Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Transkriptio

1 Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori

2 Osmo Kontula

3 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset ,3 Otos 2. Parisuhteessa (avoliitossa) elävät ,7 Otos 3. Naimisissa olevat ruotsinkieliset (24-26) 56 33,7 Otos 4. Avioliitosta eronneet suomenkieliset ,1 Otos 5. Parisuhteesta (avoliitosta) eronneet 437 3,6 Otos 6. Avioliitosta eronneet ruotsinkieliset (23-27) , Yhteensä ,9 Vastanneet naiset ja miehet olivat 3 45 vuotiaita. Aineistossa on runsaasti laadullista tietoa siitä miksi oli hakeuduttu ammattiauttajan puheille, miten ero olisi ollut vältettävissä sekä 14 henkilökohtaista haastattelua alle 35-vuotiaina eronneista.

4 Kuinka helposti on pystynyt sopimaan lasten huollosta ja tapaamisesta aiemman puolisonsa kanssa, %. Avioero Avioero ruotsinkieliset Avoero Naiset Erittäin helposti Melko helposti Ei helposti eikä vaikeasti Melko vaikeasti Erittäin vaikeasti Miehet Erittäin helposti Melko helposti Ei helposti eikä vaikeasti Melko vaikeasti Erittäin vaikeasti

5 Kuvio 24. Kumman vanhemman luokse lapset jäivät eron jälkeen Naiset % Itsen Puolison Vuorotellen Muu järjestely Avioero Avioero ruotsi Avoero 4

6 Kuvio 25. Kumman vanhemman luokse lapset jäivät eron jälkeen Miehet % Itsen Puolison Vuorotellen Muu järjestely Avioero Avioero ruotsi Avoero

7 Mitä tarkoittaa muu järjestely? Muihin lasten asumisjärjestelyihin kuului tapauksia, joissa puolisot olivat tehneet sopimuksen siitä, että lapset asuivat aluksi toisen puolison luona, mutta myöhemmin he muuttivat toisen puolison luokse. Jotkut puolisot olisivat jakaneet lapset keskenään pysyvästi siten, että joku tai jotkut asuivat toisen vanhemman luona ja toinen tai toiset toisen vanhemman kanssa. Myös lasten vuorotteluhoidossa oli erilaisia vaihtelevia käytäntöjä. Vanhemmista kaksi asui vuorotellen entisessä yhteisessä asunnossa lasten kanssa. Muutama lapsi asui laitoksessa tai oli otettu huostaan. Yhden vanhemman lapsi asui hänen äitinsä kanssa ja yksi vastaaja asui entisen puolisonsa lapsen kanssa. Eronneiden puolisoiden lasten asumiskäytännöt ovat siten hyvin erilaisia.

8 Kuvio 26. Kuinka usein tapaa lapsia eroon päättyneestä liitostaan Naiset % Ei lainkaan K erran kk tai harvemmin Pari kertaa kk Joka viikko A suvat pääosin luonani Avioero Avioero ruotsi Avoero

9 Kuvio 27. Kuinka usein tapaa lapsia eroon päättyneestä liitostaan Miehet % Ei lainkaan K erran kk tai harvemmin Pari kertaa kk Joka viikko A suvat pääosin luonani Avioero Avioero ruotsi Avoero

10 Kaikista eronneista naisista 69 % ja miehistä 42 % koki suhteen lapsiin muuttuneen paremmaksi eron jälkeen. Jos lasten huollosta sopiminen oli ollut helppoa, niin tällöin lasten vuoroasuminen oli yleistä (42 %). Jos lasten huollosta ja tapaamisesta sopiminen oli ollut ainakin melko vaikeaa: o Naisista 26 % tapasi lastaan korkeintaan kerran kuukaudessa 1 % ei lainkaan. o Miehistä 43 % tapasi lastaan korkeintaan kerran kuukaudessa 22 % ei lainkaan. o Silti yli puolet näistä naisista ja lähes puolet miehistä koki suhteen lapsiinsa muuttuneen paremmaksi eron jälkeen.

11 Katkeroituminen on vienyt halun tehdä kompromisseja lasten tapaamisjärjestelyistä Parisuhteen aikana: Usein toistuvia riitoja lasten hoidosta ja kasvatuksesta jo parisuhteen aikana. o Tunne, että eronnut ei saanut läheskään riittävää henkistä tukea entiseltä puolisoltaan heidän parisuhteensa aikana. o Tärkeitä erosyitä vaikeudet puhua ja selvittää erimielisyyksiä, arvostuksen ja kunnioituksen puute ja henkinen väkivalta. Eron jälkeen: Kumppanin syyttäminen (jälkikäteen) suhteen epäonnistumisesta. Mitä vähemmän eronnut haluaa olla tekemisissä entisen kumppaninsa kanssa sitä useammin hänellä on vaikeuksia sopia hänen kanssaan lasten huollosta ja tapaamisesta.