Päivitetty kokonaisuudessaan keväällä 2012 Luku 5.3 päivitetty 30.5. 2014

Päivitetty kokonaisuudessaan keväällä 2012 Luku 5.3 päivitetty 30.5. 2014 SISÄLTÖ 1 Esiopetuksen tehtävät ja yleiset tavoitteet 1.1 Tehtävä 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen 2.2 Oppimiskäsitys 2.3 Oppimisympäristö 2.4 Työtavat 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt 3.1 Eheyttäminen 3.2 Keskeiset sisältöalueet 3.2.1Kieli ja vuorovaikutus 3.2.2 Matematiikka 3.2.3 Etiikka ja katsomus 3.2.4Ympäristö ja luonnontieto 3.2.5 Terveys 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys 3.2.7 Taide ja kulttuuri 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki 4.4 Kasvun ja oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa

4.5 Yksilölliset opetussuunnitelmat esiopetuksessa 4.5.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 4.5.2 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus 5.2 Esiopetuksen muu tuki 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa 5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden järjestäminen 5.3.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 5.3.2 Yhteisöllinen oppilashuolto 5.3.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 5.3.4 Oppilashuoltosuunnitelmat 6 Eri kieli ja kulttuuriryhmien esiopetus 7 Arviointi 6.1 Maahanmuuttajat 8 Esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen 8.1 Opetussuunnitelman laatimisen järjestelyt 8.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat 9 Voimaantulo

JOHDANTO Heinikonkadun päiväkodin esiopetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin esiopetuksen perusteisiin 19.12.2000 ja Turun kaupungin suomenkielisen esiopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtaiseen osioon 2010. Päiväkotimme esiopetussuunnitelman työstämisessä on ollut mukana koko henkilökunta kuluneen kevään aikana. Arvokeskustelujen pohjalta olemme muokanneet opetus suunnitelmamme keskeiset ja yhdessä sovitut asiat tavoitteenamme tehdä toimiva esiopetussuunnitelma. Päiväkotimme Heinikonkatu 4 sijaitsee Pernossa ja on aloittanut toimintansa vuonna 1980. Tällä hetkellä päiväkodissa on neljä lapsi ryhmää, Nuuskamuikkuset ja Muumit, erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmä Hattivatit, sekä alle 3-v. osasto Pikku- Myyt.

1 Esiopetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet TOIMINTA-AJATUS Päiväkotimme toiminta-ajatuksena on antaa lapsille lämmin, turvallinen, itsetuntoa tukeva, yksilöllisyyden huomioonottava, monikulttuurinen kasvu- ja oppimisympäristö. Ilmapiiri päiväkodissamme on hyväksyvä, positiivinen, iloinen, avoin ja kiireetön. Tähän pyrimme yhteistyöllä vanhempien kanssa ja lisäksi tuemme vanhempien omatoimisuutta ja itsenäisyyttä kasvatustehtävässä. 1.1 Tehtävä Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Tähän pääsemme vahvistamalla lapsen tervettä itsetuntoa myöteisten oppimiskokemusten avulla. Lapsen kokemusmaailmaa rikastutetaan mahdollisuuksilla monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Huoltajien, opettajan sekä esiopetuksen toteuttamiseen osallistuva henkilöstö kantavat yhdessä vastuun siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen säännöllisesti. Tämä mahdollistaa kaikkien tavoitteiden toteutumisen. (palataan myöhemmin sorvaamaan tätä) 1.2 Yleiset kasvatuksen ja oppimisen tavoitteet Tavoitteenamme on auttaa lapsia kasvamaan eheiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ja sosiaalisesti tasapainoisiksi yksilöiksi. Lapsi oppii ottamaan toiset huomioon, hyväksymään ihmisten erilaisuuden ja arvostamaan sekä omaa että toisten työtä. Lapsi oppii hyväksymään yhteisesti sovittujen sääntöjen merkityksen ja oppii toimimaan ryhmän jäsenenä. Yhdessä lasten ja vanhempien kanssa tuemme lapsen omia voimavaroja ja säilytämme toiminnassa innostuksen uusiin asioihin, luoda luovuutta ja iloa kaikkeen oppimiseen. 2 Esiopetuksen toteuttaminen 2.1 Esiopetuksen järjestäminen Esiopetusta järjestetään päiväkodissamme yhdistetyissä ryhmissä. Esiopetus toteutuu eriytettynä ryhmissä, osittain koko ryhmän läsnä ollessa, osittain toiminta on suunnattu pelkästään esiopetusikäisille. Esiopetusta annetaan joko pienryhmässä tai yksilö opetuksena. Päiväkotimme esiopetusikäisillä lapsilla on yhteistä toimintaa (mm. yhteisiä esiopetustuokioita, retkiä, liikunta tuokioita ym.). Vierailemme lapsiryhmien kanssa alueen päiväkodeissa ja koulussa. Alueen päiväkotihenkilöstöllä on yhteisiä koulutusiltoja, ja esiopetuksesta vastaavilla opettajilla on säännöllisiä palavereja alueen eri päiväkodeissa. Perusopetuksen kanssa teemme yhteistyötä. Esikoululaisille järjestetään tutustumiskäyntejä kouluun syksyn ja kevään aikana, mm. tavalliseen koulutyöhön osallistumista pienissä ryhmissä, jolloin vastaavasti koulun oppilaita voi tulla päiväkotiin osallistumaan esikoululaisten toimintaan. Vuodenvaihteessa alueen esiopettajat ja koulu järjestävät vanhempainillan esiopetuksessa olevien lasten vanhemmille. Päiväkotimme tukiverkoston muodostavat Konsultoiva veo, Pansion lastenneuvolan terveydenhoitajat, Kasvatus- ja perheneuvola- ja terapiapalvelut, Lasten psykiatrinen poliklinikka sekä S2 kielen opettaja. Päiväkodissamme järjestetään myös täydentävää päivähoitoa.

2.2 Oppimiskäsitys Lapsella on tarve ymmärtää ympäristönsä ilmiöitä kyselemällä. Näitä kysymyksiä on käsiteltävä, niihin on etsittävä yhdessä vastauksia ja ne on hyödynnettävä oppimisessa. Opetussuunnitelmamme lähtökohtana on konstruktivistinen oppimiskäsitys. Esiopetuksessa luodaan perustaa koko iän kestävälle oppimiselle. Keskeistä on lasten saaminen innostumaan uusien asioiden oppimiseen, luottaa lasten kykyyn luoda uusia tietorakenteita aiemmin opitun pohjalta ja antaa lapsille aikaa havainnoida, pohtia ja tehdä johtopäätöksiä. Lapsi on aktiivinen tiedonetsijä, yksilönä ja ryhmässä. Lapsen kehitystä kannustaa hänen tiedonhalunsa, hänen tarpeensa ymmärtää ja hallita asioita ja hänen onnistumisentunteensa. Jokaisella lapsella on oikeus onnistua omalla tasollaan. Lapsi oppii oppimaan elämää, ei pelkästään koulua varten. Esiopetuksessa lapsen tarve ja halu leikkiä on tärkeä. Lapsi leikkii sitä, mitä hän on oppinut ja mitä hän on parhaillaan oppimassa. Leikki itsessään tarjoaa oivallisen tilaisuuden oppimiseen. 2.3 Oppimisympäristö Hyvä lapsilähtöinen oppimisympäristö tarjoaa tilaisuuden pohdintaan, tutkimiseen, kokeiluihin ja ongelmien ratkaisuihin. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa myös rauhaa olla omien ajatusten kanssa. Oppimisympäristön tulee sallia lapsen tarve liikkua. Annamme lapsille paljon erilaisia elämyksiä. Päiväkodissamme haluamme erityisesti antaa tilaa ja aikaa lasten leikkiin ja sadun ja mielikuvituksen maailmaan. Kaikki mahdolliset ja lähes mahdottomatkin paikat annetaan lasten leikkipaikoiksi ja sadun ja mielikuvituksen käyttöön. Esiopetuksessa käytetään hyväksi niitä aineksia, joita lähiympäristö tarjoaa. Tutkimme mm. luontoa ja kulttuuria oman päiväkotimme ympäristössä, sillä myönteinen suhde lähiympäristöön luo edellytykset rakentavan ympäristö-ajattelun syntymiselle pienestä pitäen. Tutustumme myös päiväkodin lähiympäristön kasvi- ja eläinkuntaan eri vuodenaikoina. Pansio-Pernon alueelle on luonteenomaista luonnon läheisyys. Kaupunkikulttuurin merkkeinä alueella ovat paloasema, pankki, kirjasto, Pansion koulu sekä palvelukeskus Höveli. Lähellä sijaitsevat myös Turun Sanomat, Messukeskus ja HK-areena, sekä Artukaisten hevostallit. Tunnusomaista alueelle ovat jo kauan olleet Pernon telakka ja muu teollisuus sekä laivastoasema ja Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskus. 2.4 Työtavat Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen on saumatonta. Tässä meillä on apuna kasvun kansiot, jotka siirtyvät lapsen mukana, tämän siirtyessä ryhmästä toiseen. Aikuisen tehtävänä on olla rohkaiseva, hyväksyvä ja kuunteleva opastaja. Toimimme pienryhmässä, tai yksilöllisesti. Toimintatapamme ovat lapsilähtöisiä, leikimme, pelaamme, laulamme, liikumme, tutkimme ja kokeilemme. 3 Esiopetuksen yksityiskohtaiset tavoitteet ja sisällöt

3.1 Eheyttäminen Esiopetus pohjautuu eheyttämiseen. Lasten lähipiiriin liittyviä sisältöalueita tutkitaan monipuolisten työtapojen avulla, antaen kokemuksia ja taitoja eri tiedonaloista. Näin lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Lapsille merkitykselliset asiat löydetään ottamalla heidät mukaan suunnitteluun. 3.2 Keskeiset sisältöalueet 3.2.1 Kieli ja vuorovaikutus Kieli on ajattelun ja ilmaisun väline. Esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, sosiaalisuuden, tunteiden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja oppimisprosessia erityisesti kielen avulla. Näin lapsen tunne-elämä, luovuus ja itsetunto vahvistuvat. Vieraskielisten lasten kielellistä kehitystä tuetaan päivittäisissä tilanteissa puhumalla selkeästi, ja rohkaisemalla lasta vuorovaikutukseen. Heidän kielen oppimistaan tukee S2 kielen opettaja, sekä päiväkodissa käytettävät menetelmät, mm pienryhmät, kuvakommunikaatio ja konkretisointi. Heidän kielellistä kehitystään seurataan päivittäin ja erityisen seurantalomakkeen avulla. ESIKOULULAISEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT: Kerron asioistani selkeästi ja loogisesti Osallistun keskusteluun ryhmässä, osaan odottaa omaa vuoroani Opin keskustelemaan tunteistani, toiveistani, mielipiteistäni ja ajatuksistani Opin ilmaisemaan suullisesti havaintojani ja päätelmiäni Tiedän oman nimeni ja osaan kirjoittaa koko nimeni Pystyn loogiseen ajatteluun, osaan ratkoa arvoituksia Olen kiinnostunut lukemaan oppimisesta Kuuntelen ja muistan kertomuksia ja erotan sadun ja toden Ymmärrän ohjeita isossa ryhmässä Tunnistan kirjaimia Harjoittelen kirjoittamaan isoja aakkosia Pystyn riimittelemään. Keksin samalta kuulostavia sanoja Tunnistan sanojen alku- ja loppuäänteitä Osaan taputtaa tavujaon mukaan Ymmärrän paikkasanoja, kuten esim. edessä, takana jne.

Tutustun ryhmäni kanssa kirjastoon 3.2.2 Matematiikka Päivittäin ohjataan lasta kiinnittämään huomiota luonnollisissa arkipäivän tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin ja käsitteisiin. Joka tilanteessa, niin peleissä, leikeissä, opetustuokioilla, kuin metsäretkelläkin, tuetaan lapsen keskittymistä, kuuntelemista, kommunikointia ja ajattelun taitoja. Esikoululaisen tavoitteet ja sisällöt: Luettelen luvut 0-20 Tunnistan luvut 0-20 Harjoittelen kirjoittamaan numerot 1-10 Tunnistan ja yhdistän kuva- ja numerovastaavuuden Osaan laskea ja siirtää noppaa peleissä Ymmärrän matemaattisia käsitteitä: yhtäsuuri, enemmän, vähemmän, ensimmäinen, keskimmäinen, viimeinen. Ymmärrän käsitteitä: lyhyempi, pidempi, ym. mittaamiseen liittyviä käsitteitä Osaan luokitella esineitä niiden ominaisuuksien perusteella Päättelen kuvasarjasta tapahtumien kulun Ymmärtää lukujonoja Ymmärrän yhteen - ja vähennyslaskun alkeita Tunnen ja osaan piirtää perusmuodot Opettelen kellonajoista tasa - ja puolet tunnit Opettelen vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät Ymmärrän ajankäsitteitä: eilen, tänään, huomenna

3.2.2 Etiikka ja katsomus Päiväkodissamme kunnioitetaan kotien uskonnollista vakaumusta. Tutustumme ryhmässä edustettuna olevien uskonnollisten ryhmien tapoihin ja juhliin mahdollisuuksien mukaan. Voimme käydä kaupungissa sijaitseviin eri uskonnollisten ryhmien tiloihin. Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehityksen tukemisesta ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin ja edelleen suhtautumisena koko elinympäristöön. Uskontoon ja elämänkatsomuksellisiin kysymyksiin liittyvät käytännöt sovitaan huoltajien kanssa ja kirjataan Kasvun ja oppimisen seurantalomake esiopetuksen suunnitteluun ja koulunkäynnin aloittamiseen lomakkeeseen. Esikoululaisen tavoitteet ja sisällöt: Opettelen antamaan ja pyytämään anteeksi Hyväksyn erilaisuuden Tiedän ja ymmärrän, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita Opettelen kunnioittamaan ja arvostamaan toisten mielipiteitä 3.2.4 Ympäristö ja luonnontieto Lapsen myönteisen ympäristösuhteen kehittymistä tuetaan tutustumalla erilaisilla retkillä luonnolliseen ja rakennettuun lähiympäristöön. Näin lapsi kokee lähiympäristön turvalliseksi ja kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi. Esikoululaisen tavoitteet ja sisällöt: Tunnistan tavalliset puulajit ja tavallisimpia kasveja Tunnistan eri eläinlajeja Tiedän vuodenaikojen vaihtumisen ominaispiirteitä ja opin avaruuteen liittyviä asioita Tiedän, miten luonnossa liikutaan ja ymmärrän luonnonsuojelun tärkeyden 3.2.5 Terveys Päivittäisissä tilanteissa edistetään lapsen myönteistä minäkuvaa ja suhdetta toisiin lapsiin ja ympäristöön. Edistetään lapsen valmiuksia ymmärtää ja ottaa vastuuta omasta fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä ja turvallisuudesta. Ryhmässä voi olla käytössä Turvataitoa lapsille materiaali.

Esikoululaisen tavoitteet ja sisällöt: Tunnen hyvät ruokailutavat Tiedän mitä tarkoittaa terveellinen ruoka Lepää, leikin ja työskentelen sopivassa suhteessa Tunnen käsienpesun ja hygienian tärkeyden ja osaan pestä käteni huolellisesti Opettelen liikenteen "pelisääntöjä" 3.2.6 Fyysinen ja motorinen kehitys Lapsi leikkii ja liikkuu päivittäin sisällä ja ulkona, ohjatusti ja omaehtoisesti. Liikkuminen on välttämätöntä lapsen tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja terveydelle. Käymme mahdollisuuksien mukaan luistelemassa ja hiihtämässä ja kesällä palloilemassa ja metsässä retkillä. Alueellinen liikunta suunnitelma liitteenä. Esikoululaisen tavoitteet ja sisällöt: Hallitsen kynä- ja saksiotteen. Osaan käyttää ruokailuvälineitä Osaan piirtää ihmishahmon ja koota palapelin Osaan rakentaa annetusta mallista Opettelen jäljentämään kirjaimia ja numeroita mallin mukaan. Opettelen perusliikuntataitoja: juoksu, heitto ja kiinniotto, tasahyppy ja laukka, takaperin juoksu, yhdellä jalalla hyppiminen, kieriminen, tasapaino, luistelu Tunnistan ja hallitsen oman kehoni Uimakoulussa totuttelen veteen

3.2.7 Taide ja kulttuuri Kaikki musiikki ja taidekokemukset ovat merkittävä osa lapsen emotionaalista, tiedollista ja taidollista kehitystä. Tekemällä ja tarkastelemalla kuvia, tanssimalla, laulamalla, kuuntelemalla musiikkia ja soittamalla, sekä tekemällä erilaisia kädentöitä, lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu kehittyvät. Esikoululaisen tavoitteet ja sisällöt: Tutustun erilaisiin taiteen työskentelytekniikoihin Opettelen pää- ja välivärejä Saan iloa taidenäyttelyistä, museokäynneistä, konserteista, musiikin kuuntelemisesta ja laulamisesta Saan iloa taiteen tuottamisesta Arvostan kaikkien tuotoksia 4 Kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa Ensisijaisesti tuemme lapsen myönteisen minäkuvan ja terveen itsetunnon kehittymistä sekä huolehdimme lapsen tasavertaisesta jäsenyydestä ryhmässä. Työskentely on leikinomaista, lapsen kehitystasosta lähtevää, toiminnallista ryhmä ja yksilötoimintaa. Lapsen tuen tarvetta arvioidaan päivittäisissä tilanteissa. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään oman henkilöstön ja konsultoivan erityslastentarhanopettajan asiantuntemusta, lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. 4.1 Esiopetuksen yleinen tuki Opettajalla on vastuu esiopetusryhmän ja sen jokaisen lapsen erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta esiopetuksessa. Työyhteisön toimintatapoja ja kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja lasten erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää kasvua ja oppimista. Kasvun ja oppimisen seurantalomake täytetään jokaisesta lapsesta ja sitä käytetään pohjana vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Lomake siirtyy lapsen mukana kouluun. Tarvittaessa voidaan huoltajan kanssa laatia myös lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset kasvaa ja oppia.

Lapsen kanssa keskustellaan hänen vahvuuksistaan ja tuen tarpeistaan, hänelle sopivalla tavalla. Esiopetuksessa voidaan käyttää myös erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan sekä avustajan työpanosta keinona vastata esiopetusryhmän tai yksittäisten lasten tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. 4.2 Esiopetuksen tehostettu tuki Kun yleinen tuki ei riitä, tehdään lapselle pedagoginen arvio tehostettua tukea varten. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä lasta varten kokonaisuutena. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti lapsen kasvua ja oppimista. Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana korostuu erityisopettajan tai erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan säännöllisesti ja mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Pedagogisen arvion laativat esiopetuksen opettaja ja opettajat yhdessä. Tarpeen mukaan arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö huoltajan ja lapsen kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen, että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. 4.3 Esiopetuksen erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden esiopetusta ei kasvun ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä esimerkiksi vamman, sairauden, toimintavajavuuden tai kasvu ympäristöön liittyvien riskitekijöiden vuoksi. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityis-opetuksesta sekä muista esiopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat kaikki esiopetuksen tukimuodot. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys.

4.4 Kasvun ja oppimisen tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Kuva Turun mallista liitetään tähän kohtaan (s21) 4.5 Yksilölliset suunnitelmat esiopetuksessa Käytämme kasvun ja oppimisen seurantalomaketta lapsen yksilöllisen esiopetuksen suunnittelun tukena ja kouluvalmiuden arvioimiseksi. Tätä kaavaketta käytämme ja täytämme yhteistyössä lasten vanhempien kanssa. 4.5.1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma on suunnitelma lapsen kasvun ja oppimisen etenemisestä ja esiopetuksesta tarvittavista järjestelyistä sekä lapsen tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle lapselle voidaan laatia lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatimisesta päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava esiopetuksen oppimissuunnitelma. Lasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyntävät lapsen kasvua ja oppimista. Lapsen esiopetusta voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Lapselle joka tarvitsee kasvussaan ja oppimisessaan säännöllistä tukea ja samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaan. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma laaditaan aina lapselle joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee lapsen kasvua ja oppimista. Erityinen tuki Lapselle jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Opetusjärjestelyihin liittyvien pedagogisten asiakirjojen käsittely Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajien kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen, myös esiopetukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät asiakirjat ja niihin liittyvät tiedot siirretään kouluun kaupungin antaman aikataulun mukaisesti. 4.5.2 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn esiopetuksen opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Lapsen opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä huoltajan ja lapsen kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä. 5 Kasvun ja oppimisen tukimuodot esiopetuksessa 5.1 Esiopetuksen opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Erityisopetus 5.1.2 Pidennetty oppivelvollisuus 5.2 Esiopetuksen muu tuki 5.2.1 Yhteistyö kodin kanssa Huoltajien kanssa yhteistyömuotoihimme kuuluvat tutustumisilta ennen esikoulun alkua tai syksyllä vanhempainilta esikoululaisten vanhemmille, jossa esitellään opetussuunnitelmaa. Tärkeimpänä yhteistyömuotona ovat päivittäiset tapaamiset lasten vanhempien kanssa lasta tuotaessa ja haettaessa päiväkodista. Päiväkodissamme yhteistyö henkilöstön välillä on toimivaa ja saumatonta 5.2.2 Tulkitsemis- ja avustajapalvelujen järjestäminen Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata esiopetuksessa lapselle kasvun ja oppimisen perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Esiopetuksen loppuvaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella lapsen koulunkäynnin aloittamiseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista erityistarpeista lapsen opettajien ja oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa.

5.3. Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 5.3.1. Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla. 5.3.2. Yhteisöllinen oppilashuolto Pansio-Pernon yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksiköiden esiopettajat, päiväkodinjohtajat, alueen kelto ja koulupsykologi tai kouluterveydenhoitaja. Ryhmä kokoontuu 2-4- kertaa vuodessa Pansion koulun rehtorin kokoon kutsumana. Ryhmään voidaan tarvittaessa kutsua asiantuntijajäseniä. Ryhmässä käsiteltäviä asioita: YTE-asiat Lapsen hyvinvointi Varhainen puuttuminen Turvataito Kiusaamisen ehkäisy Monikulttuurisuus Kirjaton esiopetus Toiminnallinen yhteistyö Ajankohtaiset teemat Yhteistyö Vanhemmat osallistuvat syksyn vanhempainillassa esiopetussuunnitelman laadintaan ja KOSpalavereissa luodaan kodin ja esiopetuksen välille yhteistyöraamit lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Vanhempainilloissa perehdytetään vanhemmat oppilashuoltoon. Syksyisin sovitaan ryhmissä lasten kanssa yhteisistä säännöistä, jotka edistävät lasten hyvinvointia ja turvallisuutta. Yhteisöllisiin oppilashuollon palavereihin osallistuvat päiväkodinjohtajat, sosiaalityöntekijät, neuvolaterveydenhoitajat, neuvolapsykologi ja kelto. Ryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa. Yksikön toimintamallien kehittäminen

Heinikonkadun päivähoitoyksikössä noudatetaan kaupungin yleisiä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjeistuksia ja linjauksia. Päivähoitoyksikön johtaja kutsuu koolle yksikkökohtaisen ryhmän tarpeen mukaan. Ryhmään osallistuvat päiväkodinjohtaja sekä esiopettajat. Täydentävä päivähoito Esiopetusta toteutetaan päiväkodin tiloissa, joissa toteutetaan myös täydentävää päivähoitoa. Tämän vuoksi henkilöstömäärät noudattavat päivähoitoasetuksessa määriteltyjä mitoituksia. Yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa Heinikonkadun phy:ssä esiopetus toteutetaan päiväkodin tiloissa. Viskarit tutustuvat esiopetuksen oppimisympäristöön, toimintaan sekä toimintatapoihin luontevasti päivittäin vuoden aikana. Myös esiopettajat sekä muu henkilökunta tulevat tutuiksi. Tapaturmien ehkäisy Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoon ohjaus on kirjattuna Turun kaupungin varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelman ja tarkennettu yksikkökohtaisissa turvallisuussuunnitelmissa. Turvallisuusohjeet on esillä jokaisessa ryhmässä. Turvallisuussuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja tarvittaessa. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi on esiopetusta tarjoaviin yksiköihin laadittu yksityiskohtaiset suunnitelmat. Suunnitelma on kirjattu keväällä 2014 päivitettyyn varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tiedottaminen Tiedottaminen tapahtuu kirjallisesti ja suullisesti. Tiedottamisessa huomioidaan monikulttuuriset perheet. Ruokailun järjestelyt ja niihin liittyvä yhteistyö Yksikössämme ei ole omaa keittiötä vaan Arkea toimittaa ruuan lämpölaatikoissa Pansion koulusta. Ruokapalvelu noudattaa Turun kaupungin varhaiskasvatukseen laadittua ruokalistaa huomioiden yksiköiden ilmoittamat allergiat ja ruoka-ainerajoitteet. Esikoululaiset pääsevät myös tutustumaan koulun ruokalaan loppukeväästä sovitusti. Toimintaohjeiden päivittäminen, seuranta ja arviointi Toimintaohjeita esimerkiksi kiusaamisen ehkäisystä ja turvallisuussuunnitelmista päivitetään, seurataan ja arvioidaan aina toimintavuoden alussa ja tarvittaessa toimintavuoden aikana.

Esiopetukseen kulkeminen Esiopetus pyritään järjestämään lähipalveluna. Mikäli kuljetusta tarvitaan esiopetuspaikan sijoituksesta johtuen (yli 3 km), myönnetään perheen anomuksesta matkaetu kaupungin ohjeiden mukaan. Toiminnallinen yhteistyö esiopetuksen ja yhteistyökoulun kanssa Yhteistyökouluksi on määritelty Pansio-Pernon alueella Heinikonkadun phy Pernon phy Pansion alakoulu Pansion alakoulu Toiminnallinen yhteistyö esiopetuksen ja yhteistyökoulun kanssa määritellään lukukauden alussa. Koulun rehtori kutsuu esi- ja alkuopetuksen opettajat laatimaan toimintaa ohjaavan vuosikellon, johon yhteiset tapahtumat sekä henkilöstön että lasten toiminnan tasolla on kirjattu. Tulevien esioppilaiden vanhemmille voidaan järjestää tutustumis- ja infoilta toukokuussa. Loppukevään aikana järjestetään tarvittavat nivelvaiheen palaverit esiopetuksen järjestämisen kannalta olennaisista asioista. Tarvittaessa palavereihin osallistuvat kelto ja päiväkodinjohtaja. 5.3.3. Yksilökohtainen oppilashuolto Henkilö, joka havaitsee tarpeen, kutsuu huoltajan luvalla koolle oppilashuollollisen asiantuntijaryhmän. Ryhmän kokoonpano riippuu kulloinkin tarvittavasta asiantuntijuudesta. Yksikössämme yksittäisen lapsella on mahdollisuus lain vaatimaan oppilashuoltopalveluun monialaisten yhteistyötahojen kanssa. Huoltajan läsnäolo osallistua ko. ryhmän palavereissa on toivottavaa, mikäli huoltaja ei pääse palaveriin, sen järjestämiseen tarvitaan hänen lupansa. Lapsen mielipide asiaan kuullaan ja kirjataan. 5.3.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Esiopetuksessa opetussuunnitelma tulee myös oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat * kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus, * paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä * yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä yksikkökohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia. 6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus 6.1 Maahanmuuttajat Esiopetusikäisen maahanmuuttajalapsen opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. 7 Arviointi Esiopetuksessa säännöllinen arviointi on jatkuvaa seurantaa lapsen edistymisestä. Jokaiselle lapselle laaditaan kasvun ja oppimisen seurantalomake yhteistyössä vanhempien kanssa. Apuna arvioinnissa käytämme mahdollisuuksien mukaan Turun päivähoitopalvelimella olevan esiopetuskansion materiaalia. Ryhmien toimintasuunnitelmasta ilmenee arvioinnin ja yhteistyön tarkennettu aikataulu. Lapsen itse arvioinnissa käytetään apuna lasten itse arviointia varten kehitettyä esiopetusmateriaalia. Opetusvuoden lopuksi lapselle annetaan todistus osallistumisesta esiopetukseen. Tiimin yhteistyön arvioinnissa huomio kiinnitetään koko yhteistyöhön ja erityisesti saman lapsiryhmän aikuisten toimintaan kokonaisuutena. Aikuisten ryhmä toimii lapsille kasvattajayhteisönä, jonka johdonmukainen toiminta vain voi viedä toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin, lapsen hyvinvointiin ja turvallisuuden kokemiseen. Tämä edellyttää aikuisten välisiä neuvotteluja ja sopimuksia, sillä kasvatus- ja opetustapahtuma ei ole yksittäisten aikuisten toiminnan summa, vaan yhteistyöllä aikaansaatu kokonaisuus. Tiimi yhteistyön arvioinnin ja suunnittelun tukena käytetään tiimisopimusta. Henkilökunnan tehtävien jaossa pyrimme löytämään sellaisia muotoja, jotka mahdollistavat kunkin ammattitaidon ja asiantuntemuksen käyttämisen parhaalla

mahdollisella tavalla. Henkilökunta toteuttaa osastokohtaisia palavereja jatkuvassa työskentelyssään, lisäksi ovat koko henkilökunnan viikkopalaverit ja koko henkilöstön yhteiset arviointipalaverit lukukausittain. 8 Esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen 8.1 Opetussuunnitelman laatimisen järjestelyt Opetussuunnitelma on laadittu Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja Turun kaupungin suomenkielisen esiopetuksen päivitetyn kuntakohtaisen opetussuunnitelman osion 2011 pohjalta. 8.2 Opetussuunnitelmaan sisältyvät seikat Opetussuunnitelmasta ilmenevät kaikki seikat sen mukaan kun opetuksen järjestäminen edellyttää. 9 Voimaantulo Yksikkökohtainen opetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2011