Uusi organisoituminen

Transkriptio

1 N U R M I J Ä R V I Uusi organisoituminen Organisaatiomuutostarkastelun ohjausryhmä Päivitetty kunnan johtoryhmän ja kunnanhallituksen antaman palautteen pohjalta

2 Toimintaperiaate Osa kunnan keskeisistä toiminnoista on eriytetty kolmeksi pääprosessiksi eli Elinvoima, Hyvinvointi ja Hallinto, joita prosessien omistajat johtavat. Nämä toiminnot suorittavat tehtäviään yhdessä toimialojen kanssa niiden osaamista ja resursseja hyödyntäen. Osin niillä voi olla myös omia resursseja. Kaksi selkeää toimialaa, Ympäristötoimiala ja Sivistystoimiala. Kaavoitus on kokonaisuudessaan osa ympäristötoimialaa sen yhdessä yksikössä. Ympäristötoimialan sisällä toimii kaksi yksikköä: Maankäyttö ja kaavoitus sekä Kuntatekniikka. Sivistystoimialan sisällä toimii kaksi yksikköä: Koulutus ja Nuorisopalvelut sekä Varhaiskasvatus. SOTE-toimiala jatkaa saakka. Lautakuntien määrä on viisi. Lisäksi on kunnanhallituksen alainen konsernijaosto, jossa on viisi jäsentä ja puheenjohtaja. Jäsenet ovat kunnanhallituksen jäseniä tai varajäseniä saakka toiminnassa on myös SOTE-jaosto, joka käsittelee nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan asioita. Lautakuntien jäsenmäärä on 11 jäsentä. Valtuuston koko säilyy 51 jäsenessä, perusteena Nurmijärven väkiluvun jatkuva kasvu tulevaisuudessakin. Konsernijaosto valvoo kunnan omistajapolitiikkaa kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden, osakkuusyhtiöiden sekä kuntayhtymien ja muiden yhteistyöorganisaatioiden osalta. Liikelaitoksilla on omat johtokunnat. Kuvatun kaltainen matriisirakenne mahdollistaa kunnan resurssien ja osaamisen tehokkaan verkostomaisen käytön ja organisaation madaltamisen. Se myös painottaa ja tehostaa valittujen prosessien toimintaa ja aikaansaannoksia. Prosessien omistajat ovat toimialajohtajien kumppaneita. He yhdistävät eri toimialoja, niiden osaamista ja resursseja kunnan ja kuntalaisten edun toteutumiseksi.

3 Toimintaperiaate Matriisiorganisaation kuvausta Matriisiorganisaatiossa toimialat ja prosessit muodostavat tasapainoisen matriisin. Toimialat eivät enää omista kaikkia organisaation resursseja vaan niitä on allokoitu erikseen sovittujen tehtävien ja palvelujen osalta myös prosessien käyttöön. Tässä mallissa prosessien merkitys organisaation toiminnan moottorina ja kunnan strategian toteuttajana on perinteistä linjaorganisaatioita selvästi tärkeämpi. Toimialat palvelevat prosesseja niiden tehtävien hoitamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi prosesseilla on toimialoihin nähden ohjausvaltaa tiettyjen tehtävien toteuttamisessa. Toimialat toteuttavat omia tehtäviään tulosvastuullisesti kunnan johdolle. Prosesseille on tyypillisesti vastuutettu yhteisesti sovellettavien toimintamallien suunnittelu, kehittämistoiminta, asiakaspalvelun hoitaminen, sopimuskumppanien hallinta ja henkilöstön osaamispotentiaalin kasvattamiseen liittyvät tehtävät. Myös kaikki organisaatiorajat ylittävä toiminta on yleensä prosessien vastuulla. Ydinprosessien (Elinvoima, hyvinvointi) asiakkaana on aina kuntalainen tai kunnassa toimiva yritys. Matriisiorganisaation luonteenomaisin piirre on kahtaalta - vertikaalisesti funktioittain ja horisontaalisesti projekteittain -jakaantunut johtajuus. Matriisiorganisaation vahvuutena voidaan pitää kokonaisnäkemyksellisyyden korostumista, josta on seurauksena kaikille toimialoille yhtenäisten toimintamallien ja tapojen kehittäminen. Matriisiorganisaatiossa voidaan myös hyödyntää funktionaalisen rakenteen tehokkuutta, koska samalla toimitaan pienessä ja tavoitehakuisessa organisaatiossa. Rakenne mahdollistaa myös nopean ja helpon resurssien siirron ja informaatiovirtaa voidaan myös kasvattaa. Lisäksi työntekijät pystyvät ottamaan paremmin huomioon erilaisia tavoitteita ja heidän päätösvaltansa ja vastuunsa matriisiorganisaatioissa

4 Tulevaisuuden näkymiä Kuntaorganisaatioiden toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti yhä kiihtyvällä tahdilla. Matriisiorganisaatiot, prosessilähtöisyys ja prosessijohtamisen sovellutukset avaavat uusia mahdollisuuksia muuttaa kuntien ja kaupunkien organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmiä. Prosessilähtöinen toimintatapa on yksi keino vastata tulevaisuuden haasteisiin ja ilkeisiin ongelmiin. Prosessilähtöisyys ei suoraan tarkoita organisaation tuottavuuden, tuloksellisuuden tai tehokkuuden parantumista. Prosessilähtöinen toimintatapa ainoastaan mahdollistaa kuntaorganisaation vaikuttavuuden parantamisen ja siirtymisen organisaatiolähtöisestä ajattelutavasta kohti asia kaslä htöisyyttä. Prosessilähtöisyyden kehittämisen taustalla on jokaisessa kunnassa vaikuttanut toimintaympäristön nopea muuttuminen ja turbulenttisuus. Myös asiakaslähtöisyyden korostaminen, työvoiman saatavuus tulevaisuudessa, palvelujen tuottavuuden ja laadun parantaminen sekä johtamisjärjestelmän selkeyttäminen ovat olleet yleisiä syitä, minkä takia prosessijohtamisen sovelluksia on alettu kehittämään. Yleinen näkemys oli, että vanhoilla toimintatavoilla ja ajattelumalleilla ei tulla pärjäämään tulevaisuudessa vaan on uskallettava tehdä uusia ja rohkeita ratkaisuja. Prosessilähtöisellä toiminnalla ei pelkästään pyritä organisaatiorakenteiden tai johtamisjärjestelmän muutoksiin vaan kyse on pikemminkin organisaation henkilöstön kokonaisvaltaisesta ajattelutavan muutoksesta. Kohti uuden sukupolven organisaatiota; Kuntaliitto

5 Luottamushenkilöorganisaatio Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus I Konserniyhtiöiden Konsernijaosto hallitukset Liikelaitosten johtokunnat Tekninen lautakunta Elinvoimalautakunta Kaavoituslautakunta Sivistyslautakunta Hyvinvointilautakunta SOTE-jaosto saakka

6 Luottamushenkilöorganisaatio Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Konserniyhtiöiden Konsernijaosto hallitukset Liikelaitosten johtokunnat Konserniyhtiöt, kuntayhtymät Elinvoimalautakunta Kaavoituslautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Hyvinvointilautak u n t a SOTE-jaosto saakka

7 Toimintaorganisaatio, toimitilat Kunnanh allitus Konsernijaosto K o n s e r n i y h t i ö t, ku ntayhtymät Kunnanjohtaja Ympäristötoimiala 1 Sivistystoimiala Maankäyttö ja kaavoitus Koulutus ja nuorisopalvelut Kuntatekniikka 1 1 '. Varhaiskasvatus

8 Toimintaorganisaatio, toiminnot/prosessit Kunnanhallitus Konsernijaosto unnanjohtaja Konserniyhtiöt, kuntayhtymät Elinvoima : Elinkeinot ja työllisyys, työllisyydenhoitopalvelut, yrityspalvelut, joukkoliikenne, markkinointi, viestintä, kuntakehitys ja suunnittelu, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, maa- ja asuntopolitiikka, tulevaisuustyö Hyvinvointi : Hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot, kansalaisvaikuttaminen ja järjestöt, taajama- ja kyläyhteisöjen tuki, neuvottelukunnat Hallinto : Taloushallinto ja IT, yleishallinto, henkilöstöhallinto, tilahallinto, tukipalvelut, konserniohjauksen tuki 1 ja asiakaspalvelu, hankinnat ja logistiikka

9 Toimintaorganisaatio, toimialat ja toiminnot/prosessit Kunnanhallitus I J Konsernijaosto L Kunnanjohtaja Konserniyhtiöt, kuntayhtymät Ympäristötoimiala Sivistystoimiala Maankäyttö ja kaavoitus Kuntatekniikka, Tilakeskus Koulutus ja nuorisopalvelut Varhaiskasvatus Elinvoima : Elinkeinot ja työllisyys, työllisyydenhoitopalvelut, yrityspalvelut, joukkoliikenne, markkinointi, viestintä, kuntakehitys ja suunnittelu, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, maa- ja asuntopolitiikka, tulevaisuustyö Hyvinvointi: Hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot, kansalaisvaikuttaminen ja järjestöt, taajama- ja kyläyhteisöjen tuki, neuvottelukunnat Hallinto : Taloushallinto ja IT, yleishallinto, henkilöstöhallinto, tilahallinto, tukipalvelut, konserniohjauksen tuki ja asiakaspalvelu, hankinnat ja logistiikka

10 Koko organisaatio Kunnanhallitus 1 Kunnanjohtaja Konserniyhtiöiden Konsernijaosto hallitukset T Tekninen lautakunta Liikelaitosten johtokunnat Elinvoimalautakunta Keskusvaalilautakunta Kaavoituslautakunta Tarkastuslautakunta Sivistyslautakunta 1 Hyvinvointilautakunta Konserniyhtiöt kuntayhtymät SOTE-jaosto saakka Ympäristötoimiala Sivistystoimiala Maankäyttö ja kaavoitus Koulutus ja nuorisopalvelut Kuntatekniikka f Varhaiskasvatus Elinvoima : Elinkeinot ja työllisyys, työllisyydenhoitopalvelut, yrityspalvelut, joukkoliikenne, markkinointi, viestintä, kuntakehitys ja suunnittelu, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, maa-ja asuntopolitiikka, tulevaisuustyö Hyvinvointi : Hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot, kansalaisvaikuttaminen ja järjestöt, taajama- ja kyläyhteisöjen tuki, neuvottelukunnat Hallinto : Taloushallinto ja IT, yleishallinto, henkilöstöhallinto, tilahallinto, tukipalvelut, konserniohjauksen tuki ja asiakaspalvelu, hankinnat ja logistiikka

11 Koko organisaatio + SOTE Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 1 Konsernijaosto Konserniyhtiöiden Konserniyhtiöt hallitukset kuntayhtymät 1 Elinvoimalautakunta I Kaavoituslautakunta 1 Kunnanjohtaja Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Liikelaitosten johtokunnat Hyvinv ointilautakunta SOTE-jaosto saakka Ympäristötoimiala Maankäyttö ja kaavoitus Kuntatekniikka Sivistystoimiala Koulutus ja nuorisopalvelut Varhaiskasvatus SOTE-toimiala saakka Terveyspalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Elinvoima : Elinkeinot ja työllisyys, työllisyydenhoitopalvelut, yrityspalvelut, joukkoliikenne, markkinointi, viestintä, kuntakehitys ja suunnittelu, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, maa- ja asuntopolitiikka, tulevaisuustyö Hyvinvointi: Hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot, kansalaisvaikuttaminen ja järjestöt, taajama- ja kyläyhteisöjen tuki, neuvottelukunnat Hallinto : Taloushallinto ja IT, yleishallinto, henkilöstöhallinto, tilahallinto, tukipalvelut, konserniohjauksen tuki ja asiakaspalvelu, hankinnat ja logistiikka

12 Koko organisaatio + SOTE y Poliittinen ohjaus Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Konsernijaosto Tarkastuslautakunta Konserniyhtiöiden hallitukset Konserniyhtiöt kuntayhtymät U KU-nnanjohtaj a Liikelaitosten johtokunnat Elinvoimalautakunta Kaavoituslautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta 4 1 Hyvin vointilautak u n t a SOTE-jaosto saakka Ympäristötoimiala Sivistystoimiala SOTE-toimiala saakka Maankäyttö ja kaavoitus Koulutus ja nuorisopalvelut Terveyspalvelut Varhaiskasvatus Perhe- ja sosiaali alvelut Elinvoima : Elinkeinot ja työllisyys, työllisyydenhoitopalvelut, yrityspalvelut, joukkoliiken e, markkinointi, viestintä, kuntakehitys ja suunnittelu, seutuyhteistyö ja edunvalvonta, maa- ja asuntopol tiikka, tulevaisuustyö Hyvinvointi: Hyvinvointipalvelut, kulttuuripalvelut, liikuntapalvelut, kirjastot, kansalaisvaikuttaminen ja järjestöt, taajama- ja kyläyhteisöjen tuki, neuvottelukunnat Hallinto : Taloushallinto ja IT, yleishallinto, henkilöstöhallinto, tilahallinto, tukipalvelut, konserniohjauksen tuki ja asiakaspalvelu, hankinnat ja logistiikka