1 TOIMINTAKERTOMUS 2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1. Päätöksenteko, talous ja laatu Tekninen lautakunta huolehtii teknisen alan palveluista, kaupungin kiinteän käyttöomaisuuden ylläpidosta ja investoinneista. Seuraavia palveluja ohjataan tästä yleislinjasta poiketen: 1) Yleiskaavoitusta, maapolitiikkaa, maanhankintaa, asemakaavoitusta sekä tonttien myyntiä johtaa kaupunginhallituksen alainen Puheenjohtajiston työryhmä 2) Yksityistielainsäädännön mukaista päätösvaltaa käyttää teknisen lautakunnan yksityistiejaosto. Lisäksi jaosto valmistelee yksityistieavustusjärjestelmään liittyviä asioita. Vuoden 2015 tavoitteet perustuvat kaupungin strategiaan. Lautakunnan kokoukset Teknisen lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Pekka Kivisaari, varapuheenjohtajana Ismo Jäätteenmäki, jäseninä Juha Kattelus, Rauno Latvala, Päivi Leikkola, Marja-Liisa Riihimäki, Anu Thil, Arvi Välkkilä ja Anne Ylihärsilä. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Esa Rintala. Nuorisovaltuuston edustajana on toiminut Johannes Kontkanen. Yksityistiejaoston kokoukset Yksityistiejaoston puheenjohtajana on toiminut Ismo Jäätteenmäki, varapuheenjohtajana Anne Ylihärsilä ja jäsenenä Tero Juupajärvi. Tilivelvolliset viranhaltijat Tekninen johtaja Ahti Latvala, kaupungingeodeetti Tapio Moisio, maankäyttöinsinööri Markku Turja, rakennuspäällikkö Rami Luoma-Nirva, kiinteistöpäällikkö Mikko Huhtala, asuntosihteeri Henna Lahtinen, kunnallistekniikan päällikkö Jarmo Hietala, vs. tiemestari Marja Sipilä ja atk-päällikkö Jari Lahtinen. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminnalliset tavoitteet Teknisen lautakunnan ja sen alaisten tulosalueiden palvelut on tuotettu tehokkaasti, tarvetta ja kysyntää vastaavasti. Palvelutarve on lisääntynyt rakentamisen, verkostojen laajentumisen ja ylläpidettävän käyttöomaisuuden määrän lisääntymisen seurauksena sekä rakentamislainsäädännön mukaisten vastuiden ja selvitysvelvollisuuksien lisääntymisen seurauksena.
2 Tonttien myynti säilyi vuoden 2014 tasolla, mikä vastaa runsasta 25 % vähennystä edellisistä vuosista. Vuonna 2002 alkaneen yhtäjaksoisen 13 vuotta jatkuneen väestönkasvun jälkeen väkiluku kääntyi laskuun vuonna 2015. Väestön vähenemä on ennakkotiedon mukaan noin 125 henkilöä ja väkiluku vuoden 2015 lopussa on kesän 2012 tasolla. Tonttien tarjontaa kysynnän painopistealueilla olisi vahvistettava. Julkisen käyttöomaisuuden kunto on kokonaisuutena pysynyt likipitäen entisellään, mutta yksittäisten kohteiden kunnossa on suurta hajontaa. Laatutavoitteet Lautakunnan ja viranhaltijoiden päätöksenteko on pystytty toteuttamaan ilman aiheettomia viivytyksiä. Palvelut on kohdennettu tavoitteiden ja avaintehtävien mukaisesti. Verkostojen huollosta tai vaurioista aiheutuneista palvelukatkoksista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Tällaisia käyttökatkoksia arvioidaan olleen normaalisti, eikä pitkiä katkoksia ole esiintynyt. Pitkiä odotusaikoja palvelujen saatavuudessa ei ole raportoitu. Henkilöstökulut ovat toimintavuoden aikana vähentyneet noin 4 % (noin 4 henkilötyövuotta vastaava määrä). Pysyväisluonteinen henkilöstön vähennys on heikentänyt palvelutasoa. Henkilöstön koulutukseen on käytetty noin 0,8 % palkkasummasta. Täydennyskoulutustarve on jatkuvaa, koska alakohtainen kehitys on jatkuvaa. Merkittäviä koulutuspuutteita ei ole tiedossa. Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen osto on vähentynyt edellisvuodesta noin 12 %. Henkilöstön työhyvinvointia on pyritty edistämään eri sisältöisillä tapahtumilla. Yhteistyö omien yksiköiden ja kaupungin muiden palvelukeskusten kanssa on ollut jatkuvaa ja sujuvaa. Rakennuskohteiden rakentamisen laatua on valvottu pistokokein ja osin jatkuvasti. Hyvän rakentamistavan edellyttämä laatutaso on toteutunut. Taloudelliset tavoitteet Käyttötalous Lautakunnan taloudelliset tavoitteet on saavutettu ja toteutuma on 431.521 parempi kuin talousarvio. Talousarvion nettosumma -5.063.400 (toimintakate) on kaupunginvaltuustoon nähden sitova (nettobudjetointi). Toteutuma sisältää käyttöomaisuuden satunnaisia nettomyyntivoittoja 172.338. Satunnaisten myyntivoittojen vähentämisen jälkeen toimintakate on 259.184 parempi kuin talousarvio.
3 Tavoite Tavoite Toteutuma Lautakunnan nettomenojen hallitseminen Käyttötalouden Toimintakate: -5.063.400-4.631.879 Talousarvio Toteutuma Tot-% erittely Menot 10.929.700 10.254.319 94 Tulot 5.866.300 5.622.440 96 Toimintakate -5.063.400-4.631.879 92 Investointitalous Investointien toteutuma on noin 72 % talousarviosta. Investoinnit Rakennukset Talousarvio Toteutuma Tot-% Menot 2.911.000 2.189.310 75 Tulot 20.000 172.919 >100 Netto -2.891.000-2.016.391 70 Liikenneväylät Menot 1.960.000 1.958.545 100 Tulot 128.000 139.972 >100 Netto -1.832.000-1.818.573 99 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet Menot 510.000 411.222 81 Tulot 0 24.824 >100 Netto -510.000-386.399 76 Vesihuoltolaitos Menot 3.130.000 1.224.194 39 Tulot 900.000 80.000 9 Netto -2.230.000-1.144.194 51 Kalusto Menot 173.000 147.006 85 Tulot 0 0 0 Netto -173.000-147.006 85 Investoinnit yhteensä Menot 8.864.000 5.930.277 68 Tulot 1.048.000 417.715 40 Netto -7.636.000-5.512.562 72
4 Sisäisen valvonnan yhteenveto Päätöksenteko Päätöksenteossa on noudatettu hallinto- ja johtosääntöä sekä asianomaisia lakeja ja asetuksia. Päätökset on tehty, kirjattu, pidetty nähtävillä ja ne säilytetään asianmukaisesti. Uusia delegointi- tai subdelegointipäätöksiä ei vuoden aikana ole tehty. Lautakunnan päätöksistä on tehty 2 otto-oikeuspäätöstä (Hellanmaan viemäröinti /urakoitsijan valintapäätös ja Ojutkankaan viemäröintiä koskeva päätös) ja 1 oikaisuvaatimus (Ämmälän Kirkkotie). Oikaisuvaatimus hyväksyttiin. Lautakunnan päätöksistä ei ole tullut valituksia hallinto-oikeuteen eikä markkinaoikeuteen. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on saatu vuodelta 2012 peräisin olevaa purkulupahakemusta koskeva päätös, jonka perusteella linjaautoasemarakennus on purettu. Viranhaltijoiden päätöksistä ei ole tehty yhtään otto-oikeuspäätöstä eikä oikaisuvaatimusta. Talonrakennuksen osalta käräjäoikeus on ratkaissut kaupungin hyväksi vuodelta 2014 peräisin olevan asian, jossa päiväkodin rakentamisurakkaan katsottiin kuuluvan alapohjalaatan rakentaminen hyväksyttävään kosteustilavaatimukseen. Vastapuoli on valittanut asiasta hovioikeuteen. Talous ja toiminta Toteutumia seurataan kaupungin strategian peruslinjan mukaisesti. Palvelutuotanto muodostuu lukuisten eri osatekijöiden summana, jolloin yhteistyön onnistumisella on tulosten kannalta keskeinen rooli. Palvelutuotantoa ja toteutumaa on säännöllisesti seurattu johtoryhmän kokouksissa sekä eri osastojen sisäisissä ja keskinäisissä palavereissa. Asiakaspalautteet on käsitelty. Talousarvion toteutumista on seurattu säännöllisesti ja siihen liittyvää tulojen ja menojen valvontaa on tehty säännöllisesti. Talousarviota on toteutettu sitovuustasojen mukaisesti. Valtion heikentynyt mahdollisuus huolehtia omista velvoitteistaan on lisännyt paineita kaupungin omiin investointeihin. Turvallisuus ja riskit Toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä turvallisuusvahinkoja. Poissaoloihin johtaneiden työtapaturmien kokonaismäärä on ollut 4 kpl. Vastaava luku vuonna 2014 oli 5 kpl ja 2013 9 kpl sekä vuonna 2012 11 kpl. Työpäivien menetys on ollut yhteensä 16 päivää (2014: 53 päivää ja 2013: 43 päivää). Vakavia työtapaturmia ei ole ollut. Rakennushankkeiden riskien hallinta on tapahtunut työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Kuhunkin hankkeeseen on laadittu rakennushankkeen turvallisuusasiakirja. Jokaiselle rakennustyömaalle on nimetty päätoteuttaja, ellei se ole rakennuttaja itse. Lisäksi rakennushankkeisiin on nimetty Valtio-
5 Yleispalvelut neuvoston asetuksen mukainen turvallisuuskoordinaattori. Työnjohtajat ovat valvoneet työmaitaan jatkuvasti tai päivittäin. Lisäksi kunkin osaston päällikkö on seurannut osastonsa työmaita ja ulkopuolista asiantuntijavalvontaa on hankittu tarpeen mukaan. Kiinteä ja irtain käyttöomaisuus on vakuutettu täydestä arvosta. Vakuutusten hoito (vakuutusmeklaripalvelut) on hankittu ostopalveluna. Tulvavahinkoja ei ole ollut. Velkakirjojen ja vakuuksien tarkastukset on tehty säännöllisesti. Tehtävien erikoistumisesta ja ohuesta organisaatiosta johtuen kunnollista varamiesjärjestelmää ei ole voitu luoda. Päivystystä ei ole, mutta työajan ulkopuolista välttämätöntä vesihuollon, liikenneväylien ja kiinteistöjen toimivuuden ylläpitoa toteutetaan kevyemmän varallaolojärjestelmän avulla. Hankinnat Hankinnat on kilpailutettu. Tarjouskilpailuja on toteutettu myös kansallisia hankintarajoja pienemmissä hankinnoissa, jos se aikataulujen puitteissa on ollut mahdollista. Hankintoja on arvioitu johtoryhmässä useita kertoja. Henkilöstökulujen vähennys vuodesta 2014 on noin 16%. Asiakirjahallintoa on kehitetty vastaamaan pysyvän arkistointijärjestelmän tavoitetta. Teknisen lautakunnan kokousten määrä Teknisen lautakunnan käsittelemien asioiden määrä Yksityistiejaoston kokousten määrä Yksityistiejaoston käsittelemien asioiden määrä 2012 2013 2014 2015 19 21 17 17 218 243 192 178 4 2 2 1 25 16 12 5 Viranhaltijapäätökset Tekninen johtaja 74 60 42 35 Kunnallistekniikan päällikkö 17 14 11 8 Rakennuspäällikkö 12 9 11 11 Kaupungingeodeetti 19 26 26 13
6 2. Atk-palvelut Maankäyttöinsinööri 93 54 33 45 Kiinteistöpäällikkö 12 6 1 5 Asuntosihteeri 204 135 2 3 Viranhaltijapäätökset yhteensä 431 304 126 120 Kaikki päätökset yhteensä 649 547 318 303 Hallintoverkko ja siihen kuuluva palvelinympäristö, fyysiset atk-laitteet installointeineen, tietoturvan järjestäminen ja palvelinten varmuuskopiointi sekä tiettyjen pääohjelmistojen päivityspalvelu on ylläpidetty luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tasolla. Käyttöjärjestelmän tuen päättymisen johdosta käytöstä poistuvia Windows XP-käyttöjärjestelmä on saatu vaihdettua uudempaan versioon lähes täysin. Uusimpina ohjelmistoina on otettu vuoden 2015 aikana käyttöön keittiöiden Jamix ohjelmisto. Laajoja virusongelmia ei ole ollut. Yksittäiset hyökkäykset on torjuttu. Vuoden 2015 lopulla virustorjuntaohjelman lisenssin umpeuduttua uudeksi toimittajaksi on vaihdettu suomalainen F-secure. Tavoitteet ja toteutuma Tavoite Verkon ja palvelinten palvelukyky, Toimenpiteet / tavoitetaso Ajassa mitattuna vähintään 99 % Toteutuma 99,9 % 2012 2013 2014 2015 Palvelimia 21 23 22 23 Työasemia 353 400 400 400 Ohjelmistoja 80 80 80 80 3. Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Keskeiset tavoitteet ja toteutuma Omakotitonttien kokonaisvaranto säilyi tavoitetasossa ollen vuoden lopussa 50 tonttia. Myös tonttien tarjonta pystyttiin pitämään monipuolisena, mutta tonttitarjontaa kysynnän painopistealueilla, etenkin Ritavuoren suunnalla on vahvistettava. Omakotitonttien myynti säilyi kappalemääräisesti edellisen vuoden 15 tontin tasolla. Kaikkien tonttien myyntitulot laskivat euromääräisesti noin kolman-
7 neksen, johon osaltaan vaikutti se, että myytyihin tontteihin ei sisältynyt kuluvana vuonna lainkaan ns. arvotontteja. Omakotitonttien kysynnän väheneminen johtui yleisen taloudellisen tilanteen heikentymisen lisäksi mm. pankkien asettamien rahoitusehtojen kiristymisestä rakentajille ja vanhojen omakotikiinteistöjen tarjonnan lisääntymisestä runsaan kerrostalo- ja rivitalorakentamisen myötä. Vuoden 2015 lopussa oli tontteja varauksessa seuraavasti; 2 kpl omakotitontteja, 3 kpl rivitalotontteja ja 3 kpl lomaasuntotontteja. Vuoden aikana peruttiin tonttivaraus viiden tontin osalta. Uusia tontteja rekisteröitiin kiinteistörekisteriin vuoden aikana 42 kpl, joista noin puolet oli Simpsiön loma-asuntotontteja. Keskustaajaman tuotanto- ja logistiikka-alueen (Jouttikallion) osayleiskaavasta ei tullut yhtään valitusta ja kaava sai lainvoiman tammikuussa. Loppuvuodesta käynnistyivät Jouttikallion osayleiskaavan sisältyvän tuulivoimapuiston rakentamisen valmistelut ja itse rakentaminen tapahtuu vuoden 2016 aikana. Keskustan liike- ja asuinalueen (Kaupunkikeskustan) osayleiskaavasta tulleiden useiden tarkistusten vuoksi kaavaehdotus jouduttiin panemaan toistamiseen nähtäville alkuvuodesta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan marraskuussa siten muutettuna, että kaava-alueesta poistettiin Kiviristin alue. Osayleiskaava ei vielä kuluneen vuoden aikana tullut lainvoimaiseksi, sillä siitä jätettiin valituksia 5 kpl hallinto-oikeudelle. Asemakaavojen hehtaarimääräinen tavoite 40 ha ylittyi jonkin verran, sillä lainvoiman saaneiden asemakaavojen yhteispinta-ala oli 45 ha. Maankäytön kehittämisen kannalta tärkein laadittu asemakaava oli Alangon kaupan asemakaavan vahvistuminen elokuun alkupuolella. Muita lainvoiman saaneita asemakaavoja olivat mm. Honkimetsän yritys- ja teollisuusalueen kaavan laajennus, Alanurmontien oikaisun kaava ja Huhtakummun asuntoalueen kaavan laajennus. Uusi asemakaavan pohjakartta valmistui Ruhan kyläkeskuksen ja Mäki- Muilun asuntoalueen käsittävältä alueelta. Alangon koulu- päiväkotialueen ideakilpailu käynnistyi syksyllä 2014 ja voittaja valittiin alkuvuodesta 2015. Voittaneen idealuonnossuunnitelman Syli pohjalta kaupunginvaltuusto teki huhtikuussa hanketta koskevan rakentamispäätöksen. Alangon koulun alueen asemakaava oli kesällä ehdotuksena nähtävillä, mutta Alangon alueen maankäytön tavoitteita ja kaavaprosessia koskevien erilaisten näkemysten vuoksi asemakaava ei edennyt vielä kuluneen vuoden aikana kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Henkilöstökulujen vähennys vuodesta 2014 on noin 5 %. Tavoitteet / Toteutuma Riittävä tonttitarjonta ja -myynti Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma 2015 Asuntotonttivaranto vähintään 2 v tarvetta vastaavaksi (n. 40-50 AO-tonttia) Myynti: AO-tontteja 20 kpl, muita tontteja 10 kpl / Tulot AO-tonttien varantotavoite toteutunut, vapaana 50 tonttia. Luovutettu 15 kpl AOtontteja ja 3 kpl muita
8 Yleiskaavojen ajantasaistaminen, yht. 600.000 Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön sekä Jouttikallion osayleis-kaavat lainvoimaisiksi, Simpsiön osayleiskaava-työn aloitus tontteja. Tulot yht. 237.000. Jouttikallion oyk vahvistunut. Kaupunkikeskustan oyk hyväksytty valtuustossa. Valitettu hallintooikeuteen. 2011 2012 2013 2014 2015 Maanhankinta ha 185 152 85 86 66 Maanhankinta 1000 1.846 847 1410 786 844 Asemakaavaa ha (uudet + muutokset) 31 26 51 25 45 Tonttijakoja kpl 18 14 19 22 12 Rekisteröity tontteja kpl 37 29 33 43 42 Luovutettu AO-tontteja kpl 35 23 20 15 15 Luovutettu muita tontteja kpl 10 10 7 10 3 Tonttien myyntitulot 1000 993 992 607 368 237 Rakennuksen paikan maastoon merkintä, rakennuksia/ rakennuspaikkoja kpl 175/129 158/113 109/82 124/83 82/70 4. Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät Liikenneväylät on ylläpidetty liikennöitävinä ympäri vuoden ja vuorokauden (24/365). Asemakaavan mukaisten katujen, kevyen liikenteen väylien sekä muiden kaupungin hoidossa olevien teiden fyysistä rakennetta on saneerauskohteissa parannettu. Rakentamattomien katujen peruskorjausohjelmaa on jatkettu. Fyysisiä edellytyksiä hyvälle liikenneturvallisuudelle on parannettu edelleen. Katuvalaistus on pidetty kytkettynä alueella 1.9. 30.3. välisenä aikana. Valot on sammutettu klo 23 05 välisenä aikana keskustaajamaa lukuun ottamatta. Yksityisteiden yksiköintiä on toteutettu ohjelman mukaan. Henkilöstökulujen vähennys vuodesta 2014 on noin 5 %.
9 Tavoitteet Tavoite Kunnossapidon kohtuullinen taso Toimenpiteet/tavoitetaso Liukkauden torjunta ja lumen auraus: pääväylät liikennöitävässä kunnossa klo 7.00 ja muut väylät klo 12.00 mennessä Väylät ja viheralueet pidetään roskattomina ja viihtyisinä Toteutuma On toteutunut On toteutunut Liikennealueet (m 2 ) Kevyenliikenteen väylät (m) Liikennealueiden kunnossapito ( /m2) Avustettavat yksityistiet (km) Katuvalokeskukset (kpl) 2012 2013 2014 2015 730000 738000 756000 769000 33864 34058 37754 39520 0,62 0,54 0,42 0,56 333 333 333 336 115 117 117 117 Katuvalopisteet 4497 4556 4626 4718 5. Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Jakeluverkosto, vesisäiliöt ja paineenkorotusasemat on pidetty jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Toimintavarmaa vesihuoltoa on kehitetty edelleen ja automaatiota on lisätty. Vuoden aikana on löydetty useita merkittäviä piilovuotoja. Valurautaisia vesijohtoputkia on uusittu ohjelman mukaan. Verkostokartat ovat sähköisessä muodossa. Jätevesiverkostoon on rakennettu mittauspisteitä, joista voidaan mitata virtaamia ja jäteveden laatua. Järjestelmällä pyritään jäteveden puhdistuskustannusten tarkempaan kustannusjakoon. Kaupungin Haja-asutusalueen jätevesiverkoston laajentamista on jatkettu Ruhan ja Ylikylän suunnalla. Vahvistetun toiminta-alueen ulkopuolelle jää koko kaupungin alueella 279 sellaista kiinteistöä, joilla on velvollisuus järjestää oma jätevesihuolto asetuksen mukaiseen kuntoon. Kunnallisen laitoksen kattavuus on suunnitelman mukaan vuoden 2017 lopussa noin 95 % käytössä olevista kiinteistöistä. Jätevesiverkoston rakentamisen osalta kaupunginhallitus käytti ottooikeuttaan siten, että Hellanmaan suunnan urakoitsijavalinta jätettiin toteuttamat-
10 ta ja Kauhajärven suuntaa ei lähdetä tässä vaiheessa rakentamaan. Hellanmaan suunnan osalta esitetty valtionapu olisi ollut 200.00 ja Kauhajärven suunnan osalta myönnetty valtioapu 100.000. Kaupunginvaltuusto päätti 2015 supistaa toiminta-aluetta Hellanmaan osalta, mutta päätös ei ole lainvoimainen, koska ELY-keskus on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätös saataneen kevään 2016 aikana. Rakennetun viemäriverkoston piirissä olevista kiinteistöistä on liittymissopimuksen solminut noin 530 kiinteistöä, joista fyysisen liitoksen on tehnyt 240 kiinteistöä. Vesihuoltolaitos on kaupungin kirjanpidossa erillinen taseyksikkö. Taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Vesihuolto rahoitetaan asiakkailta perittävillä liittymis-, liitostyö-, perus- ja käyttömaksuilla. Maksut on peritty taksojen mukaisesti. Voimakkaasta investointitahdista johtuen laitoksen rahoitus muodostui 2000-luvulla alijäämäiseksi, mutta kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2013. Toimintakate oli 79.703 pienempi kuin talousarvio, mutta haja-asutusalueen viemäriverkoston rakentamiseen varatusta 300.000 sisäisestä avustussummasta käytettiin vain 64.742. Vesihuoltolaitos Talousarvio Toteutuma Menot 2.142.858 1.930.294 Tulot 3.697.100 3.404.833 Toimintakate 1.554.242 1.474.539 Rahoituksen alijäämän / ylijäämän muutos vuositasolla on seuraava (luku positiivinen: alijäämä vähenee): 2002-328.718 2003-237.772 2004-199.733 2005-249.347 2006-473.588 2007 +364.786 2008-33.895 2009 +258.098 2010 +230.352 2011 +325.203 2012 +260.896 2013 +324.982 2014 +401.590 2015 +491.565 Vuoden 2015 liikevaihto oli 3.167.308,56 ja tulos + 1.134.541,93. Vesihuoltolaitoksen kassavarat 31.12.2015 olivat 1.142.168,26. Vesihuoltolaitoksen tase oli vuoden 2015 lopussa 11.325.596,89. Kaupungin investointiavustuksen osuus tuloksesta 2009 + 17.077 2010 + 179.774
11 Tavoitteet 2011 + 155.066 2012 + 241.236 2013 + 345.437 2014 + 233.234 2015 + 64.742 Henkilöstökulujen vähennys vuodesta 2014 on noin 15%. Tavoite Vesihuoltoverkosto jatkuvassa toimintakunnossa Vuotoveden minimointi Toimenpiteet / tavoitetaso Käyttökatkosten pituus enintään 6 tuntia kerrallaan Puhdas vesi: Alle 7 % ostetun veden määrästä Jätevesi: Alle noin 300.000 m³ /v Toteutuma On toteutunut 1,7 % 766.344 m³/v Puhdas vesi 2012 2013 2014 2015 Vesijohtoverkosto (km) Liittymien lukumäärä (kpl) 181 184 187 188 3147 3177 3210 3239 Vuotovesi (%) 16 15,0 7,8 1,7 Liittymismaksu ( /m3, alv 0 %) 1250 1300 1300 1325 Kulutusmaksu ( /m3, alv 0 %) 1,18 1,23 1,27 1,30 Jätevesi 2012 2013 2014 2015 Jätevesiverkosto (km) 188 224 242 252 Liittymien lukumäärä (kpl) 3163 3255 3394 3450 Vuotovesi (%) 54 49 52 55 Liittymismaksu (, alv 0 %) Kulutusmaksu ( /m3, alv 0 %) 2900/4000 3000/4300 3000/4300 3050/4350 2,36 2,52 2,62 2,67
12 6. Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Kiinteistöjen jätteiden keräilyn järjestämisvastuu on kunnilla. Etelä-Pohjanmaalla jätehuollon viranomaistehtävät on keskitetty kuntien yhteisestä sopimuksesta Ilmajoen kunnan jätelautakunnalle, jossa on kuntien edustajia jäseninä. Käytännön toteutuksessa Lakeuden Etappi Oy huolehtii kuntien puolesta jätteiden keräilystä ja käsittelystä (ns. kunnan järjestämä jätteenkuljetus). Kunkin kaupungin tehtäväksi on jäänyt vanhojen käytöstä poistettujen kaatopaikkojen jälkihoito. 2012 2013 2014 2015 Tarkkailussa olevia kaatopaikkoja 1 1 1 1 7. Asunto- ja tilapalvelu Toimitilat, muut rakennetut tilat ja piha-alueet Kaupungin omistamat toimitilat on ylläpidetty jatkuvassa toimintakunnossa (24/365). Rakennusten ikääntyessä hoidon ja huollon resurssitarve on kasvusuunnassa, koska kunnossapitotarve lisääntyy. Ylläpidon yksikkökustannukset kasvavat. Lykkääntyvät peruskorjaukset ja kunnossapitoresurssien niukkeneminen pahentavat ongelmaa ja synnyttävät korjausvelkaa ja kestävyysvajetta. Rakennusten perusparantamisen tarve ei näytä lähitulevaisuudessa laantumisen merkkejä. Toisaalta uusi - kunnoltaan erinomainen - rakennusomaisuus on osin syrjäyttänyt vanhaa, käytöstä poistettua tai myytävää omaisuutta. Myös tilankäytön tehostamisen kautta on poistunut vanhaa palvelurakenteen tarpeisiin heikosti soveltuvaa tai huonompikuntoista rakennusomaisuutta. Suurimpina korjaus- ja kunnossapitokohteina ovat olleet Paukun alueella rakennus P 8 vesikatteen uusiminen, paloaseman autohallin ja työtilojen lattiapinnoitteiden uusiminen sekä keittiötilan saneeraus kalusteineen. Entisen kotitalousoppilaitoksen tiloihin on tehty tarvittavia sähkö- ilmanvaihto- ja automaatiomuutostöitä, joilla tilat on saatettu kansalaisopiston puutyötilakäyttöön soveltuviksi. Liuhtarin koulun alapuolelle on asennettu moduulikoulun tilat (690 kem 2 vuokratilat). Paukun alueen Makasiinirakennukseen on rakennettu kokoustilat. Lämmitysjärjestelmien osalta kaupungintalon kaukolämmön alajakokeskus uusittiin, torin liikerakennukseen rakennettiin oma KL-alajakokeskus ja Ruhan koulun maalämpöjärjestelmän laitteisto uusittiin. Ilmanvaihtoon liittyviin korjaustöihin liittyen Liuhtarin psykiatrisen poliklinikkarakennuksen aulan ilmanvaihto on liitetty
13 koneellisen jäähdytysjärjestelmän piiriin. Urheilutalon ison ilmanvaihtokoneen LTO-kiekon vaihtotyö on tehty syksyllä. Linja-autoasema on purettu syksyllä 2015. Julkisuudessakin kiinteistöjen sisäilmaongelmia on käsitelty melko paljon. Ongelmien selvittelyssä toimintatapoja on edelleen pyritty yhtenäistämään ja kehittämään ja asiantuntemusta lisäämään ostopalvelujen kautta. Ilmanvaihdon painesuhteiden tarkistuksia ja näihin liittyviä korjaustoimenpiteitä on tehty useissa kiinteistöissä. Vuoden aikana on tehty useita kuntotutkimuksia ja kartoituksia. Käytössä olevissa kiinteistöissä ei ole löydetty merkittäviä haitallisten aineiden pitoisuuksia tai vaurioita. Henkilöstökulujen lisäys vuodesta 2014 on noin 6 %. Kunnossapitotarve on lisääntynyt noin kaksinkertaiseksi vuodesta 2014. Asunnot, julkinen asuntorahoitus sekä asunto- ja kiinteistöyhtiöt Valtion korjaus- ja energia-avustusjärjestelmästä on ohjattu varoja tukemaan esim. vanhusten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Energia-avustuksilla on tuettu taloyhtiöiden ja omakotikiinteistöjen energiatalouden parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon tähtääviä investointeja. Valtion aravalainoitukseen kuuluvien asuntolainojen perintä ja mahdollisten velkajärjestelylainojen perintä kuuluu kaupungin vastuulle. Vuoden aikana velkajärjestelylainat on maksettu. Kiinteistöyhtiöiden fuusion valmistelusta on vastannut hallintokeskus. Tavoitteet Tavoite Kiinteistöjen edulliset käyttökustannukset Arava- ja vapaarahoitteiset asunnot Toimenpiteet / tavoitetaso Kaikkien rakennusten keskiarvo alle 3,15 /m²/kk (alv 0%) 86% vuokraustaso 80 % Toteutuma 2015 2,6 /m 2 /kk (alv 0%) Ylläpitokustannukset ( /m²/kk) alv 0% (ilman siivousta) 2011 2012 2013 2014 2015 Hallinto 1 (kivirak.) 60.237 m 2 2,7 2,8 2,7 2,9 2,6 Hallinto 2 (puurak.) 14.649 m 2 3,3 3,3 2,9 2,6 3,2 Vapaa- ajanrakennukset 14.289 m 2 2,4 2,4 2,2 2,5 2,3
14 Asuinrakennukset 10.001 m 2 2,9 2,9 2,8 2,9 2,7 Tuotantorakennukset 6.394 m 2 1,2 1,3 1,5 1,5 1,5 Muut kiint. (osakkeet) 2.069 m 2 2,7 2,2 2,7 2,8 3,4 Yhteensä 107.639 m 2 2,7 2,8 2,6 2,7 2,6 Ennakkolaskelma 18.2.2016. Pinta-alatiedot edustavat vuoden 2015 aikana hoidossa ollutta kiinteistömassaa. Vuoden 2015 lopussa pinta-ala on noin 106.200 m 2. Rakennusten kunnossapitomenot ovat kasvaneet noin kaksinkertaisiksi vuodesta 2014. Kunnossapito on lisääntynyt erityisesti ryhmässä Hallinto 2, jossa se on noin 2,2-kertainen. Vuokra-asuntokanta 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupungin yhtiöiden arava-asuntoja kpl 599 599 586 586 568 Suoraan omistettuja arava-asuntoja kpl 54 54 54 46 46 Koulujen asuntoja kpl 9 5 8 8 8 Kaupungin omistamia osakehuoneistoja kpl 39 35 29 28 24 Ns. Sedu- kiinteistö /asuntoja kpl 6 6 Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot kpl 15 13 9 8 25 Kaupungin vuokraasuntokanta yht. kpl 716 712 692 676 671 Vuokra-asuntojen asukkaiden vaihtuvuus kpl 180 189 179 135 130 Vuokra-asuntojen käyttöaste (%) 89 90 87 82 80 8. Talonrakennus ja viherlaitos Talonrakennus Toimitilojen peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden hankesuunnitelmien laatimiseen on annettu asianomaisille hallintokunnille tarvittavaa asiantuntija-apua. Luonnos- ja erikoissuunnittelun tarvitsemia selvityksiä ja tutkimuksia on tehty useissa kiinteistöissä. Peruskorjaus ja uudisrakentamisohjelmaa on toteutettu. Joidenkin koulutukseen, päivähoitoon ja ruokahuoltoon liittyvien keskikokoista rakennusomaisuutta koskevien kiinteistöjen tulevaisuuden linjaukset ovat olleet pattitilanteessa koko toimintavuoden. Tilanne on osaltaan heikentänyt perusparannus- ja rakentamisohjelman kokonaisuuden hallintaa.
15 Tavoitteet Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Paukku 2; ent. Laakian tilojen muutokset Terveyskeskuksen vuodeosastojen saneeraus Kauhajärven koulun tilamuutokset Alangon päiväkotikouluhanke Rakentaminen 2014-15 Valmistunut 26.6.2015 Rakentaminen 2015-16 Rakentaminen käynnissä Rakentaminen 2015 Valmistunut 12/2015 Suunnittelu 2015-16 Rakentaminen 2016-18 Ideakilpailu valmis. Hanke keskeytyksissä Talonrakennusinvestoinnit, menot milj. 2012 2013 2014 2015 3,47 6,22 4,40 2,20 9. Talonrakennus ja viherlaitos Viherlaitos Tavoitteet Kaupungin omistuksessa olevat puistot ja muut viheralueet on hoidettu viheralueiden hoitoluokituksen mukaisesti. Henkilöstökulujen vähennys vuodesta 2014 on noin 1 %. Nuorten työllistämistä on lisätty. Tavoite Tavoitetaso Toteutuma Viheralueiden hyvä hoidon taso (strategia 2017 / viihtyisä elinympäristö) Ylläpito hoitoluokituksen mukaisella tasolla Päiväkotien ja koulujen leikkialueiden turvallisuuden lisääminen Rakennetut puistot (A1, A2, A3) valtakunnallisen hoitoluokituksen mukaisessa kunnossa; ha, (kpl) Leikkikenttien saattaminen EU-normien mukaiseksi Toteutettu hoitoluokituksen mukaan Toteutettu talousarvion puitteissa 2012 2013 2014 2015 60 (94) 59 (99) 60 (99) 61 100 Puisto- ja viheralueiden hoito ( /m 2 ) 0,67 0,60 0,56 0,38 Muut yleiset alueet, ha 13 29 29 29 Puistometsät ha 49 49 49 Uimarannat kpl 3+3 3+3 3+3
16 Rakennetut katuviheralueet ha 25 36 37 37 Piha-alueet, ha 39 59 59 59 Puistoleikkikentät, kpl 32 34 38 35 Jokilaakson matkailupuutarha ja kouluympäristö, ha 2 2 2 2 Rantalaiturit, kpl 12 15 16 16 Metsähakkuut, k-m³ 3400 3749 4011 6648 Näkö- ja lintutornit, kpl 3 3 3 3 Puutarhapalstat, kpl 25 25 25 25 Hirvijärven virkistysalue: asuntovaunupaikkoja, kpl (venepaikkoja kpl) 32 (103) 31 (103) 31 (82+12) 31 (82+12) Lapuanjoen venepaikkoja 8 8 8 8 Lapuanjoen suihkulähde, kpl 1 1 1 - Skeittipaikka, ha 0,1 0,1 0,1 0,1 Liikennepuisto, ha 0,7 0,7 0,7 0,7 10. Pelastuspalvelut varautuminen ja väestönsuojelu Pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan palo- ja pelastustoimen palvelut on keskitetty Seinäjoen kaupungin yhteyteen. 2012 2013 2014 2015 Lapuan maksuosuus aluepelastuslaitoksen 1.143.204 1.167.093 1.153.343 1.258.596* toiminnasta *Ennakkotieto 16.2.2016