S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM-KYMMENE OYJ JOENSUUN KAUPUNKI Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava Kaavaselostus, luonnos
Kaavaselostus, luonnos 2 (33) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 1.2 Ranta-asemakaava... 3 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.2 Luonnonympäristö... 5 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 19 2.1.4 Maanomistus... 20 2.2 Suunnittelutilanne... 20 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset... 20 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 27 3.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 27 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 27 3.2.1 Osalliset... 27 3.2.2 Vireilletulo... 28 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 28 3.2.4 Viranomaisyhteistyö... 28 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 28 4.1 Kaavan rakenne... 28 4.1.1 Mitoitus... 28 4.2 Tekninen huolto... 29 4.3 Aluevaraukset... 29 4.4 Kaavan vaikutukset... 30 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 30 4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen... 31 4.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 31 4.4.4 Vaikutukset maisemaan... 31 4.4.5 Taloudelliset vaikutukset... 31 4.4.6 Sosiaaliset vaikutukset... 32 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 32 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 33 5.1 Toteutusta ohjaava ja havainnollistavat suunnitelmat... 33 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 33 5.3 Toteutuksen seuranta... 33 Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta- ja määräykset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio
Kaavaselostus, luonnos 3 (33) UPM-KYMMENE OYJ KYYRÖNLAMMEN JA MÄNTYLAMMEN YMPÄRISTÖJEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaava on lähtenyt vireille kaava-alueen maanomistajan aloitteesta. Tekninen lautakunta on päättänyt x.x.201x kaavan vireille tulosta. Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat olleet nähtävillä x.x. x.x.201x välisen ajan. Vireille tulosta ilmoitettiin samalla kuin valmisteluaineiston nähtävillä pidosta. Kaavaehdotus oli nähtävillä x.x.-x.x.201x välisen ajan. 1.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaava laaditaan UPM:n omistamille tiloille 167-435-245-1 Vinnilä, 167-436-8-107 Kaltimo ja 167-436-12-21 Mäntylampi. Tilat sijaitsevat kahdella toisistaan erillään olevilla alueilla. Alueiden välillä ei ole tehty rakennuspaikkojen siirtoja ja alueet on käsitelty omina kokonaisuuksinaan. Pohjoisempi alue käsittää osia Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen ja Ylä-Ihannon rannoista. Alue sijaitsee Lieksan rajan tuntumassa, lähimmillään noin 13 kilometrin päässä pohjoisessa Uimaharjun taajamasta. Eteläisempi alue taas sijaitsee Enon taajamasta kaakkoon, lähimmillään noin 4 kilometrin etäisyydellä. Alue käsittää osia Marpanlammen, Mäntylammen ja Pienen Mäntylammen rannoista. Suunnittelualueella on todellista rantaviivaa yhteensä noin 15,7 kilometriä, joista 8,4 pohjoisemmalla ja 7,3 eteläisemmällä osa-alueella.
Kaavaselostus, luonnos 4 (33) Kuva 1. Suunnittelualueiden seudullinen sijainti sinisin rajauksin ( MML 2014). 1.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen
Kaavaselostus, luonnos 5 (33) Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteuttaminen on maaomistajien asia. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueita sijaitsee kolmen eri kiinteistön ranta-alueilla, 167 435-245-1 Vinnilä, 167-436-8-107 Kaltimo ja 167-436-12-21 Mäntylampi. Ranta-asemakaava käsittää osia Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen, Ylä-Ihannon, Marpanlammen, Mäntylammen ja Pienen Mäntylammen rannoista. Alue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Olevia loma- tai ympärivuotisia asuntoja on eniten Mäntylammen rannoilla (10), muilla järvillä ja lammilla rantarakennuspaikkoja on nollan ja viiden välillä. 2.1.2 Luonnonympäristö Ranta-asemakaava-alueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 21. 23.8.2013 biologi, FM, Jari Kärkkäisen toimesta. Maisema Suunnittelualue kuuluu maisema-aluetyöryhmän mietinnön (Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmä, YM 1992) jaotuksen mukaan Vaara-Karjalan maisemamaakuntaan. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai perinnemaisemia. Suunnittelualue on pinnanmuodoiltaan pienipiirteisesti vaihtelevaa metsämaata, jossa vuorottelevat vaarat ja niiden väliin jäävät suopainanteet ja pienet lammet ja järvet. Kyyrönlammen maisemalle on ominaista mäntykankaat ja maisema hallitsee Kyyrönvaara. Länsiosalla on rautatie. Ylä-Ihanton maisemaa luonnehtivat rantasuot ja mäntykankaat. Ylä-Ihanton osalla maisemaa hallitsevat Ihantovaara ja Kiiesvaara. Ihantojokivarsi on sara- ja pajuvaltaisten soiden luonnehtimaa jokimaisemaa. Iso Kaitalammen rannat ovat suurelta osin rämesuota. Vain pohjoisrannalla on moreenirantaa. Teerivaara hallitsee lammen maisemassa. Mäntylammen ranta-alue on pinnanmuodoiltaan pienipiirteisesti vaihtelevaa metsämaata. Suunnittelualueelle on ominaista ojitettujen rämeiden ympäröivät matalat männikköniemet, jotka erottuvat vesimaisemasta. Pienen Mäntylammen metsät ovat männiköitä. Lammen pohjoisrannalla on kapea niemi, joka erottuu hyvin maisemasta. Niemen ympäristö on rämesuota.
Kaavaselostus, luonnos 6 (33) Marpanlammen suunnittelualueella vallitsevat nuoret kuivahkon kankaan mäntymetsät. Suunnittelualue sijoittuu Koreikkovaaran koillisrinteelle. Aivan alueen eteläosalla on osin avoin rantasuo. Maa- ja kallioperä Kaava-alueen kallioperä on granodioriitti. Maaperä on pääosin moreenia. Harjuaineksia on Kyyrönlammen pohjoisosalla sekä Ylä-Ihanton kaakkoisrannalla. Turvemaat keskittyvät Kaitalammen ympäristössä. Kalliomaata on hieman kaava-alueella. Kuva 2. Kyyrönlammen seudun maaperäkartta (Digitaalinen maaperäkartta 1:200 000 aineistoa muokattuna Geologian tutkimuskeskus 2014).
Kaavaselostus, luonnos 7 (33) Kuva 3. Mäntylammen seudun maaperäkartta (Digitaalinen maaperäkartta 1:200 000 aineistoa muokattuna Geologian tutkimuskeskus 2014). Vesiluonto Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistön (04) Pielisen lähialueen (04.411), Kelvänjoen (04.419) ja Kaltimon - Uimaharjun alueen (04.342) valuma-alueille. Järvet ja lammet ovat karuja ja humuspitoisia vesiä. Mäntylampi poikkeaa muista siinä, että vesi on kirkasta. Taulukko 1. Vesistöjen tunnustiedot. Järvi Järvinumero pinta-ala (km 2 ) Kyyrönlampi 04.419.1.007 0,766 Ylä-Ihanto 04.419.1.011 0,434 Iso Kaitalampi 04.411.1.158 0,259 Marpanlampi 04.342.1.006 0,571 Mäntylampi 04.342.1.007 0,968 Pieni Mäntylampi - - Ison Kaitalammen alueella on Vornanharjun (0704554) vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Varsinainen muodostumisalue on 48,6 hehtaaria.
Kaavaselostus, luonnos 8 (33) Kuva 4. Kaava-alueen järvet ovat karuja ja humuspitoisia vesiä. Kuva 5. Vornanharjun pohjavesialue (0704554).
Kaavaselostus, luonnos 9 (33) Kasvillisuus Metsät ovat pääosin puustoltaan mäntyvaltaisia sekä mäntyä ja koivua kasvavia havulehtipuukankaita. Kuusikankaita on myös paikoin. Metsätyypeistä vallitsevana ovat kuivahkot kankaat. Kuivia kankaita ja tuoreita kankaita on vähän. Rehevämpiä metsätyyppejä on hyvin niukasti. Alueella on muutamia tuoreen lehdon ja puronvarsilehdon kohteita. Kuva 6. Metsät ovat suurelta osin mäntyvaltaisia. Suot ovat pääosin ojitettuja rämeitä. Tyypillisiä ovat myös luonnontilaiset isovarpurämeet ja jousisaravaltaiset suursaranevat. Saranevaa on erityisesti Ihantojoen varressa. Laajemmin luonnontilaista isovarpurämettä on Iso Kaitalammen ja Pienen Kaitalammen rannalla. Kaava-alueen merkittävin suo on Ylä-Ihanton letto- ja korpisuo. Myös Ihantojoen jokisuu ja Ihantovaaran korpi ovat merkittäviä kohteita. Alueen avoluhdat ovat luonteeltaan verrattain karuja. Pensas- ja metsäluhtaa on paikoin mm Ihantojoen varressa ja Mäntylammen itärannalla. Alueella on paikoin myös uhanalaisia ja reheviä suotyyppejä. Nämä ovat ruoho- ja lehtokorpi, lettoräme ja saraletto. Alueen lettorämeet ovat kasvistoluonteeltaan keskikertaisia. Lettorämettä on Ylä-Ihanton itärannalla ja etelärannalla. Saralettoa on hieman Ihantojoen jokisuulla, missä on laaja suoalue. Rehevät korvet (ruoho- ja lehtokorpi) sijoittuvat Kyyrönlammen itä- ja länsirannalle, Ylä-Ihanton pohjoisrannalle, Mäntylammen itärannalle ja Marpanlammen etelärannalle. Kaava-alueella on siellä täällä
Kaavaselostus, luonnos 10 (33) myös metsäkortekorpea, kangaskorpea, sararämettä, korpirämettä ja lyhytkorsinevaa, jota löytyy vain Iso Kaitalammen rannalta. Lisäksi alueella on hieman uhanalaista tulvametsää. Rannat ovat tyypillisimmin kivikkoisia ja karuja moreenirantoja, joissa rantakasvillisuutta on niukasti. Kuva 7. Kyyrönlammen seudun kasvupaikat (METLA 20414).
Kaavaselostus, luonnos 11 (33) Kuva 8. Mäntylammen seudun kasvupaikat (METLA 20414). Eläimistö Selvitysalueen nisäkäslajistoon kuuluvat mm. hirvi, jänis ja orava. Alueen metsälinnusto on kangasmetsille tyypillistä. Pesimälinnustoon kuuluvat mm. metsäkirvinen, käpytikka, peippo, pajulintu, tiaiset, rastaat, teeri ja metso. Vesilinnustosta alueella havaittiin kuikka, laulujoutsen ja kalalokki. Luonto- ja lintudirektiivilajit sekä uhanalaiset ja harvinaiset lajit Alueelta ei ole tiedossa tai havaittu uhanalaisia lajeja. Maastokäyntien yhteydessä havaittiin alla luetellut lintudirektiivilajit ja harvinaiset lajit. Selvitysalueelta havaittiin seuraavat lintudirektiivilajit: - Kuikka, Kyyrönlampi ja Mäntylampi - Laulujoutsen, Marpanlampi - Metso, Ylä-Ihanton eteläranta, Kyyrönlammen länsiranta ja Mäntylammen itäranta. - Teeri, Iso Kaitalammen itäranta. Teeri ja metso ovat myös silmälläpidettäviä lajeja. Arvokkaat luonto- ja maisemakohteet
Kaavaselostus, luonnos 12 (33) Selvitysalueen ranta-alueet ovat valtaosin rakentamiseen hyvin soveltuvia kangasmetsiä. Kulutuskestävyydeltään heikot rantasuot soveltuvat rakentamiseen heikosti. Arvokkaita luontokohteita on 13 kohdetta (kuvat 10 11). Kohteet ovat pääosin soita. Luontokohteilla on mahdollisia metsälain (MetsäL 10 ) mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joita ovat mm. purojen välittömät lähiympäristöt, letot, rantaluhdat, rehevät korvet sekä rehevät lehtolaikut. Alueelta ei todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja. Alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai Naturaalueita. Lähin Natura-alue on Sammalussuo (FI0700072), joka sijoittuu Marpanlammen ja Mäntylammen pohjoispuolelle noin 3,5-4 km päähän. Kuva 9. Kyyrönlammen seudun luonto- ja maisemakohteet. Kartalla on ylimääräisiä kohteita kaava-alueeseen nähden, sillä kaava-aluetta on pienennetty alkuperäisestä.
Kaavaselostus, luonnos 13 (33) Kuva 10. Mäntylammen seudun luonto- ja maisemakohteet. Luonnonsuojelullisesti ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita ovat: Kyyrönlammen länsirannan korpi Pinta-ala: 0,6 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: ruohokorvet (VU) ja kangaskorpi (VU) Pienialainen hieman vaatimaton ruoho- ja heinäkorpi sekä kangaskorpi Kyyrönlammen luoderannalla. Puusto on monipuolinen: hieskoivu, kuusi ja mänty. Aluskasvillisuutta leimaa lillukka, puolukka, mustikka, ojakellukka, oravanmarja, korpikastikka, karhunputki, kielo ja korpirahkasammal. Rannan tuntumassa korpi muuttuu rämeeksi. Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (ruohokorvet).
Kaavaselostus, luonnos 14 (33) Kuva 11. Teerilammen suo. Kyyrönlammen itärannan korpi Pinta-ala: 3,2 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: ruohokorvet (VU) ja havumetsävyöhykkeen kangasmaiden purot (VU) Kohde sijoittuu Kyyrönlammen itärannalle. Konnunlammen laskupuronvarressa on hieman heinäistä ruoho- ja heinäkorpikasvillisuutta. Sen kasvistoon kuuluvat mm. hiirenporras, tuomi, harmaaleppä, paatsama, vadelma, nurmilauha, kataja, mesiangervo, korpi-imarre ja karjalanruusu. Pienen niemen rannanosalla on vaatimaton korpi. Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (ruohokorvet). Ylä-Ihanton etelärannan suo Pinta-ala: 0,4 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: lettorämeet (VU), saranevat (Etelä-Suomi VU) ja isovarpurämeet (Etelä-Suomi NT) Ylä-Ihanton etelärannalla oleva pienialainen suokohde. Kohteen kasvillisuus on suursaranevaa, isovarpurämettä ja lettorämettä. Lettorämeellä kasvavat pensas- ja kenttäkerroksessa mm. rätvänä, jousisara, vaivero, lakka, kanerva, kurjenjalka, paatsama, raate, tuhkapaju, karjalanruusu ja korpikastikka. Pohjakerrosta luonnehtivat mm. vaalearahkasammal, rämerahkasammal, punarahkasammal ja heterahkasammal. Puuston muodostavat mänty, hieskoivu ja kuusi.
Kaavaselostus, luonnos 15 (33) Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (letot). Ylä-Ihanto, Ihantovaaran korpi ja lehto Pinta-ala: 1,3 ha Arvoluokka: seudullisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: ruohokorvet (VU), lettokorvet (VU) ja tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) ja havumetsävyöhykkeen kangasmaiden purot (VU) Ihantovaaran kaakkoispuolella oleva rehevä korpi, missä kasvillisuus on ruoho- ja heinäkorpea ja lettokorpea. Kohteella on myös puronvarsilehto. Korven aliskasvillisuudelle on ominaista runsas ruoho- ja heinälajisto. Yleisimmät lajit ovat hiirenporras, metsäimarre, korpi-imarre, metsäkorte, kurjenpolvi, suo-orvokki, lillukka, mesiangervo, karjalanruusu, kataja, puolukka, mustikka, järviruoko, kielo, oravanmarja, korpikastikka, paatsama, karhunputki, kiiltopaju ja vehka. Sammalpeite ei ole yhtenäinen, siihen kuuluvat mm. hapra-, vaalea-, hete-, letto-, räme- ja punarahkasammal. Yleisilmeiltään suo on ryteikköinen. Puustoon kuuluvat hieskoivu, kuusi ja pihlaja. Rantaan päin korven kasvillisuus muuttuu rämeiseksi. Puronvarsilehto on tuoretta lehtoa, jota luonnehtivat mm. käenkaali, hiirenporras, korpi-imarre, metsäimarre, kultapiisku, lillukka, koiranvehnä ja karjalanruusu. Puusto on kuusi-koivusekametsää. Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (ruohokorvet, purojen lähiympäristöt ja rehevät lehtolaikut). Kuva 12. Ihantovaaran korpi ja puro. Ihantojoen jokisuu Pinta-ala: 9,4 ha
Kaavaselostus, luonnos 16 (33) Arvoluokka: seudullisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: välipintaletot (EN), tulvametsät (EN), sararämeet (Etelä- Suomi VU), saranevat (Etelä-Suomi VU), pensaikkoluhdat (Etelä-Suomi NT) ja isovarpurämeet (Etelä-Suomi NT) Verrattain laaja suoalue, jota luonnehtivat suursaraneva, saraletto, sararäme ja pensasluhta sekä isovarpuräme. Lisäksi laiteella on tulvametsää. Kasvistollisesti mielenkiintoisimmilla osilla, jotka ovat keskiravinteisella sararäme ja -letto, kasvavat mm. suopursu, siniheinä, rätvänä, korpikastikka, raate, oravanmarja, keltasara, kataja, juolukka, vaivero, kanerva, heterahkasammal, lettorahkasammal, mesiangervo, huopaohdake ja järvikorte. Näillä osilla kasvaa yksittäisiä kuusia. Puusto on muuten hieskoivuvaltaista. Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (letot ja luhdat). Marpanlammen rantasuo Pinta-ala: 1,8 ha Arvoluokka: paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: lettorämeet (VU), sararämeet (Etelä-Suomi VU) ja saranevat (Etelä-Suomi VU) Marpanlammen etelärannalla sijaitseva rehevä suokohde. Kasvillisuus on valaosin mesotrofista sararämettä, lettorämettä sekä suursaranevaa. Laiteella on hieman korpikasvillisuutta. Kohteen kasvistoon kuuluvat mm. paatsama, mustikka, järviruoko, karjunputki, suopursu, tähtisara, kiiltopaju, siniheinä, rätvänä, vaivero, kataja, keltasara, raate, suokukka, heterahkasammal, villapääluikka, luhtakuusio ja kurjenjalka. Sara- ja lettorämeellä puusto koostuu seuraavista lajeista: kuusi, mänty, hieskoivu ja harmaaleppä. Pohjakerrosta luonnehtivat vaalearahkasammal, lettorahkasammal, rämerahkasammal ja lettolierosammal. Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (letot).
Kaavaselostus, luonnos 17 (33) Kuva 13. Marpanlammen etelärannan suo. Mäntylammen puronvarsilehto ja suo Pinta-ala: 2,0 ha Arvoluokka: seudullisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: kosteat keskiravinteiset lehdot (VU), ruohokorvet (VU), metsäluhdat (VU), pensaikkoluhdat (Etelä-Suomi NT) ja avoluhdat (Etelä-Suomi NT) Puronvarsilehto, joka muuttuu ennen Mäntylampea ruohokorveksi, metsä-, pensas-, ja saraluhdaksi. Puronvarressa on kotkasiipilehtoa. Puusto on koivuvaltaista. Kenttäkerroksessa vallitsevat kotkansiipi, hiirenporras, korpi-imarre, metsäalvejuuri, vadelma, korpi-orvokki, käenkaali, nurmilauha, suokeltto, mesiangervo ja velholehti. Puro on hiekkapohjainen, luonnontilainen ja se meanderoi. Ruohokorpea on hieman. Metsäluhtaosalla valtalajeja ovat mesiangervo, järviruoko, kurjenjalka, vehka ja korpikastikka. Metsäautotie ylittää puron ennen metsäluhtaa. Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (ruohokorvet, luhdat, purojen lähiympäristöt ja rehevät lehtolaikut).
Kaavaselostus, luonnos 18 (33) Kuva 14. Mäntylammen puronvarressa kasvaa kotkansiipeä. Mäntylammen korpi Pinta-ala: 0,7 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: ruohokorvet (VU) Kohde on pieni harmaaleppävaltainen ruohokorpi Mäntylammen koillisrannalla. Harmaalepän joukossa kasvaa myös mäntyä, kuusi, hieskoivua ja raitaa. Kenttäkerroksen yleisimmät kasvit ovat hiirenporras, korpikastikka, korpiorvokki, järvikorte ja metsäalvejuuri. Kiiltopajua kasvaa runsaana. Luontokohteella on Metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä (ruohokorvet). Marpanpuron Alapää Pinta-ala: 4,5 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: sararämeet (Etelä-Suomi VU) ja saranevat (Etelä-Suomi VU) Marpanpurovarressa Alapään kohdalla on jouhisaravaltaista suursaranevaa ja sararämettä. Sararämeellä ja nevalla kasvavat mm. järviruoko, hieskoivu, mänty, pullosara, siniheinä, järvikorte, isokarpalo, luhtakuusio, raate, rätvänä, vaalea- ja silmäkerahkasammal. Sararämeellä kasvaa hieman myös lettorahkasammalta. Lähde Pinta-ala: 0,1 ha Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: lähteiköt (VU) ja aitokorvet (VU)
Kaavaselostus, luonnos 19 (33) Pienen Mäntylammen itärannalla on ennallistettu lähde, josta lähtee puro. Lähteen ympäristössä kasvillisuus on selvästi ympäristöään rehevämpää. Lähinnä mustikkakorpea. Luontokohde voidaan lukea Metsälain 10 :n kohteisiin lähteiden lähiympäristöt. Kuva 15. Ennallistettu lähde. Luonnonmaisemaltaan arvokkaita maisemakohteita ja maisemakokonaisuuksia ovat: - Kaitalampi, rakentamaton erämainen suorantamaisema - Emännänniemi, vesimaisemasta erottuvat mäntykangasniemi - Nimetön niemi, vesimaisemasta erottuvat mäntykangasniemi 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alueita sijaitsee kolmen eri kiinteistön ranta-alueilla, 167 435-245-1 Vinnilä, 167-436-8-107 Kaltimo ja 167-436-12-21 Mäntylampi. Ranta-asemakaava käsittää osia Teerilammen, Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen, Ala- ja Ylä-Ihannon, Marpanlammen, Mäntylammen ja Pienen Mäntylammen rannoista. Alue on pääasiassa metsä-
Kaavaselostus, luonnos 20 (33) talouskäytössä. Olevia rantarakentamista on eniten Mäntylammen rannoilla (10), muilla järvillä ja lammilla rantarakennuspaikkoja on nollan ja viiden välillä. Palvelut Palvelut haetaan Enon ja Uimaharjun taajamista. Liikenne Liikenne ranta-alueille kulkee kantatieltä 87 Iisalmi-Nurmes risteävien yksityisteiden kautta. Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkostoa. Oleva rakennuskanta 2.1.4 Kulttuuriympäristö Kaava-alueella ei ole olevaa rakentamista. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta inventointi suoritetaan museoviraston viranomaisneuvottelussa esittämän kannan mukaisella laajuudella kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen ja inventoinnin tulokset huomioidaan kaavaehdotuksessa. 2.1.5 Maanomistus Kaava-alue on :n omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Suunnitelma Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pohjois-Karjalan maakuntakaava Joensuun rakennusjärjestys Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Alkuperäiset tavoitteet, 30.11.2000 Päivitetyt tavoitteet, 13.11.2008. 1. vaihe,valtioneuvosto 20.12.2007 2. vaihe,ymp.ministeriö 10.6.2010 3. vaihe,ymp.ministeriö 5.3.2014 4. vaihe, käynnissä voimassa 1.4.2010 alkaen Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maastotietokanta-aineistosta laadittua 1:5000/1:10000 mittakaavaista karttaa. Kartan hyväksyy Joensuun kaupunki. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Kaavaselostus, luonnos 21 (33) Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joista tätä kaavaa koskettavat seuraavat asiakokonaisuudet: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (VAT Vuoksi) Maakuntakaava Vaihe 1 Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaiheen 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti sen 20.12.2007. Maakuntakaavan 1. vaihe sisältää seuraavat maankäyttöluokat: aluerakenne, yhteysverkot, taajamatoimintojen alueet, keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, palvelujen ja hallinnon alueet, teollisuus- ja työpaikka-alueet, kyläalueet, kulttuuriympäristöt, luonnonvarat, erityistoimintojen alueet, suojelualueet, rantojen käyttö sekä virkistys ja matkailu. Kuva 16. Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti osoitettu sinisellä maakuntakaavan 1. vaiheessa. Vasemmalla Enon läheisyydessä sijaitseva alue ja oikealla Lieksan rajalle ulottuva alue. Suunnittelualuetta koskevat maakuntakaavan 1. vaiheessa seuraavat merkinnät ja määräykset:
Kaavaselostus, luonnos 22 (33) Pohjavesialueeksi on pv-merkinnällä osoitettu Ison Kaitalammen ja Lieksan Vornan välissä sijaitseva Vornanharju, joka on 2. luokan pohjavesialue, eli veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Pohjoisempi osa suunnittelualuetta kuuluu osittain matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen (mv-1, Koli-Ahmovaara-Vuonislahti-Ahveninen), jotka on osoitettu kehittämisperiaatemerkintöinä maakuntakaavassa. Merkinnällä on osoitettu 100 kv:n pääsähkölinjoja, jotka kulkevat Marpanlammen ja Mäntylammen rannoilla suunnittelualueiden lävitse. Vaihe 2 Maakuntakaavan 2. vaihe on hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustossa 4.5.2009 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaihe sisältää seuraavat maankäyttömuodot: - Maa-ainesten otto: soran- ja rakennuskiven ottoalueet ja maakunnallisesti arvokkaat harjut - Turvetuotanto: turvesuot ja maakunnallisesti arvokkaat suot - Energiahuollon kannalta tärkeät alueet - Varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden melualueet sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet - Muinaisjäännöskohteiden täydentäminen
Kaavaselostus, luonnos 23 (33) Kuva 17. Ote maakuntakaavan 2. vaiheesta pohjoisemmalla suunnittelualueella. Vaihe 3 Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Maakuntahallitus saattoi maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi 17.6.2013. Maakuntavaltuuston hyväksymässä 3. vaiheen maakuntakaavassa käsitellään muun muassa tuulivoimaa, erilaisia reitistöjä, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet, rakennusperintö, kalliokiviaineisten otto ja arvokkaat kalliot. Lisäksi on tarkistettu yksittäisiä kohteita maakuntakaavan 1. vaiheen osalta ja käsitelty 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu- Ilomantsi rataosa.
Kaavaselostus, luonnos 24 (33) Kuva 18. Ote maakuntakaavan 3. vaiheesta pohjoisemman suunnittelualueen ympäristöstä. Vaihe 4. Maakuntakaavan 4. vaiheen laatiminen on käynnistetty ja OAS on valmistunut. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen: Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet) Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm.: Vähittäiskaupan suuryksiköt Yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi 2.12.2008 kuntien yhteisen, oikeusvaikutteisen yleiskaavan nykyisten Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien koko alueille.
Kaavaselostus, luonnos 25 (33) Ympäristöministeriö on päätöksellään 29.12.2009 (N:o YM2/5231/2008) vahvistanut yleiskaavan lukuun ottamatta muutamia alueita Liperin kunnassa. Kuva 19. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Ihannoilla ja Kyyrönlammella. Kuva 20. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Teerilammella ja Isolla Kaitalammella.
Kaavaselostus, luonnos 26 (33) Kuva 21. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta Marpanlammella, Mäntylammella ja Pienellä Mäntylammella. Joensuun seudun yleiskaavassa olevat ranta-asemakaavaa koskettavat merkinnät: Käytännössä suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessaan M-alueeseen. Lisäksi on osoitettu osa-aluevarauksia ja viivamerkintöjä, jotka koskevat suunnittelualueita. Vornanharju on osoitettu 2.lk pohjavesialueeksi, eli muuksi tärkeäksi pohjavesialueeksi.
Kaavaselostus, luonnos 27 (33) Ylä-Ihannon lounaisrannan läheisyydessä on lisäksi yksi MATTI-rekisteristä löytyvä mahdollisesti saastunut kohde. Marpanlammella ja Mäntylammella sijaitsevien kiinteistöjen läpi kulkee 110 kv:n voimalinja. Lisäksi Joensuun seudun yleiskaavassa on osoitettu muun muassa maantiet ja rataverkko. 3 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Ranta-asemakaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan tekemästä aloitteesta. Maanomistajan tavoitteena on ratkaista kaavan keinoin omistamiensa rantaalueiden rakentaminen. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia kaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset viranomaiset ja yhteisöt. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista oleellisista asioista keskustellaan riittävän varhaisessa vaiheessa niiden osallisten kanssa, joita asiat koskevat. Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: - kuntalaiset - kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat ja työntekijät Viranomaiset:
Kaavaselostus, luonnos 28 (33) - Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue - Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Liikennevirasto - Museovirasto - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Joensuun kaupungin hallintokunnat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: - Fingrid - muut alueella toimivat puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöt - kalastuskunnat, kylätoimikunnat, tiehoitokunnat - Enon luonnonystävät, Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri 3.2.2 Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu x.x.201x julkaistulla kuulutuksella. Samalla laitettiin kaavaluonnos ja OAS nähtäville. 3.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä x.xx.x.2015 välisen ajan. Kaavaehdotus oli nähtävillä x.x.-x.x.201x välisen ajan. 3.2.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 16.12.2014. Muistio neuvottelusta on liitteenä. Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu 38 lomarakennuspaikkaa sekä maa- ja metsätalousalueita. Rakennuspaikat on keskitetty rakennettavuudeltaan soveltuvimmille alueille useamman tontin kokonaisuuksiin. Myös luontoarvot ovat ohjanneet rakennuspaikkojen sijoittelua suurempiin ja keskitetympiin kokonaisuuksiin. Kaava-alueella ei ole palveluita. Palvelut haetaan Enon ja Uimaharjun taajamista. 4.1.1 Mitoitus Kaava-alueen tiloista 167-435-245-1 Vinnilä, 167-436-8-107 Kaltimo ja 167-436-12-21 Mäntylampi ei ole erotettu rantarakennuspaikkoja kaavavesillä emätilajaotuksen poikkileikkausajankohtana käytettävän vuoden 1969 jälkeen. Tilasta Vinnilä 245:1 on ostettu lisämaata tilalle 167-435-8-71. Tilasta 8:107 Kaltimo on erotettu useita kymmeniä rantarakennuspaikkoja Pielisjoen varrella, muttei nyt kaavoitettavilla vesillä.
Kaavaselostus, luonnos 29 (33) Myöskään Mäntylammen tilasta 12:21 ei ole erotettu yhtään rantarakennuspaikkaa kaava-alueen vesillä. Vinnilän tilalla, eli pohjoisemmalla osalla kaava-aluetta on yhteensä 8,4 kilometriä todellista rantaviivaa ja 5,5 kilometriä muunnettua rantaviivaa. Rakennuspaikkojen etäisyys Uimaharjun taajamasta vaihtelee kolmentoista ja kahdenkymmenen kilometrin välillä. Alueelle on osoitettu 18 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoja Tod. rantaviiva Muunnettu rantaviiva Rakennuspaikkoja/tod. rantaviiva Rakennuspaikkoja/muunn. rantaviiva 18 8,4 5,5 2,14 3,27 Mitoitus pohjoisella osa-alueella Eteläisemmällä osalla, eli Kaltimon ja Mäntylammen tiloilla on yhteensä 7,3 kilometriä todellista rantaviivaa ja 4,9 kilometriä muunnettua rantaviivaa. Rakennuspaikkojen etäisyys Enon taajamasta vaihtelee neljän ja kahdentoista kilometrin välillä. Alueelle on osoitettu 20 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoja Tod. rantaviiva Muunnettu rantaviiva Rakennuspaikkoja/tod. rantaviiva Rakennuspaikkoja/muunn. rantaviiva 20 7,3 4,9 2,73 4,08 Mitoitus eteläisellä osa-alueella 4.2 Tekninen huolto Alueilla ei ole vesihuoltoverkostoa. Etäisyys sähköverkosta vaihtelee runsaasti. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan siten, että uusien pääsyteitä tarvitsee rakentaa mahdollisimman vähän. Jätevedet on mahdollista käsitellä kiinteistökohtaisilla pienpuhdistamoilla. Näistä menettelyistä ei aiheudu vaaraa ympäristölle ja ratkaisut ovat nykylainsäädännön ja ohjeiden mukaisia. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös useamman kiinteistön yhteisen keskitetyn puhdistamon rakentamisen. Hulevedet voidaan imeyttää maaperään melko kookkaiden tonttien ansiosta. 4.3 Aluevaraukset Ranta-asemakaavalla alueelle on sijoitettu yhteensä 38 lomarakennuspaikkaa (RA). Näistä 18 sijoittuu pohjoisemmalle osa-alueelle ja 20 eteläisemmälle osa-alueelle. Rakennuspaikat sijoittuvat mantereelle. Koko kaava-alueen pinta-ala on noin 252 ha. RA-1 Lomarakennusten korttelialue. Osoitettuja lomarakennuspaikkoja on yhteensä 38 kpl. Rakennuspaikat on keskitetty pääosin isompiin kokonaisuuksiin. Rakennuspaikkojen kokonaispinta-ala on 32,1 ha ja keskikoko on noin 8447 m². Rakennusoikeutta rakennuspaikalla on 250 k-m².
Kaavaselostus, luonnos 30 (33) Korttelialuetta koskeva kaavamääräys: Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikalle toteutettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 40 metriä, mistä voidaan maasto-olosuhteista johtuvista syistä vähäisesti poiketa. Enintään 30 k-m² suuruisen saunarakennuksen saa sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rantasaunan terassin pintaala saa olla enintään 50 % saunarakennuksen kerrosalasta. M Maa- ja metsätalousalue Suurin osa kaava-alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (n. 219 ha). Alueella saa harjoittaa maa- ja metsätaloutta sekä sille saa rakentaa maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, laitteita ja rakenteita. Aluetta koskeva kaavamääräys: Alueelle saa rakentaa ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamisen kannalta välttämättömiä rakennuksia, rakenteita ja laitteita. Luonnonympäristö Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu luomerkinnällä. Kaavamääräys kuuluu: Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Pohjavesialue Vornan pohjavesialue on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Pohjavesialueen kaavamääräys kuuluu: Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueella on kielletty pohjaveden laatua ja määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Pohjoinen osa-alue: osoitettu 18 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Alueella ei ole olemassa olevaa rakentamista. Pohjoinen osa-alue: osoitettu 20 loma-asunnon rakennuspaikkaa. Alueella ei ole olemassa olevaa rakentamista.
Kaavaselostus, luonnos 31 (33) 4.4.2 Vaikutukset liikenteeseen Pohjoinen osa-alue: Rakennuspaikoille kulkua varten ei tarvitse tehdä uusia liittymiä maantieverkkoon. Kulku järjestetään olemassa olevien yksityisteiden kautta. Liikennemäärät eivät lisäänny merkittävästi, ja jakautuvat useille yksityisteille. Eteläinen osa-alue: Rakennuspaikoille kulkua varten ei tarvitse tehdä uusia liittymiä maantieverkkoon. Kulku järjestetään olemassa olevien yksityisteiden kautta. Liikennemäärät eivät lisäänny merkittävästi, ja jakautuvat useille yksityisteille. 4.4.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Pohjoinen osa-alue: Uudet rakennuspaikat sijoittuvat siten, etteivät luonnon kannalta arvokkaimmat alueet kärsi. Rakennuspaikat on keskitetty isompiin kokonaisuuksiin, jolloin useita alueita on jäänyt kokonaan rakentamattomaksi. Vapaan rantaviivan osuus on noin 82 %. Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei merkittävästi heikkene. Eteläinen osa-alue: Uudet rakennuspaikat sijoittuvat siten, etteivät luonnon kannalta arvokkaimmat alueet kärsi. Rakennuspaikat on keskitetty isompiin kokonaisuuksiin, jolloin useita alueita on jäänyt kokonaan rakentamattomaksi. Vapaan rantaviivan osuus on noin 78 %. Luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monimuotoisuus ei merkittävästi heikkene. 4.4.4 Vaikutukset maisemaan Pohjoinen osa-alue: Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakentaminen on pyritty sijoittamaan siten, että uudet rakennuspaikat eivät erottuisi maisemasta. Lähimaisemassa tapahtuvat muutokset ovat paikallisia eivätkä merkittäviä. Kaukomaisemassa ei tapahdu muutoksia. Kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen lähistöllä ei ole muuta rakentamista, eli rakentaminen ei vaikuta muiden asukkaiden tai loma-asukkaiden totuttuun maisemaan. Eteläinen osa-alue: Rakentamisen myötä rakentamattomana ollut luonnonmaisema muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rakentaminen on pyritty sijoittamaan siten, että uudet rakennuspaikat eivät erottuisi maisemasta. Lähimaisemassa tapahtuvat muutokset ovat paikallisia eivätkä merkittäviä. Kaukomaisemassa ei tapahdu muutoksia. Mäntylammella on kaksi loma-asuntoa, joiden vastarannalle on osoitettu rakentamista. Uusi rakentaminen on noin 130-200 metrin etäisyydellä vastarannalla. Näille lomaasukkaille vastarannan rakentaminen voi aiheuttaa koettua maiseman heikkenemistä. Etäisyys vastarannalle on kuitenkin sellainen, ettei haitan voida katsoa olevan merkittävä. 4.4.5 Taloudelliset vaikutukset Pohjoinen osa-alue: Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta ja maanomistaja saa myyntituloja. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Kaikkien tonttien vesihuollon suunnittelun ja toteutuksen kustantavat kiinteistöjen omistajat. Kunta saa välillisiä tuloja kiinteistöveroista. Rakentamisen keskittämisellä on pyritty pienentämään kytkentäkustannuksia olevaan infrastruktuuriin.
Kaavaselostus, luonnos 32 (33) Eteläinen osa-alue: Kaavalla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia muille kuin maanomistajalle. Alueen arvo kasvaa kaavan ansiosta ja maanomistaja saa myyntituloja. Kunnalle ei aiheudu kustannuksia kaavan toteuttamisesta. Kaikkien tonttien vesihuollon suunnittelun ja toteutuksen kustantavat kiinteistöjen omistajat. Kunta saa välillisiä tuloja kiinteistöveroista. Rakentamisen keskittämisellä on pyritty pienentämään kytkentäkustannuksia olevaan infrastruktuuriin. 4.4.6 Sosiaaliset vaikutukset Pohjoinen osa-alue: Kaavaratkaisu ei heikennä merkittävästi yleistä virkistyskäyttöä, mutta uusien rakennuspaikkojen osoittaminen saattaa vaikuttaa totuttuihin kalastusja virkistysmahdollisuuksiin. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. Eteläinen osa-alue: Kaavaratkaisu ei heikennä merkittävästi yleistä virkistyskäyttöä, mutta uusien rakennuspaikkojen osoittaminen saattaa vaikuttaa totuttuihin kalastusja virkistysmahdollisuuksiin. Kaava ei aiheuta turvallisuuden heikkenemistä alueella. 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä olevalla asemakaavakartalla.
Kaavaselostus, luonnos 33 (33) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaava ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Maanomistaja vastaa ranta-asemakaavan toteuttamisesta omistamillaan maa-alueilla. Teiden ja vesihuollon toteuttaminen on siten myös maanomistajien vastuulla. 5.3 Toteutuksen seuranta Joensuun kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. Kuopiossa 8.9.2015 Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Pasi Ronkainen Suunnittelija, LuK