1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS

TIESUUNNITELMASELOSTUS 1 (102) 1.2T TIESUUNNITELMASELOSTUS

TIESUUNNITELMASELOSTUS 2 (102) selostus 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 5 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun 5 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 5 1.2.1 Nykyinen tieverkko 5 1.2.2 Siltojen kunto 6 1.2.3 Liikenne 6 1.2.4 Liikenne-ennuste 7 1.2.5 Liikenneturvallisuus 7 1.2.6 Erikoiskuljetukset 8 1.2.7 Ympäristö, maankäyttö ja elinkeinotoiminta 8 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö 8 1.3.1 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset 8 1.3.2 Yleissuunnitelma (YS) ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) 9 1.3.3 Lausunnot ja päätökset 10 1.3.4 n laatimisen aikana tehdyt selvitykset 11 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 11 1.5 Ympäristö 14 1.5.1 Luonnonympäristö 14 1.5.2 Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö 14 1.5.3 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys 17 1.5.4 Melu ja päästöt 18 1.5.5 Luonto 18 1.5.6 Pinta- ja pohjavedet 20 1.5.7 Maa- ja kallioperäolosuhteet 22 1.5.8 Pilaantuneet maat 22 1.6 Hankkeelle asetetut tavoitteet 23 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 26 2.1 Aiemmat suunnitteluvaiheet 26 2.2 Työryhmätyöskentely 26 2.2.1 Projektinhallintaryhmä 27 2.2.2 Johtoryhmä 27 2.2.3 Teemakokoukset 27 2.2.4 Asiantuntijaryhmät 27 2.3 Liittyminen alueen muuhun suunnitteluun 28 2.4 Vuoropuhelu ja tiedottaminen 28 2.5 Muiden omistamien laitteiden suunnittelu 30 2.6 Suunnittelutyön aikaiset lausunnot ja kannanotot 30 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 31 3.1 Tiejärjestelyt 31 3.1.1 Ajoneuvoliikenne ja alemman tieverkon kytkennät ja liittymäjärjestelyt 31 3.1.2 Joukkoliikenne 33 3.1.3 Kevyt liikenne 33 3.1.4 Levähdysalueet 33 3.1.5 Teiden hallinnolliset ja toiminnalliset järjestelyt 34 3.2 Yksityisten teiden liittymät ja järjestelyt 34 3.3 Kadut 35 3.4 Tekniset ratkaisut ja mitoitus 35 3.4.1 Tien mitoitusnopeus, leveydet ja päällysteet 35 3.4.2 Valo-ohjaus 35 3.4.3 Liikenteenohjaus ja liikenteen hallinta 35 3.4.4 Valaistus 37

TIESUUNNITELMASELOSTUS 3 (102) 3.4.5 Sillat ja tukimuurit 41 3.4.6 Meluntorjunta 43 3.4.7 Kuivatus 44 3.4.8 Siirrettävät johdot ja laitteet 45 3.4.9 Rakenteellinen mitoitus 45 3.4.10 Pohjanvahvistukset 45 3.4.11 Pohjaveden suojaukset 47 3.4.12 Massatalous, varamaan ottopaikat ja läjitysalueet 47 3.4.13 Työaikaiset liikennejärjestelyt 48 3.5 Rasa-ahonmäen tunneli ja sen tekniset järjestelmät 49 3.5.1 Tietunnelin yleiskuvaus 49 3.5.2 Alueen geologia 49 3.5.3 Kalliotunnelit 50 3.5.4 Betonitunnelit 50 3.5.5 Tekniset tilat 50 3.5.6 Tekniset järjestelmät 50 3.5.7 Hätäpoistumistie 52 3.6 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso 52 3.6.1 Tieympäristön ja väyläarkkitehtuurin periaatteet 52 3.6.2 Väyläympäristön arvokohteet ja alueet 55 3.6.3 Väylän jaksotus ja ympäristön käsittelyperiaatteet eri jaksoilla sekä erityisympäristöt 55 3.6.4 Väylän identiteetti 58 3.6.5 Maastonmuotoilu ja maisemointi 59 3.6.6 Istutukset 59 3.6.7 Nurmetus ja niityt 60 3.6.8 Eritasoliittymät 60 3.6.9 Sillat 62 3.6.10 Meluesteet 65 3.6.11 Rasa-ahonmäen tunneli 65 3.6.12 Tietaide 66 3.7 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet, kompensaatiot 66 3.7.1 Haittojen torjumis- ja lieventämistoimenpiteet 66 3.7.2 Kompensaatiot 67 3.8 Kiinteistöjärjestelysuunnitelma 68 3.9 Liikennerajoitukset ja kevyen liikenteen väylillä sallittu ajoneuvoliikenne 68 3.10 Erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden kuljetusten reitit 69 4 TUTKITUT VAIHTOEHDOT 70 4.1 Yleistä 70 4.2 Yleissuunnitelman muistutuksia koskevat tarkastelut 70 4.3 Moottoritien sijainti Kattilaisten Venäinkiven kohdalla, plv:llä 18000-21000 71 4.4 Moottoritien poikkileikkaus 71 4.5 Moottoritien sijainti Virojoen ylityksen alueella 71 4.6 Saarasjärven eritasoliittymä 71 4.7 Vaalimaan eritasoliittymä 72 4.8 Moottoritieratkaisu Rasa-ahonmäen kohdalla (tunneliselvitys) 72 4.9 Levähdysalueiden sijainti 73 4.10 Lelun vihersillan paikka 73 4.11 Kevyen liikenteen verkko 73 4.12 Yksityistieverkko 74 4.13 Valtatien 7 poikkileikkaus välillä Vaalimaan kiertoliittymä Rajahovi 74 4.14 Vaalimaan risteyssilta S40 74 4.15 Kevyen liikenteen järjestelyt Vaalimaalla 75

TIESUUNNITELMASELOSTUS 4 (102) 4.16 4.17 4.18 4.19 Vaalimaa Lappeenranta maantie 387 75 Nykyisen valtatien kehittäminen kevyen liikenteen tarpeisiin 75 Virojoentien (mt 3513) ja Itätien (mt 3512) liittymä Virojoen keskustassa 76 Suurten erikoiskuljetusten reitti Vaalimaalla 77 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN (YVA) JA YLEISSUUNNITELMAN HUOMIOON OTTAMINEN TIESUUNNITELMASSA 78 6 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 80 6.1 Vaikutukset liikenteeseen 80 6.1.1 Liikennemäärät ja verkolliset vaikutukset 80 6.1.2 Ratkaisujen toimivuus ja liikenteellisten tavoitteiden toteutuminen 80 6.1.3 Kevyt liikenne 80 6.1.4 Joukkoliikenne 80 6.1.5 Erikoiskuljetukset 80 6.1.6 Liikenneturvallisuus 81 6.1.7 Tunneliturvallisuus 81 6.1.8 Työnaikaiset järjestelyt 82 6.2 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen 82 6.3 Vaikutukset aluekehitykseen ja elinkeinoihin 83 6.4 Vaikutukset teollisuus- ja työpaikka-alueisiin 84 6.5 Meluvaikutukset 84 6.6 Vaikutukset ilmanlaatuun 85 6.6.1 Ilmanlaatu Rasa-ahonmäen tunnelissa 85 6.7 Vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön 86 6.7.1 Vaikutukset suojelualueisiin 86 6.7.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin 87 6.7.3 Vaikutukset muihin arvokkaisiin luontokohteisiin 90 6.7.4 Haitallisten vaikutusten lieventäminen ja haittojen kompensoiminen 91 6.7.5 Vaikutukset vesistön käyttöön sekä pinta- ja pohjavesiin 91 6.8 Vaikutukset maa-ainesvaroihin 92 6.9 Vaikutukset maisemaan, taajamakuvaan ja kulttuuriarvoihin 92 6.10 Tärinävaikutukset 94 6.11 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 94 6.12 Kulkuyhteyksien muutokset 94 6.13 Kiinteistövaikutukset 94 6.14 Kustannusarvio, kustannusjakoehdotus, yhteiskuntatalous ja vaikuttavuus 95 6.14.1 Kustannusarvio ja kustannusjakoehdotus 95 6.14.2 Väylien hoito- ja ylläpitovastuut 95 6.14.3 Yhteiskuntataloudellinen laskelma 95 6.14.4 Hankkeen vaikuttavuus 96 6.15 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 97 7 HANKKEEN YHTEYDESSÄ RAKENNETTAVAT KADUT, RADAT, LAKUOJAT SEKÄ JOHTOJEN JA LAITTEIDEN SIIRROT 99 7.1 Kadut ja radat 99 7.2 Laskuojat 99 7.3 Johtojen ja laitteiden siirrot 99 8 HANKKEEN TOTEUTTAMISEN VAATIMAT LUVAT JA SOPIMUKSET 99 8.1 Vesilupa-asiakirjat 99 8.2 Natura-alueet ja uhanalaiset lajit 99 8.3 Muinaismuistot 99 8.4 Pilaantuneet maat 100 9 EHDOTUS TIESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISEKSI JA JATKOTOIMEN-PITEIKSI 101 10 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 102

TIESUUNNITELMASELOSTUS 5 (102) 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Hankkeen liittyminen muuhun suunnitteluun E18-tien merkitys ja kehittämisperiaatteet Valtatie 7 on osa Suomen tärkeintä kansainvälistä E18-tieyhteyttä ja EU:n tärkeäksi priorisoimaa ns. Pohjolan kolmion liikennejärjestelmää. Tie on tarkoitus kehittää korkeatasoiseksi TEN- verkon yhteydeksi, joka käytännössä tarkoittaa moottoritietasoista väylää. Tätä edellyttävät myös valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet. Yhteydestä Turusta pääkaupunkiseudun kautta Venäjän rajalle Vaalimaalle jo yli puolet (muun muassa valtatien 7 osuudet Helsinki Koskenkylä ja Kotka Hamina) on moottoritietasoista. Parhaillaan valtatietä 7 rakennetaan moottoritieksi välillä Koskenkylä Loviisa Kotka ja Haminan kaupungin ohittavalla osuudella Summa Husula Lelu. Uudet moottoritieosuudet avataan liikenteelle vuonna 2014. Hankkeen periaateratkaisu on suunniteltu vuonna 2009 laaditussa yleissuunnitemassa, joka on sisältänyt ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Yleissuunnitelma on päivitetty tielinjalta löytyneiden muinaismuistokohteiden johdosta vuonna 2011. Yleissuunnitelman mukaisesti valtatie 7 (E18) on esitetty rakennettavaksi moottoritieksi noin 32 km:n osuudella välillä Hamina (Lelu) Vaalimaa. Moottoritie sijoittuu pääosin uuteen maastokäytävään. Moottoritien valmistuttua nykyinen valtatie muutetaan moottoritien rinnakkaistieksi. Kymenlaakson Liitto ja alueen kunnat ovat laatineet eri kaavatasojen maankäyttösuunnitelmia. Kaavoitus on tehty kiinteässä yhteistyössä tiehankkeen suunnittelun kanssa. Haminan ja Vaalimaan välin rakentaminen toteutetaan niin sanotulla elinkaarirahoitusmallilla. Tavoitteena on, että suunnitelmavalmiuden puolesta hankkeen toteuttaminen voitaisiin aloittaa loppuvuodesta 2015. Eduskunta hyväksynee valtion vuoden 2014 menoarvioon hankkeelle aloitusrahoituksen, joka käytetään rakentamisvaiheen valmisteluun. Hankkeen rakentaminen käynnistyy näillä näkymin vuoden 2015 lopulla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, alueen kunnat ja Kymenlaakson Liitto ovat teettäneet valtatien 7 estetiikkaselvityksen välille Koskenkylä-Vaalimaa. Selvitys on valmistunut syksyllä 2009. Selvitys on osaltaan ohjannut tieympäristön ja väyläarkkitehtuurin suunnittelua jo yleissuunnitelmavaiheessa. n laatimisen aikana tietaidekonseptia on päivitetty tiesuunnitemassa esitettyihin toimenpiteisiin. n yhteydessä on laadittu Virolahden alueella hankkeen yhteydessä parannettavista kaduista katusuunnitelmat sekä tiejärjestelyistä johtuvat vesihuollon siirtojen esisuunnitelmat. Uudet tiejärjestelyt aiheuttavat siirto- ja järjestelytarpeita alueen yhdyskuntateknisille verkostoille. Nämä tarpeet on selvitetty suunnittelutyön aikana. Tämän lisäksi johtojen ja laitteiden omistajat ovat esittäneet verkostojen kehittämissuunnitelmansa. Muutos- ja kehittämissuunnitelmat on sovitettu yhteen tiesuunnitelman sisältävien liikennejärjestelyjen kanssa. 1.2 Tien nykytila ja ongelmat sekä arvio ongelmien kehittymisestä 1.2.1 Nykyinen tieverkko Nykyinen valtatie 7 on valmistunut 1960-luvun puolivälissä. Tietä on parannettu mm. liittymien, tie- ja väyläjärjestelyjen ja kevyen likienteen järjestelyjen osalta useaan otteeseen. Viimeksi Virojoen ja Vaalimaan välillä, jolloin valtatielle rakennettiin rekkojen jonontuskaista sekä erillinen kevyen liikenteen väylä. Haminan ja Vaalimaan välisellä valtatieosuudella on yhdeksän maantien liittymää, huomattava määrä yksityisten teiden liittymiä sekä tilakohtaisia maa- ja metsätalousliittymiä. Maantieliittymät sijaitsevat Kattilaisissa (Kattilaisten maantie 14707 ja Nopalan maantie 14708), Uskissa (Uskin maantie 14712 ja Ravijärven maantie 14718), Ylä-Pihlajassa (Ylä-Pihlajan maantie 14721), Viro-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 6 (102) joella (Säkäjärven maantie 14735, Virolahti Taavetti maantie 384), Pajuniemessä (Hellän maantie 14754) ja Vaalimaalla (Lappeenranta Vaalimaa maantie 387). Maanteiden liittymistä kaksi on nelihaaraliittymiä. Tie kulkee Virojoen taajaman pohjoisosan läpi. Venäjän rajalle jonottavia rekkoja varten valtatielle on tehty Haminan ja Virojoen välillä lähes koko matkalla päällystämätön piennarlevennys (leveys 1,5 2 m). Virojoen ja Vaalimaan välille on rakennettu täysimittainen raskasta liikennettä palveleva odotuskaista (leveys 3,5 m). Nopeusrajoitus vaihtelee välillä 60 100 km/h. Talviaikaan tien ylin nopeusrajoitus on 80 km/h. Alhaisimmillaan nopeusrajoitus on Virojen taajaman kohdalla. Koko välille on rakennettu telematiikkaa ja vaihtuvat nopeusrajoitukset vuonna 2008. Tien perusleveys on 9/7 metriä (tien leveys/ajoradan leveys metreinä). Suunnittelujaksolla olevia liittymiä ei ole kanavoitu. Tievalaistus Haminasta Vaalimaalle valmistui vuonna 2008. Nykyistä tietä ei ole varustettu riista-aidoilla. Tiejaksolla on ongelmia liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa suuren raskaan liikenteen määrän ja tienvarressa ajoittain seisovien rekkojen takia. Vilkas liikenne aiheuttaa myös merkittäviä melu- ja viihtyisyyshaittoja etenkin tienvarren taajamissa ja vaikeuttaa kuntien maankäytön ja elinkeinoelämän kehittämistä. Tie ei täytä nykyaikaiselle valtatielle ja liikenteelle asetettuja vaatimuksia. Pääteiden kehittämisen toimintalinjassa korostetaan väylien yhtenäistä laatutasoa, hyvää liikenneturvallisuutta, tasaisen korkeaa nopeustasoa ja liikenteen sujuvuutta. Liikenteen sujuvuus ja palvelutaso heikkenevät liikenteen kasvaessa. Tulevaisuudessa lähes koko osuudella esiintyy säännöllistä ruuhkautumista. Kevyt liikenne Valtatien varrella ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää Haminan ja Virojoen taajaman välillä, vaan kevyt liikenne joutuu käyttämään tien kapeita piennarosuuksia. Tämä heikentää liikenneturvallisuutta. Virojoen ja Vaalimaan välillä on erillinen kevyen liikenteen väylä, joka on valaistu. Virojoen pääliittymän läheisyydessä on tiejakson ainoa kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Muilla osuuksilla vilkas liikenne ja erityisesti raskaan liikenteen suuri määrä jonoineen aiheuttavat kevyelle liikenteelle suuria ongelmia. Tästä johtuen pyöräily ja jalankulku valtatien varrella ovat asukkaiden mukaan jopa mahdotonta. Joukkoliikenne Valtatiellä 7 kulkee Helsinki Pietari välinen pikavuoroliikenne kerran vuorokaudessa. Tietä käyttävät myös paikalliset linja-autoliikennöitsijät. Lisäksi tieosuudella kulkee runsaasti tilausajossa olevia linja-autoja ja kansainvälistä matkailuliikennettä busseilla Vaalimaan raja-asemalle. Lelun ja Vaalimaan välillä on nykyisin 15 linja-autopysäkkiä. Suunnittelualueella on linja-autoliikennettä valtatien 7 lisäksi Säkäjärventiellä, Miehikkäläntiellä, Kotolantiellä, Lappeenrannantiellä sekä Pajulahdesta Kotolaan johtavalla tiellä. Osa tästä liikenteestä on koululaiskuljetuksia. 1.2.2 Siltojen kunto Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt erikoistarkastukset nykyisellä valtatiellä oleville silloille vuoden 2012 aikana. Siltakohtaisissa tarkastusraporteissa on esitetty nykyisten siltojen parantamistoimenpiteet. 1.2.3 Liikenne Nykyisen valtatien 7 liikennemäärä (KVL 2012) vaihtelee suunnitteluosuudella 3500 6100 ajoneuvoon vuorokaudessa. Haminan itäpuolen noin 6000 autosta liikennemäärä laskee noin 5000 ajoneuvoon saavuttaessa Vaalimaalla Lappeenrannantien (maantie 387) liittymään. Liikennemäärä on pienimmillään tien itäpäässä valtakunnanrajalla. Raskaiden ajoneuvojen osuus valtatien 7 liikenteestä on huomattavan suuri. Vuoden

TIESUUNNITELMASELOSTUS 7 (102) keskivuorokausiliikenteestä laskettu raskaan liikenteen osuus vaihtelee suunnitteluosuudella 21 24 % välillä, ja raja-asemaa lähestyttäessä osuus on noin 27 %. Suunnitteluosuudella kulkee raskasta liikennettä keskimäärin noin 1100 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista valtaosa (noin 900 autoa) on pitkämatkaista ja koko Hamina valtakunnanraja -osuuden läpi kulkevaa liikennettä. Valtatien 7 keskivuorokausiliikenne on kasvanut suunnitteluosuudella 10 vuoden aikana keskimäärin 2 % vuodessa ja raskas liikenne lähes 5 % vuodessa. 1.2.4 Liikenne-ennuste Liikenne-ennusteeseen vaikuttavat maankäytön kehittymisen ja muun kotimaan liikenteen kasvun ohella voimakkaasti Suomen ja Venäjän rajan ylittävän liikenteen muutokset. Rajan ylittävien henkilöautojen määrä on kasvanut 1999 2012 noin 19 % ja raskaan liikenteen määrä noin 73 %. Laaditussa ennusteessa rajan ylittävä liikennekysyntä kasvaa vuoteen 2040 mennessä kokonaisuudessaan 206 %. Raskaan liikenteen kysyntä kasvaa noin 73 %. Alkuvuosien nopea kasvu sisältää muun muassa oletetusta Venäjän viisumivapaudesta johtuvan liikenteen kasvun. Vuoden 2017 jälkeen kasvu hieman hidastuu. Raskas liikenne kasvaa kevyttä ajoneuvoliikennettä hitaammin. Kokonaisliikenne kasvaa ennusteessa koko yhteysvälillä vuosina 2012-2040 keskimäärin 45-50 % ja raskas liikenne 35-40 %. Ennusteessa vuonna 2040 uuden moottoritien liikennemäärät ovat alimmillaan Vaalimaan kiertoliittymän itäpuolella (KVL 9700) ja korkeimmillaan länsipäässä Haminan ohikulkutien itäpuolella (KVL 14400). Raskaan liikenteen osuus vaihtelee liikenne-ennusteen mukaan 20 21 %. Liikenne-ennusteen lähtökohdat ja tulokset on esitelty tarkemmin erillisessä selvityksessä osassa 16T. 1.2.5 Liikenneturvallisuus Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tietojen mukaan suunnittelualueella valtatiellä 7 Haminan ja Vaalimaan välillä tapahtui vuosina 2008 2012 yhteensä 23 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista viisi johti kuolemaan. Onnettomuuksissa kuoli kuusi ja loukkaantui 25 henkilöä. Omaisuusvahingot mukaan lukien onnettomuuksia tapahtui osuudella yhteensä noin 150. Henkilövahinko-onnettomuudet on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueella tapahtuneet henkilövahinko-onnettomuudet vuosina 2008-2012. Joka toisessa (12 kpl) henkilövahinkoon johtaneessa onnettomuudessa oli raskas ajoneuvo osallisena. Omaisuusvahingot mukaan lukien raskas ajoneuvo oli osallisena 65 onnettomuudessa kaikista 150 onnettomuudesta (43 %). Näistä onnettomuuksista kuusi

TIESUUNNITELMASELOSTUS 8 (102) aiheutui törmäyksestä tien reunaan pysäköityyn ajoneuvoon. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista neljä oli kohtaamisonnettomuuksia ja yhdessä onnettomuudessa oli kyse törmäyksestä tien reunaan pysäköityyn ajoneuvoon. Yhdessä kohtaamisonnettomuudessa ajoneuvon kuljettaja oli alkoholin vaikutuksen alainen. Raskas ajoneuvo oli osallisena kaikissa viidessä kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet olivat pääasiassa peräänajoja (5 kpl), hirvionnettomuuksia (3 kpl), yksittäisonnettomuuksia (2 kpl) sekä kääntymisonnettomuuksia (2 kpl). Kahdessa onnettomuudessa oli kyse törmäyksestä tien reunaan pysäköityyn ajoneuvoon. Raskas ajoneuvo oli osallisena seitsemässä onnettomuudessa (yhteensä 18). Loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa ei ollut mukana alkoholitapauksia. Kymmenen viime vuoden (2003-2012) aikana on tapahtunut kaikkiaan yhdeksän kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Raskas ajoneuvo oli osallisena näistä kahdeksassa onnettomuudessa ja kaksi oli alkoholitapauksia. Loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia oli 52, joissa raskas oli osallisena 23 onnettomuudessa (1 alkoholitapaus). 1.2.6 Erikoiskuljetukset Valtatie 7 ja Vaalimaa Lappeenranta maantie 387 kuuluvat erikoiskuljetusten runkoverkkoon, jolla alikulkukorkeus- ja leveysvaatimuksena on 7,0 metriä. 1.2.7 Ympäristö, maankäyttö ja elinkeinotoiminta Vaikka nykyinen valtatie 7 kulkee pitkiä jaksoja metsäalueella, liikenteen melu haittaa asumismukavuutta monin paikoin nykyisen tien varressa. Eniten meluhaittoja asutukselle on Virolahdella kylien kohdalla ja Virojoen taajamassa. Aivan tien vieressä on asutuskeskittymien lisäksi lukuisia yksittäisiä taloja. Liikenteen lisääntyminen kasvattaa meluongelmia entisestään. Liikenteen sujuvuusongelmat heikentävät maankäytön ja elinkeinotoiminnan kehittämistä ja uusien työpaikkojen saamista alueelle, koska alueen tieverkolle ei voida taata riittävää toimintavarmuutta. Hyvät ja toimintavarmat yhteydet ovat olennainen tekijä, kun yritykset valitsevat sijoittumis- ja laajenemiskohteita. 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset sekä niiden keskeinen sisältö 1.3.1 Aikaisemmat suunnitelmat ja selvitykset Suunnittelutyön lähtötietoina ja tausta-aineistona ovat muun muassa seuraavat aikaisemmin tehdyt suunnitelmat ja selvitykset: Valtatien 7 parantaminen välillä Summa Vaalimaa, tarveselvitys 1994 Pohjolan kolmion liikennejärjestelmä- ja E18 tien kehittämisstrategia 2003 Valtatien 7 yhteysvälin Kotka Vaalimaa kehittämisselvitys 2003 Valtatien 7 parantaminen välillä Virojoki Vaalimaa, tiesuunnitelma 2004 Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdalla, yleissuunnitelma 2005 Valtatien 7 parantaminen Vaalimaan rajanylityspaikalla, tiesuunnitelma 2007 Vaalimaan rajanylityspaikan rekkaliikenteen pysäköinti, esiselvitys 2007 Vaalimaan rajanylityspaikan rekkaliikenteen pysäköinti, tie- ja rakennussuunnitelma 2008 Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdalla, tiesuunnitelma 2008 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa, ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja yleissuunnitelma 2009 Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa, yleissuunnitelman muutos paaluvälillä 40600 44700 (Karpankangas) 2011 Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdalla, rakennussuunnitelma 2010. Vaalimaan raja-aseman etävarausjärjestelmän esisuunnitelma 2013.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 9 (102) Aiemmissa suunnitelmissa ja selvityksissä on tutkittu alustavia vaihtoehtoja tien parantamisesta sekä uusilla linjauksilla että nykyisessä tiekäytävässä. Myös muita parannustoimenpiteitä muun muassa rajanylitysliikenteen aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi on suunniteltu. 1.3.2 Yleissuunnitelma (YS) ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) Hamina - Vaalimaa -välillä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laatiminen on ollut välttämätöntä, koska kyseessä on moottoritie, jolloin YVA-lain mukaan tulee aina tehdä ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA-menettely tehtiin yleissuunnitelmaan sisältyneenä suunnitteluvaiheena. YVA-vaiheessa tarkasteltiin useita päävaihtoehtoja tien kehittämiseksi. Yleissuunnitelma valmistui syksyllä 2009. Myöhäissyksyllä 2009 Museoviraston maastoinventointien yhteydessä löydettiin Vaalimaan jokilaakson länsirannan läheisyydessä Karpankankaan alueelta kivikauden aikainen kyläasutus. Kaakkois- Suomen ELY-keskus ja Museovirasto päättivät yhdessä, että moottoritien linjaus muutetaan löytyneen kivikautisen asutuksen kohdalla. Yleissuunnitelman muutos valmistui keväällä 2011. YVA-vaihe Ympäristövaikutusten arviointivaiheessa hankkeelle selvitettiin päävaihtoehdot. Vaihtoehdot suunniteltiin ja niiden vaikutukset arvioitiin. Päävaihtoehtoina olivat nykyisen tien parantamisvaihtoehdon (0+) lisäksi neljä moottoritievaihtoehtoa, jotka poikkesivat toisistaan tielinjauksen osalta. Päävaihtoehtojen ympäristövaikutukset esitettiin ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka laadittiin arviointiohjelman, arviointiohjelmaa koskevien lausuntojen ja saatujen mielipiteiden sekä tehtyjen selvitysten perusteella. Selostuksessa esitettiin lisäksi haitallisten vaikutusten lieventämiskeinoja sekä ehdotus seurantaohjelmaksi. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitut vaihtoehdot olivat seuraavat: Vaihtoehto 0, valtatie säilyy nykyisellään Vaihtoehto 0+, tietä parannetaan liikenneturvallisuutta ja toimivuutta parantavilla toimenpiteillä tielinjausta muuttamatta Vaihtoehto 1, nykyisessä tiekäytävässä kehitettävä moottoritievaihtoehto Vaihtoehto 2, eteläinen moottoritievaihtoehto Vaihtoehto 3, pohjoinen moottoritievaihtoehto Vaihtoehto 4, vaihtoehtojen 1 ja 3 yhdistelmästä muodostettu moottoritievaihtoehto Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tutkittiin hankkeen aiheuttamia, välittömiä ja välillisiä vaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi yhteysviranomaisen Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen YVA-selostuksesta antamaan lausuntoon kesäkuussa 2008. Yleissuunnitelma Tiehallinto valitsi jatkosuunnitteluun vaihtoehdon 3 (moottoritien/pohjoinen vaihtoehto), josta laadittiin maantielain mukainen yleissuunnitelma. Tielinjauksen valinta tehtiin vaihtoehtojen tarkemman arvioinnin, YVA-prosessin sekä maakuntakaavan pohjaksi valitun linjausvaihtoehtoratkaisun perusteella.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 10 (102) 1.3.3 Lausunnot ja päätökset Yleissuunnitelman hyväksymispäätös Liikennevirasto on hyväksynyt 7.1.2013 elokuussa 2009 päivätyn ja maaliskuussa 2011 muutetun yleissuunnitelman. Päätöksestä ei ole valitettu. Päätös on lainvoimainen ja sen keskeinen sisältö on seuraava: Valtatie 7 Valtatie parannetaan valtakunnallisena maaseutumoottoritienä noin 31,0 km:n osuudella. Valtatie linjataan Haminan ja Vaalimaan välillä lähes koko matkalla uuteen maastokäytävään suunnitelmakarttojen mukaisesti. Valtatie liittyy Haminan kaupungin päässä tiesuunnitelman "Valtatien 7 (E18) parantaminen moottoritieksi Haminan kohdalla, Hamina" mukaiseen linjaukseen ja Vaalimaalla nykyiseen valtatien 7 ja maantien 387 liittymään. Moottoritieosuus päättyy idässä E5 Vaalimaan eritasoliittymään. Moottoritieosuus on kaksiajoratainen, jonka peruskaistamäärä on 2+2 -kaistaa. Ajoradat on erotettu toisistaan 15,0-6,5 metrin välialueella. Alle 15,0 metrin levyinen välialue varustetaan kaiteilla. Valtatie parannetaan kaksiajorataisena 2+2 -kaistaisena maantienä E5 Vaalimaan eritasoliittymästä eteenpäin uudella linjalla noin 1,1 km:n matkalla ja nykyiselle paikalleen maantien 387 nykyisestä liittymästä Vaalimaan raja-aseman suuntaan noin 0,2 km:n matkalla. Vaalimaan eritasoliittymän E5 ja kiertoliittymän välisellä alueella ajoradat on erotettu toisistaan kaiteellisella 6,5-2,0 m:n välialueella. Valtatielle toteutetaan viisi eritasoliittymää: E1 Lelun, E2 Kattilaisten, E3 Saarasjärven, E4 Virojoen ja E5 Vaalimaan eritasoliittymät. Valtatien uusi linjaus päättyy Vaalimaalla kiertoliittymään. Valtatielle toteutetaan levähdysaluepari E2 Kattilaisten ja E3 Saarasjärven eritasoliittymien välille. Vaalimaanjoen itäpuolella valtatien linjaus toteutetaan Rasa-ahonmäen kallioalueen kohdalla avoleikkauksena tai tunnelina. Valtatie varustetaan liikenteenhallintajärjestelmällä. Valtatien korkeusasema toteutetaan pituusleikkausten mukaisesti. Muut maantiet: Nykyinen valtatie 7 jää edelleen maantieksi. Maantie parannetaan uudelle linjalle Haminan kaupungin alueella noin 2,2 km:n matkalla. Uudet tasoliittymät ja E2 Kattilaisen eritasoliittymän kohta parannetaan suunnitelmakarttojen mukaisesti. Maantiet 384, 387, 14708 ja 14757 rakennetaan osittain uudelle linjaukselle ja parannetaan myös osittain nykyisellä paikalla. Maantie 14735 parannetaan nykyiseen maastokäytävään moottoritien risteämiskohdassa. Uusi maantie M3 toteutetaan E3 Saarasjärven eritasoliittymän ja nykyisen valtatien välille. Maantiet ovat yksiajorataisia ja kaksikaistaisia. Maanteiden linjaukset ja korkeusasema suunnitelmakarttojen ja pituusleikkausten mukaisesti. Kokonaisuudessaan hyväksymispäätös on esitetty tiesuunnitelman liitteenä 1.6T-2. Lausunto YVA- menettelystä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) antoi yhteysviranomaisena lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 19.6.2008. Yhteysviranomainen totesi, että ympäristövaikutusten arviointiselostus on riittävä. Selostus on tehty arviointiohjelman sekä yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon mukaisesti, ja se vastaa YVA-lain ja -asetuksen keskeisiä vaatimuksia. Kan-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 11 (102) salaisten tiedonsaanti ja osallistuminen ovat yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan olleet poikkeuksellisen keskeisessä roolissa arviointimenettelyn aikana. Yhteysviranomainen esitti huomioon otettavaksi ja tarkennettavaksi jatkosuunnittelussa mm. valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Puolustusvoimien harjoitusalueiden turvaamisen, meluntorjunnan kattavuuden ja riittävän jälkiseurannan, Haaviston pohjavesialueen turvaamisen, riittävät vesiensuojelutoimenpiteet Saarasjärvenojaan, luonnonvarojen kestävän käytön mm. kiviteollisuuden sivukiveä hyödyntämällä sekä rakentamisen aikaisten haittojen minimoinnin arvokkaissa luontokohteissa ja vesistön ylityskohteissa. Hankkeen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat maankäyttöön, asutukseen ja ihmisten elinoloihin, luonnonoloihin sekä maisemaan ja kulttuurimaisemaan. Jatkosuunnittelun ja haitallisten vaikutusten torjunnan osalta ympäristökeskus toteaa, että jatkosuunnittelussa edellytetään korkeatasoista ympäristön suunnittelua asutukselle ja maankäytölle aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi sekä luonnonolosuhteisiin ja maisemaan liittyvien haittojen lieventämiseksi. Haittojen torjuntatoimenpiteet tulee kohdentaa erityisesti niille alueille, jotka ovat joko luonnonolosuhteiden, maiseman tai asutuksen ja ihmisten elinolojen suhteen kriittisiä kohtia. Näitä ovat esim. Meluntorjunta tehokkaaksi ohjearvojen saavuttamiseksi. Pohjavesien suojaus vedenhankinnan varmistamiseksi. Vaarallisten aineiden kuljetusten riskien pienentäminen. Ihmisiin kohdistuvien haittojen vähentäminen. Kulttuuriympäristökohteiden ja arvojen säilyttäminen. Luonnonvarojen säästeliäs käyttö. 1.3.4 n laatimisen aikana tehdyt selvitykset Suunnittelun kuluessa on tehty seuraavat erillisselvitykset. Siltojen erikoistarkastukset 2012, Ramboll Finland Oy Muinaismuistokohteiden selvitykset 2011 ja 2012, Museovirasto Kalliotutkimus 2013, Geopex Kompensaatioselvitys 2012, Sito Oy Vuollejokisimpukkaselvitys 2010 ja 2012, Ilmari Valovirta, Rami Laaksonen ja Juho Vuolteenaho Meriarkeologinen selvitys, Museovirasto 2013 Liito-oravaselvitykset 2012 ja 2013, Kotkansiipi Oy Lepakkoselvitys 2013, Bathouse Vaalimaan vuorovarausjärjestelmä, Sito Oy 2013 Virojoen liettymistutkimukset sekä koekalastukset ja ravustukset vuonna 2013, Kymijoen vesi- ympäristö Oy. Vaalimaanjoen liettymistutkimukset sekä koekalastukset ja ravustukset vuonna 2013, Kymijoen vesi- ympäristö Oy. Saarasjärvenojan purotaimenselvitys 2013, Kymijoen vesi- ympäristö Oy. Virojoen vedenalaisinventointi Jänismäen sillan S24 kohdalla, Museovirasto. 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus Suunnittelualue kuuluu Kymenlaakson maakuntaan ja Kotkan Haminan seutukuntaan. Alue rajautuu länsipäässä Haminan kaupunkiin ja itäpäässä valtakunnan rajaan. Tiehankkeen vaikutusalueeseen kuuluvat Haminan kaupunki itäisiltä osiltaan sekä Virolahden kunta. Haminan väkiluku oli 21 256 henkeä vuoden 2012 lopussa ja kunnan väestömäärä on vähentynyt noin 3 % vuosina 2000 2012. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Haminan väkiluku tulee vähenemään edelleen vajaa 3 % vuoteen 2020 ja noin 6 % vuoteen 2030 mennessä. Virolahdella asui 3 487 henkeä vuoden 2010 lopussa. Kunnan

TIESUUNNITELMASELOSTUS 12 (102) väkiluku on vähentynyt noin 11 % vuosina 2000 2012. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Virolahden väkiluku tulee vähenemään noin 4 % vuoteen 2020 ja noin 6 % vuoteen 2030 mennessä. Miehikkälän väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 2177 henkeä. Myös Miehikkälän asukasluku on vähentynyt vuosina 2000 2012 vajaat 3 % ja sen ennustetaan vähenevän edelleen noin 3 % vuoteen 2020 mennessä. Vaikutusalueen asutus on keskittynyt Haminan kaupunkiin sekä Virojoen ja Vaalimaan taajamiin. Muita kylä- ja asutuskeskittymiä ovat Kattilainen ja Ravijärvi (Uski). Muualla asutus on keskittynyt viljelymaiden tuntumaan ja muotoutunut ryhmä- ja nauhakyliksi sekä haja-asutukseksi teiden varsille. Miehikkälän alueella lähin asumiskeskittymä on Muurikkala. Alueen palvelut sijaitsevat pääosin Haminassa sekä Virojoen ja Vaalimaan taajamissa. Vaalimaan raja-asema ja siihen liittyvät toiminnot ja palvelut on alueen merkittävimpiä työllistäjiä. Vaalimaa on Suomen ja Venäjän rajan vilkkaimmin liikennöity rajanylityspaikka niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen osalta. Haminassa oli 7 428 työpaikkaa vuonna 2010. Näistä työpaikoista yli 70 % oli palvelusektorilla, noin viidesosa jalostustoiminnassa sekä alle 10 % alkutuotannossa. Virolahdella oli 1 322 työpaikkaa vuonna 2010. Palvelusektorin osuus kunnan työpaikoista oli noin 75 %, jalostustoiminnan osuus oli alle 10 % ja alkutuotannon osuus vajaa viidesosa. Virolahden suurimmat työllistäjät ovat Virolahden kunta ja Itäinen tullipiiri. Suunnittelualueen suurimmat työssäkäyntivirrat suuntautuvat Virolahdelta länteen Haminaan ja Kotkaan sekä myös itään Vaalimaalle. Miehikkälässä työpaikkoja vuonna 2010 oli 779, joista palvelusektorilla oli noin 55 % ja alkutuotannossa noin 26 %. Nykyisen valtatien liikenteen lisääntymisen aiheuttama sujuvuuden väheneminen sekä valtatien estevaikutus eivät myöskään luo uusia mahdollisuuksia paikallisen maankäytön kehittämiselle esimerkiksi Virojoen taajamassa. Liikenteelliset sekä asuinympäristöön ja elinkeinoelämään liittyvät haitat voivat johtaa jopa taajaman taantuvaan kehitykseen. Seutukaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Kymenlaakson seutukaavan 19.6.2001. Kymenlaakson kokonaisseutukaava on korvattu maakuntakaavoilla (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt; Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto). Seutukaavaan on merkitty ohjeellinen tielinjaus moottoritielle Haminan ja Vaalimaan välille. Maakuntakaavat Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt, on vahvistettu Ympäristöministeriön päätöksillä 28.5.2008 ja 18.1.2010. Tässä Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan ensimmäisessä vaiheessa käsiteltiin pääasiassa yhdyskuntien ja elinympäristöjen kehittämistä erityisesti palvelurakenteen ja laadun kannalta. Asumisen ja palveluiden painopisteen ollessa kuntakeskusten taajama-alueilla ja niiden lähiympäristössä, rajattiin ensimmäisessä vaiheessa käsiteltäväksi vain taajamat ja lähialueet. Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto, on vahvistettu Ympäristöministeriön päätöksellä 14.12.2010. Maaseutu ja luonto maakuntakaavan keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotanto- työssäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Tämän vaihekaavan yhteydessä käsitellään myös edellisen vaihemaakuntakaavan muutoksia (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt). Kymenlaakson maakuntavaltuusto hyväksyi 11.6.2012 energiamaakuntakaavan, jossa osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä tuulivoima-alueita sekä ylimaakunnalliset jätteenpolttolaitokset ja merkitykseltään vähintään seudulliset jätevedenkäsittelylaitokset.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 13 (102) Ohjeellinen tielinjaus moottoritielle on merkitty Kymenlaakson maakuntakaavaan, taajamat ja niiden ympäristöt, Haminan itäisimmän osan sekä Virolahden ja Vaalimaan alueella sekä Kymenlaakson maakuntakaavaan, maaseutu ja luonto Haminan ja Virolahden välisellä alueella. Maakuntahallitus päätti 14.5.2012 uuden vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaakson kauppaan sekä meri- ja rannikkoaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Maakuntakaavan muutos koskee vaihemaakuntakaavoja Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt ja Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto. Kaava-alue on Kymenlaakson maakunta, johon kuuluu seitsemän kuntaa: Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Maakuntakaavassa osoitetaan kolme vähittäiskaupan kehittämisen kohdealuetta: Jumalniemi, Summa, Kauppakeskusalue sekä Vaalimaan rajakaupan kehittämisen kohdealue. Nämä kaupan suuryksikköalueet tukeutuvat Kymenlaakson yhdyskuntarakenteeseen, joka on pohjoisessa Kouvola-Kuusankosken tiiviin taajamaseudun ydinalue ja etelässä Kotkan ja Haminan kaksinapainen, Karhulan täydentämä seudun ydin. Vaalimaan rajakaupan kehittämisen kohdealue palvelee venäläisiä matkailijoita, jotka ovat Kaakkois-Suomessa erityinen kysyntätekijä. Vaalimaan kokonaismitoitus mahdollistaa alueelle 100 000 k-m2 kaupallisen rakentamisen, josta jo rakentunutta kaupan tilaa on n. 10 000 k-m2. Alueen toteuttaminen on käynnistynyt asemakaavan mukaisesti nykyisen tien eteläpuolella ja toteutus jatkuu tien pohjoispuolella nykyistä rakennetta täydentäen. Maakuntahallitus on käsitellyt maakuntakaavan ja tavoitteena on, että maakuntavaltuusto käsittelee sen vielä joulukuussa, jonka jälkeen se lähetetään ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Yleiskaavat Haminan keskeisten alueiden oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on vahvistettu 5.11.2008. Yleiskaavoitettu alue kattaa Haminan keskeiset alueet, mutta itäisin osa kaupungista ei kuulu yleiskaava-alueeseen. Keskeisten alueiden yleiskaavaan on kuitenkin merkitty valtatien 7 linjaus Lelun liittymän kohdalla. Suunniteltu valtatiejakso sijoittuu yleiskaavassa kokonaan maa- ja metsätalousalueelle. Yleiskaava-alueen ulkopuolella Haminassa ei ole merkittävää asutusta valtatien tuntumassa. Virojoen Vaalimaan osayleiskaava Virolahdella käsittää Virojoen taajaman ja pääosan Vaalimaan kylästä aina raja-asemalle saakka. Osayleiskaava on vahvistettu Kaakkois- Suomen ympäristökeskuksessa 12.4.2001. Virojoki Vaalimaa -osayleiskaavan muutosta ja laajennusta on tehty samanaikaisesti valtatien yleissuunnittelun kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin Vaalimaan rajaaseman tuntumaan rekkojen pysäköintialueen osayleiskaavamuutos, joka on hyväksytty Virolahden kunnanvaltuustossa 21.4.2008. Osayleiskaavan muutoksen toinen vaihe käsitti mm. voimassa olevan Virojoen osayleiskaavan alueen, joka on hyväksytty Virolahden kunnanvaltuustossa 20.6.2011. Samalla osayleiskaavan aluetta laajennettiin länteen päin sisältämään Saarasjärven alueen ja Vaahterikonkankaan teollisuusalueen. Asemakaavat Virolahti Virojoen keskustan asemakaava on vahvistettu vuonna 1972. Virojoen keskustan asemakaavan muutos on hyväksytty Virolahden kunnanvaltuustossa vuonna 2006. Virojoen keskustan asemakaavan ajantasaistamisen 2. vaiheen asemakaavan muutos hyväksyttiin Virolahden kunnanvaltuustossa 21.4.2008. Vaahterikon alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä (2002) teollisuusaluetta koskeva asemakaava. Virojoen asemakaavan ajantasaistuksen kolmas vaihe on käynnistynyt. Tavoitteena on saada luonnos nähtäville vuoden 2013 aikana ja ehdotus keväällä 2014. Virojoen keskustan sisääntulotien asemakaavaa joudutaan muuttamaan moottoritieltä tulevan uuden liittymän siirtyessä hieman itään päin voimassa olevasta kaavavarauk-

TIESUUNNITELMASELOSTUS 14 (102) sesta sekä Itätien ja Ukkosaarentien muuttuessa maanteistä kaduiksi. Virolahden kunnan tavoitteena on, että kunnanvaltuusto voisi hyväksyä asemakaavat joulukuussa 2013, jolloin ne voisivat olla lainvoimaisia tammikuussa 2014. Vaalimaalla on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 1999 vahvistama asemakaava. Kaavan muutos ja laajennus hyväksyttiin Virolahden kunnanvaltuustossa 9.12.2002. Vaalimaan rekkaparkin asemakaava ja tarvittavat muutokset Vaalimaan voimassa olevaan asemakaavaan hyväksyttiin Virolahden kunnanvaltuustossa 21.4.2008. Samalla hyväksyttiin myös voimassa olevan asemakaavan muutos Vaalimaalla korttelin 208 osalta. Vaalimaalla asemakaavoja muutetaan ja laajennetaan maakuntakaavan kaupan osion etenemisen myötä. Tavoitteena on saada kaavat vahvistettua maakuntakaavan vahvistamisen mukaisessa aikataulussa 2014 vuoden loppuun mennessä. Miehikkälä Miehikkälän kunta on laatinut asemakaavan Muurikkalan alueelle samanaikaisesti tiesuunnitelman laatimisen kanssa. Asemakaava on hyväksytty Miehikkälän kunnanvaltuustossa 17.6.2013 ja se on lainvoimainen. 1.5 Ympäristö 1.5.1 Luonnonympäristö Tielinja sijoittuu pääosin uuteen, metsäiseen maastokäytävään, jossa on vain vähän asutusta ja avointa kulttuurimaisemaa. Uuden väyläkäytävän linjauksen suunnittelussa on ollut mahdollisuus välttää YVA- ja yleissuunnitteluvaiheissa inventoituja luonto- ja muita ympäristön arvokohteita. ssa on tarkistettu edellisissä suunnitteluvaiheissa tehtyjä ratkaisuja, jotta haitallisia vaikutuksia on saatu edelleen vähennettyä.. Suunnittelualue kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen. Sijainti rannikon tuntumassa tuo hankkeen luonnonolosuhteille monimuotoisuutta. Alueen kasvillisuus on savikkoalueiden ulkopuolella suhteellisen karua metsäkasvillisuutta ja soistunutta metsämaata. Kasvillisuudeltaan monipuolisia arvokkaita elinympäristöjä esiintyy lähinnä vesistöjen varsilla. Suunnittelualueen metsät ovat olleet intensiivisessä metsätalouskäytössä, joten puuston ikärakenne on hyvin nuori. Varttuneemman metsän alueet ovat pienialaisia. Suurin osa soista on ojitettuja, mutta suunnittelualueella on kuitenkin useita pienialaisia luonnontilaisen kaltaisia kohteita. Uhanalaislajistoa löytyy niukasti arvokkaiden elinympäristöjen vähyyden vuoksi. 1.5.2 Maisema, taajamakuva ja kulttuuriperintö Maisema Suunnittelualue sijoittuu pääosin metsäiselle, topografialtaan rikkonaiselle ja maastonmuodoiltaan vain vähän suuntautuneelle alueelle. Väyläkäytävä halkaisee muutamia avoimia viljelymaisemia, jotka ovat kooltaan vaatimattomia. Jokilaaksojen viljelyalueet sijaitsevat sekä väyläkäytävän etelä- että pohjoispuolella eivätkä juuri osu väylän maisemaan. Alueen poikki kulkee viisi jokea tai puroa, joista mittavimmat ovat Virojoki ja Vaalimaanjoki. Jokien vedenkorkeudet vaihtelevat suuresti vuodenaikojen mukaan. Vaikka alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, on kasvillisuus muuhun Etelä-Suomeen verrattuna karua. Selänteiden kuivahkot kangasmetsät muodostavat valtaosan alueen kasvillisuudesta. Metsissä on selkeästi nähtävissä metsätalouden jäljet. Metsä koostuu pienistä metsälaikuista. Sukkession eri vaiheet ovat nähtävissä aina vastahakatusta metsäaukeasta iäkkääseen ja suljettuun metsään. Lehtipuita kasvaa pääasiassa kapealla kaistalla nykyisen valtatien sekä viljelyaukeiden ja jokien laitamilla. Maisemallisesti väyläkäytävä on suhteellisen yhtenäistä metsäjaksoa. Myöskään taajamamaisena korostettava jakso tai rajalle saapuminen eivät ole luonteeltaan erityisen rakennettuja. Maisemaa rytmittävät kallioiset rinteet, jotka avautuvat sekä nykyiselle että

TIESUUNNITELMASELOSTUS 15 (102) uudelle tielle kallioleikkauksina. Maisemamaakuntajaossa tarkastelualue sijoittuu Eteläiselle rantamaalle, Eteläisen viljelyseudun ja Suomenlahden rannikkoseudun rajalle. Maaston korkeusasema vaihtelee ja paikoitellen metsäisiä selänteitä rikkovat alavat peltoaukeat. Suunnittelualueen itäosaan sijoittuva Vaalimaanjoenlaakso on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisema-alueeksi. Vaalimaanjoenlaakson maisemalle ovat ominaisia pinnanmuotojen vaihtelevuus ja maisemakuvan pienipiirteisyys. Alueella vuorottelevat viljelysten luonnehtimat laakson rinteet ja karujen rapakivikallioiden muodostamat vedenjakaja-alueet. Loivia rinneviljelyksiä reunustavat metsät luovat selkeät kehykset vaihtelevan levyiselle jokilaaksomaisemalle. Väyläkäytävä kulkee alueen läpi metsäisen osuuden kautta. Kallioperä alueella on pääasiassa rapakiveä, mikä antaa maisemalle särmikkään ja kivikkoisen yleisilmeen ja siirtolohkareita esiintyy runsaasti. Alue on rikkonaista rannikkovyöhykettä, jossa sisämaahan työntyvät merenlahdet lisäävät maiseman vaihtelevuutta. Suunnittelualueella ei ole merkittäviä maiseman kohokohtia tai solmukohtia. Väylän rakentaminen tunneleineen muodostaa yhdessä maiseman kanssa kohokohdan Vaalimaanjoen kohdalle. Arvokkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet Moottoritien eteläpuolelle metsävyöhykkeen taakse jää muutamia maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita: Haaviston peltoalue, joka jää moottoritien eteläpuolelle, on maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisemakohde. Vaalimaanjokilaakso on valtakunnallisesti arvokas maisema- ja kulttuuriympäristöalue, jonka moottoritielinjaus halkaisee pääosin metsäisellä alueella, eikä tie näy kovin kauas maisemassa. Tien maisemavaikutuksia lieventää Rasa-ahonmäen tunneli. Asutus- ja taajamakuva Alueelle tyypillisesti asutus on keskittynyt merenrannan lahtien ja viljelymaiden tuntumaan ja ryhmittynyt viljelyalueita halkovien teiden varsille vaihteleviksi ryhmä- ja nauhakyliksi sekä haja-asutukseksi. Suurin yhtenäinen kylä on muodostunut Virojoelle, joka on suunnittelualueen merkittävin taajama Haminan itäpuolella. Muita kyliä ja asutuskeskittymiä nykyisen valtatien varrella ovat Kattilainen, Ravijärvi (Uski), Ylä-Pihlaja (Haavisto) ja Vaalimaa. Näiden lisäksi alueella on paljon haja-asutusta. Kulttuuriperintö Arkeologiset ja kulttuurihistorialliset kohteet on selvitetty Museoviraston tietokannoista ja niitä on täydennetty muista tietolähteistä (muun muassa rakennusinventoinnit ja maakuntamuseon tietokannat). Museovirasto on tehnyt tielinjan läheisyydessä lisäinventointeja kesällä 2009 ja syksyllä 2012. Tiedot on päivitetty ja työn aikana on lisäksi pidetty erillisneuvotteluja Museoviraston edustajien kanssa. Suunnittelualueella ja sen lähistössä on useita kulttuurihistoriallisia merkkejä kivikaudelta asti. Valtaosa muinaismuistoista on jokien rannoille keskittyneitä kivikautisia asuinpaikkoja. Erityisen runsaasti kohteita on Vaalimaanjoen varrella nykyisen valtatien pohjoispuolella. Itämeren viimeisen vaiheen Litorinameren ranta sijoittuu suunnittelualueella noin 20 metrin korkeuskäyrän tasoon. Muinaismuistot ja historiallisen ajan muinaisjäännökset Lelun alueen museokohteet Tupakangas 1 ja 2 ovat historiallisen ajan kiviröykkiöitä, jotka Museovirasto tutki kesällä 2012. Näistä Tupakangas 1 jää moottoritien alle. Se ei kuitenkaan ole tutkimusten perusteella enää muinaismuistolain mukaan suojeltava kohde. Tupakangas 2 jää aivan moottoritien viereen, mutta se voidaan suojaamalla säilyttää. Lelun eritasoliittymän tiejärjestelyjen välialueelle jää Kallioharjun pronssikautinen kiviröykkiö, jonka Museovirasto myös tutki kesällä 2012. Kohde voidaan säilyttää suojaamalla se rakentamisen aikana.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 16 (102) Tulevalla tielinjalla tai sen läheisyydessä on useita muitakin muinaisjäännöksiä. Nämä kohteet ovat esim. Tursanmetsä 1 ja 2. Museoviraston mukaan Haminan Tursanmetsä 1 ja 2 -kohteissa on tehty riittävät arkeologiset tutkimukset: Tursanmetsä 1:n uunit A, B ja I tutkittu arkeologisin kaivauksin ja uunit C H dokumentoitu; Tursanmetsä 2:n uuni kaivettu. Lisätutkimuksiin ei ole enää tarvetta. Virolahden osuudella on kaksi kivikautista kohdetta. Näistä Kasettelevakankaan mesoliittisen asuinpaikan osa tutkittiin syksyllä 2012. Kohde oli säilynyt suuren hiekkakuopan ja paikallistien välisellä törmällä. Tutkimuksissa asuinpaikalta saatiin talteen pääasiassa kiviesineiden työstöön liittyvää materiaalia kuten kvartsi- ja kivilaji-iskoksia. Löytöaineiston joukossa on myös muutama kvartsikaavin. Palanutta luuta tai saviastian kappaleita ei löydetty. Kiinteitä rakenteita, kuten liesiä tai muita kiveyksiä ei alueella ollut. Asuinpaikan säilyneen osan kulttuurikerrokset olivat lisäksi melko ohuet, paksuimmillaan noin 30 cm. Alueella oli lisäksi melko nuoria täytettyjä osin suorakaiteenmuotoisia kaivantoja, jotka olivat pääosin löydöttömiä. Rapamäen asuinpaikassa tehtiin 2009 koekaivauksia. Rapamäessä on kaksi vaihetta. Korkeammalla oleva alue on Suomusjärven kulttuurin loppuvaiheen asuinpaikka (8300 5000 ekr.). Toinen matalammalla oleva on varhaiskampakeramiikan asuinpaikka (5000 4000 ekr.). Valtatien 7 uusi linjaus ja Virolahdelta Miehikkälään johtavan tien siirto ei osu Rapamäen asuinpaikalle. Yksityistietä lähellä asuinpaikan koillisosaa ja siellä olevia painanteita on siirretty etäämmälle kohteesta Museoviraston toiveiden mukaisesti. Suunnittelualueen kivikautinen asutus on sijoittunut pääosin +20m korkeustasoon. Vaalimaanjokilaakson reunassa sijaitsee Karpankankaan alue, josta Museovirasto on löytänyt runsaasti kivikautista asutusta. Alue löydettiin aiemman tielinjauksen arkeologisten tutkimusten yhteydessä. Kyseessä on ainoa Etelä-Suomessa täysin ehjänä säilynyt kivikauden kylä, jossa on tutkittu 22 asumuksen pohjaa. Moottoritien linjaa tarkistettiin yleissuunnitelman muutoksessa pohjoisemmaksi, jonka ansiosta muinaismuisto saatiin säilytettyä. Kuva 2. Karpankankaalta löydetyn muinaishistoriallisen asuinpaikan takia moottoritien linjausta siirrettiin kokonaan alueen ulkopuolelle. Kuvassa yleissuunnitelman mukaiset alkuperäiset tiejärjestelyt.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 17 (102) Suuri Rantatie (Kuninkaantie/vanha Viipurintie) on muinaismuistolain suojaama tierakenne Turusta Viipuriin. Haminan ja Virojoen välillä tie kulkee nykyisen valtatien eteläpuolella. Moottoritie risteää Suuren rantatien kanssa Vaalimaalla. Museoviraston lisätutkimukset Suuresta rantatiestä ovat valmistuneet keväällä 2010. Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie muodostui 1340- tai 1350-luvulla. Liikenteellisesti sen tärkein käyttöjakso ajoittui 1700-luvulle, jolloin se oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Uudenkaupungin rauhan rajakivistä (3 kpl) yksi eli Sahantauksen kivi sijoittuu moottoritien tuntumaan. Muut jäävät etäälle uudesta tielinjauksesta. ssa ei ole osoitettu toimenpiteitä rajakiville. Elinkeinohistorian erikoispiirre ovat merenrannikon kivilouhimoalueet, joiden perinteet ulottuvat 1700-luvun alkuun. Näistä historiallisesti merkittävimmät sijaitsevat Virojoen taajaman läheisyydessä. Suunnittelualueen halki etelä-pohjoissuunnassa kulkevat talvisodan jälkeen rakennettu Salpalinja sekä Vaalimaan kohdalla kulkeva Salpalinjan taka-asema, ns. oikaisulinja. Salpalinja on noin 1 200 kilometrin pituinen massiivinen puolustuslinja, joka rakennettiin vuosina 1940 1941 ja 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi. Jatkosodan jälkeen puolustusasemasta poistettiin lähes kaikki irti saatava materiaali kenttälinnoitteiden tukipuita ja piikkilankoja myöten. Kiviesteitä on raivattu ja taisteluhautoja ja panssarikaivantoja täytetty ajan kuluessa liikkumisen sekä maanviljelyn ja muun elinkeinotoiminnan helpottamiseksi. Puolustusasema Saarasjärvellä on kantalinnoitteiden eli teräsbetonikorsujen, panssarikiviesteiden ja kallioon louhittujen luolien ja taisteluhautojen osalta hyvin säilynyt. Kuva 3. Salpalinjalla on erilaisia infotauluja turisteille 1.5.3 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Valtatie kulkee suunnittelualueella Kaakkois-Suomen rannikkoseudulla. Asutus on keskittynyt valtatien varren taajamiin, pieniin kyliin, rannoille ja jokien laaksoihin. Taajamien ulkopuolella on vähäistä tievarsiasutusta. Uudessa moottoritiekäytävässä asutusta on varsin vähän. Suurin väestökeskus alueella on Hamina, joka asettuu selkeästi väyläkäytävän eteläpuolelle. Uudeksi rakentamisen ja palveluiden keskittymäksi on kehittymässä Vaalimaan rajanylitysalue. Muu asutus sijaitsee pienissä kylissä, rannoilla ja jokien laaksoissa, missä asutus on pääosin tievarsiasutusta. Suunnittelualue sijoittuu pääasiassa Virolahden kunnan alueelle, jossa maanviljelys on edelleen näkyvä elinkeino.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 18 (102) Valtatie 7 toimii tienvarren asukkaiden pääyhteytenä Haminaan. Ihmiset kokevat päivittäisen liikkumisen valtatiellä turvattomaksi rekkojen jonottaessa pientareella pääsyä raja-asemalle sekä runsaan liikenteen vuoksi. Tielle liittyminen tai tieltä kääntyminen on hankalaa samoin kuin tien ylittäminen. Vilkasliikenteisellä ja kapealla tiellä jalankulku ja pyöräily on turvatonta. Liikenne aiheuttaa myös melu- ja viihtyisyyshaittoja asumiselle. Asukkaat pitävät valtatien parantamista erittäin tärkeänä. 1.5.4 Melu ja päästöt Nykyinen valtatie kulkee lähellä Virojoen taajamaa sekä alueen muita asutuskeskittymiä. Pysähdyksissä oleva raskas liikenne haittaa kohtuuttomasti tien varressa asuvien ihmisten jokapäiväistä elämää ja ympäristöä melun, seisovien rekkojen, pakokaasupäästöjen ja roskaantumisen vuoksi. Jo nykytilanteessa lukuisat asuin- ja lomakiinteistöt ovat ohjearvot ylittävän melun piirissä. Vuoteen 2040 mennessä Hamina-Vaalimaa yhteysvälin liikenteen on ennustettu kaksinkertaistuvan. Tällöin melulle ja pakokaasupäästöille altistuvien asukkaiden ja lomakiinteistöjen määrä lisääntyisi selvästi. Nykytilanteessa nykyisen tien melualueella olisi 48 asukasta ja 12 lomakiinteistöä, ja mikäli uutta tietä ei toteutettaisi, vuoden 2040 ennustetilanteessa 120 asukasta ja 28 lomakiinteistöä (melukarttaliite 16T-2.20). Nykyisin seisovat rekkajonot aiheuttavat merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä. Erityisesti Virojoen ja Vaalimaan välillä ilmanlaatu on erittäin huono rekkajonojen johdosta. Pahimpia ajankohtia ovat inversiotilanteet tyynellä pakkassäällä, jolloin pakokaasujen saastuttama ilma jää seisomaan melko tiheän asutuksen kohdalle. Yhtenä tekijänä uuden tien linjauksen valinnassa on ollut melun ja päästöjen hallinta. Uusi tielinja kulkeekin kaukana asukaskeskittymistä eikä aiheuta melu- tai päästöhaittaa asuinalueilla. Toisaalta haasteeksi tulee useiden lomakiinteistöjen jääminen uuden moottoritien laajalle leviävän melun vaikutuspiiriin, ja tämän haitan torjumisen sisällyttäminen suunnitelmaratkaisuihin. 1.5.5 Luonto Natura 2000 -alueet Lelun ja Kattilaisten välillä moottoritien pohjoispuolella on Rajasuon Natura-alue, joka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä. Suojelualue Eerikinkorven luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 2011 Metso-ohjelmaan liittyvänä luonnonsuojelualueena, joka on jo merkitty maastoon. Eerikinkorven luonnonsuojelualue on rajattu ympäristövaikutusten arviointiin liittyvässä luontoselvityksessä (Luontoselvitys Kotkansiipi 2007) arvokkaaksi metsäkohteeksi, jolta löytyy myös lahopuuta. Luonnonsuojelualue on myös liito-oravan elinaluetta. Eerikinkorven luonnonsuojelualueella ja sen ympäristössä on melko laajoista hakkuista huolimatta edustavaa linnustoa. Maastotöissä 10.5.2011 alueella havaittiin soidinääntelevä pyy ja metso sekä kaksi soidinääntelevää uuttukyyhkyä. Luonnonsuojelualueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. käpytikka, hömötiainen, pikkukäpylintu ja punatulkku. Arvokkaat luontotyypit Palanneenkankaan suo on paikallisesti arvokas ojittamaton suo. Se jää aivan moottoritielinjauksen tuntumaan. Kuvion puuston muodostavat kitukasvuiset männyt ja hieskoivut, reunoilla kasvaa myös kuusta. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. maariankämmekkää, leväkköä, pyöreä- ja pitkälehtikihokkia, rahkasaraa, reunoilta löytyy myös tähtisaraa. Suon keskiosassa on melko laajoja vähäpuustoisia neva-alueita. Suolta ei ole löytynyt uhanalaislajiston tai direktiivilajien esiintymiä. Saarasjärvenoja on luonnontilaisen kaltainen puro, jossa elää erittäin uhanalaiseksi (EN) luokiteltu purotaimen. Saarasjärvenojan purotaimenkanta on geneettisesti hyvin arvokas. Maastotöissä 2011 Saarasjärvenojan alueella havaittiin runsas hyönteislajisto, mm.

TIESUUNNITELMASELOSTUS 19 (102) useita korentolajeja. Saarasjärvenojan veden laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota tienrakennuksen aikana, sillä vesi saattaa samentua kaivutöissä. Purotaimen on veden laadun ja kirkkauden suhteen vaatelias laji, joka vaatii lisääntyäkseen hyvälaatuista vettä sekä sorapohjaisia paikkoja. Virojoen Pyöräkoski jää moottoritielinjauksen pohjoispuolelle. Koskella elää edustavaa virtavesilajistoa, mm. runsaslukuinen korentolajisto. Virojoen sillat on suunniteltu tehtäväksi niin, ettei joen virtaama muutu. Rapamäen suo on luonnontilaisen kaltainen ja kasvillisuudeltaan melko edustava. Kuviolta löytyy suursaravaltaista nevaa sekä itäosasta isovarpurämettä. Suo on aivan suunnitellun liittymäalueen tuntumassa. Matinlampi on pallesuota, jossa on edelleen pieni avovesialue. Suo on edustava ja keskiosiltaan ojittamaton. Suon eteläosassa on lähteisyyttä. Uistesuo on Vaalimaalla, aivan suunnittelualueen itäisimmässä osassa, pääosin luonnontilaisen kaltainen suo, jonka itäreuna jää moottoritien alle. Suo on arvioitu paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Uistesuolta on nostettu turvetta kotitarpeiksi, mutta se ei ole heikentänyt kohteen luonnontilaisuutta. Suon pohjoisosassa on avoimia neva-alueita ja eteläosassa isovarpurämettä. Suolla viihtyvät kurjet sekä useita korentolajeja. Uistesuolta ei ole löytynyt uhanalaisia putkilokasvilajeja, eikä niiden esiintyminen ole todennäköistä. Suojelun arvoinen lajisto EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) nisäkäslajia saukkoa esiintyy suunnittelualueen kaikissa jokikohteissa. Liito-oravaa tavataan melko paljon ja alueella on myös useita merkittäviä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakoista on tehty havaintoja etenkin Virojoen taajaman tuntumassa sekä Salpalinjan bunkkerialueilla. Yhtään lepakon pesimis- ja levähdyspaikkaa ei löydetty vuoden 2013 lepakkoselvityksessä. Sen sijaan tie leikkaa monia arvokkaita lepakon ruokailualueita. Erityisesti Virojoen ja Vaalimaanjoen kohdalla havaittiin runsaasti lepakoita ruokailemassa kesän 2013 selvityksessä. Seuraavat suositukset koskevat Virojoen ja Vaalimaanjoen tulevia moottoritiesiltoja lähialueineen: Sillan alapuolella olevaa tilaa ei valaista. Pimeiden valo-olosuhteiden säilyminen on edellytys lepakoiden esiintymiselle. Rantapuustoa kaadetaan mahdollisimman pienellä alueella. Hakkuuaukko vaikuttaa myös alueen tuuli- ja valo-olosuhteisiin. Kesällä tien valaistus sillalla olisi hyvä pitää sammutettuna 15.5-31.8 välisenä aikana. Lepakoita seurataan Virojoella ja Vaalimaanjoella sekä tien rakennusvaiheessa että tien valmistuttua. Puuston ikärakenteesta johtuen hirvi on hyvin yleinen suunnittelualueella. Tämä näkyy maastossa ulosteina, makuupaikkoina sekä katkottuina taimina. Hirvien runsaus ja niiden kulkuväylien turvaaminen tuovat omat haasteensa tiensuunnitteluun. Yleisesti ottaen hirvieläimet liikkuvat suunnittelualueen poikki pohjois-eteläsuunnassa. Hirvet talvehtivat hankealueen pohjoisosissa, mm. Luotosenjärven, Ravijärven suon ja Saarasjärven ympäristöissä sekä Virojoen ja Vaalimaan pohjoispuolilla. Alueella esiintyy myös Kymenlaaksossa runsaslukuista metsäkaurista. Suunnittelualueen kuivilla kankailla ja kallioalueilla elävät uhanalaiset lintudirektiivin I- liitteen lajit, kangaskiuru ja kehrääjä, jotka molemmat saattavat pesiä myös hakkuuaukeilla. Kanalinnuista pyy ja teeri ovat melko yleisiä ja metsoakin tavataan paikoin. Petolinnuista on tehty useita pesimähavaintoja. Uhanalainen pikkutikka elää Virojoen rantametsissä, joista löytyy hieman tikkojen suosimaa lahopuuta. Suunnittelualueen pienillä lammilla ja järvillä elävät luontodirektiivin liitteen IV(a) sudenkorentolajit lummelampikorento ja sirolampikorento. Muista IV(a) -liitteen hyönteislajeista alueella tavataan ainakin kirjoverkkoperhosta, jonka toukat elävät kangasmaitikalla.