Kaavatunnus: 2-215 Asianumero: 239/51/10 Kaav.ltk: 18.5.2010 Kh: Kv: ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylän keskusta, korttelin 2024 tontit 3 ja 4 sekä puisto Asemakaavanmuutos koskee korttelin 2024 tontteja 3 ja 4 sekä puistoa. Asemakaavanmuutoksella muodostuvat korttelin 2024 tontti 5 ja pysäköintialue. Asemakaavanmuutoksen selostus koskee 18.5.2010 päivättyä asemakaavakarttaa. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus. Alue sijaitsee Kirkonkylän keskustassa Kuokkalantien ja Perttulantien välissä. Liitteet: - Kaavoitettava alue - Ote ajantasa-asemakaavasta - Kaavakartta ja määräykset - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Tilastolomake Vireilletulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa nn.nn.nnnn. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, 01901 Nurmijärvi, faksi: 09-2500 2353 Kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen, puh. 09-2500 2358 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi
2 1 Tiivistelmä Alue kaavoitetaan pääasiassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueelle osoitetaan myös autopaikkojen korttelialue (LPA), joka palvelee sekä uutta AK-tonttia että korttelin 2023 tonttia 5 (Heikkarin palvelutalo). Uudisrakentaminen on sovitettu tontille rakennusalan määrittelyllä siten, että Toimela on mahdollista säilyttää (sr-2). AK-tontin tonttitehokkuus on e=1.0, joka vastaa viereisten asuin- ja liikerakennusten sekä Heikkarin palvelutalon tonttien tonttitehokkuutta. Kaavamuutoksessa on osoitettu rakennusoikeutta uudisrakentamiselle n. 2000 k-m2 Toimelan olemassa olevan 224 k-m2:n lisäksi. Asemakaavanmuutos parantaa Kirkonkylän asuntotarjontaa, mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Toimelan säilymisen sekä eheyttää Kirkonkylän keskustan taajamakuvaa. Kaavamuutoksen myötä kunnan on mahdollista saada tontinmyyntituloja n. 350000-400000 euroa. 2 Kaavoituksen lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Kirkonkylän keskustassa Kuokkalantien ja Perttulantien välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,30 hehtaaria. Alue on kokonaan kunnan omistuksessa. Heikkarinkujan varressa sijaitseva pysäköintialue on vuokrattu Onnenkimpale ry:lle, joka ylläpitää viereistä Heikkarin palvelutaloa.
3 Alueella sijaitsee vuonna 1945 valmistunut Toimela-niminen rakennus, joka on Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä (luonnos) luokiteltu suojeltavaksi rakennukseksi (luokka II). Toimela on I ½ -kerroksinen ja kerrosalaa siinä on 224 k-m2. Toimela on entinen kunnan virkamiesten asuinrakennus, joka edustaa tyylillisesti klassismin ja funktionalismin yhdistelmää. Rakennus on säilynyt niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan 1940-lukulaisena. Suojelua perustellaan selvityksessä sillä, että rakennus on rakennustyyppinsä hyvä edustaja, sillä on paikallishistoriallista merkitystä ja se on ympäristökokonaisuuden sekä maiseman kannalta tärkeä rakennus. Toimela on toiminut viimeksi kunnan päiväkotina. Rakennus on tällä hetkellä vuokrattu yksityiseen asuinkäyttöön vuoden 2011 helmikuun loppuun saakka. Alueella sijaitsee myös Toimelaan kuuluva piharakennus voimassaolevan asemakaavan puistoalueella sekä Heikkarin palvelutalolle osoitettu pysäköintialue Heikkarinkujan varressa. Pysäköintialueella on 10 autopaikkaa ja Toimelan tontilla 5 autopaikkaa. Alue on rakennetun kunnallistekniikan piirissä. Alue on mahdollista liittää myös kaukolämpöverkkoon. Maaperältään alue on savea. 2.1 Suunnittelutilanne Ympäristöministeriössä 8.11.2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven yleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuus-
4 tossa 1989) alue on kerrostalovaltaista aluetta (AK). Kirkonkylän osayleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 1992) alue on osoitettu virkistysalueeksi (V). Suunnittelualueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu 22.11.2000 (kaavatunnus 2-148). Alue on osoitettu asemakaavassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YL), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) sekä puistoksi (VP). Uudenmaan maakuntakaava ja Kirkonkylän osayleiskaava. Asemakaavaan merkitty puisto kuuluu hoitoluokkaan A3, käyttö- ja suojaviheralueet. Käyttö- ja suojaviheralueet ovat asutuksen läheisyydessä sijaitsevia puistoja tai asuinalueiden liikenneviheralueita. Alueita käytetään ulkoiluun, oleskeluun ja liikuntaan. Kasvillisuus on pääosin luonnonkasvillisuutta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoitteena on yleisilmeen säilyttäminen, kulkureittien ja rakenteiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. Hoidetaan säännöllisesti 2-4 kertaa kasvukaudessa. 3 Asemakaavan muutoksen kuvaus 3.1 Asemakaavan muutoksen sisältö perusteluineen Alue kaavoitetaan pääasiassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Uudisrakentaminen on sovitettu tontille rakennusalan määrittelyllä siten, että Toimela on mahdollista säilyttää. Toimela on merkitty kaavamuutoksessa suojeltavaksi rakennukseksi (sr-2). AK-tontin tonttitehokkuus on e=1.0, joka vastaa viereisten asuin- ja liikerakennusten sekä Heikkarin palvelutalon tonttien tonttitehokkuutta. Kaavamuutoksessa on osoitettu rakennusoikeutta uudisrakentamiselle n. 2000 k-m2 Toimelan olemassa olevan 224 k-m2:n lisäksi. Tontin kerrosluku on osittain IV ja osittain II. Rakennuksen harjansuunta ja sijoittuminen tontilla mukailee naapurirakennuksia. Myös julkisivumääräykset on so-
5 vitettu yhteen kaavamuutosalueen lähiympäristön kanssa. Tontille on merkitty oma pysäköintialue (p) 5 autopaikkaa varten. Alueelle osoitetaan lisäksi autopaikkojen korttelialue (LPA), joka palvelee sekä uutta AK-tonttia että korttelin 2023 tonttia 5 (Heikkarin palvelutalo). LPA-alueelle on mahdollista sijoittaa 20 autopaikkaa. Mikäli tontille rakennetaan tavallinen asuinkerrostalo, noudatetaan rakennuslupavaiheessa pysäköintinormia 1 ap/70 k-m2. Jos taas tontille rakennetaan vanhusten palveluasumista tai päiväkoti, on tontille osoitettava pysäköintipaikkoja pysäköintinormien 1 ap/5 laitospaikkaa ja 1 ap/2 työntekijää mukaan sekä asiakaspaikat. 3.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Asemakaavanmuutos parantaa Kirkonkylän asuntotarjontaa. Hyväkuntoisen vanhusväestön määrä on kasvamassa. Asemakaavanmuutos mahdollistaa tavallisen kerrostalotuotannon lisäksi myös vanhusten palveluasumisen, joka tukee vanhusten omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tontti sijaitsee keskustassa monipuolisten palvelujen ja linjaautoaseman lähellä. Alueen ympäri kulkee erityisesti vanhusväestölle suunniteltu kävelykierros Käskynkkä. Asemakaavanmuutos mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Toimelan säilymisen. Rakennus säilyy parhaiten, kun sille löytyy tarpeellista käyttöä. Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus on erityisen tärkeää vanhusväestölle, koska se muistuttaa menneestä ajasta ja luo elämään jatkuvuuden tunnetta. Asemakaavanmuutos tiivistää Kirkonkylän taajamarakennetta ja eheyttää keskustan taajamakuvaa. Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen tukee alueen ominaispiirteitä rakennusten sijoittelun, harjansuunnan, kattomuodon ja julkisivumateriaalien osalta. Asemakaavanmuutos lisää liikennettä Heikkarinkujalla, mutta vain vähäisessä määrin, koska tontin pysäköintinormit ovat normaalia asumista huomattavasti väljemmät palveluasumisen vuoksi. Kaavamuutoksen myötä kunnan on mahdollista saada tontinmyyntituloja n. 350000-400000 euroa. Kaavamuutoksen yhteydessä on muutettava kunnan ja Onnenkimpale ry:n välistä vuokrasopimusta, joka koskee Heikkarinkujan pysäköintialuetta.
6 4 Kaavoituksen vaiheet 4.1 Kaava-asian vireilletulo ja kaavan tavoitteet Asemakaavanmuutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä ja säilyttää Toimelan kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus tarpeellisessa käytössä. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaa varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka annetaan tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle 18.5.2010. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavanmuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavassa osallisia ovat: suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Nurmijärven kunnan viranomaiset (asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu, rakennusvalvonta, tilakeskus, elinkeino- ja kuntakehityskeskus) sekä luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, kuntakehitystoimikunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto) muut viranomaiset: Uudenmaan ely-keskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos yritykset: Sonera Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy. 4.3 Suunnittelu ja vuorovaikutus Asemakaavanmuutoksen on laatinut Nurmijärven kunnan ympäristötoimialueen asemakaavoitusyksiköstä kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen. 4.4 Päätöksenteko 18.5.2010 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi sekä esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavanmuutoksen ja asettaa valmisteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi.
7 5 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Asemakaavanmuutoksen toteuttamisesta vastaa tontin ostaja. Nurmijärvellä 18.5.2010 Johan von Wendt va. suunnittelupäällikkö Kaisa Kilpeläinen kaavoitusarkkitehti, kaavan laatija
8 LIITE 1
9 LIITE 5