 6.1.3 Koulun merkitys terveysasioiden opettamisessa ja tiedon omaksumisessa...37 6.1.4 Muita tekijöitä lasten oppimisessa ja tiedon omaksumisessa...38 6.2 Wellou-palvelun hyödyntäminen perheessä lasten terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisemisessä...39

6.2.1 Wellou-palvelun merkitys vanhemmille lasten terveyskasvatuksessa...39 6.2.2 Vanhempien kiinnostuminen Wellou-palvelusta...41 6.2.3 Vanhempien merkitys lasten terveysasioiden omaksumisessa...42 6.3 Wellou-palvelun kehittäminen...43 6.3.1 Wellou-palvelussa jo olevien ominaisuuksien kehittäminen...43 6.3.2 Uusia ominaisuuksia Wellou-palveluun...45 6.3.3 Muuta kehitettävää...46 6.3.4 Wellou-palvelun markkinointi...47 7 POHDINTA...47 7.1 Tutkimustulosten tarkastelua...47 7.2 Johtopäätökset...52 7.3 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus...54 7.3.1 Tutkimuksen eettisyys...55 7.3.2 Opinnäytetyön luotettavuus...58 7.4 Opinnäytetyön tulosten hyödynnettävyys ja jatkotutkimusaiheet...65 LÄHTEET...68 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Opinnäytetyöprosessin eteneminen Saatekirje Suostumuslomake Haastattelurunko Toimeksiantosopimus Aineiston analyysin eteneminen Esimerkki analyysin etenemisestä

6 1 JOHDANTO Lasten lihavuus on aiheena tärkeä ja ajankohtainen ja siitä on saatavilla runsaasti tietoa. Aihetta on käsitelty viime aikoina paljon mediassa. Konsensuslausuman ja Käypä hoito -suosituksen mukaan lasten ja nuorten lihavuus on yleistynyt huomattavasti etenkin korkean elintason maissa, kuten Suomessa ja muissa teollisuusmaissa, joissa siitä on tullut merkittävä kansanterveyteen vaikuttava tekijä. Pelkästään lihavuuden hoidolla ei voida pysäyttää epidemiaa, vaan siihen täytyy puuttua jo lapsuudessa kehittämällä tehokkaita menetelmiä, joiden avulla lihavuuden yleistyminen saadaan pysähtymään. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia 2005; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) Suomessa nuorten ylipainoisten määrä on lähes kolmikertaistunut vuodesta 1977 vuoteen 2003. Alakouluikäisistä ja sitä nuoremmista lapsista ylipainoisten osuuden arvioidaan olevan 8-25 % eri ikäluokissa. (Stigman 2006a.) Opinnäytetyön aihe liittyy Tervettä Voimaa -hankkeeseen, jonka tuotteena on kehitetty Wellou-verkkoympäristö 6-12-vuotiaille lapsille ja nuorille, heidän vanhemmilleen sekä opettajille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Wellou-palvelun sopivuutta lasten lihavuuden ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen kartoittamalla alakouluikäisten lasten vanhempien mielipiteitä asiasta. Vanhemmilta tiedusteltiin myös Wellou-palvelun kehittämisehdotuksia, jotta tavoitteeseen lasten lihavuuden ehkäisemiseksi päästäisiin paremmin. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Beneway Oy:lle, joka toimii Wellou-palvelun vastaavana tuottajana. Internetissä sijaitseva lasten terveyden edistämiseen ja lihavuuden ehkäisyyn suunniteltu Wellou-palvelu on konseptina Suomessa ainoa laatuaan (Beneway Oy 2007a; Ulvinen 29.10.2007), mutta samankaltaisia terveysopetukseen suunnattuja palveluja on maailmalla muitakin (ks. esimerkiksi Flores 2006 ja Suomen Sydänliitto ry 2008).

7 2 LASTEN LIHAVUUS 2.1 Lasten lihavuuden määritteleminen ja arviointi Lasten ylipainon ja lihavuuden vakavuutta arvioitaessa on muistettava, ettei pitäisi katsoa vain sen nykyistä tilaa, vaan on pyrittävä saamaan kokonaiskuva painonnoususta ja sen kehityksestä (Janson & Danielsson 2005, 36). Lapsen lihavuuden määritteleminen on todettu hankalaksi käytännön työssä. Eräiden tutkimusten mukaan lihavuudessa on kysymys liian suuresta rasvan määrästä kehossa. (Flodmark, Lissau, Moreno, Pietrobelli & Widhalm 2004; Nuutinen 1998, 177-178; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) Kehon rasvamäärän on todettu olevan suurimmillaan imeväisiässä, minkä jälkeen rasvan määrä pienenee vähitellen 6-7 vuoden ikään saakka, jolloin se alkaa uudelleen kohota. Tytöillä rasvan määrän kasvu on runsaampaa kuin pojilla. Lapsen lihavuuden määrittelemisessä voidaan käyttää apuna tutkimuskäytössä ihopoimumittauksia ja painoindeksejä sekä käytännön työssä kasvukäyriä. (Nuutinen 1998, 177-178.) Kasvukäyrältä voidaan katsoa lapsen pituuden ja painon suhdetta (Janson & Danielsson 2005, 30). Flodmark ym. (2004) ehdottavat, että lasten lihavuuden määritelmän tulisi perustua kansainväliseen yksimielisyyteen. Painonsa arvoiset -kirjassa lihavuus on määritelty sairaudeksi ja ylipaino lihavuuden riskiksi (Janson & Danielsson 2005, 28). Suomessa lapsuusiän lihavuuden diagnoosi perustuu painon ja pituuden mittaamiseen sekä pituuteen suhteutetun painon, eli pituuspainon, määrittämiseen. Pituuspaino tarkoittaa lapsen painoa suhteessa muiden samaa sukupuolta olevien ja samanpituisten lasten keskipainoon. Lihavuuden ja ylipainon raja-arvot on määritelty suomalaisten lasten iänmukaisia painoindeksijakaumia ja käyriä apuna käyttäen. Näiden mukaan ylipainosta puhutaan silloin, kun kouluikäisen pituuspaino on 20-40 %, ja lihavuudesta, kun pituuspaino on yli 40 %. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.)

8 Kansainvälinen tapa lasten lihavuuden määrittämisessä Käypä hoito - suosituksen mukaan on kasvun myötä muuttuvan painoindeksin eli BMI:n laskeminen. BMI on erilainen pojilla ja tytöillä. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) BMI:llä (Body Mass Index) tarkoitetaan aikuisten lihavuutta määritettäessä painon suhdetta pituuden neliöön (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lihavuustutkijat ry 2007). Lasten lihavuus ja ylipaino perustuvat ikävakioituun painoindeksiin eli isoon BMI:iin, jossa on laskettu mitä lapsen painoindeksi vastaa aikuisen painoindeksissä (Janson & Danielsson 2005, 34). Sari Stigman (2006a, 6) on tuonut esille, että lasten ja nuorten terveystarkastuksissa, neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa tulisi mitata säännöllisesti vyötärön ympärystä, joka kuvaa vatsan sisäelinten ympärille sijoittuneen sekä keskivartalon ihonalaisen rasvakudoksen määrää. Vyötärönympäryksen mittaamisen on todettu olevan parempi keino kontrolloida lihavuuden kehittymistä kuin esimerkiksi painoindeksin, joka tarkoittaa rasvakudoksen ja rasvattoman kudoksen yhteen laskettua summaa (Hirschler, Aranda, Calcagno, Maccalini & Jadzinsky 2005; Janssen, Katzmarzyk & Ross 2002, 2078; Stigman 2006b, 6). Käypä hoito -suosituksen mukaan Yhdysvalloissa julkaistun lasten ja nuorten vyötärönympärysmitan kehittymistä kuvaavan viitekäyrästön sovellettavuus suomalaisiin lapsiin on vielä kyseenalainen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). 2.2 Lasten lihavuuden syitä Lasten lihomiseen vaikuttavat geneettiset, sosiaaliset ja psyykkiset tekijät sekä elintavat. On kuitenkin vielä epäselvää, missä suhteessa perinnölliset tekijät ja ympäristötekijät vaikuttavat lasten lihomisen kehittymiseen. (Nuutinen 1998, 179.) Lasten lihavuuteen vaikuttavat merkittävästi vanhempien paino, liikunnallinen passiivisuus, koulutus ja sosiaaliluokka sekä perheen koko. Perheen syömis- ja liikuntatottumukset voivat vaikuttaa perheenjäsenten lihavuuden kasautuvuuteen, mutta ravinto- ja liikuntatekijöiden vaikutuksesta lihavuuden syntymiseen on kuitenkin liian vähän tutkimustietoa. (Nuutinen 1998, 179; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) Myös unella on todettu olevan merkitystä lasten lihavuuteen. Mitä vähemmän lapsi nukkuu,

9 sitä enemmän hänellä on ylipainoa. (Roos 2006, Ollikaisen 2006 mukaan; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) Geeniperimästä leptiinin ja beta-3-adrenergisen reseptorigeenin on todettu vaikuttavan lihavuuden periytymiseen (Moran 1999). Lihavuuden syynä ovat hyvin harvoin aineenvaihdunnalliset tekijät ja harvinaiset oireyhtymät, kuten Prader- Willin, Weaverin, Cohenin tai Turnerin oireyhtymät (Moran 1999; Nuutinen 1998, 179). Mikäli lihava lapsi on ikäänsä nähden lyhyt ilman selittävää syytä, syyksi voidaan epäillä aineenvaihduntaa tai hormonitoimintaa (Nuutinen 1998, 179). Hormonaalisia syitä lapsen lihavuuteen ovat muun muassa hypotyreoosi, hyperkortisolismi sekä insuliinin liikaerityssairaus (Moran 1999). Nuutisen (1998, 179) mukaan lasten lihavuus johtuu energiankulutusta suuremmasta energian saannista. Lasten ja nuorten energiansaannin ei ole todettu viime vuosien aikana erityisesti lisääntyneen. Useiden tutkimusten mukaan lihavat lapset syövät saman verran kuin normaalipainoiset lapset, mutta fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä on kuitenkin viitteitä (Nuutinen 1998, 179; Stigman 2006a, 4). Pienikin epätasapaino energian saannin ja kulutuksen välillä voi kuitenkin johtaa myöhemmin merkittävään painon nousuun (Moran 1999). Lihavuuden lisääntyminen näkyy muun muassa ravitsemussuosituksista poikkeavien kulutustottumusten lisääntymisenä sekä elintarvikkeiden pakkauskokojen kasvamisena (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Yhä useammat tutkijat pitävät lasten lihavuuden syynä nimenomaan fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä ja passiivisen ajankäytön lisääntymisestä johtuvaa energian kulutuksen vähenemistä (Stigman 2006a, 4). Väestön lihomisen taustalla on elinympäristön muuttuminen, joka näkyy esimerkiksi työ- ja arkiliikunnan vähenemisenä sekä television runsaan katselemisen ja autolla kouluun kyyditsemisen lisääntymisenä (Kalenoja 2004; Klesges, Shelton & Klesges 1992; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005; Nuutinen 1998, 179).

10 Konsensuslausuman mukaan lihavuus vähentää liikuntaa, mikä taas lisää lihavuutta (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia 2005). Vielä tiedetään kuitenkin melko vähän lasten lihavuuden yhteyksistä motorisiin taitoihin, fyysiseen kuntoon ja aktiivisuuteen. Motoriset perustaidot, joilla voi olla vaikutusta lapsen fyysiseen aktiivisuuteen, opitaan jo lapsuusiässä. Tällöin lapsen pitää saada tarpeeksi monipuolisia liikekokemuksia, jotta pohja myöhemmille lajitaitojen oppimiselle ja liikunnan harrastamiselle voisi kehittyä. On todettu, että lasten todellinen motorinen perustaitojen hallinta ja koettu fyysinen pätevyys ovat kumpikin ylipainoisilla lapsilla heikompia kuin normaalipainoisilla lapsilla. (Stigman 2006a, 4.) 2.3 Lapsuusajan lihavuuden vaikutuksia terveyteen Tutkimukset ovat osoittaneet lihavuudella olevan taipumus jatkua aikuisikään saakka (Must & Strauss 1999; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Summerbell ym. (2005) toteavat lapsuusiän lihavuuden vaikuttavan terveyteen niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä ja johtavan usein lihavuuden lisäksi myös muihin terveydellisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ongelmiin aikuisiällä. Reilusti ylipainoisten lasten lyhyen aikavälin terveysriskeiksi on todettu ortopediset eli liikuntaelimistön ongelmat, neurologiset eli hermostoperäiset ongelmat keuhkoperäiset ongelmat, gastroenterologiset eli vatsa-alueen ongelmat, sekä endokriiniset eli umpieritysjärjestelmään liittyvät ongelmat (Must & Strauss 1999). On kuitenkin tärkeää muistaa, että lasten ja nuorten kohdalla painon nousu voi myös viitata pituuskasvun kiihtymiseen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Lapsuusiän lihavuuden pidemmän aikavälin seurauksiksi on todettu muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien sekä ennenaikaisen kuolleisuuden suurentuneet riskit (Must & Strauss 1999; Raitakari 2006). Sekä lihavuuden että sepelvaltimotaudin kehittyminen alkaa usein jo lapsuudessa, ja niihin liittyy vuosien ja jopa vuosikymmenten oireeton vaihe (Salo 2004, 75). Lapsuus- ja nuoruusajan

11 lihavuudella, koholla olevalla verenpaineella, suurella kolesterolipitoisuudella ja tupakoinnilla on todettu olevan perinnöllisten tekijöiden lisäksi selvä yhteys verisuonimuutoksiin (Raitakari 2006.) Sepelvaltimotauti aiheuttaa ateroskleroosia eli valtimonkovettumatautia, jonka varhaismuutoksia on osoitettu olevan jo alle 10-vuotiailla (Salo 2004, 75). Tutkimukset todistavat nuoruusiän lihavuuden riskitekijöiden johtavan ateroskleroosin kehittymiseen aikuisiällä (Raitakari 2006). Lapsuusajan lihavuudella on todettu olevan yhteys metaboliseen oireyhtymään, jossa yhdistyvät muun muassa vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine eli hypertensio, veren rasva-arvojen poikkeavuus eli dyslipidemia sekä kohonnut verensokeri. Suurentuneen vyötärönympärysmitan on todettu olevan riskitekijä etenkin tyypin 2 eli niin sanotun aikuistyypin diabeteksen kehittymiselle. (Hirschler ym. 2005; Janssen ym. 2002, 2074, 2078.) Tytöillä lihavuus voi lisätä riskiä sairastua munasarjojen monirakkulatautiin (Nuutinen 1998, 181; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Giovanninin (2000) mukaan ravitsemukselliset puutteet ja nuorena omaksutut epäterveelliset ruokailutottumukset voivat johtaa lihavuuden ja hyperlipidemian ohella myös osteoporoosiin (Juvonen 2005, 10). Osteoporoosin kehittymiseen saattaa vaikuttaa ratkaisevasti lapsuus- ja nuoruusiän luuston kehitys, johon vaikuttavat muun muassa sukupuolihormonitaso ja perimä. Luuston kehitykseen voidaan vaikuttaa turvaamalla kalkin ja D-vitamiinin saanti sekä liikkumalla riittävästi. (Salo 2004, 76.) Stigmanin (2006b, 4) mukaan lapsuusiän fyysisellä aktiivisuudella voidaan luuston terveyden lisäksi vaikuttaa myös muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistön terveyteen. Terveydellisten haittojen lisäksi lapsuusajan lihavuus vaikuttaa myös lapsen kykyyn liikkua ja toimia arkipäivän askareissa. Enemmän haittaa lapselle itselle aiheutuu kuitenkin psyykkisellä ja sosiaalisella elämänalueella. (Nuutinen 1998, 180-181.) Lapsuusiän lihavuus etenkin keskilapsuudessa (Must & Strauss 1999) eli 7-12 vuoden iässä (Pulkkinen 1999) ja nuoruudessa voi aiheuttaa pysyviä vaikutuksia fyysisten terveysongelmien lisäksi muun muassa taloudelliseen tulevaisuuteen, itsetuntoon ja näkemykseen omasta kehonkuvasta (Must & Strauss 1999). Tutkimuksissa on todettu lihavien lasten itsetunnon ja tervey-

12 teen liittyvän elämänlaadun olevan heikompia kuin heidän normaalipainoisilla ikätovereillaan (Strauss 2000; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005), mikä on näkynyt muun muassa surullisuutena, yksinäisyytenä ja hermostuneisuutena (Strauss 2000). Lasten keskuudessa lihavuuteen liitetään usein erilaisia käsityksiä, kuten laiska tai tyhmä, ja lihavat lapset joutuvatkin usein ikätovereidensa kiusaamiksi lihavuutensa vuoksi (Nuutinen 1998, 180). Lapsuus- ja nuoruusajan lihavuuden on havaittu myös altistavan tupakoinnin aloittamiselle ja alkoholinkäytölle henkilöillä, joiden itsetunto on ollut huonompi kuin normaalipainoisilla lapsilla (Strauss 2000). 2.4 Lasten lihavuuden ehkäisy Varhainen puuttuminen lapsen lihavuuteen ja lihavuuden ehkäiseminen on tärkeää, koska lihavuus vaikuttaa lapseen ja hänen terveyteensä monella tavalla ja sillä voi olla merkitystä myös lapsen sosiaalisen elämän ja taloudellisten tekijöiden muodostumiseen tulevaisuudessa (Nuutinen 1998, 179-181). Ilman voimakasta varhaista puuttumista lasten lihavuuteen terveydelliset ja sosiaaliset seuraukset tulevat olemaan tuntuvia ja kestämään pitkään (Must & Strauss 1999). Lihavuuden hoitamisen on lisäksi todettu olevan ehkäisyä vaikeampaa (Nuutinen 1998, 179). Lihavuutta ehkäisevän elinympäristön luominen vaatii toimenpiteitä useilla eri tasoilla. Lapsen perheen ja lähipiirin lisäksi tarvitaan valtion, kuntien, teollisuuden, kaupan, median ja järjestöjen panosta. Lasten lihavuuden ehkäisy, seulonta ja hoito ovat osa perusterveydenhuoltoa. Kuntatasolla lihavuutta voidaan ehkäistä muun muassa koulussa, jossa laadukkaalla kouluruoalla ja kannustavalla koululiikunnalla voidaan edistää lasten terveellisten elämäntapojen oppimista. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) Pohja terveellisille elintavoille luodaan jo lapsuusiässä (Kuopion yliopisto 2007). Käypä hoito -suosituksessa korostetaan lihavuuden ehkäisyn aloittamisen tärkeyttä jo neuvolaiässä ja sen jatkamista läpi lapsuuden ja nuoruusiän (Suoma-

13 lainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Ehkäisevät toimet ja lihavuuden riskitekijöiden arvioiminen, muun muassa pituuden ja painon mittaamisen avulla, voidaan siis aloittaa jo äitiys- ja lastenneuvolassa ja jatkaa kouluterveydenhuollossa (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia 2005; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Hoitoalan ammattilaisen kannattaa keskustella kasvukäyrän osoittamista muutoksista ja lapsen painon kehittymisestä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Lisäksi on tärkeää keskustella vanhempien kanssa lihavuuden ehkäisemisestä, koska lapsi saattaa kärsiä lihavuuden aiheuttamista haitoista koko loppuelämänsä (Moran 1999). On huomattu, että 6-11-vuotiaiden lasten vanhempiin kohdistetut interventiot näyttävät olevan tehokkaampia sekä pitkällä että lyhyellä aikavälillä kuin pelkästään lapsiin kohdennettu hoito (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005). Interventiolla eli väliintulolla tarkoitetaan toimenpidettä, jolla pyritään vaikuttamaan yksilön tai ryhmän terveydentilaan tai käyttäytymiseen (Kustannus Oy Duodecim 2007). Tässä opinnäytetyössä interventiolla tarkoitetaan terveyden edistämiseksi laadittua järjestelmää, ohjelmaa tai palveluiden kokonaisuutta. Perheessä lasten lihavuuden ehkäisyyn vaikuttavat ruoka- ja liikuntatottumusten kautta keskeisesti vanhemmat, jotka vastaavat perheen ruokataloudesta ja antavat omalla toiminnallaan lapsille mallia. Vanhemmat voivat tukea lasten ruokamieltymysten ja -tottumusten kehitystä, sillä lapset oppivat pitämään erilaisista mauista tottumuksen kautta. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) Vanhempien tekemillä valinnoilla on vaikutusta perheen lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin (Juvonen 2005, 5). Monilla ruokavalioon ja liikuntaan kohdistuvilla interventioilla ei ole juurikaan tehokasta vaikutusta lihavuuden ehkäisyn kannalta, mutta ne voivat tukea tehokkaasti terveemmän ruokavalion ja fyysisesti aktiivisemman elämäntavan omaksumista (Summerbell ym. 2005). Lasten lihavuuden ehkäisyn tulee olla ennemmin terveys- kuin painokeskeistä. Ehkäisyn ja hoidon tulisi perustua elämäntapamuutosten tukemiseen, jonka to-

14 teuttamisessa perhe, lapsi ja muu lähiympäristö olisivat avainasemassa. Epäterveellisten elämäntapojen muuttaminen, muun muassa ravitsemuksen kohdalla, on lasten lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa keskeinen asia. (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry 2005.) Perusvaatimukset lapsuuden ja nuoruuden ravitsemukselle asettaa lapsuus- ja nuoruusajan voimakas fyysinen, psykososiaalinen sekä kognitiivinen kasvu ja kehitys, joiden perustana on riittävä energiaravintoaineiden sekä vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti. Riittävän ravintoaineiden saannin takaa tasapainoinen ja monipuolinen ruokavalio. (Dixey ym. 1999, 7; Juvonen 2005, 2.) Liikunnalla voidaan vaikuttaa energian kulutukseen, jolla on vaikutusta lihavuuden kehittymiseen. Lisäksi liikunnalla on suotuinen liitännäisvaikutus myös sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja kolesteroliin, keuhkoastmaan ja diabetekseen. (Telama ym. 2001; Wuolio 2006.) Liikunta on tärkeää myös lapsen liikuntakyvyn ja -taitojen, identiteetin ja omakuvan sekä sosiaalisten suhteiden kehittymisen kannalta (Vuori 2003). Kouluikäisten liikuntaa on käsitelty asiantuntijoiden tekemissä konsensussuosituksissa, joissa korostetaan yhtäläisesti päivittäistä fyysistä aktiivisuutta, mutta varsinaisia kansallisia kouluikäisten lasten ja nuorten terveysliikuntasuosituksia ei ole Suomessa vielä laadittu (Stigman 2006c, 3; Telama ym. 2001). Kouluikäisen lapsen tulisi harjoittaa kevyttä tai kohtalaista liikuntaa vähintään tunnin ajan päivittäin, ja raskaampaa liikuntaa ainakin kolmesti viikossa, vähintään 20-60 minuuttia kerrallaan. Vanhempien esimerkillä, tuella ja kannustuksella on suuri vaikutus lasten liikuntamieltymysten kehittymisessä, mutta kouluiässä myös kavereilla on suuri merkitys. (Telama ym. 2001.) Hyvällä ja riittävällä unella on merkitystä lapsen hyvinvointiin, kasvuun ja kehitykseen (Kuuskoski 2007). Mannerheimin Lastensuojeluliiton (2005) suositusten mukaan ala-asteikäinen lapsi tarvitsee kymmenen tunnin säännölliset yöunet. Kuuskoski (2007) toteaa unella olevan merkitystä painonhallintaan, sillä väsyneen lapsen tekee herkemmin mieli runsasenergisiä herkkuja, kun taas hyvin nukkuneelle lapselle maistuu terveellinen aamupala.

15 3 WELLOU-PALVELU LASTEN LIHAVUUDEN EHKÄISEMI- SESSÄ 3.1 Wellou-palvelu ja Tervettä Voimaa -hanke Wellou-palvelu on Beneway Oy:n huhtikuussa 2007 Internetiin julkaisema (Beneway Oy 2001-2007) uudenlainen terveysaiheinen opetusmenetelmä, jossa yhdistyvät uusi teknologia, pelit, animaatiot, tietokonevälitteiset interaktiiviset opetustavat ja perinteiset opetusmateriaalit (Gröhn-Rissanen 2006). Interaktiivisuudella tarkoitetaan molemminpuolista vuorovaikutusta asioiden välillä. Interaktiivisuutta on esimerkiksi ihmisten välillä tapahtuva vuorovaikutus tai ihmisen ja tietokoneen välillä tapahtuva vuorovaikutus. (Korpela 2007; Nurmi, Rekiaro, Rekiaro & Sorjanen 2004, 182; Valpola 2001, 502.) Wellou-palvelun tarkoituksena on edistää alakouluikäisten lasten ja nuorten terveyttä sekä puuttua lasten lihavuuteen uudella tavalla opettamalla lapsille terveellisiä elämäntapoja, kuten oikeanlaista ravitsemusta, sekä liikunnan ja levon tärkeyttä (Beneway Oy 2007a; Gröhn-Rissanen 2006.) Edellä mainituilla tarkoitetaan tässä opinnäytetyössä terveyden edistämisen ja terveellisten elintapojen ohjaamisen keinoja, joilla pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten lihavuutta. Wellou-palvelu on saanut nimensä englanninkielisistä sanoista wellness, joka tarkoittaa hyvinvointia, fellow, joka tarkoittaa kaveria, sekä tervehdystä kuvaavasta sanasta hello (Elo 2007, A7). Alkuperäinen idea Wellou-palvelusta on lähtöisin Beneway Oy:ltä. Samankaltaisia tavoitteita ja osittain samoja keinoja, kuten Internetiin perustuvia menetelmiä, on muuallakin, mutta Wellou-konsepti itsessään on ainutlaatuinen (Ulvinen 29.10.2007). Muita terveysopetuksen tueksi laadittuja verkkopalveluja ovat esimerkiksi Suomen kuluttajaliiton Napposen eväät -peli sekä Leipätiedotus ry:n nuorille suunnatut sivut, joilla voi testata sokerin- ja kuidunsaannin määrää (Suomen Sydänliitto ry 2008). Welloupalveluun voi tutustua Internetissä osoitteessa http://www.wellou.fi.

16 Wellou-palvelulle on olemassa tietyt kriteerit. Näitä ovat haluttavuus, hyödyllisyys, käytettävyys, miellyttävyys, eettisyys sekä uudenlainen innovatiivisuus ja kiinnostavuus. Palvelun tulee vastata kohderyhmän tarpeita, auttaa heitä saavuttamaan tavoitteensa ja kehittymään ratkaisujen löytämisessä sekä tuottaa mielihyvää ja iloa. Tiedon täytyy pohjautua tutkittuun tai käytännössä hyväksi koettuun, päivitettyyn tietoon. (Gröhn-Rissanen 2007a.) Tervettä Voimaa oli Kuopiossa sijaitsevan Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan koulutusohjelman koordinoima hanke (Beneway Oy 2007b), jonka toteutus sijoittui aikavälille 1.8.2006-31.3.2008 (Savonia-ammattikorkeakoulu 2007). Hankkeen tavoitteena oli ylläpitää ja auttaa lasta ja perhettä saavuttamaan terveellisiä ravinto- ja liikuntatottumuksia, hyvinvointia ja terveyttä Wellou-palvelun kautta (Gröhn-Rissanen 2006). Tervettä Voimaa -hanke on Euroopan aluekehitysrahasto EAKR:n (Europa 2005; Savonia-ammattikorkeakoulu 2007) ja Itä- Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman rahoittama pilottiprojekti (Savoniaammattikorkeakoulu 2007). Wellou-palvelun sisällöntuotannosta eli ruoka ja ravitsemus- sekä liikunta, lepo ja uni -osioista vastasivat Tervettä Voimaa -hankkeen aikana projektissa mukana olleet Savonia-ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu ja Mikkelin ammattikorkeakoulu yhteistyössä Beneway Oy:n kanssa (Beneway Oy 2007b). Wellou-palvelun kehittäminen ei loppunut Tervettä Voimaa -hankkeen päättymiseen, vaan sen kehittämistä jatkaa edelleen palvelun vastaava tuottaja Beneway Oy (Ulvinen 2.10.2007). Vuonna 2001 perustettu kuopiolainen ohjelmistoalan tutkimus- ja tuotekehitysyhtiö Beneway Oy tuottaa Wellou-palveluun aihekokonaisuuksia yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa (Beneway Oy 2001-2007; Beneway Oy 2007a). Tervettä Voimaa -hankkeessa arvioitiin Wellou-palvelua pilotointien kautta ja selvitettiin, miten sitä voitaisiin kehittää (Gröhn-Rissanen 2007b). Pilotoinneissa on kartoitettu niissä mukana olevien lasten ja nuorten elämäntapoja, testattu ja kehitetty uusia terveysviestinnän ja teknologian menetelmiä sekä arvioitu niiden vaikuttavuutta elämäntapamuutoksiin. Wellou-palvelu on siis uusi terveysviestinnän muoto, jonka avulla pyritään välittämään terveystietoa Internetin välityk-

17 sellä. (Gröhn-Rissanen 2006.) WHO määrittelee terveysviestinnän keinoksi välittää yleisölle terveystietoa ja ylläpitää julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Terveystietoa levitettäessä voidaan käyttää kaikkia joukkoviestinnän muotoja, niin uusia kuin vanhojakin. (Torkkola 2002, 5.) Wellou-pilotoinnit on toteutettu kolmessa jaksossa Kajaanissa, Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa sijaitsevissa kouluissa kevään ja syksyn 2007 aikana. Pilotointeihin on osallistunut 6-12-vuotiaita lapsia esikouluikäisistä kuudesluokkalaisiin, koulusta riippuen. Pilotoinneissa avattiin vaiheittain 6-9-vuotiaille ja 10-12-vuotiaille suunnatut ravitsemukseen, liikuntaan ja lepoon liittyvät osiot. (Gröhn-Rissanen 2007b.) Koulujen pilotoinneissa Wellou-palvelua käytettiin kokeilunomaisesti oppitunneilla neljän viikon ajan, ja oppilaat saivat Welloupalveluun pohjautuvia terveysaiheeseen liittyviä kotitehtäviä (Gröhn-Rissanen 2008). Jokaisen pilottijakson päätyttyä vanhemmille on tarjottu mahdollisuus vastata Internetissä sijaitsevaan kyselyyn, jossa on kysytty vanhempien mielipiteitä Wellou-palvelusta. Joensuussa toteutetussa Wellou 2 -pilotoinnissa tämä loppukartoitus ei saavuttanut vanhempia toivotulla tavalla. Yksikään vanhemmista ei vastannut Internetkyselyyn, joten palaute jäi heiltä kokonaan saamatta. (Ulvinen 2007.) Vanhempien mielipiteet ovat tärkeitä, jotta palvelua osattaisiin kehittää oikealla ja toivotulla tavalla. Vastatessaan kyselyihin heillä on mahdollisuus kehittää Wellou-palvelua, joka myös pyrkii omalta osaltaan näihin samoihin tavoitteisiin. (Gröhn-Rissanen 2007c.) 3.2 Wellou-palvelun sisältö Wellou-palvelussa on omat osionsa eri-ikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä opetus- ja ohjausmateriaalia opettajille (Beneway Oy 2007a). Opettajien osio on suljettu ympäristö, jonka käyttöön tarvitaan käyttäjätunnukset. Opettajien Wellousta löytyy muun muassa tuntisuunnitelmia eri luokkatasoille, taustatietoja jokaisesta Welloussa käsiteltävästä aihealueesta, Power Point -esityksiä, kotitehtävämalleja ja -vastauksia sekä vinkkejä, kuinka kotitehtäviä voidaan so-

18 veltaa. Lisäksi opettajille on tarjolla oma asiantuntijoiden ylläpitämä keskustelufoorumi, jossa opettajat voivat keskustella keskenään ja tarvittaessa kysyä neuvoa asiantuntijoilta. (Beneway Oy 2007a.) Lasten ja vanhempien osioita voi tarkastella kuka tahansa koulussa tai Internetyhteydellä varustetulla kotikoneella. Vanhemmille suunnatuilla Wellou-sivuilla kerrotaan lasten osiosta ja siitä, mihin Wellou-palvelulla pyritään. Vanhempien osion tarkoituksena on tukea lapsen oppimista, vahvistaa koulun ja kodin välistä yhteyttä muun muassa ruokaohjeiden ja vinkkien avulla sekä antaa tietoa terveystottumuksista. (Beneway Oy 2007a.) Oppilaiden Wellou sisältää tietoa terveellisistä elämäntavoista ja elimistön toiminnasta eri ikäryhmille erilaisten opettavaisten pelien, tehtävien, sarjakuvien, tietovisojen, videoiden, äänten sekä animaatioiden (Beneway Oy 2007a) eli liikkuvien kuvien (Keränen, Lamberg & Penttinen 2005, 168) kautta. Näiden avulla lapsi oppii terveysasioiden ohella myös kehittämään ongelmanratkaisukykyjään. Wellou-palvelun sisältöä elävöittää verkkosivuilla seikkaileva vihreä Welloumatoperhe, johon kuuluvat isä ja äiti Wellou, poika Wellou, tyttö Wellou sekä vauva Wellou. Terveystiedon opetuksen pitäisi olla käytännönläheistä, jotta tieto säilyisi koululaisten muistissa. Tätä asiaa tukevat muun muassa arkipäivän vinkkejä ja neuvoja antavat hahmot, joiden elämään lapset pääsevät tutustumaan Wellou-palvelussa. Hahmojen avulla käsitellään myös lapsen kehitystä ja paino-ongelmia, joista puhuminen voi muuten olla hankalaa. Lasten Welloupalvelu jakautuu Ruoka ja ravitsemus -osioon, Liikunta, lepo ja uni -osioon sekä Welloun Woima Wuosi -osioon. (Beneway Oy 2007a.) Ruoka ja ravitsemus -osiossa on omat kokonaisuutensa 6-9-vuotiaille ja 10-12-vuotiaille lapsille. Osion tarkoituksena on opettaa ruokailuun, hygieniaan ja terveyteen liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään oikeita, terveellisiä valintoja. Ruoka ja ravitsemus -osio jakautuu neljään pääkategoriaan: Minä ja Ruoka, Terveellinen Ruoka, Miten Syön ja Milloin Syön. Nämä osiot jakautuvat alaluokkiin, joissa käsitellään aihealueita tarkemmin. (Beneway Oy 2007a.)

19 Liikunta, lepo ja uni -osio on suunnattu yhteisesti 6-12-vuotiaille. Osiossa käydään läpi arkiliikunnan ja unen sekä oikean vuorokausirytmin tärkeyttä ja rohkaistaan pohtimaan omaa kasvua ja kehitystä sekä liikkumaan monipuolisesti. Liikunta, lepo ja uni -osio jakautuu neljään pääkategoriaan: Miksi Liikun, Miten Liikun, Liikunko Riittävästi ja Miten Paljon Lepään. (Beneway Oy 2007a.) Welloun Woima Wuosi on toiminnallinen, lapsia liikkumaan aktivoiva kokonaisuus, jonka tavoitteena on tuoda liikunta osaksi arkipäivää. Woima Wuosi sisältää useita kestoltaan ja laajuudeltaan erilaisia seikkailujaksoja, joiden teemat vaihtuvat. Woima Wuosi jakautuu Liikuntapanostukseen ja Teemoihin. Kaikkiin Woima Wuosi -jaksoihin kuuluvat opetusrungot sekä selkeät etenemisohjeet jokaiselle jaksolle. Woima Wuosi -jaksoihin kuuluu myös seurantalomakkeet, palkintodiplomit, tehtäviä, vinkkejä liikuntaan ja keskustelun aiheita oppitunneille. (Beneway Oy 2007a.) 3.3 Wellou-palvelu terveysasioiden opetusmenetelmänä Tervettä Voimaa -projektin kokouksessa marraskuussa 2007 eräs Beneway Oy:n edustaja toi puheenvuorossaan esille, että tapa, jolla Wellou-palvelua kouluissa käydään läpi, vaikuttaa suurelta osin lasten oppimiseen. Opettajan tulisi käydä Wellou-palvelun opetusmateriaalia läpi kohta kohdalta ottaen kaikki oppilaat mukaan oppimiseen ja ongelmanratkaisuun. Tällä tavalla oppimisen kokemus olisi varmasti erilainen verrattuna siihen, että aiheesta jaetaan oppitunnilla vain kotitehtävät, jotka oppilaat saavat tehdä itsenäisesti kotona. (Karppinen 2007.) Myös tutkimuksissa on todettu perheiden, koulujen ja opettajien olevan tärkeitä lasten oppimisen, terveystiedon omaksumisen sekä elintapojen kehittymisen kannalta. Koulujen tulisikin panostaa lasten lihavuuteen puuttumiseen erilaisin interventioin ja kehittämällä opetusmetodejaan. (Pyle ym. 2006, 361, 365, 372; Sutherland, Gill & Binns 2004.) Asioiden muistamista ja mieleen painamista helpottavat kielen selkeys, lauseiden lyhyys ja sanojen tuttuus (Numminen 2006). Tekstissä tulee olla riittävästi tietoa, joka on kerrottu niin, että lukija sen ymmärtää. Tekstissä ei saa olla

20 myöskään liikaa tietoa, sillä se voi estää lukijaa näkemästä tärkeimpiä asioita. Lukija voi myös pitää tekstiä liian pitkänä, eikä siksi jaksa kiinnostua siitä. (Iisa, Kankaanpää & Piehl 1997, 66, 69.) Wellou-palvelun oppimismateriaali koostuu muun muassa peleistä ja animaatioista. Pelien käyttö opetusmenetelmänä on vielä vähäistä, mutta kysyntää ja tarvetta niille löytyy (Kankaanrinta, Neittaanmäki & Häkkinen 2004, 5). Idea pelien käyttämisestä oppimisympäristönä on nerokas, sillä pelit jo itsessään motivoivat lapsia ja nuoria oppimaan (Mustonen 2004, 183). Uusiin oppimisympäristöihin liittyy elämyksellisyys, mikä lisää oppimistuloksia ja oppimismotivaatiota (Mustonen & Pulkkinen 2003, 52). Tietokoneharrastus opettaa myös teknisiä ja strategisia taitoja, kehittää luovaa ongelmanratkaisutaitoa sekä auttaa tutkivan oppimistavan omaksumisessa. Toisaalta kohtuuton ja valikoimaton pelaaminen voi kuitenkin altistaa tunne-elämän, sosiaalisen käyttäytymisen ja jopa peliriippuvuuden riskeille. Lapsen tulisi oppia erottamaan todellisuus fantasiasta ja pystyä arvioimaan tiedon luotettavuutta kriittisesti. (Mustonen 2004, 183-184.) Nupposen tutkimuksessa lapsilla oli yleisesti ottaen kohtuullinen määrä tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Nuoremmille varsinaiset terveysvaikutuksia koskevat asiat olivat kuitenkin hankalia. Lapsista osa piti esimerkiksi tietokonepelien pelaamista epäterveellisenä, kun taas toiset katsoivat ne terveellisiksi siinä mielessä, että niistä voi oppia. Vanhemmat puolestaan pitivät tietokoneiden ja pelien vaikutuksia pääsääntöisesti liikkumista vähentävänä ja siten lihavuutta edistävänä tekijänä. Vanhemmat uskoivat lasten osaavan lajitella, mitkä ruuat ovat terveellisiä ja mitkä eivät, mutta epäilivät heidän kykyään ymmärtää, mitä seurauksia epäterveellisen ruuan syömisellä on. Vanhemmat toivoivat, että löytyisi uusia keinoja, joilla lapsia voitaisiin rohkaista liikkumaan ja syömään terveellisemmin. (Nupponen 2006, 7-8.) 3.4 Wellou-palvelun ja sen kaltaisten interventioiden käytettävyys Wellou-palvelu on mukana jatkuvissa erillisissä ammattikorkeakouluvetoisissa case-tutkimuksissa, joissa tutkitaan Wellou-palvelun käytettävyyttä ja tehokkuut-

21 ta (Beneway Oy 2007c). Projektissa olleista ammattikorkeakouluopiskelijoista valtaosa on lähtenyt hankkeeseen mukaan vuonna 2007. He ovat muun muassa laatineet pilotointien alku- ja loppukyselyjä ja olleet mukana Welloun pelien, ideoiden, runojen ja laulunsanojen kehittelyssä. (Gröhn-Rissanen 2007d.) Laadullisia tutkimuksia Wellou-palvelusta tai sen vaikutuksista ei ole, joten tämä opinnäytetyö on ensimmäinen Wellou-palvelusta tehty korkeakoulutasoinen kvalitatiivinen tutkimus (Gröhn-Rissanen 2007e). Yksi Wellou-palvelun kaltainen projekti on toteutettu Houstonissa, Texasissa. Floresin (2006) tutkimuksessa Using Computer Games and Other Media To Decrease Child Obesity on esitetty ravitsemuksen, pelien ja median vaikutusta lasten lihavuuden pienenemiseen. Tutkimusta ovat tehneet vuodesta 1979 lähtien USDA-ARS Children's Nutrition Research Center:n eli CNRC:n tutkijat, jotka ovat tuottaneet ja arvioineet useita viihteellisiä opetuksen lähestymistapoja. Tuotokset kuuluvat kokonaisuuteen, joita kutsutaan "ehealth"-ohjelmiksi, joista esimerkkinä voidaan mainita 8-10-vuotiaille afrikkalaisamerikkalaisille tytöille luotu The Food, Fun and Fitness Internet Program for Girls -ohjelma. Projektin tarkoituksena on ollut motivoida lapsia kiinnostumaan ravitsemukseen liittyvistä asioista käyttämällä Internetiä, videoita, pelejä, Web-pelejä, sarjakuvia, piirrettyjä ja muuta mediaa, jotka on kohdistettu eri kohdejoukoille, kuten lapsille ja heidän vanhemmilleen. Vanhemmille on tarjolla myös muun muassa fun-yethealthy -ruokareseptejä. Alustavat tulokset osoittavat, että ohjelma oli tehokas keino muun muassa lisätä lasten hedelmien ja vihannesten kulutusta sekä fyysistä aktiivisuutta ja näin pienentää lihavuuden riskiä. (Flores 2006.) Wellou-palvelu on mukana Kuopion yliopiston Fysiologian yksikössä toteutettavassa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta tutkimustietoa liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksesta lasten terveyteen ja hyvinvointiin. Aihetta on haluttu tutkia, sillä lasten liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutuksista on yllättävän vähän aiempaa tutkimustietoa. (Kuopion yliopisto 2007.) Interventiokouluista puolessa on käytössä Wellou-palvelu, jonka opetusmetodien jatkokehityksessä hyödynnetään saatua tutkimustietoa. (Beneway Oy 2007c.)

22 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vanhempien näkemyksiä Welloupalvelun soveltuvuudesta alakouluikäisten lasten lihavuuden ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen sekä selvittää vanhempien toivomuksia palvelun kehittämiseksi. Tutkimustulosten avulla Beneway Oy voi kehittää Wellou-palvelua niin, että se saavuttaisi kohdejoukkonsa ja edistäisi lasten terveyttä sekä ehkäisisi lihavuutta paremmin. Tutkimuksen aihe liittyy terveydenhoitotyöhön lasten lihavuuden ehkäisemisen ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Tutkimustehtävät: 1. Miten vanhemmat kokevat Wellou-palvelun auttavan lapsia omaksumaan terveellisiä ja lihavuutta ehkäiseviä elämäntapoja? 2. Miten vanhemmat voivat hyödyntää Wellou-palvelua lastensa terveyttä edistävästi ja lihavuutta ehkäisevästi? 3. Miten Wellou-palvelua voitaisiin vanhempien mielestä kehittää niin, että se soveltuisi paremmin lasten terveellisten elämäntapojen omaksumiseen ja lihavuuden ehkäisyyn?

23 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusmenetelmän valinta Laadullisen tutkimuksen peruspiirteisiin kuuluu todellisen elämän kokonaisvaltainen kuvaaminen, asioiden tai ilmiöiden välisten suhteiden ja tiedonantajien kokemuksien tulkitseminen, selittäminen ja ymmärtäminen subjektiivisesti tutkittavien näkökulmasta niiden luonnollisissa yhteyksissä. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on kehittää teoreettisia rakenteita. Tutkija luottaa enemmän omiin havaintoihinsa kuin mittausvälineillä, esimerkiksi kirjallisilla kyselyillä, hankittavaan tietoon. Muita kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaisia piirteitä ovat muun muassa aineiston monipuolinen ja yksityiskohtainen tarkastelu, induktiivinen analyysi ja sanallinen tutkimusaineisto. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 160; Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 20.) Opinnäytetyöprosessin vaiheita on kuvattu pääpiirteittäin opinnäytetyön liiteosiossa (liite 1). Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä soveltui tähän opinnäytetyöhön hyvin, sillä haluttiin kuvata vanhempien näkemyksiä sekä selvittää, kuinka palvelua voitaisiin kehittää. Laadullinen menetelmä mahdollisti sen, että vanhemmilla oli mahdollisuus vastata kysymyksiin laajemmin ja monipuolisemmin ja että haastateltavilta pystyttiin tarkentamaan heidän antamiaan vastauksia ja selventämään kysymyksiä tarkempien vastausten saamiseksi. Koska lähes kaikilla vanhemmilla oli Wellou-palvelu haastattelujen ajan käytössä, heidän oli mahdollista ilmaista ajatuksiaan ja kommentoida palvelussa olevia asioita sitä mukaa, kun niitä tuli mieleen. Mielipiteiden selvittäminen vanhemmilta jäi Internetkyselyn kautta pilottijakson päätyttyä puutteelliseksi, eikä Wellou-palvelun hyödyllisyydestä ole aikaisempia laadullisella menetelmällä suoritettuja tutkimuksia. Tämä laadullinen opinnäytetyö auttaa siten täydentämään muita palvelusta kerättyjä kyselyjä ja paikkaa samalla puuttuvaa tietoa, jota ei kvantitatiivisella tiedonkeruulla vanhemmilta Internetin välityksellä saatu.

24 5.2 Tiedonantajien valinta ja kuvaus Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineisto valitaan käyttämällä harkinnanvaraisia otoksia (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1997, 23-24) eli valitsemalla kohdejoukko tarkoituksenmukaisesti (Hirsjärvi ym. 2007, 160). Aineiston määrä on laadullisissa tutkimuksessa usein varsin pieni ja sitä pyritään analysoimaan perusteellisesti, että tutkimustulokset olisivat laadultaan mahdollisimman kattavia (Eskola & Suoranta 1998, 18). Tässä opinnäytetyössä tutkimuksen tiedonantajista käytetään myös termiä haastateltava. Näillä käsitteillä tarkoitetaan tutkimukseen osallistuvaa, tietoa antavaa henkilöä, jolta saatiin aineistoa opinnäytetyötä varten. Näkökulmaksi valittiin vanhempien näkökulma, sillä vanhemmilla uskottiin olevan aiheesta hyviä mielipiteitä ja ideoita, kuinka lasten lihavuutta voitaisiin ehkäistä palvelun avulla paremmin. Tavoitteena oli haastatella neljästä kymmeneen alakouluikäisen lapsen vanhempaa. Aineisto oli tarkoitus saada Tervettä voimaa -projektin kautta, jossa olivat mukana erään joensuulaisen alakoulun kahden pilottiryhmän oppilaat ja heidän vanhempansa. Oppilaat olivat viides- ja kuudesluokkalaisia, ja heitä oli pilottiryhmässä yhteensä noin viisikymmentä. Mikäli aineisto ei olisi kyllääntynyt riittävästi, olisimme pyrkineet saamaan loput haastateltavat Wellou 3 - pilotoinnissa mukana olleen Savonlinnassa sijaitsevan koulun neljäsluokkalaisten oppilaiden vanhemmilta. Aineiston kyllääntyminen eli saturoituminen tarkoittaa sitä, että haastattelut ja niiden tuottamat materiaalit alkavat toistaa itseään eikä uutta asiaa ilmene, jolloin aineistoa on todennäköisesti riittävästi (Eskola & Vastamäki 2007, 41). Ensimmäinen kohtaaminen joensuulaisten pilottiryhmien oppilaiden vanhempien kanssa oli syyskuussa 2007 järjestetyssä vanhempainillassa, jossa esiteltiin Wellou-palvelua ja kerrottiin mahdollisuudesta osallistua opinnäytetyönä toteutettavaan tutkimukseen. Vanhemmille selitettiin lyhyesti opinnäytetyön tarkoitus ja kerrottiin haastatteluun osallistumisen olevan täysin vapaaehtoista ja että haastateltavien henkilöllisyydet eivät tule ulkopuolisten tietoon missään tutki-

25 muksen vaiheessa. Ainoastaan yksi haastatteluun osallistuneista vanhemmista oli ollut mukana kyseisessä vanhempainillassa. Muut tutkimuksessa mukana olleista joensuulaisen alakoulun oppilaiden vanhemmista olivat kuulleet palvelusta ensimmäistä kertaa lasten koulusta kotiin tuomien, Wellou-palvelua koskevien esittelykirjeiden kautta. Tiedonantajat koostuivat viidestä joensuulaisesta alakouluikäisen lapsen vanhemmasta, joista yksi haastateltava oli isä ja neljä oli äitejä. Kaikilla haastateltavilla oli itsellään kahdesta neljään lasta. Tiedonantajista neljä (H2, H3, H4, H5) on saatu Tervettä Voimaa -hankkeeseen osallistuneiden joensuulaisen koulun pilottiryhmän kuudennen luokan oppilaiden vanhemmista. Aineistoon otettiin mukaan toinen esihaastattelu (H1), joka täytti kaikki tiedonantajille asetetut kriteerit. Molemmat esihaastateltavat (EH1, H1) valittiin opinnäytetyön tekijöiden tuttavapiiristä. Esihaastateltavien tuli olla 1) tutustuneita Wellou-palveluun ja 2) heillä tuli olla vähintään yksi alakouluikäinen lapsi. Esihaastateltavien vanhempien lapset eivät olleet osana Wellou-pilotointia ja siten kyseisten perheiden lähtökohdat Wellou-palveluun tutustumisessa olivat erilaiset kuin varsinaisten haastateltavien. Tiedonantajien iällä ja sukupuolella ei ollut merkitystä tutkimukseen osallistumisen kannalta. Tiedonantajat määräytyivät sen mukaan, kuka vanhemmista oli kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen. Tiedonantajien tuli olla 1) itse tutustuneita Wellou-palveluun joko aikaisemmin tai juuri ennen haastattelua, 2) alakouluikäisen lapsen vanhempia, ja 3) heidän lapsensa oli täytynyt tutustua Welloupalveluun. Neljä vanhempaa (H2, H3, H4, H5), jotka ilmoittivat haluavansa osallistua haastatteluun, saatiin toimittamalla kirjekuoret joensuulaisen, pilotoinnissa mukana olleen koulun viidennen ja kuudennen luokan oppilaiden vanhemmille lasten mukana. Kirjekuori sisälsi saatekirjeen (liite 2), suostumuslomakkeen (liite 3) sekä tyhjän kirjekuoren. Oppilaat toimittivat vanhempien allekirjoittamat suos-

26 tumuslomakkeet kirjekuorissa takaisin opettajilleen, joilta kuoret noudettiin sovittuun määräaikaan mennessä. Ensimmäinen haastateltava (H1), jonka lapset eivät kuuluneet joensuulaisen alakoulun pilottiryhmään, kuuli palvelusta ensimmäisen kerran vasta muutamaa viikkoa ennen haastattelua. Hän kävi tutustumassa palveluun parin haastattelua edeltävän viikon aikana kertaalleen itse ja toisen kerran yhdessä lastensa kanssa. Toinen haastateltava (H2) ei ollut itse tutustunut palveluun, mutta tiesi sen sisällön pääpiirteissään lastensa kautta. Kolmas haastateltava (H3) ei ollut itse käynyt Wellou-palvelussa henkilökohtaisesti, mutta oli ollut mukana syksyllä 2007 järjestetyssä vanhempainillassa, jossa palvelua oli esitelty. Näiden kahden vanhemman (H2 ja H3) tutkimukseen osallistuminen mahdollistui siten, että heille kerrattiin ennen haastattelun alkua Wellou-palvelun sisältöä, heille annettiin hieman aikaa tutustua palveluun ennen haastattelun alkua, ja palvelu oli heidän käytettävissään koko haastattelun ajan. Neljäs haastateltava (H4) oli tutustunut palveluun kerran syksyn 2007 aikana. Viides haastateltava (H5) oli käynyt palvelussa muutaman kerran syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. 5.3 Aineiston keruu Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimuksen kohde ja tutkija ovat vuorovaikutuksessa keskenään (Hirsjärvi & Hurme 2000, 23). Aineistoa kerättäessä teemahaastattelun kautta tiedonantajien näkökulmat, ääni (Hirsjärvi ym. 2007, 160), ajatukset, kokemukset ja mielipiteet tulevat keskustelun aikana selkeimmin esille (Eskola & Vastamäki 2007, 25-27). Samalla huomioidaan tutkittavien menneisyyden ja kehityksen vaikutukset heidän ajattelutapoihinsa ja siten tutkimuksen tuloksiin (Hirsjärvi & Hurme 2000, 27). Teemahaastattelulle on ominaista, että se on ennalta suunniteltu ja haastattelija ylläpitää haastateltavan motivaatiota sekä ohjailee keskustelun kulkua (Eskola & Vastamäki 2007, 25; Hirsjärvi & Hurme 2000, 43) tarkentamalla ja syventämällä kysymyksiä ja vastauksia niin, että tutkimus vastaa sille asetettuihin tutkimustehtäviin (Eskola & Vastamäki 2007, 25). Puolistrukturoidussa haastatte-