HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015

Transkriptio

1 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Yhteistyötoimikunta Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanvaltuusto Raahen kaupunginvaltuusto Siikajoen kunnanvaltuusto

2 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön lukumäärä Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Henkilöstö ammattiluokittain Henkilöstö tulosalueittain Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v POISSAOLOT PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN Yhteistoiminta Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Työterveyshuolto Työhyvinvointi Taulukoita 14 kpl Kuvioita 22 kpl Kannen kuva: Vuonna 2015 pitkän 40-, 30- tai 20-vuotisen palvelussuhteen johdosta palkittuja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työntekijöitä yhteiskuvassa juhlatilaisuuden jälkeen.

3 Henkilöä Henkilöstöraportti HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä oli työntekijää, joista naisia oli 1225 ja miehiä 107. Edellisen vuoden henkilömäärä oli 1363, joista 1259 oli naista ja 104 miestä. Miesten osuus henkilökunnasta on hieman kasvanut, sillä vuonna 2014 miesten osuus oli 7,6 % ja vuonna 2015 se oli 8 %. Luvut sisältävät toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevat ja määräaikaiset työntekijät. Kuvio 1 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstö Vakituiset Määräaikaiset Koko- ja osa-aikainen henkilöstö Kuvio 2 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön % jakauma 3 % 5 % Kokoaikainen päävirka/toimi Osa-aikainen päävirka/toimi Osa-aikaeläke, -lisä, - hoitovapaa 92 %

4 Henkilöstö ammattiluokittain Taulukko 1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstö ammattiluokittain ja Mies Nainen Yht. Mies Nainen Yht. Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö Hallinto- ja toimistohenkilöstö Kotipalveluhenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö Yhteensä Henkilöstö tulosalueittain Kuvio 3 Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina Hallinto- ja tukipalvelut* Perhe- ja psykososiaaliset palvelut Hoidon ja hoivan palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut *) Hallinto- ja tukipalvelut pitää sisällään talous- ja hallintopalvelut ja huoltopalvelut

5 % henkilöstöstä Henkilöstöraportti Taulukko 2 Henkilöstö tulosalueittain vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen vakituinen määräaikainen Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Vanhuspalvelut Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Yhteensä Kuvio 4 Määräaikaisten % osuus tulosalueittain ja ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Hallinto- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Vanhuspalvelu t Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Vakituiset ,6 78,1 67,9 78,3 Määräaikaiset ,4 21,9 32,1 21,7 Vakituiset ,0 80,8 70,6 76,5 Määräaikaiset ,0 19,2 29,4 23,5

6 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Taulukko 3 Uudet toistaiseksi voimassaolevat työ- ja virkasuhteet vuosina Yhteenveto nykyiseen organisaatioon Talous- ja henkilöstöpalvelut arkistopäällikkö 1 yhteensä 1 Huoltopalvelut autonkuljettaja 2 laitoshuoltaja 4 4 sairaalalaitehuoltaja 1 toimistosihteeri 1 yhteensä Perhe- ja psykososiaaliset palvelut kehitysvammatyöntekijä 5 lähihoitaja 1 1 ohjaaja 1 perhepalveluohjaaja 1 perhetyöntekijä 1 3 psykiatrian apulaisylilääkäri 1 psykiatrian erikoislääkäri 1 psykiatrian ylilääkäri 1 1 psykologi puheterapeutti sosiaaliohjaaja 1 1 sosiaalityöntekijä terveydenhoitaja toimintaterapeutti 1 1 vammaisohjaaja vammaisohjaaja (osa-aikainen) 2 1 yhteensä Hoidon ja hoivanpalvelut lähihoitaja sairaanhoitaja palveluesimies 1 yhteensä Terveyden ja sairaanhoidon palvelut ylilääkäri apulaisylilääkäri kirurgian erikoislääkäri 1 anestesiologian erikoislääkäri 1 terveyskeskuslääkäri hammaslääkäri laboratoriohoitaja 2 farmaseutti 1 hammashoitaja 1 3 kätilö 1 apulaisosastonhoitaja 1 osastonhoitaja toimintaterapeutti 1 sairaanhoitaja perushoitaja 5 lähihoitaja suuhygienisti osastonsihteeri röntgenhoitaja 1 1 yhteensä RASHKY Yhteensä

7 7 Taulukko 4 Työ-/virkasuhteen muutokset vuonna 2015 Palkatut Työsuhde purettu Vanhuus eläke Lääkärit 10 7 * * * * Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstö 4 2 * * 2 2 Hallinto- ja toimistohenkilöstö * 2 * * 1 * Tekninen henkilöstö * 1 * * * * Siivoushenkilöstö 4 1 * * 4 2 Yhteensä Irtisanoutunut Irtisanottu Työkyvyttömyyseläke

8 Eläkepoistumaennusteet, eläkekustannukset ja varhe-maksujen kehitys Taulukko 5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän eläkepoistuma-ennuste Raportin kuvaus Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Valintaparametrit Näkymä = kaikki Vuoden laskenta = tarkasteluaika Ammattiluokka = Kaikki Työnantaja = Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Vanhuuseläkkeet sisältävät vanhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa olevien henkilöiden joukkoon. Vakuutettujen eläköitymisennuste Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk, Eläkkeet, % 2013 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä ,6 3, ,9 3, ,0 3, ,8 3, ,8 3, ,9 3, ,3 3, ,3 3, ,2 3, ,4 3, ,0 3, ,8 3, ,7 3, ,6 2, ,6 2,8 Lähde KEVA-raportti

9 9 Taulukko 6 Raportin kuvaus Eläkkeelle siirtyneet ja osa-aikaeläkkeiden aloittaneet Valintaparametrit Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden ja uuden osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva (muu kuin osa-aikaeläke tai perheeläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät vanhennetut ja 'osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä' sisältävät osakuntoutustuet. Täydet työkyvyttömyyseläkkeet ja täydet kuntoutustuet on puolestaan esitetty erikseen. Vuosi = 2015 Näkymä = kaikki Työnantaja = Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Työeläkelaki = kaikki Eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaineiden määrä, keski-ikä ja osuus eläkelajeittain Eläkelaji Määrä, henk. Määrä edellisenä vuonna, henk. Muutos, henk. Muutos % Keski-ikä, v. Keski-iän muutos, v. Osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä, % Vanhuuseeläkkeet ,7 63,5-0,2 60,6 Täysi työkyvyttömyyseläke ,0 * * 6,1 Täysi kuntoutustuki ,8 * * 6,1 Osatyökyvyttömyyseläkkeet yhteensä ,2 56,7 0,9 27,3 Yhteensä ,0 61,2 1,8 100,0 Osa-aikaeläke ,7 61,5-0,1 13,2 Lähde KEVA-raportti

10 10 Taulukko 7 Eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosittain Raportin kuvaus Valintaparametrit Raportilla esitetään eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä aikasarjana. Eläkkeelle siirtyneiksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Tarkastelujakson alkuvuosi = 2003 Tarkastelujakson loppuvuosi = 2015 Työnantaja = Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Työeläkelaki = kaikki Eläkkeelle siirtyneet Eläkkeelle siirtyneet Keski-ikä , , , , , , , , , , , , ,2 Yhteensä ,1 Lähde KEVA-raportti Taulukko 8 KEVA-maksujen kehitys vuosina Vuosi Palkkasumma Palkkaperusteinen maksu Eläkemenoperusteinen maksu Varhemaksu Maksut yhteensä Yht

11 Henkilöä Henkilöstöraportti Henkilöstön ikärakenne Kuvio 5 Henkilöstön määrä ja ikärakenne v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Mies Nainen Yhteensä Vuonna 2015 yli 45-vuotiaita oli 714 henkilöä eli 53,6 % koko henkilöstöstä (1332). 65v Henkilöstön keski-ikä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli tarkasteltuna 45 vuotta. Keski-ikä on hieman noussut edellisvuodesta (2014: 44,7 vuotta). Kuvio 6 Henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain ja Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Sosiaalihenkilöstö Toimistohenkilöstö Kotipalveluhenkilöstö Tekninen henkilöstö Siivoushenkilöstö 42,1 41,8 43,9 43,5 48,7 48,1 52,0 51,5 53,5 53,2 46,3 45,3 50,5 51,7 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,

12 12 2. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukko 9 Henkilöstötilinpäätös v v vrt vs 2014 Muutos % Palkat ja palkkiot ,71 Henkilösivukulut: Eläkekulut ,19 Muut henkilösivukulut ,87 Koulutus ,64 Ostettu työnohjaus ,21 Ammattikirjallisuus ja lehdet ,51 Ostettu työterveyshuolto ,37 Lahjat henkilökunnalle ,61 Muut kulut(virkistyskulut) ,93 Sivukulut yhteensä: ,72 Menot yhteensä ,93 Poissaolojen kustannukset (HRM Info-järjestelmästä) ,31 Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tulot: Sairausvakuutuskorvaukset ,56 Tapaturmavakuutuskorvaukset ,18 Kelan korvaus henki. työterv ,00 Eläkekorvaukset ,48 Työllistämistuki ,82 Lääkäreiden koulutuskorvaus ,42 Opiskelijoiden ohjauspalkk ,99 Virkistysalueiden vuokrat ,37 Tulot Yhteensä ,30 Nettomenot ,15

13 Sopimusten mukaiset palkkojen tarkistukset ja sopimusmuutokset v Terveyskeskusten lääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa ja lääkärisopimuksen liitteen 1 2 :ssä tarkoitettua omalääkärien väestöosaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,3 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,3 prosentilla. Sairaalalääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,3 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,3 prosentilla. Terveyskeskusten hammaslääkärit Viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus on 0,81 prosenttia. KVTES: n palkkausluvun 11 :n mukaista henkilökohtaista lisää korotetaan 0,81 prosentilla.

14 Tuntia Henkilöstöraportti POISSAOLOT Kuvio 7 Poissaolotuntien osuus kokonaistyöajasta Poissaoloaika Kokonaistyöaika Kuvio 8 Poissaolopäivät poissaololajeittain (kalenteripäivinä) Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot

15 Henkilöstöraportti Taulukko 10 Poissaolopäivät vuosina % % % % Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot Lakisääteisiin poissaoloihin sisältyy mm. hoito- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntoutustuella olevat eli ns. pitkät sairauslomat. Muut poissaolot sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot, koulutukset sekä palkattomat poissaolot. Kuvio 9 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen , , , , , , , ,00 0, Vuosilomat Työkyvyttömyyspoissaolot Lakisääteiset poissaolot Muut poissaolot Taulukko 11 Poissaolopäivien palkkakustannukset sivukuluineen % % % % Vuosilomat , , , ,6 Työkyvyttömyyspoissaolot , , , ,8 Lakisääteiset poissaolot , , , ,8 Muut poissaolot , , , ,8

16 Kalenteripäivää Kalenteripäivää Henkilöstöraportti Kuvio10 Työkyvyttömyyspäivät kuukausittain vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuvio 11 Kuntayhtymän työkyvyttömyyspäivien kehitys vuosina Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

17 17 Kuvio 12 Työkyvyttömyyspäivät ikäluokittain (pv / työntekijä) 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v Taulukko 12 Työkyvyttömyyspäivät ikäryhmittäin Ikäryhmä Työkyv pv:t / hlö Työkyv pv:t yht Työnte kijöitä yht. Työkyv pv:t / hlö Työkyv. pv:t yht Työnte kijöitä yht. Työkyv pv:t / hlö Työkyv. pv:t yht Työnte kijöitä yht v 11,1 88,4 8 6,1 42,6 7 1,3 6, v 17,8 855, ,0 810, ,4 828, v 23, , , , , , v 19, , , , , , v 17, , , , , , v 21, , , , , , v 21, , , , , , v 23, , , , , , v 30, , , , , , v 24, , , , , , v- 3,5 23,0 7 6,4 53,0 8 30,4 367,4 12 Laskennassa ovat mukana kaikki vuoden aikana palvelussuhteessa olleet työntekijät. Työkyvyttömyyspoissaoloissa ovat mukana myös kuntoutustukipäivät.

18 % Henkilöstöraportti Kuvio 13 Työkyvyttömyyden lajit vuosina (% osuus työkyvyttömyyspoissaoloista) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % KVTEL:n kunt.tuki palkaton 9,9 12,2 9,0 12,1 9,1 Työtapaturma, osapalkkainen 0,2 0,0 0,3 0,0 0,5 Työtapaturma palkallinen 2,1 1,2 1,3 1,2 2,2 Sairausloma palkaton 6,9 6,3 8,5 9,2 9,1 Sairausloma osapalkkainen 16,8 17,8 20,2 20,3 16,8 Sairausloma palkall, oma ilm. 7,2 6,5 6,0 5,8 6,2 Sairausloma palkallinen, todistus 57,0 56,0 54,7 51,3 56,2 Kuvio 14 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten kestojakauma ( % ) 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 1 PV 2-3 PV 4-10 PV PV PV PV YLI 180 PV Osa sair. pv. raha ,5 31,8 25,1 13,8 1,1 0,9 0,8 6, ,1 30,8 24,2 12,4 0,9 1,3 0,7 8, ,6 28,8 21,0 13,4 1,2 1,7 1,0 7, ,3 31,1 23,1 11,3 1,3 1,4 0,8 9, ,4 34,6 19,6 9,3 0,8 0,6 0,4 14,3

19 19 Taulukko 13 Työkyvyttömyyspoissaolotapausten lukumäärät vuosina POISSAOLOT 1 PV POISSAOLOT 2-3 PV POISSAOLOT 4-10 PV POISSAOLOT PV POISSAOLOT PV POISSAOLOT P POISSAOLOT YLI OSASAIR.PV.RAHA Yhteensä Kuvio 15 Työkyvyttömyyspoissaolojen prosentuaalinen jakauma tulosalueittain vuosina % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hallinto ja tukipalv. 9,3 11,2 9,9 8,8 8,5 Perhe- ja psykosos.p 14,4 14,7 17,4 17,2 19,7 Hoidon ja hoivan p. 46,7 46,0 43,8 47,0 44,0 Terveyden ja sairaanh.palv. 29,7 28,1 28,8 27,0 27,7

20 Kalenteripäivää Henkilöstöraportti Kuvio 16 Työkyvyttömyyspoissaolot tulosalueittain Hallinto ja tukipalv. Perhe- ja psykosos.p Hoidon ja hoivan p. Terveyden ja sairaanh.palv

21 21 4. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 4.1. Yhteistoiminta Yhteistyötoimikunta toimii johtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vuonna 2015 yhteistyötoimikunta kokoontui viisi kertaa käsittelemään yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyötoimikuntaan kuuluivat vuonna 2015 seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Muut jäsenet: Asiantuntijat: Sihteeri: Kallunki Hannu Anttila Paula Haapakoski Aino-Liisa Koivusipilä Satu (kokoukset 3-5/2015) Koski Anne-Mari Koski Mervi Mäntymaa Matti Pussinen Hannele Tofferi Markku (kokoukset 1-2(2015) Tornberg Antti Alatalo Minna Korpela Paula Weissenfelt Mikko Johanna Flink 4.2. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen Koulutus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on tuottaa ja järjestää korkeatasoisia ja yksiköiden tavoitteiden suuntaisia koulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä, palvelujen kehittämistä sekä potilaan ja asiakkaan hyvän hoidon / palvelun toteutumista. Täydennyskoulutuksella varmistetaan, että henkilöstöllä on riittävä pätevyys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Kuntayhtymän sisäinen koulutus oli säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikoittain osallistuttiin Oulun Yliopistollisen sairaalan erikoisalojen interaktiivisiin videokoulutuksiin. Oulun Yliopistollisen sairaalan koulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään osallistujien koulutustarpeen mukaan. Vuonna 2015 talon sisäisiä koulutustilaisuuksia / etälähetyksellä vastaanotettuja koulutuksia järjestettiin noin 64. Näistä 11 on toteutettu etäyhteydellä. Osallistujia koulutuksissa on ollut yhteensä noin Sisäisistä koulutuksista suurimmat osallistujamäärät ovat olleet seuraavissa aihepiireissä: Infektioiden torjunta (157) Lapset puheeksi -koulutus (174) Palosuojelukoulutukset (62) Ravatar -koulutukset (85) Diabetes (39) Terveydenedistäminen (106) Tiliöintikoulutukset (62) Muistiseminaari (72) ATK:n perustaidot / tietotekniset ohjelmistot (156)

22 22 Uusille työntekijöille ja opiskelijoille on pidetty perehdytystilaisuus, joissa osallistujia oli 25. Uusille työntekijöille on järjestetty myös useita Effica-peruskursseja, joihin vuoden 2015 aikana osallistui 33 henkilöä. Lapset puheeksi toimintamalli otettiin käyttöön ja toimintaprosesseihin liitettäväksi koko kuntayhtymän strategisena tavoitteena. Henkilöstön koulutukset lapset puheeksi toimintamalliin aloitettiin jo Vuoden 2015 aikana koulutettiin 174 henkilöä. Kuntayhtymässä on annettu koulutusta lääketieteen opiskelijoille, eurolääkäreille sekä erikoistuville lääkäreille. Hyvinvointikuntayhtymän osaamisen kehittäminen tapahtuu esimiesten johdolla suunnitelmallisesti esimiehen vuosikellon eri osa-alueiden toteuttamisen kautta. Vuoden kuluessa esimies ja työntekijä ovat vuorovaikutuksessa seuraavien työhön liittyvine teemojen osalta; tavoitteiden asettaminen, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi, osaamiskartoitus, ura ja seuraajasuunnittelu, kirjallinen tehtävänkuvaus ja kehityskeskustelu. Esimiehen vuosikello otettiin digitaalisena työkaluna käyttöön vuoden 2015 aikana. Kuvio 17 Esimiehen vuosikello Työterveyshuolto Sähköisen työkalun tuotekehityksen aikana toimintopainikkeen nimi muutettiin työhyvinvoinniksi. Tutkimusten mukaan esimiehen ja työntekijän välinen vuorovaikutus on ensiarvoinen työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. Kuntayhtymä on järjestänyt työntekijöilleen työterveyshuollon palvelut perustason sopimuksella sisältäen lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon rajoituksin. Palvelut tuottaa Terveystalo. Työterveyshuolto on järjestetty työntekijöille, joilla on voimassaoleva palvelussuhde. Työterveyshuollon sisältö on sovittu tarkemmin työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet, työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet ottaen huomioon, mitä työterveyshuoltolaissa (1383/2001)ja Valtioneuvoston asetuksessa 708/2013 säädetään. Ennaltaehkäisevään työterveyteen kuuluvat mm. työterveystarkastukset (mm. lakisääteiset määräaikaistarkastukset altisteisessa erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavassa työssä, suunnatut tarkastukset, työkuntoisuustarkastukset), työ- ja toimintakyvyn arviointi ja tukeminen, työhönpaluun tukeminen yhdessä työnantajan kanssa sekä tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työntekijöille ja esimiehille. Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. Kuntayhtymässä työterveyshuoltoa toteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jolloin työyhteisöstä

23 23 nousevat työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan tarpeet tulevat esille. Työn vaarojen ja kuormitustekijöiden terveydellisen merkityksen arviointi on yksi työterveyshuollon tehtävistä. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavissa asioissa ja työhyvinvoinnin edistämisessä on työyksikön esimiesten sekä työterveyshuollon yhteinen suunnittelu ja toiminta tärkeää. Vuonna 2015 tärkeimpänä yhteisenä tavoitteena oli sairauspoissaolojen vähentäminen. Varhaisen välittämisen mallin mukaiset työkykykeskustelut tulee pitää kaikille työntekijöille, joilla on yli 15 päivää sairauspoissaoloja tai esimiehellä nousee muu huoli työntekijän työkyvystä tai jaksamisesta. Keskustelut käydään kahden kesken esimiehen ja työntekijän välillä ja asiat tuodaan työterveyshuoltoon tiedoksi ja tarvittaessa järjestetään työterveysneuvottelu. Työterveyshuolto on työn ja terveyden välisen suhteen asiantuntija. Se huolehtii yhdessä esimiesten työterveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä. Taulukko 14 Työterveyden tunnusluvut 2013 toteuma 2014 toteuma 2015 toteuma Mittari Sairauspoissaolopäiviä / hlö 22,8 pv 24,7 pv 21,3 pv Sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset (* Sairauspoissaolo % 6,2 % 6,8 % 5,9 % Terveys % 37 % 37,5 % 36 % Työterveyden kokonaiskustannukset Kustannusten suhde Kela I / II % 30,7 % / 67,3 % 45,1 % / 52,9 % 45,9 % / 52,9 % Kustannukset /hlö *) Kustannukset saadaan kertomalla poissaolopäivien hinta (EK 350 ) poissaolopäivillä

24 % vastaajista Henkilöstöraportti Työhyvinvointi Työhyvinvointikysely 2015 toteutettiin ajalla Kyselyyn vastasi 737 työntekijää (629 vuonna 2014). Vastausprosentti oli 57,5 % (vuonna ,7 %). Tuloksien perusteella toimintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi toimenpiteiksi. Työhyvinvointikyselyn keskeiset tulokset Kuvio 18 Vastaajista yli 75 % koki usein työnteon elämässään tärkeäksi. Kokemus omasta työkyvystä pisteytettiin asteikolla Edellisvuoteen nähden itselle annettu arvosana on hieman laskenut. Vuonna 2014 työkyvylle annettiin arvosanaksi 8,49. Vuonna 2015 tämä luku oli 8, ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, ,2 0,0 0,0 0,2 0,2 2,0 2,7 9,9 30,9 34,7 19, ,0 0,1 0,0 0,0 0,6 1,9 4,4 9,8 32,1 35,7 15,4 Kuvio 19 Vastaajat kokivat, että eniten omaan työkykyyn vaikuttavat tekijät olivat oma fyysinen kunto ja oma asenne sekä oma ammattitaito. Neljänneksi eniten koettiin vaikutusta olevan työkavereilla. Muu Työyhteisön vuorovaikutustaidot Työyhteisön pelisäännöt Työturvallisuus Työtilat ja -välineet Työn määrä Työn laatu Työkaverit Työaikajärjestelyt Palkkaus Oma psyykkinen kunto Oma fyysinen kunto Oma asenne Oma ammattitaito Esimiehen tuki

25 % vastaajista % vastaajista Henkilöstöraportti Kuvio 20 Vastaajien näkemys kysymykseen Työpaikan johto on kiinnostunut henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Harvoin tai ei koskaan Silloin tällöin Usein ,4 47,6 31, ,9 39,7 35,4 Kuvio21 Vastaajien näkemys kysymykseen Olen valmis suosittelemaan työpaikkaani muille 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Usein Silloin tällöin Harvoin tai ei koskaan ,6 36,5 4, ,2 35,8 7,0

26 % vastaajista Henkilöstöraportti Kuvio 22 Vastaajien näkemys kysymykseen Onko sinulla ollut kuluvan vuoden aikana mahdollisuus vaikuttaa omaan työtehtävääsi ja oletko saanut esimieheltäsi palautetta seuraavissa osa-alueissa: 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Tavoitteiden asettaminen Kirjallinen tehtävänkuva us Henkilökohta isen työsuoritukse n arviointi Osaamiskart oitus Kehityskesku stelut Ura- ja seuraajasuunnittelu 2014 Kyllä 49,8 48,6 44,0 42,6 54,5 17, Kyllä 50,8 43,1 47,3 44,8 52,8 29, Ei 30,8 33,9 39,9 40,8 37,8 54, Ei 33,2 40,9 40,4 43,4 39,3 52, En osaa sanoa 19,4 17,5 16,1 16,5 7,6 28, En osaa sanoa 16,0 16,0 12,3 11,8 7,9 18, Työsuojelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsuojelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jokaiselle työyksikölle ominaiset kehittämistarpeet huomioiden. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työsuojeluorganisaation yhteistoiminnasta vastaa työsuojelutoimikunta: Työsuojelupäällikkö Leena Virranniemi Työsuojeluvaltuutettu Satu Koivusipilä Varatyösuojeluvaltuutettu Jouni Kavonius Työsuojelutoimikunnan jäsen Hanna Kyröläinen Työsuojelutoimikunnan jäsen Suvi Kunnasmäki Kiinteistöpäällikkö Pekka Kastell Työsuojelutoimikunnan sihteeri Kaisu Mourujärvi Työsuojelutoimikunta laatii työsuojelun toimintaohjelman, jonka yhteistyötoimikunta hyväksyy. Toimintaohjelmassa määritellään vuosittaiset työsuojelun painopistealueet. Kokonaisvastuu työsuojelun toteuttamisesta on työnantajalla, jota työpaikalla edustaa esimies. Työsuojelun toteuttamisvastuu on esimiehillä organisaatiotasot huomioiden.

27 27 Tulosalueet ovat velvollisia valvomaan alueensa työolosuhteita ja työmenetelmiä sekä huolehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi ja poistamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi tulosalueen on tunnettava omaa vastuualuettaan koskevat lainsäädännön velvoittavat ohjeet ja määräykset. Työnantajalla on myös tiedotusvastuu työsuojeluasioissa. Kuntayhtymässä lain tarkoittamia työnantajia edustavat luottamushenkilöt, johtoryhmä, tulosalueiden- ja tulosyksiköiden johtajat ja lähiesimiehet joille työsuojeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luottamushenkilöjohto vastaa työsuojelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahojen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen toiminnan vaatimien investointien rahoituksesta työsuojeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsuojelutoiminnan toteuttamisen valvonnasta Kuntayhtymän johtajan ja tulosaluejohtajat vastaavat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin muodostamiseksi yleisten työsuojelun järjestämistä koskevien ohjeiden antamisesta, suunnittelusta ja hankinnoista muiden esimiesasemassa olevien ohjaamisesta ja valvomisesta työpaikkojen yleisestä valvonnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luottamuselimille tulosalueiden johtajina vastaavat viime kädessä omaa tulosaluettaan koskevien työsuojelutavoitteiden toteuttamisesta Tulosyksiköiden johtajat vastaavat oman työyhteisön kehittämisprosessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsuojeluohjeiden ja määräysten noudattamisen valvonnasta, suunnittelusta ja hankinnoista työpaikkojen turvallisuusohjeiden antamisesta henkilöstön neuvonnasta ja ohjauksesta välittömän työsuojelutoiminnan organisoinnista työsuojelu tietouden välittäminen työpaikkojen yleinen valvonta ja tarkkailu mahdollisten epäkohtien ilmoittaminen johtoryhmälle Lähiesimiehet vastaavat työsuojelumääräysten noudattamisen välittömästä valvonnasta työympäristön jatkuvasta tarkkailusta henkilöstön perehdyttämisestä, ohjauksesta ja neuvonnasta mahdollisten epäkohtien ilmoittamisesta omalle esimiehelleen Jokaisen työntekijän velvollisuus ja vastuu on noudattaa työturvallisuuteen liittyviä ohjeita ja määräyksiä noudattaa työturvallisia työtapoja noudattaa työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varovaisuutta ja huolellisuutta huolehtia käytettävissä olevin keinoin omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä

28 28 välttää muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua ilmoittaa epäkohdista esimiehelle Lisäksi on valvottava ja huolehdittava työpaikan olosuhteiden turvallisuudesta huomioimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien koneiden ja laitteiden kunnosta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä suorittaessa käytettäväksi määrättyjen suojuksien ja henkilökohtaisten suojaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmäohjeiden antamisesta ja työhön opastamisesta vähältä piti- ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden korjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta korjaavalle yksikölle Työsuojeluorganisaatio toimii yhteistyössä esimiesten kanssa työsuojeluasioiden hoitamisessa sekä työterveyshuollon kanssa näissä asioissa koordinoivana ja valvovana yksikkönä. Työsuojeluasiamiehet Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän työpaikoilla toimivat työsuojeluasiamiehet, jotka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Työsuojeluasiamies työskentelee toimialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta on organisaation eri toimialueiden henkilöstön valitsema edustaja, joka avustaa työsuojeluorganisaatiota välittömän työsuojelun yhteistoimintatehtävissä pitää yhteyttä kuntayhtymän työsuojelun yhteistoiminta- elimiin, linjajohtoon, työsuojelupäällikköön ja työsuojelu- valtuutettuun osallistuu tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen toimialueellaan Työsuojeluasiamiehellä on oikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin sopii lähiesimiehensä kanssa.