STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta
Suhtautuminen oppimiseen Asteikolla 1-10 Miten mukavaa oppiminen sinulle on? Miten helppoa oppiminen sinulle on? Miten tärkeää oppiminen sinulle on`? Mitä oppiminen sinulle on? Mistä tiedät oppineesi?
Oppimisen kontekstisidonnaisuus Lamaantuminen Hermostuminen, luovuttaminen
Oppimisen kontekstisidonnaisuus Pakeneminen Torjuminen, välttäminen
Oppimisen kontekstisidonnaisuus Hyökkääminen Puolustautuminen, selittely, osaamattomuuden peittely Häiriköinti, korviketoiminnot
Oppimisen kontekstisidonnaisuus Sopeutuminen Ulkopuolisuus oppimisessa; ulkoa opetteleminen, mallin mukaan toimiminen, kopiointi, arvaus jne. Miniteoriat ; aiemman osaamisen hyödyntäminen, omat päättelymallit
Oppimisen kontekstisidonnaisuus Oppimaan suostuminen
Oppimisen nelikenttä Uskoo osaavansa Osaa Osaamisen tunnistaminen Ei osaa Oppimisen ristiriita Ei usko osaavansa Oppimisen ristiriita Oppiminen Mikä sinulle on ohjaajana haastavin tilanne? Miksi?
MIKÄ ON OPPIMISVAIKEUS? Oppijan suoritus jollakin rajallisella alueella on poikkeavan heikko suhteessa hänen muuhun lahjakkuusalueeseensa Oppiminen tapahtuu tavanomaista hitaammin työläämmin tai vastenmielisimmin Suoritusvaikeus EI johdu älykkyydestä riittämättömästä opetuksesta aistitoimintojen puutteista motivaation heikkoudesta tunne-elämän ongelmasta tms. Oppimisvaikeuteen liittyy usein aivo- ja aistitoiminnan poikkeavuutta (neurologinen tausta) lääketieteellinen diagnoosi
Motivaation puute on sekundaarinen ongelma OPETTAJAN TULKINTA laiska, ei kuuntele, ei keskity tyhmä, lahjaton, huolimaton epäsosiaalinen, motivoitumaton ILMENEE LUOKASSA hätäisyys/hitaus huolimattomuus käytöshäiriöt ALISUORIU- TUMINEN ITSETUNTO- ONGELMAT MASENNUS YRITTÄMISEN PUUTE, VÄHÄTTELY EPÄONNISTUMINEN OPPIMISTILANTEISSA OPPIMISVAIKEUS Opiskelijan tunne: Häpeä Huonommuuden tunne Olen huono oppija Anneli Muuronen 2012 Jamk / Aokk
VUOROVAIKUTUSKEHÄ A) Tuhoava kehä oppimisvaikeus -> opiskelija ei ymmärrä -> ei osaa tehdä -> ei opi -> huonot tulokset -> ohjaajan negatiivinen asenne -> heikko itsetunto -> aggressiivinen asenne/depressio-> oppimishalu laskee -> emotionaalisia ongelmia -> vaikeuksia muillakin elämänkentillä -> depressio B) Tukeva kehä oppimisvaikeus -> ongelmien havaitseminen -> apukeinoja ja ohjaajan tukeva asenne -> opiskelijan positiivinen asenne (ei stressiä) -> onnistuneita oppimiskokemuksia -> itsetunto nousee -> motivaatio nousee -> opiskelija kehittyy ->parempia oppimistuloksia -> iloa muillakin elämänkentillä -> kokonaisvaltainen hyvinnointi
OPPIMISEN HAASTEIDEN JÄÄVUORI ILMENEMINEN SYYT OPPIMIS- VAIKEUDET
OPPIMISEN HAASTEIDEN JÄÄVUORI ILMENEMINEN; Mikä se on kun ei sana mene perille? EI YMMÄRRÄ Ajattelun taso Toiminnan ohajaus EI HALUA; motivaatio Kielitausta Kuulo Kokemus maailma Muistin ongelma
OPPIMISVAIKEUKSIEN ILMENEMINEN kirjoittamisessa lukemisessa tarkkaavaisuudessa havaitsemi- sessa puhumisessa MERKITTÄVIÄ VAIKEUKSIA matematiikassa päättelyssä ja ymmärtämisessä kuuntelemisessa
Erityisen tuen tarve aikuisen haasteena ja voimavarana Aikuisten erityisen tuen tarpeet liittyvät oman erityisen tuen tarpeen suhteuttamiseen, oppimisvaikeuksiin, opiskelun vaikeuksiin / psykosos.vaikeuksiin Tavanomaista kasautuvuus, päällekkäisyys Ei tiedosteta yhteyttä lapsuuden oppimisvaikeuksiin ja työelämän vaikeuksien välillä ( esim. ylikuormittuminen) Selviytymiskeinot kompensoivat Apuvälinemahdollisuudet Oma aktiivinen rooli tukee selviytymistä
Ohjaustilanteissa esille tulevia pulmia Muistin ongelmat Aika- ja päivämäärät sekoittuvat Matematiikan vaikeudet Hahmottamisen vaikeudet; suuntien sekoittuminen Mielenterveyden ongelmat Keskittymisvaikeudet, tarkkaavaisuuden häiriöt Itsetunto-ongelmat, huonommuuden tunne, motivaatio-ongelmat Päihteet, taloudelliset ongelmat, ihmissuhdeongelmat, rikollisuus, pitkittynyt työttömyys,..
Oppimisvaikeudet ja opiskelua vaikeuttavia tekijöitä 1. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet 2. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet 3. Matematiikan oppimisvaikeudet 4. Motoriset vaikeudet 5. Tarkkaavaisuushäiriöt 6. Muut opiskelua vaikeuttavat tekijät Mt-ongelmat Psyko-sosiaaliset vaikeudet Arjen hallintaan liittyvät vaikeudet
Oppimisvaikeuksista huomioitavaa Yksilön piirre, joka ilmenee tietyssä ympäristössä Taustalla keskushermoston toimintahäiriö Joskus geneettinen (perimä), aivovauriot ja aivojen kehityshäiriöt (esim. äidin odotusajan päihteidenkäyttö, keskosuus) Ei voida parantaa Seurauksia voidaan helpottaa, haittaa vähentää Ilmiasu muuttuu kehityksen kuluessa (motorinen kömpelyys ja kielellisen kehityksen viivästymä voi muuttua lukemis- ja kirjoitusvaikeuksiksi) Voidaan vaikuttaa epäsuorasti, (itsetunto, pätevyyden tunne, sosiaaliset vuorovaikutustaidot jne.) Komorbiditeetti (päällekkäisyys) Esim. NMI:n klinikalla käyneistä lapsista, joilla oli lukemisen vaikeuksia oli myös Matematiikan vaikeuksia 14 % Tarkkaavaisuushäiriöitä 19 % Emotionaalisia ja käyttäytymisongelmia 5 % Lapsia, joilla oli vain lukemisvaikeus, oli 30 %
OPPIMISVAIKEUTEEN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ Käsitys itsestä huonona oppijana epäonnistumisen kehä Stressi Negatiivinen kompensaatio ja selviytymiskeinot Oppimattomuus Opettajan ja oppilaitoksen riittämättömät resurssit kohdata oppimisvaikeuksia Opetuksen ja oppimisen traditiot
Aikuinen oppijana ja ohjautujana 1/3 Anne Partanen Koulutuksen alussa opiskelijat tietoisesti tai tiedostamattaan alkavat konstruoida uskomusta ideaalisesta aikuisopiskelijamallista Opiskelija käyttää tätä konstruoitua mallia kuvaillessaan ja arvioidessaan itseään sekä suhteessa opiskelijatovereihinsa että ulkoapäin tuleviin odotuksiin ja toiveisiin Tämä ideaalinen opiskelijakuva ohjeistaa opiskelijaa opinnoissa. Mitä tämä merkitsee ohjauksen näkökulmasta? Millainen on erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan käsitys itsestään ideaaliopiskelijana?
Aikuinen oppijana ja ohjautujana 2/3 Aikuiset opiskelijoina etsivät sellaisia mahdollisuuksia ja oppimisympäristöjä, jotka reflektoivat heidän sen hetkistä elämänvaihettaan, ammatillisia haasteitaan ja laajaa elämänkokemustaan. Aikuisopiskelija pyrkii minimoimaan tai unohtamaan kokemukset, jotka ovat ristiriidassa hänen uskomustensa kanssa. Sitä vastoin kokemukset, jotka ovat yhteneväisiä hänen uskomustensa kanssa, hän kokee merkittävinä ja muistamisen arvoisena. Aikuiset kehittävät erilaisia psykologisia defenssimekanismeja välttääkseen oppimasta sellaisia koulutuksen sisältöjä, jotka kyseenalaistavat heidän identiteettinsä ja tapansa ajatella. => mitä tämä merkitsee ohjauksen kannalta?
Aikuinen oppijana ja ohjautujana 3/3 Voimakas koulutuksellinen minäpystyvyys ei ole valmis malli, joka siirtyy ohjaajalta aikuisopiskelijalle. Se on ohjaajan ja aikuisopiskelijan dialogisessa vuorovaikutuksessa muotoutuva näkemys aikuisopiskelijan pystyvyydestä, jonka rakennusaineina ovat aikuisopiskelijan kokemukset, käsitykset ja uskomukset. => Mitä tämä merkitsee ohjauksen näkökulmasta? = > Mitä tämä merkitsee erityisohjauksen näkökulmasta?
AKUISOPISKELIJAN OMAKOHTAINEN RISTIRIITAISUUS HALU OPPIA, HALU HANKKIA PÄTEVYYTTÄ JA KOULUTUSTA EI HALUA OSALLISTUA/KOULUTUSTA KIELTEISET KOKEMUKSET - Tästä en selviydy, en ymmärrä mitään, en osaa, en mahda mitään, ei riitä voimavarat, olen umpikujassa IDENTITEETIN PUOLUSTAMINEN - Haluttomuus asettua opiskelijarooliin KOULUTUS RAJOITTAA VAPAUTTA
3.2.2014 Kaija Peuna JAMK/AOKK Juha Siitonen: Voimaantumisteorioiden perusteiden hahmottelua (1999)
Hyvinvointia rakentavat TEKIJÄT JA motivaation osa-alueet YKSILÖLLISYYS Tunne mahdollisuudesta selvitä YHTEISÖLLISYYS Tunne kuulumisesta joukkoon OSALLISUUS Tunne mahdollisuudesta vaikuttaa, arvostus Kaija Peuna JAMK/AOKK 3.2.2014
MOTIVAATIOSTA MOTIVAATIO = tavoitteet X onnistumisen ennakointi X emootiot Tiedätkö Mitä opiskelija elämältään odottaa? Mitä ovat hänen omat tavoitteensa ja unelmansa? Miten harjoittelu auttaa näiden elämän päämäärien saavuttamisessa? Mitä kokemuksia hänellä on opiskelusta,oppimisesta, työllistymisestä ja työssäolemisesta? Ovatko kokemukset onnistumista tukevia vai heikentäviä? Millaisia tunteita oppiminen, opiskelu ja työssäolo/työttömyys hänessä herättävät? Kaija Peuna JAMK/AOKK 3.2.2014
VOIKO motivaatioon vaikuttaa? Motivoitumaton ei sitoudu, ilman sitoutumista ei synny tavoitteellista oppimista Peruskysymys: miksi opiskelija sitoutuisi?? Sitoutumista tapahtuu vain, jos oppimisella on henkilökohtaista merkitystä oppijalle itselleen! Motivaatio syntyy henkilökohtaisten merkitysten kautta ja johtaa sitoutumiseen Miten näitä merkityksiä voisi harjoittelussa syntyä? Kaija Peuna JAMK/AOKK 3.2.2014