Hallintotyöryhmän loppuraportti
SISÄLLYSLUETTELO 1 Hallintopalveluiden nykytilan kuvaus... 3 1.1 Hallintopalveluiden organisaatiot ja johtamisjärjestelmät... 3 1.2 Nykytilan kuvaus palveluittain... 3 1.2.1 Henkilöstömäärä... 5 1.2.2 Palvelurakenne... 5 1.2.3 Toimitilat... 6 1.2.4 Tietojärjestelmät... 6 2 Ehdotukset hallintopalveluiden järjestämisen tavoitteiksi... 8 2.1 Hallintopalveluiden järjestämisen yleiset tavoitteet... 8 3 Uuden kunnan organisaatio ja ehdotukset palveluiden järjestämiseksi... 9 3.1 Hallintopalveluiden kokonaisorganisaatio ja johtamisjärjestelmä... 9 3.2 Hallintopalveluiden järjestäminen... 10 3.2.1 Henkilöjärjestelyjen tavoitteet... 10 3.2.2 Palveluiden järjestämistapa uudessa kunnassa... 10 3.2.3 Palvelurakenne... 10 3.2.4 Arvio kustannusvaikutuksista nykytilanteeseen verrattuna... 10 4 Kuntayhteistyön muu syventäminen... 12 4.1 ICT-yhteistyön syventäminen... 12 4.2 Hankintayhteistyö... 12
1 Hallintopalveluiden nykytilan kuvaus 1.1 Hallintopalveluiden organisaatiot ja johtamisjärjestelmät Laukaassa kunnanhallituksen alaisena osastona toimii Kanslia. Kansliaan kuuluu neljä tulosyksikköä: keskushallinto, taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä elinkeino- ja maaseututoimi. Konnevedellä Laukaan Kansliaa vastaava osasto on Keskushallinto. 1.2 Nykytilan kuvaus palveluittain Alla olevaan taulukkoon on kerätty vuoden 2011 talousarvion pohjalta Laukaan ja Konneveden kuntien yleishallintojen (Kanslia) palvelut, kulut ja henkilöstömäärä: Toiminnon erittely Palvelutuotannon kuvaus (mm. toimipaikkojen lkm ja asiakasmäärä) Henkilöresurssi eriteltynä / htv TA2011 Laukaa Konnevesi Laukaa Konnevesi Laukaa Konnevesi KESKUSHALLINTO vaalit vaalien järjestäminen hj 0,1 hallinto arkistotoimi ja asiakirjahallinto hallituksen ja valtuuston asiakirjojen ja päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan viestintä ja tiedottaminen, suhdetoiminta ja kunnan edustaminen, johdon sihteeritehtävät arkistotoimen lakisääteinen järjestäminen: arkistotoimen ja asiakirjahallinnon johtaminen ja ohjaus, keskusarkiston hoito ja palvelutehtävät, asianhallinta, sähköinen asianhallinta, kirjaustehtävät ts 0,1 kj 1 hj 0,9 ps 0,3 js 1 ap 0,9 ts 0,6 ks. 0,1 31 000-21 268 =8 732 kj. 0,7 ks. 0,7 ts. 0,45 ts. 0,1 900-337 809 =-336 909 luottamushenkilöiden rekisteröintipalvelut ts 0,1 pkp. 0,05 kunnan virallisten ilmoitusten ja kuulutusten hoitaminen ts 0,1 ap 0,1 ps. 0,05 keskus avoinna ma-pe 8-15.45, Lievestuoreen yhteispalvelupiste asiakaspalvelu, laskujen skannaus ja reititys, puhelinkeskus ja neuvonta, kopiointipalvelut, postituspalvelut, kassapalvelut, tilojen varauspalvelut (vaatii jatkuvasti 2 hlöä) auki perjantaisin resurssien salliessa ps 1,5 ts 0,1 ps. 0,9 ts. 0,3 kp. 0,05 ps 0,2 ps. 0,05 3
ELINKEINOTOIMI elinkeinotoimi MAATALOUSTOIMI kunnan valitseman yrittäjyys-strategian mukaiset toimet yrittäjien palvelut yritystä perustaessa sekä yritystoimintaan liittyvissä asioissa kunta-strategiaa tukevan hanketoiminnan hallinnointi seutu- ja yrityspalvelut ea 1 kj. 0,2 900 maataloustoimi maatalouden tukijärjestelmien hallinnointi ms 1 ts 1 ms. 1,0 N 120 000 TALOUSHALLINTO taloushallinto oma tuotanto (perintä ulkoistettu) hallinto kirjanpito maksuliikenne 2 htv 2 htv 3 htv ts. 1,0 kp. 0,95 M 377.477 T 2.000 N 375.477 verotus ostopalvelu M 409.360 T N 409.360 ICT oma tuotanto+ostopalvelut (70/30) 6 htv atk-suunn. 1,0 M 617.730 T 835.463 N - 217.733 HENKILÖSTÖHALLINTO henkilöstöhallinto henkilöstöhallinnon suunnittelu, johtaminen ja ohjaus 2 htv kj. 0,1 ks. 0,1 pkp. 0,1 M 404 045 T 3 000 N 401 045 palkanlaskenta oma tuotanto 6 htv pkp. 1,0 pkp. 0,85 työllisyystyöt oma toiminta yhteistyö työllisyysprojektien ja sosiaalitoimen kanssa sekä kolmannen sektorin kanssa (kuntalisä) toim.virk.- yl. edunv. 0,2 M 1 062 73 1 T 485 000 N 577 731 4
henkilöstöpalvelut työsuojelun järjestäminen, työpaikkaruokailun järjestäminen, keskitetty koulutus, keskitetty työhyvinvointitoiminta, henkilöstön muistamiset ym. ks. 0,1 ts. 0,1 tj. 0,02 N 291 424 henkilöstöstrategia, virkaja työehtosopimukset työsuojelulainsäädäntö yhteistoimintalaki valtakunnalliset suositukset( mm. henkilöstön kehittäminen, työhyvinvointi) oma toiminta, tuki järjestäjälle, osto omalta organisaatiolta, ostopalveluna yrityksiltä työterveyshuolto osto Jyväskylältä M 224 700 T 110 000 N 114 700 nuorten kesätyöt yhteistyö nuorisotoimen kanssa M 18 560 isännöinti isänn. 1,0 ts. 0,05 muuta edunvalvonta (myyntipalvelu), tarkastuslautakunnan sihteeritehtävät, Watti-asiat toim.virk.-yl. ed.valvoja 0,35 1.2.1 Henkilöstömäärä Laukaan kunnan kansliassa on 29,2 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodet jakautuvat seuraavasti: kunnanjohtaja, keskushallinto 6, taloushallinto ja ICT 12,2, henkilöstöhallinto 7 ja elinkeino- ja maaseututoimi 3. Konneveden kunnassa Laukaan kansliaa vastaa keskushallinto, jossa on 11,55 henkilötyövuotta. Lukuun sisältyy isännöitsijä, joka Laukaan organisaatiossa on asuntotoimen alla. Henkilötyövuodet ilman isännöitsijää jakautuvat seuraavasti: kunnanjohtaja, keskushallinto 3,55, taloushallinto ja ICT 3, henkilöstöhallinto 2 ja elinkeino- ja maaseututoimi 1. Konneveden maataloushallinto siirtyy 1.1.2013 yhteistoiminta-alueelle, jonka muodostavat Äänekosken kaupunki, Saarijärven kaupunki, Kannonkosken kunta ja Konneveden kunta. 1.2.2 Palvelurakenne Laukaan hallintopalvelut sijaitsevat Laukaan kunnanvirastossa osoitteessa Laukaantie 14. Lähipalveluna Lievestuoreella osoitteessa Tervatie 1 ylläpidetään yhteispalvelupistettä jokaisen viikon perjantaina. Konneveden hallintopalvelut sijaitsevat kunnantalossa osoitteessa Kauppatie 25. 5
1.2.3 Toimitilat Laukaan kunnanvirasto, Kuntala, on rakennettu vuonna 1979. 14.11.2011 julkaistu Laukaan kunnan rakennuskannan luokittelu ja omistajapoliittinen suunnitelma raportti luokittelee Kuntalan kunnossapidon tavoitetasoksi kiinteistön nykyistä kuntotasoa parannetaan. Raportissa luokitellaan Kuntalan tuottavuudeksi ylläpitomenot tulevat osittain katettua. Kuntalan toiminnallinen soveltuvuus nykyiseen käyttötarkoitukseen luokitellaan raportissa tyydyttäväksi. Kuntalan sijainti on raportissa todettu erinomaiseksi ja käyttötehokkuus (väljyys) on luokiteltu tilanpuutetta, ahdasta -arviolla. Kuntalan nykyinen kunto on raportissa todettu tyydyttäväksi. Lievestuoreella ei tällä hetkellä ole asianmukaista tilaa yhteispalvelupisteelle. Asiaan on suunniteltu korjaus Lievestuoreen terveysaseman korjaus/uudelleenrakennushankkeen yhteydessä. Tällöin varmistetaan, että yhteispalvelupiste on päivittäin kuntalaisten saavutettavissa. Konneveden kunnantalo on valmistunut vuonna 1993. Talo sijaitsee kunnan ydinkeskustassa, joten sen saavutettavuus on hyvä. Paikoitustilaa on riittävästi. Talo on peruskunnoltaan hyvä ja viihtyisä, ja sen työtilat sopivat hyvin nykyiseen käyttöön. Muutama vuosi sitten ilmanvaihtoon lisättiin jäähdytys, mikä paransi työskentelyolosuhteita oleellisesti. Kunnantalossa on Konnevesisali, joka sopii hyvin erilaisten yleisötilaisuuksien pitämiseen. Salin akustiikka on hyvä. Kunnantalossa on muutaman vuoden ajan ollut käytössä sähköinen työajanseuranta, jota on tarvittaessa mahdollista käyttää myös kulunvalvontaan. Talon arkistotilat ovat toimivat, mutta alkavat olla täynnä. Varastotilaa kunnantalossa tulisi olla nykyistä enemmän. 1.2.4 Tietojärjestelmät Laukaan keskushallinnon tietojärjestelmät: Asianhallintajärjestelmä Dynasty for SQL Laukaan kunnan kanslian keskushallinto hallinnoi asianhallintajärjestelmää Dynasty for SQL, joka on otettu käyttöön 1.5.2011 lähtien kaikilla osastoilla. Käsitellyt asiat asiakirjoineen löytyvät tätä aikaisemmalta ajalta 1.6.1999 lähtien sähköisesti Dynasty for Domino asianhallintajärjestelmästä. Dynasty for SQL asianhallintajärjestelmän avulla toteutetaan julkisuuslainsäädännön vaatimusten mukainen, kunnan käsittelyyn saapuneiden tai muuten vireille laitettujen asioiden rekisteröinti ja asioiden käsittelyvaiheiden seuranta. Järjestelmällä hallitaan myös asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa kertyneet asiakirjat. (JulkL 621/1999, JulkA 1030/1999) Ohjelma mahdollistaa tulevaisuudessa pysyvästi ja pitkään säilytettävien asiakirjojen säilyttämisen vain sähköisessä muodossa (=sähköinen arkistointi). Asianhallintajärjestelmä pitää sisällään asioiden ja asiakirjojen rekisteröinnin eli kirjaamisen, sähköisen valmisteluun lähettämisen, sähköisen valmistelun, käsittelyyn liittyvien dokumenttien laadinnan, päätöksenteon (lautakunnat, viranhaltijat), tiedottamisen sekä julkaisemisen kunnan kotisivuilla ja luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. 6
Luottamushenkilöiden verkkopalvelu ts. sähköinen kokouskäytäntö otettiin Laukaassa käyttöön syksyllä 2010 kunnanhallituksen kokouksissa. Vuoden 2011 lopussa kaikissa toimielimissä valtuustoa lukuun ottamatta käytettiin tätä järjestelmää. Ohjelman osioista sopimusten hallinta otettiin käyttöön vuoden 2012 alusta. Tiedonohjausjärjestelmän käyttöön ottoa ei ole vielä lopullisesti aikataulutettu. Laukaan kunnalla on käytössään rajoittamaton määrä lisenssejä, mikä tarkoittaa sitä, ettei käyttäjämäärän lisäys nosta lisenssikuluja. Puhelinvaihteen tietojärjestelmät Keskuksessa käytetään Elisan tarjoamaa puhelinvaihdepalvelua Lava. Lava-järjestelmällä ylläpidetään Elisa Helpnettiä (sähköinen puhelinluettelo) Laukaan kunnan työntekijöiden osalta. Elisa Helpnet-sovelluksesta löytyvät yhteystietojen lisäksi myös työntekijöiden Elisa Helpnettiin kirjaamat poissaolotiedot. Esmikko-järjestelmällä toteutetaan työajan seuranta. Muut tietojärjestelmät Vaalien järjestämisessä ja toteuttamisessa käytetään valtakunnallista pohjatieto- ja vaalitietojärjestelmää. Maataloustoimi käyttää tukien hallinnoinnissa valtakunnallista IACS-tietojärjestelmää. Konneveden keskushallinnon tietojärjestelmät: Puhelinvaihteen tietojärjestelmät Puhelinvaihteena toimii Soneran tarjoama langaton vaihde. Konneveden kunnalla ei ole käytössä asianhallintajärjestelmää. Työajanseurantajärjestelmänä käytetään Hedsam-järjestelmää. 7
2 Ehdotukset hallintopalveluiden järjestämisen tavoitteiksi 2.1 Hallintopalveluiden järjestämisen yleiset tavoitteet Uusi kunta koostuu vahvoista taajamista ja niitä ympäröivistä maaseutualueista. Kunta kehittää eri alueitaan tasapuolisesti siten, että lähipalvelut ovat kaikille kuntalaisille kohtuudella saavutettavissa. Palvelutuotannossaan kunta tekee hyvää yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Kunta tiedottaa tärkeistä asioista tehokkaasti siten, että kuntalaiset saavat tietoa asioista jo valmisteluvaiheessa eivätkä vasta jälkikäteen. Tiedottamisessa kunta ottaa käyttöön uusia, nykyistä tehokkaampia keinoja vuorovaikutteisen viestinnän aikaansaamiseksi. Uusi kunta ottaa päätöksenteossaan ja palvelutuotannossaan huomioon ympäristöasiat. Esimerkiksi sähköisen asioinnin lisääminen vähentää turhaa matkustamista. Uusi kunta hyödyntää nykyiset toimitilansa tehokkaasti siten, että uudisrakentamisen tarve on mahdollisimman pieni. 2.2 Erityiset tavoitteet, jotka kuntien yhdistymisellä voidaan saavuttaa Kuntaliitoksella voidaan saavuttaa hallinnossa päällekkäisyyksien karsimista ja tästä aiheutuvia kustannussäästöjä. Kuntaliitoksen erityisenä tavoitteena on luoda matala hallinto siten, että henkilöstölisäykset painottuvat suorittaviin tehtäviin. Kahden kunnan hallintoorganisaatioiden yhdistäminen mahdollistaa henkilöstön erikoistumisen nykyistä paremmin. Myös loma- ja sijaisuusjärjestelyt helpottuvat, kun pätevää henkilöstöä saadaan lisää. Sekä Laukaassa että Konnevedellä on tehtäviä, joita hoidetaan oman työn ohessa, ja joihin on keskusteluissa havaittu tarvetta panostaa nykyistä enemmän. Näihin tehtäviin kuuluvat mm. hankinta ja joukkoliikenne. Yhdistymisen yhtenä tavoitteena on läpikäydä ja mahdollisesti uudelleen organisoida tämän kaltaisia tehtäviä. Yhdistynyt hallinto-organisaatio toisi mahdollisesti lisää resursseja näiden tehtävien keskittämiseen. Uusi kunta pystyy hoitamaan pääosan hallintopalveluistaan itse, mutta hyödyntää palvelutuotannossaan yhteistyötä muiden kuntien kanssa, yksityistä sektoria ja kolmatta sektoria. Uuden kunnan hallinto on mahdollisimman kevyt, jolloin voimavarat kohdentuvat tehokkaasti palvelutuotantoon. Uuden kunnan hallinto koostuu sekä Laukaan että Konneveden nykyisestä henkilöstöstä ja sen kokemuksesta. Tämä mahdollistaa kummankin kunnan parhaiden toimintatapojen käyttöönoton uudessa kunnassa. Uusia ulkopuolisia rekrytointeja tarvitaan lähivuosina vain vähän. Uusi kunta voi tulevaisuudessa korvata eläkepoistumaa nykyistä suunnitelmallisemmin. Uusiin tehtäviin kunnan organisaatiossa siirtyvä henkilö voidaan opastaa ja kouluttaa tuleviin tehtäviin hyvissä ajoin etukäteen, mikä kuntaorganisaation ulkopuolelta tulevassa uuden työntekijän rekrytointitilanteessa ei yleensä ole mahdollista. 8
3 Uuden kunnan organisaatio ja ehdotukset palveluiden järjestämiseksi Hallintotyöryhmä ehdottaa ohjausryhmälle valmistelunsa perusteella seuraavan kaavion mukaista luottamushenkilöorganisaatiota: Kuva 1 luottamushenkilöorganisaatio Tässä raportissa hallintotyöryhmä keskittyy hallinto-osaston tuottamien palveluiden kuvaamiseen, muiden osastojen palvelut ja niiden järjestäminen uudessa kunnassa kuvataan omissa loppuraporteissaan. Hallinto-osasto tuottaa kunnan ylimmälle johdolle ja muille toimialoille hallinnollisia, taloudellisia sekä henkilöstöpalveluja. Tehtäviin kuuluvat kunnan strateginen ohjaus ja kehittäminen sekä viestintä, edustaminen ja markkinointi. Uuden kunnan hallintopalveluina järjestetään myös elinkeino- ja maaseutuhallinnon palvelut. 3.1 Hallintopalveluiden kokonaisorganisaatio ja johtamisjärjestelmä Hallintotyöryhmä esittää, että uuden kunnan hallinto-osasto organisoidaan seuraavasti: 1. Hallinto-osastoon kuuluu 5 työyksikköä: Keskushallinto, Taloushallinto, Henkilöstöhallinto, Maaseutuhallinto ja Elinkeinotoimi. 2. Keskushallinnon yksikköä johtaa hallintojohtaja, Taloushallinnon yksikköä johtaa talousjohtaja, Henkilöstöhallinnon yksikköä johtaa henkilöstöjohtaja, Maaseutuhallinnon yksikköä johtaa maaseututoimenjohtaja ja Elinkeinotoimea johtaa elinkeinoasiamies. 3. Hallinto-osastolle valitaan osastopäällikkö Hallinto-osasto osastopäällikkö Taloushallinto Keskushallinto Henkilöstöhallinto Maaseutuhallinto Elinkeinotoimi Talousjohtaja hallintojohtaja henkilöstöjohtaja maaseututoimenjohtaja elinkeinoasiamies Kuva 2 Hallinto-osaston organisaatio 9
3.2 Hallintopalveluiden järjestäminen 3.2.1 Henkilöjärjestelyjen tavoitteet Henkilöjärjestelyt tehdään yhdistymissopimuksessa sovituin periaattein siten, että henkilökunta jatkaa nykyisissä tai niitä vastaavissa tehtävissä, mikäli työtä koskevista järjestelyistä, henkilön osaamisesta, soveltuvuudesta tai omista toiveista ei aiheudu muutostarvetta. Molempien kuntien nykyinen, haavoittuvampi, organisaatio vahvistuu kuntaliitoksessa ja on yhteisesti resursoitu kattamaan uuden kunnan palvelutarve. Kaivattua lisäresurssia saadaan erityisesti asian- ja arkistonhallintaan sekä viestinnällisiin tehtäviin verrattuna molempien kuntien nykyiseen tilanteeseen. 3.2.2 Palveluiden järjestämistapa uudessa kunnassa Uusi kunta tuottaa hallintopalvelunsa pääsääntöisesti itse. Kunta voi järjestää osan hallintopalveluista myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa silloin kun se on kunnan kannalta tarkoituksenmukaista. Ostopalveluita kunta käyttää tarpeen mukaan. Hallinto-osaston palvelut ovat luonteeltaan sellaisia, että ne on uudessa kunnassa järkevää keskittää yhteen hallintopisteeseen lukuun ottamatta maaseutuhallinnon palveluita, jotka sijoittuvat omaan toimipisteeseensä. Hallintopalveluiden järjestämistapaa tullaan tulevaisuuden organisaatiota valmistellessa arvioimaan mm. yhteispalvelu- ja asiakaspalvelupisteiden perustamisen ja palvelutarpeen paikallisen arvioinnin keinoin (Konnevesi, Lievestuore). Viestinnän ja mm. kuntalaispalautteen keräämisen kehittämiseksi uusi kunta huomioi hallintopalveluissaan sähköisen viestinnän tehokkaan hyödyntämisen. Tulevaisuuden organisaation valmistelussa huomioidaan erityisten asiakas/kuntalais raatien perustaminen. 3.2.3 Palvelurakenne Uuden kunnan hallinto-osasto sijaitsee Laukaassa, nykyisellä paikallaan osoitteessa Laukaantie 14. Maaseutuhallinnon yksikkö sijaitsee sille rakentuvassa toimitilassa osoitteessa Kantolantie 10 1.1.2013 alkaen. Tulevaisuuden organisaation valmistelussa huomioidaan mahdollisten yhteispalvelu- ja asiakaspalvelupisteiden sijoittelu uuden kunnan alueella. 3.2.4 Arvio kustannusvaikutuksista nykytilanteeseen verrattuna Laukaan ja Konneveden hallintopalveluiden tämän hetkiset kustannukset koostuvat pääasiassa henkilöstömenoista, toimitilavuokrista, toimistotarvikkeista, ohjelmistoista ja laitteista. Kustannuksia on kuvattu tämän loppuraportin kohdassa 1.2. Laukaan kunnalla on asianhallintaohjelmistoon ns. kuntalisenssi, joka mahdollistaa käyttäjien lisäämisen kustannuksia nostamatta. Konneveden kunnalla ei tällä hetkellä ole asianhallintajärjestelmää, joten tältä osin yhdistyminen olisi toimintaa tehostava ja kustannuksia säästävä. 10
Kuntien yhdistyminen tulisi vaikuttamaan kustannusrakenteeseen henkilöstön osalta siten, että nykyistä 40,75 henkilötyövuoden resurssia voitaisiin tehtäviä järjestelemällä supistaa. Konneveden keskushallinnon isännöitsijän tehtävä siirtyy uuden kunnan tilapalveluyksikköön. Nykyisten kunnanjohtajien jäätyä eläkkeelle jatketaan yhden kunnanjohtajan mallilla. Hallintotyöryhmä ei näitä kahta muutosta lukuun ottamatta esitä muita henkilöstövähennyksiä. Hallinto-osasto on nykyisellään liian haavoittuva ja esimerkiksi lomien järjestely ilman toivotun palvelutason laskemista ei käytännössä ole mahdollista. Organisaatiot yhdistämällä saavutettaisiin kaivattua varmuutta ja tehokkuutta operatiiviseen toimintaan. Kustannusten nousun hillitsemistä voidaan tukea toimintoja keskittämällä. Mahdollisen yhteis- ja asiakaspalvelupisteen sijoittaminen Konnevedelle kasvattaisi pieniltä osin toimitilakustannuksia, vaikkakin nykytilanteeseen verrattuna tämä ratkaisu olisi kokonaiskustannuksia keventävä. Näin turvattaisiin myös hallinnon lähipalvelut Konneveden alueella. Kustannuskehitykseen vaikuttava tekijä on arkisto- ja tietopalveluiden järjestäminen uudessa kunnassa. Mikäli Konnevedellä tarjotaan jatkossa näitä lähipalveluna, tulisi tämä suorittaa Konnevedelle perustettavan asiakaspalvelupisteen työnä. Mikäli taas arkisto- ja tietopalvelut keskitetään Laukaaseen, aiheuttaa tämä lisäkustannuksia esimerkiksi arkistotilojen lisätarpeesta johtuen. Kuntaliitos toisi hallinnon kustannussäätöjä. Taloudellisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta pystytään parantamaan yhdistämällä resurssit, poistamalla hallinnon ja luottamushenkilöorganisaation päällekkäisyyksiä, selkiyttämällä henkilöstön työnjakoa ja vahvistamalla työntekijöiden erityisosaamista, jolloin voidaan suunnata enemmän resursseja myös toiminnan kehittämistyöhön. Samalla kasvaa toimintavarmuus, asiantuntijuus ja kuntatyön houkuttelevuus. Myös sijaisuuksien hoitaminen helpottuu. Kuntalaisille tämä näkyy niin, että palvelut voidaan tulevaisuudessakin turvata. Laukaan kunnassa käytössä oleva asianhallintajärjestelmä eri osioineen sekä sähköisen asioinnin ja sähköisten vaikuttamiskanavien kehittäminen lisäävät toiminnan avoimuutta, helpottavat ja rationalisoivat työprosesseja sekä tuottavat kustannussäätöjä niin kunnalle kuin kuntalaisillekin. 11
4 Kuntayhteistyön muu syventäminen 4.1 ICT-yhteistyön syventäminen ICT-yhteistyön kehittämistä vaikeuttaa toimivien yhteyksien puuttuminen. Myös ICTtyöntekijöiden sijaisuuksien hoitaminen on vaikeaa, koska kunnilla on erilaisia järjestelmiä. ICT-yhteistyön syventäminen edellyttäisi toimivien yhteyksien rakentamista kuntakeskusten välille ja samojen järjestelmien käyttöönottoa. Näin sijaisuuksien hoitaminen helpottuisi. Esimerkiksi palkanlaskijat voisivat hoitaa toistensa sijaisuuksia etätyönä. 4.2 Hankintayhteistyö Kunnissa ei tällä hetkellä ole keskitettyä hankintatointa, vaan hankinta hoidetaan muiden tehtävien ohessa. Mikäli Laukaan kunta lisää jatkossa resursseja keskitettyyn hankintatoimeen, Konnevesi voisi hyödyntää näitä palveluja. 12