Sisällys LÄHTÖKOHDAT... 3 MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY... 4 MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEETT... 5 MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET... 6 LÄHTÖTIETOJA... 7 VÄESTÖN KEHITYS...... 7 KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN... 9 PALVELUT JA ALUEIDEN PISTEYTYS... 13 UUDET ASUINALUEET JA NIIDEN AJOITUS... 14 MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT... 16 KERROS- JA RIVITALOTONTIT... 17 Kuvat: Kouvolan kaupunki 2
LÄHTÖKOHDAT Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato-ohjelma) suunnitellaan Kouvolan maankäytön toteuttamista seuraavien 10 vuoden aikana. Ohjelmassa määritellään uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestys perusteluineen. Kouvolan kaupungin visiossa 2020 Kouvola on elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvä elää, yrittää ja tehdä työtä. Kouvolan kaupunkistrategiassa 2014-2020 (2013) on neljä strategista päämäärää: Tasapainoinen talous Elinvoimainen kaupunki Asiakaslähtöinen toiminta Laadukas ympäristö Maapoliittinen ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.3.2010. Ohjelmassa on useita maankäytön toteuttamisohjelmaa koskevia linjauksia. Strategiset päämäärät sekä maapoliittinen ohjelma muodostavat pohjan maankäytön toteuttamisohjelman yleistavoitteille. Mato-ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle ja investointiohjelmille. Ohjelmaan vaikuttavat käytettävissä olevat rahat ja resurssit. Ensimmäisessä Mato-ohjelmassa 2016-2025 keskitytään omakotitontteihin ja jatkossa ohjelmaa laajennetaan myös omakoti- ja rivitalotontteihin sekä teollisuuden ja palveluiden tontteihin. 3
MATO-OHJELMAN PAINOPISTEET JA KÄSITTELY Maankäytön toteuttamisohjelman 2016-2025 painopisteenä on omakotiasuminen. Alueita on tarkasteltu erityisesti olemassa olevien julkisten ja kaupallisten palveluiden sekä joukkoliikenteen kannalta. Ohjelma on tarkoitus päivittää vuosittain. Valmisteluryhmään kuuluivat: Hannu Tylli (puheenjohtaja, vt. kaavoituspäällikkö), Taija Airikka (sihteeri, kaavoitusinsinööri), Anne Ahtiainen (yhdyskuntatekniikan johtaja), Jouni Dahlman (viherpäällikkö), Harri Keskinen (rakennuttajapäällikkö), Pekka Kujala (tonttipäällikkö), Kari Kylliäinen (tonttiasiamies), Timo Lavi (maankäyttöinsinööri), Kari Parjanne (kaavoitusinsinööri), Topi Suomalainen (kaavoitusinsinööri) ja Tapani Vuorentausta (suunnittelupäällikkö) sekä Jarkko Laitinen (suunnittelupäällikkö 6.4. saakka), Mikko Tiainen (suunnitteluinsinööri 7.4. alkaen) Kouvolan Vesi Oy:stä ja Sami Kinnunen (rakennuspäällikkö) Kymen Vesi Oy:stä. Varsinaisen ryhmän ulkopuolelta työskentelyyn on osallistunut tekninen johtaja Hannu Luotonen. Ryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana 7 kertaa. Tavoitteet hyväksyttiin 17.10.2014 Ohjelma hyväksyttiin 12.5.2015 Valmisteluryhmä päivittää ohjelman vuosittain ja se käsitellään teknisessä lautakunnassa ja hyväksytään kaupunginhallituksessa sekä viedään valtuustoon tiedoksi. - Tekninen lautakunta 26.5.2015 - Kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto 4
MATO-OHJELMAN YLEISTAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato) kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttien luovutus sekä taloussuunnittelu sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. Ohjelman tarkoituksena on: Yhteisen näkemyksen varmistaminen Edistää strategian linjauksia Jatkuva hallintaprosessi, suunnitelmallisuus, ennakoitavuus Toimialan toiminnan kehittäminen Ohjelman yleistavoitteet Laadukas ympäristö Eheä kaupunkirakenne Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö Kysyntää vastaava ja monipuolinen tonttituotanto Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vanhaa rakennetta täydentämällä Elinvoimainen kaupunki Teollisuus-, liike- ja asuintonttien riittävyys ja monipuolisuus Tasapainoinen talous Maanrakennuksen hankelogistiikan parantaminen 5
MATO-OHJELMAN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Ohjelman toiminnallisia tavoitteita ohjaavat Kouvolan kaupungin rakennemalli (hyväksytty valtuustossa 18.2.2013) sekä talousarviossa 2015 asetetut teknisen lautakunnan toiminnalliset tavoitteet (tiekartta). Tämä tarkoittaa, että 70 % asuntorakentamisesta kohdistuu rakennemallin Kouvola-Kuusankoski-Koria kolmion alueelle ja 90 % maanhankinnasta ja tonttituotannosta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle. Maankäytön toteuttamisohjelman toiminnalliset tavoitteet Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kaupungin maalla alueellisesti oikein sijoitettuna (rakennemalli, tiekartta) 200 kpl Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 40 omakotitonttia pääsääntöisesti kaupungin maalle Toteutusaste 60 % ennen uusien alueiden avaamista 6
LÄHTÖTIETOJA VÄESTÖN KEHITYS Kouvolan väkiluku on vähentynyt 1990 -luvulta lähtien. Väkiluku on painunut alle 90 000 vuonna 2005 ja tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kouvolan väkiluku vuonna 2040 olisi alle 80 000 asukasta. Samalla yli 65 -vuotiaiden osuus on kasvanut ja kasvaa ennusteen mukaan aina vuoteen 2035 saakka. Kymenlaakson liiton vuonna 2013 tekemässä Kymenlaakson palveluverkkoselvityksen väestösuunnitteessa odotetaan väestömäärän laskun taittuvan. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteen mukaan Kouvolan väkiluku olisi vuonna 2030 95459 asukasta eli n. 5000 asukasta nykyistä enemmän. Kouvolan kaupungin rakennemallissa väestömääräennusteena käytettiin noin 90 000 asukasta vuonna 2030. Väestön vähenemisestä huolimatta asuntokuntien koon pieneneminen (kuva 1) ja asumisväljyyden kasvu ovat pitäneet huolen siitä, että lisärakentamista tarvitaan edelleen. Senioriväestön osuuden kasvu lisää yksinasuvien ja pienperheiden määrää tulevaisuudessa. Väestökehitys 1990 2040 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0 6 7530 7833 6678 5971 5665 5393 5317 5150 4942 4802 4783 7 15 10637 10055 9941 9556 8332 7717 7414 7295 7154 6935 6707 16 24 10649 9828 9548 9065 8833 8179 7325 6989 6926 6876 6800 25 64 51923 51603 49851 48588 46858 43317 40902 38671 36851 35941 35836 65 13613 14819 15532 16744 18384 21428 23567 25207 26339 26541 25809 Yhteensä 94352 94138 91550 89924 88072 86034 84525 83312 82212 81095 79935 Kuva 1. Väestökehitys 1990-2040 (Lähde: Tilastokeskus) 7
Kuvassaa 2 on esitetty väestön kehitys alueittain. Ydinnoin 1 km vyö- keskusta kattaa Kouvolan keskustassa hykkeen. Rakennemallinn kolmio ja keskeinen kaupunki- alue ovat toiminnallisissaa tavoitteissa esitetyt alueet ja muu Kouvola on keskeisen kaupunkialueen ulkopuolialueilla ydinkes- kustaa lukuun ottamatta. Suurinta väheneminen on ollut keskeisen kaupunkialueen ulkopuolella. nen alue. Väestön määrä on ollut laskeva kaikilla. Kuva 2. Väestön kehitys alueittain (lähde: YKR/SYKE ja TK) 8
KAAVAVARANTO JA RAKENTAMINEN Kouvolan kaupungilla on asemakaavoissa olevaa kaa- 560 kpl on kun- nallistekniikan piirissä. Tontit jakautuvatt vaihtelevasti eri suuralueille (kuva 3). On huomattava, että tästä määräs- tä osaan on tulossa kaavamuutoksia tai ne sijaitsevat vavarantoa noin 1100 tonttia, joista noinn esimerkiksi maaperän kannalta epäedullisissa paikoissa, joten todellinen määrä on hieman pienempi. Lisäksi kau- pungin alueella on yksityisten omistamaa asemakaava- varantoaa noin 1200 tonttia. Vuosina 2009-2014 kaupunki on luovuttanut yhteensä 307 tonttia, joiden alueellinen jakautuminen on esitetty kuvassa 3. Anjalankosken ja Jaalan alueilta tontteja on luovutettu varsin vähän. Elimäen tonteista suurin osa sijaitsee Korialla, kirkonkylältä on luovutettu vuosina 2009-2014 neljä tonttia. Kuva 3. Kaupungin omistamat asemakaavan mukaiset rakentamattomat tontit (01/2015) sekä kaupungin luovuttamat tontit vuosina 2009-2014 9
Keskeisellä kaupunkialueellaa on kaupungin omista- ja masta asemakaavavarannosta noin 650 tonttia yksityisen omistamasta noinn 550 tonttia (kuva 4). Kuusankoskella UPM omistaa merkittävän osan yksityisen omistamista tonteista. Kuva 4. Kaupungin ja yksityisen omistamat asemakaavan mukaiset rakentamattomat tontit. Kuva 5. Asemakaavoitettu alue keskeisellä kaupunki- alueella. 10
Myös taajamayleiskaavoissa on kaavavarantoa. Voimassa olevia yleiskaavoja on keskeisen kaupunkialueen lisäksi Elimäen kirkonky- osayleis- lässä ja entisen Anjalankosken alueella (kuvat 6 ja 7). Vireillä olevia yleiskaavoja ovat keskeisen kaupunkialueen kaava, joka kattaa Kouvolan, Kuusankosken, Korian ja Valkealan kk:n muodostaman alueen sekä Korian Pioneeripuiston osayleiskaava ja Niskala-Tervaskangas osayleiskaava. Kuva 6. Voimassa olevat oikeusvaikutteiset taajamayleiskaavat. Kuva 7. Esimerkki Kuusankosken yleiskaavasta. 11
Myllykoski Kuusankoski Kouvola Inkeroinen Kuvat 7-8. Yleiskaavoissa olevat uudet asuinalueet Voimassa ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa on kaavavarantoa keskeisellä kaupunkialueella noin 2200 omakotitonttia. Lisäksi entisen Anjalankosken ja Elimäen kirkonkylän alueella olevissa yleiskaavoissa on varantoa yhteensä noin 460 tonttia. Elimäki Kuvissa on vireillä ja voimassa olevien yleiskaavojen pientaloasumisen varantoa. 12
PALVELUT JA ALUEIDEN PISTEYTYS Palvelujaa tarkasteltiin tarkemmin päiväkotien, koulujen ja päivittäistavarakauppojen sekä joukkoliikenteen osalta muodostamalla palveluiden ympärille 500 ja 1000 metrin etäisyysvyöhykkeet. Alueet saivat pisteitä vyöhykkeistä seuraavasti: 500 m kaupasta, koulusta tai päiväkodista 1 piste jokaisesta 10000 m kaupasta, koulusta tai päiväkodista 0,5 pistet- tä jokaisesta Joukkoliikenne: 6000 m 0,5 pistettä, 400 m 1 piste, 200 m 1,5 pistettä Maksimipisteiksi muodostuu näin 4,5 pistettä. Vyöhykkeis- tävän kehityksen ja palveluiden saavutettavuuden kannal- ta parhaan (vihreän) alueen, 1-2,5 pistettä kohtalaisen palvelutason alueen (keltainen) ja 0,5 pistettä alhaisen tä laadittiin kartta, jossa 3-4,5 pistettä muodostavat kes- palvelutason alueen (punainen). Valkoisen alueen palve- lupisteett ovat siis 0 pistettä ja se lasketaan alhaisen pal- velutason alueeseen. Keskittämällä tonttituotantoa mahdollisuuksien mukaan vihreille ja keltaisille alueille pyritään vastaamaan, kiristyvään taloudelliseen tilanteeseen sekä tukemaan kestävää kehitystä. 13
UUDET ASUINALUEET JA NIIDEN AJOITUS SUURALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (tontit rakennettavissa) KAAVAN VAIHE KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN KOUVOLA KUUSANKOSKI KORIA ELIMÄKI kk VALKEALA Yhteensä Kaupungin maalla Yksityisten maalla Infra valmiina heti 2021 rakennettavissa 2016 2017 2018 2019 2020 2025 Kaava Vireillä Luonnos Ehdotus Hyväks. Valitus 2016 2017 2018 2019 2020 Kalalampi I ja II 33 33 19 13 ak Haanoja I 17 17 7 5 5 ak 460000 Haanoja II 12 12 12 yk 300000 Vatajanpuisto 11 11 11 ak Viitakumpu 10 10 10 yk Loikalanpelto II 27 27 27 yk 550000 Kytöhalme I 32 32 32 ak 520000 Itä Naukio 21 21 21 ak 77000 Sepäntie 7 3 4 7 yk Pioneeripuisto 30 30 30 yk 700000 2980000 700000 Marttila I ja II 19 18 1 11 8 ak Marttila III 14 14 14 ak Peippolanpelto 20 20 20 ak Nurmiranta 20 15 5 28 yk Pikkuniitty 13 13 13 ak 48000 Lautaro AR >AO 11 9 2 11 ak 15000 Jokela 31 31 31 yk Yhteensä 328 264 64 30 7 30 24 34 27 183 1160000 2995000 748000 627000 820000 14
Ohjelman painopiste on keskeisellä kaupunkialueella a tavoit- teiden mukaisesti. Ohjelman mukaisista tonteista 65 prosent- keskeiselle kaupunkialueelle. Lautaron kohde on esimerkki rakenteen täydentämisestä, jolla pyritään saamaan rakenta- tia sijoittuu rakennemallin kolmion sisälle ja 93 prosenttia mattomia tontteja käyttöön käyttötarkoitusta muuttamalla. Näin saadaan alhaisin investointikustannuksin vastattua omakotitonttien kysyntään. Vastaaviaa kohteita pyritään jat- aluei- kossa etsimään myös muilta alueilta.. Keskittymällä palvelupistekartan vihreisiin ja keltaisiin siin toteutetaan laadukkaan ympäristön yleistavoitteita. Kytö- san- halme (0 pistettä) on otettu mukaan, koska se sijaitsee gen keskeisellä alueella Kouvolan ja Kuusankosken taajami- piirissä olevaa tonttitarjontaa on jo sangen kattavasti. Eri en välissä sekä rakennemallin kolmion sisällä. Entisen Anjalankosken ja Jaalan alueilla kunnallistekniikan alueiden kysyntää ja tarjontaa tarkastellaan vuosittain ohjel- man päivityksen yhteydessä. Elimäki kk Elimäki Mato-ohjelman vuosien 2016-2019 pääkohteena on Korian Pioneeripuiston alue, jossa jär- jestetään asuntomessutt vuonna 2019. 15
MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN KUNNALLISTEKNISET INVESTOINNIT Kartoilla on esitetty kunnallistekniikan nvestointien ajoitus. Ohjelmaa varten on arvioituu ensimmäisen viiden vuoden kustannukset. Laskennassa on käytetty Fore-ohjelmaa. Arvioidut kustannukset vuosille 2016-2020 on esitetty viereisessä kaaviossa. Pioneeripuiston asuntomessujen kustannuksett jakautuvat vuosille 2016-2018. Elimäki kk 16
KERROS- JA RIVITALOTONTIT Kaupungin omistamia kerros- ja rivitaloasumiseen sekä asuin- ja liikerakentamiseen osoitettuja tontteja on koko kaupungin alueella noin 180 kpl. Näistä keskeisellä kaupunkialueella sijaitsee 109 kappaletta. Joitakin rivitalotontteja on tarkoituksenmukaista muuttaa omakotiasumiseen rivitalotonttien vähäisen kysynnän vuoksi. Yksityisen omistamia tontteja on noin 100 kpl, joista 59 sijaitsee keskeisellä kaupunkialueella. Kerrostaloja on viime vuosina rakennettu noin 2 kpl vuodessa ja rakennettujen rivitalojen määrä on vaihdellut vuoden 2011 kymmenestä vuoden 2014 yhteen kappaleeseen. 17