Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija Tuomi, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä. Tuomi



Samankaltaiset tiedostot
Diabetes mellitus, diagnostiikka

»Sokerit koholla» diagnoosi?

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Äidin ja sikiön ongelmia

R askauden aikana insuliiniherkkyys heikkenee

Keskeisten endokrinologisten sairauksien laboratoriodiagnostiikka

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa

Endokriininen haima ja diabeteksen perusteet

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

Diabetes (sokeritauti)

Raskaus: diabetesvaaran paljastaja , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS

Uudet insuliinit Endokrinologi Päivi Kekäläinen

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Tyypin 2 diabetes ja keho

MODY-diabetes yksigeeninen haiman beetasolujen kehitys- ja toimintahäiriö

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Lääkkeiden hintalautakunta

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Diabetes ja valtimotaudit

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

Gestaatiodiabetes , Risto Kaaja, Sisät.opin professori, TY/TYKS

Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Hallitsematon tyyppi 2 DM tilanne. Kaj Lahti Ylilääkäri Vaasan Kaupunginsairaala Valtakunnallinen DM päivä

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

Insuliininpuutosdiabetes

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES

Diabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Diabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala

DIABETEKSESTA JA URHEILUSTA

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS

Diabetesrekisterin käyttö lasten diabeteksen hoidon seurannassa

Ikädiabeetikon hyvä hoito

Raskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Diabeettinen retinopatia. Miten huomioin lisäsairaudet hoitotyössä Diabetesosaajakoulutus Hilkka Tauriainen

Diabeetikon ajo-oikeus. Hannu Järveläinen Sisätautiopin prof. TY ja SatKS

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Lihavuusleikkaus ja täydellinen insuliininpuute

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

Sinun elämääsi varten.

OPAS KEURUUN KOTIHOIDOLLE

Tyypin 2 diabetes sairautena

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Kokemuksia Libre mittarin käytöstä

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Laajempi, erityisesti diabeetikkoa huomioiva terveys- ja hoitosuunnitelma fraasi ja ohje

Väestömäärän kehitys Hyvinkäällä ikäryhmittäin vuosina

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Diabetesliiton yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Keskeisten endokrinologisten sairauksien laboratoriodiagnostiikka

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI?

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta

Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Transkriptio:

Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä

MODY-Maturity Onset Diabetes of the Young 39 Klassiset kriteerit: Autosomaalinen dominantti periytyminen (3 sukupolvessa) 25 19 1 sairastunut<25-vuotiaana Usein... 15 jollakin insuliinihoito hypoja (insuliiniherkkiä) munuaiskynnys (U-gluk+)

Insuliininpuutteen syitä Beetasolujen tuhoutuminen Autoimmuniteetti, pankreatiitti, tulehdus, hemokromatoosi Beetasolujen väsyminen Hyperglykemia (glukoositoksisiteetti), rasvan kertyminen (lipotoksisiteetti)

Insuliininpuutteen syitä Beetasolut eivät reagoi glukoosipitoisuuden nousuun MODYt, mitokondriaalinen diabetes Beetasolujen määrä on alun perin vähäinen (haiman kehityksen häiriö) IPF1 (MODY4), HNF1β (MODY5, RCAD), NeuroD1 (MODY6) Beetasolujen apoptoosi on lisääntynyt suhteessa regeneraatioon mitokondriaalinen diabetes Acinussolujen dysfunktio CEL (haiman atrofia ja fibroosi)

MODY 20-60% Glukokinaasi 20-66% Transkriptiotekijät 1% CEL 1% Insuliini 11% MODY x 90% HNF1α 6% HNF4α 3% HNF1β <1% IFP1 <1% NeuroD1

Glukokinaasi-diabetes Paastoglukoosi koholla syntymästä lähtien Aterian / OGTT:n yhteydessä yleensä P-gluk < 3-4 mmol/l HbA1c 6-7(-7.5)% hoidosta riippumatta Hypoglykemiakynnys koholla, hypoja voi kokea jo < 4-5 tasolla Ei hoitoa hh tasaava ruokavaliohoito (ateriatabletit) Ei diabeteksen komplikaatioita (?)

Mitä MODY-geenit tekevät? t? Sikiönkehitys HNF-3a HNF-3b HNF-4a NeuroD1 IPF1 Geenien ilmentymisen säätely HNF-1a HNF-1b Courtesy of M. Lehto

Dieettihoitoisten MODY-diabeetikoiden OGTT-vaste 14 P-Glukoosi (mmol/l) 12 10 8 6 4 *** * *** 0 30 60 90 120 Aika (min) *** MODY3 MODY2 Stride 2002

HNF1α -MODY (MODY3), HNF4α-MODY (MODY1) - Valtaosa sairastuu 10-20-v.,loput 20-40 v. - Paastoglukoosi pitkään normaali, epäsuhta paastoglukoosin ja korkean HbA1c:n välillä - Hypoja, jos aterioiden välillä liikaa insuliinia (yleensä ei pitkävaikutteisia insuliineja/haimapiiskoja). Osalle pitkävaikutteinen insuliini yöksi - Jos pp arvot ja oireita tai HbA1c >7, ateriatbl / insuliini (juniorikynät, 1/2 ky annosteluväli) - Huom! Korkea paastoglukoositaso yleensä kiinni aterioiden hh-määristä ja jopa 15 paastosokeritaso voi laskea 6 pintaan ateriamuokkauksella. - Komplikaatioita kehittyy suhteessa HbA1c-tasoon. Osalla proliferatiivinen retinopatia jo dg-vaiheessa - Osalla lapsena hypoglykemioita - Osalla eksogeeninen insuffisienssi

HNF1β-diabetes (MODY5): Glomerulokystinen munuaistauti, myös muita munuaisten poikkeavuuksia Haima-atrofia (MRI:ssä haiman corpus ja cauda puuttuvat, diabetes puolella, eksogeeninen vajaatoiminta Maksa-arvojen nousu, sukupuolielinten poikkeavuuksia Huom! sukuhistoria puuttuu puolella (de novo mutaatiot)

MODY- milloin epäilen? Lähisuvussa runsaasti diabetesta, osalla alkanut alle 25-vuotiaana (de novo ) Etenkin, jos ovat normaalipainoisia (huom! MBO ei poissulje MODY:n mahdollisuutta) Usein jollain insuliinihoito 1/3: nopeat vs-nousut aterioiden yhteydessä, nopeat laskut liikunnan yhteydessä, hypoherkkyys Monipistoshoitoiset - jos illan perusinsuliini on jäänyt pistämättä, aamun vs ei kovin korkea GCK (MODY2) - kohonnut paastotaso ja hyvä HbA1c HNF1α (MODY3) - glukosuria HNF4α (MODY1) - matalat triglyseridit HNF1β (MODY5, RCAD) - kystinen munuaissairaus CEL eksogeeninen insuffisienssi

Miten diagnostisoin? Sukupuun piirto, tieto toteamisiästä, mahd. hoidosta, GDM, MIDD-komponentit OGTT, 0-30-60-(90)-120 min, P-gluk, S-ins (jos FPG < 10 mmol/l), FS-C-peptidi ja FPG, GADva, S-krea, ALAT (MODY1&3, hoitokoe glimepiridi/glinidit tai ateriainsuliini + ruokavalioinfo) Geenitesti Potilaan informaatio Vaikka kliinisen kuvan perusteella tyyppi voi olla arvattavissa, kannattaa sekvenoida MODY1,2,3 suoraan. Päällekkäisyyttä fenotyypeissä! MODY5 (RCAD) kliinisesti erotettavissa (haiman ja genitaalien MRI, maksa-arvot) sukulaisten informoiminen ja seulonta

Mitokondriaaliset mutaatiot Periytyminen äidiltä pojat voivat periä mutteivät siirrä eteenpäin Vaihtelevanasteinen insuliinipuutos (ruokavaliohoito täysi monipistoshoito) Usein huonokuuloisuutta, usein neurologisia sairauksia Oksidatiivisen fosforylaation häiriö puutteellinen insuliinierityksen käynnistys Oksidatiivinen stressi apoptoosi beetasolumassan pieneneminen iän myötä Merkitys suurinta soluissa, joilla on pieni mitoottinen aktiivisuus (aivot, lihas, beetasolut) jotka ovat riippuvaisia suuresta ATP-tuotannosta Useita eri mutaatioita ja syndroomia yleisin trna Leu,UUR 3243 A G, vaihteleva fenotyyppi diabetes, yleensä keski-iässä 85%:lle