HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Transkriptio

1 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 Yhteistyötimikunta Yhtymähallitus Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust Vihannin Kunnanvaltuust

2 2 1. YLEISTÄ Perustietja kuntayhtymästä Kuntayhtymän timintarganisaati Kuntayhtymän perustehtävä Kuntayhtymän timinta-ajatus Kuntayhtymän strategiset päämäärät Timintaa hjaavat arvt HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön lukumäärä Henkilöstö ammattilukittain Henkilöstö tulsalueittain Henkilöstön rekrytinti Vaihtuvuus Eläkepistumaennusteet Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstökulut sivukuluineen Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset v Tehdyn työn hinta Miesten ja naisten tehdyn työn hinta POISSAOLOT HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN Yhteistiminta Henkilöstön kulutus ja kehittäminen Työterveyshult Työhyvinvinti Työpaikkarukailu Työsujelu... 29

3 3 1. YLEISTÄ Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstöraprtti vudelta 2011 n pääsin numeerinen ja graafinen kuvaus ensimmäisestä timintavudesta rganisaatista nykylaajuudessaan. Uusi rganisaati n tunnuslukuineen erilainen kuin aikaisemmat, jten raprtissa ei keskitytä edeltävien rganisaatiiden tunnuslukujen vertailuun vaan pyritään lumaan rakenne, jlla tulevinakin vusina henkilöstöön liittyvät tunnusluvut kertisivat lennaista ja jista saadaan vertailua tulevaisuudessa Perustietja kuntayhtymästä Jäsenkunnat 1.2. Kuntayhtymän timintarganisaati

4 Kuntayhtymän perustehtävä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä perustettiin ja sen tehtävänä n vastata Raahen kaupungin sekä Pyhäjen, Siikajen ja Vihannin kuntien yhteensä asukkaan lakisääteisistä ssiaali- ja terveydenhulln palveluista lukuun ttamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhulta. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön niistä erikissairaanhidn palveluista, jtka hankitaan sairaanhitpiiristä tai muualta alueen ulkpulelta. Palvelut tutetaan asiakaslähtöisesti ja taludellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavitteena alueen ihmisten hyvinvinti ja terveys Kuntayhtymän timinta-ajatus Kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kknaisvaltaisesti ja ennakivasti ihmisten terveyttä, timintakykyä ja matimisuutta järjestämällä vaikuttavia ssiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien vimavarat humiiden. Palvelut järjestetään tehkkaasti ja mnitimijaisesti mahdllistaen asiakkaan valinnanvapauden ja khtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rhkeasti uudistava ja vetvimainen työyhteisö, jssa arvstetaan mnipulista saamista ja eletään ihmisiksi Kuntayhtymän strategiset päämäärät Lasten ja nurten hyvinvinti Hyvinvintia ja terveyttä edistävä av- ja ktihitlähtöinen palvelurakenne Saumattmat hyvinvintipalveluprsessit Osaava henkilöstö ja vetvimainen työyhteisö Taludellisesti kestävä timinta 1.6. Timintaa hjaavat arvt Ihmisarvn kunniittaminen Kuntayhtymän asiakkaita ja työntekijöitä khdellaan tasa-arvisesti, ikeudenmukaisesti ja inhimillisesti. Kuntayhtymän työntekijät käyttäytyvät ystävällisesti, khteliaasti ja hyviä tapja nudattaen sekä asiakkaita että tisiaan khtaan. Asiakaslähtöisyys Kuntayhtymä n alueen asukkaita varten. Timinnassa humiidaan palvelun kknaisvaltaisuus, yksilöllisyys ja asiakkaan tarpeet ja tiveet. Asiakaspalautteeseen reagidaan hyvän palvelun kkemusten tuttamiseksi. Avimuus Asiakkaiden tarpeiden, tutkimus- ja hitmahdllisuuksien ja alueen taludellisten vimavarjen muuttuessa myös kuntayhtymän timinta muuttuu. Tiet timinnasta ja sen suunnitelluista muutksista välitetään käyttäjille avimesti. Kuntayhtymä käyttää tiettekniikan innvaatiita laajasti hyväksi ja tukee avimen tiedtuksen hankkeita. Kuntayhtymä tavittelee tiivistä yhteistyötä man alueen muiden palvelukeskusten sekä muiden terveydenhulln rganisaatiiden ja timijiden kanssa.

5 5 Välittäminen Kuntayhtymän palveluja käyttävien asiakkaiden ngelmat edellyttävät usein mniammatillista yhteistyötä, fyysisen ja psyykkisen kknaistilanteen arviintia ja tisinaan myös arkihin asiihin puuttumista. Empaattinen, välittävä asiiden käsittely lisää asiakkaan turvallisuuden tunnetta ja luttamusta, jtka vat perusedellytykset nnistuneessa tutkimus- ja hittapahtumassa. Terveyden edistämisen mittareita käytetään asiakaskntakteissa ja niiden avulla asiakkaita hjataan man elämänsä parempaan hallintaan. Välittävä työyhteisö kantaa vastuuta työntekijöiden hyvinvinnista ja tukee jkaisen työntekijän menestymistä työssään. 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Henkilöstön lukumäärä Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymässä li työntekijää, jista naisia 1252 ja miehiä 101. Luku sisältää tistaiseksi vimassalevassa työ-/virkasuhteessa levat ja määräaikaiset työntekijät. Kuvi 1 Prsentuaalinen jakauma tistaiseksi vimassa levista (1026) ja määräaikaisista (327) työ- virkasuhteista ,17 % 75,83 % Tistaiseksi vimassa leva työ-/virkasuhde Määräaikainen työ-/virkasuhde

6 Kk- ja sa-aikainen henkilöstö Kuvi 2 Kk- ja sa-aikainen henkilöstö ,88 % 7,91 % 89,21 % Kkaikainen päävirka/-timi Osa-aikainen päävirka/-timi Osa-aikaeläke, -lisä, -hitv Henkilöstö ammattilukittain Taulukk 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän henkilöstö ammattilukittain Mies Nainen Yhteensä LÄÄKÄRIT HOITO- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖ SOSIAALITOIMEN HENKILÖSTÖ HALLINTO- JA TOIMISTOHENKILÖST TEKNINEN HENKILÖSTÖ SIIVOUSHENKILÖSTÖ VARASTOHENKILÖSTÖ 5 5 Yhteensä

7 Henkilöstö tulsalueittain Kuvi 3 Henkilöstön määrä tulsalueittain Terveyden- ja sairaanhidn palvelut Vanhuspalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Aikuisssiaalipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut Hallint- ja tukipalvelut Taulukk 2 Henkilöstön määrä ja määräaikaisten suus tulsalueittain Tistaiseksi vim. Määräaikaiset yhteensä Määräaik % Hallint- ja tukipalvelut % Lapsi- ja perhepalvelut % Aikuisssiaalipalvelut % Mielenterveys- ja päihdepalvelut % Vanhuspalvelut % Terveyden- ja sairaanhidn palvelut % YHTEENSÄ %

8 Henkilöstön rekrytinti Vunna 2011 valittiin eläkkeelle jääneiden ja irtisanutuneiden tilalle vakituista henkilöstöä eri tulsalueille yhteensä 78 henkilöä. Rekrytintikanavina käytettiin kuntayhtymän sisäisiä tiedtteita, ilmitustauluja, työvimatimistn työnvälityspalveluja, sanma- ja ammattilehtiä sekä internet-sivustja. Hallint- ja tukipalvelut (5) 1 varasttyöntekijä 4 laitshultajaa Lapsi- ja perhepalvelut (8) 2 terveydenhitajaa 3 perhetyöntekijää 2 ssiaalityöntekijää 1 psykiatrinen sairaanhitaja Aikuisssiaalipalvelut (4) 1 sairaanhitaja 1 ssiaalityöntekijä 2 hjaajaa Mielenterveys- ja päihdepalvelut (1) 1 päihdehjaaja Vanhuspalvelut (41) 35 lähihitajaa 4 sairaanhitajaa 2 vanhustyönhjaajaa Terveyden- ja sairaanhidn palvelut (19) 2 ylilääkäriä 1 kuntutushjaaja 1 työterveyshitaja 2 fysiterapeuttia 1 sisätautien erikislääkäri 1 lähihitaja 1 erikishammaslääkäri 3 apulaisylilääkäriä 1 sastnlääkäri 1 labratrihitaja 4 terveyskeskuslääkäriä 1 ravitsemussuunnittelija 2.6. Vaihtuvuus Taulukk 3 Työ-/virkasuhteen päättymissyyt vunna 2011 Irtisanutunut Virka lakkautettu / irtisanttu Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Lääkärit Hit- ja tutkimushenkilöstö 32 1 Ssiaalitimen henkilöstö Siivushenkilöstö Hallint- ja timisthenkilöstö 2 Tekninen henkilöstö 1 Varasthenkilöstö Muu henkilöstö yhteensä

9 Eläkepistumaennusteet Kuvi 4 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän eläkepistumaennuste (tilastista puuttuu ssiaalitimen henkilöstö) Lähde: Kuntien eläkevakuutus Kuvi 5 Kk kunta-alan eläkepistumaennuste Lähde: Kuntien eläkevakuutus

10 10 Taulukk 4 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän eläkepistuma Lähde: Kuntien eläkevakuutus Taulukk 5 Kk kunta-alan eläkepistuma Lähde: Kuntien eläkevakuutus

11 Henkilöstön ikärakenne Kuvi 6 Henkilöstön määrä ja ikärakenne v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- mies nainen yhteensä Taulukk 6 Henkilöstön ikäjakauma mies nainen yhteensä 17-19v v v v v v v v v v v Vunna 2011 yli 45-vutiaita li 707 henkilöä, eli 52,25 % kk henkilöstöstä (vunna 2010 vastaava prsenttiluku li 50,06 %).

12 Henkilöstön keski-ikä Henkilöstön keski-ikä n 47,36 vutta (Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän aikaisemman rganisaatin vastaava ikä li vunna ,9 vutta). Miesten keski-ikä vunna 2011 li 44,13 vutta ja naisten 47,40 vutta. Kuvi 7 Henkilöstön keski-ikä ammattilukittain Varasthenkilöstö Siivushenkilöstö Tekninen henkilöstö Hallint- ja timisthenkilöstö Ssiaalitimen henkilöstö Hit- ja tutkimushenkilöstö Lääkärit

13 13 3. HENKILÖSTÖKULUT 3.1. Henkilöstökulut sivukuluineen Taulukk 7 Vuden 2011 tilinpäätöksen mukaan v.2011 Palkat ja palkkit Henkilöstösivukulut: - Eläkekulut Muut henkilöstökulut Henkilöstökrvaukset ja muut krjauserät Yhteensä Kuvi 6 Henkilöstökulut vunna 2011 (ehrminfn mukaan) , , , , , , , , ,00 0,00 Palkat Hlöstöment Yhteensä

14 Spimusten mukaiset palkkjen tarkistukset v alkaen paikallinen järjestelyerä 1.0 % kaikki henkilöstöryhmät saman spimuksen piirissä Kunnallinen virka- ja työehtspimus alkaen yleiskrtus 1,2 % alkaen paikallinen järjestelyerä 0,8 % kertaerä 100,00 Teknisten spimus alkaen yleiskrtus 1,2 % alkaen paikallinen järjestelyerä 0,8 % kertaerä 100,00 Lääkärispimus alkaen yleiskrtus 1,2 % alkaen paikallinen järjestelyerä 0,8 % kertaerä 150, Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hinta mudstuu säännöllisen työajan, lisä- ja ylityöajan laskennallisista palkkakustannuksista. Tuntihinta lasketaan siten, että maksetut palkat jaetaan tehtyjen tuntien määrällä (pissaltunnit vähennetty). Eur/tunti kert tdellisen tuntihinnan, jssa mukana vat kaikki maksetut palkat, mutta ainastaan tehdyt tunnit. Palkalliset pissalt nstavat tuntihintaa. Kuvi 9 Tehdyn työn hinta tulsalueittain 30,00 25,00 20,00 17,92 21,75 19,74 22,80 19,38 26,14 15,00 10,00 5,00 0,00 TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PA VANHUSPALVELUT MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVEL AIKUISSOSIAALIPALVELUT LAPSI- JA PERHEPALVELUT HALLINTO- JA TUKIPALVELUT

15 Miesten ja naisten tehdyn työn hinta Kuvi 10 Tehdyn työn hinta ammattilukittain 70,00 60,00 50,00 56,33 47,76 50,73 40,00 30,00 20,00 19,33 20,43 16,86 21,32 22,23 23,08 15,44 14,53 15,25 Mies 10,00 Nainen 0,00 Varasthenkilöstö Siivushenkilöstö Tekninen henkilöstö Hallint- ja timisthenkilöstö Ssiaalitimen henkilöstö Hit- ja tutkimushenkilöstö Lääkärit Keskituntihinta n vuden 2011 aikana llut 22,34 eura. Kun tähän lisätään 24,1 % sivukulut, saadaan lpulliseksi keskituntihinnaksi 27,74 eura.

16 16 4. POISSAOLOT Kuvi 11 Pissaltuntien suus kknaistyöajasta Kknaistyöaika h Pissalaika h Pissalprsentti li 20% vunna Kuvi 12 Pissalpäivät pissallajeittain 11,46 % 25,50 % 39,57 % Vusilmat pv Sairauspissalt pv Lakisääteiset pissalt pv Muut pissalt 23,47 % Vusilmat pv ,57 % Sairauspissalt pv ,47 % Lakisääteiset pissalt pv ,50 % Muut pissalt ,46 % YHTEENSÄ Lakisääteisiin pissalihin sisältyy mm. hit- ja perhevapaat sekä määräaikaisella kuntutustuella levat eli ns. pitkät sairauslmat. Muut pissalt sisältävät mm. KVTES:n mukaiset palkalliset pissalt, kulutukset, KELA:n hyväksymät kuntutukset sekä palkattmat pissalt.

17 17 Kuvi 13 Pissalpäivien palkkakustannukset sivukuluineen Vusilmat Sairauspissalt Lakisääteiset pissalt Muut pissalt Vusilmat Sairauspissalt Lakisääteiset pissalt Muut pissalt YHTEENSÄ Kuvi 14 Työkyvyttömyydet kuukausittain Tammi Helmi Maalis Huhti Tuk Kesä Heinä El Syys Lka Marras Julu

18 18 Kuvi 15 Työkyvyttömyyspäivät ikälukittain / työntekijä v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v 65v- Laskennassa vat mukana kaikki vuden aikana palvelussuhteessa lleet työntekijät. Työkyvyttömyyspäiviä kertyi keskimäärin 23,5 kalenteripäivää/työntekijä. Työkyvyttömyyspissalissa vat mukana myös kuntutustukipäivät. Kuntayhtymän työntekijöillä n ikeus lla työkyvyttömyyden vuksi man ilmituksen perusteella enintään klme kalenteripäivää kerrallaan, js työkyvyttömyyden syynä n flunssa, vatsainfekti tai migreeni. Mikäli työkyvyttömyys edelleen jatkuu, vi esimies työntekijän/viranhaltijan pyynnöstä myöntää vielä kaksi kalenteripäivää lisätyökyvyttömyysaikaa malla ilmituksella.

19 19 Kuvi 16 Pissalpäivät työkyvyttömyyslajeittain Työkyvyttömyys diag. Työkyvyttömyys terv.hit.myönt. Työkyvyttömyys palkatn Työkyvyttömyys sapalkka Työkyvyttömyys ma ilm. Työtapaturmat KVTEL kuntutustuki Työkyvyttömyys lääk. td Työkyvyttömyys ma ilm Työkyvyttömyys terv. hit. myönt. 800 Työtapaturmat 650 Työkyvyttömyys palkatn 2200 KVTEL kuntutustuki 3432 Työkyvyttömyys sapalkka Omailmituksella työkyvyttömyytensä n vuden 2011 aikana ilmittanut 698 henkilöä (k.a. 3,15 pv vudessa). Keskimäärin jkainen tällainen pissal n kestänyt 1,73 päivää.

20 20 Kuvi 17 Työkyvyttömyydet kalenteripäivinä 13,93 11,33 Työkyvyttömyysaika 1-3 pv 10,52 17,75 Työkyvyttömyysaika 4-10 pv Työkyvyttömyysaika11-60 pv 8,69 Työkyvyttömyysaika pv Työkyvyttömyysaika pv 37,80 Työkyvyttömyysaika yli 180 pv Työkyvyttömyysaika 1-3 kpv 11,33 % Työkyvyttömyysaika 4 10 kpv 17,75 % Työkyvyttömyysaika kpv 37,80 % Työkyvyttömyysaika kpv 8,69 % Työkyvyttömyysaika kpv 10,52 % Työkyvyttömyysaika yli 180 kpv 13,93 % Kuvi 18 Työkyvyttömyydet työpäivinä 13,61 4,73 16,27 Työkyvyttömyysaika 1-3 pv 6,10 Työkyvyttömyysaika 4-10 pv Työkyvyttömyysaika11-60 pv 22,09 Työkyvyttömyysaika pv Työkyvyttömyysaika pv Työkyvyttömyysaika yli 180 pv 37,21 Työkyvyttömyysaika 1-3 tpv 16,27 % Työkyvyttömyysaika 4 10 tpv 22,09 % Työkyvyttömyysaika tpv 37,21 % Työkyvyttömyysaika tpv 6,10 % Työkyvyttömyysaika tpv 13,61 % Työkyvyttömyysaika yli 180 tpv 4,73 %

21 21 Työterveyshulln seurannan mukaan työkyvyttömyyspäiviä kertyi Työkyvyttömyyspäiviä n kuitenkin kaiken kaikkiaan , sillä työterveyshulln seuranta ei sisällä Kuntien eläkevakuutuksen kuntutustukipäiviä sekä määräaikaisia eläkkeitä. Työkyvyttömyyspissaljen syyt Hengityselinsairaudet / tartunta ja listaudit 5376 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Raskaus, synnytys, lapsivuteus 1454 Vammat, myrkytykset 3186 Verenkiertelinten sairaudet 1148 Hermstn sairaudet 853 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 4183 Muualla lukittelemattmat ireet 513 Muut sairaudet 2354 Yhteensä päivää Kuvi 19 Työkyvyttömyyspissaljen jakauma 2011 Hengityselinsairaudet / tartunta ja listaudit 17,52 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 37,85 % Raskaus, synnytys, lapsivuteus 4,74 % Vammat, myrkytykset 10,38 % Verenkiertelinten sairaudet 3,74 % Hermstn sairaudet 2,78 % Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 13,63 % Muualla lukittelemattmat ireet 1,67 % Muut sairaudet 7,67 % Eniten työkyvyttömyyspissalja henkilöstölle aiheuttivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (37,9 %) sekä hengityselinsairaudet / tartunta ja listaudit (17,5 %) sairauslmapäivistä.

22 22 Kuvi 20 Työkyvyttömyyspissaljen prsentuaalinen jakauma tulsalueittain ,93 9,3 3,0 6,8 Hallint- ja tukipalvelut Lapsi- ja perhepalvelut 4,2 Aikuisssiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vanhuspalvelut 47,7 Terveyden- ja sairaanhidn palvelut Taulukk 8 Työkyvyttömyyspissalt tulsalueittain (kalenteripäivinä) pissalpäivät % ky:n pissalista henkilöstö pissalt / hlö Hallint- ja tukipalvelut , ,6 Lapsi- ja perhepalvelut 918 3, ,1 Aikuisssiaalipalvelut , ,6 Mielenterveys- ja päihdepalvelut , ,2 Vanhuspalvelut , ,7 Terveyden- ja sairaanhidn palvelut , ,3 yhteensä ,7

23 23 5. HENKILÖSTÖTULOSLASKELMA Taulukk 9 Tulslaskelma v Palkat ja palkkit Henkilösivukulut: Eläkekulut Muut henkilösivukulut Kulutus Ostettu työnhjaus Ostetut lääkäripalvelut Ostetut hithenk. palvelut Ammattikirjallisuus ja lehdet Henkilökunnan työterveysh Ostettu työterveyshult Lahjat henkilökunnalle Muut kulut (virkistyskulut) Ment yhteensä Palkka- ja henkilöstökuluja vähentävät tult: Sairausvakuutuskrvaukset Tapaturmavakuutuskrvaukset Kelan krvaus henki. työterv Eläkekrvaukset Työllistämistuki Matalapalkkatuki 0 Lääkäreiden kulutuskrvaus Opiskelijiden hjauspalkk Oppisp.kul. kulutuskrv Virkistysalueiden vukrat Tult Yhteensä Nettment

24 24 6. PANOSTUKSET TYÖHYVINVOINTIIN 6.1. Yhteistiminta Yhteistyötimikunta timii jhtavana työnantajan ja henkilöstön yhteistyöelimenä. Vunna 2011 yhteistyötimikunta kkntui viisi kertaa käsittelemään yhteistimintamenettelyn piiriin kuuluvia asiita. Yhteistyötimikuntaan kuuluvat seuraavat henkilöt: Puheenjhtaja Kallunki Hannu Jäsenet: Alatal Minna Anttila Paula alkaen Haapakski Ain Liisa Halnen Jaana Heikkinen Irma Kski Mervi Lumiah Kauk Mämmi Saara alkaen ts-valtuutettu Pussinen Hannele Rutaniemi Sanna Vara pj. Silvla Tuija ( saakka) Trnberg Antti Viitala Marjatta ( saakka) Weissenfelt Mikk Työterveyshulln henkilöstöä n käytetty asiantuntijina yhteistyötimikunnan kkuksissa Henkilöstön kulutus ja kehittäminen Kulutus- ja kehittämistiminnan tavitteena n tuttaa ja järjestää krkeatasisia ja yksiköiden tavitteiden suuntaisia kulutuspalveluja kuntayhtymän henkilöstölle. Täydennyskulutuksen tavitteena n kehittää ja ylläpitää kuntayhtymän eri henkilöstöryhmien ammatillisia valmiuksia ja kykyä uuden maksumiseen. Kuntayhtymän sisäinen kulutus li säännöllistä ja ennalta suunniteltua. Viikittain sallistuttiin Oulun Ylipistllisen sairaalan erikisaljen interaktiivisiin videkulutuksiin. Oulun Ylipistllisen sairaalan kulutuksia tilattiin etälähetyksenä kuntayhtymään sallistujien kulutustarpeen mukaan. Vunna 2011 taln sisäisiä kulutustilaisuuksia järjestettiin 40, jihin sallistui yhteensä 1232 henkilöä. Sisäisiä kulutuksia järjestettiin mm. elvytyksestä, palsujelusta, lääkehidsta, astmasta, infektiista, ravitsemuksesta, mini-interventista, kivusta, aivverenkierthäiriöistä, verisunituksten hidsta, vaippa-asiista, asiakaspalvelusta, lapsen mtriikasta, lasten kasvukäyristä, palvammjen hidsta, kululaisen fyysisen kunnn mittaamisesta, avanneleikatun ptilaan hidsta, alle kuluikäisen kuuln alenemasta, diabeteksesta, RAVA - arviinneista, rintasyövästä, pään ja kaulan alueen syövistä. Uusille työntekijöille ja piskelijille pidettiin perehdytystilaisuudet, elvytyskulutukset ja effica -peruskurssit. Oulun ammattikrkeakulun kanssa järjestettiin näyttötutkinnn arviijakulutus. Kuntayhtymässä n annettu kulutusta lääketieteen piskelijille, eurlääkäreille sekä erikistuville lääkäreille. Elvytyskulutusta tarjttiin työyksiköihin säännöllisesti kk kuntayhtymän alueelle. Kulutukseen sallistuminen li kattavaa. Hyvinvintikuntayhtymän esimiehet sallistuivat TOKI- kulutukseen, jka piti sisällään seuraavat kulutukset: Tulevaisuuden saamistarpeet, 1.3. Ohjaus esimiehen työvälineenä, hjaustaidt ja menetelmät, 8.4. Osaamiskartitukset työssä kehittymisen välineenä, Esimiehen keinja khtaamiseen ja vaikeista asiista puhumiseen, Kehityskeskustelut -

25 25 miten luttamukseen jhdatellaan ja suunnitellaan tulevaa?, Pitempi työura - miten se n mahdllista Työnantajan mahdllisuudet -kulutustietutta, järjestelmä ja rahitus, Kulutussenssit - aikuiskulutustaht ja knsultit esittäytyvät, Vi hyvin esimies! Kkemuksellinen työhyvinvintipäivä Työterveyshult Kuntayhtymä n järjestänyt työntekijöilleen kknaisvaltaisen työterveyshulln palvelut sisältäen lakisääteisen työterveyshulln sekä yleislääkäritasisen sairaanhidn. Työterveyshult n järjestetty työntekijöille, jilla n palvelussuhde vimassa. Työntekijöillä, jilla n työssään erityinen sairastumisen vaara, n työterveyshult järjestetty lain mukaisesti heti työn alettua. Työturvallisuuslain mukaan yksin työskentelevillä, yötyötä tekevillä ja väkivallan uhalle altistuvilla työntekijöillä n työssään erityinen sairastumisen vaara. Lisäksi erityinen sairastumisen vaara n myös henkilöillä jtka altistuvat mm. hammashullssa käsiteltäville aineille sekä verelle ja tartuntavaarallisille eritteille. Näin llen suurimmalle salle kuntayhtymän työntekijöistä n tehtävä terveystarkastukset mahdllisimman pian työn alettua ja työntekijöiden terveyttä n seurattava säännöllisesti. Lakisääteisessä työterveyshullssa painpistealue n ennaltaehkäisyssä, kuten työtiljen terveellisyydestä hulehtimisessa, uupumissairauksien ja tules-sairauksien ehkäisemisessä sekä henkilökhtaisessa sujautumisessa. Kuntayhtymässä työterveyshulta tteutetaan suunnitelmallisesti eli työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset tehdään pääsääntöisesti työyhteisöittäin, jllin työyhteisöstä nusevat työkykyä/työhyvinvintia ylläpitävän timinnan tarpeet tulevat esille. Henkilöstön työhyvinvintiin vaikuttavissa asiissa ja työhyvinvinnin edistämisessä n työyksikön vetäjien/esimiesten sekä työterveyshulln yhteinen suunnittelu ja timinta tärkeää. Työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyshult n hjannut henkilöstöä erilaisiin kuntutuksiin. Varhaiskuntutuksena n järjestetty selkä- ja niskaryhmiä sekä fysikimppatimintaa. Kuntayhtymän henkilöstöä n sallistunut kuntremnttikursseille sekä Kelan järjestämään Aslak ja Tyk-kuntutukseen. Työterveyshulln kustannukset vunna 2011 henkilöä khden (1339 henkilöä) livat 173,91, kknaiskustannus krvauslukka I (lakisääteinen) ja 206,45, kknaiskustannus krvauslukka II (sairaanhit) ja yhteenlaskettuna Kansaneläkelaitksen krvaus työnantajalle n krvauslukka I:n mukaisesta timinnasta 60 % ja krvauslukka II:n mukaisesta 50 %. Merkittävää n myös hulehtia ikääntyvän henkilöstön sairauksien hyvästä hidsta ja ikeaaikaisesta kuntutuksesta. Kuntayhtymässä timii aktiivisesti Tyhy-työryhmä, jka vastaa kuntayhtymän työhyvinvintia ylläpitävästä timinnasta Työhyvinvinti Yhteistyötimikunta asetti TYHY-työryhmän, jnka tehtävänä n llut työhyvinvintia tukevien timenpiteiden suunnittelu ja tteutus kuntayhtymässä. Timinta n tteutettu mniammatillisesti säännöllisissä TYHY-ryhmän kkntumisessa esimiesten, henkilöstöpalveluiden, työntekijöiden, työterveyshulln ja työsujeluhenkilöstön kanssa. Tulsaluejhtajien ja työterveyshulln edustajien kanssa tehtiin tulsaluekhtaiset suunnitelmat työhyvinvinnin lisäämiseksi. Työhyvinvintikysely tteutettiin vuden 2011 lpulla. Kyselyyn vastasi 649 työntekijää. Tulksien perusteella timintayksiköt tekevät suunnitelmat työkykyä lisääviksi timenpiteiksi.

26 26 Työhyvinvintikyselyn keskeiset tulkset Kuvi 21 Olen valmis susittelemaan työpaikkaani muille 6,40 53,10 40,50 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein Kuvi 22 Vitk käyttää tietjasi ja taitjasi työssäsi? 90,00 80,00 81,30 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 2,63 16,07 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein

27 27 Kuvi 23 Saatk tarvittaessa tukea ja apua työssäsi työkavereiltasi? 80,00 73,77 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 23,61 20,00 10,00 0,00 2,62 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein Kuvi 24 Työyksikön ilmapiiri n kannustava ja tukeva. 60,00 52,31 50,00 40,00 41,20 30,00 20,00 10,00 6,48 0,00 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein

28 28 Kuvi 25 Oletetaan, että työkykynne n parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisitte nykyiselle työkyvyllenne? 40,00 37,09 35,00 30,00 29,37 25,00 20,00 15,00 15,92 10,00 5,00 0,00 8,19 4,33 2,63 0,15 0,00 0,46 0,62 1, Kuvi 26 Oletk havainnut epätasa-arvisuutta miesten ja naisten khtelussa työpaikallasi? 90,00 80,00 82,22 70,00 60,00 50,00 40,00 30,00 20,00 13,73 10,00 0,00 4,06 Harvin tai ei kskaan Sillin tällöin Usein

29 Työpaikkarukailu Henkilökunnalle n järjestetty mahdllisuus rukailla jk päätimipisteen rukasalissa, eri kuluilla tai muissa spimukseen perustuvissa rukailupaikissa. Ruukin ja Pyhäjen terveysasemien henkilöstöllä n subventikustannuskrvaus/ateria Työsujelu Työturvallisuuslain 17 määrää, että työnantajan ja työntekijöiden n yhteistiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työsujelua kehitetään yhteistyössä henkilöstön kanssa jkaiselle työyksikölle minaiset kehittämistarpeet humiiden. Kknaisvastuu työsujelun tteuttamisesta n työnantajalla, jta työpaikalla edustaa esimies. Työsujelun tteuttamisvastuu n esimiehillä rganisaatitast humiiden. Tulsalueet vat velvllisia valvmaan alueensa työlsuhteita ja työmenetelmiä sekä hulehtimaan terveydelle vaaraa aiheuttavien epäkhtien ja puutteiden krjaamiseksi ja pistamiseksi. Tavitteiden saavuttamiseksi tulsalueen n tunnettava maa vastuualuettaan kskevat lainsäädännön velvittavat hjeet ja määräykset. Hänellä n myös tiedtusvastuu työsujeluasiissa. Kuntayhtymässä lain tarkittamia työnantajia edustavat luttamushenkilöt, jhtryhmä, tulsalueiden- ja tulsyksiköiden jhtajat ja lähiesimiehet jille työsujeluvastuuna kuuluvat seuraavat tehtävät: Luttamushenkilöjht vastaa työsujelun rakenteellisten edellytysten turvaamisesta määrärahjen ja muiden keskeisten resurssien myöntämisestä turvallisen timinnan vaatimien investintien rahituksesta työsujeluun liittyvistä periaatepäätöksistä yleisestä työsujelutiminnan tteuttamisen valvnnasta Kuntayhtymän jhtaja ja tulsaluejhtajat päätöksistä yleisen työpaikan turvallisuuskulttuurin mudstamiseksi yleisten työsujelun järjestämistä kskevien hjeiden antamisesta suunnittelusta ja hankinnista muiden esimiesasemassa levien hjaamisesta ja valvmisesta työpaikkjen yleisestä valvnnasta ja seurannasta esitysten tekemisestä luttamuselimille tulsalueiden jhtajina vastaavat viime kädessä maa tulsaluettaan kskevien työsujelutavitteiden tteuttamisesta Tulsyksiköiden jhtajat man työyhteisön kehittämisprsessin käynnistämisestä ja ylläpitämisestä työsujeluhjeiden ja määräysten nudattamisen valvnnasta suunnittelu ja hankinnat työpaikkjen turvallisuushjeiden antamisesta henkilöstön neuvnnasta ja hjauksesta välittömän työsujelutiminnan rganisinti työsujelutietuden välittäminen työpaikkjen yleinen valvnta ja tarkkailu mahdllisten epäkhtien ilmittaminen jhtryhmälle

30 30 Lähiesimiehet työsujelumääräysten nudattamisen välitön valvnta työympäristön jatkuva tarkkailu henkilöstön perehdyttäminen sekä hjaus ja neuvnta mahdllisten epäkhtien ilmittaminen malle esimiehelleen Jkaisen työntekijän velvllisuudet ja vastuut nudattaa työturvallisuuteen liittyviä hjeita ja määräyksiä nudattaa työturvallisia työtapja nudattaa työnsä ja työlsuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa siisteyttä ja järjestystä sekä varvaisuutta ja hulellisuutta hulehdittava käytettävissä levin keinin masta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä välttää muihin työntekijöihin khdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista khtelua ilmittaa epäkhdista esimiehelle Lisäksi n valvttava ja hulehdittava työpaikan lsuhteiden turvallisuudesta humiimalla työympäristön sekä fysikaaliset että kemialliset ympäristötekijät käytettävien kneiden ja laitteiden kunnsta ja siitä, että ne täyttävät työturvallisuusmääräykset työtä surittaessa käytettäväksi määrättyjen sujuksien ja henkilökhtaisten sujaimien käytöstä työmenetelmien turvallisuudesta, työmenetelmähjeiden antamisesta ja työhön pastamisesta vähältä piti - ja tapaturmatapausten selvittämisestä työpaikalla ilmenevien turvallisuutta vaarantavien epäkhtien ja puutteiden krjaamisesta valtuuksien mukaan tai asian saattamisesta krjaavalle yksikölle Työsujeluhenkilöstö avustaa esimiehiä työsujeluasiiden hitamisessa sekä timii yhdessä työterveyshulln kanssa näissä asiissa krdinivana ja valvvana yksikkönä. Työsujeluasiamiesten valinta Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymän työpaikille valittiin vunna 2011 työsujeluasiamiehet. Työsujeluasiamiehet valittiin niin, että timialueet mudstavat tarkituksenmukaisen ja kattavan kknaisuuden ttaen humin työpaikalla esiintyvät työsujeluriskit ja muut lsuhteet. Työntekijät valitsevat työsujeluasiamiehen keskuudestaan. Työsujeluasiamies: - työskentelee timialueellaan yhteistyössä lähiesimiehen kanssa parantaen työturvallisuutta. - n rganisaatin eri timialueiden henkilöstön valitsema edustaja, jka avustaa työsujelurganisaatita välittömän työsujelun yhteistimintatehtävissä. - pitää yhteyttä kuntayhtymän työsujelun yhteistiminta- elimiin, linjajhtn, työsujelupäällikköön ja työsujelu- valtuutettuun - sallistuu tarvittaessa työsujelua kskevaan tarkastukseen timialueellaan - työsujeluasiamiehellä n ikeus saada vapautusta työstään, kun hän niin spii lähiesimiehensä kanssa.

31 31

32 32