Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka
Esityksen sisältö 1. Nurmen satopotentiaalin merkitys 2. Typpilannoituksen satovaste - Ensimmäisiä satotuloksia kesältä 2015 Maaningalta ja Ruukista - Koe toteutetaan osittain NautaNurmihankkeessa 3. Toisen korjuun ajoittaminen 4. Kolmannen sadon kehitys 2
Talouden hallintaan apuja peltoviljelystä Suuri nurmirehusato keskeinen taloustuloksen tekijä Rehun sulavuus, valkuaisarvo Rehun kivennäispitoisuudet ja muut terveysvaikutukset eläimillä Nurmituotantoon keskittymisellä erittäin merkittävät talousvaikutukset nautakarjatilalla!!! Kuva: Raija Suomela 3
Maidontuotanto, 50 lehmää, sama SRtuotantokustannus Arvo Tila A Tila B Ero Yksikkö Sato 6000 8000 2000 kg ka ha-1 D-arvo 690 690 0 g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,23 0,17-0,06 ka-1 SR-syönti 12,2 12,2 0 kg ka vrk-1 SR-päiväkust 2,84 2,13-0,71 vrk-1 Maitotuotos 31,5 31,5 0 l vrk-1 Maitotulo 14,2 14,2 0 vrk-1 SR-kustannus /1 lehmä 305 vrk 866 650-217 vuosi-1 Maitotulo /1 lehmä 305 vrk 4323 4323 0 vuosi-1 Tulos 305 vrk /1 lehmä 3457 3674 217 vuosi-1 Tulos 305 vrk /50 lehmää 172859 183687 10827 vuosi-1 50 lehmää syönti /305 vrk 185745 185745 0 kg ka vuosi-1 hehtaareina 30,96 23,22 7,7 ha Säilörehun tuettu tuotantokustannus n. 1400 /ha Maitotulo 37 senttiä/litra + tuotantotuki 8 senttiä /litra 4 Väkirehumäärä vakio
Maidontuotanto, 50 lehmää, sama SRtuotantokustannus Arvo Tila A Tila B Ero Yksikkö Sato 6000 8000 2000 kg ka ha-1 D-arvo 680 690 10 g kg ka-1 SR tuettu tuotantokust 0,23 0,17-0,06 ka-1 SR-syönti 12,0 12,2 0,21 kg ka vrk-1 SR-päiväkust 2,80 2,13-0,67 vrk-1 Maitotuotos 31 31,5 0,50 l vrk-1 Maitotulo 14,0 14,2 0,23 vrk-1 SR-kustannus /1 lehmä 305 vrk 853 650-204 vuosi-1 Maitotulo /1 lehmä 305 vrk 4255 4323 69 vuosi-1 Tulos 305 vrk /1 lehmä 3401 3674 272 vuosi-1 Tulos 305 vrk /50 lehmää 170068 183687 13619 vuosi-1 50 lehmää syönti /305 vrk 183000 185745 2745 kg ka vuosi-1 hehtaareina 30,50 23,22 7,3 ha Säilörehun tuettu tuotantokustannus n. 1400 /ha Maitotulo 37 senttiä/litra + tuotantotuki 8 senttiä /litra 5 Väkirehumäärä vakio
Rakel Rhonia Rubinia Lidar Switch Rigel Nuutti Niilo Tenho Uula Grindstad Tryggve Jonatan Vähäsöyrinki Tammisto II Tuukka Vega Tuure Haukila Iki Alma Nokka Saga Lajikevalintaa, timotei 10000 Sato IV Sato V Satoero IV: 1700 kg ka /ha Satoero V: 2200 kg ka /ha 9000 8000 7000 6000 5000 5.4.2016 Liminka 6
Kuva: Maria Vanhatalo 16.3.2016 Maaninka Kuvat: Raija Suomela 7
Palataan perusasioitten äärelle ja hiotaan strategiaa Pellon peruskunto! Kalkitus! Kasvilaji- ja lajiketietous! Korjuustrategia! Lannoitus, lannan käytön tehostaminen! Nurmen kasvukunto Sekä vuonna 2013 että 2014 paras rehun laatu kun nurmi on kalkittu ja hyvin lannoitettu 8 Suomela ja Luoma 2014
Typpilannoituksen satovaste Tausta: Tällä hetkellä käytössä olevien nurmen typpilannoituksen satovastekäyrien aineisto on suurelta osin peräisin 1960-1970 -luvuilta. Moni asia on muuttunut: viljeltävät lajikkeet, kolmen korjuun taktiikan yleistyminen, lämpimämmät syksyt, leudommat talvet Kuinka paljon typpeä nurmi pystyy nyt hyödyntämään? Riittävätkö nykyiset ympäristökorvausjärjestelmän rajat? 9
Typpilannoituksen satovaste Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha 12000 10000 Typpilannoitusvaste kivennäismailla* Nykytilanne kivennäismailla 8000 6000 4000 2000 nitraattidirektiivin yläraja 250 kg N/ha/v Ympäristökorvausjärjestelmän ylärajat (vm ja m maa) 2 niittoa 200 kg N/ha/v, 3 niittoa 240 kg N/ha/v 0 0 100 200 300 400 500 Typpilannoitus kg/ha/v * Salo ym. 2013. Nitrogen fertilizer rates, N balances, and related risk of N leaching in Finnish agriculture. MTTReport 102. 10
Typpilannoituksen satovaste Toteutus: Kenttäkoe Ruukkiin (m HHt, org.aines 5,4 %) ja Maaningalle (vm KHt, org.aines 2,7 %) Nurmivuodet 2015-2017 Kolme kasvilajia puhdaskasvustoina: timoteit Nuutti ja Grindstad, nurminata Valtteri Kolmen korjuun taktiikka 8 typpilannoitustasoa (0-450 kg N/ha/vuosi) Neljä toistoa = 96 koeruutua/paikkakunta Yhteistutkimus Luke & Yara Huom! Nyt esittelyssä vain 1. vuoden tulokset, ei lopulliset johtopäätökset! 11
Typpilannoitustasojen valinta Käsittely N kg/ha/v Typpilannoitus niitoittain Valintakriteeri 1 0 0 + 0 + 0 Tarvitaan maaperän typen vaikutusten estimointiin 2 150 66 + 54 + 30 Normaalisti tiloilla käytetty määrä 3 200 88 + 72 + 40 Nykyinen suositus kahdella niitolla 4 250 110 + 90 + 50 Suurin sallittu määrä nitraattidirektiivin mukaan 5 300 132 + 108 + 60 Biologinen N-optimi? 6 350 154 + 126 + 70 Biologinen N-optimi? 7 400 176 + 144 + 80 Optimia korkeampi: kuinka käyrä alkaa taittua? 8 450 198 + 162 + 90 Optimia korkeampi: lähteekö satotaso jo laskuun? N-lannoituksen määrä jaettu joka portaalla samoin: 44% 1. sadolle, 36% 2. sadolle, 20% 3. sadolle Muiden ravinteiden riittävyydestä huolehdittu: myös K- ja P-määrät kasvavat portaittain 12
154 kg N 132 kg N 88 kg N 198 kg N 0 kg N 176 kg N 66 kg N 110 kg N Maaninka Timotei Nuutti 4.6.2015 Kuvat: Panu Korhonen 13
Maaninka 3.9.2015 Valtteri Grindstad Nuutti Valtteri 50 kg N 90 kg N Kuva: Maarit Hyrkäs 17.6.2015 Kuva: Maarit Hyrkäs 27.8.2015 Nuutti 3. sato 40 kg N 50 kg N 5.4.2016 Liminka 70 kg N 0 kg N Kuva: Perttu Virkajärvi 14
Sääolosuhteet ja korjuuajat Sademäärä, mm 450 400 350 300 250 200 Sademäärä 150 Ruukki 2015 100 Maaninka 2015 Maaninka 1981-2010 50 Ruukki 1981-2010 0 23.4. 13.5. 2.6. 22.6. 12.7. 1.8. 21.8. 10.9. 30.9. Lämpösumma, C vrk 1400 1200 1000 800 600 Lämpösumma 400 Ruukki 2015 Maaninka 2015 200 Maaninka 1981-2010 Ruukki 1981-2010 0 23.4. 13.5. 2.6. 22.6. 12.7. 1.8. 21.8. 10.9. 30.9. Korjuupv Maaninka 1. sato 2. sato 3. sato Grindstad 17.6. 22.7. 3.9. Nuutti 22.6. 28.7. 9.9. Valtteri 18.6. 22.7. 3.9. Lämpösumma 1. sato 2. sato 3. sato Grindstad 234 339 441 Maaninka Nuutti 284 354 419 Valtteri 241 332 441 Ruukki Grindstad 17.6. 21.7. 3.9. Nuutti 24.6. 27.7. 9.9. Valtteri 24.6. 27.7. 9.9. Lämpötila- ja sademäärätiedot Ilmatieteen laitos Ruukki Grindstad 185 296 419 Nuutti 245 293 395 Valtteri 245 293 395 15
Typpilannoituksen vaikutus kasvukauden kokonaiskuiva-ainesatoon lajikkeittain Kokonaissato kg ka/ha Maaninka 2015 Kokonaissato kg ka/ha Ruukki 2015 18000 18000 16000 16000 14000 14000 12000 12000 10000 10000 8000 6000 timotei Grindstad 8000 6000 timotei Grindstad 4000 timotei Nuutti 4000 timotei Nuutti 2000 nurminata Valtteri 2000 nurminata Valtteri 0 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 0 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 N-lannoitus kg/ha/vuosi N-lannoitus kg/ha/vuosi Grindstad satoisampi Maaningalla Ruukin heikomman sadon syynä aikainen 1. niitto ja mahdollisesti kasvitaudit Nurminata Valtteri onnistui keskimääräisesti molemmissa 16
Typpilannoituksen vaikutus niitoittain 17
Typpilannoituksen vaikutus kuivaainesatoon kaikkien lajikkeiden keskiarvot Kokonaiskuiva-ainesato kg ka/ha 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Typpilannoitusvasteet 2015 vs. aiemmat kokeet 0 100 200 300 400 500 Typpilannoitus kg/ha/v Maaninka 2015 Ruukki 2015 Aiemmat kokeet Uudet tulokset eroavat selvästi nykyisestä typpilannoitusvastekäyrästä Suurimmat kuivaainesadot korkeita (huom. 1. nurmivuosi!) Ruukissa lannoittamattomat ruudut selvästi satoisampia kuin Maaningalla (korkeampi maan typpipitoisuus sulfaattimaat/ orgaanisen aineen määrä?) 18
Typpilannoitus -kokeen yhteenveto 1. vuoden satotulosten perusteella koe osoittautui odotettuakin mielenkiintoisemmaksi! Jatkossa on mielenkiintoista nähdä Sulavuus (D-arvo) ja kivennäispitoisuudet Nurmen typpi- ja nitraattipitoisuudet Typpitase Talvehtimisen onnistuminen ja vaikutus satoon seuraavana vuonna Sään ja nurmen iän vaikutukset 2016 ja 2017 Tuloksia hyödynnetään tulevaisuudessa mm. typpilannoitussuosituksia suunniteltaessa Typpilannoitus on kannattava investointi, huolehdi ensimmäisenä kuitenkin pellon peruskunnosta! 19
Toisen korjuun ajoittaminen Voidaanko toisen sadon korjuuta aikaistamalla nostaa koko kesän kokonaissadon sulavuutta ja säilyttää silti korkea satotaso? Koeasetelma: aikainen 2. niitto n. 5 vkoa ja myöhäinen 2. niitto n. 8 vkoa 1. niiton jälkeen + kolmas niitto Erot satotasossa olivat pieniä, sillä kolmas sato kompensoi pienempää 2. satoa. Aikaistamalla 2. niittoa saatiin selvästi korkeampi sulavuus timoteinurmessa. Nurminadalla ja seoksessa ero oli pienempi. 20
Sato (t ka ha -1 ) D-arvo (g kg -1 ka) Toisen korjuun ajoittaminen 14 720 12 10 710 700 690 8 6 680 670 660 4 2 650 640 630 0 Aik. 2. korjuu Myöh. 2. korjuu Aik. 2. korjuu Myöh. 2. korjuu Aik. 2. korjuu Myöh. 2. korjuu 620 timotei Maaninka 2013-2015 nurminata Maaninka 2013-2015 tim-nataseos Ruukki 2013-2014 1. sato 2. sato 3. sato D-arvo D-arvo = kokonaissadolle laskettu satomäärillä painotettu D-arvojen keskiarvo 21
Kolmannen sadon kehitys Kuusi korjuustrategiakoetta vuosina 2009-2015 Koepaikat Maaninka, Ruukki ja Sotkamo Kasvilajit timotei, nurminata tai näiden seos Lannoitus ja korjuuajat vaihtelivat koeasetelmasta riippuen Mikä tekijä selittää parhaiten kolmannen sadon määrää? Kuinka sulavuus muuttuu? Kuinka paljon kolmas sato käyttää typpeä? 22
Kolmannen sadon kehitys Tehokkain keino nostaa kolmannen sadon satotasoa on aikaistaa toista korjuuta Loppusyksystä kasvunopeus on hyvin hidas 23
Kolmannen sadon kehitys D-arvo laski keskimäärin 0,7 g/vrk Typpitase pääosin negatiivinen tai lähellä nollaa 24
Osataan jo nyt, hyödynnetään koko potentiaali!! Kuva: Maria Vanhatalo 5.4.2016 Liminka 25
Kiitos mielenkiinnosta! www.facebook.com/lukemaaninka www.facebook.com/lukeruukki www.luke.fi etunimi.sukunimi@luke.fi 26 5.4.2016 Liminka