Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi

Transkriptio

1 RAISION KAUPUNKI Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi

2 Sisällys Lähtökohta... 3 MAL-aiesopimus... 3 Turun kaupunkiseudun rakennemalli Aineisto... 4 Kaavoitusohjelma ja valmiiden asemakaavojen varanto... 5 Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla... 5 Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla alueittain... 6 Rakentuvien alueiden sijainti Raision kaupungin alueella... 7 Rakentuvien alueiden sijainti: Hahdenniemi, Järviniitty, Kaanaa, Vierula-Kallanen... 8 Rakentuvien alueiden sijainti: Alhainen-Lumparla, Ihala, Keskusta, Nuorikkala, Petäsmäki-Kerttula, Pirilä, VT Rakentuvien alueiden sijainti: Hauninen, Itä-Kuninkoja, Länsi-Kuninkoja, Maksla Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla maanomistajittain Rakennemallin alueille rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina alueittain LIITTEET Ydinkaupunkialueen ja muun suunnittelualueen väestö vuosina 2009 ja 2035 sekä väestönkasvun jakautuminen vuoteen Yhteenveto ydinkaupunkialueen asukasmäärästä alueittain Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten profilointi ja kasvu vuoteen 2035 mennessä Työssäkäyntialueen aluerakenne ja seudullinen kehitys Ydinkaupunkialueen uusien maankäyttöalueiden sijoittuminen Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, asuminen Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, työpaikat Toimenpide- ja kaavoitusohjelman aineiston virkamiesanalyysi... 21

3 Lähtökohta Turun kaupunkiseutu on laatinut ministeriöiden kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen, joka allekirjoitettiin Helsingissä. Aiesopimuksessa määritellyt toimenpiteet perustuvat Turun kaupunkiseudun rakennemallityöhön 2035 sekä sen rinnalla käynnissä olevaan seudun liikennejärjestelmätyöhön. MAL-aiesopimus Aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kehittää liikennejärjestelmää ja ehkäistä väestön sosiaalista ja alueellista eriytymistä ohjaamalla maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi. Tavoitteena on myös tukea kaupunkiseudun ja sen eri kuntien elinvoimaisuutta, kilpailukykyä sekä sopimusosapuolten välistä yhteistyötä. Keskeisenä aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa eri osapuolten, erityisesti kuntien keskinäistä, sitoutumista kaupunkiseudun rakennemallin 2035 keskeisten tavoitteiden toteutumiseksi. Aiesopimuksen toimenpiteisiin sisältyy Turun kaupunkiseudun yhteisen maankäyttöstrategian toteuttaminen. Yhteinen maankäyttöstrategia toteutetaan laatimalla kuntakohtaiset toimenpide- ja kaavoitusohjelmat rakennemallin toteuttamiseksi. Kuntakohtaiset ohjelmat kootaan seudulliseksi ohjelmaksi, jossa toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineistoa verrataan tarkemmin rakennemallin tavoitteisiin. Lisäksi laaditaan yhteinen seudullinen asunto- ja maankäyttöohjelma vuosille Ohjelma voi sisältää myös pitemmän aikavälin tavoitteita. Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Rakennemallin tavoitteena on, että seudullinen maankäyttöratkaisu perustuu olemassa olevan rakenteen tiivistämiseen ja täydentämiseen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen sekä rantavyöhykkeen harkittuun ja monipuoliseen käyttöönottoon. Maankäyttöä tulee suunnitella tukemaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti toteutettuja bussiliikenteen runkolinjoja ja pikaraitiotietä. Lisäksi suunnittelussa korostetaan maiseman ja kulttuuriympäristön seudullisia ja paikallisia erityispiirteitä. Myös merellisyyttä, omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta hyödynnetään Turun kaupunkiseudun merkittävinä vetovoimatekijöinä. Numeerisena tavoitteena on varautua noin asukkaan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä (23 %:n kasvu). Väestönkasvusta noin 80 % kohdennetaan ydinkaupunkiseudulle ensisijaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja noin 20 % osoitetaan rakennemallin ydinkaupunkialueen ulkopuolisiin taajamiin tai niiden välittömään läheisyyteen asemakaavoitetuille alueille. Rakennemallissa on esitetty aluekohtaiset toimenpiteet ja vaiheistus ydinkaupunkialuetta koskien. Ydinkaupunkialueen ulkopuolisten taajamien kasvua ei ole vaiheistettu vastaavalla tavalla, mutta tavoitteena voidaan pitää sitä, että noin puolet ydinkaupunkialueelle osoitetusta kasvusta toteutuu vuosina ja puolet vuosina Koko seudulla lisätään asuntotarjontaa uudella asunnolla vuoteen 2035 mennessä (44,5 %:n kasvu). Se tarkoittaa noin asuntoa vuodessa. Myös työpaikkojen määrän kasvu painotetaan Turkuun ja ydinkaupunkialueelle. Rakennemallissa varaudutaan yhteensä noin työpaikan lisäykseen vuoteen 2035 mennessä. Lisää rakennemallin tavoitteita sekä rakennemallin kartat on esitetty liitteissä. 3

4 Aineisto Toimenpide- ja kaavoitusohjelmien aineisto on kerätty haastattelemalla kuntien kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaavia virkamiehiä. Haastateltavia pyydettiin arvioimaan kunnan uusien ja täydennettävien alueiden toteuttamisajankohtia. Mukaan otettiin kaikkien maanomistajien maa-alueet. Aineiston vuosiluvut ovat arvioituja valmistumisvuosia niin kaavojen, kunnallistekniikan kuin rakennusten rakentumisen osalta. Aineisto on koottu vuoden 2013 huhtikuussa. Ohjelmissa on arvioitu tonttien rakentumista ja kaavoitusta erityisesti vuosina ja epätarkemmalla tasolla suuntaa-antavana tietona myös maksimissaan rakennemallin tavoitevuoteen 2035 saakka. Aineistoon sisältyy myös vuonna 2013 rakentuvia kohteita, mutta tiedot eivät kata koko vuotta. Aineiston asuintontit on jaoteltu AO-, AP- ja AK-tontteihin. AR-tontit sisältyvät AP-tontteihin. Työpaikkatontit on jaoteltu käyttötarkoituksen mukaan rakennemallin tapaan neljään profiiliin: teollisuus, logistiikka, palvelut, tiede ja teknologia. Työpaikkatonteista kerätty pinta-alatieto on tonttien pinta-ala (m 2 ) rakennusoikeuden sijaan. Asuntojen ja asukkaiden määrät on laskettu mitoituslukujen avulla. Raision aineistossa mitoituslukuina on käytetty AO-tonteilla 3,6 asukasta/asunto, AP-tonteilla 2,3 asukasta/asunto ja AK-tonteilla 1,6 asukasta/asunto. Lisäksi AP-tonteilla on käytetty mitoituslukuina 105 k-m 2 /asunto ja AK-tonteilla 78 k-m 2 /asunto. Aineiston tiedot pohjautuvat pääosin maksimitehokkuuslukuihin. Huomioitavaa on, että aineistossa ei ole otettu huomioon väljyyskasvua. Aineisto ei näin ollen kuvaa kunnan asukasmäärän muutosta. Aineiston tietoja ei voi verrata suoraan niihin rakennemallin taulukoihin, joissa väljyyskasvun edellyttämä rakentamistarve on otettu huomioon. Ohjelman liitteenä on kunnan virkamiehen analyysi aineistosta. 4

5 Kaavoitusohjelma ja lainvoimaisten asemakaavojen varanto Asemakaavan arvioitu valmistumisvuosi AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta VÄLISUMMA Lainvoimaiset asemakaavat YHT Raision lainvoimaisten asemakaavojen reservistä syntyvä asukasmäärän kasvu on 31 % koko asukasta tuottavasta kaavavarannosta ja -ohjelmasta. Raision asukasluvun kasvutavoite on rakennemallissa noin asukasta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite kohdentuu Raision rakennemallin mukaiselle ydinkaupunkialueelle Lainvoimaisten asemakaavojen reservi tuottaa 23 % rakennemallin tavoitteesta. Vireillä ja suunnitelmissa olevat kaavat muodostavat 53 % tavoitteesta. Yhteensä kaavavaranto ja -ohjelma kattavat 76 % rakennemallin asukkaan tavoitteesta. Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta VÄLISUMMA YHT Lisäksi Raisiossa on yksityisten omistamia hajatontteja: AO-tontteja 170 kpl, AP-tonteilla rakennusoikeutta k-m 2 ja AK-tonteilla k-m 2. Haja-asutusalueille rakennetaan keskimäärin 4-5 asuntoa/vuosi. 5

6 Alueiden rakentumista on arvioitu osittain vuoteen 2025 saakka asukkaan tavoite saavutetaan keskimäärin 230 uuden asukkaan vuosivauhdilla. Vuosien asukasmäärän arvioitu kasvu on 55 % kokonaistavoitteesta. Kaikki arvioon sisältyvät asuinalueet sijaitsevat Raision ydinkaupunkialueella. Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla alueittain Alue Tunnistenumero Talotyyppi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Järviniitty AO Kaanaa AO Maksla AO Nuorikkala AO Petäsmäki- AO Kerttula Pirilä AO Vierula-Kallanen AO AO YHTEENSÄ Ihala AP Järviniitty AP Kaanaa AP Nuorikkala AP Petäsmäki- AP Kerttula Vierula-Kallanen AP AP YHTEENSÄ Alhainen- AK Lumparla Ihala AK Keskusta AK Petäsmäki- AK Kerttula VT 8 AK AK YHTEENSÄ Kaikki Raision asuinalueet kuuluvat rakennemallin mukaiseen ydinkaupunkialueeseen. 6

7 Rakentuvien alueiden sijainti Raision kaupungin alueella 7

8 Rakentuvien alueiden sijainti: Hahdenniemi, Järviniitty, Kaanaa, Vierula-Kallanen 8

9 Rakentuvien alueiden sijainti: Alhainen-Lumparla, Ihala, Keskusta, Nuorikkala, Petäsmäki-Kerttula, Pirilä, VT 8 9

10 Rakentuvien alueiden sijainti: Hauninen, Itä-Kuninkoja, Länsi-Kuninkoja, Maksla 10

11 Rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla maanomistajittain MAAN- OMISTAJA AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Kunta VÄLISUMMA YHT Rakennusliike VÄLISUMMA YHT Yksityinen VÄLISUMMA YHT Vuosille arvioidusta asukasluvun kasvusta 58 % kohdentuu kunnan tonteille, 17 % rakennusliikkeiden tonteille ja 25 % yksityisten maanomistajien tonteille. Vuodesta 2018 eteenpäin arvioidusta kasvusta 68 % kohdistuisi kunnan alueille ja 32 % yksityisten omistamille alueille. 11

12 Rakennemallin alueille rakentuvat asunnot ja asukkaiden määrä uusilla alueilla AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK RM Aluenumero Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta YHT YHT YHT YHT YHT YHT YHT

13 AO-tontit AP-tontit AK-tontit YHT. AO & AP & AK RM Aluenumero Rakentumisvuosi Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta Asuntoa Asukasta YHT YHT Aluenumerokohtaiset tavoitteet on esitetty Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:n loppuraportissa. Tavoitetaulukot ovat liitteinä sivuilla Huomioitavaa on, että sivun 19 liitteen taulukossa alueen asukasmäärän lisäystä koskevissa sarakkeissa asukasmäärän lisäyksessä on otettu huomioon väestönkasvun lisäksi myös väljyyskasvun edellyttämä rakennustarve. 13

14 Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina Tontin pinta-ala m 2 Teollisuus Logistiikka Palvelut Tiede & teknologia YHT. Rakentumisvuosi VÄLISUMMA YHT Työpaikkatonttien yhteenlasketut pinta-alat (m 2 ) eri käyttötarkoituksiin luokiteltuina alueittain Tunnistenumero Alue Käyttötarkoitus Hauninen Teollisuus Itä-Kuninkoja Teollisuus VT 8 Teollisuus TEOLLISUUS YHTEENSÄ Itä-Kuninkoja Logistiikka LOGISTIIKKA YHTEENSÄ Hahdenniemi Palvelut Hauninen Palvelut Itä-Kuninkoja Palvelut Länsi-Kuninkoja Palvelut VT 8 Palvelut PALVELUT YHTEENSÄ Kaikki taulukon työpaikka-alueet sijaitsevat rakennemallin ydinkaupunkialueella. 14

15 LIITTEET Ydinkaupunkialueen ja muun suunnittelualueen väestö vuosina 2009 ja 2035 sekä väestönkasvun jakautuminen vuoteen 2035 (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti , Pöyry) Yhteenveto ydinkaupunkialueen asukasmäärästä alueittain (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti , Pöyry) 15

16 LIITTEET Ydinkaupunkialuetta ympäröivien keskusten profilointi ja kasvu vuoteen 2035 mennessä. (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti , Pöyry) 16

17 LIITTEET Työssäkäyntialueen aluerakenne ja seudullinen kehitys (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti , Pöyry) 17

18 LIITTEET Ydinkaupunkialueen uusien maankäyttöalueiden sijoittuminen (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti , Pöyry) 18

19 LIITTEET Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, asuminen (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti , Pöyry) 19

20 LIITTEET Ydinkaupunkialueen aluekohtaiset toimenpiteet ja aikataulu, Raisio, työpaikat (Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, loppuraportti , Pöyry) 20

21 LIITTEET TOIMENPIDE- JA KAAVOITUSOHJELMAN AINEISTON VIRKAMIES- ANALYYSI 1. Miten hyvin on saavutettavissa MAL-sopimuksen ja rakennemallin tavoitteet (ydinkaupunkialueen tavoitteet sekä kuntien keskusten tavoitteet)? Toteuttamisohjelma kattaa hyvin ja vähän ylikin rakennemallin asukastavoitteen, mutta on taloudellisesti haasteellinen toteuttaa. Toteuttamisohjelma painottaa Raision osalta ydinkeskustaan rajautuvia alueita hieman enemmän kuin rakennemallissa on ennakoitu. 2. Kuinka suuren osan rakennemallin mukaisesta tavoitteesta kattaa nykyinen kaavavaranto ja jo liikkeellä oleva asemakaavoitusohjelma? Voimassa olevat asemakaavat ja kaavoitusohjelma vuosille kattaa suuren osan rakennemallin mukaisista alueista. 3. Kuinka hyvin rakennemallin ja voimassa olevan yleiskaavan mukaisilla hankkeilla voidaan täydentää tavoitteiden saavuttamista? Vain pieni osa rakennemallin alueista on sellaisia yleiskaavan mukaisia alueita, joita ei ole vielä kaavoitusohjelmassa. 4. Miten tavoitteiden mukainen kaavoituksen määrä kehittyy verrattaessa viittä ohjelmakautta edeltänyttä vuotta ohjelmakauden vuosiin? Kaavoitustoiminta vilkastuu hieman. 5. Miten tavoitteiden mukainen rakentamisen määrä kehittyy verrattaessa viittä ohjelmakautta edeltänyttä vuotta ohjelmakauden vuosiin? Rakentamisen tulisi vilkastua merkittävästi, jotta toteuttamisohjelman tavoitteet täyttyisivät. 6. Miten tavoitteiden mukainen infrainvestointien määrä kehittyy suhteessa viiteen ohjelmakautta edeltäneeseen vuoteen? Onko kaavoitus ja rakentaminen jaettavissa kunnan alueella tasapainoisesti eri vuosien välillä vai painottuuko ohjelmakauden loppupuoli? Kaavoitus ja rakentaminen painottuu ohjelmakauden alkupuoliskolle. 8. Seniorien ja muiden erityisryhmien asumisesta (Onko tuotantoa tarpeeseen nähden riittävästi?) Raisiossa on riittävästi tuotantoa sekä seniorien että erityisryhmien tarpeeseen. 21

22 LIITTEET 9. Onko aineistossa paljon kohteita, joissa toteutuksen epävarmuus on suuri? (Esimerkiksi vireillä olevat kaavat tai yksityisessä omistuksessa oleva varanto.) Yksityisessä omistuksessa on toteuttamisohjelman mukaisista alueista/asukasmäärästä merkittävä osa, mikä luonnollisesti aiheuttaa epävarmuutta toteutumisen osalta. Koska on toteuttamisohjelma on voimakkaasti etupainotteinen, on erittäin todennäköistä, ettei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa löydy rahoitusta tarvittaviin infrainvestointeihin. 10. Muuta huomioitavaa (Esimerkiksi arviointia kysynnän riittävyydestä mallin mukaiselle rakentamismäärälle tms.) Tämän hetkisen kysynnän perusteella rakentamisen tulisi vilkastua todella merkittävästi, että mallin mukainen rakentaminen toteutuisi