Elävänä syntyneet Suomessa

Transkriptio

1 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA, SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA JA PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Lapsiperheitä (perhe, jossa vähintään 1 alle 18-vuotias lapsi) oli Suomessa vuoden lopussa , lapsiperhettä vähemmän (-11 ) kuin vuonna. Alenevaa kehitystä selittää nuorten ikäluokkien pienentyminen ja kokonaishedelmällisyyden lasku. Alle 18-vuotiaiden määrä on vähentynyt 20 vuodessa yli henkilöllä (-7 ) ja syntyneitä on vuositasolla yli 6000 vähemmän (-10 ) kuin 1990-luvun alkuvuosina. Syntyvyys laski Suomessa 1940-luvun lopun huippuvuosista (lähes elävänä syntynyttä) luvun alkupuolelle asti, jolloin syntyneiden määrä jäi vuositasolla ensimmäisen kerran alle lapsen. Vuosina syntyneitä oli keskimäärin vuodessa, mutta vuosina 1986 ja 1987 jäätiin taas noin syntyneeseen. Laman myötä syntyvyys kääntyi nousuun ja Suomessa syntyi vuosina keskimäärin lähes lasta vuodessa. Nousukauden myötä syntyneiden määrä laski alle uuden kansalaisen vuosina -2008, mutta uusi lama nosti jälleen syntyneiden määrän yli henkilön vuosina ja Lapsiperheiden ja syntyneiden määrä vähenee myös tulevina vuosina, koska hedelmällisyysikään on tulossa pienimmät naisten ikäluokat (vuosina 2008 syntyneet) Suomen historiassa Lapsiperheiden, elävänä syntyneiden ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä Suomessa Lapsiperheet syntyneet alle 18v Elävänä syntyneet Suomessa

2 Avioliitossa elävien lapsiperheiden osuus on laskenut 20 vuodessa Suomessa reiluun 60 :iin kaikista lapsiperheistä, kun avoparina elävien lapsiperheiden osuus on jo lähes 20 :a lapsen kanssa elävistä perheistä. Yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on noussut vuodesta lähes 5 prosenttiyksikköä :iin kaikista lapsiperheistä vuonna. Valtaosa yksinhuoltajaperheistä on yhä äidin ja lasten muodostamia lapsiperheitä ( ), mutta isän ja lasten muodostavien yksinhuoltajaperheiden osuus on kasvanut 20 vuodessa 1,5 prosenttiyksikköä :iin kaikista yksinhuoltajaperheistä. Lapsiperheiden rakenne Suomessa ,8 71,4 70,2 69,1 68,0 67,0 65,9 65,1 64,3 63,7 63,0 6 62,3 62,0 61,8 61,7 61,5 61,3 61,1 61,0 11,3 11,7 12,9 14,3 15,5 16,1 16,6 17,1 17,7 18,3 18,3 18,4 18,4 13,9 14,8 15,4 15,8 16,1 16,4 16,8 17,2 17,2 17,6 17,6 17,7 1,9 2,0 2,1 2,2 2,2 2,3 2,8 2,8 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperheiden rakenne Suomessa ,8 87,8 87,6 87,6 87,4 87,4 87,2 87,1 87,0 86,9 86,8 86,6 86,5 86,4 12,2 12, ,8 12,9 13,0 13,1 13,2 13,4 13,5 13,6

3 Suurimmista kaupungeista vain Espoossa ja Oulussa yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä alle maan keskitason (alle 20 ) ja avioparilapsiperheiden osuus selvästi korkein. Suurin yksinhuoltajaperheiden osuus on Helsingissä, Turussa ja Lahdessa, noin kaikista lapsiperheistä. Näissä kaupungeissa myös avioparilapsiperheiden osuus on pienin, noin 55. Yksinhuoltajaäitien osuus yksinhuoltajaperheistä on suurissa kaupungeissa selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Vain Kouvolassa yksinhuoltajaisien osuus yltää yli maan keskiarvon (15,4 ), kun Helsingissä isän ja lapsien yksinhuoltajaperheiden osuus on alle 10, Lahdessa. Lapsiperheiden rakenne suurimmissa kaupungeissa Espoo Oulu Kuopio Kouvola Jyväskylä Pori Joensuu Vantaa Tampere Turku Helsinki 66,3 63,4 58,2 58,8 60,2 58,5 55,8 57,9 57,7 55,1 14,1 16,8 20,9 20,1 18,7 19,7 19,8 20,8 21,1 21,1 23,0 23,5 24,0 25,3 26,8 27,5 28,0 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperhe Yksinhuoltajaperheiden rakenne suurimmissa kaupungeissa Helsinki Turku Vantaa Tampere Espoo Pori Kuopio Jyväskylä Oulu Joensuu Kouvola 90,2 89,3 89,1 89,0 88,6 88,0 87,5 87,0 86,6 84,6 9,8 10,7 10,9 11,0 11,4 12,0 1 13,0 13,4 15,4

4 Päijät-Hämeen kunnista yksinhuoltajien osuus lapsiperheistä on pienin Hollolassa (16,2 ), myös Nastolassa ja Padasjoella yksinhuoltajien osuus on alle 18. Hartolassa ja Lahdessa yksinhuoltajaperheitä on yli neljännes kaikista lapsiperheistä. Avioparilapsiperheiden osuus on selvästi korkein Hollolassa (63,8 ) ja Nastolassa (6 ), pienin vastaavasti Hartolassa, missä vain 46 lapsiperheistä elää avioliitossa, Lahdessa 55. Yksinhuoltajaäitien osuus yksinhuoltajaperheistä on Lahdessa ja Sysmässä suurempi kuin maassa keskimäärin, lähes 90. Padasjoella, Kärkölässä, Hartolassa ja Nastolassa yksinhuoltajaäitien osuus on alle 80 ja yksinhuoltajaisien osuus yli 20 kaikista yksinhuoltajaperheistä. Lapsiperheiden rakenne Päijät-Hämeessä Hollola Nastola Padasjoki Kärkölä Asikkala Orimattila Hämeenkoski Sysmä Päijät-Hämeen maakunta Heinola Hartola 63,8 6 58,6 56,5 61,0 58,8 58,0 56,5 57,2 53,3 46,0 25,1 19,9 20,2 23,9 25,4 20,2 22,2 2 19,8 21,9 16,2 18,8 19,3 22,9 23,0 24,7 26,8 28,9 Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Yksinhuoltajaperhe Yksinhuoltajaperheiden rakenne Päijät-Hämeessä Sysmä Päijät-Hämeen maakunta Hollola Orimattila Hämeenkoski Heinola Asikkala Nastola Hartola Kärkölä Padasjoki 87,3 85,4 85,0 85,0 84,3 81,9 79,4 77,9 77,5 77,3 1 14,6 15,7 22,1 2 2

5 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE LAHDESSA ALUEITTAIN 2012 (vuoden tietoja ei vielä saatavilla) Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on suurin Lahden etelä- ja itäosissa, joissa yli 60 perheistä on lapsiperheitä. Esimerkiksi Karistossa ja Viuhassa lähes 80 kaikista perheistä on lapsiperheitä. Suhteessa vähiten lapsiperheitä asuu keskustassa, missä alle kolmannes perheistä on lapsiperheitä. Keskimäärin lapsiperheiden (vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi) osuus kaikista perheistä on Lahdessa noin 47. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on suurin Keskustassa, Niemessä, Mukkulassa ja Kerinkalliossa (Liipola), joissa yksinhuoltajien osuus on 37,5-52 kaikista lapsiperheistä. Avio- tai avoliitossa elävien lapsiperheiden osuus on suurin uusilla omakoti ja rivitaloalueilla kuten Renkomäessä, Ämmälässä, Karistossa, Koiskalassa ja Viuhassa, joissa yksinhuoltajaperheiden osuus on alle 10 ja kahden vanhemman perheiden osuus yli 90 lapsiperheistä. Keskimäärin kahden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä oli vuonna 2012 Lahdessa 73,8 ja yksinhuoltajaperheiden osuus 26,2.