Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / / / Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi vuoden 2013 henkilöstökertomuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Henkilöstökertomus 2013 Selostus sisältää vuoden 2013 henkilöstökertomuksen tärkeimpiä tietosisältöjä ja tunnuslukuja. Henkilöstökertomus sisältää tietoja ja tilastoja henkilöstöön liittyvien strategisten tavoitteiden toteutumisesta, kaupungin henkilöstörakenteesta ja -taloudesta, työvoiman saatavuudesta, työhyvinvoinnista, koulutuksesta sekä palkkauksesta. Henkilöstökertomuksen tietoja käytetään henkilöstöön liittyvänä seurantatietona sekä tulevien vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelun pohjana. Strategiset tavoitteet toteutuivat hyvin Espoo-strategian henkilöstöä koskevat tavoitteet vuodelle 2013 toteutuivat pääsääntöisesti. Espoolaisen johtamisen kehittämisen koko valtuustokauden kestävä projekti asetettiin marraskuussa Projektin päätarkoitus on kehittää hyvää, kannustavaa ja vastuullista johtamista Espoo-tarinan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä henkilöstön ja työyhteisöjen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Projektin osana käynnistettiin Tampereen yliopiston kanssa Positiiviset mittarit -kehittämishanke, jossa on tavoitteena saada kehitettyä työhyvinvoinnin seurantatietoihin pohjautuva ratkaisukeskeinen työkalu. Osana johtamisen kehittämishanketta kaupungin esimiehet sekä muut johtamistyötä tekevät tapasivat toukokuussa jo toistamiseen Esimiesareenalla. Tällä kertaa yhteisen pohdinnan teemana oli Espootarinan sisältö ja tavoitteet. Tapahtumaan otti osaa yli 800 henkilöä.

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Henkilöstömäärä kasvoi maltillisesti Kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden lopussa Henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 183:lla. Kasvu kohdentui lähes yksinomaan niihin peruspalveluihin, joissa asiakasmäärä on jatkuvasti kasvanut, kuten perhe- ja sosiaalipalveluihin ja vanhusten palveluihin sekä opetustoimeen. Vaikka väestömäärä ja sitä kautta palvelutarve kasvoivat, ei henkilöstömäärää tarvinnut kuitenkaan kasvattaa niitä vastaavasti. Vakinaisten osuus henkilöstöstä oli 80,5 prosenttia. Ruotsinkielisten osuus henkilöstöstä oli 7,2 prosenttia. Kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 44,6 vuotta. Naisten osuus henkilöstöstä on pysynyt hieman alle 80 prosentissa. Työvoiman saanti kaupungin omiin tehtäviin parani vuoden aikana. Hakemusten määrä kaupungin tarjoamiin avoimiin työpaikkoihin kasvoi 11 prosenttia edellisvuodesta. Hakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohden oli keskimäärin 13, kun edellisinä vuosina hakijoita oli ollut keskimäärin kymmenen. Kaupungin ja eri oppilaitosten välisen yhteistyön puitteissa kaupunki tarjosi harjoittelupaikan noin opiskelijalle, mikä on 300 paikkaa enemmän kuin vuonna Kesätyöntekijöitä kaupunki otti saman verran kuin edellisvuonna eli 700. Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus laski 5,8 prosenttiin edellisvuoden 6,1 prosentista. Eläkkeelle jääneiden osuus pysyi samana (2,0 prosenttiyksikköä), joten muu vaihtuvuus väheni vuoden aikana. Kaupungin henkilöstön koulutustaso nousi edelleen. Tilastokeskuksen luokittelun mukainen henkilöstön koulutustasomittain oli vuoden lopulla 5,1 (4,9 v. 2012). Henkilöstön osaamisen kehittämistä edesautettiin mittavalla koulutustarjonnalla sekä tukemalla henkilöstön omaehtoista kouluttautumista stipendikukkaron avulla. Työurat pitenevät Kaupungin palveluksesta jäi eläkkeelle sama määrä työntekijöitä (238) kuin vuonna Iän perusteella eläkkeelle jääneiden osuus kohosi 87,8 prosenttiin kaikista vuoden aikana eläkkeelle jääneistä (v vastaava osuus 84,0 prosenttia). Osa-aikaeläkkeellä oli 135 työntekijää, kun vastaava määrä edellisvuonna oli 149 työntekijää. Vuosien aikana yksilöllisen vanhuuseläkeiän saavuttaa yhteensä henkilöä. Tämä arvio on yhä enemmän vain suuntaa antava, sillä vuosittainen iän perusteella eläkkeelle jäävien määrä on lähes poikkeuksetta alempi kuin mitä on ennakoitu. Tämä näkyy siinäkin, että yhä useampi jatkaa töissä aiempaa pidempään. Esimerkiksi yli 63- vuotiaiden työntekijöiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2013 heitä oli kaupungin palveluksessa 384 henkilöä.

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Henkilöstö jäi vuonna 2013 keskimäärin eläkkeelle 63,6 -vuotiaana. Vuoteen 2009 verrattuna on keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä noussut 1,6 vuotta. Iän perusteella eläkkeellä jääneiden keski-ikä oli vielä korkeampi, 64,3 vuotta ja myös se on noussut vuosi vuodelta. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus jatkoi kasvuaan Maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä oli vuoden lopulla 5,1 prosenttia henkilöstöstä. Heidän osuutensa on viidessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Maahanmuuttajien rekrytointimallin tavoitteena on ollut tarjota erityisesti koulutetuille maahanmuuttajille väylä pysyviin kaupungin tehtäviin sekä parantaa heidän yleistä työmarkkinakelpoisuuttaan. Kaikkiaan vuosien aikana kaupunki on palkannut maahanmuuttajien rekrytointimallilla yhteensä 95 henkilöä, joista 30 vuoden 2013 aikana. Sairauspoissaolojen määrä väheni selvästi Sairauspoissaolojen määrä jatkoi laskuaan. Keskimäärin henkilöstöllä oli poissaolopäiviä vuoden aikana henkilöä kohden 15,2. Edellisvuonna vastaava määrä oli 16,2. Henkilöstöstä 27 prosenttia ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa töistä terveydellisistä syistä. Työtapaturmien määrä nousi, mutta työmatkatapaturmien määrä laski selvästi. Samoin laski tapaturmista aiheutuneiden korvauspäivien määrä. Tapaturmataajuuden osalta tavoitetta ei saavutettu, vaan se nousi edellisen vuoden tilanteesta yhdellä yksiköllä. Työhyvinvointia lisäämään sekä sairauspoissaoloja vähentämään ja ehkäisemään käynnistettiin vuoden aikana erilaisia työkykyisyyttä tukevia ja työkyvyn menettämisen uhkia vähentäviä valmennuksia. Henkilöstökustannukset kasvoivat jonkin verran Henkilöstökustannukset olivat 613,6 miljoonaa euroa ja ne nousivat edellisvuoteen verrattuna 3,7 prosenttia. Henkilöstökustannusten kasvu oli hieman korkeampaa kuin edellisvuotena. Erityisesti kasvu johtui henkilöstösivukulujen selvästi palkkojen nousua voimakkaammasta kasvusta. Lisä- ja ylityönä tehtyjen töiden määrä väheni edelleen. Vuonna 2013 lisäja ylityötunteja tehtiin yhteensä noin tuntia, kun v vastaava määrä oli tuntia (ja tuntia v. 2011). Vuokratyövoiman käytön kustannusten kasvu tasaantui huomattavasti edellisvuosista ollen vuoden aikana 1,1 prosenttia. Vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat vuonna 2013 yhteensä 27,6 miljoonaa euroa. Seuren osuus vuokratyövoiman käytöstä oli 22,0 miljoonaa euroa. Vuokratyövoiman käyttö kasvoi keskimääräistä enemmän sosiaali- ja terveystoimessa. Sen sijaan suurista käyttäjistä sivistystoimessa vuokratyökustannukset pienenivät edellisvuodesta. Vuokratyövoimaa käytettiin lyhytaikaisissa sijaisuuksissa sekä niissä tehtävissä, joihin on

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 ollut vaikea saada palkattua henkilöstöä kaupungin omaan palvelukseen, kuten lääkärin tehtävissä. Tiedoksi

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5