»Sokerit koholla» diagnoosi?
|
|
- Krista Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan: Aikuisten diabetes Tiinamaija Tuomi»Sokerit koholla» diagnoosi?»aiemmin terve 30-vuotias nainen tulee vastaanotolle muutaman kuukauden aikana ilmaantuneen janotuksen ja väsymyksen vuoksi. Verenglukoosi on 16 mmol/l, syönyt noin neljä tuntia aiemmin.» (Potilas 1)»Aiemmin terve 25-vuotias tulee työterveystarkastukseen. Paastoverenglukoosi on 6,9 mmol/l.» (Potilas 2)»Vastaanotolle tulee 57-vuotias nainen virtsatieinfektio-oireiden vuoksi. Virtsanäytteessä on infektiomuutosten lisäksi glukoosi kolmella plussalla ja seuraavana päivänä paastoverenglukoosi on 10,5 mmol/l.» (Potilas 3)»Kutsuntatarkastuksessa todetaan 18-vuotiaalla miehellä virtsassa glukoosia, paastoverenglukoosi on 5,4 mmol/l. Muistelee, että koulutarkastuksissakin puhuttu sokerista virtsassa ja aikanaan tehty sokerirasitus, joka oli potilaan käsityksen mukaan normaali.» (Potilas 4) Onko potilailla diabetes? D iabetekselle diagnostinen plasman glukoosipitoisuuden paastoarvo on yli 7,0 mmol/l tai glukoosirasituksen jälkeinen kahden tunnin arvo yli 11,0 mmol/l (ei koske raskausdiabetesta). Kahden tunnin rajan ylitys kertamittauksessa riittää, jos potilaalla on oireita hyperglykemiasta. Diabetesdiagnoosia ei tule tehdä stressihormonimyrskyn aiheuttavan tilan kuten infektion, sydäninfarktin tms. aikana. Potilaan 3 paastoarvo ylittää selvästi diagnoosirajan. On epätodennäköistä, että pelkkä kuumeeton virtsatieinfektio suurentaisi glukoosipitoisuutta noin merkittävästi, joten diabetesdiagnoosi on lähes varma. Paastoarvo on toki syytä tarkistaa infektion hoitamisen jälkeen sekä diagnoosin varmistamiseksi että lähtölukemien selvittämiseksi jatkohoitoa varten (HbA 1c -arvon kera). Glukoosirasitusta ei diagnoosia varten tarvita. Virtsan glukoosilöydös sopii siihen, että glukoositaso on ollut pidemmän ajan yli 10 mmol/l, joka on keskimääräinen munuaisten kynnysarvo glukoosille. Duodecim 2007;123: Myös potilas 1 täyttää kriteerit (kertamittaus yli 11 mmol/l ja oireet). Mahdollinen infektio on toki syytä selvittää, etenkin koska insuliininpuutteessa infektio voi nopeasti heikentää tilannetta ja laukaista ketoasidoosin, mutta diabetesdiagnoosi on ilmeinen. Potilaita 2 ja 4 ei voida julistaa sen enempää terveiksi kuin sairaiksikaan ilman glukoosirasitusta. Potilaalla 2 on joka tapauksessa glukoosipitoisuuden suurentunut paastoarvo (IFG), mutta vain glukoosirasitus kertoo, onko kyseessä pelkkä IFG vai peräti heikentynyt glukoosinsietokyky (IGT) tai diabetes (Diabeteksen Käypä hoito suositus). Potilaan 4 paastoglukoosiarvo on normaali mutta virtsaan erittyvä glukoosi kielii joko suurista aterianjälkeisistä arvoista tai alentuneesta munuaiskynnyksestä. Mikä diabetes potilailla on? Käytännössä muut diabetestyypit kuin tyyppi 2 määritellään tiettyjen kriteerien mukaan (kuva 1) ja näihin sopimattomia potilaita pidetään tyypin 2 diabeetikkoina. Aina on syytä 1457
2 Tyypin 1 diabetes (E 10.9) Autoimmuuniperäinen nopeasti etenevä hitaasti etenevä (latent autoimmune diabetes in adults, LADA) Tyypin 2 diabetes (E11.9) Insuliiniresistenssi ja/tai insuliininpuute Muut spesifiset tyypit Geneettiset poikkeavuudet MODY (E14.9) mitokondriaalinen diabetes (MIDD, MELAS) muut Eksokriiniset haiman sairaudet (mm. E13.9, E89.1) Endokrinopatiat Lääkkeiden, kemikaalien ym. aiheuttamat Raskausdiabetes Kuva 1. Diabeteksen luokitus Maailman terveysjärjestön mukaan (Alberti ym.) (1998). Diagnoosikoodit lisätty. selvittää, onko potilaalla tyypin 2 diabetekseen usein liittyviä metabolisen oireyhtymän (MBO) komponentteja (keskivartalolihavuus, kohonnut verenpaine, dyslipidemia, sydän- ja verisuonisairaudet), mutta ne eivät yksin riitä diagnoosiin. MBO alkaa olla niin yleinen, että muitakin diabetestyyppejä sairastavilla esiintyy yhä enemmän MBO:n piirteitä (Thorn ym. 2005). Oleellista erotusdiagnostiikassa on pyrkiä arvioimaan insuliininpuutteen aste, etsiä viitteitä autoimmuniteetista sekä selvittää potilaan anamneesi ja sukuhistoria diabetestyyppien, sydän- ja verisuonisairauksien, autoimmuunisairauksien ja muiden oleellisten sairauksien (neurologiset häiriöt, myopatiat, kuuloviat) osalta. Näiden perusteella työdiagnoosiksi valitaan todennäköisin. Usein diabetestyyppi ei ole selvä diagnoosivaiheessa, mutta se selkiintyy yleensä noin puolen vuoden tai vuoden kuluessa, kun hoitovasteesta saadaan lisätietoa. Osalla tyypin 2 potilaista diagnoosin viivästyminen (jopa vuosilla) johtaa huomattavaan hyperglykemiaan, joka sekä pahentaa insuliiniresistenssiä että uuvuttaa haiman beetasolut (glukotoksisuus) ja siten heikentää insuliinintuotantoa. Tällöin todetaan vaikeasti tulkittava C-peptidiarvo (noin 0,3 nmol/l), joka korjaantuu hoidon myötä. Insuliinihoito on runsaan hyperglykemian yhteydessä aluksi paikallaan tablettihoidon lisänä, mutta se voidaan usein lopettaa puolen vuoden kuluessa. Insuliininpuutteen aste? Asidoosi. Vaikea insuliininpuute käynnistää hallitsemattoman lipolyysin, ja elimistö siirtyy käyttämään rasvahappoja. Syntyvien ketoaineiden ylittäessä poisto- ja puskurikapasiteetin seuraavat asidoosi ja tähän liittyvät oireet (pahoinvointi, vatsakivut, oksentelu, hyperventilaatio ja hengityksen hapan haju). Asidoosi vaatii välitöntä hoitoa, ja tuoreen diabeetikon diagnostiikassa on oleellista ennakoida asidoosiriski, vaikkei asidoosia juuri sillä hetkellä olisikaan. Esimerkiksi infektio voi nopeasti muuttaa tilannetta. Jonkin verran ketoaineita (+ ++) saattaa ilmaantua terveenkin henkilön virtsaan tai verenkiertoon jo yöpaaston jälkeen elimistön siirtyessä polttamaan rasvaa glykogeenivarastojen tyhjennyttyä. Tuoreen diabeetikon tapauksessa on kuitenkin varminta tulkita ketoaineet insuliininpuutteeseen liittyviksi ja lähettää potilas paikkaan, jossa veren happo-emästasapaino voidaan tarkistaa. Insuliini- ja C-peptidimääritys. Seerumin insuliinipitoisuuden paastoarvo korreloi insuliiniresistenssiin, mutta insuliininpuutteen arvioinnissa sillä ei ole sijaa. Glukoosirasituksen aikaansaama insuliinivaste voidaan suhteuttaa glukoosipitoisuuden kasvuun, mutta viitearvojen puuttuessa vasteen arviointi vaatii kokemusta, eikä insuliinipitoisuutta yleensä määritetä glukoosirasituksen aikana. MODYn diagnostiikassa määrityksestä on hyötyä karkealla asteikolla arvioituna: jos insuliinipitoisuus ei juuri värähdä, vaikka plasman glukoosipitoisuus kasvaa merkittävästi, on kyseessä puutteellinen vaste. Tyypin 2 diabeetikolla sen sijaan alun perinkin suurentunut paastoinsuliiniarvo kasvaa merkittävästi glukoosipitoisuuden suurentuessa, mutta tämä vain ei riitä hillitsemään glukoosipitoisuuden kasvua (insuliiniresistenssi). Seerumin C-peptidi on stabiilimpi insuliinituotannon mittari, mutta senkin tulkinta on on T. Tuomi
3 gelmallista. Lisäksi laboratoriomääritysmenetelmien välillä on suuria tasoeroja ja näytteen väärä käsittely aiheuttaa herkästi virheellisen pieniä tuloksia. Glukoosi on voimakkain insuliinin- ja C-peptidinerityksen stimuloija. Jos siis glukoosipitoisuus on suurentunut, pitää insuliininerityksen stimuloitua, jos haima siihen pystyy! Ongelma on, että»paastotilanteen» C-peptidipitoisuuden vertailuarvoihin (yleensä noin 0,2 1,2 nmol/l) sisältyy oletus normaalista glukoosipitoisuudesta. Jos glukoosipitoisuus on suurentunut (yli 7 mmol/l), pitää käyttää stimuloituja C- peptidin viitearvoja (esim. glukagonirasituksen arvoja). Ellei C-peptidipitoisuus tällöin ylitä arvoa 0,6 0,7 nmol/l, on kyseessä merkittävä insuliininpuute, joka käytännössä vaatii ainakin ateriainsuliinihoitoa. Jos C-peptidipitoisuus on alle 0,2 0,3 nmol/l hyperglykemian aikana, tarvitaan useimmiten myös perusinsulinisaatiota. Tämä riippuu toki potilaan insuliiniherkkyydestä: herkempi tulee pidempään toimeen ilman perusinsuliinia, ja insuliiniresistenssi yhdistyneenä merkittävään insuliininpuutteeseen vaatii perusinsuliinia jo suuremmalla C-peptidipitoisuudella. Hyperglykemia. Insuliininpuute ajaa maksan tuottamaan glukoosia, ja veren glukoosipitoisuus suurenee spontaanisti. Tämä korreloi insuliininpuutteen asteeseen: myös insuliinivaikutuksen heikkeneminen (maksan insuliiniresistenssi) suurentaa paastoglukoosiarvoa tyypin 2 diabeteksessa, mutta vaikea insuliininpuute suurentaa sitä enemmän, ja glukoosipitoisuus voi suurentua arvoon 20 mmol/l parissa tunnissa insuliinivaikutuksen lakattua täysin. Tästä syystä tyypin 1 diabeetikoilla on yleensä diagnoosivaiheessa suurempi veren glukoosipitoisuus ja enemmän hyperglykemiaan liittyviä oireita (virtsamäärien kasvu, janotus, väsymys, näköhäiriöt, kuivumiseen liittyvät öiset pohjekouristukset). Voimakkaiden ja etenkin suhteellisen nopeasti ilmaantuneiden hyperglykemiaoireiden yhteydessä on varminta epäillä tuoretta tyypin 1 diabetesta. Tässä yhteydessä nopeasti ilmaantuminen tarkoittaa aikuisilla muutaman kuukauden ajanjaksoa. Usein retrospektiivisesti tarkastellen aikuisilla tyypin 1 diabeetikoilla on esiintynyt jonkinlaista väsymystä jopa kuuden kuukauden ajan sekä janotusta ja lisääntyneitä virtsamääriä pari kuukautta. Oletetusta diabetestyypistä riippumatta voimakkaat oireet ja runsas hyperglykemia edellyttävät ainakin tilapäistä insuliinihoitoa. Käytännössä normaalihiilihydraattisen (esim. 40 g hiilihydraattia) aterian provosoima selvä pitkäaikainen glukoosipitoisuuden kasvu (ero ennen ateriaa ja kaksi tuntia sen jälkeen mitatuissa arvoissa esim. yli 5 mmol/l) merkitsee, että insuliinivaste hyperglykemiaan on heikko ja aterian insuliinilisästä (sulfanyyliurea, ateriatabletti, ateriainsuliini) on hyötyä. Sen sijaan paastotilanteessa (yön aikana tai aterioiden välillä) selvästi suureneva glukoosiarvo kielii perusinsuliinin puutteesta. Insuliininpuutteen syyt. Kuvassa 2 on esitetty insuliininpuutteeseen johtavia tekijöitä. Oleellista on sisäistää, että aina ei ole kyse haiman beetasolujen tuhoutumisesta vaan myös korjaantuvat tekijät (hyperglykemia eli glukoositoksisuus ja lipidien kertyminen eli lipotoksisuus) voivat aiheuttaa merkittävänkin insuliininpuutteen. Niin ikään solutuhosta johtuva insuliininpuute saattaa edetä täydelliseksi tai jäädä osittaiseksi. Tällä on vaikutusta insuliininpuutteen asteeseen ja tarvittavaan hoitoon. Beetasolujen tuhoutuminen Autoimmuniteetti (tyypin 1 diabetes), pankreatiitti, tulehdus, hemokromatoosi Beetasolujen väsyminen Hyperglykemia (glukoositoksisuus), rasvan kertyminen (lipotoksisuus) Beetasolut eivät reagoi glukoosipitoisuuden kasvuun MODY mitokondriaalinen diabetes Beetasolujen määrä on alun perin vähäinen MODY4, MODY5/RCAD Beetasolujen apoptoosi on lisääntynyt suhteessa regeneraatioon Mitokondriaalinen diabetes? Kuva 2. Insuliininpuutteeseen johtavia tekijöitä.»sokerit koholla» diagnoosi? 1459
4 Diabetekseen liittyy aina ensimmäisen vaiheen eli nopean insuliinivasteen heikkeneminen, ja jos insuliininpuute on merkittävä, todetaan ensin heikentynyt ateriavaste ja myöhemmin perusinsuliinin puute. Monilla ns. välimuotoisia diabetestyyppejä sairastavista ei ole täydellistä perusinsulinisaatiota vaativaa insuliininpuutetta. Harvinaisemmissa monogeenisissä diabetesmuodoissa on yleensä ensisijaisesti kyse beetasolujen puutteellisesta reagoinnista glukoosipitoisuuden kasvuun eikä niinkään beetasolujen puutteesta. Usein näihin toki yhdistyy haiman kehityshäiriö ja alun perin vähäinen beetasolumassa tai beetasolujen lisääntynyt apoptoosi (kuva 2) (Tuomi 1998, Hattersley ym. 2006). Mistä sukuhistoria viestii? Monogeeniset diabetesmuodot (yleisimmin MODY-tyyppejä) periytyvät pääosin autosomissa vallitsevasti eli diabetekseen sairastuu keskimäärin 50 % joka sukupolvesta ja geenivirheen (diabeteksen) siirtymistä voidaan seurata sukupolvesta toiseen. Poikkeuksena on mitokondriaalisen DNA:n mutaatioiden aiheuttama diabetes, joka periytyy ainoastaan äidin kautta. Pojat voivat periä tämän sairauden äidiltään mutta eivät siirrä sitä eteenpäin omille jälkeläisilleen. Koska uusiakin MODY-mutaatiota ilmaantuu väestöön, sukuanamneesin puuttuminen ei selvässä epäilyssä sulje pois monogeenisen mutaation mahdollisuutta. Sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetesprosesseihin liittyy monitekijäinen periytyminen, joskin ympäristötekijöillä on merkittävä vaikutus sairauden puhkeamiseen. Valtaosalla tyypin 2 diabeetikoista on samaa tautia potevia lähisukulaisia; vain noin 10 %:lta ei löydy yhtään tapausta ensimmäisen tai toisen asteen sukulaisten joukosta. Vain kuudesosalla tyypin 1 diabeetikoista on samaa tautia sairastava sukulainen, osalla lähisukulainen, mutta usein sukulaisdiabeetikot löytyvät isovanhempien, tätien tai setien tai serkkujen joukosta eli toisen tai kolmannen asteen sukulaisista. Positiivinen sukuanamneesi tyypin 1 suhteen puhuu tyypin 1 diabeteksen puolesta samoin täysin puuttuva sukuanamneesi! Puuttuva sukuanamneesi sopii myös pankreatiitin aiheuttamaan diabetekseen sekä, kuten edellä on mainittu, de novo tyyppiseen monogeeniseen diabetekseen. Miten ratkaisemme potilastapaukset? Potilas 1, 30 vuotta, selvät nopeasti edenneet hyperglykemian oireet. Onko laihtunut? Kyllä, 4 kg kuukauden aikana (painoindeksi 26,3 kg/m 2 ). Ikä sopii mihin tahansa diabetekseen. Suomalaisilla on harvemmin kyseessä tyypin 2 diabetes, kun potilas on näin nuori ja painoindeksi näin pieni (ellei potilaalla ole vahvaa sukurasitusta diabeteksen suhteen molempien vanhempien puolelta). Jos kyseessä olisi aasialais- tai afrikkalaistaustainen potilas, olisi tyypin 2 diabetes todennäköisin vaihtoehto joskin myös heitä kannattaa hoitaa ensimmäisen puolen vuoden ajan insuliinilla metformiinin lisäksi. Suku? Ei diabetesta. Ollut kaksi kertaa raskaana (kaksi ja viisi vuotta aiemmin), ei ongelmia glukoosin kanssa. Infektio provosoimassa? Ei. Anamneesissa pankreatiitteja? Ei (alkoholinkäyttö kohtuullista). Onko esiintynyt asidoosin oireita? Ei. Yleistila? Hyvä. Ei tarvitse päivystyslähetettä. Aamulla tarkistetaan paastoglukoosiarvo, joka todennäköisesti on samaa tasoa. Työdiagnoosina pidetään tyypin 1 diabetesta, ja potilaalle aloitetaan insuliinihoito tai tehdään lähete oikeaan aloitushoitopaikkaan (kiireellisyysluokka 1 2 viikkoa). Potilaalle annetaan ohje välttää sokeripitoisia ruoka-aineita ja juomia sekä tuoremehua ja maitoa hoidon aloitukseen asti. Lisäksi häntä kehotetaan ottamaan yhteyttä päivystykseen, jos ilmaantuu infektio tai asidoosin oireita tai yleisvointi heikkenee. Myöhemmin tarkistetaan GAD-vasta-aineet ja insuliinihoidon korjattua hyperglykemian aiheuttaman beetasolulaman myös C-peptidipitoisuuden paastoarvo ja samanaikainen plasman glukoosipitoisuus (esim. 3 6 kuukauden kuluttua). Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina tulevat kyseeseen sekundaarinen diabetes (pankreatiitti) tai pidempään muhinut tyypin 2 diabetes (tuskin, koska ei raskausdiabetesta) tai MODY (tuskin, koska ei sukuanamneesia eikä raskausdiabetesta). Potilas 2, 25 vuotta, sattumalta todettu suurentunut paastoglukoosiarvo, oireeton. Glukoo T. Tuomi
5 sirasitus? Paastoarvo 6,7 mmol/l, kahden tunnin arvo 10 mmol/l. Sekä paastoarvo että kahden tunnin arvo ovat suurentuneet. Potilaalla on IGT. Painoindeksi on 32 kg/m 2, HDL-kolesterolipitoisuus 0,9 mmol/l, LDL-kolesteroli-arvo 3,9 mmol/l, triglyseridipitoisuus 2,5 mmol/l ja verenpaine 145/95 mmhg. Sukuanamneesi? Isällä on todettu noin 50-vuotiaana verenpainetauti ja diabetes, johon hän on saanut aluksi tablettihoitoa ja nykyään myös iltainsuliinia. Isän kahdella veljellä on todettu 55- ja 60-vuotiaana tablettihoitoinen diabetes, ja molemmilla on myös sepelvaltimotauti. Isänäidillä on diagnosoitu diabetes noin 70-vuoden iässä. Isänisä on kuollut 65-vuotiaana sydäninfarktiin. Potilaalla on metabolinen oireyhtymä ja IGT. Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on suuri, etenkin koska arvot jo lähellä diabetesrajaa. Riskitekijöihin on syytä puuttua (ruokavalio, liikunta, laihdutus, verenpaineen alentaminen, dyslipidemian hoito). Plasman glukoosipitoisuuden ja HbA 1c -seuranta on aiheellista puolen vuoden kuluttua ja sitten vuosittain muiden riskitekijöiden tarkistamisen lisäksi. Entäpä jos sukuanamneesi olisi erilainen? Potilaan veljellä olisi todettu ruokavaliohoitoinen diabetes 15-vuotiaana, ja sisar olisi terve. Isällä olisi noin 50-vuotiaana todettu verenpainetauti ja diabetes, johon hän olisi alkuun käyttänyt ruokavaliohoitoa, sittemmin metformiinia, ja HbA 1c -arvo olisi 7,5 % kymmenen vuoden sairastamisen jälkeen. Isän neljästä veljestä kahdella olisi 35- ja 45-vuotiaana todettu tablettihoitoinen diabetes. Isänäidillä olisi diagnosoitu tablettihoitoinen diabetes noin 60-vuotiaana. Suvun diabetes tuntuu tällöin lievältä, ja monella diagnoosi on tehty varhain. Keskimäärin puolet joka sukupolvesta sairastuu. Glukoosirasituksen tulos sopii myös MODY2:een, jossa paastoglukoosiarvo on pysyvästi suuri jo syntymästä lähtien glukokinaasigeenin virheen vuoksi. Etenkin jos potilaalla ei olisi MBO:n piirteitä, joita sinänsä kannattaa hoitaa tyypin 2 tapaan, vaan hän olisi normaalipainoinen, kannattaisi MODY2-diagnoosia selvittää geenitestillä. Tällöin hoitona olisi pelkkä hiilihydraatteja aterioilla tasaava ruokavalio eikä paastoglukoosipitoisuutta pyrittäisi hoitamaan vaan mahdolliset hoidonmuutokset tehtäisiin HbA 1c :n perusteella. Potilas 3, 57 vuotta, virtsatieinfektion yhteydessä todettu glukosuria ja paastoglukoosiarvo 10,5 mmol/l. Potilas on oireeton, joskin väsymystä esiintynyt. HbA 1c -arvo on 8,3 %. Painoindeksi on 27 kg/m 2, ja paino on noussut parin vuoden aikana kymmenen kiloa. HDL-kolesteroliarvo on 1,1 mmol/l, LDL-kolesterolipitoisuus 3,6 mmol/l, triglyseridiarvo 2,1 mmol/l ja verenpaine 140/85 mmhg. Sukuanamneesi? Isällä oli todettu noin 60-vuotiaana verenpainetauti ja diabetes, johon hän oli käyttänyt tablettihoitoa. Hän oli kuollut 75-vuotiaana sepelvaltimotautiin. Äiti on 90-vuotias. Viime vuosina häneltä on mitattu lievästi suurentuneita glukoosiarvoja. Hän ei ole saanut tähän hoitoa. Potilaan lapsella on todettu 18-vuotiaana ja äidinpuoleisella serkulla 35-vuotiaana tyypin 1 diabetes. Potilaalla on lievästi ylipainoa ja lievä dyslipidemia eikä verenpainekaan ole optimaalinen. Vastaavat löydökset todetaan noin kolmasosalla tässä ikäryhmässä. Diabetesdiagnoosi on selvä. HbA 1c -arvon perusteella keskimääräinen glukoositaso viimeisten kahden kuukauden aikana y d i n a s i a t Diabetesdiagnoosi edellyttää toistetusti koholla olevaa glukoosipitoisuutta joko paastotilanteessa tai glukoosirasituksen jälkeen. Jos glukoosin paastopitoisuuden arvo on koholla mutta ei ylitä diabetesrajaa tai jos epäillään diabetesta, vaikka paastopitoisuus on normaali, tehdään glukoosirasitustesti. Oleellista erotusdiagnostiikassa on pyrkiä arvioimaan insuliininpuutteen aste ja etsiä viitteitä autoimmuniteetista sekä selvittää potilaan oma anamneesi ja sukuhistoria mm. diabetestyyppinen, sydän- ja verisuoni- ja autoimmuunisairauksien osalta.»sokerit koholla» diagnoosi? 1461
6 Taulukko. MODYn tyypit. Tyyppi Geeni Ominaispiirteet 1 HNF4a Heikentynyt insuliinivaste aterialle, suuret aterianjälkeiset arvot, pieni triglyseridipitoisuus 2 Glukokinaasi Paastoglukoosiarvo suurentunut, geenivirheen säätämän kynnysarvon ylityttyä melko normaali insuliinineritys 3 HNF1a Heikentynyt ateriavaste, suuret aterianjälkeiset arvot, pitkään normaali paastoglukoosiarvo, munuaisten glukoosikynnys alentunut (oireeton glukosuria) 4 IPF1 Homotsygooteilla haima ei kehity, heterotsygooteilla ei selvää fenotyyppiä 5 HNF1β Munuaiskystia ja diabetes, munuaisten kystinen vajaatoiminta, 50 %:lla diabetes, genitaalien kehityshäiriöitä, aminotransferaasiarvot suurentuneet, haimasta puuttuu osa 6 NeuroD1 Vain pari perhettä kuvattu on vastannut noin nykyistä paastoarvoa. Virtsatieinfektio lienee suurentanut hieman paastoarvoa. Potilaalla on isän puolelta tyypin 2 ja äidin puolelta tyypin 1 diabeteksen perimä. Äidin 90- vuotiaana todetulla diabeteksella ei ole tässä yhteydessä merkitystä (paitsi ehkä suojaavaa), koska riittävästi ikääntyessä kaikille kehittyy joskus diabetes. Diabetestyyppi on tässä vaiheessa auki; tyypin 2 diabetes ja LADA (latent autoimmune diabetes in adults) ovat tavallisimpina todennäköisimmät vaihtoehdot. Aloittaisin ruokavaliohoidon sekä liikuntaohjauksen, tavoitteina hyperglykemian hillitseminen ja 1 2 vuoden kuluessa 5 %:n laihtuminen. Omatoiminen verenglukoosin seuranta on syytä opetella. Virtsatieinfektio tulee hoitaa ja aloittaa metformiinin ja asetyylisalisyylihapon (100 mg/vrk) käyttö. Kehottaisin potilasta ottamaan puhelinyhteyden parin viikon päästä ja jos glukoosiarvo on ennallaan tai jonkin verran korjaantunut, sopisin seurantakäynnin parin kuukauden päähän. Jatkohoidosta ks. Eriksson, tässä numerossa. GAD-vasta-aineet? Jos määritystulos on positiivinen, diagnoosi on LADA ja potilasta syytä informoida siitä, että 50 %:n todennäköisyydellä insuliinineritys heikkenee 3 10 vuoden aikana niin paljon, että monipistosinsuliinihoito on tarpeen. Jos tulos on negatiivinen, diagnoosi on tyypin 2 diabetes. C-peptidi? Pitoisuus on 1,5 nmol/l (plasman glukoosipitoisuus 8,5 mmol/l). Potilaalla ei ole varsinaista insuliininpuutetta. Jos arvo olisi 0,2 nmol/l, merkittävä insuliininpuute puoltaisi insuliinihoidon aloittamista suoraan ja positiivisen GAD-vasta-ainelöydöksen yhteydessä työdiagnoosina olisi tyypin 1 diabetes. Aikuisiällä LADAn ja nopeasti etenevän tyypin 1 diabeteksen ero on veteen piirretty viiva. Varsinaisia kriteerejä ei ole. Itse käytän aikanaan tutkimuskäyttöön ehdottamaamme kriteeriä, että jos pysyvä insuliinihoito katsotaan aiheelliseksi aloittaa vuoden kuluessa diabetesdiagnoosista, potilasta kutsutaan»tavalliseksi» tyypin 1 diabeetikoksi. Jos taas vasta-ainepositiivinen potilas selviää vuoden ilman insuliinia, puhutaan LADAsta. Potilas 4, 18 vuotta, sattumalta todettu glukosuria. Glukoosirasitus? Paastoarvo on 5,9 mmol/l ja kahden tunnin arvo 16 mmol/l, HbA 1c on 8,5 %, painoindeksi 24 kg/m 2, HDLkolesterolipitoisuus 1,5 mmol/l, LDL-kolesteroliarvo 3,2 mmol/l, triglyseridipitoisuus 0,9 mmol/l ja verenpaine 117/70 mmhg. GADvasta-aineet? GAD-vasta-aineiden (ja saarekesoluvasta-aineiden ja IA2-vasta-aineiden) määritystulokset negatiiviset. Sukuanamneesi? Äidillä oli todettu raskauden aikana noin 27-vuotiaana diabetes, johon hän oli saanut raskauden aikana insuliinihoitoa, sittemmin glimepiridiä. Sisarella on diagnosoitu 14-vuotiaana tyypin 1 diabetes, johon hän käyttää monipistosinsuliinihoitoa. Enolla on todettu noin 35-vuotiaana insuliinihoitoinen diabetes, munuaisten vajaatoiminta ja retinopatia, johon hän on saanut laserhoitoja (nyt hän on 44-vuotias). Äidinisällä on todettu alle 50-vuotiaana tablettihoitoinen diabetes. Glukoosirasituksen kahden tunnin arvon perusteella potilaalla on diabetes, ja HbA 1c -arvon valossa hoitotasapaino on huono. Potilaalla ei ole metabolista oireyhtymää. Suvussa esiintyy runsaasti varhaisella iällä alkanutta diabetesta ja osa käyttää insuliinihoitoa. Sukuhistoria sopii 1462 T. Tuomi
7 < 50 Klassiset kriteerit: Autosomaalinen vallitseva periytyminen kolmessa sukupolvessa Ainakin yksi sairastunut alle 25-vuotiaana Usein Jollakulla insuliinihoito Hyperglykemioita (insuliiniherkkiä) Alentunut munuaiskynnys (virtsan glukoosi ++ ) kuva 3. MODYn (nuoruusiässä alkava aikuistyypin diabetes) klassiset kriteerit. Sukupuussa keltaisella merkityt henkilöt ovat geenivirheen kantajia. Symbolien vieressä diabeteksen diagnosointi-ikä. autosomaaliseen vallitsevaan periytyvyyteen äidin puolelta (kuva 3). Enolla on todennäköisesti ollut hoitamaton diabetes jo pidempään ennen diagnoosia, koska komplikaatioita (munuaisten vajaatoiminta, retinopatia) todettiin jo yhdeksän vuoden kuluessa diagnoosista. Työdiagnoosina on MODY1 tai MODY3. Varmistus tehdään geenitestillä. On huomioitava, että kliinisesti MODY:n kriteerit täyttävistä 15 %:lla ei löydy mutaatiota tunnetuista MODY-geeneistä. Lopuksi Koska verenglukoosipitoisuuden suurentumiseen johtavia patogeneettisiä mekanismeja ei tunneta, on diabetestyyppien luokittelu sopimuksenvaraista. Erityisesti vuoden iässä puhkeava diabetes sisältää usein piirteitä sekä autoimmuunidiabeteksesta että metabolisesta oireyhtymästä, ja monogeeniset diabetesmuodot puhkeavat tässä iässä. Vanha sääntö, että»tavalliset taudit ovat tavallisimpia», pätee toki diabetologiassakin. Valtaosalla uusista diabetestapauksista kyseessä on tyypin 2 diabetes. Oleellista on kuitenkin systemaattisesti huomioida muut diagnoosiin vaikuttavat tekijät ja harkita erilaisia diagnoosivaihtoehtoja etenkin silloin, kun hoito ei odotetusti tehoa. Kirjallisuutta Alberti KG, Zimmet PZ. Definition, diagnosis and classification of diabetes mellitus and its complications. Part 1: diagnosis and classification of diabetes mellitus provisional report of a WHO consultation. Diabet Med 1998;15: Eriksson J. Miten valitsen diabeteslääkkeen? Duodecim 2007;123: Hattersley AT, Pearson ER. Minireview: Pharmacogenetics and Beyond: The interaction of therapeutic response, beta-cell physiology, and genetics in diabetes. Endocrinology 2006;147: Thorn LM, Forsblom C, Fagerudd J, ym. Metabolic syndrome in type 1 diabetes: association with diabetic nephropathy and glycemic control (the FinnDiane study). Diabetes Care 2005;28: Tuomi T. Aikuistyypin diabeteksen uudet alamuodot. Diabetes ja lääkäri TIINAMAIJA TUOMI, dosentti tiinamaija.tuomi@hus.fi HYKS:n endokrinologian klinikka PL 340, HUS 1463
Diabetes mellitus, diagnostiikka
Diabetes mellitus, diagnostiikka Tiimiklubi 26.10.2013 Diabetes mellitus Paastoglukoosi tai 2-tunnin glukoosi* tai HbA1c Heikentynyt glukoosinsieto (IGT) 2-tunnin glukoosi* Onko tutkittavalla diabetes?
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotMitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa
Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotMilloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija Tuomi, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä. Tuomi
Milloin geenitestejä diabeetikoille? Tiinamaija, 12.11.2009 Valtakunnallinen diabetespäivä MODY-Maturity Onset Diabetes of the Young 39 Klassiset kriteerit: Autosomaalinen dominantti periytyminen (3 sukupolvessa)
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotDiabetes. Iida, Sofia ja Vilma
Diabetes Iida, Sofia ja Vilma Diabetes Monia aineenvaihduntasairauksia, joissa veren sokeripitoisuus kohoaa liian korkeaksi Useimmiten syynä on haiman erittämän insuliinihormonin vähäisyys tai sen puuttuminen
LisätiedotÄidin ja sikiön ongelmia
Raskausdiabetes Poikkeava sokeriaineenvaihdunta, joka todetaan 1. kerran raskausaikana Taustalla insuliiniresistenssi / insuliinierityksen puutteellisuus Äidin ja sikiön ongelmia Raskaushypertension ja
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotIka a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus
Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotDIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012
DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotDiabetesepidemia aikamme tsunami. Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala
Diabetesepidemia aikamme tsunami Markku Laakso, akatemiaprofessori Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Diabetes on valtava terveysongelma maailmassa 2014 2035 Suomessa on n. 500,000
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotYlipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla
Ylipaino ja obesiteetti Lisääntynyt ongelma raskaana olevilla Kari Teramo HYKS:n Naistenklinikka Suomen Kätilöliitto, Tampere 3.4.2014 Alipainon, normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden rajat --------------------------------------------------------------------------
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?
Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes
LisätiedotDIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015
DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa
LisätiedotTuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla
Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Päivi Rautiainen Dosentti, endokrinologi 8.11.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä www.siunsote.fi Insuliinin
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan
OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä
LisätiedotR askauden aikana insuliiniherkkyys heikkenee
Jarno Kettunen, Päivi J. Miettinen, Kalevi Laitinen, Minna Tikkanen ja Tiinamaija Tuomi MODY-diabetes ja raskaus MODY-geenivirheet aiheuttavat periytyvän, vaikeudeltaan vaihtelevan insuliininpuutteen ja
LisätiedotX-kromosominen periytyminen. Potilasopas. TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395
12 X-kromosominen periytyminen TYKS Perinnöllisyyspoliklinikka PL 52, 20521 Turku puh (02) 3131 390 faksi (02) 3131 395 FOLKHÄLSANS GENETISKA KLINIK PB 211, (Topeliusgatan 20) 00251 Helsingfors tel (09)
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotVallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 22.3.2016, päivitetty kohdennetusti 7.2.2018 PDF-versio sisältää
Lisätiedotv.1.2014ekoweb Yleistietoa diabeteksesta Mikä on diabetes?
Mikä on diabetes? Diabetes, lat. diabetes mellitus, vanhalta nimeltään sokeritauti, on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. Diabetes on sairaus, jossa plasman glukoosipitoisuus on kroonisesti suurentunut. Diabetes
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Diabetes
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja liiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 12.9.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotUhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen
Alkuperäistutkimus Uhkaako tyypin 2 diabetes myös suomalaisia lapsia? Marja-Terttu Saha, Päivi Keskinen, Riitta Veijola ja Päivi Tapanainen Tyypin 2 diabeteksen toteaminen lapsella tai nuorella on ollut
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotInsuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli
Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen
LisätiedotInsuliininpuutosdiabetes
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä Julkaistu 7.2.2018 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotDiabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko
Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa
LisätiedotRaskausdiabetes Käypä hoito -suositus
Raskausdiabetes Käypä hoito -suositus Hyllyvä pylly näkökulmia naisen lihavuudesta 4.4.2014, Tampere Nina Peränen, KSSHP Materiaalissa hyödynnetty Käypä hoito suositustyöryhmän yhteistä luentomateriaalia
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotDiabeettisen ketoasidoosin hoito
Diabeettisen ketoasidoosin hoito 31.01.2014 Nina Hutri-Kähönen Lastentautien kliininen opettaja Lastenklinikka TAYS Diabeettinen ketoasidoosi vuosittain TAYS:n lasten teho-osastolla hoidetaan n. 20 diabeettista
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotEuglykeeminen ketoasidoosi
Euglykeeminen ketoasidoosi Jorma Lahtela, dos, oyl Sisätautien klinikka,tays 8.11.2018 Diabeettinen ketoasidoosi Diabeettinen ketoasidoosi eli happomyrkytys on hengenvaarallinen tila, jossa verensokeri
LisätiedotDiabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa
Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa LT, Dos. Jukka HYKS, Jorvin srl, sisätaudit Valtakunnallinen Diabetespäivä 12.11.2009 Sairastuminen Elimistön stressireaktio Stressihormonit insuliinin vastavaikuttajahormoneja
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja liiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä Päivitetty 22.3.2016 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat sekä
LisätiedotELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA
ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotDiabetes ja valtimotaudit
Diabetes ja valtimotaudit PIP 2013 KESKEISET KANSANSAIRAUTEMME JA NIIDEN EHKÄISY 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Ylilääkäri Diabetesliitto,
LisätiedotLT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,
LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotRaskausdiabetes. ennustaa naisen tulevaa terveyttä. Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010
Raskausdiabetes ennustaa naisen tulevaa terveyttä Saila Koivusalo LT, tutkija HYKS Naistenklinikka 11/2010 Raskausdiabetes (GDM) Määritelmä: raskausdiabetes tarkoittaa poikkeavaa glukoosiaineenvaihduntaa,
LisätiedotHOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?
Raskausdiabetes Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka puhkeaa raskauden aikana, koska äidin insuliinintuotanto ei riitä kattamaan raskaudenajan lisääntynyttä tarvetta.
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotKÄYTÄNNÖN TIETOA. Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600
KÄYTÄNNÖN TIETOA Eläinlääkärin osoite: Royal Canin Finland Oy Soidinkuja 4-6 A - PL 73 00701 HELSINKI puh. 020 747 9600 Royal Canin 5000/04/2009. Kuvat: Labat, Rouquette. Koiran ja kissan diabetes KOIRAN
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotRaskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM
Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä
Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen
LisätiedotDIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA
Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotDiabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede. Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010
Diabetes, ylipaino ja ilmailulääketiede Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri KYS 19.9.2010 Esityksen sisältö T2DM epidemiologiaa Lihavuuden epidemiologiaa Diabeetikoiden
LisätiedotDiabetes sairautena. El, diabetologi Suvi Hietaniemi
Diabetes sairautena El, diabetologi Suvi Hietaniemi Aiheita Kenellä on diabetes Diabeteksen ehkäisystä Diabeteksen yleisyys Diabetestyyppejä Diabeteksen patofysiologiaa Diabeteksen lisäsairaudet Diabeteksen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011
ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotAJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan
AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia
LisätiedotTärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta
Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetes mellitusta Opas terveydenhuollon ammattilaisille diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten Ole hyvä
LisätiedotLääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012
Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten Pertti Mustajoki 3.9. 2013 Vartiainen ym. Suom Lääkl 2008;63:1375 DIABETEKSEN (Tuomilehto ym. NEJM 2001;344:1343) Interventio Kunnon ohjaus:
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
Lisätiedot15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa
Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto
LisätiedotTrulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotLihavien diabetikoiden hoito. Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011
Lihavien diabetikoiden hoito Bo Isomaa, dos. Folkhälsanin tutkimuskeskus Pietarsaaressa 14.10.2011 Suomen 25-64-vuotiaiden lihavien (BMI>30) diabetesriski ja painonmuutoksen merkitys 610.000 lihavaa 25-64-vuotiasta
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Physioneal 23.3.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Munuaisten toimintahäiriöitä esiintyy Euroopassa
LisätiedotPohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS
Pohjolan bioanalyytikkopäivä 13.11.2010 Tapani Ebeling erikoislääkäri, OYS 1 Toteaminen Glukoosiparametrit: fp-gluk, 2hgluk, OGTT2h, GHbA1c C-peptidi (+ P-gluk) Seuranta GAD-Ab (ICA, IA2) U-alb/krea *
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotKaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE
Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Projektisuunnitelma Hoitotyön koulutusohjelma 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUS,
LisätiedotKAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE
HELSINGIN YLIOPISTO KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS KAKSOSTEN KEHITYS JA TERVEYS TUTKIMUS ÄIDIN LOMAKE TÄSTÄ ALKAVAT VARSINAISET KYSYMYKSET 1. Milloin ja missä synnyitte?
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
Lisätiedot