Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Transkriptio

1 Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen tilanteen ympäri maailman. Katsaus sisältää aineistoa koulutusjärjestelmien rakenteesta, rahoituksesta ja tuloksista yli 40 maassa. Uusin katsaus julkaistiin kesäkuussa ja suurin osa sen tuloksista perustuu vuosina kerättyyn aineistoon. Katsaus perustuu tietoihin, joita on kerätty 34:stä OECD:n jäsenmaasta, kahdesta OECD:n INESohjelmaan (Indicators of Education Systems Programme) osallistuvasta maasta (Brasilia ja Venäjä) sekä kuudesta muusta G20-maasta (Argentiina, Etelä-Afrikka, Indonesia, Intia, Kiina, ja Saudi-Arabia). EaG esittelee löydöksiään sekä yleisellä tasolla, nostaen esiin tärkeimpiä havaintoja koulutuksen nykytilanteesta, että jokaisen maan kohdalla erillisten maamerkintöjen kautta. Maamerkinnät sisältävät sekä aineiston analyysia että siihen perustuvia suosituksia. EaG:n avulla eri maat voivat verrata omaa koulutusjärjestelmäänsä muihin maihin ja käyttää julkaisun tarjoamaan tietoa avukseen kehittäessään koulutuspolitiikkaansa. Tässä raportissa on kerätty yhteen EaG:n keskeisiä havaintoja naisten ja tyttöjen näkökulmasta, ottaen myös relevanteissa kohdissa huomioon Suomen tulokset. Nuoret naiset kouluttautuvat aiempaa korkeammalle Koulutettu väestö on välttämätöntä taloudelliselle kehitykselle, minkä takia valtioilla on ymmärrettävästi aito halu varmistaa koulutuksen laaja-alainen saatavuus koko väestölle. Naiset osallistuvat kokopäiväiseen koulutukseen keskimäärin 16,7 ja miehet 16,3 vuoden ajan. Suurimassa osassa OECD- ja G20-maita sekä että vuotiaista tytöistä suurempi osa osallistuu jonkintasoiseen koulutukseen kuin pojista (kuvio 1 seuraavalla sivulla), vaikkakin maiden välillä on suuria eroja. Myös vuotiaat naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän. OECD-maista tämän ikäluokan naiset osallistuvat koulutukseen eniten Suomessa, Australiassa, Islannissa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa. Nykyään OECD-maissa nuorista (25-34-vuotiaat) naisista suuremmalla osalla on toisen tai kolmannen asteen tutkinto kuin miehistä (kuvio 2 seuraavalla sivulla). Sukupolvien väliset erot ovat selkeämpiä naisten osalta, sillä vanhemmista (55-64-vuotiaat) naisista lähes 15 prosenttiyksikköä vähemmän on suorittanut toisen tai kolmannen asteen tutkinnoin kuin nuorista naisista. Suomessa molempien sukupuolten kohdalla erot ovat noin 20 prosenttiyksikköä: vanhemmista naisista 73 % ja miehistä 70 % on valmistunut vähintään toisen asteen koulutuksesta. Näyttääkin siltä, että suurimmassa osassa OECDmaita nuoremman sukupolven naiset ovat päässeet aiempaa paljon enemmän osallistumaan toisen ja kolmannen asteen koulutuksiin. Miehillä sukupolvien välinen ero on samansuuntainen, muttei yhtä huomattava.

2 Kuvio 1 Kuvio 2 Keskimäärin 33 %:lla naisista ja 30 %:lla miehistä on korkeakoulututkinto, vaikka vielä vuonna 2000 miesten osuus oli suurempi kuin naisten vuotiaista naisista jopa yli 40 %:lla on korkeakoulututkinto, kun saman ikäryhmän miehet jäävät noin kahdeksan prosenttiyksikköä jälkeen. Keskimäärin nuorista naisista korkeakoulututkinnon on suorittanut jopa lähes 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin miehistä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten naisten määrä on kasvanut eniten Australiassa, Irlannissa, Israelissa, Kanadassa, Norjassa, Ruotsissa ja Uudessa-Seelannissa, joissa vähintään 50 % nuorista naisista on suorittanut korkeakoulututkinnon verrattuna alle 50 %:iin nuorista miehistä. Suomessa nuorten naisten suorittamat korkeakoulututkinnot ovat noin 15 prosenttiyksikköä

3 yleisempiä kuin vanhempien naisten, miesten osalta ero on vain noin 1,5 prosenttiyksikköä nuorten hyväksi. Vanhemmista miehistä korkeakoulututkinnon on suorittanut keskimäärin 25 % ja naisista 22 %. Toisen asteen koulutuksesta valmistuu nykyään enemmän naisia kuin miehiä Toisen asteen tutkinnon suorittamisesta on tullut yhä tärkeämpää, sillä työmarkkinoilla tarvittavat taidot ovat enenevissä määrin tietoperäisiä ja työntekijöiltä vaaditaan jatkuvasti enemmän kykyä sopeutua epävarmaan ja nopeasti muuttuvaan maailmaan. Vastoin aiempaa tilannetta, nykyään lähes kaikissa OECD-maissa suurempi osa toisen asteen koulutuksista valmistuvista on naisia kuin miehiä (kuvio 3). Kuitenkin toisen asteen tutkinnon suorittaneista enemmistö on edelleen miehiä. Kuvio 3 Etenkin ammattikouluista valmistuu koko ajan enemmän naisia (keskimäärin 45 %), vaikkakin edelleen miehiä valmistuu naisia enemmän (49 %). Suomessa ja kymmenessä muussa maassa naisia valmistuu ammattikouluista jo enemmän kuin miehiä. Sukupuolierot näkyvät myös alan valinnassa. Pojat opiskelevat eniten insinööreiksi, valmistusta ja rakennusta (yhteensä 49 % ammattikouluissa opiskelevista pojista opiskelee jotain näistä kolmesta). Suomessa yhteensä jopa 57 % pojista valmistuu näiltä kolmelta alalta. Tytöt opiskelevat tasaisemmin eri aloja: eniten sosiaalialaa, taloutta ja lakia (yhteensä 26 % ammattikouluissa opiskelevista tytöistä), terveydenhuoltoa (17 %) ja palvelualaa (17 %). Suomessa tytöt valmistuvat eniten terveydenhuollosta (31 %), palvelualalta (25 %) ja sosiaalialalta, talous- ja lakialalta (yhteensä 21 %). Korkeakouluihin jatkaa useampi nainen kuin mies Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän voidaan nähdä kertovan siitä, miten paljon valtiot onnistuvat varustamaan tulevia työntekijöitä edistyneillä ja erikoistuneilla taidoilla.

4 Korkeakouluihin jatkaa naisista suurempi osa kuin miehistä (kuvio 4). Korkeakoulun aloittaneista naisista tutkinnon saa myös valmiiksi keskimäärin 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin miehistä. Suomessa, Puolassa ja Tšekissä ero on yli 15 prosenttiyksikköä (Suomessa korkeakouluista valmistuu naisista 83 % ja miehistä 66 %). Nykyisiin valmistumismääriin perustuen arvioidaan, että OECD-maissa tämän hetken nuorista naisista 48 % ja miehistä 32 % suorittaa korkeakoulututkinnon jossain vaiheessa elämäänsä. Kuvio 4 Jatko-opinnoissa sukupuolten välinen ero lähes häviää (kuvio 5). Miehiä myös valmistuu tohtoriksi edelleen keskimäärin enemmän kuin naisia. Suomessa ja yhdeksässä muussa OECD-maassa naisia valmistuu myös tohtoriksi enemmän kuin miehiä. Kuvio 5

5 Kasvatustiede on kaikista naisvaltaisin korkeakouluopintoala, sen opiskelijoista vähintään 70 % on naisia kaikissa muissa maissa paitsi Japanissa (60 %), Saudi-Arabiassa (66 %) ja Turkissa (57 %). Myös terveydenhuoltoalalla naisia on keskimäärin 75 % valmistuvista. Toisaalta edelleen korkeintaan kolmasosa insinööri-, valmistus- ja rakennusalojen opiskelijoista on naisia kaikissa paitsi kuudessa OECDmaassa (Argentiina, Islanti, Italia, Puola, Slovenia ja Viro). Tilanne on samanlainen kuin vuonna 2000 huolimatta EU:n sekä useiden maiden kansallisista tasa-arvopyrkimyksistä. Työelämään siirtyminen talouskriisin myötä haastavaa nuorille vuotiaat naiset ovat kaksi kertaa todennäköisemmin työelämän ulkopuolella kuin miehet. Tämänikäisistä naisista keskimäärin yhteensä 18 % on ilman työ- tai opiskelupaikkaa ja miehistä 13 % (kuvio 6). 15 ja 29 ikävuoden välillä naiset ovat työelämän ulkopuolella keskimäärin 1,9 ja miehet 0,9 vuotta. Kuvio 6 Kaikissa paitsi kymmenessä OECD-maassa nuoret naiset pysyvät nuoria miehiä kauemmin koulutuksessa vuotiaat miehet viettävät keskimäärin seitsemän vuotta koulussa, kuusi vuotta töissä, vuoden työttömänä ja vajaan vuoden työelämän ulkopuolella. Samalla ikävälillä naiset taas viettävät seitsemän vuotta koulussa, viisi vuotta töissä, alle vuoden työttömänä ja lähes kaksi vuotta työelämän ulkopuolella. Mitä korkeampi koulutustaso, sitä enemmän yksilö hyötyy Miehet ansaitsevat yhä enemmän kuin naiset jokaisella koulutustasolla Mitä korkeampi yksilön koulutustaso on, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on työllistyä ja ansaita suurempia tuloja. Kuitenkin miehet ansaitsevat enemmän kuin naiset jokaisella koulutustasolla. Suurin palkkaero on korkeakoulutetuilla, joista naiset ansaitsevat keskimäärin vain 72 % miesten tuloista. Korkeakoulutetut naiset ansaitsevat 75 % tai enemmän miesten tuloista vain Suomessa (75,0 %),

6 Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa, Sloveniassa ja Uudessa-Seelannissa. Suurimmat korkeakoulutettujen tuloerot ovat Brasiliassa, Chilessä ja Virossa, joissa naiset ansaitsevat vain korkeintaan 65 % miesten tuloista. Iän myötä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden naisten palkkatasot lähestyvät hieman samanikäisten ja saman tutkinnon suorittaneiden miesten palkkatasoja (kuvio 7). Tämä kehitys ei koske korkeakoulun eikä peruskoulun käyneitä naisia. Suomessa taas sekä peruskoulun että toisen asteen koulutuksen käyneiden naisten palkkatasot lähestyvät iän myötä miesten palkkatasoja, sillä molempien koulutustasojen vuotiaat naiset ansaitsevat keskimäärin 79 % miesten tuloista. Suomessa kehitys ei koske korkeakoulutettuja naisia, joiden palkkataso on kaikenikäisillä sama. Kuvio 7 Naiset käyvät edelleen vähemmän töissä kuin miehet Taloudellinen kehitys edellyttää tarpeeksi hyvin koulutettuja työntekijöitä. OECD-maissa kaikki koulutustasot huomioiden vain 65 % naisista käy töissä, verrattuna 80 %:iin miehistä (Suomessa naisista 73 % ja miehistä 77 %). Sukupuolten välinen ero on suurin peruskoulun suorittaneiden osalta: miehistä 69 % on työelämässä, kun naisista vain 48 % (Suomessa miehistä 69 % ja naisista 55 %). Mitä korkeampi tutkinto on suoritettu, sitä pienempi on sukupuolten välinen ero. Siitä huolimatta myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten keskimääräinen työllisyysaste (79 %) on huomattavasti alhaisempi kuin miesten (88 %). OECD-maiden työssäkäyvistä aikuisista naisista keskimäärin 60 % työskentelee kokoaikaisesti, miehistä 80 %. Mitä korkeampi tutkinto naisilla on suoritettuna, sitä suuremmalla todennäköisyydellä he työskentelevät kokoaikaisesti. Keskimäärin korkeakoulutetutkin naiset ovat kokoaikaisesti töissä huomattavasti harvemmin kuin miehet, vaikka Suomessa ja viidessä muussa maassa molemmista sukupuolista yli 80 % työskentelee kokoaikaisesti (kuvio 8, seuraavalla sivulla) vuotiaat naiset

7 ovat kaksi kertaa todennäköisemmin osa-aikaisessa työssä koulusta valmistumisen jälkeen kuin miehet (naisista 6 % ja miehistä 3 %). Kuvio 8 Melkein kaikissa OECD-maissa vuotiaat miehet ovat huomattavasti useammin kokoaikaisesti töissä kuin vuotiaat miehet. Naisten osalta tilanne on korkeakoulutettujen osalta kuitenkin jopa päinvastoin. Monilla vuotiailla naisilla on pieniä lapsia, mikä selittänee osa-aikaisuutta. Suomessa tilanne on naistenkin osalta samanlainen kuin miehillä, eli nuoremmista naisista suurempi osa on kokoaikaisesti töissä kuin vanhemmista naisista (kuvio 9). Kuvio 9

8 Työttömyys lisääntynyt talouskriisin myötä Peruskoulun käyneistä naisista keskimäärin pienempi osa on työttömänä kuin miehistä (kuvio 10). Suomessa tilanne on vastaavalla koulutustasolla juuri ja juuri päinvastoin: miehistä työttöminä on 11,9 % ja naisista 12,0 %. Toisen tai kolmannen asteen käyneistä naisista keskimäärin suurempi osa on työttömänä kuin miehistä. Suomessa myös toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osalta luvut ovat päinvastoin: naisista työttömänä on vain 6,5 % ja miehistä 7,4 %. Kuvio 10 Talouskriisin myötä peruskoulun käyneiden työttömyys lisääntyi enemmän miesten keskuudessa kuin naisten. Korkeakoulutettujen työttömyysaste pysyi lähes samana: miesten työttömyys laski hieman, kun taas naisten nousi. Samoin työttömyys väheni nuorten miesten osalta, mutta nousi nuorten naisten osalta. Vanhempien korkeakoulutettujen miesten työttömyys väheni hieman enemmän kuin naisten, joka kuitenkin myös väheni. Yhteenveto Huolimatta siitä, että yleisesti voidaan nähdä sukupuolten välisten erojen kaventuneen ja joissain kohdin jopa kääntyneen toisinpäin, sukupuolten välillä on edelleen eroja tutkintojen suorituksen, työllisyysasteen ja ansiotason osalta. On kuitenkin huomioitava, että katsaus perustuu pitkälti keskiarvoihin, minkä takia erot tarkasteltujen maiden välillä ovat joissain kohdin merkittäviä. Tässä raportissa esitettyjen, sukupuolten väliseen eroon painottuvien havaintojen lisäksi katsauksessa on paljon lisää hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa muun muassa koulutukseen käytettävästä rahamäärästä sekä kouluympäristöstä. Koko Education at a Glanceen pääseekin tutustumaan täältä (