Kahde paperikeräysmeetelmä ympäristövaikutuste ja kustauste vertailu Nea Teerija Pr Gradu-tutkielma Helsigi ylipist Talustietee laits Ympäristöekmia 22.1.2009
Sisällys 1 Jhdat... 1 2 Hyötyjätehult jäteplitiikassa... 3 2.1 Jätehierarkia... 3 2.2 Jätehull ympäristövaikutukset... 5 2.3 Jätehull kustaukset... 6 2.4 Kierrätykse kaattavuus... 8 2.5 Sytypaikkalajitteluu perustuva materiaalihyödytämie... 12 2.6 Tuttaja vastuu alaise paperi talteett hyötyjätehull saa... 15 3 Keräys- ja kuljetustyö... 19 3.1 Keräysjärjestelmie tekie tteutus ja tehstamismahdllisuudet... 19 3.1.1 Keräysastiide sijittelu... 19 3.1.2 Astiatyypi valita... 22 3.1.3 Reittisuuittelu ja käytettävä kuljetuskalust... 24 3.2 Keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset... 25 3.3 Keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat kustaukset... 27 4 Empiirie svellus... 30 4.1 Tutkimukse rajaus... 30 4.2 Tutkimukse aieist... 33 4.3 Vertailussa levat keräysmeetelmät... 34 4.3.1 Vallitseva keräysmeetelmä... 34 4.3.2 Uusi keräysmeetelmä... 36 4.4 Kustausvaikuttavuus-aalyysi... 38 4.4.1 Päästöje lasketamalli... 40 4.4.2 Kustauste lasketamalli... 44 5 Tulkset... 46 5.1 Case 1: Aluekeräysjärjestelmä Pirkamaalla... 46 5.1.1 Aluee esittely... 46 5.1.2 Eri keräysmeetelmie päästöt ja kustaukset... 48 5.1.3 Päästöje kustausvaikuttavuus Pirkamaalla... 51 5.1.4 Herkkyysaalyysi... 52 5.2 Case 2: Kiiteistökeräysjärjestelmä pääkaupukiseudulla... 58 5.2.1 Aluee esittely... 58 5.2.2 Eri keräysmeetelmie päästöt ja kustaukset... 60 5.2.3 Päästöje kustausvaikuttavuus pääkaupukiseudulla... 63 5.2.4 Herkkyysaalyysi... 64 6 Jhtpäätökset... 69 6.1 Uusi meetelmä ympäristöä säästävämpi... 69 6.2 Tikhtaiset päästöt pieimmät pääkaupukiseudu kiiteistökeräysjärjestelmässä... 70 6.3 Tulste yleistettävyys ja kelpisuus... 72 6.4 Keräysmeetelmie kehitystarpeet ja -mahdllisuudet... 73 Lähteet... 75
Liite 1a. Pirkamaa ajpäiväkirja (aluekeräyspisteet) vallitsevalla keräysmeetelmällä 17.3.2008...79 Liite 1b. Pirkamaa ajpäiväkirja uudella keräysmeetelmällä 10.10.2008......80 Liite 2. Pääkaupukiseudu ajpäiväkirja uudella keräysmeetelmällä 28.5.2008...83 Liite 3. Päästökertimie lasketa...87 Liite 4. Päästöje ja kustauste lasketa Pirkamaa aluekeräysjärjestelmässä 90 Liite 5. Päästöje ja kustauste lasketa pääkaupukiseudu kiiteistökeräysjärjestelmässä... 103
1 1 Jhdat Viimeise 20 vude aikaa tutettu sekajättee määrä asukasta khde ussut i 12 %, vaikka kierrätysmahdllisuudet vat paratueet. Taltee tetu keräyspaperi määrä samassa ajassa jpa kaksikertaistuut. (Jkie 2004, 3;70.) Jätemäärie kasvu seurausta lisäätyeestä kulutuksesta. Kasvavat materiaalivirrat kurmittavat ympäristöä, mikä tekee jätteide kierrätyksestä ja jätehull halliasta etistä tärkeämpää. Jätevirtje ja kierrätettävie materiaalityyppie lisäätyessä myös erilaiset keräysjärjestelmät ja -meetelmät lisäätyvät aiheuttae itsessääki haitallisia ympäristövaikutuksia. Tulevaisuude haasteita vatki jätemäärie eakiti (Tekes 2005, 32) ja vähetämie sekä jätelgistiikkaratkaisuje kehittämie. Eurpa Uii päästökaupa päästessä vauhtii valtiide ja yhteiskua timijide tehtävä tdellisia päästöje vähetämisratkaisuja, jtta väheystavitteet lisivat saavutettavissa. Liikee tuttaa viidessa kaikista kasvihuekaasupäästöistä ja vaikuttaa muide pakkaasupäästöje kautta merkittävästi paikallisee ilma laatuu, jte tällä sektrilla päästöje vähetämie tärkeää. Myös jätehult vi lgistiikkaratkaisujesa avulla pyrkiä ehkäisemää ilmast lämpeemistä ja kataa ympäristövastuusa. Eää ei riitä, että jätehult lemassa, vaa sitä pitää pystyä paratamaa ja tehstamaa. Jätehull timivuutee, taludellisuutee ja ympäristömyötäisyytee vaikuttaa suuresti se, mite jättee keräys- ja kuljetustyö hidetaa. Erilaiset astia- ja kuljetuskalustvaliat sekä reittisuuittelu vaikuttavat keräysmeetelmä aiheuttamii ympäristöhaittihi ja kustauksii. Keräysjärjestelmät aiheuttavat välillisiä ympäristövaikutuksia myös jättee tuttajie kierrätysmtivaati kautta, sillä mitä helpmpaa kierrätys, sitä eemmä kierrätetää. Täte keräysmeetelmie kehittelyssä judutaa ympäristö ja kustauste lisäksi ttamaa humi myös palvelutas sekä se tumat välilliset vaikutukset. Tämä työ tehty timeksiata Paperikeräys Oy:lle ja se tarkituksea tutkia kahde eri paperikeräysmeetelmä ympäristövaikutuksia ja kustauksia. Meetelmie tehkkuuksia vertaillaa kustausvaikuttavuus-aalyysiä apua käyttäe.
2 Ympäristövaikutuksia tutkitaa selvittämällä paperi keräys- ja kuljetustyöstä aiheutuvia hiilidiksidi-, typpiksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kustaustarkastelussa humiidaa aiastaa Paperikeräys Oy:lle kituvat yksityiset kustaukset. Tutkimuksessa vertaillaa seuraavia keräysteklgiita: 1) Vallitseva meetelmä, jssa keräysastiat vat pääasiassa 600- tai 660-litraisia muviastiita ja tyhjeys tapahtuu perästä täytettävällä pakkaaja-autlla. 2) Meetelmä, jssa keräysastiat vat tilavuudeltaa suurempia pitatai syväkeräysastiita ja tyhjeys tapahtuu lava-autlla. Tutkimus tteutetaa tapaustarkastelu avulla. Case alueita vat aluekeräysalue Pirkamaalta sekä kiiteistökeräysalue pääkaupukiseudulta. Tämä tutkielma kute myös jätteekeräysmeetelmie kehittämise tarpeellisuutta yleisesti vidaa perustella sekä jäte- että ympäristöplitiika avulla. Jättee keräysmeetelmie timivuus vaikuttaa mella tapaa jätehierarkia tteutumisee, samate kui keräysmeetelmie kehittelyllä vidaa edesauttaa ympäristöplitiika päästöje väheystavitteita. Tutkielma tavitteea tuttaa tieta khteea levie paperikeräysmeetelmie päästöistä ja iide kustausvaikuttavuudesta. Tieta vidaa hyödytää keräysjärjestelmie kehittämisessä. Tutkielma eteee yleisestä asiasta yksityiskhtaisempaa. Työ alussa luvussa 2 kerrtaa yleisellä taslla taustaa ja teriaa jätehult liittyvistä kustauksista ja ympäristövaikutuksista sekä materiaalihyödytämisestä. Tästä siirrytää askel alemmas seuraavaa lukuu, jssa phditaa jätehull keräys- ja kuljetustyö eri tekijöitä sekä äide aiheuttamia kustauksia ja päästöjä sekä iide merkitystä. Luvussa 4 esitellää varsiaise tutkimukse empiirie svellus, sekä tarkeetaa rajausta ja svelluksessa käytettyjä meetelmiä. Luku 5 varattu tutkimukse case-alueide tulste esittelyy sekä herkkyysaalyysii. Työ phjalta tehdyt jhtpäätökset sekä keräysmeetelmie kehitystarpeita ja -mahdllisuuksia phditaa viimeisessä luvussa 6.
3 2 Hyötyjätehult jäteplitiikassa Tässä luvussa esitellää Sume hyötyjätehulta ja se aiheuttamia kustauksia ja ympäristövaikutuksia yleisellä taslla. Tarkituksea selvetää tutkielma aihee taustalla levia asiita sekä liittää tutkielma yleisee viitekehyksee. 2.1 Jätehierarkia Jätehierarkia Eurpa Uii jätestrategiassa määritelty timitajärjestys, jh kasallise laisäädäö avulla pitäisi jäteplitiikassa pyrkiä. Jätehierarkia tavitteet udattavat seuraavaa järjestystä: 1) Jättee syy ehkäisy 2) Jättee uudelleekäyttö 3) Jättee hyödytämie materiaalia 4) Jättee hyödytämie eergiaa 5) Jättee lppusijitus kaatpaikalle Jätehierarkia muutettii eliprtaisesta viisiprtaiseksi kesäkuussa 2008, ku Eurpa parlametti, euvst ja kmissi pääsivät yksimielisyytee uudesta jätepuitedirektiivistä. Uudessa jätepuitedirektiivissä pyritää myös sisällyttämää elikaariajattelu jätepliittisee päätöksetek, jka seurauksea jätettä sytyisi vähemmä ja jätehull ympäristövaikutukset pieeisivät. Käytäössä tämä tarkittaa sitä, että jätehierarkiasta pikkeamie sallitaa, mikäli se elikaariarviii perusteella ympäristölle parempi vaihteht. (Eurpea parliamet 2008, The Legislative Observatry, Waste: Revisi f the Framewrk Directive.) Jätehierarkiaa perustuvaa timitaa ilma se esimmäistä tavitetta kutsutaa tässä työssä jätehullksi. Hyötyjätteiksi kutsutaa iitä jätejakeita, jtka pystytää hyödytämää jätehierarkia mukaisesti jk sellaiseaa, aieea tai eergiaa (YTV 2008, ympäristösaast). Sume kasallie jätelaki tukee jätehierarkia tteutumista
4 tekiste ja taludelliste puitteide sallimissa rajissa (File 2008, Jätelaki 4 ja 6 ). Uusi jätepuitedirektiivi ei vaikuta leaisesti jätehull käytäö järjestelyihi Sumessa, mutta se tetaa humi meeillää levassa jätelaisäädäö uudistuksessa, jka astuu vimaa vutee 2011 meessä (Pfister 2008, 12-17). Jätehierarkiaa yleisesti käytetty EU: jäteplitiika hjeuraa, vaikkaki llut esillä myös keskustelua siitä k se udattamie kaikkie jätejakeide salta kustaustehkkai ratkaisu. Ympäristö kaalta ajatelle tutkimustulkset vat kuiteki pääasiassa pultaeet sitä, että kierrättämie me jätejakee khdalla parempi ratkaisu kui jättee pltt tai sijittamie kaatpaikalle. (Schmidt, Hlm, Merrild & Christese 2007, 1519-1520.) Jätehierarkia esimmäistä tavitetta usei vaikea saavuttaa. Se tteutumie tarkittaisi paperi salta esimerkiksi lehtie valmistamista vähemmällä paperimateriaali määrällä. Immaterialisaati, eli lehde krvaamie esimerkiksi sähköisellä palvelulla edistäisi myös paperijättee määrä väheemistä. (Dahlb, Juttijärvi, Kskela & Melae 2002, 49.) Suuri merkitys myös jättee tuttajie kulutustttumuksilla. Esimerkiksi päivittäise samalehde tilaamie lisää hekilöä khde lasketu paperijättee määrää lähes klmaeksella. Lisäksi tutkittu, että yleisesti laiaamista ja vukraamista harjittavat ihmiset tuttavat myös keskimääräistä vähemmä paperijätettä. (Tukla, Haapaiemi & Vehmas 2007, 22.) Taskalaisessa tutkimuksessa (Schmidt ym. 2007) tutkittii elikaariarviii perusteella jätehierarkia timivuutta keräyspaperi khdalla ja tulksie mukaa sijitus kaatpaikalle li ehdttmasti hui vaihteht. Vertailtaessa paperi kierrätykse lisäämistä ja jätteeplt lisäämistä Taska ykytilasta tulkset eivät lleet yhtä yksiselitteisiä. Kierrätykse lisäämie li parempi vaihteht ilmast lämpeemise ja happamitumise kaalta, mutta jättee plt lisäämie pulestaa rehevöitymise ja ftkemiallise savu kaalta. Jätehierarkia ikeellisuude pulesta puhuu kuiteki se, että kierrätykse lisäämise edut livat humattavasti suuremmat kui eergiahyödytämise tuttamat hyödyt. (Schmidt ym. 2007, 1528.) Sumessa tteutetussa LCA-WASTE hakkeessa tutkittii elikaariarviii avulla erilaiste jätehultmeettelyje kustauksia ja ympäristövaikutuksia. Tulste
5 mukaa jätteeksi päätyee samalehde khdalla ympäristövaikutukset äyttivät leva pieimmät taskalaisesta tutkimuksesta pikete plttamisvaihtehdssa. Samalehde käsittelyvaihtehtje edullisuus ja eklgisuus livat kuiteki tulste perusteella käätäe verrallisia, jte tarkka vastaus vaihtehtje paremmuudesta lisi vaatiut tapauskhtaista kustaushyöty-vertailua. Lisäksi tulksee vaikutti merkitsevästi se, mitä plttaietta pltsta sytyvällä eergialla letettii krvattava sekä plttamisesta saadu eergia hyödyettävyys. (Myllymaa, Dahlb, Ollikaie, Peltla & Melae 2005, 86-87.) 2.2 Jätehull ympäristövaikutukset Jäteplitiika ja jätehull tavitteisii kuuluu kierrätykse ja jätteide muu hyödytämise lisäämie, kska tällöi väheetää luvarje käyttöä ja ympäristö kurmitusta. Jätehult itsessääki kuiteki kurmittaa ympäristöä, kska se järjestämie vaatii eergiaa ja aiheuttaa päästöjä. Täte kierrätykse lisäämie ei ikuisesti väheä jätehull aiheuttamaa ympäristökurmitusta, sillä jssaki välissä se haitalliset vaikutukset hittavat vastaavat hyödylliset vaikutukset, eikä kierrätykse vida eää saa leva kestävää. Optimaalista kierrätystasa erittäi vaikea käytäö taslla absluuttisesti määrittää, kska se riippuu kierrätettävästä materiaalista, paikallisista lsuhteista sekä kierrätykse tekisestä ja timiallisesta tteuttamisesta. (Kaila 1997, Skgludi 2001, 12 mukaa.) Kierrätykse kaattavuutee palataa luvussa 2.4. Suurimmat jätehull ympäristövaikutukset vat seurausta jätteide kuljetuksesta, käsittelystä sekä lppusijituksesta (Taskae 1996, 47). Jätteide keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuu päästöjä ilmakehää sekä myös paikallisia ympäristövaikutuksia keräyspisteide rskaatumise sekä kuljetukse aiheuttama melu ja pöly kautta. (Valti ympäristöhallit 2008, Ympäristö tila, Jätteet, Jätteide vaikutukset.) Eteki hyötyjätekeräyksessä keräykse ja kuljetukse määrä lisäätyy, ku eri jätejakeet kerätää mista keräyspisteistää. Samalla kasvavat myös keräykse ja kuljetukse eergiakulutus ja päästöt. (Skglud 2001, 11.) Tämä vuksi humi kiiittämie keräys- ja kuljetustyö kehittämisee ja mahdllisee päästöje vähetämisee tärkeää.
6 Jätteide käsittely pulestaa vaatii eergiaa ja jätteide pltt aiheuttaa päästöjä ilmakehää. Kaatpaikkasijitukse ympäristövaikutukset vat miaisemmat, sillä päästöjä sytyy ilmakehää sekä lisäksi myös maaperä kautta vesistöihi. (Valti ympäristöhallit 2008, Ympäristö tila, Jätteet, Jätteide vaikutukset.) Jätehull järjestämie tuttaa myös välillisiä ympäristövaikutuksia. Näitä vat muu muassa keräysastiide ja kuljetuskalust valmistamie, kuljettamie ja lppusijittamie. Myös jätelaitste raketamie ja ylläpit aiheuttavat ympäristövaikutuksia. Jätehull järjestämistapa ja timivuus vaikuttaa saltasa jättee tuttajie 1 kierrätyskäyttäytymisee ja -mtivaati, jte myös tämä vidaa laskea jätehull aiheuttamaksi epäsuraksi ympäristövaikutukseksi. 2.3 Jätehull kustaukset Jätehullsta aiheutuu sekä yksityisiä että yhteiskuallisia kustauksia. Yksityisiä kustauksia sytyy esimerkiksi palkista, plttaiee kulutuksesta ja kalustivestieista. Yhteiskuallisii kustauksii sisältyvät yleisesti ttae kaikki yhteiskualle khdistuvat kustaukset mukaa lukie edellisessäki luvussa maiitut ympäristölle kituvat haitat (Myllymaa ym. 2005, 16). Silli ku äitä kustauksia ei le sisällytetty jätehull hitihi, iitä kutsutaa ulkisvaikutuksiksi. Ulkisvaikutukset aiheuttavat yhteiskualle hyvivititappi. (Prter 2002, 40-41.) Tämä hyvivititappi mudstumie esitetty kuvassa 1. 1 Jättee tuttajat vat tahja, jide timia seurauksea sytyy jätettä (esimerkiksi ktitaludet ja yritykset).
7 Hita P, rajakustaus Jättee keräykse kysytä P*=MSC α β P 1 =MPC δ P 0 =0 W* W 1 W 0 Jättee määrä W Kuva 1. Jättee keräyksestä aiheutuva hyvivititappi (Prter 2002, 41). Kuvassa 1 äkyy laskevaa suraa jättee keräykse kysytä ktitaluksie äkökulmasta, sekä keräyksestä aiheutueet yhteiskualliset (MSC) ja yksityiset (MPC) rajakustaukset. Yksikertaistukse vuksi kustauste letettu leva vakiita ja lisäksi letettu, ettei kierrättämistä tai laitta jättee käsittelyä esiiy. Optimaalie keräty jättee määrä W*, kska tällöi ktitaluksie keräyksestä maksama hita kattaa jättee keräyksestä aiheutueet ulkisvaikutukset, eli P* = MSC. Mikäli jättee keräyksestä ei judu maksamaa mitää, eli P = 0, jättee määrä suuri W 0, ja yhteiskualle aiheutuu hyvivititappita alje α + β + δ verra. Mikäli hita kattaisi yksityiset kustaukset eli lisi P 1 : suuruie, jättee määrä väheisi jki verra W 0 :sta W 1 :ee, mutta ulkisvaikutukset eivät sisältyisi jättee keräykse hitaa ja hyvivititappi lisi ala α suuruie. P*: ylittävä hita ei lisi kaattava, kska ktitaludet eivät lisi valmiita maksamaa eempää jättee keräämisestä. (Prter 2002, 40-41.) Yksityiste kustauste khtaatumie usei valti- ja jätejaekhtaista. Jättee tuttajalle ilmaie hyötyjätteide keräysjärjestelmä kaustaa taludellisesti jätteide lajitteluu (Prter 2002, 122), kska tällöi jättee tuttajalle ei kidu ylimääräisiä kustauksia päätöksestää lajitella. Täysi ilmaie järjestelmä ei kuitekaa kausta jättee määrä vähetämisee, kska jättee tuttaja rajakustaus yhdestä
8 lisäjäteyksiköstä lla (mt, 39). Esimerkiksi USA:ssa jätehull kustaukset usei katettu julkisilla varilla, mikä ei le kaustaut jätteide määrä vähetämisee (Prter 2002, 39-40). Sumessa pulestaa jättee tuttajat sallistuvat jätehull kustauksii. Nämä kustaukset perustuvat yleesä astiide kk ja tyhjeysväleihi, jte e vat suraa verrallisia tutetu jättee määrää. Hiittelu avulla myös pyritty kaustamaa jätteide lajitteluu asettamalla hyötyjätteide keräykse kustaukset sekajätekustauksia pieemmiksi. (YTV Jätehult, hiat ja määräykset 2008.) Keräyspaperi kuuluu tuttaja vastuu piirii (ks. tarkemmi luku 2.6), jte sekajätteestä pikete jättee tuttaja ei tarvitse maksaa paperiastia tyhjeyksestä. Kiiteistökhtaiste keräysjärjestelmie khdalla kuiteki astia- ja tilakustaukset kituvat kiiteistölle, eli lppuje lpuksi jättee tuttajalle itsellee, mutta aluekeräykse salta yksityisistä kustauksista vastaa tuttajayhteisö (ks. luku 2.6). (Paperikeräys Oy 2008.) 2.4 Kierrätykse kaattavuus Lähtökhtaisesti vidaa saa, että yhteiskualle kierrättämise kkaisettkustaukset vat yleesä pieemmät kui jätteide kaatpaikkasijituksella, mikä tekee kierrättämisestä susiteltavamma vaihtehd. Tämä ei kuitekaa tarkita sitä, että kierrättämie lisi aia tuttavaa. Kierrättämie kaattaa siiä vaiheessa, ku se järjestämie kustaustehkasta verrattua esimerkiksi kaatpaikkakustauksii ja elitas säilymise tdeäköisyytee 2. (Prter 2002, 126.) Teriassa ptimaalie kierrätystas vidaa määrittää kuva 2 sittamalla tavalla. 2 Materiaalie saatavuus ja riittävyys merkittävä tekijä elitas säilymise kaalta, jlli kierrätykse määrällä vaikutus elitas säilymise tdeäköisyytee.
9 MC MSC v MPC r =MSC r MSC v +MSC r MPC v MPC v +MPC r D v 2 r 1 r 2 v 1 q 2 q 1 q=määrä Kuva 2. Optimaalise kierrätystas määräytymie (Kah 1998, 274). Kuvassa 2 vaaka-akselilla materiaali määrä sekä pystyakselilla materiaali käytöstä aiheutuva rajakustaus. Kuvassa letetaa, että eitseellie raaka-aie (v) ja kierrätysmateriaali (r) vat tistesa täydellisiä substituutteja, jlli iide kysyät vidaa yhdistää materiaali kkaiskysytäkäyräksi (D), jka kuvassa laskeva sura. Nusevat surat kuvaavat eitseellise raaka-aiee ja kierrätysmateriaali yksityisiä ja yhteiskuallisia rajakustauksia. Neitseellise raaka-aiee käytö letettu aiheuttava ulkisvaikutuksia, eli se käytö yhteiskuallie rajakustaus suurempi kui yksityie rajakustaus, MSC > MPC. Kierrätysmateriaali käytöllä ei pulestaa le ajateltu leva ulkisvaikutuksia laikaa, jte kierrätysmateriaali käytö yhteiskuallie rajakustaus yhtä suuri kui yksityie rajakustaus eli r r v MSC = MPC. Tämä melk vahva ja palj yksikertaistava letus, mutta sillä ei le vaikutusta tulksii, mikäli kuiteki pätee, että kierrätysmateriaali käytö ulkisvaikutukset vat pieemmät kui eitseellise raaka-aiee käytöllä. (Kah 1998, 273.) Termi q 1 = r1 + v1 kert materiaali käytö määrä yksityisessä tasapaissa. Yhteiskuallisesti ptimaalie materiaali käytö määrä khdassa q 2 = r2 + v2, missä yhteiskualliset rajakustaukset vat yhtä v
10 suuret yhteiskualliste rajahyötyje kassa. Tällöi ptimaalie kierrätystas r 2 ja eitseellise raaka-aiee käytö määrä v 2 (Kah 1998, 274.) Kierrättämise kaattavuutta vidaa mitata myös esimerkiksi kustaushyötyaalyysillä, jssa vertaillaa kierrätykse yhteiskuallisia hyötyjä (esimerkiksi materiaalie hyötykäyttö, kaatpaikkje kurmittamise vähetämie ja pieempi tarve sekajättee keräämiselle) vastaavii haittihi (esimerkiksi kierrätettävie materiaalie keräämie ja materiaalie käsittely käytettävää mut) (Prter 2002, 133). Mikäli kustaushyötyaalyysi tuls eli etthyöty psitiivie, kierrättämie kaattavaa. Ympäristökurmitukse kaalta kierrätykse kaattavuutee vaikuttavat esimerkiksi alueella käytössä levat kierrätysjärjestelmät ja liikeöitiyhteydet, kute kuljetusetäisyydet hyödytämiskhteesee ja materiaali tuttajii. Myös aluee tutatraketeella ja -lsuhteilla merkitystä: khtaak kierrätettävä materiaali kysytä ja tarjta, k materiaalilla kilpailevia substituutteja, kuika kierrätettävä materiaali käyttö vaikuttaa valmistusprsessii verrattaessa esimerkiksi eitseellise raaka-aiee käyttöö. Lisäksi kierrätykse kaattavuutee vaikuttavat kierrätysmateriaali miaisuudet, laatu ja varastitavuus. (Myllymaa ym. 2005, 44 45.) Myös kustauste salta kierrätykse kaattavuutee vaikuttavat pitkälti edellä maiitut seikat, kute kierrätysratkaisut, iide vaatimat ivestiit sekä keräysjärjestelmä timivuus. Aluee asukasluku ja sitä kautta kierrätettävä materiaali määrä vaikuttavat kustauksii: suuret keräyserät laskevat keräyskustauksia kerättyä jätetia khde. Kierrätysmateriaali hialla ja saatavuudella verrattua se substituutteihi ja eitseellisee raaka-aieesee leellie vaikutus kierrätykse kaattavuutee. (Myllymaa ym. 2005, 45.) Kierrätysjärjestelmiä kustaustasltaa ja kierrätystehkkuudeltaa erilaisia. Vidaa esimerkiksi perustaa kierrätyskeskuksia, jihi ihmiset vivat tuda kierrätettävää materiaalia (Prter 2002, 164). Tämä kuiteki aiaa kierrätysjärjestelmää teht, sillä arvilta vai 10-20 % ihmisistä sallistuu tällaisee järjestelyy (Steves 1994, Prteri 2002, 165 mukaa). Kierrätettävää materiaalia
11 vidaa myös erttaa sekajättee juksta se keräykse jälkee, mutta tämä usei heiketää kierrätettävä materiaali laatua. Sekajätteestä myöhemmässä vaiheessa tehtävä lajittelu hakalaa, kska bijäte usei likaa muut materiaalit tehde iistä hyödytämiskelvttmia. Lisäksi jätejakeide keellie erttelu vaikeaa iide samakaltaiste miaisuuksie takia eikä käsi tehtyä lajittelua pidetä varteetettavaa vaihtehta muu muassa kalliide kustaustesa vuksi. (Kaila 2006, 52.) Laadu heiketymise estämiseksi vidaa vaatia ihmisiä keräämää eri materiaalit esimerkiksi erivärisii pusseihi, jlli e lajitteluvaiheessa helpmpi ertella. Tällaiste kierrätysjärjestelyje etua se, että ei tarvitse järjestää erillistä keräystä kierrätysmateriaaleille, ja kierrätysaste pysyy krkeahka, kska kierrättämie jättee tuttajalle helppa. Tisaalta järjestelyje kustaukset vat krkeat verrattua palautuva kierrätysmateriaali laatuu. Ku halutaa pitää kierrätysaste krkealla ja kierrätettävä materiaali laadukkaaa, käytettävä erillistä keräysjärjestelmää. Tämä kuiteki staa sekä sekajättee että kierrätettävä materiaali keräyskustauksia, vaikkaki samalla säästetää erttelukustauksissa. (Prter 2002, 165-166.) Kierrätykse kustauste salta tärkeitä tietää mihi suutaa kustaukset kerättyä jätetia khde kehittyvät. Mitä helpmpaa kierrätys esimerkiksi ktitaluksille, sitä eemmä kierrätettävää materiaalia saadaa taltee. Tisaalta materiaali määrä kasvu lisää myös keräys- ja kuljetustyö kustauksia. Tilateesta riippuu missä suhteessa materiaali määrä kasvu ja kustauste usu vat tisiisa ähde. Optimaalista kierrätysastetta määrittääki keskimääräise tikhtaise kustaukse sijaa eemmä kierrätettävä materiaali keräykse rajakustaus, jka jssaki khtaa käätyy usuu. Esimerkiksi siirtymie viikittaisesta keräyksestä päivittäisee keräyksee seitsemäkertaistaisi kustaukset, mutta tuski staisi kierrätettävä materiaali määrää yhtä palj tyhjeystä khde. (Prter 2002, 168-169.)
12 2.5 Sytypaikkalajitteluu perustuva materiaalihyödytämie Sytypaikkalajittelu tarkittaa sitä, että hyötyjäte lajitellaa erillee sekajätteestä ja pidetää erillää muusta jätteestä kk jätehultjärjestelmä läpi. (Niemie & Isah 1995, Taskase 1996, 13 mukaa.) Sytypaikalla lajiteltua jätettä kerätää yleesä jk kiiteistö- tai aluekhtaisista keräysastiista, jita jkaiselle jätejakeelle masa (Kaila 2006, 53). Lpulta jätteet päätyvät jk materiaali- ja eergiamarkkiille (Taskae 1996, 14). Sytypaikkalajitteluu perustuva jätteide laadukas hyödytämie edellyttää ikealaista keräys- ja kuljetusjärjestelmää sekä ktitaluksie situtumista lajitteluu (Kaila 2006, 53). Kuvassa 3 esitelty sytypaikkalajittelu, jättee tuttaja sekä keräys- ja kuljetusjärjestelmie välisiä yhteyksiä. tiet, mtivaati järjestelmää spivat jäteastiat, khtuudella eakitavat jätemäärät käytäö lajittelumahdllisuudet keräys- ja kuljetuskapasiteettia kaikille jätejakeille Kuva 3. Timiva sytypaikkalajittelujärjestelmä edellytyksiä kskie jättee tuttajia sekä keräys- ja kuljetusjärjestelmiä (Kaila 2006, 53) Esimerkiksi keräysastiide kaukaie/hu sijaiti, iide vaikeakäyttöisyys tai muu keräysjärjestelmie timimattmuus vähetävät jättee tuttajie lajittelumtivaatita.
13 (Halie & Juve 1990, Taskase 1996, 15 mukaa) ja heiketävät jätejakee laatua ja hyödyettävyyttä, mikäli eri jätejakeita sekittuu keskeää (Tekes 2005, 32). Tämä vuksi jätehultjärjestelmie perusteellie suuittelu ja kehittämie tarpeellista. Jätteide lajittelua ja hyötykäyttöä perustellaa usei ympäristösyillä ja sekajättee väheemisellä. Sytypaikalla tehtävä lajittelu myös taludellisesti edullisita eteki silli, ku tarvittavat asut- ja kiiteistökhtaiset keräysjärjestelmät (esimerkiksi jätetilat) vat yksikertaisesti tteutetut sekä suuiteltu tulevaisuudeki tarpeet mahdllisimma hyvi humi ttae. Sytypaikkalajittelu perusteltua myös, ku kerättävällä jätteellä materiaalia kysytää tai se parataa jäljelle jäävä jättee hyödyettävyyttä. Kska jättee tuttajilla suuri vastuu lajittelu istumisessa, hyvä sytypaikkalajittelu edellytykseä myös jättee määrittely ja erttelu pitämie helppa ja yksikertaisea. Tätä auttaa suuresti jättee tuttajie asiamukaie ifrmiti ja lajittelumtivaati ylläpitämie. (Kaila 2006, 54.) Lajittelusta hulimatta sa erilliskerättävistä jätejakeista päätyy sekajättee jukk, kska kaikki eivät le halukkaita lajittelemaa tai lajittelusta ei le saatavilla tarpeeksi tieta. Tämä vuksi hyötyjätteide lajittelutehkkuus 3 aia alle 100 %. (Taskae 1996, 31; Taskae 1997, 4.) Lajittelutehkkuus, erilliskeräykse kattavuus 4 ja hyödyettävie jätejakeide suus kkaisjätemäärästä vaikuttavat erilliskerättävä jätelaji hyödytämisasteesee. Tämä tarkittaa sitä suutta kyseise jättee kkaismäärästä, jka tetaa taltee ja timitetaa hyödyettäväksi (Taskae 1997, 3-4.) Taskase (1997, 44) mukaa hyödytämisastee tehstamie usei lisää jätehull kustauksia, mite tapahtuut aiaki Sumessa esimerkiksi ktikmpstii, bijättee ja palava jättee erilliskeräykse tehstumise seurauksea. Samalla hyödytämise tehstumie kuiteki vähetäyt jätehull kkaispäästöjä pitkällä aikavälillä, vaikkaki keräys- ja kuljetustyö päästöt vat samalla kasvaeet. 3 lajittelutehkkuus se sa erilliskerättävä jätelaji kkaismäärästä, jka jättee tuttajat erttelevat tietyssä keräyspisteessä (Taskae 1996, 6). 4 Erilliskeräykse kattavuus tarkittaa lajittelu piirissä levie jättee tuttajie suutta tiety jätteetuttajaryhmä asukkaide tai työtekijöide kkaismäärästä (Taskae 1996, 6).
14 Tämä siksi, että yhde sekajäteti keräämisee tarvittava aika kasvaa uusie jätejakeide lajittelu alittamise myötä. Päästöje väheemä sytyy lppusijituspäästöje pieeemisestä, jide suus jätehull kkaispäästöistä suuri. (Taskae 1997, 44-46.) Sumessa paperi ja muide hyötyjätteide keräys perustuu sytypaikkalajittelujärjestelmii. Esimerkiksi pääkaupukiseudulla hyödyettäväksi kelpaava paperi suus sekajätteestä 8 %, eli jkaie asukas heittää keskimääri 14 kg paperia vudessa sekajäteastiaa. Keräyspaperi hyödytämisaste samalla alueella li vua 2004 keskimääri 86 % asukasta khde. (Jkie 2004, 69-70.) YTV: vua 2004 teetättämä tutkimukse mukaa ykyiste sytypaikkalajitteluu perustuvie järjestelmie (pääasiassa paperi, bijättee ja kartgi keräykse) tehkkaalla käytöllä lisi mahdllista vähetää sekajättee määrää jpa 40 prsettii ykyisestä. Tämä ei edellyttäisi muutksia lemassa levii järjestelmii, aiastaa jättee tuttajie salta tehkkaampaa lajittelua (Jkie 2004, 75.) Keräyspaperi khdalla kierrätykse tehstamie histriallise data perusteella llut taludellisesti kaattavaa (Taskae 1997, 44). Tämä siksi, että keräyspaperi materiaalia arvkasta, jlli se keräyksestä ja jatkjalstuksesta kituvat kustaukset saadaa katettua (Kaila 2006, 54). Paperi keräämise kaattavuudella kuiteki alueellisia erja. Esimerkiksi haja-asutusalueella paperi keräämie ei välttämättä le taludellisesti kaattavaa, kska kuljetusmatkat vat pitkät ja materiaalia kertyy vähä. Lisäksi tällä hetkellä krkeat plttaieide hiat ja työvimakustaukset syövät kaattavuutta. Tämä siksi, että paperimateriaali hita ei määräydy kustauste perusteella, vaa se seuraa lppututtee kysytää sekä keräyspaperi hitaa raaka-aieea maailmamarkkiilla. (S. Peltla, hekilökhtaie tiedat 3.6.2008.)
15 2.6 Tuttaja vastuu alaise paperi talteett hyötyjätehull saa Keräyspaperi kuuluu tuttaja vastuu piirii. Tämä tarkittaa sitä, että paperi tuttajalla kasallise lai velvittama vastuu järjestää ja kustataa keräyspaperi uudelleekäyttö, hyödytämie sekä muu jätehult. Keräyspaperia vat kaikki graafiset paperit, eli sama-, aikakausi-, mais- ja kirjekuripaperit sekä äihi riastettavat paperit. Paperi tuttajiksi lasketaa yritykset, jtka tuttavat tai tuvat maaha paperia tai paperitutteita. (Jätelaki 18ab.) Paperikeräys Oy tuttajayhteisö, jka hulehtii jäsete pulesta keräyspaperi talteetsta ja timittamisesta hyödyettäväksi. Keräyspaperia kerätää tiheästi asutuilla alueilla kiiteistökhtaisista keräyspisteistä ja haja-asutusalueilla aluekhtaisista keräyspisteistä. Tuttajayhteisö tehtävii kuuluu keräyspaperi kuljettamie, aluekeräyskeräyspisteide järjestämie ja ylläpit sekä tarvittavasta euvasta ja tiedttamisesta hulehtimie. Aluekeräysverkst ltava valtakuallie ja käyttäjälle maksut. (Paperikeräys Oy 2008, Paperikeräysyhtiöt, Rli tuttajavastuussa.) Tuttajayhteisö tavitteea hitaa talteett mahdllisimma ympäristöä säästävästi ja kustaustehkkaasti (Paperikeräys Oy 2008, Paperikeräysyhtiöt, Arvt). Lisäksi tavitteea kehittää talteettjärjestelmä sellaiseksi, että keräysajkilmetrie määrä ja keräyksestä aiheutuvat päästöt miimituvat (S. Peltla, hekilökhtaie tiedat 27.3.2008). Kuvassa 4 havaillistettu keräyspaperi matkaa keräysjärjestelmässä.
16 Keräysastia Tyhjeys & kuljetus Paperikeräyslaits Siirtkurmausasema Paalaus Jatkkuljetus Jatkkuljetus Tehdas Vieti Tehdas Kuva 4. Paperi matka keräysastiasta uusikäyttöö (Paperikeräys Oy 2008) Kiiteistö- tai aluekhtaiset keräysastiat tyhjetää alueellie keräysliike, jka kuljettaa paperi lähimmälle paperikeräyslaitkselle tai siirtkurmausasemalle saamaasa krvausta vastaa. Keräysmeetelmä valita vaikuttaa juuri tähä saa keräysjärjestelmää. Laitkselta ja siirtkurmausasemalta keräyspaperi jatkkuljetetaa jk kurma-autlla tai jualla tehtaalle, jssa siitä valmistetaa mm. samalehtipaperia. Keräyspaperia myös viedää ulkmaille hyödyettäväksi, jta varte keräyspaperi paalataa laitksella. (Paperikeräys Oy 2008.) Hyötyjätehullssa keräyspaperi määrällisesti yleisi erilliskerättävä jätejae. Esimerkiksi pääkaupukiseudulla yksi asukas tuttaa kaike kaikkiaa i 300 kg jätettä vudessa, jsta keskimääri 170 kg sekajätettä ja 100 kg keräyspaperia. Määrä tsi vaihtelee välillä 40-113 kg/as. riippue siitä, kuuluuk asukas kiiteistö- vai aluekhtaise keräysjärjestelmä piirii. Kiiteistökhtaisista järjestelmistä paperia saadaa eemmä taltee. (Jkie 2004, 3;38.) Verrattua muihi erilliskerättävii hyötyjätteisii keräyspaperia kertyy palj ja tämä vuksi se määrällä merkittävi vaikutus sekajättee määrää. (Tukla ym. 2007, 22). Kuvassa 5 esitetty paperi keräykse markkiatasapaikuva.
17 Kuva 5. Paperi keräykse markkiatasapai (M. Ollikaie, hekilökhtaie tiedat 15.10.2008) Vaaka-akselilla keräty paperi määrä vudessa H (tia) ja pystyakselilla tuttajayhteisö keräyspaperista maksama hita G (eura) vudessa. Tämä tuttajayhteisölle kituva kustaukse mututumisperusteista kerrtaa tarkemmi luvussa 3.3 ja esitetty fuktimudssa luvussa 4.4.2 (kaavat 13 a ja b). Kuvassa laskeva käyrä D esittää paperi keräykse kysytää ja useva yhteäie sura S keräyspaperi keräämise ja kuljettamise rajakustausta, eli tarjtakäyrää. H* kert ptetiaalisesti kerättävissä leva paperi määrä. Tarjtakäyrä plveutuu H 0 jälkee, kska jättee tuttajie keräyspistukse tulee kasvaa, jtta paperia saadaa lisää markkiille ja lisäksi kuljetuskustaukset kasvavat. Alempi pistesura kuvaa keräyspaperi keräämise ja kuljettamise vastaavaa yhteiskuallista rajakustausta eli yhteiskuallisesti relevattia tarjtaa, jka samassa khtaa plveikas. Rajakustauskäyrät vat usevia, kska keräyspisteet vat "eriarvisia"; tisista paperia saadaa helpmmalla ja halvemmalla kui tisista. Kysytä ja tarjta leikkaavat kilpailullisessa tasapaipisteessä (H 0, G 0 ), mikä tarkittaa, että tuttajayhteisö maksamalla hialla G 0 aluee keräyspaperi saat case-alueella H 0 tia. Yhteiskuallie ptimi saavutetaa kysyä ja yhteiskualliste
18 rajakustauste MSC leikkauspisteessä. Paperi keräyksestä aiheutuu yhteiskuallisia kustauksia päästöje mudssa, jtka stavat kustauskäyrää määrä a verra ylöspäi. Tisaalta paperi keräykse asista vältetää mm. haitallisia metaaipäästöjä kaatpaikalla, jlli kustauskäyrä laskee määrä b verra alaspäi. Tällöi yhteiskuallie tasapai pisteessä (H', G'), jssa siis keräyspaperi saat suurempi ja paperista maksettava krvaus pieempi kui yksityisessä tasapaissa.
19 3 Keräys- ja kuljetustyö Jätehull suuri työtä ja kustauksia aiheuttava sa jättee keräys ja kuljetus (Tekes 2005, 32). Yhdyskutarakee, lajitteluratkaisut sekä astia- ja kuljetuskalust vaikuttavat äide kustauste suuruutee (Taskae 1996, 34). Jätekeräysautje palj kiihdytyksiä ja jarrutuksia sisältävä ajrytmi kuluttaa myös palj eergiaa ja aiheuttaa päästöjä (Skglud 2001, 35). Yksikertaistetusti vidaa saa, että keräysja kuljetustyö sitä taludellisempaa ja ympäristöä säästävämpää mitä vähemmä aikaa kurma keräämisee ja kuljettamisee keräyslaitkselle kuluu (Kaila 2006, 56). Tässä luvussa tarkeetaa keräyksee ja kuljetuksee vaikuttavia tekijöitä sekä määritetää keräykse ja kuljetukse aiheuttamia kustaus- ja ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutuksilla tarkitetaa tässä yhteydessä päästöjä. 3.1 Keräysjärjestelmie tekie tteutus ja tehstamismahdllisuudet Keräysjärjestelmie ja iissä käytettyje meetelmie lgistiikkaratkaisut vidaa maa kkaisuuteaa jakaa eri saprsesseihi, kute esimerkiksi jätekeräysastiide rakeesuuitteluu, valmistuksee, sijitteluu ja tyhjetämisee sekä kuljetuskalust kehittämisee ja tehstamisee. Nämä saprsessit vat likittyeitä tisiisa, mutta iitä vidaa tutkia tisistaa eriksee ja pyrkiä iide yhdistelmistä lumaa ptimaalie jätehull timitamalli. (Tekes 2005, 32.) Käytäössä keräysjärjestelmie tehstamiskeit vat jssaki määri tisesa pissulkevia, jte usei judutaa tyytymää tapauskhtaisee kmprmissii ympäristövaikutuste, kustauste ja palvelutas välillä. (Kaila 2006, 56.) Tärkeää myös humiida paikalliset lsuhteet (Matts Peterse 2004, 32). 3.1.1 Keräysastiide sijittelu Keräyspisteet sijitetaa pääsäätöisesti jk kiiteistöje yhteydessä levii jätetilihi tai aluekhtaisii keräyspisteisii. Eräide tutkimuste (esim. Laaks 1998,
20 Skglud 2001) mukaa jätteide aluekeräykse päästöistä suuri sa aiheutuu jätteide vieistä aluekeräyspisteisii. Tällä tarkitetaa esimerkiksi sitä, että ihmiset vievät jätteesä aluekeräyspisteisii autlla ilma, että matkalla mitää muuta tarkitusta tai, että jättee viei vuksi judutaa ajamaa ylimääräisiä kilmetrejä. Tämä vuksi aluekeräysjärjestelmiä suuiteltaessa keräyspisteide sijittelu usee erityise tärkeää asemaa, jtta sekä jättee vieti että keräysaj saataisii ptimiduksi (Skglud 2001, 116). Paperi keräyksessä aluekeräyspisteet pyritää mahdllisuuksie mukaa sijittamaa ihmiste kulkureittie varrelle, kute esimerkiksi kaupa pihaa, jtta ylimääräistä aja ei sytyisi (S. Peltla, hekilökhtaie tiedat 2.5.2008). Keräyspisteide sijittelu vaikuttaa kerättävä jätejakee keräykse kaattavuutee ja keräysmeetelmä ympäristömyötäisyytee kahdella tavalla. Ku pisteet sijitettu lajittelija kaalta lähelle tai mahdllisimma helpp paikkaa, pysyy lajittelumtivaati krkealla eikä edellä maiittuja turhia jätteide vietipäästöjä syy. Tisaalta myös jättee kerääjä kaalta keräyspisteide sijittelulla merkitystä: pisteide tulisi sijaita site, että sie pääsee helpsti keräysautlla ja, että ajreitti lisi järkevästi suuiteltavissa turhie ajkilmetrie välttämiseksi. (Mattss, Berg & Clarks 2003, 45.) YTV vertaillut erilaiste kealueide avulla alue- ja kiiteistökhtaisesta järjestelmästä aiheutuvia päästöjä ja kustauksia lasikeräykse tapauksessa, kska haluttii selvittää k kaattavaa laajetaa ykyistä alueellista yleisökeräysjärjestelmää kiiteistökhtaiseksi. Kustauste salta vertailussa livat klme mahdllise kiiteistökeräysmalli välittömät kustaukset. Keräyskustaukset vaihtelivat 126-401 eur välillä kerättyä lasitia khde ja e riippuivat eite keräyksee kulueesta ajasta, kska kuljetusliikkeet velittavat tutitaksa perusteella. (Vares & Lehtie 2007, 12-14.) Kustauste kaalta ajateltua kaattavita lasikeräys tutkimukse jhtpäätöste mukaa silli, ku sitä kerätää yhdessä metalli kassa ja kaikelle kerätylle materiaalille kysytää. Lisäksi keräykse lisi ltava valikitua ja tehkasta. Tämä tarkittaa sitä, että keräys järjestettäisii aiastaa tiety asukasmäärä ylittäville kiiteistöille ja tyhjeysaj käytetyt tuit ja kilmetrit miimitaisii. Tämä tapahtuu site, että astiat tyhjeetää vasta sitte ku täyttöaste
21 ylittää 80 % ja siirtajja väheetää esimerkiksi välivarastii avulla. (Vares & Lehtie 2007, 27.) Tulksie mukaa kiiteistökhtaisessa järjestelmässä saataisii klmikertaie määrä lasijätettä taltee verrattua aluekeräysjärjestelmää, mutta samalla myös ympäristökurmitus kasvaisi, kute tauluksta 1 vidaa tdeta. Keräykse ympäristövaikutukset selvitettii kealueide kuljetussuritteita sekä VTT: Lipasttietkataa hyväksi käyttäe. Taulukssa esitetyt arvt kiiteistökhtaisille päästöille laskettu lettae, että lasikeräys yhdistetty metallikeräyksee. Mallissa 1 jkaie keräyspiste tyhjeetty kerra kuukaudessa ja mallissa 2 tyhjeys pyritty ptimimaa täyttöastee mukaa. (Vares & Lehtie 2007.) Taulukk 1. Lasikeräysjärjestelmie päästöt kerättyä lasitia khde (Vares & Lehtie 2007, 17-18). Yleisök. mi. Yleisök. ka. Yleisök. ma. Kiiteistök. Malli 1 Kiiteistök. Malli 2 CO 2 g/t 17 000 22 000 40 000 63 000 32 000 NO g/t 104 136 247 380 200 PM g/t 2,5 3,3 6,1 9,0 5,0 Tulevaisuudessa ptimaalie lasikeräysjärjestelmä lisi tutkimukse perusteella mahdllisesti sellaie, jssa aluekhtaisia lasikeräysastiita väheettäisii ykyisestä ja uusia astiita sijitettaisii suurie asuikiiteistöje yhteytee (Vares & Lehtie 2007, 17). Tässä työssä käytetää samakaltaista meetelmää paperi keräykse päästöje lasketaa, jte edellä maiitu tutkimukse tulkset timivat kiistavaa vertailukhtaa eri jätejakeide keräykse ympäristömyötäisyyttä vertailtaessa.
22 3.1.2 Astiatyypi valita Astiide mudlla ja klla vaikutusta muu muassa tyhjeystyö sujuvuutee, tyhjeykse kest sekä tyhjeysväleihi. Tätä kautta astiavalita vaikuttaa siis sekä keräysmeetelmä kustauksii että päästöihi. Astiide muta valittaessa tettava humi siihe kerättävä jätejakee miaisuudet. Esimerkiksi pyöreä syväkeräysastia ei le kvi käyttökelpie pahvikeräyksee, kska ist pahvilevyt jäävät astiaa jumii aiheuttae astia eeaikaise täyttymise. Astiide suurempi kk mahdllistaa kerralla mukaa tettava jätejakee määrä kasvu, mutta tisaalta isje astiide tyhjetämie suuremma massa ja tilavuude vuksi työläämpää ja tämä vuksi tyhjetämisee kuluu myös eemmä aikaa. Taltee tettuu timäärää suhteutettua tyhjeysaika kuiteki tasaisempi ja lastausaja lyheemistä vidaa edellee edistää lastaustekiika kehittämisellä ja astiide käytäöllisellä sijittelulla. (Kaila 2006, 56.) Lisäksi tyhjeyskertja vidaa suurempie astiide tapauksessa usei harvetaa. Husti suuitellut tai liia pieet astiat vivat aiheuttaa keräyspisteide rskaatumista, js esimerkiksi tyhjeykse yhteydessä rskat leviävät ympäriisä. Rskaatumie pulestaa lisää laittmie jätteide, kute esimerkiksi gelmajätteide tutia keräyspisteisii, mikä lisää keräysjärjestelmä kustauksia. (Mattss Peterse 2004, 28.) Eteki aluekeräysjärjestelmissä liia pieet astiat tai liia pitkät tyhjeysvälit vivat jhtaa astiide ylitäyttymisee ja keräyspisteide rskaatumisee, mikä pulestaa aiheuttaa kielteise vaikutukse kk jätteekeräysjärjestelmää khtaa (Mattss ym. 2003, 48). Yksi ratkaisukei kielteise vaikutukse välttämiseksi lisi mahdllisesti astiide vaihtamie suurempii. Astiatyypi ja iide lukumäärä päättämiseksi tarvitaa tieta kerättävä jättee määrästä tietyllä alueella tai tietyssä kiiteistössä. Astiide tyhjeysvälie suuittelussa vidaa käyttää apua esimerkiksi astiihi aseettavaa uusita sesritekiikkaa, jka hälyttää ku tietty määrä astiasta täyttyyt (Jhass 2006, 867).
23 Keräysastiita miaisuuksiltaa erilaisia. Yleisimmi käytössä levat astiat esitelty taulukssa 2. Taulukk 2. Yleisimpiä astiatyyppejä Astiatyyppi Tilavuus m 3 Kerättävä jätejae Tarvittava tyhjeysaut Muvie astia 0,2 1,1 Sekajäte, bijäte, Pakkaava jäteaut (periteie) paperi, pahvi/kartki, metalli Pikaktti 4-8 Paperi, Pakkaava jäteaut pahvi/kartki Kiertlaari 17 Paperi, Kurma-aut pahvi/kartki, metalli, lasi, muvi Syväkeräysastia 1,3-5 Sekajäte, bijäte, Nsturi/lava-aut (Mlk) paperi, (tai pakkaava pahvi/kartki, jäteaut) metalli, lasi Swedeb-astia 4-6 Paperi, Nsturi/lava-aut pahvi/kartki, metalli, lasi Iglu-lasikeräysastia 4 Lasi Nsturi/lava-aut YTV: vua 2001 teetättämässä tutkielmassa selvitetty eri keräysmeetelmie eergiatehkkuuksia kskie hyötyjätteide aluekeräystä pääkaupukiseudulla. Paperi salta vertailussa livat kurma-autlla tyhjeettävät kiertlaarit sekä periteiset pakkaavalla jäteautlla tyhjeettävät muviastiat, jta tässä työssä kutsutaa vallitsevaksi meetelmäksi. Tulste perusteella periteiset yksittäiset astiat livat parempi vaihteht, kska laarie tyhjeyksessä sytyy palj kuljetusaja. Lisäksi yksittäiste astiide eduksi laareihi ähde tulkittii pakkaava jäteaut käyttö, jlli saadaa eemmä materiaalia kerralla kuljetettua. (Skglud 2001, 111-112.)
24 Tässä työssä pulestaa vallitsevaa keräysmeetelmää verrataa aluekeräysjärjestelmässä Swedeb-astiihi perustuvaa keräysmeetelmää ja kiiteistökeräysjärjestelmässä syväkeräysastiihi perustuvaa keräysmeetelmää. Verrattavia tekijöiä vat eergiatehkkuude sijaa meetelmie päästöt ja iide kustausvaikuttavuus. 3.1.3 Reittisuuittelu ja käytettävä kuljetuskalust Tyhjeysajje perusteellisella suuittelulla vidaa saada aikaiseksi humattavia ajkilmetrisäästöjä. Reittisuuittelussa vidaa käyttää apua esimerkiksi GISpaikkatietjärjestelmää ja GPS-paikausjärjestelmää (Jhass 2006, 876). Tyhjeysajt kuiteki suuiteltava yhteiskua asettamie säätöje puitteissa; ajja ei vida esimerkiksi surittaa yöaikaa, jlli vältyttäisii ruuhkilta ja säästettäisii aikaa (Nurti, Kytöjki, Niska & Bräysy 2006, 223). Kuljetuskalust valita vaikuttaa myös keräys- ja kuljetustyöstä aiheutuvii päästöihi. Esimerkiksi milkeriste keräysautje käyttö mahdllistaa useamma jätejakee keräämise samalla kerralla, jlli mahdllista vähetää sekä päästöjä että kustauksia. Näi tapahtui aiaki lasi ja metalli yhteiskeräyksessä (Vares & Lehtie 2007). Skgludi (2001) tutkielma mukaa dieselmttrilliste jäteautje krvaamie estekaasumttreilla timivii keräysautihi vähetäisi hyötyjätteide aluekeräykse päästöjä pääkaupukiseudulla 10-99 % päästökmpetista riippue. Tämäkaltaie kuljetuskalust uusimie lisi kuiteki kallista (Skglud 2001, 112), eikä se tteuttamie lisi aiakaa lyhyellä aikavälillä mahdllista. Kirjallisuudessa jätekuljetuste ptimitigelma usei sisältää tyhjeysautje lukumäärä yhteä muuttujaa, mutta tdellisuudessa jätekuljetuksia hitavilla yrityksillä käytössää tietty vakiie autkapasiteetti, jka mahdllisimma tehkkaasee käyttöö pyritää (Nurti ym. 2006, 224).
25 3.2 Keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset Jätehull keräys- ja kuljetustyö ympäristövaikutukset aiheutuvat pääsi se puitteissa tehdyistä ajsuritteista, jtka aiheuttavat päästöjä ilmakehää. (Taskae 1996, 50). Päästöt riippuvat lukuisista eri tekijöistä, kute esimerkiksi aut ja mttri miaisuuksista sekä ajtavasta ja -peudesta. Päästöjä laskettaessa ki usei tyydyttävä yksikertaistuksii. Tehdyt letukset tuvat aia jki verra epävarmuutta tulksii, mikä humiitava tulksia tulkittaessa. Päästöt vidaa ilmittaa esimerkiksi suhteessa plttaiee kulutuksee (g/l) tai ajettuihi kilmetreihi (g/km). Yleisesti liiketee suus Sume kasvihuekaasupäästöistä vua 2005 li i 16 %, hiilidiksidi salta 18 %. Muide pakkaasupäästöje suus vaihtelee 20 60 % välillä, hiukkaspäästöje llessa 15 %. (Liikee- ja viestitämiisteriö 2008, liikeetieta, liiketee ympäristökurmitus.) Liiketee selkeästi suuri päästöje aiheuttaja tieliikee, jka suus kaikesta liiketeestä i 70 % (Mäkelä, Laurikk & Kaer 2006, 43). Kurma-autt, jihi jätekuljetuskalustki lasketaa kuuluvaksi, vat merkittävä tekijä kskie tieliiketee hiilidiksidi-, typeksidi- ja hiukkaspäästöjä. (Mäkelä ym. 2006, 87.) Jättee keräyksessä käytetää raskasta kuljetuskalusta, jka käyttää plttaieeaa dieseliä. Dieselmttri päästöt sisältävät vesihöyryä ja hiilidiksidia ( CO 2 ) kute besiiikäyttöiset ttmttritki. Epätäydellise palamise lppututteita, kute häkää (CO) sytyy verrattai vähä. Palamise seuraukse sivututteita, eli pääasiassa type ksideja ( NO ) sytyy pulestaa palj, ku ilma sisältämä typpi (N) hapettuu palamistapahtuma aikaa. Paltila krkeat lämpötilat edistävät type ksidie mudstusta. Jki verra sytyy myös palamattmia hiilivetyjä ( H C y ). Näide pakkaasuje lisäksi plttaiee päästöt sisältävät rusaasti hiukkasia (PM) eli palamattmia kiytimiä, jide pialle tiivistyyt kaasumaista hiilivetyä. Lisäksi dieselplttaiee sisältämä rikki (S) syyttää rikkidiksidia ( SO 2 ), jka helpsti yhtyy vesihöyry kassa mudstae sulfaatteja, jtka tiivistyvät hiukkaste ympärille. (Mtiva Oy 2007, Pakkaasupäästöt.)
26 Hiukkas-, hiilivety- ja typpiksidipäästöt saavat aikaa paikallisia ympäristöhaittja ja äi lle terveysvaikutuksia. Altistumie äille päästöille saattaa aiheuttaa sydä-, hegitystie- ja keuhksairauksia. Alueelliste ympäristövaikutuste aiheuttajista suuri päästöryhmä type ksidit, jtka edistävät happamitumista, rehevöitymistä ja alailmakehä tsi mudstumista. Alueelliset vaikutukset vivat esiityä jpa tuhasie kilmetrie päässä päästölähteestä. Myös rikkidiksidi vaikuttaa alueellisella taslla aiheuttae happamia sateita. Pakkaasuje kasvihuekaasut, eli pääasiassa hiilidiksidi aiheuttavat glbaaleja ympäristövaikutuksia. Hiilidiksidi varastituu ilmakehää vimistae kasvihueilmiötä, jka pulestaa edistää ilmast lämpeemistä. (Mtiva Oy 2007, Pakkaasuje ympäristövaikutukset.) Yleisellä taslla liiketee päästöihi pystytty vaikuttamaa teklgia avulla, ku esimerkiksi kehitetty vähemmä plttaietta kuluttavia mttreita. Tästä kehityksestä saatu hyöty kuiteki mitätöityyt, kska tehkkaammat mttrit ja suuremmat ajpeudet vat lleet susissa ja lisäksi ruuhkat vat lisäätyeet. (OECD 1995, Jhassi 2005, 875 mukaa.) Tehkkaimmi teklgiahyötyjä kuiteki syöyt ajsuritteide kasvu (Mäkelä ym. 2006, 90). Kiiittämällä humita liiketee päästöihi vidaa saada aikaiseksi parauksia kk maa päästöjä ajatelle. Kiistatta paras tapa vähetää päästöjä sekä myös kustauksia vähetää ajsuritteita. Tämä vuksi myös jätekeräykse ajkilmetrie vähetämisee pyrkimie perusteltua. Esimerkiksi pääkaupukiseudulla hyötyjätteide aluekeräykse päästöje ja eergiakulutukse merkittävimmäksi tekijäksi sittautui YTV: tutkimukse mukaa tyhjeysaj. Keräystyöstä (mukaa laskettua siirtaj, tyhjeysajaj ja jutkäyti 5 ) aiheutueet päästöt eri hyötyjätteille esitetty taulukssa 3. (Skglud 2001, 69-71.) 5 Siirtaj tarkittaa aja tyhjällä kurmalla lähtöpisteestä tyhjeysalueelle ja vastaavasti täydellä kurmalla pisaja tyhjeysalueelta keräyslaitkselle. Tyhjeysaj tapahtuu tässä välissä, ku aut kiertää tyhjeysreittiää. Tyhjeysaj ajsykli sisältää siis siirtaja eemmä kiihdytyksiä ja jarrutuksia ja se keskipeus alhaisempi.
27 Taulukk 3. Hyötyjätteide keräystyö päästöt eräille päästökmpeteille pääkaupukiseudu aluekeräysjärjestelmässä (Skglud 2001, 71). Päästö g/t NO PM Lasi 184 19 Paperi 108 11 Pahvi 463 47 Metalli 773 79 Nestekartki 491 50 Tutkimuksessa selvisi, että esimerkiksi paperi keräystyö kkaiseergiakulutuksesta i 70 % peräisi ajsuritteista. Tästä i kaksi klmassaa peräisi tyhjeysajsta ja yksi klmaes siirtajsta. Muihi hyötyjätejakeisii verrattua li paperi keräys eergiatehkkuudeltaa paras, ku taas metalli keräys kaikista hui. Jätejaekhtaiset päästöert selittyvät pääasiassa jätekertymä- ja tilavuuspaierilla. (Skglud 2001, 69-71.) 3.3 Keräyksestä ja kuljetuksesta aiheutuvat kustaukset Edellä maiitut jätteide keräystyö ympäristövaikutukset vat samaaikaisesti myös keräystyö yhteiskuallisia kustauksia. Keräykse yksityiset kustaukset pulestaa kstuvat kuljetus- ja astiakustauksista, jtka mudstavat kaikista yhdyskutajätehull yksityisistä kustauksista i 80 % (Taskae 1996, 34). Keräysteklgia kustauste suuruus ja iide khtaatumie riippuvat esimerkiksi käytettävästä keräysjärjestelmästä ja kerättävästä jätejakeesta (Taskae 1996, 34). Keräystyö vaatii timiaksee astia, jh jättee tuttajat keräävät jättee ja jsta keräykse hitava yritys vi jättee hakea ja timittaa keräyslaitkselle. Astiaratkaisut perustuvat keräyspistetyyppii (esimerkiksi k kyseessä alue- vai kiiteistökhtaie keräyspiste) sekä keräyspistee jätekertymää. Kertymä ja astia kk määrittävät astia tyhjeystiheyde. Astiakustauksia vat se hakita-, aseus- ja hultkustaukset. Lisäksi astia tarvitsee jätetila, jka aiheuttaa myös mahdllisesti
28 rakeus- ja hultkustauksia. Hakita- ja rakeuskustaukset vat luteeltaa kertalutisia ivestitikustauksia. Astiide hakitakustaukse tistamistiheys riippuu astiatyypistä ja se elikaaresta. (Taskae 1996, 36-37.) Hult- ja krjauskustaukset vat muuttuvia kustauksia. Keräyspisteesee sijitettu astiatyyppi vaikuttaa käytettävä kuljetuskalust valitaa. Tyhjeystiheys pulestaa vaikuttaa siihe, kuika aktiivisesti kuljetuskalusta käytetää. Kuljetusaut aiheuttaa mat ivestiti-, hult- ja plttaiekustauksesa. Lisäksi tarvitaa autkuljettaja, jka aiheuttaa usei aikaperusteise palkkakustaukse. (Taskae 1996, 37-41.) Keräystyö kustauksii vidaa laskea kuuluvaksi myös jitaki it- ja halliitisekä varastitikustauksia. Käytetty keräysmeetelmä ei kuitekaa leellisesti vaikuta äide kustauste suuruutee, jte e vidaa imetä myös keräystyö ulkpulisiksi kustauksiksi, kute tässä työssä tehty. Aluekeräysjärjestelmissä paperi keräysastia ja se säilytystila hakkimie ja iistä hulehtimie kuuluu tuttajayhteisölle, jlli myös astia hakita- ja hultkustaukset kituvat tuttajayhteisö maksettaviksi. Kiiteistökeräysjärjestelmissä pulestaa kiiteistö, eli lppuje lpuksi jättee tuttaja vastuussa astia hakita-, tila- ja hultkustauksista. Paperikeräysastiide tyhjeys kuiteki keräysjärjestelmästä riippumatta jättee tuttajalle maksut. Keräyksee liittyvät kuljetuskustaukset khtaatuvat paperi keräykse tapauksessa kuljetukse hitavalle yritykselle, jka kuiteki saa timeksiatajaltaa krvaukse tekemästää työstä. Muutkset keräysteklgiissa vaikuttavat edellä maiittuje kustauste suuruutee ja site myös kuljettava yritykse liiketimia kaattavuutee. Timeksiatajalle keräystyöstä aiheutuva kustaus siis kuljettavalle yritykselle maksettava krvaus, jka riippuvaie jk keräty paperi tipaista tai tyhjeettyje astiide lukumäärästä. Tipai perustuva krvaukse ltava ii suuri, että keräysyritykse timita kaattavaa eli käytäössä krvaukse katettava keräyksee liittyvät kustaukset, jita vat esimerkiksi plttaie- ja työvimakustaukset. Tisaalta krvaukse ltava tasltaa sellaie, että tuttajayhteisö ma timia kaattavuus säilyy. Astiide
29 lukumäärää perustuva krvaus pulestaa määräytyy markkiilla, keräysyrityste tarjuskilpailuu phjautue. (S. Peltla, hekilökhtaie tiedat 21.10.2008.)
30 4 Empiirie svellus Tässä luvussa svelletaa aiemmissa luvuissa esiteltyjä teriita käytätöö ja selvitetää kahde eri paperikeräysmeetelmä aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja kustauksia kustausvaikuttavuus-aalyysi avulla. Kaikista jätehull ympäristövaikutuksista (ks. luku 2.2) tämä kskee keräykse ja kuljetukse ajsuritteista aiheutuvia päästöjä, jtka esiteltii tarkemmi luvussa 3.1. Työ luteesta jhtue kustauksista lasketaa aiastaa timeksiatajalle kituvat yksityiset kustaukset, jtka pääsi kstuvat luvussa 3.2 esitellyistä kuljetusyrityksille maksettavista kustauksista. O kuiteki hyvä humata, että päästöje määrällä vaikutusta myös yhteiskualliste kustauste suuruutee, kute luvussa 2.3 kerrttii. Case-tapauksissa pääasiassa mukaa klme erilaista astiatyyppiä (pieet muviset astiat, syväkeräysastiat ja Swedeb-astiat) ja kaksi eri tyyppistä kuljetusauta. Näistä mudstuu kaksi tutkittavaa keräysmeetelmää, jide teklgiat muide asiide muassa vaikuttavat paperi kierrätykse aiheuttamii päästöihi ja kierrätykse kaattavuutee case-alueilla (ks. luku 2.4). Täte keräysmeetelmie valita saltaa vaikuttamassa sekä jätehierarkia, mutta myös ympäristöplitiika tavitteide saavuttamisee. 4.1 Tutkimukse rajaus Paperikeräys sa suurempaa jätehull kkaisuutta, jsta aiheutuu melaisia erilaisia kustauksia ja ympäristövaikutuksia. Tämä jätehull kkaisprsessi esitetty kuvassa 6. Kuvassa tummeetulla tekstillä erteltu tutkimuksessa mukaa leva jätehull saprsessi, jka kattaa paperi keräykse salta keräysmeetelmä määräämä astiide malli ja käytety keräyskalust väliset eravaisuudet tietyissä kiiteistö- ja aluekeräysjärjestelmissä. Lisäksi kuvassa esitetty jätehultprsessi ympäristövaikutukset sekä kustaukset.