Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Transkriptio

1 Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä (vuosia) 52,6 (13,5) Sukupuoli ( %) Miehiä 45,5% Naisia 54,5% Koulutusvuodet 12,6 (4,0) Vapaa-ajan 2,1 liikunta (0,7) Koettu kunto 2,6 (0,8) BMI 27,2 (kg/m2) (4,9) Itsekontrolli 3,4 (0,5) Sosiaalinen tuki 1,8 liikuntaan (0,5) Koetut esteet 2,7 liikunnassa (0,6) (Min-Max) (25-74) (0-50) (1-4) (1-5) (1,9-5) (1-3) (1-4) Tutkimuksessa oli 941 osallistujaa, nuorimmat 25 -vuotiaita ja vanhimmat 74 -vuotiaita tutkimusajankohtana Keski-ikä oli 53 vuotta ja koulutusvuosia osallistujilla keskimäärin 12,6 vuotta. Noin puolet ilmoitti vapaa-ajan liikunnan olevan vähäistä ja 40% ilmoitti ilmoitti koetun kunnon olevan melko hyvä (Kuvio 1) ja asteikolla 1-5 keskiarvon oli 2,6 (Taulukko 1). Vastaajien kehon painoindeksi oli 27,2.

2 50,0% 40,0% 30,0% Percent 20,0% 10,0% 0,0% Passiivinen Vähäinen Kuntoliikunta Kilpailu Kuvio 1: Vapaa-ajan liikunnan jakautuminen (n=939) TEHTÄVÄ 2 Taulukosta 2 nähdään kuinka vapaa-ajan liikunnalla on yhteys koettuun kuntoon. Ristiintaulukkoa varten erinomaisessa kunnossa olevat on liitetty samaan ryhmään hyvässä koetussa kunnossa olevien kanssa. Samoin huonossa kunnossa olevat on yhdisetty samaan ryhmään melko huonossa kunnossa olevien kanssa. Vastaavasti vapaaajan liikunnassa pieni määrä kilpailumielessa harjoittelevia on yhdistetty aktiivisiin vapaa-ajan liikkujiin. Vapaa-ajan liikunta on yhteydessä koettuun kuntoon siten, että 80% aktiivisista liikkujista kokee kuntonsa hyväksi tai erinomaiseksi kun passiivisista vain viidennes kokee olevansa hyvässä kunnossa. Vastaavasti suurempi osuus passiisivista ilmoittaa kuntonsa olevan huono verrattuna aktiivisiin liikkujiin. Kuviosta 2 voidaan havaita että kyseinen yhteys on samanlainen miehillä ja naisilla. Taulukko 2: Koettu kunto vapaa-ajan kuntoliikunnan mukaan. Vapaa-ajan liikunta Koettu kunto passiivinen Vähäinen Aktiivi Yht. Erinomainen/hyvä Melko hyvä Melko huono/huono

3 100 (195) 100 (454) 100 (284) 100 (933) 2 =(4)=209,1,p<.001 % Passiivi Vähäinen Aktiivi Vapaa-ajan liikunta Miehet (n=422) Naiset (n=511) Miehet 2 =(4)=107,4, p<.001 Naiset 2 =(4)=105,5, p<.001 Kuvio 2: Hyvä kuntoisten osuudet vapaa-ajan liikunnan mukaan miehillä ja naisilla

4 TEHTÄVÄ 3 Taulukko 1 Korrelaatiomatriisi suuttumistaipumuksesta, masennusoireista, avioliiton onnellisuudesta ja iästä Suuttumistaipumus Masennusoireet (Beck) Avioliiton onnellisuus Ikä Keskiarvo Keskihajonta Suuttumis- 1 1,9,46 taipumus Masennus-,35** 1 7,7 7,2 oireet (Beck) Avioliiton -,12** -,32** 1 4,1,73 onnellisuus Ikä -,08**,16** -,18** 1 46,1 10,8 **=korrelaatio on merkitsevä p<0,01 N=2175 Korrelaatiomatriisista on nähtävissä, että selittäviksi muuttujiksi valituksi tulleilla masennusoireilla, avioliiton onnellisuudella ja iällä oli kaikilla merkitsevä yhteys suuttumistaipumukseen. Masennusoireiden ja suuttumistaipumuksen välillä oli positiivinen yhteys, eli masennuksen lisääntyessä myös suuttumistaipumus lisääntyy. Sen sijaan avioliiton onnellisuuden yhteys suuttumistaipumukseen oli negatiivinen, eli avioliiton onnellisuuden laskiessa suuttumistaipumus lisääntyy. Myös iällä oli vaikutusta suuttumistaipumukseen: vanhemmilla ihmisillä suuttumistaipumus vähenee. Kun avioliiton onnellisuuden ja suuttumistaipumuksen välille laskettiin osittaiskorrelaatio, jossa ikä oli vakioivana tekijänä. Tällöin onnellisuuden ja suuttumistaipumuksen välinen osittaiskorrelaation oli edelleen merkitsevä mutta heikompi r=-.08, p<.001.

5 TEHTÄVÄ 4 Harjoituksessa tarkastellaan selittääkö siviilisääty painoa ja onko vaikutus samanlainen sekä miehillä että naisilla. Analyysimenetelmäni ovat varianssianalyysi ja kovarianssianalyysi. Kovarianssianalyysissa otin mukaan myös iän vaikutuksen. Aineistona oli kurssin harjoitusaineisto eivätkä muuttujamuunnokset olleet tarpeen. a) Yksisuuntainen varianssianalyysi Taulukko 1. Painon keskiarvo siviilisäädyn mukaan N=3329 N KA (kg) Keskihajonta (SD) Naimisissa Avoliitossa Naimaton Eronnut Leski Siviilisääty oli jaettu viiteen luokkaan, joista naimisissa olevia oli selkeästi eniten. Leskiä aineistossa oli vain 71, mutta hajonta oli yhtä suuri molemmissa muuttujissa (p>.05). Painon keskiarvo vaihteli siviilisäädyn mukaan (F(4,3324)=5.2, p=0.000) Lesket erosivat tilastollisesti merkittävästi sekä naimisissa olevista että naimattomista Tukey testien mukaan. Lesket olivat laihempia kuin naimisissa olevat ja naimattomat. b) Kahden selittäjän yhteisvaikutus 2-suuntaisen varianssianalyysin avulla tarkastelin onko siviilisäädyn vaikutus painoon samanlainen miehillä ja naisilla. Interaktiotermi ei tullut merkitseväksi (p=.120), joten siviilisäädyn vaikutus painoon oli samanlainen sekä miehillä että naisilla kuten kuviosta 2 voidaan nähdä. Miehet ja naiset eivät eroa toisistaan missään siviilisäädyssä, vaan kyseessä on luonnollinen tasoero (naiset ovat kevyempiä).

6