Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL"

Anneli Haavisto
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

2 Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin ikäryhmiin Terveystieto itsenäisenä oppiaineena vasta 7 lk:lla Useat ulkomaiset tutkimukset painottavat hyvinvointiin liittyvien asioiden opettamista jo varhaiskasvatuksesta lähtien Eri hallintokuntien alla työskentelevät

ulkomaiset tutkimukset painottavat hyvinvointiin liittyvien asioiden

3 Perheen merkityksen tarkastelu lasten ja nuorten terveyden edistämisessä on ollut vähäistä, vaikkakin useissa tutkimuksissa on todettu, että olisi tärkeää ottaa vanhemmat mukaan koululaisen terveyden edistämiseen. Kouluterveydenhuollon roolia ei ole osattu tarpeeksi hyödyntää. Tahto ylläpitää ja lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia.

vanhemmat mukaan koululaisen terveyden edistämiseen.

4 Herättäviä otsikoita Koululaisten lihominen huolestuttaa (TS ) Lasten lihavuus yleistyy liikuntaa pitäisi kertyä pari tuntia päivässä (Turkulainen ) Koulutielle lähtijät pulskistuvat (TS ) Suomalainen nuori lihoo arkiliikunnan puutteessa pelkkä ohjelmoitu urheilu ei riitä (TS ) Suomalaisista lapsista prosenttia lihavia (TS )

8.2004) Koulutielle lähtijät pulskistuvat (TS 15.8.04) Suomalainen nuori lihoo arkiliikunnan

5 Nuorten kunto heikkenee pahaenteisen nopeata vauhtia (TS ) Poikien kestävyyskunto rapistunut pulskistuneet nuoret yhä huonommassa kunnossa (TS ) Anoreksia on kulttuuristen ihanteiden liiallista hallintaa (TS ) Välipalalla on väliä kouluikäisten ruokatottumuksissa parantamisen varaa (Aamuset ) Napostelu haitallista hampaille

6 Alakouluikäiset pojat kärsivät yksinäisyydestä (TS ) Rakkautta ja rajoja, aikaa ja tunteita (Tuula Tamminen, Pirkka 11/2002) Lapsen käyttäytymisen ja tunne elämän oireet otettava vakavasti (TS )

7 Tavoite ja kohderyhmä Tavoitteena on kehittää uusi toimintamalli perheen, koulun ja kouluterveydenhuollon henkilöstön välille käyttäen apuna monitieteistä asiantuntemusta. Toimintamallin avulla voidaan vahvistaa em. tahojen välistä yhteistyötä, jonka perimmäisenä tavoitteena on koululaisten ja koululaisperheiden hyvinvointi. Kohderyhmänä varhaiskasvatus ja perusopetusikäiset (1 6) koululaiset, heidän vanhempansa, opettajansa sekä kouluterveydenhuolto.

tahojen välistä yhteistyötä, jonka perimmäisenä tavoitteena on koululaisten ja koululaisperheiden hyvinvointi.

8 Toimintamallin lähtökohta Martha Garsia Sellersin kehittämä Home School Connection Program (1999). Malli kuvaa lapsen sopeutumista kahden erilaisen kulttuurin kodin ja koulun välille. Sopeutumista helpottaa eri tahojen välinen hyvä ja tiivis yhteistyö. Kolmanneksi osapuoleksi malliin on liitetty kouluterveydenhuolto.

Malli kuvaa lapsen sopeutumista kahden erilaisen kulttuurin kodin ja koulun

9 Kouluterveydenhuollon tavoitteet Oppilaan persoonallisuuden monipuolinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen. Edistää jokaisen koululaisen mahdollisimman tervettä kasvua ja kehitystä, jolloin samalla luodaan perusta terveelle aikuisuudelle. Kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistäminen ja kansantautien ehkäisy. Oppilaalle muodostuisi käsitys terveyden merkityksestä ihmiselle, yleisistä terveyttä edistävistä tekijöistä sekä niistä toimenpiteistä, joilla oppilas voi edistää omaa ja muiden kaikkinaista terveyttä.

Kouluyhteisön terveyden ja turvallisuuden edistäminen ja kansantautien ehkäisy.

10 Toiminnan onnistumisen edellytykset Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyön tekemistä. Toiminnan tulee olla koordinoitua ja jatkuvaa toimintaa ylläpitävää, ei satunnaista toimintaa. Oleellista toimintamallin toimivuuden kannalta on myös eri osapuolten tasavertainen osallistuminen sen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Toiminnan tulee olla koordinoitua ja jatkuvaa toimintaa ylläpitävää, ei

11 Aikuiset ovat avainasemassa lapsen ja nuoren hädässä Koulujen liepeille voitaisiin kutoa tiheämpiä kasvavaa lasta ja nuorta tukevia yhteistyöverkostoja. Muuten ei lasten ja nuorten huolestuttavaa oireilua saada katkaistua, ja lisääntyvistä mielenterveys ongelmista ja oppimisvaikeuksista kärsivät nuoret jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Tuula Vainikainen, Turun yliopiston Aurora lehdessä 2/2002

Muuten ei lasten ja nuorten huolestuttavaa oireilua saada katkaistua, ja lisääntyvistä

12 Toimintavastuu KUNNAN PÄÄTTÄJÄT Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Johtavat viranhaltijat Esimiehet KOULUYHTEISÖ Opettajat Rehtori Koulun muu henkilökunta Koulun yhteistyöryhmät KOULUTERVEYDEN HUOLLON AMMATTI LAISET Kouluterveydenhoitaja Koululääkäri Muut terveydenhuollon työntekijät

Rehtori Koulun muu henkilökunta Koulun yhteistyöryhmät KOULUTERVEYDEN

13 Vanhemmille esitettäviä kysymyksiä Miten terveyskasvatuksesta saataisiin kodin ja koulun yhteinen projekti? Mitkä olisivat hyviä työmuotoja? Mitä terveyskasvatukseen liittyvää lapselle nykyisin opetetaan koulussa ja mitä vanhemman näkökulmasta pitäisi opettaa? Miten vanhempien mielestä opetussuunni telmassa oleva terveyskasvatuksen osuus on toteutunut?

Mitä terveyskasvatukseen liittyvää lapselle nykyisin opetetaan koulussa ja mitä

14 Vanhemmille esitettäviä kysymyksiä Miten koulu on tukenut kotia lapsen terveyskasvatuksessa? Mitä mieltä vanhemmat ovat koulun puuttumisesta hyvin konkreettisiin asioihin, kuten sadevaatteiden käyttö, aamiainen, nukkumaanmenoaika? Ruokailuun / ravintoon liittyvät kysymykset Unen tarpeeseen liittyvät kysymykset Hygieniaan liittyvät kysymykset

Mitä mieltä vanhemmat ovat koulun puuttumisesta hyvin konkreettisiin asioihin, kuten

15 Esimerkkimalli oppilaiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi 1. Terveellinen ympäristö: koulun fyysistä ja emotionaalista ilmapiiriä korostavat periaatteet, ohjelmat ja turvatoimet 2. Laaja alainen alainen terveyskasvatus: tavoitteena on tieto ja taitopohjan kehittäminen, että oppilaat osaavat välttää riskejä (esim. huumeita) ja osaavat myös ylläpitää omaa terveyttään 3. Fyysinen kasvatus: tavoitteena on opettaa oppilaille erilaisia tapoja kohottaa kuntoa ja edistää läpi elämän kestävää fyysistä aktiivisuutta 4. Terveyspalvelut: varhainen sairauksien diagnosointi ja ehkäisy

Laaja alainen alainen terveyskasvatus: tavoitteena on tieto ja taitopohjan kehittäminen, että oppilaat osaavat välttää riskejä (esim.

16 Esimerkkimalli oppilaiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi 5. Opinto ohjaus, ohjaus, sosiaali ja psykologipalvelut: oppimisympäristön kehittäminen sekä erilaisiin oppilaiden ja heidän vanhempiensa sosiaalisiin, kognitiivisiin, emotionaalisiin ja käyttäytymiseen liittyviin ongelmiin vastaaminen 6. Ravitsemuspalvelut: hyvien ruokailutottumusten korostaminen ja opettaminen 7. Henkilökunnan terveydentilan ylläpitäminen: opettajat roolimalleina oppilaille 8. Perheiden ja kunnan osuus: tehdään yhteistyötä oppilaiden terveyden ja akateemisen menestymisen eteen hyödyntäen kaikkia mahdollisia voimavaroja ja asiantuntijoita.

kognitiivisiin, emotionaalisiin ja käyttäytymiseen liittyviin ongelmiin vastaaminen 6.

17 Opettajat ja vanhemmat ovat olemassa, jotta lapsi saisi kasvaa irti heistä. John Wolfenden

Samankaltaiset tiedostot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen