VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, ) kuin entisillä teollisuuspaikkakunnilla (,, ) luvulla ammattitutkintoa suorittamattomien osuus on vähentynyt ja keski ja korkea-asteen suorittaneiden osuus kasvanut. Ilman ammattitutkintoa olevien osuus pienenee jatkossakin väestön ikärakenteesta johtuen, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lahtelaisten koulutusrakenteen muutos on vuodesta 2001 seurannut koko maan kehitystä. Ammattitutkinnon suorittaneet. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut eniten yliopistokaupungeissa, keskiasteen suorittaneiden osuuden vastaavasti vähentyessä. Alempien korkea-asteen tutkintojen osuus on jonkin verran vähentynyt lähes kaikissa suurissa kaupungeissa, paitsi ssa ja Lahdessa. Naisia korkeakoulututkinnon suorittaneista selvä enemmistö, keskiasteen tutkinnon suorittaneista vähemmistö. Työvoiman koulutusrakenne kuvaa koulutusjakaumaa työmarkkinoilla. Koulutetuin työvoima on ssa ja Helsingissä, joissa vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon on suorittanut yli 20 % työvoimasta, lla vain reilu 10 %. Alhaisin työvoiman koulutustaso on ssa ja ssa. Työvoiman koulutusaste on noussut eniten ssa ja Lahdessa vuodesta 2001, joissa ammattitutkintoa vaille olevien osuus työvoimasta on vähentynyt noin 8 prosenttiyksikköä. IT-alan työvoimatarve 2000 luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä näkyy n, Helsingin, en ja n korkea-asteen suorittaneiden työvoimaosuuden kasvuna. Työttömien koulutusrakenne. Vain perusasteen omaavien työttömien osuus on vähentynyt ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden kasvaessa varsinkin yliopistokaupungeissa. Lahdessa työttömien koulutusrakenteen muutosprosessi on ollut hitaampi osaltaan pitkäaikaistyöttömien alhaisesta koulutustason johtuen kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Työllisen työvoiman ja työttömien koulutusrakenteen muutos sukupuolen mukaan. Vuoden 2008 lopussa alkanut lama koetteli eniten miesvoittoisia toimialoja. Tämä nosti naisten osuutta ammattitutkinnon suorittaneesta työllisestä työvoimasta sekä toisaalta vähensi naisten osuutta työttömistä kaikissa koulutusasteissa. Naisten osuus työllisestä työvoimasta kasvoi vuodesta 2007 lähtien eniten Lahden ohella ssa, Turussa ja ssa, vähiten pääkaupunkiseudulla. Myös työttömien naisten osuus on laskenut kaikissa koulutusasteissa vähemmän pääkaupunkiseudulla kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Koulutusrakenne alueittain. Koulutetuin väestö asuu Lahdessa uusilla omakotialueilla, joissa yli 35 % 15- vuotta täyttäneistä on suorittanut korkeakoulututkinnon. Alhaisin koulutustaso on vanhoilla kerrostaloalueilla ja vanhuspainotteisilla alueilla.

2 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010: 15-VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ: KOULUTUSRAKENNE 2 Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, ) kuin entisillä teollisuuspaikkakunnilla (,, ). ssa väestöstä on korkeakoulutettua 44 %, ssa vain vajaa 23 % 15-vuotta täyttäneestä väestöstä. Vain peruskoulutuksen saaneita on yliopistokaupungeissa reilu 25 % väestöstä, perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla noin 35 %. Väestön koulutusrakenne suurimmissa kaupungeissa 2010 Koko maa 26,3 29,2 24,8 25,9 27,1 26,8 29,6 33, , ,8 33,3 40,4 41,2 40,5 42,1 39,9 36,9 39,2 44,4 40,2 41,8 42,2 43,9 37,5 34,8 32,8 32,4 31,1 30,4 29,3 27,8 27,6 25,8 24,9 22, Perusaste Keskiaste Korkea-aste % 2000-luvulla ammattitutkintoa suorittamattomien osuus on vähentynyt koko maassa 6,8 prosenttiyksikköä, keskiasteen suorittaneiden osuus kasvanut 2,8 prosenttiyksikköä ja korkeaasteen tutkinnon omaavien osuus kasvanut 4 prosenttiyksikköä. Lahtelaisten koulutusrakenteen muutos on seurannut koko maan kehitystä. Ilman ammattitutkintoa olevien osuus väheneminen jatkuu väestön ikääntyessä, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Väestön koulutusrakenteen muutos suurimmissa kaupungeissa (prosenttiyksikköä) Koko maa -1-2,6-0,1-4,1-5,6-6,6-5,9-6,7-6,6-4,2-6,8-7,8-6,9-7,5-6,2 3,5 4,2 1,2 4,3 4,2 1,7 4,3 3 3,7 2,4 4,2 1,6 2,7 2,8 4 3, ,9 3,8 3,8 3, koulutusasteen muutos pros. yksikköä Perusaste Keskiaste Korkea-aste

3 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010: (AMMATTI)TUTKINNON SUORITTANEET 3 Korkeakoulutettu väestö on enemmistönä Helsingissä ja ssa, kun ssa, ssa, Lahdessa ja ssa alle 40 % ammattitutkinnoista on korkea-asteen tutkintoja. ssa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 59,6 %, ( 35,1 %) on suurin ja keskiasteen suorittaneiden osuus 40,4 % ( 64,9 %) pienin kaikista ammattitutkinnon suorittaneista (Ammatti)tutkinnon suorittaneet koulutuasteen mukaan suurimmissa kaupungeissa ,4 32,2 27, ,3 23,7 53, ,2 55,5 28,2 16,3 56,7 27,4 15,9 55,6 29,5 14,8 57,5 29,7 12,8 55,7 31,6 12,7 61,6 26,9 11,4 60,9 29,9 9,2 62,7 29,3 8 64,9 27,8 7, % Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus 2000-luvulla vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut eniten yliopistokaupungeissa, keskiasteen suorittaneiden osuuden vastaavasti vähentyessä. Alempien korkea-asteen tutkintojen osuus on jonkin verran vähentynyt lähes kaikissa suurissa kaupungeissa. Vain ssa ja Lahdessa alempien korkea-asteen tutkintojen suhteellinen osuus on säilynyt ennallaan. Lahdessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut vuodesta prosenttiyksikköä, keskiasteen suorittaneiden osuuden vähentyessä saman verran luvun kuntaliitokset vaikuttavat vertailuun n, n ja n kohdalla. (Ammatti)tutkinnon suorittaneiden koulutusasteen muutos suurimmissa kaupungeissa -1-1,4-0,6-0,9-0,9-0,2-3,9-2,8-3,1-2,1-2,5 - -0,1-1,2-1,1-1,1-0,9-1,3-1,5-2,1-1, ,2 3,7 3 3,4 2,4 1,1 2,1 2,5 1 0,5 2,1 1,6 4, koulutusasteen muutos prosenttiyksikköä Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus

4 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010: (AMMATTI)TUTKINNON SUORITTANEET SUKUPUOLEN MUKAAN 4 Naisten osuus ylempien korkeakoulututkinnon suorittaneista oli vuonna 2010 koko maassa 52,7 %, alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 58,5 % ja keskiasteen suorittaneista 48,1 %. Suurimmista kaupungeista vain ssa ja ella miesten osuus vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista oli suurempi. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista enemmistö oli naisia Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Naisten %-osuus tutkinon suorittaneista suurimmissa kaupungeissa 2010 % 0,0 25,0 50,0 75,0 Koko maa 48,8 47,2 51,0 52,7 49,2 58,7 61,3 57,8 56,0 48,7 54,7 56,4 48,0 51,3 57,5 49,8 54,6 59,6 51,0 51,4 57,9 48,2 50,7 57,0 48,9 52,7 59,1 49,1 48,4 58,4 50,1 53,9 58,9 48,1 51,3 58,1 48,1 52,7 58,5 Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus Vuodesta 2001 naisten osuus vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista kasvoi 4,6 prosenttiyksikköä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 1,2 prosenttiyksikköä. Keskiasteen suorittaneista naisten osuus koko maan tasolla vähentyi 0,7 prosenttiyksikköä. Korkeimmin koulutettujen naisten osuus kasvoi eniten ssa ja ssa, vähiten ella ja ssä. Naisten %-osuuden muutos tutkinon suorittaneista suurimmissa kaupungeissa muutos prosenttiyksikköä -4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Koko maa 0,0-0,1-1,4 0,9-1,2 0,7-1,3 0,7-1,5-0,2-1,5-0,6 0,8-1,6 0,2-0,9 2,1-0,8 1,0-0,9 1,6-0,4 1,8-0,7 1,2 3,8 4,0 3,5 4,3 4,4 3,0 4,8 5,3 3,7 4,6 5,3 5,7 6,6 Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus

5 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010: TYÖVOIMAN KOULUTUSRAKENNE (Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä) 5 Työvoiman koulutusrakenne kuvaa koulutusjakaumaa työmarkkinoilla. Koulutetuin työvoima on ssa, missä vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon on suorittanut yli neljännes työvoimasta ja yli puolet on suorittanut vähintään korkeakoulututkinnon. Myös Helsingissä yli 20 % työvoimasta on suorittanut ylemmän korkea-asteen, kun lla vain reilu 10 % työvoimasta, Lahdessa 8,5 %. Vähiten ammattitutkintoa suorittamattomia on ssa ja ssa, reilu 10 % työvoimasta, eniten lla ja Lahdessa. Työvoiman koulutusrakenne suurimmissa kaupungeissa ,0 16,9 10,4 13,2 15,5 11,2 10,8 11,6 21,7 18,4 16,3 16,8 32,1 37,4 43,9 44,7 45,8 46,1 47,5 50,8 42,5 47,4 49,7 52,4 27,3 24,3 27,2 25,4 23,3 27,3 27,9 25,3 25,3 25,7 26,3 24,1 25,6 21,4 18,5 16,7 15,4 15,3 13,7 12,2 10,5 8,5 7,8 6,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 ei tutkintoa Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus Työvoiman koulutusaste on noussut eniten ssa ja Lahdessa vuodesta 2001, joissa ammattitutkintoa vaille olevien osuus työvoimasta on vähentynyt noin 8 prosenttiyksikköä. Keskiasteen suorittaneiden osuus kasvoi Lahdessa prosenttiyksikköä, alimpien korkea-asteen suorittaneiden 2,4 prosenttiyksikköä ja ylimmän korkea-asteen suorittaneiden 2,7 prosenttiyksikköä. IT-alan työvoimatarve 2000 luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä näkyy n, Helsingin, en ja n vähintään ylimmän korkea-asteen suorittaneiden osuuden yli 4 prosenttiyksikön kasvuna luvun kuntaliitokset vaikuttavat vertailuun n, n ja n kohdalla. % Työvoiman koulutusrakenteen muutos suurimmissa kaupungeissa -0,3-1,9-0,4-0,6-0,2-4,6-5,6-6,2-5,8-6,7-6,5-7,5-6,3-8,2-5,2-6,0-6,1 5,4 0,3 0,5 4,7 1,0 0,6 4,7 1,3 0,2 4,2 2,2 1,0 3,5 2,8 0,3 3,4 2,4 2,7 2,9 0,7 2,7 3,7 3,0 0,6 1,7 4,9 1,6 8,2 2,2-10,0-8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 koulutusasteen muutos prosenttiyksikköä ei tutkintoa Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus

6 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010: TYÖTTÖMIEN KOULUTUSRAKENNE 6 Vain perusasteen suorittaneita työttömiä on suhteessa eniten lla (40,5 %), Lahdessa (34,8 %) ja Helsingissä 34,5 %), vähiten ssa (2 %) ja ssa (22,7 %). Keskiasteen suorittaneita työttömiä on eniten ssa (57,7 %) ja ssa (56 %). Korkea-asteen suorittaneiden osuus työttömistä on suurin ssa (32,2 %) ja Helsingissä (27,8 %) ja pienin ssa (15 %) sekä Lahdessa (15,6 %). * työttömien lukumäärä Työttömien koulutusrakenne suurimmissa kaupungeissa 2010 % 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 (7612*) (24620) (4946) (8499) (5102) (5336) (7136) (8999) (5249) (15032) (11406) (9220) Koko maa ( ) 33,1 34,5 22,7 24,6 31,1 2 34,8 23,1 30,4 27,7 30,9 40,5 29,9 34,7 37,7 57,5 53,0 53,8 56,0 49,7 53,5 54,6 49,9 48,6 40,5 51,6 18,4 13,8 16,0 11,8 14,6 5,2 15,0 7,5 12,9 16,6 12,9 15,5 12,7 14,7 13,3 13,7 13,6 2,2 5,1 2,7 7,9 7,7 7,2 5,4 4,8 Vain perusaste Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus Vain perusasteen omaavien työttömien vähetessä vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työttömistä on kasvanut varsinkin yliopistokaupungeissa. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus työttömistä on taas pääsääntöisesti laskenut pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Keskiasteen suorittaneiden osuus työttömistä on kasvanut eniten perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla, kuten ssa. Lahdessa työttömien koulutusrakenteen muutosprosessi on ollut hitaampi kuin muissa suurimmissa kaupungeissa ja maassa keskimäärin. Ilmiötä selittää osaltaan korkea pitkäaikaistyöttömien määrä, joista suurin osa on vailla ammatillista tutkintoa. Työttömien koulutusrakenteen muutos suurimmissa kaupungeissa koulutusasteen muutos prosenttiyksikköä -10,0-8,0-6,0-4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Koko maa -1,2-1,1-1,5-0,4-0,3-0,1-0,8-8,7-7,8-5,4-4,7-5,9-6,4-3,7-6,0-5,6-6,9-6,9-8,0-7,6 1,7 1,6 1,2 2,2 5,0 3,3 6,8 4,0 0,4 1,3 2,0 2,9 4,1 3,6 4,7 4,2 4,1 2,6 2,8 5,8 4,1 1,6 3,9 0,4 1,2 3,5 2,4 2,0 1,1 2,4 0,6 1,8 Vain perusaste Keskiaste Alin tai alempi korkeakoulututkinto Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus

7 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA : TYÖLLISEN TYÖVOIMAN JA TYÖTTÖMIEN KOULUTUSRAKENNE SUKUPUOLEN MUKAAN Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä) Vuoden 2008 lopussa alkanut lama (muutos ) nosti naisten osuutta työllisestä työvoimasta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus työllisestä työvoimasta kasvoi koko maan tasolla 1,3 prosenttiyksikköä, keskiasteen suorittaneiden osuus 0,5 prosenttiyksikköä ja vähensi vain perusasteen suorittaneiden osuutta 0,3 prosenttiyksikköä. Lahdessa sen sijaan perusasteen suorittaneiden naisten osuus työvoimasta nousi suurimmista kaupungeista selvästi eniten (+1,7 prosenttiyksikköä). Naisten osuus työllisestä työvoimasta kasvoi vuodesta 2007 eniten Lahden ohella ssa, Turussa ja ssa, vähiten pääkaupunkiseudulla. 7 Naisten osuuden muutos työllisestä työvoimasta koulutusasteen mukaan prosenttiyksikköä naisten osuuden muutos prosenttiyksikköä -3,0-2,0-1,0 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 KOKO MAA -0,3-0,3 0,8 1,3-1,9-0,2-1,0 0,7 0,7-1,5 0,5 1,3 0,2 0,9-0,5 0,10,3 1,3 1,0 1,7-0,6 0,1 1,1 0,4 1,3-0,5 1,5 0,6 1,5-1,0 0,0 1,0 1,5 1,3 1,4 0,9 1,2 1,3 Työlliset Perusaste naiset Työlliset Keskiaste naiset Työlliset Korkea-aste naiset Työttömyydestä tuli yhä enemmän miesten ongelma vuoden 2007 jälkeen, mikä on vähentänyt naisten osuutta työttömistä kaikissa koulutusasteissa. Koko maan tasolla perusasteen työttömien naisten osuus on vähentynyt vuodesta ,3 prosenttiyksikköä, keskiasteen suorittaneiden 7,0 prosenttiyksikköä ja korkea-asteen suorittaneiden 4,4 prosenttiyksikköä. Perusasteen naisten työttömyys on vähentynyt eniten vuosien aikana Lahdessa 9,0 prosenttiyksikköä, keskiasteen suorittaneiden ssa 13,7 prosenttiyksikköä ja korkea-asteen suorittaneiden ssa 7,5 prosenttiyksikköä. Vain lla korkeaasteen suorittaneiden työttömien naisten osuus kasvoi. Pääkaupunkiseudun suurissa kunnissa naisten osuus työttömistä on laskenut selvästi vähemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa ja koko maassa keskimäärin. Naisten osuuden muutos työttömistäkoulutusasteen mukaan prosenttiyksikköä naisten osuuden muutos prosenttiyksikköä -25,0-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 KOKO MAA -1,4-4,4-4,2-4,4-7,0-5,3-1,1-2,6-1,3-0,2-3,3-2,8-5,1-5,2-4,6-4,8-6,6-7,0-6,8-8,1-5,0-2,1-5,3-5,9-7,0-9,0-7,5-5,3-6,5-13,7-6,6-4,3-6,4-3,0-8,8-7,5-4,1-3,2 1,4 Työttömät Perusaste naiset Työttömät Keskiaste naiset Työttömät Korkea-aste naiset

8 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE TILASTOLLISISSA KAUPUNGINOSISSA: 15-VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ: PERUSASTEEN SUORITTANEET OSUUS% 8 Til. kaup. osa Perusaste % MUU Muu alue 58,1 8 Mukkula Kerinkallio 41,8 7 Kivimaa 38,8 20 Kujala 37,9 6 Kiveriö 37,5 29 Kärpänen 36,7 3 Pohjoinen keskusta 35,2 2 Itäinen keskusta 34,1 LAHTI Laune Möysä 33,8 10 Vipunen 33,7 4 Kartano 32,5 28 Jokimaa 32,4 26 Asemantausta 31,4 9 Kilpiäinen 31,2 14 Ahtiala 31,2 1 Ydinkeskusta 31,1 23 Nikkilä 30,8 24 Ämmälä 30,7 5 Niemi 30,5 12 Kytölä 30,2 30 Pirttiharju 29,4 32 Jalkaranta 29,2 15 Koiskala 28,9 22 Renkomäki 28,8 13 Kunnas 28,4 27 Hennala-Okeroinen 28,3 17 Myllypohja 28,2 11 Pesäkallio 28,1 16 Viuha 20,5 19 Karisto 14,3 31 Salpausselkä 0 Lahden 15-vuotta täyttäneestä väestöstä 34 % on vailla ammattitutkintoa. Vain perusasteen koulutustaustan omaavia on suhteellisesti eniten Mukkulassa ja Kerinkalliossa, yli 40 % väestöstä. Myös vanhuspainotteisilla alueilla kuten Kivimaalla ja Kiveriössä väestön koulutustaso on alhainen. Suhteellisesti vähiten vain perusasteen suorittaneita on Karistossa, Viuhassa ja Pesäkalliossa.

9 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE TILASTOLLISISSA KAUPUNGINOSISSA: 15-VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ: KESKIASTEEN SUORITTANEET OSUUS% 9 Til. kaup. osa Keskiaste % 31 Salpausselkä Kunnas 43,8 20 Kujala 43,2 29 Kärpänen Jokimaa 42,5 1 Ydinkeskusta 4 6 Kiveriö 42,1 27 Hennala-Okeroinen 42,1 21 Kerinkallio Asemantausta 41,9 23 Nikkilä 41,7 18 Möysä 41,5 12 Kytölä 41,5 7 Kivimaa 41,4 3 Pohjoinen keskusta 41,2 24 Ämmälä 41,2 10 Vipunen 41,1 14 Ahtiala 40,9 17 Myllypohja 40,9 30 Pirttiharju 40,3 LAHTI 40,2 22 Renkomäki 40 2 Itäinen keskusta 39,2 25 Laune 39,2 8 Mukkula 39,1 4 Kartano 38,6 5 Niemi 38,2 9 Kilpiäinen 37,2 15 Koiskala 37,1 11 Pesäkallio 36,2 16 Viuha 34,7 32 Jalkaranta 32,2 MUU Muu alue Karisto 30,3 Keskiasteen tutkinnon on Lahdessa suorittanut 40,2 % 15-vuotta täyttäneestä väestöstä. Keskiasteen suorittaneet jakautuvat melko tasaisesti eri alueille. Suhteellisesti eniten keskiasteen suorittaneita on Kunnaksessa, Kujalassa ja Kärpäsessä yli 43 %, ja vähiten Karistossa ja Jalkarannassa, reilu 30 % väestöstä..

10 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE TILASTOLLISISSA KAUPUNGINOSISSA 2010: 15-VUOTTA TÄYTTÄNYT VÄESTÖ: KORKEA-ASTEEN SUORITTANEET OSUUS% 10 Til. kaup. osa Korkea-aste % 19 Karisto 55,4 31 Salpausselkä Viuha 44,8 32 Jalkaranta 38,6 11 Pesäkallio 35,7 15 Koiskala 34 9 Kilpiäinen 31,6 22 Renkomäki 31,3 5 Niemi 31,3 17 Myllypohja 30,9 30 Pirttiharju 30,4 27 Hennala-Okeroinen 29,6 4 Kartano 28,9 12 Kytölä 28,2 24 Ämmälä 28,1 14 Ahtiala 27,9 13 Kunnas 27,8 23 Nikkilä 27,5 26 Asemantausta 26,7 2 Itäinen keskusta 26,7 25 Laune 26,7 1 Ydinkeskusta 26,6 LAHTI 25,8 10 Vipunen 25,3 28 Jokimaa 25,1 18 Möysä 24,8 3 Pohjoinen keskusta 23,6 29 Kärpänen 20,3 6 Kiveriö 20,3 7 Kivimaa 19,8 20 Kujala 18,9 8 Mukkula 18,9 21 Kerinkallio 16,2 MUU Muu alue 10,9 Lahden 15-vuotta täyttäneestä väestöstä reilu neljännes (25,8 %) on suorittanut korkeaasteen tutkinnon. Suhteellisesti eniten korkea -asteen suorittaneita on uusilla omakotialueilla kuten Viuhassa ja Karistossa, missä 55 % yli 14-vuotiaista on suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Vähiten korkeakoulututkinnon suorittaneita Kivimaalla, Kujalassa, Mukkulassa ja Kerinkalliossa, alle 20 % 15-vuotta täyttäneistä.