Kielellisen erityisvaikeuden Käypä hoito suositus. Varhainen puuttuminen puheen ja kielen kehityksen häiriöihin Marja Asikainen TAYS Foniatria ayl Kela 26.3.2014: Puheen ja kielen kehityksen häiriöiden kuntoutus Mitä on VARHAINEN PUUTTUMINEN? Lapsen ja perheen ohjaamista omassa arkiympäristössään, kun tuen tarvetta on todettu? Jonnekin ohjaamista tai lähettämistä kun lähetekriteerit täyttyy? Lähettämisen kulttuuri? Kuka ohjaa, koska ja missä? Riippuu myös resursseista (aika ja tieto) Mikä on mielekästä? 2 1
Varhainen puuttuminen ja todellisuus? Neuvolassa terveydenhoitajan aika menee seulontaan? Neuvolalääkäri tekee erityisesti somaattisen tutkimuksen? ESH keskittyy vaikea-asteisiin Varhaista puuttumista seuraava seuranta kun neuvolasta ohjattu eteenpäin? 3 VPUUTTUMINEN TODELLISUUS? 1.5 3v Varhainen puuttuminen ja puheen kehittyminen? 3-4v Puuttuminen puheen lisääntyessä ja selkiytyessä? 4-7v Puuttuminen arkipuheen kehittyessä? 7 25v Tuen tarpeiden tunnistaminen ja seuranta lapsen kasvaessa isommaksi lapseksi, nuoreksi ja nuoren jatkoopiskelu-ikäiseksi? 4 2
Miksi kannattaa puuttua? Haitat arjessa Alussa oli.. puheen puuttuminen tai vähäisyys puheen epäselvyys puutteellinen ymmärtäminen 5 Miksi kannattaa puuttua? Haitat arjessa Alussa oli.. puheen puuttuminen tai vähäisyys puheen epäselvyys puutteellinen ymmärtäminen Kyse ei ole vain siitä onko puhe kehittynyt vai ei, tai onko puhe epäselvää vai ei 6 3
Miksi kannattaa puuttua? Haitat arjessa Alussa oli.. puheen puuttuminen tai vähäisyys puheen epäselvyys puutteellinen ymmärtäminen Voi haitata Oman tahdon ilmaisemista Puhumalla/ sanoilla vaikuttamista (minä voin ja osaan vaikuttaa puhumalla) Kokemusta kuulluksi tulemisesta (muut arvostaa sanomisiani, minä olen arvokas jne..) Osallistumista 7 Miksi kannattaa puuttua? Haitat arjessa Alussa oli.. puheen puuttuminen tai vähäisyys puheen epäselvyys puutteellinen ymmärtäminen Oman tahdon ilmaiseminen Puhumalla/ sanoilla vaikuttaminen Sanoilla vai kiukuttelemalla tai olemalla uhmakas? Vaikuttaminen sanoilla vai kiukuttelemalla? Teho? Todelliset vaikutukset? Kuulluksi tuleminen Kuulluksi tuleminen puhumalla vai kiukuttelemalla? Muiden reaktiot ja suhtautuminen minuun kun kiukuttelen vähän väliä? 8 4
Miksi kannattaa puuttua? Haitat arjessa Alussa oli.. puheen puuttuminen tai vähäisyys puheen epäselvyys puutteellinen ymmärtäminen Voi haitata Ohjeiden ymmärtämistä Toiminnan ymmärtämistä Selittämisen ymmärtämistä Kontaktin ottamista Oman toiminnan ohjailun kehittymistä Kielen oppimista jne. 9 Miksi kannattaa puuttua? Haitat arjessa Alussa oli.. puheen puuttuminen tai vähäisyys puheen epäselvyys puutteellinen ymmärtäminen Kielihäiriöisenkin puheella on taipumus vähitellen lisääntyä ja selkiytyä; sen jlk 10 5
Seurauksia jos ei tueta 1 Vaikeutta kertoa omista ajatuksista, kokemuksista ja havainnoista iän ja oman kapasiteetin mukaisesti ymmärtää tarkasti toisten kysymyksiä, vastauksia, kertomisia ja toisten antamaa tietoa keskustella, osallistua keskusteluihin 11 Sanaston kehittyminen? 12 6
Seurauksia jos ei tueta 2 Vaikeutta kertoa omista ajatuksista, kokemuksista ja havainnoista iän ja oman kapasiteetin mukaisesti ymmärtää tarkasti toisten kysymyksiä, vastauksia, kertomisia ja toisten antamaa tietoa osallistua keskusteluihin Voi vaikuttaa Kaverisuhteisiin* Tunteiden ja ristiriitojen käsittelyyn ja tunne-elämän kehittymiseen Vuorovaikutukseen kotona ja.. 13 Tylsien kokemusten seurauksena usein Lapsi tai nuori On vaan hiljaa eikä edes yritä osallistua, tai Vetäytyy olemaan itsekseen, tai Muut sulkee porukan ulkopuolelle 14 7
Seurauksia jos ei tueta 3 Vaikeutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan oppia lukemaan sujuvasti ymmärtää KUULTUA JA luettua tarkasti keksiä kirjoitettavaa oppia oman iän ja kapasiteetin mukaisesti vaikeutta osoittaa jo opittua iän ja 15 Seurauksia jos ei tueta 3 Vaikeutta oppia lukemaan ja kirjoittamaan oppia lukemaan sujuvasti ymmärtää kuultua ja luettua tarkasti keksiä kirjoitettavaa oppia oman iän ja kapasiteetin mukaisesti vaikeutta osoittaa jo opittua iän ja Oppimisvaikeuksia koulussa Keskittymisvaikeuksia 16 8
Seurauksia jos ei tueta 4 Seuranta ja tukitoimet toiselle asteelle siirryttäessä? Opintojen sujuminen? Stressaantuminen? Masentuminen? Opiskelun keskeyttäminen? Opintojen sujuminen ja työelämään siirtyminen? 17 Käypä hoito -suositukset Tavoitteena Yhtenäistää tutkimus- ja hoitokäytäntöjä Parantaa hoidon laatua - tehdään asioita joista oikeasti on apua, ei tehdä sellaista mistä ei ole oleellista apua Lääkäriseura Duodecim 18 9
SLI Specific language impairment Kielellinen erityisvaikeus 19 Käypä hoito SLI SLI Laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma Ei vain normaali vs. viivästynyt puheen kehitys Ymmärtämisvaikeutta usein vaikea havaita arjessa Tukitoimet tärkeä aloittaa varhain Kasautuvien ja sekundaaristen ongelmien välttäminen 20 10
Ennustetta parantavat tekijät Riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa Varhaisen puuttumisen toteutuminen Riittävä ja oikein ajoitettu kuntoutus Puheen selkiytyminen ja kuntoutus Kuullun ymmärtämisen arviointi ja kuntoutus Kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioiminen koulussa Seuranta, tukitoimet 21 Määritelmä SLI on häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iänmukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista Kielelliset puutteet voivat vaikuttaa kielelliseen päättelyyn, joten näönvarainen päättely kertoo SLIlapsen peruskapasiteetista SLI voi vaikuttaa myös näönvaraiseen päättelyyn Tunnistaminen edellyttää hyvää perehtyneisyyttä Kokemus: Mitä lähempänä ikäodotusten alarajaa näönvarainen päättely on, sitä isompi riski siihen että ajan myötä päättelykyky ei kehity iänmukaisesti jos toimintakykyä kuormittaa SLI 22 11
Päättelyn kehittyminen Riski ikäodotuksia ja peruskapasiteettia heikompaan päättelykyvyn kehittymiseen myös, jos kielellistä oppimista, toimintakykyä ja päättelyä ei tueta riittävästi 23 Esiintyvyys Kun huomioidaan lievätkin muodot ***, lienee esiintyvyys noin 7 % Esiintyvyyslukuihin vaikuttaa inkluusiokriteerit Suomenkielisessä ICD:ssä -2 sd Vrt. WHO:n kansainväliset kriteerit 24 12
26 25 WHO 2007 F80.1 Expressive language disorder A specific developmental disorder in which the child's ability to use expressive spoken language is markedly below the appropriate level for its mental age, but in which language comprehension is within normal limits. There may or may not be abnormalities in articulation. F80.2 Receptive language disorder A specific developmental disorder in which the child's understanding of language is below the appropriate level for its mental age. In virtually all cases expressive language will also be markedly affected and abnormalities in word-sound production are common. ICD Suomi A. Puheen tuottamistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisen rajan -2 SD alapuolella. B. Puheen tuottamistaidot ovat vähintään 1 SDyksikköä nonverbaalisen älykkyysosamäärän alapuolella mitattuina standardoiduilla testeillä. C. Puheen ymmärtämistaidot mitattuina standardoiduilla testeillä ovat lapsen iänmukaisten 2 SD -rajojen sisällä. D. Nonverbaalisen viestinnän käyttö ja ymmärtäminen sekä mielikuvitukselliset kielen toiminnot ovat normaalivaihtelun rajoissa. F. Nonverbaalinen älykkyysosamäärä ei ole alle 70 standardoidussa testissä. 13
Oirekuva Oirekuva, tunnistettavat piirteet ja haitat Tunnettu oirekuva: hidas puheen kehittyminen ja tietyt tyypilliset löydökset jotka yleisimmin havaittavissa tietyssä ikävaiheessa Peruste diagnosoinnille ja tukitoimenpiteille: haittaa osallistumista ja toimintakykyä Oman tahdon ilmaisu ja vaikuttaminen, keskustelu ja kertominen, kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminen, leikkiminen ja kaverisuhteet, tunteiden käsittely, tunne-elämä ja sen kehittyminen, uusien asioiden ymmärtäminen ja oppiminen, opitun tiedon osoittaminen Toinen peruste varhaiselle diagnosoinnille: oirekuvan muuttuessa häiriötä vaikea tunnistaa jos ei ole syvällisesti perehtynyt SLI:een Ilman asianmukaisia tukitoimenpiteitä riski oppimisvaikeuksiin, tunne-elämän ja vuorovaikutusongelmiin (tunteiden käsittely; pettymysten aiheuttama masennus), yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen 27 SLI:n oirekuva? Oman tahdon ilmaisu ja vaikuttaminen, keskustelu ja kertominen, kuunteleminen ja kuullun ymmärtäminen, leikkiminen ja kaverisuhteet, tunteiden käsittely, tunne-elämä ja sen kehittyminen, uusien asioiden ymmärtäminen ja oppiminen, opitun tiedon osoittaminen Oppimisvaikeudet, tunne-elämän ja vuorovaikutusongelmat, yksinäisyys ja syrjäytyminen 28 14
Vaikeusaste Lievä-asteinen: Pärjää arjesta tuttuja asioita käsiteltäessä iänmukaisesti (esim. tutuista asioista keskusteltaessa) mutta Uusia ja harvemmin esiin tulevia asioita käsiteltäessä ikätasoinen pärjääminen edellyttäisi kielihäiriöisyyden huomioimista Keskivaikea Merkittäviä haasteita tuttujakin asioita käsiteltäessä jos.. Vaikea-asteinen Ei pysty toimimaan iänmukaisesti tuttujenkaan asioiden parissa jos kielihäiriöisyyttä ei huomioida 29 Erotusdiagnostiikka Tunne-elämän ongelmiin, kasvuympäristön ja vuorovaikutuksen puutteisiin ja monikielisessä ympäristössä kasvamiseen voi liittyä kielellisiä puutteita, mutta ei ole ilman muuta selvää että ne selittävät kielelliset puutteet Kontaktihäiriöön liittyy yleensä kielellisiä ongelmia, mutta myös kielelliset ongelmat voivat vaikuttaa kontaktin ottoon ja kontaktikyvyn kehittymiseen 30 15
Kuntoutus Suosituksessa mm. todetaan, että puheterapiasta on hyötyä lasten puheen tuottoon liittyvien ongelmien kuntoutuksessa (näytön aste A = vahva näyttö) Suosituksessa ei todeta vastaavaa tietoa kielelliseen ymmärtämiseen liittyvien ongelmien kuntoutuksesta Ymmärtämisongelmien kuntouttamisen vaikuttavuudesta ei ylipäätään ole vielä riittävää tutkimustietoa 31 Seurannan haasteita Leikki-ikä Perusterveydenhuollon seurattavaksi porrastuvistakin pitäisi vuosittain huomioida toimintakyvyn kehittyminen todetun erityisvaikeuden näkökulmasta Vuosittaiset määräaikaistarkastukset mahdollistaa Kouluikä Laajat tarkastukset 1.-, 5.- ja 8.-lk:lla Oppimis- ja toimintakykyä pitäisi arvioida systemaattisesti vuosittain OHR:ssä myös erityisvaikeuden näkökulmasta Tukitoimenpidetarpeiden systemaattinen arviointi ja huomiointi II asteelle siirryttäessä Opintojen sujuminen Stressaantuminen - Masentuminen - Opintojen keskeyttäminen - Työelämään siirtyminen Työelämässä pysyminen Päihdeongelmat - Syrjäytyminen 32 16
33 Varhainen puuttuminen Asikainen ja Hannus 2013 1v 6kk alk.: epäillään vaikeutta ymmärtää puhetta 1v 6kk: käyttösanastossa enintään noin 20 sanaa, varsinkin jos sanasto ei ala viimeistään 1v 9kk iässä lisääntyä kiihtyvällä tahdilla (ns. spurtti) 1v 6kk alk.: sanojen äännekoostumus vaihtelee ilmaisukerrasta toiseen, eli sanahahmot eivät ole vakiintuneita Taipumusta unohtaa jo käytettyjä sanoja 2v: käyttösanasto keskimääräiseen kehityskulkuun verrattuna suppea 2v: ei vielä pieniä lauseita 2v: käyttää ns. omaa kieltä 2v: turhautuu kun ei saa itseään ymmärretyksi 34 17
Puheen kehittyminen ja neuvolaseuranta; tukitoimia Vertaistuki ja omat verkostot Vauvaryhmät varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi Osoittaminen ja nimeäminen, toistot Helposti havaittavien ominaisuuksien toteaminen Ei = EI ja einä se pysyy, rauhallisesti mutta määrätietoisesti Tehdään asiat loppuun saakka, sopivasti mitoitetut tekemiset, tarvittaessa kuvan tuki monivaiheisena Liikutaan pihassa, maastossa ja leikkipuistossa Käytetään käsiä rakennuspalikoiden ja legojen, sormivärien ja muovailuvahan kanssa, piirretään, maalataan ja askarrellaan Katsellaan ja luetaan kuvakirjoja, lauletaan ja loruillaan, luetaan satuja Näytetään kuvia jos sanoja niukasti Toistot (sanat, käsitteet, ohjeet) Konkretisointi ja selkiyttäminen 35 Varhainen puuttuminen ja puheen ja kielen kehittyminen? Lisätutkimuksiin lähettämisen jälkeen neuvolakäynneillä Onko perhe käynyt puheterapeutin arviossa? Onko puheterapia toteutunut jos sitä on suositeltu? Onko saanut ohjeita kotiin? Miten ohjeitten noudattaminen on onnistunut? Mitä tuen tarpeita arjessa nyt on? Mitkä toiminnot eivät vielä suju iänmukaisesti? 36 18
Miten kannattaa puuttua? Ohjeita joita neuvolassa voi antaa Asikainen ja Hannus 2013 Anna lapselle puhuessasi hyvä malli. Puhu selkeästi ja rauhallisesti, painota tärkeitä sanoja Lapsen kanssa toimiessasi juttele asioista ja esineistä joita yhdessä tekemiseen liittyy. Nimeä esineitä, toimintoja ja niiden helposti havaittavia ominaisuuksia. Puhuessasi myös osoita huomion kohteena olevia asioita usein Suuntaa oma huomiosi siihen mistä lapsi on kulloinkin kiinnostunut Katsele ja lue lapsen kanssa lapsen ikään sopivia kuvakirjoja, ja keskustele kuvista ja kuviin liittyvistä asioista Lue lapselle loruja, laula lapselle ja yhdessä lapsen kanssa Rajaa lapsen television katselua, ja katso lasta kiinnostavia ohjelmia yhdessä lapsen kanssa niistä katselun lomassa tai ohjelman päätyttyä keskustellen Nimeä arjen tilanteissa myös tunteita, sanota lapsen tunnetiloja Yhdessä toimittaessa minimoi ympäristön ylimääräiset ärsykkeet aina kun se on mahdollista 37 19