KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

KUOPION KAUPUNKI Tilinpäätös 2012

Kuopion kaupunki Seurantajulkaisut SE 2013:1 ISSN 0785-0344 Kuopion kaupunki TILINPÄÄTÖS 2012

Sisällysluettelo 1. Toimintakertomus... 5 1.1 Olennaiset tapahtumat taloudessa ja toiminnassa... 7 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 7 1.1.2 Kaupungin hallinto... 9 1.1.3 Yleinen kehitys... 10 1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 12 1.1.5 Henkilöstö... 13 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 16 1.1.7 Ympäristötekijät... 17 1.1.8 Kuntayhteistyö Kuopio alueella... 17 1.1.9 Laatutyö ja kehittämisen hallinta 2012... 17 1.1.10 Tuottavuuden kehittäminen... 18 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 1.3 Kokonaistalouden tarkastelu... 23 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 23 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 26 1.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 29 1.4 Kunnan kokonaistulot ja menot... 32 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 33 1.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 33 1.5.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 34 1.5.3 Konserniyhteisöille asetettujen tavoitteiden seuranta... 34 1.5.4 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 45 1.5.5 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 45 1.5.6 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 46 1.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä... 52 2. Talousarvion toteutuminen... 53 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 55 2.1.1 Strategisten tavoitteiden seuranta... 56 2.2 Käyttötalouden toteutuminen... 66 2.2.1 Käyttötalousosan toteutumisvertailu... 66 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 146 2.4 Investointien toteutuminen... 151 2.4.1 Investointiosan rakenne ja sitovuus... 151 2.4.2 Investointiosan toteutumisvertailu... 152 2

2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 163 3. Tilinpäätöslaskelmat... 167 3.1 Kuopion kaupungin tilinpäätöslaskelmat... 169 3.2 Kuopio-konsernin tilinpäätöslaskelmat... 175 4. Liitetiedot... 179 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 181 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 181 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 183 4.1.3 Tuloslaskelman liitetiedot... 184 4.1.4 Taseen liitetiedot, vastaavaa... 189 4.1.5 Taseen liitetiedot, vastattavaa... 197 4.1.6 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 200 4.1.7 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 204 4.2 Ympäristötilinpäätös... 205 5. Eriytetyt tilinpäätökset... 209 5.1 Liikelaitosten tilinpäätökset... 211 5.1.1 Kuopion Energia Liikelaitos... 211 5.1.2 Kuopion Vesi Liikelaitos... 229 5.1.3 Kallaveden Työterveys Liikelaitos... 241 5.1.4 Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos... 253 5.2 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset... 263 5.2.1 Pohjois-Savon pelastuslaitos... 263 5.2.2 Tilakeskus... 272 5.2.3 Isäntäkuntapalvelut... 286 5.3 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 287 6. Allekirjoitukset ja merkinnät... 289 6.1 Tilinpäätöksen allekirjoitus... 291 7. Luettelot ja selvitykset... 293 7.1 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja niiden säilytyksestä... 295 3

1 Toimintakertomus 5

6

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Maailmantaloutta leimaa edelleen epävarmuus. Talouden kasvu jatkui kuluneena vuonna hyvin vaatimattomana. Euroalue kääntyi lievään taantumaan, jonka arvellaan kääntyvän hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden valtioiden heikko kilpailukyky, julkisen talouden mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden heikko tuontikysyntä. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2012 0,2 prosenttia. Yksityinen ja julkinen kulutus kasvoivat hieman, mutta investointien, viennin ja tuonnin väheneminen saivat kokonaistuotannon miinukselle. Eurokriisin pitkittyminen viivästyttää talouden elpymistä. Vuonna 2013 Suomen kasvun ennakoidaan olevan puoli prosenttia. Suomen työttömyysaste oli edellisen vuoden tasoa ollen noin 7,7 %. Työttömyysasteen odotetaan nousevan vuonna 2013. Kuluttajahinnat nousivat 2,7 %. Inflaation arvioidaan pysyvän Suomessa vuonna 2013 kilpailijamaita korkeampana ja alenevan vain 2,2 %:iin. Hitaasta talouskasvusta johtuen julkisen talouden alijäämä syveni edelleen vuonna 2012 ja julkisyhteisöjen velka kasvoi edelleen. Kuntatalouden heikkeneminen jatkui vuonna 2012. Kuntatalouden rahoitusalijäämä oli 2,1 mrd. euroa, mikä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Alijäämän suurenemiseen vaikutti menojen tuloja suurempi kasvu. Kuntien toimintatulot kasvoivat vain kaksi prosenttia, verotulot 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %, kun menot kasvoivat viisi prosenttia. Kuntatalouden arvioidaan edelleen heikkenevän vuonna 2013. Ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikate heikkeni kolmanneksen ja se riitti kattamaan poistoista vain 70 prosenttia. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 12 mrd. euroon, ollen noin 2.282 euroa asukasta kohden. Kuopion kaupungin alijäämä oli 6,5 milj. euroa. Toimintamenot olivat 655 milj. euroa ja toimintatuotot 206 milj. euroa. Toimintakate kasvoi noin 8 %, mikä on kuntien keskimääräistä toimintakatteen kasvua suurempi. Talousarvioon nähden suurimmat poikkeamat tulojen puolella olivat ennakoitua merkittävästi alhaisemmalle tasolle jääneet kertaluontoiset myyntitulot. Menojen kehitys erityisesti perusturvan ja erikoissairaanhoidon sektoreilla ylittivät talousarviotason oleellisesti. Mm. valtion kunnille asettamien lisätehtävien takia, kaupunki jäi jälkeen myös henkilöstömäärän luontaiseen poistumaan perustuvan sopeuttamisen etenemisessä. Vuoden 2012 aikana kaupunki ei siis kyennyt etenemään toiminnassaan tuottavuusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Verorahoitus oli 468 milj. euroa ja se kasvoi lähes kolme prosenttia. Kasvu oli nopeampaa kuin kunnissa keskimäärin. Kuopion kaupungin investoinnit olivat 77 milj. euroa, joista merkittävin on kaupunginteatterin perusparannus ja laajennus. Kuopion lainakanta kasvoi 15,4 milj. euroa 187,3 miljoonaan euroon. Kuopiolla oli vuodenvaihteessa lainaa 1899 euroa asukasta kohden, kun kunnilla keskimäärin oli lainaa asukasta kohden 2282 euroa. Kuopion velkamäärä asukasta kohden laskettuna pysyi siten edelleen kuntien keskiarvon alapuolella. Kuopion kaupungin palveluksessa vuoden 2012 lopussa oli 5506 henkilöä. Henkilötyövuosimäärä väheni edellisestä vuodesta henkilöstön siirryttyä kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhdessä perustaman Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän palvelukseen. Liikelaitoskuntayhtymä tuottaa ateriaja kiinteistöpalveluja omistajilleen. Palvelutuotanto laajenee vuonna 2013 kattamaan myös omistajien tarvitsemat laitoshuollon palvelut. Kuopion vuotta leimasi erittäin positiivinen vetovoiman ja kilpailukyvyn kasvu. Väestö kasvoi noin 1200 henkilöllä, mikä on noin kaksinkertainen edellisvuosien kasvuun verrattuna. Kuopiossa oli vuoden 2012 lopussa 98 649 asukasta. Kuopion seudun väestö lisääntyi puolestaan 1321 henkilöllä, ollen 123 900. Pohjois-Savon väestö säilyi entisellään Kuopion seudun väestölisäyksen seurauksena. Rakentaminen jatkui vilkkaana vuonna 2012 ja uusia työpaikkoja syntyi mm. uuden kauppakeskuksen avaamisen myötä. Työministeriön tietojen mukaan Kuopiossa oli vuoden 2012 lopussa 4800 työtöntä. Vuoden 2012 työttömyysprosentti oli 10,4 %, joka on viidenneksi alhaisin vertailukaupunkien joukossa. Kuopiossa valmistui vuoden aikana 566 rakennusta, joista asuinrakennuksia oli vajaa puolet. Uusia asuntoja valmistui 790. Asuntorakentaminen jatkui edelleen keskustan kohteissa, Pihlajalaaksossa ja Saaristokaupungissa. Matkuksen kauppakeskus valmistui kesällä 2012. 7

Hyvin alkanutta yhteistyötä ja vuorovaikutusta yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen kanssa jatkettiin vuoden aikana ja yritysten toimintaympäristön kehittämiseen panostettiin, mikä näkyi Suomen yrittäjien tekemän yrityskyselyn positiivisissa tuloksissa. Vuorovaikutusta opiskelijajärjestöjen kanssa lisättiin. Kuopion ja Nilsiän kaupunkien kuntaliitos toteutui 1.1.2013. Kuntaliitoksen myötä kaupungin väkiluku kasvoi 105 000 asukkaaseen. Maaningan ja Kuopion yhdistymisselvitys valmistui elokuussa 2012 ja myönteiset yhdistymispäätökset tehtiin syksyllä 2012. Yhdistyminen tulee tapahtumaan 1.1.2015. Ennen yhdistymistä Kuopion kaupunki tuottaa Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana 1.1.2013 alkaen. Kuopion kaupunki on tehnyt kuntayhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa tuottamalla kunnalle terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009 lähtien. Pitkäjänteinen palveluiden kehittämistyö tasapainoisen talouden turvaamiseksi ja julkisten palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi edellyttää vahvaa yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Edessä olevat haasteet vaativat entistä tiukempaa taloudenpitoa, viisasta henkilöstöpolitiikkaa sekä palveluja koskevien valintojen tekemistä kaikilla tasoilla. Kaupungin oman toiminnan sopeuttamisen ohella avainasemassa on erikoissairaanhoidon kustannuskehityksen saaminen yhteisin kehittämisponnisteluin merkittävästi maltillisemmalle tasolle. Kiitän osaltani Kuopion kaupungin kunnallispoliittisia päättäjiä ja kaupungin henkilökuntaa kuluneen vuoden rakentavasta yhteistyöstä. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 8

1.1.2 Kaupungin hallinto Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenmäärä kohosi Kuopion ja Karttulan kuntien yhdistyttyä. Muutos perustuu kuntajakolain säännöksiin. Niiden mukaan uuden kunnan valtuustoon tulee aina vähintään neljäsosa yhdistyvän kunnan valtuutetuista silloin, kun kuntien yhdistyminen tapahtuu kesken kunnallisen vaalikauden. Vuonna 2012 valtuuston jäsenten lukumäärä oli tämän johdosta 65. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2012 alussa olivat seuraavat: Valtuusto Hallitus Kokoomus 16 3 Keskustapuolue 16 2 Sosiaalidemokraattinen puolue 14 3 Vihreät 9 1 Vasemmistoliitto 5 1 Perussuomalaiset 3 1 Kristillisdemokraatit 2 - Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2012 Markku Rossi. Valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Matti Mänttäri ja toisena varapuheenjohtajana Pirkko-Liisa Piironen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Sari Raassina. Ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Pekka Kaartinen ja toinen varapuheenjohtaja Hetti Rytsy 24.9.2012 saakka. 24.9.2012 lähtien toisena varapuheenjohtaja toimi Kaarina Mönkkönen. Kaupunginhallituksen kokouksissa oli yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä puhe- ja läsnäolo-oikeus vaalikauden loppuun saakka. Sama, kuntaliitossopimukseen perustuva osallistumisoikeus oli yhdellä karttulalaisella luottamushenkilöllä myös kaikkien lautakuntien kokouksiin. Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Uuden organisaation mukaisina palvelualuejohtajina toimivat kaupunginjohtaja Paronen (konsernipalvelut ja vetovoimaisuuden palvelualue), Jarmo Pirhonen (kaupunkiympäristön palvelualue), Markku Tervahauta (perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet) sekä Pekka Vähäkangas (kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueet). Vuonna 2012 valmisteltiin päätöksentekoa varten esitykset koskien sekä kuntien yhdistymisiä että palveluiden tuottamista Kuopion toimiessa palveluiden isäntäkuntana. Kuopion ja Nilsiän yhdistymisselvityksen valmistelu käynnistyi vuoden 2011 syksyllä. Selvitys valmistui vuoden 2012 helmikuun alussa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.5.2012 Nilsiän ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimuksen siten, että Nilsiän kaupunki liittyy osaksi Kuopion kaupunkia 1.1.2013 alkaen. Maaningan kunnanhallitus teki kokouksessaan 8.11.2011 esityksen Kuopion kaupungille kuntien yhdistymisselvityksen käynnistämiseksi. Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvitys käynnistyi yhteisellä tapaamisella 24.11.2011. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2012 esityksen Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin yhdistymissopimukseksi siten, että Maaningan kunta liittyy osaksi Kuopion kaupunkia vuoden 2015 alusta lukien. Palveluiden osalta Kuopio jatkaa terveyspalveluiden tuottamista Tuusniemen kunnalle päivitetyn yhteistyösopimuksen mukaisesti. Lisäksi päätettiin tuottaa Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vuosina 2013-2014. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi yhteistoimintasopimuksen Kuopion ja Suonenjoen ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan palveluista siten, että Kuopio toimii palvelujen osalta isäntäkuntana vuoden 2013 alusta. 9

Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv 31.10.2011, 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja - Seudullisen joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Tilakeskuksen toimitilajohtaja - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja 1.1.3 Yleinen kehitys Kuopiossa oli vuoden 2013 alussa 105 136 asukasta (Kuopio 98649 ja Nilsiä 6487). Nilsiän ja Kuopion yhdistyminen lisäsi Kuopion väestöä noin 6,6 %. Kuntaliitoksen myötä Kuopiosta tuli Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki. Vuosi 2012 oli väestökehityksellä mitaten Kuopiolle huippuvuosi. Suhteellinen väestönlisäys nousi edellistenvuosien 0,7 prosentista 1,2 prosenttiin ja väestömäärä lisääntyi ennätykselliset 1216 henkeä. Luonnollinen väestönlisäys oli 216 henkeä; syntyneitä oli 1134 lasta ja kuolleita 918 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli edelleen vilkasta ja Kuopio sai siirtolaisuus mukaan lukien muuttovoittoa noin 1000 henkeä. Kuopion seudun väestömäärän lisäys oli 1321 henkeä. Kuopiossa oli vuoden 2010 lopulla 45 486 työpaikkaa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 469 työpaikkaa. Työpaikat lisääntyivät vain miehillä ja naisten työpaikkamäärä pysyi lähes ennallaan. Työpaikkamäärät kasvoivat eniten rakentamisen, kaupan, majoituksen ja ravitsemustoiminnan toimialoilla. Palvelujen työpaikat lisääntyivät monilla toimialoilla lukuun ottamatta julkisen hallinnon, koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden työpaikkoja. Työnantajasektoreittain mitaten työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 670 työpaikkaa ja kuntatyönantajalla 136 työpaikkaa ja vähenivät valtiolla tai valtioenemmistöisellä työnantajalla 377 työpaikkaa. Yrittäjien määrä kasvoi muutamilla kymmenillä yrittäjillä. Työministeriön tiedon mukaan Kuopiossa oli vuoden 2012 aikana kuukausittain keskimäärin 4856 työtöntä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Työttömänä oli noin 2050 naista ja 2800 miestä. Työttömyysaste oli 10,4 %. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli noin 670 ja 50 vuotta täyttäneitä 1700 henkilöä. Lomautettujen määrä kuukausittain oli keskimäärin 300 henkilöä. Koko maan työttömyysaste oli 9,4 %. Koko maan heikkenevästä työllisyyskehityksestä huolimatta, Kuopion työttömyys pysyi edellisen vuoden tasolla (10,5 % v.2011). Työttömyysaste Kuopion seudulla oli 9,8 %. 14 vertailukaupungin joukossa Kuopio oli pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Vaasan jälkeen viidentenä. Rakentaminen jatkui vilkkaana vuonna 2012. Kuopiossa valmistui vuoden 2012 aikana 566 rakennusta, joiden tilavuus oli yhteensä noin 1 035 000 m 3 ja kerrosalaa oli yhteensä noin 191 600 m 2. Rakennuksista vajaa puolet oli asuinrakennuksia. Asuntoja valmistui 790 kpl. Vuonna 2012 rakentaminen oli vilkasta ja myönnettyjä lupia oli tavanomaista enemmän. Asuntorakentaminen jatkui edelleen Keskustan kohteissa, Pihlaja- 10

laaksossa ja Saaristokaupungissa. Kuopion maaseutualueille valmistui 236 rakennusta ja 67 asuntoa. Matkuksen kauppakeskukseen valmistui liike- ja toimistotilaa lähes 600 000 m 3 ja noin 77 000 kerrosneliömetriä. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui merkittävästi vuoden 2011 syksyllä. Kasvu jatkui hyvin vaatimattomana koko vuoden 2012 ajan. Myös alkaneen vuoden ensimmäinen vuosipuolisko on hitaan talouskasvun aikaa. Tilanteen taustalla on yksityisen kysynnän vähäisyys sekä hallitusten elvytystoimien päättyminen lukuisissa valtioissa. Euroalue on kääntynyt lievään taantumaan, jonka Suomen valtiovarainministeriö arvioi oikenevan hitaaksi kasvuksi vuoden 2013 lopulla. Kasvua hidastavat useiden valtioiden heikko kilpailukyky, julkisten talouksien mittavat vakautustarpeet, kuluttajien ja yritysten epäluottamus sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Tilastokeskuksen maaliskuun alun ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui vuonna 2012 Suomessa noin 0,2 prosenttia. Vuoden 2013 bkt:n kasvuksi VM ennustaa 0,5 % vuoden lopulla nopeutuvan kasvun ansiosta. Kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 bkt:n kasvun arvioidaan nopeutuvan liki 1 ½ prosentin lukemiin. Kansainvälisen kysynnän heikkous ja viennin rakennemuutos alensivat Suomen vientiä vuonna 2012. Viennin volyymin VM arvioi laskeneen liki 2 % edellisestä vuodesta ja viennin osuus bkt:stä putoaa alle 40 prosentin. Vuonna 2013 vienti kääntyy hitaaseen kasvuun. Kuluttajien kokema epävarmuus lisääntyi selvästi vuoden 2012 aikana. Odotukset niin oman talouden kuin erityisesti kansantalouden kehityksestä heikentyivät tuntuvasti. Yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan yltäneen kuluneena vuonna 1,5 prosenttiin. Kotitalouksien velan kasvu jatkui nopeana, voimakkaimmin kasvoivat asuntoluotot. Työttömyys väheni vielä vuoden 2012 syksyyn saakka, mutta kääntyi vuoden lopulla nousuun. Tilastokeskuksen maaliskuun alun tietojen mukaan työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2011 ja 2012 välillä vuosikeskiarvolla mitattuna. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,7 %, kun se oli v. 2011 7,8 %. Työttömänä oli vuonna 2012 keskimäärin 207 000 henkeä. Vuoden 2013 työttömyyden vuosikeskiarvoksi valtiovarainministeriö ennakoi 8,1 %. Inflaatio hidastui vuonna 2012 edellisen vuoden 3,5 prosentin tasolta noin 2,7 prosenttiin. Vuoden 2013 vuosimuutokseksi VM ennakoi 2,2 %, kun vaatimattomat talouden näkymät vähentävät kuluttajahintojen nousupaineita. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardia euroa 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bkt:n määrään nousi 1,9 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 0,8 %. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät kuitenkin EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvojen alapuolella. Julkisen talouden eri osapuolista paras rahoitusasema oli tavanomaisesti työeläkelaitoksilla ja muilla sosiaaliturvarahastoilla, jotka keräsivät 5,1 miljardin euron ylijäämän. Valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon. Kuntasektorin kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä oli ennakkotietojen mukaan 2,1 miljardia euroa (vuotta aiemmin 1,0 miljardia euroa). Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 % ja valtionosuudet 5,3 %. Tämä noin 0,66 miljardin euron verorahoituksen lisäys ei riittänyt kattamaan kuntien toimintakatteiden noin 1,5 miljardin euron heikkenemistä, joka muodostui toimintatulojen noin 2 ja toimintamenojen noin 5 prosentin kasvusta. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 1,3 mrd. euroa ja heikkeni kolmanneksen edellisestä vuodesta. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan noin 70 % poistoista ja kolmanneksen investoinneista. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä liki kaksinkertaistui ja oli 63 eli noin viidennes kuntien lukumäärästä. Kuntien lainakanta kasvoi 1,4 mrd. euroa 12,3 miljardiin euroon (2282 euroa/as.). 11

1.1.4 Olennaiset muutokset Kuopion kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kuopion kaupungin kiinteistönhoidon ja ateriapalvelun tuotanto siirrettiin vuoden 2012 alusta Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhdessä perustamaan Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään. Henkilöstö siirtyi vanhoina työntekijöinä liiketoiminnan siirtona uuden yhteisön palvelukseen. Järjestelyn vaikutuksesta kustannusrakenne muuttui siten, että palkka-, tarvike- ja vuokrakustannukset alenivat, mutta palvelujen ostot lisääntyivät. Järjestelyllä tavoitellaan tehokkaampaa toimintaa kyseisissä tukipalveluissa ja sitä kautta kustannushyötyjä. Tilinpäätösvuoden aikana päätettiin kahdesta kuntaliitoksesta. Nilsiä yhdistyi Kuopioon tilinpäätösvuoden loputtua. Maaninka liittyy Kuopioon vuoden 2015 alusta. Vuoden 2012 talousarviossa kaupungin toimintakatteen eli toimintamenojen ja tulojen erotuksen kasvu edellisestä vuodesta rajattiin nimellisesti 2,9 prosenttiin ja reaalisesti 0,4 %:iin. Tavoitteen saavuttaminen jäi kauaksi. Toimintakate kasvoi nimellisesti 8,2 prosenttia ja reaalisesti 5,4 %. Ydinkaupungin toimintakatteen kasvu jäi hieman koko kaupungin kasvua pienemmäksi. Nimelliskasvu oli 7,2 % ja reaalinen kasvu 4,4 %. Tuottavuuden parantamisen tukemiseksi asiakkuusjohtajille asetettiin tavoite järjestää palvelut siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä 50 henkilötyövuotta vastaava määrä tai vaihtoehtoisesti säästää vastaava summa ostopalveluista (noin 2,5 milj. euroa). Henkilöstömäärä kasvoi kuitenkin ydinkaupungissa noin 105 henkilötyövuotta, josta noin puolet selittyy rekrytointitoiminnan siirtämisellä Kuhilas Oy:ltä kaupungin omaksi toiminnaksi. Koko kaupungin henkilöstötyövuosien määrä väheni noin 346 kpl johtuen otsikon ensimmäisessä kappaleessa mainitusta liiketoimintasiirrosta Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään. Pitemmän aikavälin tavoitteena, joka koski myös tilinpäätösvuotta, on toimitilojen käytön tehostaminen keskimäärin 2,5 % vuodessa. Tehostamistavoitetta ei tilinpäätösvuonna saavutettu. Valtaosalle alkuperäisen talousarvion poikkeamista on talousarviomuutoksilla saatu kaupunginvaltuuston hyväksyntä. Suurimmat poikkeamat muutettuun talousarvioon syntyivät perusturvan palvelualueella, jonka menot ylittivät muutetun talousarvion peräti 6,5 milj. euroa ja 4,5 %. Muutos lomapalkkavelan kirjaustavassa selittää pääosan po. palvelualueen henkilöstökulujen 2,6 milj. euron ylityksestä. Ostopalvelujen 3,4 milj. euron ylitys kohdistuu pääosin vammaisten asumispalveluostoihin Vaalijalan kuntayhtymältä. Vammaisten asumispalveluihin on kirjattu myös Vaalijalaan kiireellisesti sijoitettujen haasteellisten lastensuojeluasiakkaiden kustannuksia. Perusturvan palvelualueen rajua toimintamenojen ylitystä paikkasi osittain toimintatulojen 1,9 milj. euron ja 7,1 %:n ylitys. Ylitys kohdistui pääosin hankerahoitukseen ja pakolaisten toimeentulotuen korvauksiin. Muita euromääräisesti merkittäviä talousarviopoikkeamia syntyi terveydenhuollon palvelualueella, jonka menot ylittyivät 1,8 milj. euroa sekä kasvun ja oppimisen palvelualueella, jonka menot alittuivat 1,1 milj. euroa. Terveydenhuollon palvelualueen talousarviopoikkeama kohdistui pääosin erikoissairaanhoidon ostopalveluihin. Kasvun ja oppimisen palvelualueella palkkamenojen alitus aiheutui lomapalkkavelan kirjaustavan muutoksesta. Kuopion kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2012 on tuloslaskelman mukaan -19 milj. euroa. Tilikauden alijäämä on 6,5 milj. euroa, kun yleisen vahinkorahaston pääoman vähennys (12,1 milj. euroa) kaventaa merkittävästi alijäämää. Po. rahasto lakkautettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä, kun kaupungin riskiä vahinko- ja vastuutapauksissa rajattiin olennaisesti vakuutusturvaa lisäämällä. Kuopion talous heikkeni merkittävästi vuodesta 2011. Kuopion kaupungin tilikauden tulos oli vuonna 2011 vielä +3,2 milj. euroa ja ylijäämä 5,1 milj. euroa. Talouden heikkenemisen keskeinen syy on verorahoituksen (verot +valtionosuudet) kasvun jääminen 13,1 milj. euroon ja 2,9 prosenttiin, kun taas kaupungin toimintakate (toiminnan menojen ja tulojen erotus) kasvoi noin 34 milj. euroa ja 8,2 %. Kuopion investoinnit olivat vuonna 2012 merkittävästi edellistä vuotta suuremmat. Investointien bruttomäärä oli kolmanneksen edellistä vuotta suurempi ja nettomäärä yli kaksinkertaistui 71,3 milj. euroon omaisuuden myyntitulojen supistuttua merkittävästi. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta jäi 51,6 milj. euroa alijäämäiseksi kun vastaava alijäämä vuotta aiemmin oli vain 0,7 milj. euroa. Merkittävin investointi on vuo- 12

den 2011 lopussa käynnistynyt teatterin peruskorjaus, jonka kokonaiskustannusarvio on 27,3 milj. euroa. Hanke valmistuu vuonna 2014. Varsinaisen toiminnan ja investointien tulorahoitusvaje katettiin kassaa vajentamalla (34 milj. euroa) ja lainamäärän lisäyksellä (15,4 milj. euroa). Pitkäaikaisen velan määrä oli vuoden 2012 lopussa 187,3 milj. euroa ja asukasta kohden noin 1.899 euroa. Kuopion talouden vertailussa muihin kuntiin voidaan todeta seuraavaa: - Kuopion toimintamenojen noin 6,8 prosentin kasvu oli selvästi nopeampaa kuin kuntien keskimääräinen kulumuutos (noin 5 %). - Kuopion talouden tasapaino mitattuna vuosikatteen suhteella poistoihin on keskimääräistä heikompi. Vuosikatteen suhde poistoihin jää Kuopiossa noin 50 prosenttiin kun se tilinpäätösarvioiden mukaan on Manner-Suomessa noin 70 %. - Kuopion velkamäärä asukasta kohden (1.899 euroa) on vielä pienempi kuin kunnissa keskimäärin (2.282 euroa). Kuopion rahavarat olivat vuoden 2012 lopussa 111 euroa/asukas. Kuopion rahavarat jäävät velkamäärää enemmän Manner-Suomen kassavaroja (ennakkotieto noin 800 euroa/asukas) pienemmiksi. 1.1.5 Henkilöstö Talousarviossa selkeinä henkilöstöjohtamisen painopisteinä ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja kehittäminen, työhyvinvointi, tuottavuuden parantaminen ja palkitseminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 2.5.2012 Kuopion kaupungin talousarviotavoitteita tukevan henkilöstöohjelman. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua toteutettiin osana talousarvio- ja käyttösuunnitelmaprosessia. Kaikkien palvelualueiden asiakkuusjohtajien ja palvelupäälliköiden kanssa toteutettiin syksyllä 2012 yhteinen henkilöstösuunnittelukierros työnantajapalvelun johdolla. Tavoitteena oli valmistella talousarviovuotta 2013 koskeva ja suunnittelukautta 2013 2016 koskeva pidemmän tähtäyksen henkilöstösuunnitelma henkilöstöohjelman teemoihin. Henkilöstön hankinta on toteutettu kattavasti keskitettynä palveluna Kunta-Rekry järjestelmällä. Toistaiseksi voimassa oleviin palvelussuhteisiin rekrytointiin 450 vakituista ja määräaikaisia 287 (muut kuin sijaiset) henkilöä. Tehtäviin oli 16.670 hakijaa. Työsopimuksia tehtiin vuoden aikana yhteensä 15.061 kpl. Lukujen perusteella Kuopion kaupunki on erittäin houkutteleva työnantaja. On kuitenkin tehtäviä, joihin on vaikea saada henkilöstöä. Näitä ovat erityisesti lääkärit, hammaslääkärit, lastentarhanopettajat ja psykologit. Esimiehet tilasivat rekrytointijärjestelmän kautta vuoden aikana 6.626 sijaista. Niistä saatiin täytettyä 5.159. Täyttöprosentiksi muodostui 85 %. Sijaistarpeista selvästi yli puolet oli enintään kolmen päivän pituisia. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin Perusturvan ja Terveydenhuollon palvelualueiden 110 vakinaisen hoitoalan ammattilaisen varahenkilöstöjärjestelmää, joka käynnistyisi keväällä 2013. Sen tavoitteena on kohdentaa työnjohdollisesti sijaiset pääsääntöisesti akuutteihin lyhytaikaisiin sijaisuuksiin. Järjestelyllä haetaan merkittäviä kustannussäästöjä. Sisäinen liikkuvuus on toteutettu siten, että kaupungin palveluksessa oleva on ilmoittautunut työnhakijaksi Kunta-Rekry järjestelmään, josta hänet on otettu huomioon tehtävien sisäisessä täytössä. Sisäisesti täytettiin 88 tehtävää. Henkilöstön kehittäminen on toteutettu keskitetyn koulutusohjelman mukaisesti. Esimiehille järjestettiin syksyllä kattava koulutuspaketti esimiehen ajokortti. Henkilöstön työhyvinvoinnin nykytila kartoitettiin helmikuussa 2012 toteuttamalla Kevan Työhyvinvointi Syke kysely. Siinä vertailtiin Kuopion tietoja muiden kuntien ja kaupunkien vastaaviin kyselyihin. Kuopion tulokset olivat hieman vertailuaineistoa paremmat. Vaikkakin keskiarvotulokset ovat kohtuulliset, on aineistossa poikkeamia laidasta laitaan. Kyselyn tulokset käsiteltiin työpaikkakohtaisesti ja niiden perusteella jokainen työyksikkö velvoitettiin valmistelemaan lokakuun loppuun mennessä kehittämissuunnitelmansa todettujen epäkohtien parantamiseksi. 13

Esimiesten, Kallaveden työterveyden ja työnantajapalvelun yhteistyöllä käsiteltiin 55 tapausta, jossa henkilölle etsittiin uutta työtä terveydellisistä syistä. Uusi tai sovellettu työ löytyi ratkaisuksi 30 henkilölle. Kallaveden työterveydellä on ollut jonkin verran vaikeuksia saada palkattua ja pidettyä palveluksessaan työterveyslääkäreitä. Tämä on hidastanut jonkin verran henkilöstön lääkäriin pääsyä. Osittain vajetta on jouduttu paikkaamaan kalliimmalla ostopalvelulla. Kannustavan palkkauksen osalta keskityttiin työn vaativuuden arviointijärjestelmien yhtenäistämiseen KVTES alueella. Valmistelu toteutettiin yhteistyössä ao. asiakkuusjohtajien ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Yhtenäistämisestä sovittiin varhaiskasvatushenkilöstön, päiväkodinjohtajien ja koulunkäynninohjaajien osalta. Yhtenäistäminen toteutetaan järjestelyeristä helmikuussa 2013. Henkilöstö- ja palkkahallinnon tuottavuuden parantamiseksi palkkalaskelma on järjestetty sähköisesti ESSjärjestelmään tai vaihtoehtoisesti Netpostiin. Kansalaisopistossa toteutettiin uuden kurssi- ja opetushallinnan järjestelmän (Hellevi) käyttöönottoprojekti keväällä 2012. Samassa yhteydessä työnantajapalvelu toteutti palkka-aineiston välityksen Kuhilas Oy:lle ns. csv-siirtona, jolloin kalliista integraatioliittymän rakentamisesta vältyttiin. Csv-siirto lopettaa palkka-aineiston erillisen tallennusvaiheen kokonaan ja mahdollistaa palkanmaksun reaaliaikaisesti aikaisemman arviomaksun sijaan. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen osalta on valmisteltu palkka-aineiston csv-siirtoa yhteistyössä Istekki Oy:n ja Kuhilas Oy:n kanssa. Toteutuessaan vuoden 2013 alusta se lopettaa palkka-aineiston erillisen tallentamisen kokonaan ja vähentää palkanlaskentatyötä arviolta 1 1,5 htv. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on toteutettu vuoden 2012 loppupuolella. Sen käyttöönotto tulee entisestään tehostamaan mm. henkilöstö- ja palkkahallintoa. Talousarviossa asiakkuusjohtajille oli asetettu tavoitteeksi järjestää vastuullaan olevat palvelut siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelukaudella 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa. Vaihtoehtoisesti asiakkuusjohtajien oli säästettävä vastaava rahamäärä (2,5 M ) ostopalveluista. Vuonna 2012 henkilöstömäärä kuitenkin lisääntyi ydinkaupungin osalta ja asiakaspalvelujen ostot kasvoivat. Tavoitteiden ja todellisuuden välillä on ristiriita. Jatkuvasti kasvavaan palvelutuotantoon palkataan lisää henkilöstöä ja asiakaspalveluita ostetaan kasvaviin asiakastarpeisiin yhä enemmän. Kuopion kaupungissa kokonaistyöaika henkilötyövuosina oli 5259 htv, josta liikelaitosten osuus oli 428,7 htv ja taseyksiköiden osuus oli 358,1 htv. Kaupunkitasoinen henkilötyövuosien määrä väheni yhteensä 323,3 htv pääasiassa ulkoistusten ja sisäisten järjestelyjen johdosta. Ydinkaupungin henkilöstömäärä kasvoi 104,8 htv. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Servican palvelutuotanto käynnistyi vuoden 2012 alussa. Servican palvelukseen siirtyi koko Kuopion Aterian henkilöstö (244,2 htv) sekä Tilakeskuksen kiinteistö- ja laitoshuoltopalvelujen henkilöstöä (224,6 htv). Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue käynnistyi 1.1.2012. Isäntäkuntana on Siilinjärven kunta ja henkilöstö (4 htv) siirtyi Siilinjärven kunnan palvelukseen. Vanhus- ja vammaispalveluiden sekä sairaalahoidon henkilöstön sijaisvälitys siirrettiin Kuhilas Oy:stä kaupungin omaksi toiminnaksi, jonka seurauksena kaupungin henkilötyövuosimäärä kasvoi n. 51 htv. Osa terveydenhuollon henkilötyövuosimäärän kasvusta johtuu henkilöstösuunnitelmaan sisältyneistä terveydenhoitoasetuksen edellyttämistä henkilöstölisäyksistä. Keskitetyn rekrytointipalvelun käynnistyminen koko volyymilla lisäsi työnantajapalvelun henkilötyövuosikertymää 4,5 htv. Kuopion Energialta siirtyi asennusliiketoiminnan siirtymisen yhteydessä 28 henkilöä Kuntatekniikkaliikelaitoksen palvelukseen. 14

KOKONAISTYÖAIKA HENKILÖTYÖVUOSINA Palvelualue 2011 2012 Muutos Muutos % Tarkastustoimi 2 2,1 0,1 5 % Konsernipalvelu 89,1 91,3 2,2 2 % Yleishallinto 11 16,7 5,7 52 % Vetovoimaisuuden palvelualue 37,5 39,1 1,6 4 % Kaupunkiympäristön palvelualue 172,1 181,8 9,7 6 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 394,1 393,8-0,3 0 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 2098 2086,9-10,6-1 % Perusturvan palvelualue 915 998,1 83,1 9 % Terveydenhuollon palvelualue 762,8 776,1 13,3 2 % Ydinkaupunki yhteensä 4481 4586 104,8 2 % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 33,6 35,5 1,9 6 % Kuopion Ateria 244,2 0-244,2-100 % Kuopion Energia 89 69-20 -22 % Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos 221,2 247,5 26,3 12 % Kuopion Vesi 75,4 76,7 1,3 2 % Liikelaitokset yhteensä 663 428,7-234,7-35 % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 261,4 268,3 6,9 3 % Tilakeskus 269,9 45,3-224,6-83 % Isäntäkuntapalvelut 43 44,5 1,5 3 % Taseyksiköt yhteensä 574 358,1-216,2-38 % Kuopion kaupunki yhteensä 5719 5373-346,1-6 % Työllistämisvaroin palkattujen htv 136,5 113,7-22,8-17 % Kuopion kaupunki yhteensä ilman työll.var. 5582 5259-323,3-6 % Kuopion kaupungin palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 5506 henkilöä, joista liikelaitosten palveluksessa 407 henkilöä ja taseyksiköiden palveluksessa 359 henkilöä. Työllistämisvaroin palkattuja oli 68 henkilöä. Henkilöiden lukumäärätietoon vaikuttaa mm. sijaisten, määräaikaisten ja osa-aikaisten määrä tilastointipäivänä (31.12.2012). Lisäksi henkilöstön määrän kehitykseen vaikuttaa mm. liikelaitoskuntayhtymä Servicaan siirtynyt henkilöstö ja Kuhilas Oy:ltä ostetun henkilöstövuokrauspalvelun siirtyminen kaupungin omaksi toiminnaksi. 15

HENKILÖIDEN MÄÄRÄ 31.12.2012 Palvelualue 2011 2012 Muutos Muutos % Tarkastustoimi 2 2 0 0 % Konsernipalvelu 103 96-7 -7 % Yleishallinto 13 16 3 23 % Vetovoimaisuuden palvelualue 40 40 0 0 % Kaupunkiympäristön palvelualue 181 187 6 3 % Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 523 512-11 -2 % Kasvun ja oppimisen palvelualue 2250 2119-131 -6 % Perusturvan palvelualue 934 972 38 4 % Terveydenhuollon palvelualue 824 796-28 -3 % Ydinkaupunki yhteensä 4870 4740-130 -3 % Liikelaitokset Kallaveden Työterveys 38 37-1 -3 % Kuopion Ateria 249 0-249 -100 % Kuopion Energia 86 58-28 -33 % Kuopion kuntatekniikkaliikelaitos 219 234 15 7 % Kuopion Vesi 78 78 0 0 % Liikelaitokset yhteensä 670 407-263 -39 % Taseyksiköt Pohjois-Savon Pelastuslaitos 260 265 5 2 % Tilakeskus 285 48-237 -83 % Isäntäkuntapalvelut 46 46 0 0 % Taseyksiköt yhteensä 591 359-232 -39 % Kuopion kaupunki yhteensä 6131 5506-625 -10 % Työllistämisvaroin palkattujen lkm 161 68-93 -58 % Kuopion kaupunki yhteensä ilman työll.var. 5970 5438-532 -9 % 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuopion kaupungin palvelujen ja toiminnan järjestämiseen ei liity sellaisia merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka olennaisesti poikkeaisivat suurten kaupunkien vastaavasta tilanteesta. Väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu ja julkisen talouden kestävyysvaje muodostavat yhdessä haasteellisen ympäristön kuntapalvelujen järjestämiselle. Valtion raju velkaantuminen johtaa väistämättä kuntien valtionosuuksien erittäin hitaaseen kehittymiseen lähivuosina ja lisää ahtautta kuntapalvelujen tuottamisen taloudellisiin rajoihin. Epäonnistuminen kaupunkikonsernin toiminnan ja talouden sopeuttamisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa voivat johtaa merkittävään velkaantumisen kasvuun ja verotuksen kiristämiseen lähivuosina. Investointien tulorahoitus pitäisi pystyä pitämään kohtuullisella tasolla ottaen huomioon mm. rakennusten sisäilmaongelmista johtuvat peruskorjaustarpeet. Kuntaliitokset laajentanevat kaupungin vastuualuetta myös tulevaisuudessa. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus lisännee Kuopion kaupungin vastuita palvelujen järjestämisessä. Pitemmällä tähtäimellä ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus nousee olennaiseksi epävarmuustekijäksi suurten ikäluokkien siirtyessä lähivuosina eläkkeelle. Ilmiö on jo näkyvissä eräillä palvelutuotannon alueilla Kuopiossakin. Energia- ja vesihuollon toimintoihin liittyvät riskit voivat olla toteutuessaan seurauksiltaan merkittäviä. Toisaalta hinnoittelun kohtuullisuuden valvonta edellyttää kustannustehokkuuden parantamista. 16

Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvien riskien merkitys on kasvanut kun kaupungin palvelutuotanto perustuu yhä enemmän tietojärjestelmien häiriöttömään toimintaan. 1.1.7 Ympäristötekijät Ympäristötekijöissä ei vuoden 2012 aikana ole ollut sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet kaupungin taloudelliseen tulokseen, asemaan tai toiminnan kehitykseen. Ympäristönsuojeluun liittyvät kustannukset ja investoinnit ovat olleet samaa suuruusluokkaa kuin muinakin vuosina eikä ympäristövahinkoja ole tapahtunut. Ympäristötilinpäätös esitetään kokonaisuudessaan vuoden 2012 tilinpäätöksen liitetiedoissa. 1.1.8 Kuntayhteistyö Kuopion alueella Vuosi 2012 oli hyvin vilkas kuntarakenteiden ja kuntien yhteistyön osalta. Vuoden 2011 marraskuussa aloitettu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien yhdistymisselvitys valmistui alkuvuonna 2012 ja päätökset yhdistymisestä tehtiin keväällä 2012. Kaupunkien yhdistymisen toimenpiteitä valmisteltiin loppuvuosi ja yhdistyminen toteutui 1.1.2013. Maaningan ja Kuopion yhdistymisselvitys aloitettiin käytännössä vuoden 2012 keväällä Nilsiän ja Kuopion selvityksen valmistumisen jälkeen. Selvitystyö valmistui elokuussa 2012. Molemmat osapuolet tekivät myönteisen yhdistymispäätöksen syksyn 2012 aikana. Päätetty kuntien yhdistyminen tulee tapahtumaan 1.1.2015. Ennen yhdistymistä Kuopion kaupunki tuottaa Maaningan kunnalle sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntana 1.1.2013 alkaen. Tarvittavat selvitykset ja valmistelut suoritettiin vuoden 2012 aikana. Tuusniemen kunnalle on tuotettu terveydenhuollon palvelut vuodesta 2009. Vuoden 2012 aikana neuvoteltiin palveluiden tuottamisen jatkumisesta ja yhteisten linjausten mukaisesti palveluiden tuottamista jatketaan 1.1.2013 alkaen tehtyjen sopimusten mukaisesti. Kuopion kaupunki neuvotteli vuoden 2012 kirjastopalveluiden tuottamisesta Koillis-Savon kunnille 1.1.2013 alkaen. Käytyjen neuvottelujen tuloksena Kuopion kaupunki ryhtyi tuottamaan kyseiset palvelut Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen kunnille. Suonenjoen kumppanuusmallin jatkaminen on hyväksytty kesäkuussa 2011 kaupunginvaltuustoissa. Tehdyn linjauksen mukaisesti perusturvan ja terveydenhuollon palvelut olisi ryhdytty tuottamaan Kuopion toimesta 1.1.2013 alkaen. Asiassa ei kuitenkaan päästy vuoden 2012 aikana etenemään suunnitellusti, joten palveluyhteistyön avaaminen suunnitellulla tavalla ei toteutunut. Kuopion toiminnallisen alueen kuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti koko vuoden ajan. Kuntajohtajien tapaamisissa (ns. työvaliokunta) on käsitelty yhteisiä ajankohtaisia asioita. Eräs merkittävä asiakokonaisuus on ollut toiminnallisen alueen rakennemallityö, eli ns. MALP-kokonaisuus (maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut). Toiminnassa on ollut mukana myös useita yksittäisiä kehittämishankkeita ja yhteiseksi koettuja asioita, kuten maakunnallisen markkinointi- ja brändihankkeen edistäminen. Kuopion, Iisalmen ja Varkauden kaupunkien yhteistyötä on jatkettu ns. kehityskäytävän puitteissa. Kuopion ja Joensuun kaupunkinen yhteistyötä on syvennetty käsittämään yhä enenevästi yhteisiä ja merkittäviä kaupunkien kehitykseen liittyviä kysymyksiä ja periaatelinjauksia. Molemmissa yhteistyökuvioissa on kokoonnuttu säännöllisesti sekä luottamushenkilö- että viranhaltijajohdon toimesta. Kuopion kaupunki on osallistunut aktiivisesti vuoden 2012 aikana moniin suurten kaupunkien yhteistyöverkostoihin sekä valtion asettamien sekä Kuntaliiton kutsumien kaupunkipoliittisten työryhmien toimintaan. 1.1.9 Laatutyö ja kehittämisen hallinta 2012 Prosessikuvausten tekeminen ja päivittäminen on jatkunut palvelualueilla ja osaamisen tueksi tehtiin menettelytapaohjeistus, joka hyväksyttiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä kesäkuussa. Menettelytavoista järjestettiin perehdytystä 5 kertaa syksyn aikana. Lisäksi prosessikuvaustyötä on tuettu tarjoamalla asiantuntijatukea vastuualueille ja palveluyksiköille. 17

Laatutiimi valmisteli ja pilotoi vuonna 2012 keväällä CAF-laadunhallintamallin mukaista pika-arviointia. CAFmallista ja menetelmästä järjestettiin asiakkuusjohtajille, palvelupäälliköille ja laatuverkostolle keväällä 3 infoa. Pika-arvioinnin sisältö ja menetelmä hyväksyttiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä kesäkuussa. Käyttöönoton tueksi järjestettiin syksyllä useita työpajoja, joiden tavoitteena oli tehdä itsearviointia asiakkuusjohtaja palvelupäällikkö tasolla ja toisaalta työskentelyn kautta perehdyttää itsearviointiin. Palvelualueilla on tehty työpajojen jälkeen itsenäisesti arviointeja ja tavoitteena on saada ensimmäinen arviointikierros käytyä 03/2013 mennessä. Kehittämisen hallintamallin puitteissa käynnistyi kaksivuotinen projekti, jossa vuoden 2012 aikana mallinnettiin kehittämisen hallintaprosessi, kehitettiin aiempaa ohjeistusta ja käynnistettiin projektityöverkoston toiminta. Projektityöverkosto on kokoontunut aktiivisesti menetelmäkoulutusten ja keskinäisen tiedonjaon puitteissa. 1.1.10 Tuottavuuden kehittäminen Konsernipalvelujen vuoden 2012 toiminnan painopisteenä oli tuotteistusmallien kehittäminen mm. tukemalla palvelualueita työn tuottavuutta ja kokonaistuottavuutta kuvaavien mittareiden kehittämisessä. Kehittämistyössä korostui ennakoiva henkilöstösuunnittelu ja palvelujen eri tuottamistapojen kustannusvaikuttavuus. Konsernipalvelujen tuottavuuden parantamista koskeva tuki kohdistui vuoden 2012 aikana kotihoitopalveluihin ja palveluasumiseen, joissa tuotteistusmalli uudistettiin Asiakaskortti hankkeessa. Hanke loppuu vuoden 2013 huhtikuun loppuun mennessä ja sen tuloksena syntyy uudenlaista asiakassegmentointia ja sen seurantaa tukeva arviointiväline sekä tuottavuusmittaristo apumittaristoineen. Nämä käyttöönotetaan vuoden 2013 puolella. Kuopion kaupunki on mukana valtakunnallisten tuottavuusmittareiden kehittämistyössä. Kehittämistyö kohdistuu koulutus-, sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntaliitto kerää vuosittain kehittämistyössä mukana olleiden kaupunkien tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut ja julkaisee niistä yhteenvedon kaupunkien käyttöön ja mahdollista benchmarkkausta varten. Tuottavuusmittauksen kehittämistyö on vielä kesken Kuopion kaupungilla. Kehittämistyötä ja sitä tukevien työvälineiden suunnittelua jatketaan edelleen ja konsernipalvelujen kehittämistyön tuki kohdistetaan suunnitellusti vuosittain. 18

1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että Kuopion kaupungin ja sen toimintayksiköiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista, varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupunginhallitus ohjaa ja valvoo kaupungin ja sen toimintayksiköiden toimintaa. Kaupunginhallitus, kaupunginjohtaja ja muu konsernijohto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Sisäinen valvonta on varmistamistyötä, joka on kaupungin ja sen eri palvelualueiden ja liikelaitosten johdon tekemää tai johdon lukuun tehtyä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt v. 2011 uudistetut sisäisen valvonnan yleisohjeet. Ohjeen tarkoituksena on varmistaa, että yhteisesti sovittuja ja hyväksyttyjä toimintatapoja ja ohjeita noudatetaan Kuopion kaupungin toiminnassa. Ohjeisiin on otettu entistä laajemmin myös hyvän hallinnon ja riskienhallinnan näkökohtia. Kunkin palvelualueen on toiminnan suunnitelmallisuuden edistämiseksi laadittava sisäisen valvonnan suunnitelma käyttösuunnitelman osana tai eri asiakirjana helmikuun loppuun mennessä. Suunnitelman toteuttamisesta raportoidaan vuoden aikana talousarvion seurantaraportoinnin yhteydessä ja tilinpäätösvaiheessa toimintakertomuksissa. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakien ja säännösten sekä hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tai oikeusseuraamus, ei ole tapahtunut. Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kasvun ja oppimisen palvelualueelle määrättiin korvausvelvollisuus (8 kk:n palkka) perusteettomista määräaikaisuuksista. Päätöksen mukaan kaupunki ei ole osoittanut riittävästi perusteluja toistuville määräaikaisille työsopimuksille. Palvelualueella tarkistetaan kaikki määräaikaisten työsuhteiden määräaikaisuuden perusteet ja vuosittain tietty määrä työntekijöitä on vakinaistettu, koska määräaikaisuuden perusteita ei ole enää olemassa. Markkinaoikeus on ratkaissut kolme valitusta Kuopion kaupungin tekemistä hankintapäätöksistä. Perusturva- ja terveyslautakunnan 23.8.2011 tekemä hankintapäätös kotihoidon sähköisestä ovenavausjärjestelmästä on kumottu, koska tarjousten vertailussa oli huomioitu tarjouspyynnön vastaisia referenssejä. Markkinaoikeus on hylännyt valituksen, joka koski kaupungininsinöörin tekemää hankintapäätöstä liikennevalojen valvontajärjestelmästä. Markkinaoikeus on myös hylännyt valituksen, joka oli tehty kaupunginarkkitehdin tekemästä hankintapäätöksestä koskien rakennushistoriaselvitystä. Markkinaoikeus on todennut, ettei kilpailutuksen keskeyttämisessä ole menetelty hankintalain vastaisesti todeten kuitenkin samalla, että hankinnan arvo huomioiden hankinnasta olisi tullut ilmoittaa hankintalain mukaisesti. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt vesiosuuskuntien tekemän valituksen Kuopion Vesi liikelaitoksen v. 2009 tekemistä vesimaksuista. Tavoitteiden toteutuminen, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus, varojen valvonta Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu toisaalla toimintakertomuksessa. Kaupungin talousarviossa asetetut taloustavoitteet eivät toteutuneet. Ydinkaupungin tilikauden tulos oli n. 25,2 milj. euroa alijäämäinen ja poikkeama talousarviosta suunnilleen saman verran, koska budjetin tavoite oli ylijäämää 58.000 euroa. Vahinkorahaston purun (12,1 milj. euroa) jälkeen tilikauden alijäämä on tilinpäätöksessä noin 13,0 milj. euroa. Liikelaitokset ja taseyksiköt huomioiden kaupungin alijäämäksi muodostui 6,5 milj. euroa. Talousarviossa päätetyt talouden sopeuttamistavoitteet eivät toteutuneet. Ydinkaupungin toimintakate ylitti alkuperäisen talousarvion n. 24,4 milj. eurolla (5 %). Talousarvioylityksiä tuli eniten perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueilla. Suurimmat poikkeamat olivat vanhus- ja vammaispalvelujen ja erikoissairaanhoidon menoissa. 19

Ostopalvelujen määrä (muun kuin erikoissairaanhoidon) ylitti alkuperäisen talousarvion n. 10 milj. eurolla ja kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,5 %. Erikoissairaanhoidon menot ylittivät alkuperäisen talousarvion n. 10,8 milj. eurolla (kasvua edellisestä vuodesta n. 8 %). Henkilöstökulut ylittivät talousarvion huomattavasti ja kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna n. 10,7 milj. euroa (5 %). Henkilöstömäärä kasvoi edellisestä vuodesta 104,8 henkilötyövuotta. Suunnittelukauden 2012-2015 tavoitteena on ollut vähentää keskimäärin 50 henkilötyövuotta/vuosi. Tuottavuustavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien palvelu- ja tuotantoprosessien kehittämistyön valvonta oli määritelty yhteiseksi tavoitteeksi sisäisen valvonnan suunnitelmissa; tavoitteena on ollut mm. asiakasnäkökulman korostaminen ja toiminnan arvioinnin kehittäminen päätöksenteossa, johtamisessa ja valvonnassa. Johtamista edesauttavaa tuloskorttia on kehitetty pilottina kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelualueilla. Tuloskortilla yhdistellään toiminnan, henkilöstön ja talouden tietoja. Tietojärjestelmien tukea toimintayksiköiden johtamissa ja raportoinnissa kehitetään edelleen v. 2013 ja operatiivisten mittarien kehittämistyössä painopistettä suunnataan enemmän tuottavuusmittaukseen. Tämä tarkoittaa panoksien ja tuotoksien selkeämpää erottamista toisistaan sekä kokonaistuottavuutta kuvaavien indeksien käyttöönottoa. Toiminnan arviointia ja laadunhallintaa on parannettu ottamalla käyttöön CAF-itsearviointimalli palvelualueilla. Tavoitteena on, että arviointi tukee entistä paremmin toiminnan ohjausta ja päätöksentekoa. Toiminnan arviointiin liittyen on tehty asiakas-, yritys- ja henkilöstökyselyjä. Musiikkikeskuksen käteismyyntien tilitysten valvonnassa ilmeni puutteita, mikä mahdollisti ilmitulleen kavalluksen summan kasvamisen yhteensä n. 30.000 euroon. Kavalluksen tehnyt työntekijä on irtisanottu ja asia on annettu poliisin tutkittavaksi. Asiaa on selvitetty sisäisesti ja käteisvarojen tilitysten valvonta käydään läpi koko kaupungin osalta v. 2013. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu eri hallinnonalojen säädöspohjaisista riskikartoituksista ja toimialakohtaisista valmiussuunnitelmista sekä vahinkoriskien hallinnasta. Lisäksi sisäisen valvonnan ohjeistuksessa on korostettu riskiarviointien tärkeyttä suunniteltaessa sisäisen valvonnan toimenpiteitä ja raportointia. Riskienhallinnan järjestäminen on kunkin palvelualueen ja liikelaitoksen toimintaan elimellisesti kuuluvana asiana pääsääntöisesti toiminnasta vastaavan tahon vastuulla. Yhteisiä linjauksia varten kaupunginjohtaja on nimennyt työryhmän, jonka tehtävänä on avustaa riskienhallintatyön koordinoinnissa ja ohjaamisessa. Kiinteistövahinkoihin on varauduttu aikaisemmin vakuuttamisen sijaan kerryttämällä taseessa olevaa vahinkorahastoa. Toimintavuoden aikana pyydettiin vakuutusyhtiöiltä tarjoukset, joiden perusteella päädyttiin siirtämään omaisuus-, vastuu- ym. riskejä vakuutusturvan piiriin. Yleinen vahinkorahasto on purettu ja tuloutettu v. 2012 tilinpäätöksessä. Riski tapaturmavahingoista aiheutuvista suurista kertamaksuista on poistettu ottamalla käyttöön tasausraja vakuutussopimuksissa. Rahoitukseen liittyviä korkoriskejä on rajattu korkosuojauksilla ja sitomalla merkittävä osuus (n. 70 %) lainakannasta vähintään viiden vuoden kiinteisiin korkoihin. Investointeihin liittyvää riskiä on realisoitunut Kauppatorin pysäköintilaitoksen laajentamisen (Alatori-hankkeen) toteutuksessa ja kustannuksissa. Rakennustyöt aloitettiin kaupunginhallituksen päätöksellä toukokuussa 2010. Kalahallin tukemisesta aiheutui ylimääräisiä kustannuksia ja hankkeen viivästymistä. Kaupunkiin on kohdistunut lukuisia korvausvaatimuksia, jotka ovat perustuneet pääosin vahingonkorvauslakiin sekä lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Kesällä kaatui puu Valkeisenpuistossa aiheuttaen vaurioita kiinteistöille ja pysäköidyille ajoneuvoille. Vahingoista maksettavien korvausten määrä on nyt vastuuvakuutuksen piirissä 5.000 euron omavastuulla vahinkotapahtumaa kohti. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovuttamisessa tai käyttöarvossa menetyksiä, merkittäviä arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. 20