Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust
Henkilöstöraprtti 2014 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä... 3 1.2. Kk- ja sa-aikainen henkilöstö31.12.2014... 3 1.3. Henkilöstö ammattilukittain... 4 1.4. Henkilöstö tulsalueittain... 4 1.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytinti... 6 1.6. Eläkepistumaennusteet... 7 1.7. Henkilöstön ikärakenne... 9 1.8. Henkilöstön keski-ikä... 9 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA... 10 2.1. Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset ja spimusmuutkset v. 2014... 11 3. POISSAOLOT... 12 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN... 19 4.1. Yhteistiminta... 19 4.2. Henkilöstön kulutus ja kehittäminen... 19 4.3. Työterveyshult... 20 4.4. Työhyvinvinti... 21 Taulukita 10 kpl Kuviita 23 kpl
Henkilöä Henkilöstöraprtti 2014 3 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymässä li 31.12.2014 1363 työntekijää, jista naisia li 1259ja miehiä 104. Edellisen vuden henkilömäärät livat 1219 naista ja 85 miestä. Miesten suus henkilökunnasta n kasvanut yhdellä prsenttiyksiköllä, sillä vunna 2013 miesten suus li 6,5% ja vunna 2014 se li 7,6%. Luvut sisältävättistaiseksi vimassalevassa työ-/virkasuhteessa levatja määräaikaiset työntekijät. Kuvi 1 Kuntayhtymän henkilöstö 2011-2014 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 Vakituiset 1006 1024 1024 1018 Määräaikaiset 324 330 280 345 1.2. Kk- ja sa-aikainen henkilöstö31.12.2014 Kuvi 2 4 % 4 % Kkaikainen päävirka/timi Osa-aikainen päävirka/timi 92 % Osa-aikaeläke, -lisä, - hitvapaa
Henkilöä Henkilöstöraprtti 2014 4 1.3. Henkilöstö ammattilukittain Taulukk 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstö ammattilukittain 31.12.2013 ja 31.12.2014 2013 2014 Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit 33 51 84 38 54 92 Hit- ja tutkimushenkilöstö 36 901 937 45 953 998 Ssiaalitimen henkilöstö 0 117 117 0 106 106 Hallint- ja timisthenkilöstö 4 33 37 6 37 43 Ktipalveluhenkilöstö 0 36 36 0 31 31 Tekninen henkilöstö 12 0 12 14 1 15 Siivushenkilöstö 0 75 75 0 71 71 Varasthenkilöstö 0 6 6 1 6 7 Yhteensä 85 1219 1304 104 1259 1363 1.4. Henkilöstö tulsalueittain Kuvi 3 Henkilöstön määrä tulsalueittain 31.12. vusina 2011 2014 600 500 400 300 200 100 0 31.12. 31.12. 31.12. 31.12. 2011 2012 2013 2014 Hallint- ja tukipalvelut* 126 125 123 125 Perhe- ja psykssiaaliset palvelut 236 247 238 251 Hidn ja hivan palvelut 477 490 468 508 Terveyden- ja sairaanhidn palvelut 491 492 475 479 *) Hallint- ja tukipalvelut pitää sisällään talus- ja henkilöstöpalvelut ja hultpalvelut
Henkilöstöraprtti 2014 5 Taulukk 2 Henkilöstö tulsalueittain 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 määräaikainen määrä- määrä- vakituinen aikainen vakituinen aikainen vakituinen määräaikainen vakituinen Hallint- ja tukipalvelut 105 21 105 20 107 16 102 23 Perhe- ja psykssiaaliset palvelut 182 54 189 58 198 40 196 55 Hidn ja hivan palvelut 326 151 334 156 335 133 345 163 Terveyden ja sairaanhidn palvelut 393 98 396 96 384 91 375 104 Yhteensä 1006 324 1024 330 1024 280 1018 345 Kuvi4 Määräaikaisten % suus tulsalueittain 31.12.2013 ja 31.12.2014 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallint- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Vanhuspalvel ut Terveyden ja sairaanhidn palvelut Vakituiset 31.12.13 87,0 83,2 71,6 80,8 Määräaikaiset 31.12.13 13,0 16,8 28,4 19,2 Vakituiset 31.12.14 81,6 78,1 67,9 78,3 Määräaikaiset 31.12.14 18,4 21,9 32,1 21,7
Henkilöstöraprtti 2014 6 1.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytinti Yhteenvet nykyiseen rganisaatin 2012 2013 2014 Talus- ja henkilöstöpalvelut arkistpäällikkö 1 yhteensä 1 Hultpalvelut autnkuljettaja 2 laitshultaja 4 sairaalalaitehultaja 1 timistsihteeri 1 yhteensä 5 3 Perhe- ja psykssiaaliset palvelut kehitysvammatyöntekijä 5 lähihitaja 1 perhetyöntekijä 1 3 psykiatrian ylilääkäri 1 psyklgi 1 1 puheterapeutti ssiaalihjaaja 1 1 ssiaalityöntekijä 4 5 1 terveydenhitaja 1 2 timintaterapeutti 1 1 vammaishjaaja 5 2 vammaishjaaja 50 % 2 vammaishjaaja 60 % 1 yhteensä 13 15 12 Hidn ja hivanpalvelut lähihitaja 21 16 16 sairaanhitaja 1 6 3 palveluesimies 1 yhteensä 22 23 19 Terveyden ja sairaanhidn palvelut ylilääkäri 3 1 apulaisylilääkäri 1 1 kirurgian erikislääkäri 1 anestesilgian erikislääkäri 1 terveyskeskuslääkäri 2 4 hammaslääkäri 1 1 2 labratrihitaja 2 farmaseutti 1 hammashitaja 1 3 kätilö 1 sastnhitaja 2 1 2 timintaterapeutti 1 sairaanhitaja 7 8 6 perushitaja 5 lähihitaja 6 4 2 suuhygienisti 1 1 sastnsihteeri 2 2 röntgenhitaja 1 yhteensä 31 22 24 RASHKY Yhteensä 66 65 58
Henkilöstöraprtti 2014 7 Taulukk 3 Työ-/virkasuhteen muutkset vunna 2014 Irtisanutu nut Palkatut Vanhuu s eläke Työkyvyttömyyseläke Lääkärit 9 9 3 Hit- ja tutkimushenkilöstö 13 35 20 7 Ssiaalitimen henkilöstö 3 11 Hallint- ja timisthenkilöstö 2 Tekninenhenkilöstö 1 3 1 Siivushenkilöstö 1 3 2 Varasthenkilöstö Yhteensä 27 58 29 9 1.6. Eläkepistumaennusteet Kuvi 5 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän eläkepistumaennuste 2012 2030 vusi lukumäärä 2012 20 2013 11 2014 27 2015 22 2016 22 2017 30 2018 24 2019 19 2020 30 2021 31 2022 20 2023 21 2024 24 2025 21 2026 25 2027 24 2028 21 2029 22 2030 18 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 Lähde: Kuntien eläkevakuutus
Henkilöstöraprtti 2014 8 Taulukk 4 Taulukk 5
Henkilöä Henkilöstöraprtti 2014 9 1.7. Henkilöstön ikärakenne Kuvi 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne 31.12.2014 250 200 150 100 50 0 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Mies 2 7 13 11 12 11 9 12 17 10 0 Nainen 14 68 68 121 133 175 183 173 191 126 7 Yhteensä 16 75 81 132 145 186 192 185 208 136 7 Vunna 2014 yli 45-vutiaita li 728henkilöä eli 53 % kk henkilöstöstä (1363). 65v- 1.8. Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä li 31.12.2014 tarkasteltuna 44,7 vutta. Keski-ikä n laskenut hieman edellisvudesta (2013: 45,3 vutta). Kuvi 7 Henkilöstön keski-ikä ammattilukittain 31.12.2014 60,00 50,00 40,00 41,80 43,51 48,14 51,51 53,23 45,27 51,73 49,00 30,00 20,00 10,00 0,00
Henkilöstöraprtti 2014 10 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukk 6 v. 2013 v. 2014 vrt. 2014 vs. 2013 Muuts % Palkat ja palkkit 42 546 672 43 483 038 936 366 2,20 Henkilösivukulut: Eläkekulut 7 986 903 8 195 352 208 449 2,61 Muut henkilösivukulut 2 528 248 2 535 905 7 657 0,30 Kulutus 218 941 221 160 2 219 1,01 Ostettu työnhjaus 41 419 42 250 831 2,01 Ammattikirjallisuus ja lehdet 26 433 23 924 2 509 9,49 Ostettu työterveyshult 749 570 616 244 133 326 17,79 Lahjat henkilökunnalle 14 265 18 786 4 521 31,70 Muut kulut(virkistyskulut) 124 972 43 839 81 133 64,92 11 690 751 11 697 460 6 710 0,06 Ment yhteensä 54 237 423 55 180 499 943 076 1,74 Pissaljen kustannukset (HRM Inf-järjestelmästä) 1 890 061 1 857 826-32235 - 1,71 Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tult: Sairausvakuutuskrvaukset 977 249 971 085 6 164 0,63 Tapaturmavakuutuskrvaukset 58 703 30 882 27 821 47,39 Kelan krvaus henki. työterveys. 285 000 280 000 5 000 1,75 Eläkekrvaukset 17 632 30 882 13 250 75,15 Työllistämistuki 58 785 65 094 6 309 10,73 Lääkäreiden kulutuskrvaus 180 596 200 137 19 541 10,82 Opiskelijiden hjauspalkk. 61 289 54 165 7 124 11,62 Oppisp.kul. kulutuskrv. 4 890 0 4 890 100,00 Virkistysalueiden vukrat. 17 478 14 865 2 613 14,95 Tult Yhteensä 1 661 622 1 647 110 27 762 1,67 Nettment 52 575 801 53 533 388 970 838 1,85 Muut (virkistyskulut) sisältävät v 2013 henkilökunnan tulspalkkin sekä liikunta- ja kulttuurisetelit 65 016,00 eura
Henkilöstöraprtti 2014 11 2.1. Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset ja spimusmuutkset v. 2014 Yhteenvet kunta-alan virka- ja työehtspimusratkaisuista 2014 Raamispimuksen mukaiset spimuskrtukset eri spimusalilla Palkantarkistus 1.7.2014 Ensimmäisellä jakslla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkja krtetaan 1.7.2014 spimuskrtuksella, jnka kustannusvaikutus kk kunta-alalla n keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtspimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten spimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkhtaista palkkaa krtetaan 20 eura 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskrtus tteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkja 12 13 senttiä tunnilta.
Henkilöstöraprtti 2014 12 3. POISSAOLOT Kuvi 8 Pissaltuntien suus kknaistyöajasta 3 000 000,00 2 500 000,00 2 000 000,00 1 500 000,00 1 000 000,00 500 000,00 0,00 2011 2012 2013 2014 Työssälaika 1 897 752,66 1 901 069,45 1 769 340,75 1 808 424,59 Pissalaika 633 045,99 662 899,34 670 410,86 690 726,70 Kuvi 9 Pissalpäivät pissallajeittain (kalenteripäivinä) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2011 2012 2013 2014 Muut pissalt Lakisääteiset pissalt Työkyvyttömyyspissalt Vusilmat
Henkilöstöraprtti 2014 13 Taulukk 7 2011 2011 % 2012 2012 % 2013 2013 % 2014 2014 % Vusilmat 45595 40 47838 39 48109 39 49157 39 Työkyvyttömyyspissalt 27041 23 25910 21 28197 23 28660 23 Lakisääteiset pissalt 29377 25 33684 28 36332 29 36306 29 Muut pissalt 13203 11 14301 12 11118 9 13075 10 Lakisääteisiin pissalihin sisältyy mm. hit- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntutustuella levat eli ns. pitkät sairauslmat. Muut pissalt sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset pissalt, kulutukset, KELA:n hyväksymät kuntutukset sekä palkattmat pissalt. Kuvi 10 Pissalpäivien palkkakustannukset sivukuluineen 8 000 000 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 2011 2012 2013 2014 Muut pissalt Lakisääteiset pissalt Työkyvyttömyyspissalt Vusilmat Taulukk 8 2011 2011% 2012 2012% 2013 2013% 2014 2014% Vusilmat 3 996 304 61,4 4 313 891 63,7 4 366 910 63,4 4 553 101 65,4 Työkyvyttömyyspissalt 1 851 979 28,4 1 804 833 26,6 1 890 061 27,4 1 857 826 26,7 Lakisääteiset pissalt 310 449 4,8 310 827 4,6 344 108 5,0 277 231 4,0 Muut pissalt 353 527 5,4 344 108 5,1 290 976 4,2 274 741 3,9 Yhteensä 6 512 259 6 773 659 6 892 055 6 962 900
Kalenteripäivää Kalenteripäivää Henkilöstöraprtti 2014 14 Kuvi11 Työkyvyttömyyspäivätkuukausittainvusina 2011, 2012, 2013 ja 2014 2900 2700 2500 Kuukausittaiset työkyvyttömyyspäivät kk kuntayhtymä 2300 2100 1900 1700 1500 Tammi Helmi Maalis Huhti Tuk Kesä Heinä El Syys Lka Marras Julu 2011 1990 1898 2277 2255 2420 2516 2320 2187 2429 2366 2223 2161 2012 2481 2728 2194 1886 2021 2103 1647 2122 2453 2303 2000 1972 2013 2405 2181 2225 2293 2143 2154 2137 2282 2299 2776 2641 2662 2014 2477 2241 2406 2419 2195 2193 2266 2452 2612 2606 2420 2373 Kuvi 12 Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vusina 2011, 2012, 2013 ja 2014 35000 30000 25000 Työkyvyttömyyspäivien kehitys kk kuntayhtymä 20000 15000 10000 5000 0 Tam mi Helmi Maali s Huhti Tuk Kesä Heinä El Syys Lka Marra s Yhteensä 2011 1990 3888 6165 8420 10839 13355 15675 17862 20290 22657 24880 27041 Yhteensä 2012 2481 5209 7403 9289 11311 13414 15060 17182 19635 21938 23938 25910 Yhteensä 2013 2405 4586 6811 9104 11248 13401 15538 17820 20118 22894 25535 28197 Yhteensä 2014 2477 4717 7124 9543 11737 13930 16196 18649 21261 23867 26287 28660 Julu
Henkilöstöraprtti 2014 15 Kuvi 13 Työkyvyttömyyspäivät ikälukittain (pv / työntekijä) 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 17-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- 2011 2012 2013 2014 Taulukk 9 Työkyv. pv/hlö 2012 2013 2014 Työkyv. pv yht. Työntekijöitä yht. Työkyv. pv/hlö Työkyv. pv yht. Työntekijöitä yht. Työkyv. pv/hlö Työkyv. pv yht. Työntekijöitä yht. 17-19v 11,42 149,33 13 11,15 88,35 8 6,07 42,60 7 20-24v 14,78 687,00 46 17,85 855,84 48 14,05 810,30 58 25-29v 13,60 1210,79 89 23,62 1729,02 73 14,46 1024,83 71 30-34v 17,61 2103,83 119 19,33 2310,88 120 21,45 2589,42 121 35-39v 17,99 2895,10 161 17,44 2440,84 140 15,75 2220,71 141 40-44v 15,92 2969,76 186 21,59 3744,42 173 19,87 3566,94 180 45-49v 17,81 3041,86 171 21,09 3620,46 172 24,91 4592,03 184 50-54v 23,06 4471,11 194 23,03 4318,74 188 23,40 4226,03 181 55-59v 20,64 4592,76 223 30,35 6116,23 202 30,76 6289,77 204 60-64v 36,89 3781,55 103 24,32 2948,82 121 25,93 3244,08 125 65v- 1,70 7,00 4 3,50 23,00 7 6,41 53,00 8 Laskennassa vat mukana kaikki vuden aikana palvelussuhteessa lleet työntekijät. Työkyvyttömyyspissalissa vat mukana myös kuntutustukipäivät.
% Henkilöstöraprtti 2014 16 Kuvi 14 Työkyvyttömyyden lajit vusina 2011, 2012, 2013ja 2014 (% suus työkyvyttömyyspissalista) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 2011 2012 2013 2014 KVTEL:n kunt.tuki palkatn 9,9 12,2 9,0 12,1 Työtapaturma, sapalkkainen 0,2 0,0 0,3 0,0 Työtapaturma palkallinen 2,1 1,2 1,3 1,2 Sairauslma palkatn 6,9 6,3 8,5 9,2 Sairauslma sapalkkainen 16,8 17,8 20,2 20,3 Sairauslma palkall, ma ilm. 7,2 6,5 6,0 5,8 Sairauslma palkallinen, tdistus 57,0 56,0 54,7 51,3 Kuvi 15 Pissaltapausten kestjakauma ( % ) 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 PV 2-3 PV 4-10 PV 11-60 PV 61-90 PV 91-180 PV YLI 180 PV Osa sair. pv. raha 2011 19,5 31,8 25,1 13,8 1,1 0,9 0,8 6,9 2012 18,1 30,8 24,2 12,4 0,9 1,3 0,7 8,0 2013 16,6 28,8 21,0 13,4 1,2 1,7 1,0 7,4 2014 20,3 31,1 23,1 11,3 1,3 1,4 0,8 9,0
Henkilöstöraprtti 2014 17 Taulukk 10 Pissaltapausten lukumäärät 2011,2012, 2013 ja 2014 2011 2012 2013 2014 POISSAOLOT HTP 1 PV 609 564 519 634 POISSAOLOT HTP 2-3 PV 993 960 897 969 POISSAOLOT HTP 4-10 PV 783 755 656 719 POISSAOLOT HTP 11-60 PV 430 387 417 351 POISSAOLOT HTP 61-90 PV 34 27 38 41 POISSAOLOT HTP 91-180 P 28 40 53 45 POISSAOLOT HTP YLI 180 25 21 30 24 OSA SAIRPV.RAHA 216 248 232 281 Yhteensä 3118 3002 2842 3064 Kuvi 16 Työkyvyttömyyspissaljen prsentuaalinen jakauma tulsalueittain vusina 2011, 2012, 2013 ja 2014 2014 2013 2012 2011 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2011 2012 2013 2014 Hallint ja tukipalv. 9,3 11,2 9,9 8,8 Perhe- ja psykss.p 14,4 14,7 17,4 17,2 Hidn ja hivan p. 46,7 46,0 43,8 47,0 Terveyden ja sairaanh.palv. 29,7 28,1 28,8 27,0
Kalenteripäivää Henkilöstöraprtti 2014 18 Kuvi 17 Työkyvyttömyyspissalt tulsalueittain (kalenteripäivinä) 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Hallint ja tukipalv. Perhe- ja psykss.p Hidn ja hivan p. Terveyden ja sairaanh.palv. 2011 2516 3894 12643 8044 2012 2891 3801 11894 7252 2013 2793 4911 12353 8131 2014 2508 4940 13480 7731
Henkilöstöraprtti 2014 19 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 4.1. Yhteistiminta Yhteistyötimikunta timii jhtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vunna 2014 yhteistyötimikunta kkntui seitsemän kertaa käsittelemään yhteistimintamenettelyn piiriin kuuluvia asiita. Yhteistyötimikuntaan kuuluivat vunna 2014 seuraavat henkilöt: Puheenjhtaja: Muut jäsenet: Asiantuntijat: Sihteeri: Kallunki Hannu Anttila Paula Haapakski Ain-Liisa Kski Anne-Mari (kkukset 3-7/2014) Kski Mervi Halnen Jaana (kkukset 1-2/2014) Mäntymaa Matti Pussinen Hannele Tfferi Markku Trnberg Antti Alatal Minna (kkuksesta 6/2014 alkaen) Krpela Paula Weissenfelt Mikk Jhanna Flink 4.2. Henkilöstön kulutus ja kehittäminen Kulutus- ja kehittämistiminnan tavitteena n tuttaa ja järjestää krkeatasisia ja yksiköiden tavitteiden suuntaisia kulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskulutuksen tavitteena n tukea ssiaali- ja terveydenhulln henkilöstön saamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, palvelujen kehittämistä sekä ptilaan ja asiakkaan hyvän hidn / palvelun tteutumista. Täydennyskulutuksella varmistetaan, että henkilöstöllä n riittävä pätevyys hyvinvinnin ja terveyden edistämisestä. Kuntayhtymän sisäinen kulutus li säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikittain sallistuttiin Oulun Ylipistllisen sairaalan erikisaljen interaktiivisiin videkulutuksiin. Oulun Ylipistllisen sairaalan kulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään sallistujien kulutustarpeen mukaan. Vunna 2014 taln sisäisiä kulutustilaisuuksia / etälähetyksellä vastaantettuja kulutuksia järjestettiin nin 80. Näistä 15 n tteutettu etäyhteydellä. Osallistujia kulutuksissa n llut yhteensä nin 1900. Sisäisistä kulutuksista suurimmat sallistujamäärät vat lleet seuraavissa aihepiireissä: Infektiiden trjunta (141) Elvytyskulutukset (169) Palsujelukulutukset (87) Erilaiset kirjaamiskulutukset (88) Ptilas- / lääketurvallisuus (98) Säteilyturva (45) Diabetes (67) Iäkkäiden lääkehit (64) ATK:n perustaidt / tiettekniset hjelmistt (96)
Henkilöstöraprtti 2014 20 Uusille työntekijöille ja piskelijille n pidetty kaksi perehdytystilaisuutta, jissa sallistujia li yli 40. Uusille työntekijöille n järjestetty myös useita Efficaperuskursseja, jihin vuden 2014 aikana sallistui 56 henkilöä. Tammikuussa kuntayhtymässä tettiin käyttöön sähköinen palvelukanava Netti Rassi. Siihen liittyvä Netti Rassi prjektiryhmälle sekä pääkäyttäjille khdennettu kulutuspäivä järjestettiin 29.9.2014. Kulutuspäivään sallistui 10 työntekijää. Kk henkilöstö kulutettiin Netti Rassin käyttöön prjektipäällikön ja effica pääkäyttäjien timesta. Kuntayhtymä liittyi Kansallisen ptilastiedn arkistn tukkuussa. Henkilöstölle järjestettäviin massakulutuksiin sallistui yhteensä 477 henkilöä vuden aikana. Lapset puheeksi timintamalli tettiin käyttöön ja timintaprsesseihin liitettäväksi kk kuntayhtymän strategisena tavitteena. Henkilöstön kulutukset lapset puheeksi timintamalliin alitettiin j 2013. Vuden 2014 aikana kulutettiin neuvlan työntekijät sekä vaativan ktisairaanhidn työntekijät. Terveydenhitajat kulutettiin myös neuvnpit sin. Kuntayhtymässä n annettu kulutusta lääketieteen piskelijille, eurlääkäreille sekä erikistuville lääkäreille. Elvytyskulutusta tarjttiin työyksiköihin säännöllisesti kk kuntayhtymän alueelle. Kulutukseen sallistuminen li kattavaa. Hyvinvintikuntayhtymän saamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten jhdlla suunnitelmallisesti esimiehen vusikelln eri sa-alueiden tteuttamisen kautta. Vuden kuluessa esimies ja työntekijä vat vurvaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemjen salta; tavitteiden asettaminen, henkilökhtaisen työsurituksen arviinti, saamiskartitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Hyvinvintikuntayhtymän saamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten jhdlla suunnitelmallisesti esimiehen vusikelln eri sa-alueiden tteuttamisen kautta. Vuden kuluessa esimies ja työntekijä vat vurvaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemjen salta; tavitteiden asettaminen, henkilökhtaisen työsurituksen arviinti, saamiskartitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Vuden 2014 aikana rakennettiin esimiehen vusikell kknaan sähköiseen mutn hyödyntäen alustana lemassa levaa Webtallennus alustaa. Järjestelmän käyttööntt tapahtuu vuden 2015 alkupulella. Kuvi 18 esimiehen vusikell. Sähköisen työkalun tutekehityksen aikana timintpainikkeen nimi muutettiin työhyvinvinniksi. Tutkimusten mukaan esimiehen ja työntekijän välinen vurvaikutus n ensiarvinen työhyvinvintiin vaikuttava tekijä. 4.3. Työterveyshult Kuntayhtymä n järjestänyt työntekijöilleen kknaisvaltaisentyöterveyshulln palvelut sisältäen lakisääteisen työterveyshulln sekä yleislääkäritasisen sairaanhidn. Työterveyshult n järjestetty työntekijöille, jilla n palvelussuhde vimassa. Työntekijöillä, jilla n työssään erityinen sairastumisen vaara, n työterveyshult järjestetty lain mukaisesti heti työn alettua. Työturvallisuuslain mukaan yksin
Vastaajaa Henkilöstöraprtti 2014 21 työskentelevillä, yötyötä tekevillä ja väkivallan uhalle altistuvilla työntekijöillä n työssään erityinen sairastumisen vaara. Lisäksi erityinen sairastumisen vaara n myös henkilöillä jtka altistuvat mm. hammashullssa käsiteltäville aineille sekä verelle ja tartuntavaarallisille eritteille. Näin llen suurimmalle salle kuntayhtymän työntekijöistä n tehtävä terveystarkastukset mahdllisimman pian työn alettuaja työntekijöiden terveyttä n seurattava säännöllisesti. Lakisääteisessä työterveyshullssa painpistealue n ennaltaehkäisyssä, kuten työtiljen terveellisyydestä hulehtimisessa, uupumissairauksien ja tules-sairauksien ehkäisemisessä sekä henkilökhtaisessa sujautumisessa. Kuntayhtymässä työterveyshulta tteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jllin työyhteisöstä nusevat työkykyä/työhyvinvintia ylläpitävän timinnan tarpeet tulevat esille. Henkilöstön työhyvinvintiin vaikuttavissa asiissa ja työhyvinvinnin edistämisessä n työyksikön vetäjien/esimiesten sekä työterveyshulln yhteinen suunnittelu ja timinta tärkeää. Työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshult n hjannut henkilöstöä erilaisiin kuntutuksiin. Varhaiskuntutuksena n järjestetty selkä- ja niskaryhmiä sekä fysikimppa-timintaa. Kuntayhtymän henkilöstöä n sallistunut kuntremnttikursseille sekä Kelan järjestämään Aslak, Tyk ja TK 2-kuntutukseen. Merkittävää n myös hulehtia ikääntyvän henkilöstön sairauksien hyvästä hidsta ja ikea-aikaisesta kuntutuksesta. 4.4. Työhyvinvinti Työhyvinvintikysely tteutettiin vuden 2014 lpulla. Kyselyyn vastasi 629 (579vunna 2013) työntekijää. Tulksien perusteella timintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi timenpiteiksi. Työhyvinvintikyselyn keskeiset tulkset Kuvi 19 Vastaajista yli 76 % kki usein työnten elämässään tärkeäksi. Kkemus masta työkyvystä pisteytettiin asteiklla 0-10. Edellisvuteen nähden itselle annettu arvsana li jälleen nussut. Vunna 2013 työkyvylle annettiin arvsanaksi 8,34. Vunna 2014 tämä luku li 8,49. 250 200 150 100 50 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2013 0 0 2 1 3 4 17 81 199 180 84 2014 1 0 0 1 1 12 16 59 183 206 114
% vastaajista Henkilöstöraprtti 2014 22 Kuvi 20 Vastaajat kkivat, että eniten maan työkykyyn vaikuttavat tekijät vat ma fyysinen kunt ja ma asenne sekä ma ammattitait. Neljänneksi eniten kettiin vaikutusta levan työkavereilla. Työyhteisön vurvaikutustaidt Työyhteisön pelisäännöt Työturvallisuus Työtilat ja -välineet Työn määrä Työn laatu Työkaverit Työaikajärjestelyt Palkkaus Oma psyykkinen kunt Oma fyysinen kunt Oma asenne Oma ammattitait Esimiehen tuki 0 50 100 150 200 250 300 350 Vastausta Kuvi 21 Vastaajien näkemys kysymykseen Työpaikan jht n kiinnstunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvinnista 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein 2013 47,7 39,4 12,9 2014 21,4 47,6 31,0
% vastaajista Henkilöstöraprtti 2014 23 kuvi22 Vastaajien näkemys kysymykseen Olen valmis susittelemaan työpaikkaani muille 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Usein Sillin tällöin Harvin tai ei kskaan 2013 54,6 38,2 7,2 2014 57,2 35,6 4,8 kuvi 22 Vastaajien näkemys kysymykseen Onk sinulla llut kuluvan vuden aikana mahdllisuus vaikuttaa maan työtehtävääsi ja letk saanut esimieheltäsi palautetta seuraavissa sa-alueissa: 2013 Kyllä 2014 Kyllä 2013 Ei 2014 Ei 2013 En saa sana 2014 En saa sana 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tavitteiden asettaminen Kirjallinen tehtävänkuvaus Henkilökhtaise n työsurituksen arviinti Osaamiskartitu s Kehityskeskustel ut Ura- ja seuraajasuunnittelu 2013 Kyllä 56,5 62,2 64,4 64,6 70,1 19,8 2014 Kyllä 49,8 48,6 44,0 42,6 54,5 17,9 2013 Ei 25,9 22,2 22,3 23,7 24,0 51,2 2014 Ei 30,8 33,9 39,9 40,8 37,8 54,0 2013 En saa sana 17,6 15,6 13,3 11,7 5,9 29,0 2014 En saa sana 19,4 17,5 16,1 16,5 7,6 28,1
Henkilöstöraprtti 2014 24 4.5. Työsujelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden n yhteistiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsujelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jkaiselle työyksikölle minaiset kehittämistarpeet humiiden. Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän työsujelurganisaatin yhteistiminnasta vastaa työsujelutimikunta: Työsujelupäällikkö Leena Virranniemi Työsujeluvaltuutettu Markku Tfferi Varatyösujeluvaltuutettu Satu Kivusipilä Varatyösujeluvaltuutettu Juni Kavnius Työsujelutimikunnan jäsen Suvi Kunnasmäki Kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Työsujelutimikunnan sihteeri Kaisu Murujärvi Työsujelutimikunta laatii työsujelun timintahjelman, jnka yhteistyötimikunta hyväksyy. Timintahjelmassa määritellään vusittaiset työsujelun painpistealueet. Kknaisvastuu työsujelun tteuttamisesta n työnantajalla, jta työpaikalla edustaa esimies. Työsujelun tteuttamisvastuu n esimiehillä rganisaatitast humiiden. Tulsalueet vat velvllisia valvmaan alueensa työlsuhteita ja työmenetelmiä sekä hulehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkhtien ja puutteiden krjaamiseksi ja pistamiseksi. Tavitteiden saavuttamiseksi tulsalueen n tunnettava maa vastuualuettaan kskevat lainsäädännön velvittavat hjeet ja määräykset. Työnantajalla n myös tiedtusvastuu työsujeluasiissa. Kuntayhtymässä lain tarkittamia työnantajia edustavat luttamushenkilöt, jhtryhmä, tulsalueiden- ja tulsyksiköiden jhtajat ja lähiesimiehet jille työsujeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luttamushenkilöjht vastaa työsujelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahjen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen timinnan vaatimien investintien rahituksesta työsujeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsujelutiminnan tteuttamisen valvnnasta Kuntayhtymän jhtajan ja tulsaluejhtajat vastaavat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin mudstamiseksi yleisten työsujelun järjestämistä kskevien hjeiden antamisesta, suunnittelusta ja hankinnista muiden esimiesasemassa levien hjaamisesta ja valvmisesta työpaikkjen yleisestä valvnnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luttamuselimille tulsalueiden jhtajina vastaavat viime kädessä maa tulsaluettaan kskevien työsujelutavitteiden tteuttamisesta
Henkilöstöraprtti 2014 25 Tulsyksiköiden jhtajat vastaavat man työyhteisön kehittämisprsessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsujeluhjeiden ja määräysten nudattamisen valvnnasta, suunnittelusta ja hankinnista työpaikkjen turvallisuushjeiden antamisesta henkilöstön neuvnnasta jahjauksesta välittömän työsujelutiminnan rganisinnista työsujelu tietuden välittäminen työpaikkjen yleinen valvnta ja tarkkailu mahdllisten epäkhtien ilmittaminen jhtryhmälle Lähiesimiehet vastaavat työsujelumääräysten nudattamisen välittömästä valvnnasta työympäristön jatkuvasta tarkkailusta henkilöstön perehdyttämisestä, hjauksesta ja neuvnnasta mahdllisten epäkhtien ilmittamisesta malle esimiehelleen Jkaisen työntekijän velvllisuus ja vastuu n nudattaa työturvallisuuteen liittyviä hjeita ja määräyksiä nudattaa työturvallisia työtapja nudattaa työnsä ja työlsuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varvaisuutta ja hulellisuutta hulehtia käytettävissä levin keinin masta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää muihin työntekijöihin khdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista khtelua ilmittaa epäkhdista esimiehelle Lisäksi n valvttava ja hulehdittava työpaikan lsuhteiden turvallisuudesta humiimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien kneiden ja laitteiden kunnsta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä surittaessa käytettäväksi määrättyjen sujuksien ja henkilökhtaisten sujaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmähjeiden antamisesta ja työhön pastamisesta vähältä piti- ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkhtien ja puutteiden krjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta krjaavalle yksikölle Työsujeluhenkilöstö avustaa esimiehiä työsujeluasiiden hitamisessa sekä timii yhdessä työterveyshulln kanssa näissä asiissa krdinivana ja valvvana yksikkönä.
Henkilöstöraprtti 2014 26 Työsujeluasiamiehet Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän työpaikilla timivat työsujeluasiamiehet, jtka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Työsujeluasiamies - työskentelee timialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta - n rganisaatin eri timialueiden henkilöstön valitsema edustaja, jka avustaa työsujelurganisaatita välittömän työsujelun yhteistimintatehtävissä - pitää yhteyttä kuntayhtymän työsujelun yhteistiminta- elimiin, linjajhtn, työsujelupäällikköön ja työsujelu- valtuutettuun - sallistuu tarvittaessa työsujelua kskevaan tarkastukseen timialueellaan Työsujeluasiamiehellä n ikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin spii lähiesimiehensä kanssa.