Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Transkriptio

1 Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto

2 Yhdyskuntarakenne, HSL ja Uudenmaan liitto

3

4

5

6 Aluetehokkuusluku ilmaisee rakennusten pinta-alan (k-m²) suhteessa maa-alueen pinta-alaan (m²). Tehokkuusluku kuvaa kaavoitetun alueen rakentamistiheyttä.

7

8

9

10

11

12

13 Laskennallinen henkilöstömäärä 150m x 150 m alueella

14

15 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto

16 Omassa kunnassa työskentelevän työvoiman osuus työllisistä 2009 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto

17 Asuntokuntien autonomistus kunnittain , asuntokuntien lkm

18 Maanomistus 2010 Maapinta-ala (km 2 )

19 Liikenne ja liikkumisen kestävyys ja HSL

20 Sukkulointi

21 Sukkuloinnin kehitys

22 Liikennemäärät pääväylillä syksyllä 2011 (ajoneuvoa/arkivrk) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSL

23 Liikennemäärät KAVL 2011 (koko vuoden arkiliikenteen ka) Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSL

24 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa vuonna 2008 Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy

25 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa tilanteessa HLJ 0+ Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HLJ +0 Nykyiseen liikennejärjestelmään lisätty rakenteilla olevat isot infrahankkeet sekä liikennettä sujuvoittavia pieniä kustannustehokkaita hankkeita, arvioitu maankäyttö 2020 HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy

26 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa tilanteessa HLJ 2020 Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HLJ 2020 Liikennejärjestelmä ja arvioitu maankäyttö 2020, infrahankkeet Helsingin seudun liikennejärjestelmäpäätöksen (HLJ päätös) mukaisesti HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy

27 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa tilanteessa HLJ 2035 Saavutettavuusvyöhykkeellä asuvan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla: Vyöhyke: I Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI Pääosin autolla VII Autolla Kävely ja pyöräily ovat paikallisia perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä HLJ 2035 Liikennejärjestelmä ja arvioitu maankäyttö 2035, HSL:n liikennejärjestelmäosasto ja Strafica Oy

28 Asunto- ja toimitilarakentaminen

29 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset Espoo milj. k-m2 Lähde: Aluesarjat -tietokanta

30 Asuntokerrosala talotyypin mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Espoo Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot alle 4 kerrosta Asuinkerrostalot 4 + kerrosta Helsinki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus kerrosalasta, % Lähde: Aluesarjat -tietokanta

31 Muu kuin asuinkerrosala rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo Liikerakennukset Toimistorakennukset Liikenteen rakennukset Teollisuusrakennukset Varastorakennukset Julkiset rakennukset 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus kerrosalasta, % Lähde: Aluesarjat -tietokanta

32 Vuosina valmistuneiden muiden kuin asuinrakennusten tilavuus Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa k-m Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo Lähde: Tilastokeskus, Altika

33 Vuosina valmistuneiden asuntojen määrä Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo Asuntoja, lkm Lähde: Tilastokeskus, Altika

34 Espooseen, Helsinkiin, Vantaalle ja kehyskuntiin valmistuneiden asuntojen määrä vuosina valmistuneita asuntoja Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, Altika

35 Espooseen, Helsinkiin, Vantaalle ja kehyskuntiin valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä vuosina valmistuneita asuntoja Espoo Helsinki Vantaa Kehyskunnat Lähde: Tilastokeskus, Altika

36 Vuosina valmistuneet erilliset pientaloasunnot Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika

37 Vuosina valmistuneet erilliset pientaloasunnot kehyskunnissa kunnittain Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää Erillisiä pientaloasuntoja Lähde: Tilastokeskus, Altika

38 Asuminen ja Uudenmaan liitto

39 Asuntokanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa vuoden 2010 lopussa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Erilliset pientalot Rivi-ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Espoo Asuntojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus, Altika

40 Asuntokanta talotyypin mukaan (%) Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa vuoden 2010 lopussa Kehyskunnat Vantaa Helsinki Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus kaikista asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika

41 Asuntokanta talotyypin mukaan kehyskunnissa vuoden 2010 lopussa Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu tai tuntematon Sipoo Tuusula Vihti Asuntojen määrä Lähde: Tilastokeskus, Altika

42 Asunnot rakentamisvuoden mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika

43 Asunnot rakentamisvuoden mukaan kehyskunnissa kunnittain 2010 Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika

44 Eri hallintaperusteisten asuntojen osuudet kaikista asunnoista Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hallintamuodon osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika

45 Eri hallintaperusteisten asuntojen osuudet kaikista asunnoista kehyskunnissa kunnittain 2010 Vihti Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Kerava Järvenpää Hyvinkää 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hallintamuodon osuus asunnoista Lähde: Tilastokeskus, Altika

46 Alueiden asuntokanta asunnon pinta-alan mukaan 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Osuus asunnoista % Lähde: Tilastokeskus, Altika

47 Kehyskuntien asuntokanta asunnon pinta-alan mukaan 2010 Vihti Sipoo Tuusula Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kirkkonummi Kerava Järvenpää Hyvinkää 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Tilastokeskus, Altika Osuus asunnoista %

48 Asuntojen määrä tuhatta asukasta kohden Helsingin seudun kunnissa Helsinki Hyvinkää Kerava Järvenpää Vantaa Espoo Vihti Mäntsälä Sipoo Tuusula Kirkkonummi Nurmijärvi Pornainen asuntoa tuhatta asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus, Altika

49 Asumisväljyyden muutos pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 2001, 2005 ja 2010 Kehyskunnat Vantaa Espoo Helsinki 38,5 37,1 35,1 34,8 34,1 32,5 35,9 35,3 33,7 34,0 33,8 32, Kauniainen 42,5 46,0 45, Lähde: Tilastokeskus, Altika Huoneistoneliötä asukasta kohden

50 Asumisväljyyden muutos kehyskunnissa kunnittain 2001, 2005 ja 2010 Sipoo Kirkkonummi Mäntsälä Vihti Tuusula Nurmijärvi Pornainen Hyvinkää Järvenpää Kerava 41,0 39,7 37,4 39,8 38,9 36,6 39,7 37,9 36,0 39,5 37,9 35,5 39,3 37,4 35,5 38,9 37,4 35,8 38,1 35,7 33,8 37,5 35,9 34,0 37,1 35,6 33,6 36,3 35,5 33, Lähde: Aluesarjat, Tilastokeskus Huoneistoneliötä asukasta kohden

51 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto

52 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Uudenmaan liitto

53 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa 2000 ja 2010 Kehyskunnat Vantaa Helsinki Espoo Kauniainen Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus % Ahtaasti asumisen määritelmä: Enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Lähde: Tilastokeskus, Altika

54 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kehyskunnissa kunnittain 2000 ja 2010 Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Vihti Kirkkonummi Sipoo Tuusula Hyvinkää Kerava Järvenpää Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus % Ahtaasti asumisen määritelmä: Enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (normi 4). Lähde: Tilastokeskus, Altika

55 Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista Helsingin seudulla 2010 Kehyskunnat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Vuokra-asunnossa asuvien osuus % Lähde: Tilastokeskus, Altika

56 Ympäristö ja ilmasto

57 Rakennuskanta lämmitystavan mukaan pääkaupunkiseudulla 90 rakennusten kerrosala (milj. m 2 ) Muu Maalämpö Puu Öljy Sähkö Kaukolämpö Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY, Tilastokeskus

58 Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt sektoreittain vuosina 1990 ja khk-päästöt (1000 t CO2-ekv.) Maatalous Jätehuolto Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Erillislämmitys Kaukolämpö ei trenditasoitusta Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY, Tilastokeskus

59 Sähkön kulutus sektoreittain ja kokonaiskulutus asukasta kohti pääkaupunkiseudulla vuosina 1990 ja sähkön kokonaiskulutus (GWh) sähkönkulutus asukasta kohti (MWh). Palvelut ja julkinen sektori Teollisuus Kotitaloudet Sähkönkulutus asukasta kohti Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY

60 Ilmanlaadun jakautuminen Helsingin seudun esimerkkikunnissa eri laatuluokissa* kuukausittain vuonna % kuukauden tunneista Mannerheimintie kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Leppävaara kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Luukki kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono % kuukauden tunneista Porvoo kuukausi Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Lähde: HSY 2012 * Indeksiarvot perustuvat typpioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin

61 Ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta: IAP-indeksi vyöhykkeittäin Uudellamaalla 2009

62 Ämmässuolla vastaanotettu jätemäärä ilman maa-aineksia ja ongelmajätteitä tonnia muut loppusijoitettava rejekti hyödynnettävä rakennusjäte biojäte sekajäte Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY

63 Kotitalousjätteen määrän kehitys pääkaupunkiseudulla kg/as t/bkt (Meur) Jätteen määrä kg/asukas Jätteen määrä tonnia/bkt (Meur) Lähde: Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010 HSY