LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti

Transkriptio

1 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää, millaiset suomalaiset maksavat laskunsa myöhässä ja millaisia muutoksia maksuongelmia kohdanneiden henkilöprofiilissa on tapahtunut 2000-luvulla. Vuosien 2001 ja 2010 kattaviin otoksiin perustuvia selvityksiä vertaamalla tavoitteena on tuottaa kokonaiskuva, joka osaltaan auttaa hahmottamaan suomalaisten maksukäyttäytymisen ja maksuhäiriöiden kehitystä kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa on verrattu Lindorffin Tilastokeskukselle keväällä 2010 toimittaman asiakaskannan jakaumia koko väestön jakaumiin henkilöiden taustaa ja sosioekonomista asemaa kuvaavien muuttujien perusteella. Tarkastelun kohteena ovat asiakkaiden ikä, sukupuoli, siviilisääty, perhesuhde, pääasiallinen toiminta, asema, koulutus, tulot, velat sekä asumismuoto. Vertailutietona on käytetty vastaavaa Lindorffin Tilastokeskukselta vuonna 2001 tilaamaa selvitystä, joka toteutettiin syksyllä Tutkimusaineisto Vuoden 2010 otoksessa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla yksi tai useampi maksu oli siirtynyt Lindorffin perintään vuosina 2008 ja/tai Otos kattaa yli 15-vuotiasta suomalaista. Asiakkaat tahdistettiin henkilötunnuksen perusteella Tilastokeskuksen vuoden 2008 väkiaineistoon. Tilastokeskuksen väestötiedot ovat vuosilta 2007 ja Tutkimuksessa on mukana 10 % kaikista suomalaisista. Vuoden 2001 otoksessa ovat mukana vastaavasti kaikki Lindorffin asiakkaat, joilla yksi tai useampi maksu oli siirtynyt Lindorffin perittäväksi vuosina 1999 ja/tai Otos kattaa yli 15-vuotiasta suomalaista. Tilastokeskuksen väkiaineisto on vuodelta 2000 ja väestötiedot vuosilta Otos edusti 4,6 % kaikista suomalaisista. Lisätietoja: Seppo Lahtinen, liiketoimintajohtaja, Lindorff Oy puh , seppo.lahtinen@lindorff.fi Silja Sarkamo, viestintäpäällikkö, Lindorff Oy puh , silja.sarkamo@lindorff.fi Jarmo Partanen, Tilastokeskus jarmo.partanen@tilastokeskus.fi puh. (09) ,

2 2/12 2. TULOKSET 2.1 IKÄJAKAUMA Tilastokeskus, 2008 (2000) Maksujen kanssa vaikeuksiin joutunut on tyypillisesti vuotias. Ikäryhmään kuuluu 47 % kaikista perinnässä olevista. Samat aktiivi-ikäryhmät olivat yliedustettuina väestöön nähden myös vuonna Nykyisin joka neljäs (25 %) maksuongelmia kohdanneista on vuotias, kun ikäryhmän osuus väestöstä on 15 %. Erot ikäryhmien välillä ovat kuitenkin kaventuneet 2000-luvulla. Nuorten ja nuorten aikuisten osuus on nykyisin pienempi kuin vuonna vuotiaiden osuus on laskenut 14 %:sta (2001) 12 %:iin (2010) ja vuotiaiden osuus 26 %:sta (2001) 25 %:iin (2010). Osuuksissa on laskua myös suhteessa väestökehitykseen. Suhteellisesti suurin ikäryhmittäinen muutos on tapahtunut yli 55-vuotiaiden joukossa. Ikääntyneiden osuus velallisista on nyt lähes kaksinkertainen vuoteen 2001 verrattuna vuotiaiden osuus maksuongelmia kohdanneista oli vuosituhannen alussa 6 %, nyt vastaava luku on 11 %. Samaa kasvua on myös 65- vuotta täyttäneiden ryhmässä. Velallisen keski-ikä on nyt 39,3 vuotta, kun se vuonna 2001 oli 37,3.

3 3/ SUKUPUOLI JA SIVIILISÄÄTY Sukupuoli Tilastokeskus, 2008 (2000) Miehillä on naisia useammin maksuongelmia. Sukupuolten välinen ero on myös kasvanut vuoteen 2001 verrattuna. Maksujen kanssa perintään ajautuneista miehiä on nyt 55 % (53 % 2001) ja naisia 45 % (47 % 2001). Naiset myös hoitavat ja maksavat velkojaan miehiä aktiivisemmin. Miesten osuus (63 %) korostuu kaikki laskunsa maksamatta jättäneiden joukossa.

4 4/12 Siviilisääty Tilastokeskus, 2008 (2000) Maksuongelmat ovat yleisempiä naimattomilla (sisältäen myös avoliitossa elävät) ja eronneilla tai leskillä kuin avioliitossa elävillä. Naimattomia maksuongelmia kohdanneista on nyt suhteellisesti enemmän ja eronneita ja leskiä suhteellisesti vähemmän kuin vuonna Naimattomien osuus velallisista on kasvanut 45 %:sta (2001) 48 %:iin (2010), nopeammin kuin koko väestöstä. Eronneiden tai leskien osuus on puolestaan pienentynyt 24 %:sta (2001) 21 %:iin (2010), kun osuus koko väestössä on säilynyt samana.

5 5/ PERHESUHDE Tilastokeskus, 2008 (1998) Maksuongelmat ovat tyypillisimpiä yksinasuvilla (28 %) ja kahden vanhemman lapsiperheillä (33 %). Suhteellisesti eniten ongelmia on yksinasuvien ohella yksinhuoltajilla, joiden osuus on kuitenkin laskenut viidenneksellä vuosituhannen alusta. Yksinhuoltajia on nyt maksuongelmiin joutuneista 12,5 % (2010), kun osuus 2001 oli 16 %. Muutos on selvästi väestökehitystä voimakkaampaa. Kahden tai useamman aikuisen taloudessa elävien ( muu ) osuus velallisista on puolestaan kasvanut. Nyt joka neljäs (26 %) maksuongelmiin joutuneista elää lapsettomassa parisuhteessa, kun vastaava luku vuonna 2001 oli joka viides (17 %). Osuus on kasvanut myös väestökehitykseen nähden.

6 6/ PÄÄASIALLINEN TOIMINTA Tilastokeskus, ennakko 2008 (1998) Maksuongelmiin joutuneista yli puolet (59 %) käy työssä, työttömiä velallisista on joka kahdeksas (13 %). Työssä käyvien osuus on kasvanut 2000-luvulla 48 %:sta 60 %:iin, selvästi nopeammin kuin koko väestössä. Työttömien osuus velallisista on puolestaan laskenut 22 %:sta (2001) 13 %:iin (2010), hieman nopeammin kuin koko väestössä. Myös työttömyyseläkkeellä olevia, varusmiehiä ja kotiäitejä ( muu ) on maksuongelmia kohdanneista suhteellisesti vähemmän kuin vuonna 2001, vaikka ongelmat ovatkin edelleen keskimääräistä yleisempiä tässä ryhmässä. Maksuongelmia on keskimääräistä harvemmin opiskelijoilla ja eläkeläisillä. Opiskelijoiden osuus (8 %) on laskenut neljänneksellä vuodesta 2001 (10 %), kun opiskelijoiden osuus koko väestöstä on lievästi kasvanut. Eläkeläisten osuus velallisista on puolestaan kasvussa. Nyt maksuongelmia kohdanneista eläkeläisiä on joka kymmenes (11 %), kun osuus 2001 oli 8 %.

7 7/ SOSIOEKONOMINEN ASEMA JA KOULUTUS Ammattiasema Tilastokeskus, 2007 (1995) Maksuongelmat ovat edelleen tyypillisimpiä luokassa muu, johon kuuluvat eläkeläiset, opiskelijat, pitkäaikaistyöttömät sekä kotiäidit ja -isät. Osuus on kuitenkin laskenut luvulla 54 %:sta (2001) 40 %:iin (2010), selvästi nopeammin kuin ryhmän osuus koko väestöstä. Yhä useampi maksuongelmia kohdannut on työntekijä tai yrittäjä. Maksuongelmiin joutuneista joka neljäs on työntekijä (26 %), kun vastaava osuus 2001 oli joka viides (21 %). Muutos on myös selvästi väestökehitystä voimakkaampaa. Myös yrittäjien osuus (8 %) maksuvaikeuksiin joutuneista on kasvanut (7 % 2001), kun taas yrittäjien osuus koko väestöstä on laskenut. Johtajia maksuongelmia kohdanneista on nyt 8 % (1 % 2001). Kasvua selittää ammattiluokituksen uudistus, jonka myötä johtaja-luokkaan on tullut lisää johtavassa asemassa olevia ylempiä toimihenkilöitä.

8 8/12 Koulutustaso Tilastokeskus, 2008 (1999) Maksuongelmia on suhteellisesti vähiten akateemisen tutkinnon suorittaneilla. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden osuus velallisista (9 %) on lisäksi laskenut vuodesta 2001 (12 %) väestökehitystä vastaavasti. Maksuongelmat ovat tyypillisimpiä ilman tutkintoa olevilla (46 %) ja ammatillisen tutkinnon suorittaneilla (45 %).

9 9/ TULOT Tilastokeskus, tulot valtionverotuksessa 2007 (1998). Luokitus muuttunut. Ylin tuloluokka: ( ). Hyvätuloisia ( ). Keskituloisia ( ). Pienituloisia ( ). Alin viidennes ( ). Suhteellisesti eniten maksuongelmia kohtaavat edelleen pienituloiset ja verotettavia tuloja vailla olevat (44 %). Ylimmän tuloluokan ja hyvätuloisten osuus (38 %) on kuitenkin kivunnut 2000-luvulla (12 % 2001) jo lähelle heikkotuloisia. Erot tuloluokkien välillä ovat selvästi tasoittuneet, myös väestökehitykseen nähden. Joka viides velallinen on ylimmässä tuloluokassa. Osuus (19 %) on nelinkertaistunut vuodesta 2001 (4 %). Hyvätuloisia maksuongelmia kohdanneista on nyt 19 %, yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosituhannen alussa (8 % 2001). Yhä harvempi velallinen on köyhä. Velallisten osuus alimmassa tuloluokassa on pudonnut neljänneksellä 36 %:sta (2001) 28 %:iin (2010).

10 10/ VELAT Tilastokeskus, verotuksessa ilmoitetut velat Selvityksessä 2001 käytetty luokitus (1998) ei ole vertailukelpoinen Tilastokeskuksen nykyisen luokituksen kanssa. Maksujen kanssa vaikeuksiin joutuneiden verotuksessa ilmoitettavat velat (asuntoluotot, kulutusluotot) ovat pääasiassa pieniä: 63 %:lla verotuksessa ilmoitettavaa velkaa on alle euroa. Perintään joutuneilla on kuitenkin hieman muita useammin isoja velkoja. 13 %:lla velat ylittävät euroa, kun saman verran velkaa kaikista suomalaista on 9 %:lla. Maksuongelmia kohdanneen keskivelka ( euroa) onkin suurempi kuin suomalaisella keskimäärin ( euroa). Vuoden 2001 tutkimuksessa vastaavat luvut olivat markkaa ( euroa) ja ( euroa).

11 11/ ASUMISMUOTO Tilastokeskus, 2008 (1998) Maksuongelmiin joutunut asuu edelleen useammin vuokra- kuin omistusasunnossa. Ero omassa asunnossa asuviin on kuitenkin kaventunut 2000-luvulla. Vuokralla asuvien osuus on pudonnut 57 %:sta (2001) 48 %:iin (2010) ja omistusasunnossa asuvien osuus puolestaan kasvanut 37 %:sta (2001) 44 %:iin (2010).

12 12/12 3. YHTEENVETO Maksuviiveitä tai -ongelmia kohdanneiden suomalaisten määrä on kasvanut selvästi kaikissa väestöryhmissä. Kehitystä selvittävät maksutapojen muutokset, luottoistuminen sekä luotonhallinnan prosessien tehostaminen koko 2000-luvun. Tyypillinen maksuongelmia kohtaava suomalainen on alle 44-vuotias pienipalkkaisessa työssä oleva perheenisä. Erot eri väestöryhmien välillä ovat kuitenkin tasoittuneet luvulla. Maksuongelmia kohdanneiden suomalaisten henkilöprofiileissa vain ero miesten ja naisten välillä on kasvanut vuodesta Maksuongelmia yhä useammalla hyvätuloisella Hyvin toimeentulevien suomalaisten osuus maksuongelmia kohdanneista on kasvanut selvästi 2000-luvulla, kun taas heikommassa asemassa olevien osuus on pienentynyt. Samaa kehitystä osoittavat työssä käyvien, omassa asunnossa asuvien ja vanhempien ikäluokkien osuuksien kasvu vuodesta Nuorten osuus laskenut 2000-luvulla Vaikka nuoret ovat velkaantuneita, heidän osuutensa maksuvaikeuksia kohdanneista on nykyisin pienempi kuin 2000-luvun alussa. Muihin ikäryhmiin verrattuna nuorten maksukäyttäytymisen kehitys näyttäytyy jopa myönteisenä.