Tilastokatsaus 2005:12 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 23.11.2005 Katsauksen laatija: Elina Parviainen, puh. 8392 9011 sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi B19: 2005 ISBN 952-443-133-5, ISSN 0786-7476 Vantaan asukaskysely 2005 Väestörakenne Viime vuosina vilkastuneen asuntorakentamisen ansiosta Vantaan vanhat asuinalueet ovat täydentyneet, mutta myös kokonaan uusia asuinalueita on syntynyt. Asukaskyselyn 1 avulla haluttiin saada lisätietoa uusien asuntojen asukkaista sekä heidän mielipiteistään asumisen laadun ja asumisviihtyvyyden suhteen. Kyselyyn vastanneet jaoteltiin kolmeen pääryhmään: Kartanonkoskella, kerrostaloalueilla ja pientalovaltaisilla alueilla asuviin 2. Kartanonkoskella ja kerrostaloalueella asuvat jaoteltiin vielä erikseen kerros- ja pientaloissa asuviin. Tämä tilastokatsaus perustuu em. kyselyn tuloksiin ja painopiste on asukkaissa: keitä he ovat, miten he asuvat ja missä he käyvät töissä. Kyselyyn vastanneita verrataan tietyiltä osilta myös koko Vantaan väestöön. Kyselyn asuntokuntien asukkaista (18-74 -vuotiaat vastaajat ja heidän puolisonsa) 54 prosenttia oli naisia. Naisten osuus oli suurin Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden kerrostaloissa ja pienin pientalovaltaisilla alueilla. Asukkaiden keski-ikä oli 39 vuotta. Kartanonkoskelaiset olivat keskimäärin jonkun vuoden nuorempia kuin muilla alueilla asuvat. Vantaan 18-74 -vuotiaiden asukkaiden keski-ikä oli 43 vuotta ja naisten osuus 51 prosenttia. Taulukko 1. Vastaaja-asuntokuntien aikuisjäsenet sukupuolen ja keski-iän mukaan Sukupuoli / ikä Pientaloalueet Nainen () 52 56 53 57 49 Mies () 48 44 47 43 51 Sukupuoli yht. () 100 100 100 100 100 Iän keskiarvo 35,6 37,0 41,7 41,8 40,2 Asukkaita yht. (lkm) 233 248 204 230 199 1 Kaupungin tilasto- ja tutkimusyksikön tekemä kysely lähetettiin vuoden 2005 elo-syyskuussa 1200:lle vantaalaiselle asuntokunnalle, jotka asuivat vuoden 2000 jälkeen valmistuneissa asunnoissa. Vastaajat asuivat joko täydennysrakentamisen kohteena olevalla vanhalla asuinalueella tai kokonaan uudella asuinalueella. Kysely perustui sekä asuntokuntien että asuntokunnan vastaajien valinnan osalta satunnaisotantaan. Vastauslomakkeita palautettiin kaikkiaan 661 kappaletta, joten vastausprosentiksi tuli 55. Aineisto oli edustava tärkeimpien taustamuuttujien suhteen. Aiheesta ilmestyy myöhemmin kaksi muutakin tilastokatsausta, joista toinen käsittelee asukkaiden muuttoliikettä ja toinen asumiskustannuksia. Aineistosta kootaan myös laajempi selvitys, jossa kyselystä saatuja tuloksia tarkastellaan syvemmin. 2 ella tarkoitettiin tässä kyselyssä kaupunginosaa, jonka asunnoista yli 50 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Näiltä alueilta kyselyyn otettiin mukaan sekä kerros- että pientaloasuntokuntia. Pientalovaltaisten alueiden ryhmään valittiin kaupunginosat, joiden asunnoista vähintään 75 prosenttia oli pientaloissa. Näiltä alueilta kyselyyn otettiin mukaan vain pientaloasuntokuntia. Taulukoissa ja kuvioissa aluetta nimitetään pientaloalueeksi.
Kuvio 1. Asuntokunnat siviilisäädyn mukaan (eronneet sisältävät asumuserossa olevat) 2 Pientaloalueet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Naimaton Avoliitto Avioliitto Eronnut Leski Kotitalouksien koko Puolet vastaajista oli naimisissa. Sekä naimattomia että avoliitossa asuvia vastaajia oli viidennes. Eronneita oli joka kymmenes vastaaja ja vain pari prosenttia oli leskiä. illa asui selvästi enemmän naimattomia ja vähemmän naimisissa olevia kuin pientaloalueilla. Myös eronneiden osuus oli kerrostaloalueilla suurempi. Avoliitossa asuvien määrässä ei ollut suuria eroja alueiden kesken. Kyselyyn vastanneista yksin asuvia oli neljännes. Avo- ja aviopareja oli kaksi kolmasosaa, joista hieman yli puolella oli lapsia. Yksinhuoltajia oli alle kymmenesosa. iden väliset erot olivat ymmärrettävästi suuret. Kerrostalojen asukkaista valtaosa oli yksin asuvia tai lapsettomia pariskuntia. Pientaloalueilla yleisin perhetyyppi oli puolestaan avo- ja avioparit, joilla oli lapsia. Yksinhuoltajien osuus oli kaikilla alueilla melko samanlainen. Kuvio 2. Asuntokunnat perhetyypin mukaan Pientaloalueet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Yksin asuva Avo- tai aviopari ilman lapsia Avo- tai aviopari ja lapsia Äiti / isä ja lapsia Asuntokuntien kokoa voidaan tarkastella myös talouksissa asuvien henkilöiden määrän perusteella. Tutkimukseen osallistuneista talouksista puolet oli kahden tai kolmen henkilön asuntokuntia. Neljä henkilöä tai enemmän asui 25 prosentissa talouksista ja saman verran oli myös yksin asuvia. Vantaan kantaväestössä yksin asuvien osuus (36 ) oli suurempi ja vähintään nelihenkisten perheiden osuus oli pienempi (16 ) kuin kyselyn kohdejoukossa. Kahden ja kolmen henkilön asuntokuntien osuuksissa ei ollut eroa. iden väliset erot kotitalouden koon suhteen olivat hyvin samantyyppiset kuin perherakenteessa: suurimmat perheet löytyivät pientaloalueilta ja pienimmät kerrostaloalueilta.
3 Pientalovaltaisilla alueilla korostui nelihenkisten perheiden suuri määrä (42 ). Kartanonkosken pientaloissa nelihenkisten perheiden osuus oli kolmanneksen ja kerrostaloalueiden pientaloissa puolet pienempi. Pientaloalueiden välille ei kuitenkaan syntynyt eroa viisihenkisten tai sitä suurempien perheiden määrissä. Näiden perheiden osuus oli kymmenesosa kaikilla kolmella pientaloalueella. Taulukko 2. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Asuntokuntien henkilömäärä Pientaloalueet 1 henkilö 4 32 8 42 7 2 henkilöä 31 45 34 39 23 3 henkilöä 27 11 25 12 16 4 henkilöä 27 9 23 5 42 5- henkilöä 10 2 10 2 12 Yhteensä () 100 100 100 100 100 Yhteensä (lkm) 125 161 112 157 105 Asumismuodot Vastaaja-asuntokunnista lähes 60 prosenttia asui omistusasunnoissa, 32 prosenttia vuokraasunnoissa ja loput asumisoikeusasunnoissa. iden väliset erot olivat melko suuret. Pientaloalueilla valtaosa asunnoista oli omistusasuntoja, kun taas kerrostaloalueilla asuntokanta jakaantui hallintamuodoittain hieman tasaisemmin. Koko Vantaalla tilanne oli samankaltainen. Vuonna 2003 kaikista Vantaan asunnoista omistusasuntoja oli 53 prosenttia, vuokra-asuntoja 37 prosenttia ja asumisoikeusasuntoja neljä prosenttia. Pientaloissa omistusasuntoja oli lähes 80 prosenttia, kun kerrostaloissa vastaava osuus oli puolet pienempi. Kyselyn pientalovaltaisilla alueilla omistusasunnoissa asui peräti 95 prosenttia vastaajista. Kartanonkosken pientaloissa omistusasuntoja oli 81 prosenttia ja kerrostaloalueiden pientaloissa 70 prosenttia. Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden kerrostaloissa omistusasunnoissa asuvien osuus oli sama, reilu kolmasosa, mutta vuokra-asunnoissa asuvien osuuksissa oli eroa. Kartanonkosken kerrostaloissa vuokra-asunnoissa asuvia oli hieman yli 40 prosenttia, kun muilla kerrostaloalueilla heitä oli 55 prosenttia. Pientaloalueilla vuokraasunnoissa asuvien määrä vaihteli parista prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kartanonkosken kerrostaloissa asumisoikeusasuntojen osuus oli viidenneksen. en pientaloissa asumisoikeusasuntojen osuus oli selvästi pienempi. Muilla kerrostaloalueilla tilanne oli päinvastainen, sillä suurin osa asumisoikeusasukkaista asui pientaloissa. iden pientaloista asumisoikeusasuntoja oli runsas 20 prosenttia, kun kerrostaloista oli vain kuusi prosenttia. Asuntotyypin mukaan tarkasteltuna vastaajista yli puolet asui kerrostaloissa, vajaa kolmasosa omakoti- tai paritaloissa ja reilu kymmenesosa rivitaloissa. Kaikissa Vantaan asunnoissa kerrostaloasuntojen osuus oli hieman suurempi (62 vuonna 2003) ja omakoti- ja paritalojen osuus oli hieman pienempi (24 ). Kyselyn pientaloalueet erosivat selvästi toisistaan asuntokannan suhteen. Pientalovaltaisilla alueilla asunnoista 90 prosenttia oli omakoti- tai paritaloja, joista paritalojen osuus oli kolmannes. iden pientaloista omakoti- tai paritaloja oli puolet, mutta paritalojen osuus oli yhtä suuri kuin omakotitalojen.
4 Kartanonkosken pientaloalueella vain kymmenesosa asunnoista sijaitsi omakoti- tai paritalossa. Vallitsevin asuntotyyppi oli rivitalo, joita oli 90 prosenttia alueen asunnoista. Rivitalojen osuus kahdella muulla pientaloalueella oli selvästi pienempi: kerrostaloalueilla puolet pientaloista oli rivitaloja ja pientalovaltaisilla alueilla kymmenesosa. Taulukko 3. Asunnot hallintaperusteen ja asuntotyypin mukaan Hallintaperuste () Yhteensä Asuntotyyppi () Yhteensä Omistusasuntasuntasunto Vuokra- ASO- Oma- Pari- Rivi- Kerros- Muu () (lkm) kotitalo talo talo talo Muu () (lkm) 81 7 11 1 100 123 2 7 89 2 1 100 123 36 43 18 3 100 160 0 0 0 100 0 100 158 70 8 22 0 100 112 23 26 47 3 1 100 112 38 55 6 1 100 155 0 0 0 100 0 100 153 Pientaloalueet 95 2 3 0 100 103 71 19 9 1 0 100 104 Asuntojen koko Vastaajien asunnot olivat kooltaan keskimäärin 89 neliömetriä. Kartanonkosken ja muiden alueiden kerrostaloasuntojen keskikoko oli sama, noin 60 neliömetriä, mutta pientaloasuntojen keskikoossa oli eroja. Isoimmat asunnot sijaitsivat pientalovaltaisilla alueilla, joilla asuntojen keskikoko oli 141 neliömetriä. iden olivat keskimääräiseltä kooltaan 108 neliömetriä ja pienimpiä pientaloasunnot olivat Kartanonkoskella, keskimäärin 94 neliömetriä. Vantaan koko asuntokannan keskikoko (73 m² vuonna 2003) oli selvästi pienempi kuin vastaajien asunnoissa. Kerrostaloasuntojen keskikoossa ei ollut eroa, mutta olivat koko Vantaalla (95 m²) keskimäärin pienempiä kuin kyselyn pientalovaltaisilla alueilla tai kerrostaloalueiden pientaloissa. Rakentamisaika näkyy asuntojen keskikoon erossa, sillä uudemmat ovat yleensä suurempia kuin aiemmin rakennetut. Taulukko 4. Asunnot keskikoon, asumisväljyyden ja huoneluvun mukaan Asunnon keskikoko (m2) Asumisväljyys (m2) 1 h 2 h 3 h 4 h 5- h () Huoneluku () Yhteensä (lkm) 93,8 30,8 0 4 38 33 24 100 123 61,8 29,6 8 49 35 6 1 100 159 107,7 36,5 1 5 39 24 30 100 112 60,6 32,5 9 51 29 10 1 100 156 Pientaloalueet 141,1 42,1 0 6 13 28 53 100 103 Vastaajien asunnoista reilu kolmasosa oli yksiöitä tai kaksioita. Vajaa puolet asunnoista oli kolmioita tai neliöitä ja tätä isompia asuntoja oli viidennes. Koko Vantaan asuntokannassa yksiöiden ja kaksioiden osuus oli suurempi (45 vuonna 2003) ja vähintään viiden huoneen kokoisten asuntojen osuus oli pienempi (9 ).
5 Kyselyn kerrostaloalueet olivat hyvin samankaltaisia asuntojen huoneluvun suhteen: puolet asunnoista oli kaksioita, noin kolmasosa kolmioita ja kymmenesosa yksiöitä. Myös Kartanonkosken ja kerrostaloalueiden olivat hyvin samanlaisia asuntojen huoneluvun suhteen. Vähintään nelihuoneisia asuntoja oli reilu puolet, kolmioita ja sitä pienempiä asuntoja vajaa puolet. Pientalovaltaiset alueet poikkesivat kyselyn muista vertailualueista. Näillä alueilla puolet asunnoista oli vähintään viiden huoneen kokoisia. Neljän huoneen koteja oli vajaa 30 prosenttia ja kolmioita reilu kymmenen prosenttia. Asumisväljyydellä tarkoitetaan asunnon jokaista asukasta kohden laskettua huoneistoalaa. Koko aineiston perusteella asukkailla oli keskimäärin tilaa 34 neliötä. Asumisväljyys oli suurin pientalovaltaisella alueella (42 m²) ja pienin Kartanonkoskella (30 m²). Kaikista vantaalaisista asunnoista laskettuna asumisväljyys oli 35 neliötä vuonna 2003. Koulutus Yli puolet asuntokuntien asukkaista (vastaajat ja heidän puolisonsa) oli suorittanut ammatillisen tai ammattikorkeakoulututkinnon. Loput asukkaat jakaantuivat koulutustason ääripäihin: puolet (23 ) oli kokonaan ilman koulutusta tai korkeintaan ylioppilastutkinnon suorittaneita ja toinen puolet (22 ) oli suorittanut yliopisto- tai korkeakoulututkinnon. Korkein koulutustaso oli Kartanonkosken pientaloissa asuvilla ja matalin kerrostaloalueiden kerrostaloissa asuvilla. Kolmen muun alueen koulutusrakenteessa ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Kartanonkosken pientalojen asukkaista peräti 37 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Ilman ammatillista koulutusta olevien ja korkeintaan ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli 16 prosenttia. iden kerrostaloissa asuvista 13 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Koulutustasoa heikensi etenkin ilman koulutusta olevien tai pelkän ylioppilastutkinnon omaavien suuri (38 ) määrä. Kartanonkosken kerrostaloissa asuvien miesten ja naisten koulutusrakenne poikkesi eniten toisistaan. Tällä alueella asuvat naiset sijoittuivat koulutusskaalan molempiin päihin: naisilla oli miehiä enemmän ammattikorkea- ja korkeakoulututkintoja, mutta heitä oli enemmän myös ilman koulutusta olevissa. Taulukko 5. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) koulutus Kerrostalo alue Pientaloalue Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Koulutus Ei koulutusta / yo-tutkinto 17 14 16 15 24 20 20 26 23 39 37 38 19 15 17 Ammatillinen koulutus, alle 3 v. 20 21 21 39 25 32 30 33 32 29 32 31 33 36 35 Ammatillinen koulutus, yli 3 v. 9 7 8 15 7 11 28 14 21 8 3 5 13 9 11 Ammattikorkeakoulu 16 21 19 13 21 18 9 14 12 11 14 13 9 15 12 Yliopisto- tai korkeakoulu 37 37 37 16 23 20 13 12 12 12 13 13 26 25 25 Muu 2 0 1 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 Yhteensä () 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Yhteensä (lkm) 115 122 237 112 135 247 96 105 201 95 126 221 97 96 193 Kartanonkosken pientaloissa asuvien koulutustaso oli erittäin korkea verrattuna Vantaan, Helsingin ja Espoon kantaväestöön 3. 3 Vantaan tiedot on saatu Tilastokeskuksen Vantaan väestörakennetilastoista. Helsingin ja Espoon tiedot on saatu Helsingin seudun aluesarjoista 31.12.2004 (www.aluesarjat.fi). Vantaan koulutustiedot ovat 18-74-vuotiaista, Helsingin ja Espoon 20-69 -vuotiaista. Tiedot ovat pienestä ikäerosta huolimatta vertailukelpoisia.
6 Kartanonkosken pientalojen 18 vuotta täyttäneistä asukkaista korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 37 prosenttia, kun se koko Vantaalla oli seitsemän prosenttia. Vastaava osuus oli Helsingissä 16 prosenttia ja Espoossa 19 prosenttia. Kartanonkosken olivat siis houkutelleet keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Myös muut tutkimuksen kohdealueet pärjäsivät hyvin, kun koulutusta verrattiin koko Vantaan tasoon. Pientalovaltaisilla alueilla korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 25 prosenttia, Kartanonkosken kerrostaloissa 20 prosenttia, kerrostaloalueiden kerrostaloissa 13 prosenttia ja kerrostaloalueiden pientaloissa 12 prosenttia. Uusiin asuntoihin oli siis muuttanut keskimääräistä korkeammin koulutettuja kautta Vantaan. Kartanonkosken pientaloissa asuvien korkeaa koulutustasoa selittää ainakin asukkaiden ikä ja muuttohistoria. Vantaalla asuvien 18-74 -vuotiaiden keski-ikä oli vuoden 2005 alussa 43 vuotta, kun se kyselyyn osallistuneilla Kartanonkosken pientalojen asukkailla oli 36 vuotta. Kartanonkosken pientaloissa asuvat, kuten myös muilla tutkimuksen kohdealueilla asuvat, olivat siis nuorempia kuin vantaalaiset keskimäärin. Nuoremmilla vastaajilla koulutustaso oli puolestaan korkeampi kuin vanhemmilla vastaajilla. Lähes puolet Kartanonkosken pientaloihin muuttaneista oli tullut Helsingistä ja heistä 44 prosentilla oli korkeakoulututkinto. Kartanonkosken kerrostaloihinkin muuttaneista yli 40 prosenttia oli tullut Helsingistä ja heistä 26 prosentilla oli korkeakoulututkinto., ja etenkin sen, on siis vetänyt puoleensa tavanomaista koulutetumpia helsinkiläisiä. Kyselyn muissa vertailuryhmissä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Helsingistä tulleilla 18-21 prosenttia. Pääasiallinen toiminta ja tulot Kyselyn kaikilla alueilla valtaosa asuntokuntien asukkaista oli työssä kokopäiväisesti, mutta työssäkäyvien osuuksissa oli ääripäiden välillä suurehko ero. Eniten kokopäivätyössä käyviä asui pientalovaltaisilla alueilla (84 ) ja vähiten kerrostaloalueiden kerrostaloissa (66 ). Jälkimmäisellä alueella eläkeläisten osuus oli selvästi suurempi kuin muilla alueilla. Lisäksi Kartanonkosken pientaloissa asui keskimääräistä enemmän perhevapailla olevia. Taulukko 6. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten pääasiallinen toiminta Pientaloalue Kartanon-koski Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Pääasiallinen toiminta Työssä kokopäiväisesti 94 59 76 83 66 74 81 71 76 72 62 66 94 74 84 Työssä osa-aikaisesti 0 9 5 1 4 2 2 2 2 4 5 4 1 8 5 Työtön / lomautettu 1 2 1 3 1 2 6 3 4 3 2 2 1 1 1 Opiskelija 2 2 2 4 7 6 2 6 4 1 8 5 0 1 1 Eläkeläinen 1 2 1 5 4 5 6 5 5 17 18 18 3 3 3 Äitiys- / isyysloma, hoitovapaa 1 24 13 0 13 7 1 11 6 0 5 3 1 12 7 Kotiäiti- tai isä 2 2 2 1 2 2 1 2 1 0 1 0 0 0 0 Muu 0 1 0 3 2 2 1 1 1 3 1 2 0 1 1 Yhteensä () 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Yhteensä (lkm) 116 123 239 112 136 248 99 107 206 99 129 228 101 99 200
7 Pääasiallinen toiminta eriytyy selvemmin, kun tarkastellaan erikseen asuntokunnissa asuvia miehiä ja naisia. Kartanonkosken pientaloissa asuvista miehistä kokopäivätyössä oli 94 prosenttia ja naisista 59 prosenttia. Ero supistui hieman (miehet 94, naiset 68 ), kun mukaan otettiin osa-aikaisesti työssäkäyvät. Tärkein sukupuolten eroa selittävä tekijä oli kuitenkin perhevapaat: joka neljäs Kartanonkosken pientaloissa asuva nainen oli äitiyslomalla tai hoitovapaalla. Osuus on suuri verrattuna neljällä muulla kohdealueella asuviin naisiin. Kartanonkosken kerrostaloissa ja pientalovaltaisten alueiden pientaloissa sukupuolten väliset erot olivat samantapaiset: työssäkäyvien naisten osuus oli noin 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten. Ero johtui näilläkin alueilla pitkälti perhevapaista ja osaaikatöistä. iden pien- ja kerrostaloissa asuvilla sukupuolten väliset erot olivat pieniä. Kyselyyn osallistuneiden kotitalouksien nettotulot olivat keskimäärin 2 900 euroa kuukaudessa. Suurimmat keskitulot, 3 800 euroa, olivat pientalovaltaisella alueella. Ero Kartanonkosken pientaloissa asuvien keskituloihin ei ollut suuri, 250 euroa, mutta kerrostaloalueiden pientaloissa asuvien keskituloihin eroa kertyi jo 500 euroa. Alhaisimmat nettotulot olivat kerrostaloalueiden kerrostaloasuntokunnilla, 2 200 euroa. Kartanonkosken kerrostaloissa asuvat ansaitsivat keskimäärin 2 600 euroa kuussa. Kotitalouksien nettotulot perheenjäsentä kohden olivat keskimäärin 1 340 euroa kuukaudessa. Tämän perhekoon vakioinnin jälkeen ei tuloissa ollut tilastollisesti merkitsevää eroa alueiden kesken. Työpaikkojen sijainti ja työmatkat Kyselyyn osallistuneiden asukkaiden työpaikkojen sijainnissa oli eroja alueiden kesken. Kartanonkosken pientaloalueella Helsingissä työssäkäyvien osuus oli suurempi ja Vantaalla työssäkäyvien osuus pienempi kuin muilla alueilla. Helsingissä työssäkäyvien suuri osuus johtunee siitä, että puolet alueen asukkaista asui ennen Helsingissä. en olivat puolestaan ainoa alue, josta työmatkat suuntautuivat useammin Vantaalle kuin Helsinkiin. Kuvio 3. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) työpaikan sijainti 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Muu kunta Espoo Vantaa Helsinki Pientaloalueet
8 Kyselyyn osallistuneista talouksista 80 prosenttia omisti auton. Näistä kahden tai useamman auton talouksia oli vajaa 30 prosenttia. iden väliset erot olivat suuret. Pientalovaltaisilla alueilla oli autoja kaikkein eniten, sillä puolet talouksista omisti useamman kuin yhden auton. Vähiten autoja oli odotetusti kerrostaloalueilla. Ilman autoa olevien osuus oli Kartanonkosken kerrostaloissa reilu viidennes ja muilla kerrostaloalueilla kolmannes. Vastaajat saivat mainita kaksi kulkuvälinettä, joilla he ja heidän puolisonsa useimmiten kulkevat töihin. Selvästi suosituin työmatkoihin käytetty kulkuväline oli auto (64 maininnoista) ja seuraavaksi suosituin oli julkinen liikenne (31 ). Pyöräilyn ja kävelyn mainitsi 20 prosenttia vastaajista. Miesten ja naisten työmatkan kulkemisessa oli selviä eroja. Asuinalueesta riippumatta miehet käyttivät autoa enemmän kuin naiset. Kaikilla alueilla miesten selvästi yleisin kulkuväline oli auto, kun taas naisilla kulkutapaan vaikutti asuinalue. Kerrostaloissa asuvat naiset käyttivät useammin julkista liikennettä kuin omaa autoa ja pientaloissa asuvat naiset käyttivät useammin omaa autoa kuin julkista liikennettä. Pyörällä naisten ja miesten työmatkat taittuivat useimmiten Kartanonkoskelta sekä kerrostaloalueiden kerrostaloista. Viimeksi mainitulta alueelta myös käveltiin hieman useammin töihin kuin muilta alueilta. Taulukko 7. Asuntokunnissa asuvien miesten ja naisten (pois lukien täysi-ikäiset lapset) työmatkoihin useimmin käyttämät kulkuvälineet. Vastaajat saivat mainita kaksi eniten käytettyä kulkutapaa. Pientaloalue Mies / nainen M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Kulkutapa Jalan 3 3 3 3 8 6 5 7 6 10 15 13 0 7 3 Pyörä 17 14 16 18 17 17 4 14 9 13 15 14 8 10 9 Julkinen liikenne 19 43 31 11 55 34 17 47 33 23 48 37 11 33 22 Yksityisauto 75 57 66 80 45 61 81 53 66 68 34 50 89 69 79 Muu 6 1 4 2 1 1 5 1 3 4 1 2 3 0 2 Yhteensä () 120 118 120 114 126 119 112 122 117 118 113 116 111 119 115 Yhteensä (lkm) 110 109 219 100 115 215 84 91 175 78 93 171 96 90 186 Yhdensuuntainen työmatka kesti keskimäärin 28 minuuttia, joten vuorokaudessa työmatkat lohkaisivat noin tunnin työläisen ajasta. Eri alueiden kesken työmatkojen kestossa ei ollut eroja ja alueiden sisälläkin sukupuolten väliset erot olivat pieniä. iden kerrostaloista työmatkaan kului naisilta keskimäärin seitsemän minuuttia enemmän aikaa kuin miehiltä. Tämä oli pisin ero naisten ja miesten kesken. Kaikilla vertailtavilla alueilla naisten työmatkat kestivät hieman pidempään kuin miesten.